Itsetuhoisuus ja itsemurhat

Transkriptio

1 Itsetuhoisuus ja itsemurhat Hannu Naukkarinen, Psykiatrian professori VSHP/HY/VVS Mielenterveyden Ensiapu Vaasa opisto

2 Itsemurhayritys ilmaisee Keinottomuutta Neuvottomuutta Avun tarvetta

3 Itsetuhoisuus: käyttäytyminen, johon sisältyy henkeä uhkaavan riskin ottaminen. Epäsuora itsetuho on yleistä. Sen päämääränä ei tarvitse olla itsensä vahingoittaminen tai kuolema. Usein epäsuora itsetuhoisuus on pitkäaikaista riskikäyttäytymistä, joka lyhyellä aikavälillä tuottaa mielihyvää ja jossa riskin olemassaolosta ei olla täysin tietoisia. Epäsuoraa itsetuhokäyttäytymistä voi olla nautintoaineiden käyttö, liikennekäyttäytyminen, riskinottoa sisältävät harrastukset. Suoraa itsetuhoisuutta ovat itsetuhoajatukset, itsemurhayritykset ja itsemurhat.

4 Itsemurhat Pohjoismaissa vuotiaiden keskuudessa :ta henkilöä kohti vuonna 1998

5

6 Itsemurhakuolleisuuden kehitys Suomessa 1970 luvulta vuoteen 2000.

7 Miesten ikävakioitu itsemurhakuolleisuus Euroopassa vuosina

8 Självmordsdödligheten i EU Finland

9 Självmorden fördelar sig ojämnt i Finland Itsemurhat (18 65 v) v shp / samanikäistä 47 47,5 (1) 38,8 47 (4) 30,6 38,8 (11) 19,5 30,6 (5) Självmordsdödligheten varierar geografiskt, men också enligt årstiderna (mera på våren och sommaren) och veckodagarna (mera i början av veckan). Partonen et al, Duodecim 2003

10 Itsemurhayritys? Osaa ei luokitella itsemurhayrityksiksi ( heikko pyrkimys kuolla ) WHO:n "parasuisidi" määritelmä: itsemurhayrityksenä pidetään sellaista itseen vapaaehtoisesti kohdistettua vahingollista tekoa, josta seuraa fyysisen hoidon tarve

11 Itsemurhayritys ja kuolleisuus Itsemurhaa yrittäneiden itsemurhakuolleisuus on 40 kertainen Itsemurhariski on suurin kahden ensimmäisen vuoden aikana Aikaisempi itsemurhayritys on vahvin itsemurhaa ennustava riskitekijä Itsemurhan tehneistä % on jo aiemmin yrittänyt Hoitojärjestelmän piiriin tulevista itsemurhaa yrittäneistä yli puolet on tehnyt yrityksen jo aiemminkin Itsemurhariski on pitkään suuri yrityksen jälkeen Myös kuolleisuus muihin syihin on itsemurhaa yrittäneillä suurentunut (Ostamo ja Lönnqvist 2001).

12 Itsemurhaa yrittäneen riskitekijät Miessukupuoli Psykiatrinen hoitohistoria Aiemmat yritykset Vakava tai pitkäaikainen somaattinen sairaus Ikä yli 45 vuotta tai alle 19 vuotta Työttömyys, eläkkeellä olo Psykososiaalinen kuormitus, yksinäisyys Päihdeongelmat Motiivi? "halu kuolla = tehokkaan menetelmän käyttö, vakaa pyrkimys kuolla

13 Seulonta itsemurhavaaran arvioimiseksi (Hirschfeld ja Russel 1997) 1. Taustatiedot yleisistä riskitekijöistä yksinäinen, ikääntynyt, mies 2. Ajankohtaiset stressitekijät miten asiat sujuvat kotona ja työssä? 3. Depression tunnistaminen mielialan ja kiinnostuneisuuden lasku ja muut depression tunnetut oireet 4. Alkoholiongelma muutama tarkentava kysymys 5. Varsinainen itsemurhavaaran arviointi Oletko koskaan ajatellut kuolemaa tai itsemurhan mahdollisuutta? Jos olet, niin onko Sinulla suunnitelmia, itsemurhakeinoja tai pitkälle vietyjä suunnitelmia? Oletko taipuvainen impulsiivisuuteen? Miten voimakkaita itsemurhapyrkimyksesi ovat? Voitko vastustaa niitä? Houkutteleeko sisäisen äänen kaltainen ajatus Sinua itsemurhan tekoon?

14 Itsemurhariskin selvittely Aikaisempi itsetuhoinen käyttäytyminen sekä lähipiirissä tapahtuneet itsemurhat ja niiden yritykset Itsemurhayrityksen kulku, menetelmät, syyt ja tavoitteet Itsemurhavaaraa arvioitaessa on potilaalta aina kysyttävä suoraan mahdollisista itsemurha ajatuksista tai suunnitelmista

15 Itsemurhaa yrittäneen arviointi Hyvä arviointi ja hoito on keskeinen tehtävä itsemurhien ehkäisyssä Psykiatrinen tutkimus voidaan tehdä vasta, kun potilaan tajunta on täysin normaalistunut esim. myrkytystilan jälkeen Somaattisesta ensihoidosta vastaava lääkäri voi tarvittaessa arvioida itsemurhaa yrittäneen psykososiaalisen tilanteen, (jos hänellä on siihen riittävä koulutus ja perehtyneisyys) On suositeltu, että psykiatri osallistuisi kaikkien itsemurhaa yrittäneiden arviointiin

16 Itsemurhaa yrittäneiden asianmukainen hoito? Somaattisen ensihoidon jälkeen jokaisen itsemurhaa yrittäneen psykososiaalinen tila on arvioitava ja järjestettävä tarvittava jatkohoito

17 Psykiatrinen konsultaatio Arviointia tukee puolistrukturoidut haastattelulomakkeet ja erilaiset arviointiasteikot Useimmat itsemurhaa yrittäneet kuuluvat psykiatrisen tai päihdehuollon jatkohoidon piiriin Itsemurhaa yrittänyt on kriisissä, ja jokaiselle tulee tarjota mahdollisuus hoitoon

18 Lääkeainemyrkytykset itsemurhissa Lääkeainemyrkytysten osuus toteutuneissa itsemurhissa oli 21,5 % Itsemurhayrityksistä noin 85 % on tehty lääkeaineilla ja yli puolessa on mukana alkoholi

19 Itsemurhaa yrittäneen hoito Valtaosa itsemurhayrityksistä on lääkeainemyrkytyksiä Niiden asianmukainen hoito sitoo huomattavasti yleissairaaloiden päivystyspoliklinikoiden voimavaroja Potilasryhmän hoito aiheuttaa osassa hoitohenkilökuntaa voimakkaita tunnereaktioita ja kuormittumista työssä

20 Itsemurhaa yrittänyt On kriisitilanteessa ja avun tarpeessa Hyvä ensivaiheen hoito on tärkeää Itsemurhavaara on suurin heti yrityksen jälkeen Meilahden päivystysalueella (HYKS/HUS) yhden vuoden aikana lääkeaineilla itsemurhaa yrittäneistä 3,2 % teki itsemurhan viiden seurantavuoden aikana Vakavan itsemurhayrityksen jälkeen riski suureni 21 %:iin (Suokas ja Lönnqvist 1991).

21 Itsemurhaa yrittäneen kohtaaminen Voidaan kokea ongelmalliseksi ja vaikeaksi Somaattisen ensiavun jälkeen potilas tulisi johdatella niiden asioiden äärelle, jotka ovat johtaneet itsemurhayritykseen Pelkkä somaattinen tutkimus ja hoito eivät riitä vaan yritykseen liittyviä psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä täytyy selvitellä

22 Itsemurhaa yrittäneitä hoitaessa syntyvät tunnereaktiot Itsemurhayritys saattaa herättää (itse aiheutettuna tilana) hoitavassa henkilössä ärtymystä Negatiivisia tunteita herättää potilaan vetoava käyttäytyminen, jossa saattaa olla mukana lapsenomaisia piirteitä psyykkisen taantumisen sekä lääkkeiden ja alkoholin vaikutuksen vuoksi

23 Hoitaminen Kun potilaan tajunta normaalistuu hän saa välimatkaa tapahtuneeseen ja käyttäytyminen muuttuu tasapainoisemmaksi Potilaalla alkaa kehittyä suojautumista omia elämänongelmia kohtaan, mikä saattaa näkyä esimerkiksi ongelmien kieltämisenä Lyhyenkin päivystyskäynnin aikana potilaan käyttäytymisessä tapahtuu merkittäviä muutoksia Eri yksiköiden ja eri ammattiryhmien edustajat näkevät saman potilaan hyvinkin erilaisena

24 Itsemurhayrityksen arviointi Itsemurhaa yrittäneen arviointi ja sopivan jatkohoitopaikan valinta on toteutettavissa parhaiten psykiatrisen konsultaation avulla Strukturoitu tai puolistrukturoitu arviointi on suotavaa varsinkin jos arvioinnin suorittaa vähemmän kokenut henkilökunta Lomakkeiden avulla voidaan arvioida pyrkimystä kuolla (SIS), masennusoireita (Beck), toivottomuutta (HS) ja päihdeongelmia (AUDIT)

25 Itsemurhayrityksen tehneen arviointi Ajankohtaiset ja/tai pitkäaikaiset ongelmat? Minkälainen tilanne johti itsemurhayritykseen? Miten vakava oli pyrkimys kuolla? Psykiatrinen tila (psykoottisuus, masennuksen aste, päihdeongelmat, persoonallisuushäiriö) Onko itsemurhaa yrittänyt edelleen itsemurhavaarassa, aikooko hän uusia yrityksen? Tukiverkoston olemassaolo ja meneillään oleva psykiatrinen hoito?

26 Kuolemanpyrkimyksen arviointi Itsemurhayrityksen olosuhteet? Potilaan oma käsitys yrityksestä ja menetelmän vaarallisuudesta? Haluaako hän edelleen kuolla vai onko hän tyytyväinen pelastumiseensa? Arvioinnissa voidaan käyttää tukena asteikkoja Arvion tulee perustua kokonaisvaltaiseen kliiniseen arvioon, jossa ovat osatekijöinä myös potilaan lääkärissä herättämät vastatunteet ja lääkärin huoli potilaasta

27 Itsemurhayrityksen somaattisen vaikeusasteen arviointi Kuolemanvaaran arviointi perustuu kliiniseen tilaan ja käytetyn menetelmän vaarallisuuteen Lääkeainemyrkytyksissä useiden lääkeaineiden tai lääkkeiden ja alkoholin yhdistäminen vaikeuttaa myrkytystä Otettava huomioon mahdolliset myrkytyskomplikaatiot, traumat, hypoksinen aivovaurio ja aspiraatio keuhkokuume

28 Potilaiden ilmoittamat syyt itsemurhayritykseen Meilahden (HYKS/HUS) päivystysalueella vuonna 1983 hoidetuista 1 018:sta itsemurhaa yrittäneestä vain 28 % ilmoitti syyksi "halun kuolla" Viidesosa (20 %) ilmoitti, ettei kyseessä ollut itsemurhayritys, ja 20 % kertoi syyksi halun päästä pois kestämättömästä tilanteesta

29 Impulsiivisuus itsemurhayrityksessä Impulsiivisuus: taipumus reagoida nopeasti ilman harkintaa ja seurausten arviointia Impulsiivisesti itsemurhaa yrittäneiden on todettu olevan vähemmän masentuneita, vähemmän toivottomia ja vähemmän kuolemaan pyrkiviä kuin harkiten itsemurhaa yrittäneet Itsemurhayritystutkimuksissa on impulsiivisuuden mittareina käytetty: Impulsivity Rating Scale (IRS) ja Baratt Impulsivity Scale (BIS), impulsiivisuus luonteenpiirteenä Suicide Intent Scalen kaksi kysymystä mittaavat itsemurhayrityksen suunnitelmallisuutta ja harkintaa (SIS 6 ja SIS 15)

30 Mielenterveyden häiriöt itsemurhaa yrittäneillä Ovat itsemurhaa yrittäneillä yhtä yleisiä kuin itsemurhan onnistuneesti tehneillä Itsemurhaa yrittäneistä %:lla on todettu mielenterveyden häiriö Masennusoireyhtymät, päihdeongelmat ja persoonallisuushäiriöt ovat yleisimpiä itsemurhayrityksiin liittyvistä mielenterveyden häiriöistä

31 Mielenterveyden häiriöt itsemurhaa yrittäneillä Merkittävällä osalla itsemurhaa yrittäneistä on todettu kaksi tai useampia samanaikaisia mielenterveyden häiriöitä (komorbiditeetti)

32 Jatkohoidon tarve? Useimmat itsemurhaa yrittäneet kuuluvat psykiatrisen tai päihdehuollon jatkohoidon piiriin Psykiatrista sairaalahoitoa tarvitsee noin % itsemurhaa yrittäneistä Myös perusterveydenhuolto tai työterveyshuolto voi huolehtia jatkohoidosta Kaikki itsemurhaa yrittäneet eivät halua jatkohoitoa Suomalaisten suositusten mukaan jokaiselle itsemurhaa yrittäneelle tulee tarjota mahdollisuus kriisihoitoon ainakin yhden tapaamisen verran

33 Hoitomyöntyvyyden puuttuminen? On tavallinen ongelma itsemurhaa yrittäneillä Kolmasosa jatkohoitoon ohjatuista jää siitä pois Ongelmat jatkohoitoon sitoutumisessa liittyvät usein päihdeongelmiin ja persoonallisuushäiriöihin Perheenjäseniä tai muita läheisiä olisi hyvä tavata jatkohoitosuunnitelmaa laadittaessa Yhteydenotto vakituiseen hoitotahoon on tärkeä Aktiivinen jatkohoitoon ohjaaminen (lähete, jatkohoitoajan sopiminen ja sairaalahoidon järjestäminen) parantaa hoitomyöntyvyyttä

34 Hoitomyöntyvyys ja jatkohoito Ensimmäinen jatkohoitoaika tulisi järjestää nopeasti (1 3 vuorokautta) itsemurhayrityksen jälkeen Vakavista ja useammista samanaikaisista mielenterveyden häiriöistä kärsivät tulee ohjata psykiatrisen erikoissairaanhoidon piiriin Päihdeongelmista kärsivät tulee ohjata päihdehuollon piiriin Lievemmistä mielenterveyden häiriöistä kärsivät voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa potilaan aiempien hoitosuhteiden ja alueellisesti sovittujen käytäntöjen mukaisesti

35 Itsemurhayrityksen jälkeinen hoito Psykososiaaliset hoitomuodot Kognitiivis behavioraalinen psykoterapia Lyhyt psykodynaaminen psykoterapia Interpersonaalinen psykoterapia Ongelmanratkaisutaitojen parantaminen Masennuksen asianmukainen lääkehoito Esim. litium kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä ja klotsapiini skitsofrenian hoidossa Päivystysyhteydenottokortin" käyttö

36 Itsemurhayrityksen uusimisriski Itsemurhayritys on yritys ratkaista ongelmia... Jos potilas ei saa itsemurhayrityksen jälkeen uusia keinoja ratkaista ongelmiaan tai hän ei saa asianmukaista hoitoa mielenterveyden häiriöönsä, on suuri vaara, että itsemurhayritys toistuu Itsemurhayrityksen jälkeen jonkin pitäisi muuttua itsemurhaa yrittäneessä itsessään, hänen lähiympäristössään tai hänen saamassaan hoidossa ennusteen parantamiseksi Jokaiselle itsemurhaa yrittäneelle tulisi tarjota mahdollisuus psykiatriseen konsultaatioon ja tarpeenmukaiseen kriisihoitoon

37 RISKFAKTORER Depression, alkoholism, annan psykisk ohälsa (I 93 % av självmorden i Finland) Tidigare självmordsförsök, en nära anhörigs självmord eller självmordsförsök Överdriven alkoholkonsumtion Utskrivning från psykiatrisk sjukhusvård Asocialt beteende hos ungdomar Svåra livshändelser 7

38 SJÄLVDESTRUKTIVT BETEENDE HOS BARN OCH UNGA Självmord bland barn är mycket ovanliga, men efter puberteten börjar de öka Ungdomar funderar mycket på frågor kring liv och död, men tankar på självmord hör dock inte till en sund utveckling. Ett självmordsförsök är ofta ett rop på hjälp. Största delen av ungdomarnas självmordsförsök är impulsiva och görs under påverkan av rusmedel. Flickorna gör oftare självmordsförsök. Pojkarnas försök leder oftare till döden. 9

39 HUR HJÄLPA EN PERSON I SJÄLVMORDSFARA? Samtala allvarligt med personen och rakt på sak, om vad personen tänker på och hur personen upplever situationen. 1. Fråga direkt: har du självmordstankar? Detta uppmuntrar inte till att omsätta planerna i praktiken utan visar att du bryr dig om. 2. Fråga om personen har en färdig plan för att genomföra ett självmord. 3. Fråga om personen tidigare har försökt begå självmord. 11

40 Ensiavun perusaskeleet Arvioi avunhakijan itsetuhoisuuden riski Kuuntele rauhallisesti ja moralisoimatta Rohkaise ja anna tietoa asioista Rohkaise hakemaan tarvittaessa ammattiapua Rohkaise huolehtimaan itsestä

41 Självmord kan förebyggas Fortbildning av primärvårdsläkare: självmordsdödligheten minskade 22 73% Utbildning av nyckelpersoner: 33 40% Användning av antidepressiva: 3% Begränsningar av handeldvapen: 2 10% Byte till ogiftig hushållsgas: 19 33% Förbud av farliga sömnmediciner (barbiturater): 23% Mann et al., JAMA 2005