Alkoholin kokonaiskulutuksen odotetaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkoholin kokonaiskulutuksen odotetaan"

Transkriptio

1 Alkoholihaitat Alkoholin käyttö ja haitat lisääntyvät Pia Mäkelä Alkoholi on tätä nykyä pahin yksittäinen uhka kansanterveydelle Suomessa. Jo entisestään suuret alkoholin aiheuttamat haitat kasvanevat ensi vuonna vielä merkittävästi, kun alkoholin tuonti muista EU-maista vapautuu, Virosta tulee EU-maa ja alkoholivero pienenee. Alkoholin kokonaiskulutuksen odotetaan kasvavan Suomessa lähivuosina, ja tämän uskotaan johtavan vastaavaan kasvuun myös alkoholihaittojen määrässä. Tässä katsauksessa käsitellään alkoholihaittojen määrää ja kokonaiskustannuksia, odotettavissa olevia kulutuksen muutoksia ja sitä, miksi haittojen odotetaan kasvavan samassa tahdissa kulutuksen kasvun kanssa. Alkoholi merkittävin terveysuhka WHO:n raportissa vuodelta 2002 on arvioitu kattavasti, joskin karkeasti, 26 erilaisen terveyden riskitekijän (aliravitsemus, kolesteroli, tupakointi, alkoholinkäyttö, ilmansaasteet jne.) aiheuttamaa kuolemien ja menetettyjen terveiden elinvuosien määrää maailman eri osissa (The World Health Report 2002). Alkoholinkäytön osuudeksi terveiden elinvuosien kokonaismenetyksestä teollisuusmaissa arvioitiin miehillä 14 % ja naisilla 3 %. Miehillä alkoholi katsottiin toiseksi pahimmaksi riskitekijäksi tupakoinnin jälkeen. Naisilla useat ravintoon liittyvät riskitekijät, kuten verenpaine, kolesteroli ja ylipaino, menivät näiden nautintoaineiden edelle. Alkoholinkäytön merkitystä kartoittavassa raportin osassa arvioitiin meta-analyysien (mm. Gutjahr ym. 2001) perusteella, että alkoholi on syy-yhteydessä kaikkiaan 60 erilaiseen sairauteen tai tapaturmaan (Rehm ym., 2003). Alkoholinkäytön erilaisia terveyshaittoja on dokumentoitu hyvin myös alan kotimaisissa oppikirjoissa (Kiianmaa ja Ylikahri 1991, Salaspuro ym. 1998). Vastaavaa kuvausta alkoholinkäytön aiheuttamista sosiaalisista haitoista tai kansainvälisiä arvioita niiden aikaansaamasta kokonaisrasituksesta ei ole olemassa. Joka tapauksessa liiallinen alkoholinkäyttö aiheuttaa esimerkiksi erilaisia perhe-elämän ongelmia, kuten perheväkivaltaa ja lasten laiminlyömistä, muuta väkivaltaa ja muuta rikollisuutta, järjestysongelmia, syrjäytymistä, työttömyyttä ja työn tuottavuuden heikentymistä. Alkoholin aiheuttamat kuolemat Suomessa Suomen osalta on olemassa huomattavasti WHO:n lukuja tarkempia arvioita alkoholinkäytön vaikutuksesta paitsi kuolleisuuteen ja sairastavuuteen myös joihinkin muihin yksittäisiin haittoihin (Taulukko 1). Nämä luvut eivät ole metodien erilaisuuden vuoksi vertailukelpoisia WHO:n lukujen kanssa. Alkoholiin liittyviä kuolemia on viime aikoina esiintynyt tilastoissa vuosittain noin (esim. Kuolemansyyt 2001). Tällöin mukaan on laskettu perussyyltään suoraan alkoholiin liittyvät kuolemat sekä päihdyksissä tapahtuneet tapaturmat ja väkival- Duodecim 2003;119:

2 Taulukko 1. Alkoholinkäytön seurauksia Suomessa. Määrä vuodessa Alkoholiin liittyvät kuolemat 1) n maksakirroosi 617 myrkytys 401 kardiomyopatia 98 haimasairaudet 50 Alkoholisairaudet sairaalahoidon aiheena 2) hoitojaksoja, alkoholisairaus päädiagnoosina hoitopäiviä, alkoholisairaus päädiagnoosina hoito jaksoja, alkoholisairaus pää- tai sivudiagnoosina päihtymystila elimelliset aivo-oireyhtymät maksasairaudet haimasairaudet Käynnit katkaisuhoitoasemilla ja kuntoutuslaitoksissa 2) asiakkaita hoitovuorokausia Käynnit A-klinikoissa 2) asiakkaita käyntikertoja Asumispalvelut ja ensisuojat 2) hoitovuorokausia Työkyvyttömyyseläkkeitä, joiden perusteissa esiintyy alkoholisairaus 2) pääsairautena kaikkiaan Päihtyneiden säilöönottoja ) Kuolemansyyt 2001, Mäkelä ) Päihdetilastollinen vuosikirja taiset kuolemat. Kun mukaan lasketaan myös muut kuolemat, joiden osalta kuolintodistuksessa on esitetty suora viittaus alkoholin myötävaikutukseen, tulee yhteissummaksi noin (Mäkelä 1999). Luku on merkittävä verrattuna esimerkiksi vuosittaiseen itsemurhien määrään (noin 1 200) tai liikennekuolemien määrään (noin 450). Kaikista kuolemista alkoholiin liittyviä oli 1990-luvun alkupuolella miehillä 11 % ja naisilla 2 %. Tapaturmaisista ja väkivaltaisista kuolemista alkoholiin liittyvien osuus oli miehillä peräti 47 % ja naisilla 18 % (Mäkelä 1999). Tärkeimmät yksittäiset alkoholiin liittyvät kuolemansyyt ovat maksakirroosi ja alkoholimyrkytys sekä lähinnä päihtymyksen kautta alkoholiin liittyvät tapaturmat. Vaikka alkoholiin liittyvät kuolemat edustavatkin vain pientä osaa alkoholinkäytön kaikista haittavaikutuksista, niitä on tutkittu suhteellisen paljon, koska niistä on olemassa varsin luotettavaa aineistoa ja koska kyse on vakavimmista seurauksista. Aikavälillä miesten osuus kaikista alkoholiin liittyvistä kuolemista oli 87 %. Alkoholiin liittyvien kuolemien on arvioitu lyhentävän miesten keskimääräistä elinajan odotetta kahdella vuodella ja naisten 0,4 vuodella. Alkoholin suojavaikutus sepelvaltimotautia ja aivoinfarkteja vastaan pidentää toisaalta odotetta noin 0,4 vuotta miehillä ja 0,1 vuotta naisilla, joten hyödyt jäävät tässä vertailussa merkittävästi haittoja vähäisemmiksi. Miesten ja naisten elinajan odotteiden tuolloisesta 7,7 vuoden erosta selittyi alkoholiin liittyvillä syillä noin viidennes. Keski-ikäisissä ja nuorissa ikäryhmissä alkoholiin liittyvien kuolemien merkitys miesten ylikuolleisuuden selittäjänä on vielä selvästi suurempi: ikävälillä v sukupuolten kuolleisuuserosta selittyi % alkoholiin liittyvillä kuolemilla. Vaikka alkoholikuolemien absoluuttinen määrä on huipussaan vasta ikävuoden paikkeilla, on niiden suhteellinen osuus suurin juuri vuoden iässä, jolloin miehillä noin 40 % ja naisilla noin 15 % kaikista kuolemista liittyy tavalla tai toisella alkoholiin (kuva 1) (Mäkelä 1999). Alkoholinkäytön muut terveysja sosiaaliset haitat Alkoholin merkitystä terveys- ja sosiaalisten haittojen kannalta voidaan suhteuttaa vertaamalla sitä toisen tärkeän kansanterveyteen vaikuttavan nautintoaineen tupakan merkitykseen. Tupakoinnin tiedetään aiheuttavan enemmän kuolemia ja vähän suuremman menetyksen elinajan odotteeseen (Martelin ym., painossa), mutta kun otetaan huomioon myös sosiaaliset ja sivullisiin kohdistuvat vaikutukset, voidaan alkoholinkäytön kokonaisvaikutusta pitää selvästi suurempana. Myös Kansallisessa projektissa terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (2002) todetaan, että suomalaisten pahin yksittäinen terveysongelma on nyt ja lähitulevaisuudessa alkoholi P. Mäkelä

3 Miehet Ikäryhmät Naiset % Alkoholiin liittyvät tapaturma- ja väkivaltakuolemat Alkoholiin liittyvät tautikuolemat Kuva 1. Alkoholiin liittyvien kuolemien osuus (%) kaikista kuolemista iän ja sukupuolen mukaan. Alkoholin aiheuttamien sairaalahoitoa vaativien seurauksien määrä on huomattava. Vuonna 2001 hoitojaksoja tilastoitiin määritelmän mukaan vaihdellen ja hoitopäiviä parisataatuhatta (taulukko 1). Tärkeimmät yksittäiset hoidon tarpeen syyt olivat päihtymystilat, elimelliset aivo-oireyhtymät sekä maksan ja haiman sairaudet. Päihdehuollon piiriin kuuluvia hoitovuorokausia katkaisuhoitoasemilla ja kuntoutuslaitoksissa on tilastoitu vielä enemmän kuin sairaaloissa, ja käyntikertoja A-klinikoilla on vielä tätäkin runsaammin (taulukko 1). Alkoholisairaus esiintyy voimassa olevien työkyvyttömyyseläkkeiden perusteissa noin tapauksessa. Tilastot kertovat lisäksi, että hoitovuorokausia asumispalveluiden ja ensisuojien piirissä on noin puoli miljoonaa vuodessa ja päihtyneiden säilöönottoja lähes Taulukon 1 tilastot kuvaavat melko hyvin alkoholin aiheuttamia terveyshaittoja Suomessa, vaikka tilastojen ulkopuolelle jää paljon lievempää sairastavuutta ja onnettomuuksia. Alkoholinkäytön sosiaalisia seurauksia ei pystytä kuvaamaan yhtä hyvin tilastojen perusteella. Perheisiin kohdistuvien vaikutusten osalta tiedämme tilastojen perusteella, että noin lasta on sijoitettu kodin ulkopuolelle (Stakesin lastensuojelutilasto, julkaisematon), ja lisäksi noin lasta on avohuollon piirissä (Päihdetilastollinen vuosikirja 2002). Suuressa osassa näistä tapauksista päihteillä on keskeinen osa (Kivinen ja Heinonen 1990, Heino ym. 2002). Näiden vakavampien perhe-elämään kohdistuvien seurausten lisäksi esiintyy paljon suurempi määrä täysin tilastojen ulkopuolelle jäävää satunnaisempaa lasten laiminlyöntiä, joka johtuu vanhempien alkoholinkäytöstä (Holmila ja Kantola 2003). Vuosittain poliisille ilmoitetaan noin pahoinpitelyä (Päihdetilastollinen vuosikirja 2002). Kaikista pahoinpitelyistä ilmoitetaan poliisille vain alle kolmasosa (Aromaa ja Alkoholin käyttö ja haitat lisääntyvät 2483

4 Heiskanen 2000), perheväkivaltatapauksista todennäköisesti vielä pienempi osa. Valtaosassa pahoinpitelyistä syylliseksi epäilty on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena, esimerkiksi vuosina %:ssa tapauksista (Kivivuori ja Aromaa 2001). Alkoholihaittojen taloudelliset vaikutukset Merkittäviä tilastojen ulkopuolelle jääviä alkoholin haittavaikutuksia esiintyy myös osallistumisessa työelämään ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Liiallinen alkoholinkäyttö on yhteydessä satunnaisiin poissaolopäiviin ja pidempiin sairauslomiin sekä työttömyyteen ja syrjäytymisen riskiin (Mustonen ym. 1993, Leino-Arjas ym. 1999). Paras arvio alkoholin terveys- ja sosiaalipalveluille aiheuttamasta kokonaisrasituksesta saadaan joka neljäs vuosi tehtävästä päihdetapauslaskennasta. Tällöin lasketaan kaikki sosiaalija terveydenhuollon eri alueilla tapahtuvat päihteisiin liittyvät asioinnit yhtenä lokakuisena tiistaipäivänä. Edellinen laskenta tehtiin vuonna 1999, ja tuloksen mukaan tällaisia asiointeja esiintyi kaikkiaan noin , minkä mukaan vuosittainen määrä olisi 3,8 miljoonaa asiointia (Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2001). Vuosittaisen määrän laskemisessa on tehty karkea ja todennäköisesti osin virheellinen oletus, että vuoden kaikki päivät ovat keskimäärin samanlaisia kuin laskentapäivä. Alkoholihaittojen välittömiksi kustannuksiksi vuonna 2000 on arvioitu 0,5 0,7 miljardia euroa. Mukaan on laskettu arviot kustannuksista terveys- ja sosiaalihuollon, rikollisuuden hallinnan, omaisuusvahinkojen, valvonnan, tutkimuksen ja ehkäisevän päihdetyön osalta. Kun mukaan lasketaan arvio välillisistä kustannuksista, jotka sisältävät tuotantomenetykset ja menetettyjen elinvuosien rahallisen arvon, on loppusummaksi arvioitu 2,9 5,1 miljardia euroa. Tuottoja valtio sai alkoholista 2,0 miljardia euroa (Päihdetilastollinen vuosikirja 2002). Alkoholinkäytön lisääntyminen Suomessa Suomessa käytettiin vielä 1960-luvun puolivälissä melko vähän alkoholia, noin kolme litraa puhdasta alkoholia vuodessa yli 15-vuotiasta kohti. Vuoden 1969 alkoholi- ja keskiolutlain voimaantulon jälkeen kokonaiskulutus (tilastoitu + arvioitu tilastoimaton) kasvoi vuoteen 1975 mennessä yhdeksään litraan. Tämän jälkeen määrä on vielä nousukausien yhteydessä kasvanut niin, että nykyisin kulutus on noin 11 litraa 15-vuotiasta asukasta kohti (kuva 2). Suomi sijoittuukin länsimaisessa vertailussa nykyisin al- Kuolleita/ Litraa Kulutus Kuolleisuus Kuva 2. Alkoholinkulutus (tilastoitu + tilastoimaton) litroina 15 vuotta täyttänyttä kohti ja alkoholikuolleisuus perussyyn mukaan P. Mäkelä

5 Kuva: Lehtikuva Keskiolut tuli kauppoihin koholinkulutuksen suhteen keskimääräisen kulutuksen maihin ja on ohittanut esimerkiksi Italian (Päihdetilastollinen vuosikirja 2002). Ekonometristen ennusteiden mukaan alkoholin tilastoitu kulutus kasvaa vuosina noin neljän prosentin vuosivauhdilla, mikä tarkoittaa sitä, että kulutus lisääntyy vuoden 2004 alkuun mennessä nykyisestä hieman yli yhdeksästä litrasta kaikenikäisiä asukkaita kohti noin kymmeneen litraan. Vuoden 2004 alusta lukien matkustajat saavat tuoda vapaasti omaan käyttöönsä alkoholia muista EU-maista. Kun Viro liittyy EU:hun toukokuun alussa 2004, suomalaisten alkoholinkulutus lisääntyy edelleen, sillä turistien Virosta tuomien alkoholimäärien odotetaan kasvavan merkittävästi erityisesti Etelä- Suomessa, ja alkoholiverotuksen samanaikainen lieventyminen kasvattaa kulutusta koko Suomessa. Karkean arvion mukaan (Karlsson ym. 2003) vaihtoehto, jossa veroja ei olisi vähennetty lainkaan, olisi johtanut keskikulutuksen kasvamiseen noin litralla yhteentoista litraan asukasta kohti. Jos taas alkoholiveroja olisi vähennetty 50 %, kulutus olisi arvion mukaan kasvanut noin puolellatoista litralla 11,5 litraan (tätä kirjoitettaessa alkoholiveroja odotetaan vähennettävän kolmanneksella). Suomi siirtyisi jo näiden kasvulukujen perusteella Euroopan kärkimaiden joukkoon (Päihdetilastollinen vuosikirja 2002). Toisaalta suhteutettuna siihen, että kasvu on ollut viime vuosina 3 4 %, voidaan näitä arvioita %:n kasvusta kyseessä olevien suurten alkoholipoliittisten muutosten seurauksena pitää maltillisina. Alkoholinkäytön haitat lisääntyvät Miten kulutuksen kasvun sitten odotetaan heijastuvan haittoihin? Kuva 2 osoittaa, kuinka alkoholikuolleisuus on Suomessa seurannut hyvin läheisesti alkoholin kokonaiskulutuksen muutoksia. Ulkomaiset tutkimukset vahvistavat, että monet erityyppiset haitat seuraavat läheisesti muutoksia alkoholin kokonaiskulutuksessa (Edwards ym. 1994, Norström 2002, Babor ym. 2003). Jos haitat kasvavat samassa suhteessa kuin kulutus, johtaisi jo %:n suuruinen kulutuksen kasvu noin uuteen alkoholikuolemaan vuodessa ja alkoholiin liittyvien asiointien määrä terveys- ja sosiaalihuollon Alkoholin käyttö ja haitat lisääntyvät 2485

6 Taulukko 2. Viinin juomisen yleisyys aterioilla ja humalajuominen juomatapatutkimusten mukaan. Luvut % vastanneista Käyttää viiniä sunnuntain pääaterialla Käyttää viiniä ruokajuomana 6 9 vähintään kerran viikossa Käyttää alkoholia vähintään kerran kuussa niin, että se»tuntuu oikein toden teolla» (Metso ym. 2002, Stakesin juomatapatutkimukset) palveluissa voisi lisääntyä noin :lla vuosittain. Haittojen aiheuttamat, lähinnä kunnille kasaantuvat kustannukset siis lisääntyvät samalla kun verotulot pienenevät. Haittojen ja kulutuksen läheinen yhteys on ollut toistaiseksi empiirisesti havaittu säännönmukaisuus. Onko tämän säännönmukaisuuden toistuttava myös tulevaisuudessa? Eikö kulutus voi kasvaa ilman haittojen vastaavaa kasvua? Tämä olisi mahdollista kahdella eri tavalla. Ensinnäkin haitat voisivat jäädä alkoholinkulutuksen kasvusta jälkeen, jos kulutus lisääntyisi lähinnä vain pien- ja kohtuukuluttajilla ja jakautuisi näin entistä tasaisemmin. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole dokumentoitu yhtään sellaista merkittävää kulutuksen muutosta, jonka seurauksena alkoholinkulutuksen jakauma olisi tällä tavoin tasoittunut. Yleensä muutosten on ha- YDINASIAT Miehet eläisivät keskimäärin kaksi vuotta ja naiset 0,4 vuotta pidempään ilman alkoholiin liittyviä kuolemia. Alkoholiin liittyviä asiointeja sosiaali- ja terveyspalveluissa on päivässä noin , mikä tarkoittaa 3,8:aa miljoonaa asiointia vuodessa. Vuonna 2004 alkoholin kulutus kasvaa tuontikiintiöiden suurenemisen ja alkoholiverotuksen lievenemisen vuoksi. Alkoholinkäyttöön liittyvien haittojen odotetaan lisääntyvän samassa suhteessa kulutuksen kasvun kanssa. vaittu tapahtuvan koko alkoholia käyttävässä väestössä (Edwards ym. 1994). Suomessa kulutus kasvoi vuoden 1969 alkoholiuudistusten yhteydessä keskimäärin 50 % mutta litramääräisesti sitä enemmän, mitä runsaampaa kulutus tarkastellussa ryhmässä (pien- vs suurkuluttajat, miehet vs naiset jne.) alun perin oli (Mäkelä ym. 2002). Toinen tapa, jolla kulutus voisi periaatteessa kasvaa ilman haittojen vastaavaa lisääntymistä, on suomalaisten vähittäinen luopuminen humalakeskeisestä juomistavasta. Esimerkiksi naistenlehtien palstoilla selvästi näkyvä viinikulttuurin eteneminen voisi herättää toiveita tällaisesta muutoksesta. Haittojen kannalta keskeistä ei kuitenkaan ole, minkälaisia uusia, mahdollisesti aiempaa vähäisemmässä määrin haittoihin yhteydessä olevia juomistapoja Suomeen syntyy, vaan se, korvaavatko nämä uudet tavat traditionaalista humalajuomista. Stakesin Alkoholija huumetutkimuksen ryhmän (entinen Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos) vuonna 1968 aloittama juomatapatutkimusten sarja kertoo, että vaikka viinin käyttö ruokajuomana on selvästi lisääntynyt, ei se ole vähentänyt humalajuomista. Päinvastoin humalajuominen on ollut lisääntymään päin (taulukko 2). Vuoden 1969 suurten kulutusmuutosten yhteydessä pienkulutuskertojen (erityisesti saunaoluen juomisen) tiedetään lisääntyneen kaikkein eniten (Mustonen ja Sund 2002). Tästä huolimatta alkoholiin liittyvät haitat lisääntyivät suurin piirtein samassa suhteessa kuin alkoholinkulutus (Mäkelä ym. 2002). Alkoholikulttuurin perinpohjainen muutos, jonka seurauksena humalakulutus vähenisi olennaisesti, olisi haittojen kannalta toivottava. Tällaisten kulttuurimuutosten voidaan kuitenkin odottaa tapahtuvan ennemminkin sukupolvien vaihtumisen myötä kuin esimerkiksi lähimpien kymmenen vuoden aikana tai jonkin alkoholipolitiikan liberalisoimistoimenpiteen seurauksena P. Mäkelä

7 Lopuksi Alkoholihaittojen tulevan kehityksen kannalta keskeisin kysymys on, kuinka paljon vuoden 2004 muutokset lisäävät kokonaiskulutusta. Kun mahdollisuudet vähentää haittoja tiukan verotuksen ja saatavuuden rajoitusten kautta ovat aiempaa vähäisemmät, tulee muuntyyppisillä ehkäisykeinoilla olemaan yhä suurempi paino haittojen ehkäisyssä. Tällaisia ovat esimerkiksi lupahallinnon ja valvonnan tehostaminen, paikallisten päätöksentekomahdollisuuksien parantaminen, terveydenhuollon lyhytneuvonta, paikalliset ehkäisytoimet, alkoholittomien tilanteiden ja ympäristöjen tukeminen ja alkoholikulttuurin muutoksen edistäminen. Tällainen painotusten muutos onkin ollut havaittavissa jo viimeaikaisissa alkoholiohjelmissa (2000-luvun alkoholiohjelma 2001, Onks tietoo? 1997), vaikka valitettavasti panostus ohjelmien toteuttamiseen on jäänyt vähäiseksi. Kirjallisuutta 2000-luvun alkoholiohjelma. Yhteistyötä ja vastuuta. Helsinki: Sosiaalija terveysministeriön työryhmämuistioita 29, Aromaa K, Heiskanen M. Suomalaisten rikosriskit Kansainvälisen rikosuhritutkimuksen Suomea koskevia tuloksia. Helsinki: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 49, Babor T, Caetano R, Casswell S, ym. Alcohol: no ordinary commodity. Oxford: Oxford University Press, Edwards G, Anderson P, Babor TF, ym. Alcohol policy and the public good. Oxford: Oxford University Press, Gutjahr E, Gmel G, Rehm J. The relation between average alcohol consumption and disease: an overview. European Addiction Research 2001;7: Heino T, Rantamäki R, Sallila S. Hallinto-oikeuksien ratkaisut lastensuojeluasioissa Helsinki: Stakes, aiheita 6/2002. Holmila M, Kantola J, toim. Pullonkauloja. Kirjoituksia alkoholistien läheisistä. Helsinki: Stakes, Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 3, Karlsson T, Mäkelä P, Tigerstedt C, Österberg E. Alkoholipolitiikka tuontirajoitusten poistuessa. Yhteiskuntapolitiikka 2003;68: Kiianmaa K, Ylikahri R, toim. Alkoholi vaikutukset elimistöön ja terveyteen. Helsinki: Oy Alko Ab, Kivinen T, Heinonen P. Lastensuojelu vuonna Väliraportti Helsinki: Sosiaalihallituksen raporttisarja 11/1990. Kivivuori J, Aromaa K. Väkivaltarikokset. Kirjassa: Rikollisuustilanne Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, julkaisuja 183, 2001, s Kuolemansyyt Helsinki, Tilastokeskus, Terveys 2002:3. Leino-Arjas P, Liira J, Mutanen P, Malmivaara A, Matikainen E. Predictors and consequences of unemployment among construction workers: prospective cohort study. BMJ 1999;319: Martelin T, Mäkelä P, Valkonen T. Contribution of deaths related to alcohol or smoking to the difference in life expectancy between men and women. Eur J Pub Health 2003 (painossa). Metso L, Mustonen H, Mäkelä P. ym. Suomalaisten juomatavat vuonna Taulukkoraportti vuoden 2000 tutkimuksen perustuloksista ja vertailuja aiempiin juomatapatutkimuksiin. Helsinki: Stakes, Aiheita 3/2002. Mustonen H, Paakkanen P, Simpura J. Työllisten ja työttömien juomatavat. Alkoholipolitiikka 1993;58: Mustonen H, Sund R. Changes in the characteristics of drinking occasions resulting from liberalization of alcohol availability: a reanalysis of the 1968 and 1969 Finnish panel survey data. Kirjassa: Room R, toim. The effects of Nordic alcohol policies. What happens to drinking and harm when alcohol controls change? Helsinki: NAD Publication No. 42, 2002, s Mäkelä P. Alkoholiin liittyvät kuolemat. Yleisyys ja yhteys sukupuoleen ja sosioekonomiseen asemaan. Helsinki: Stakes, tutkimuksia 105, Mäkelä P, Rossow I, Tryggvesson K. Who drinks more and less when policies change? The evidence from 50 years of Nordic studies. Kirjassa: Room R, toim. The effects of Nordic alcohol policies. What happens to drinking and harm when alcohol controls change? Helsinki: NAD Publication No. 42, 2002, s Norström T, toim. Alcohol in postwar Europe. Consumption, drinking patterns, consequences and policy responses in 15 European countries. Stockholm: National Institute of Public Health, Onks tietoo? Esitys kansallisen alkoholiohjelman toimeenpanemiseksi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 1997:14. Päihdetilastollinen vuosikirja Alkoholi ja huumeet. Helsinki: STA- KES, Sosiaaliturva 2002:3. Rehm J, Room R, Monteiro M, ym. Alcohol as a risk factor for burden of disease. Kirjassa: Comparative Quantification of Health Risks: Global and Regional Burden of Disease due to Selected Major Risk Factors. Geneva: World Health Organization 2003 (painossa). Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K, toim. Päihdelääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja Helsinki: Stakes, Sosiaaliturva 2001:4. The World Health Report 2002: Reducing risks, promoting healthy life. Geneve: WHO, PIA MÄKELÄ, erikoistutkija Stakes, alkoholi- ja huumetutkimus PL 220, Helsinki 2487

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Tiedosta hyvinvointia 1 Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmä Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Vuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta

Vuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta Tiedosta hyvinvointia 1 Vuoden 24 veronmuutos ja väkivalta Esa Österberg Alkoholi- ja huumetutkimus Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Vuonna 24 Suomen alkoholioloissa tapahtui kolme merkittävää muutosta:

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko

Lisätiedot

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Iltapvän tavoitteena on saada kuulijat ajattelemaan ehkäisevästä päihdetyöstä monimuotoisemmin ja ottamaan hyväksi havaittuja malleja käyttöönsä. Aluksi/Kataisen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

TASKUMATTI. Tilastotietoa alkoholista ja huumeista

TASKUMATTI. Tilastotietoa alkoholista ja huumeista 2004 TASKUMATTI Tilastotietoa alkoholista ja huumeista SISÄLLYS: Alkoholijuomien kulutus Suomessa vuonna 2003 100....%:n.... alkoholina........ asukasta........ kohden........................ 4. Alkoholijuomien.............

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään?

Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään? Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään? Ismo Tuominen 11/2014 PM Kataisen hallitusohjelma Jatketaan valtakunnallista alkoholiohjelmaa, jonka

Lisätiedot

"Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "

Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön " Mitä suomalainen humala on tänään? Ajankohtaista alkoholihaittojen ehkäisystä ja hoidosta ja päihdetyön koulutuksesta Marjaliisa Havio Stakes erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016 Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 15-74-vuotiaista väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1.011

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS

TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS HTSY Verohallinto 3.5.2016 2 (5) TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS Harmaan talouden selvitysyksikössä on tutkittu tupakkaveroon liittyvää harmaata taloutta ja tupakkaveroluvallisten

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla

Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla Tulevaisuuden hyvinvointiekosysteemi -seminaari Juha Teperi FinnMedi 5 / 20.4.2016 Mitä hyvinvoinnille ja sen määrittäjille ehtii tapahtua 20 vuodessa? Yli 65-vuotiaiden

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Voiko hyvällä asemalla ostaa tiensä ulos juomisen seurauksista?

Voiko hyvällä asemalla ostaa tiensä ulos juomisen seurauksista? Tiedosta hyvinvointia 1 Voiko hyvällä asemalla ostaa tiensä ulos juomisen seurauksista? Alkoholin käytön ja alkoholihaittojen sosiaaliryhmittäiset erot Suomessa Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen

Lisätiedot

Rattijuopon elämänkaari

Rattijuopon elämänkaari Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen lähtökohdat Antti Impinen Päihteet ja liikenne -seminaari 15.5.2008 Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen suorituspaikkana KTL:n mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Eila Linnanmäki Sosiaali- ja terveysministeriö Sosioekonomiset terveyserot Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien)

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen Mieli-suunnitelman toimeenpano

Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen Mieli-suunnitelman toimeenpano Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen Mieli-suunnitelman toimeenpano Kehittämispäällikkö Airi Partanen 1.3.2013 1 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Kunnat ja kuntainliitot, shp:t, muut

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunnalle

Valtiovarainvaliokunnalle SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 8/2007 vp Hallituksen esitys laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Valtiovarainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta

Lisätiedot

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa Kirsimarja Raitasalo Esiteltävät tutkimukset 1. Juomatapatutkimus Väestökysely vuodesta 1968 alkaen kahdeksan vuoden välein 2. Lapsiperhekysely Väestökysely

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Alkoholihaitat muille. Tutkimuksen näkökulmia, käsitteitä ja haasteita

Alkoholihaitat muille. Tutkimuksen näkökulmia, käsitteitä ja haasteita Alkoholihaitat muille Tutkimuksen näkökulmia, käsitteitä ja haasteita Katariina Warpenius 25.9.2013 Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 1 Aluksi: Alkoholi- ja päihdehaitat -kirja Katariina Warpenius,

Lisätiedot

ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Tampere

ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Tampere Pakka-toimintamalli ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, elinkeinovalvontayksikkö, alkoholiohjelma

Lisätiedot

Tekemättömän ehkäisevän työn hinta

Tekemättömän ehkäisevän työn hinta Tekemättömän ehkäisevän työn hinta Turpakäräjät 17.1.2017, Lahti kehittämispäällikkö Jaana Markkula Päihteet ja riippuvuudet -yksikkö 17.1.2017 Markkula 1 Esityksen teemat I. Tekemätön työ maksaa II. Jos

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös

Valtioneuvoston periaatepäätös Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2003:6 Valtioneuvoston periaatepäätös alkoholipolitiikan linjauksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2003 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1408-X Painosmäärä:

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuksia 2007 10 TAPANI VALKONEN, PEKKA MARTIKAINEN, TIMO M. KAUPPINEN, LASSE TARKIAINEN Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 Verkossa

Lisätiedot

LIITE Trafin julkaisuun Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä. Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot.

LIITE Trafin julkaisuun Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä. Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot. LIITE Trafin julkaisuun 1-2015 Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot Marita Löytty 1.9.2016 Trafiksäkerthetsverket Helsinki, Helsingfors 2015

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö

Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö Päihdeseminaari 4.9.2014, Sampola, Tre Matti Joki Yhteyspäällikkö, Liikenneturva, Tampere Käyttäytymistiedejäsen, liikennevahinkojen Tutkijalautakunta, Pirkanmaa,

Lisätiedot

Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu

Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 LT erikoistutkija Riitta Luoto Kansanterveyslaitos Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu

Lisätiedot

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

LIMUVIINA. mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi?

LIMUVIINA. mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi? LIMUVIINA mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi? HALLITUSPUOLUEIDEN EDUSKUNTA- RYHMÄT ESITTIVÄT, ETTÄ ALKOHOLILAIN UUDISTUKSEN MYÖTÄ LUOVUTTAISIIN KAUPOISSA MYYTÄVÄN ALKOHOLIN VALMISTUSTAPARAJOITTEESTA.

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Päihteiden käytön varhainen tunnistaminen ja miniinterventio

Päihteiden käytön varhainen tunnistaminen ja miniinterventio Päihteiden käytön varhainen tunnistaminen ja miniinterventio 11.6. Kuopio Anne Kejonen, ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto 1 Esitys Taustaa (kulutus, haitat) Mini-interventio

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Alkoholijuomien hinnat ja kulutus

Alkoholijuomien hinnat ja kulutus Alkoholijuomien hinnat ja kulutus VILLE VEHKASALO Virosta tulee näillä näkymin EU:n jäsen vuoden 2004 vappuna. Tämän jälkeen kuka tahansa voi tuoda omaan käyttöönsä edullista alkoholia Virosta vaikka pakettiautolla.

Lisätiedot

HE 70/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta. verotaulukkoa muutettavaksi siten, että alkoholiveroa

HE 70/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta. verotaulukkoa muutettavaksi siten, että alkoholiveroa HE 70/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta

Lisätiedot

FSD2225 Terveyden edistämisen barometri 2005 : kunnat

FSD2225 Terveyden edistämisen barometri 2005 : kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2225 Terveyden edistämisen barometri 2005 : kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL

Suomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL Suomalaisten mielenterveys Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL 1 Mitä suomalaisten mielenterveydestä tiedetään? Aikuisväestöä koskevia epidemiologisia tutkimuksia Mini-Suomi (1977-1980), Terveys

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

MILLI 2006 Ruiskuhuumeiden. käyttäjät terveysneuvontapisteessä. Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen

MILLI 2006 Ruiskuhuumeiden. käyttäjät terveysneuvontapisteessä. Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen MILLI 6 Ruiskuhuumeiden käyttäjät terveysneuvontapisteessä Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen Tutkimuksen toteutus Sosiodemografiset tiedot Päihteiden käytön aloittaminen Aineiden

Lisätiedot

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011 Aune Flinck, Tuula Kuoppala ja Salla Säkkinen 18.6.2012 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011/Tilastoraportti 15/2012 1 Sovittelukäsittelyyn ohjatut rikostapaukset

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa 28.9.2007

Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa 28.9.2007 Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa Veli Laine Erikoistutkija STM 28.9.2007 Sosiaalimenomalli- SOME Pitkän aikavälin sosiaalimenojen ja niiden rahoituksen

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa?

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu - Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy Lapissa -seminaari 14.2.2013 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien

Lisätiedot

LAUSUNTO LAHTI 1 (3) 30.09.2015. MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost)

LAUSUNTO LAHTI 1 (3) 30.09.2015. MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) 1 (3) MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) FCG tuotti Lahden kaupungin toimeksiannosta menetetyt elinvuodet (PYLL) -indeksin Lahden kaupungin väestölle. Indeksin mukaisesta

Lisätiedot

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11. Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.2006 8.3.2007 1 Mikä? Lapin lääninhallituksen koordinoima läänien yhteinen

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot