Alkoholin kokonaiskulutuksen odotetaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkoholin kokonaiskulutuksen odotetaan"

Transkriptio

1 Alkoholihaitat Alkoholin käyttö ja haitat lisääntyvät Pia Mäkelä Alkoholi on tätä nykyä pahin yksittäinen uhka kansanterveydelle Suomessa. Jo entisestään suuret alkoholin aiheuttamat haitat kasvanevat ensi vuonna vielä merkittävästi, kun alkoholin tuonti muista EU-maista vapautuu, Virosta tulee EU-maa ja alkoholivero pienenee. Alkoholin kokonaiskulutuksen odotetaan kasvavan Suomessa lähivuosina, ja tämän uskotaan johtavan vastaavaan kasvuun myös alkoholihaittojen määrässä. Tässä katsauksessa käsitellään alkoholihaittojen määrää ja kokonaiskustannuksia, odotettavissa olevia kulutuksen muutoksia ja sitä, miksi haittojen odotetaan kasvavan samassa tahdissa kulutuksen kasvun kanssa. Alkoholi merkittävin terveysuhka WHO:n raportissa vuodelta 2002 on arvioitu kattavasti, joskin karkeasti, 26 erilaisen terveyden riskitekijän (aliravitsemus, kolesteroli, tupakointi, alkoholinkäyttö, ilmansaasteet jne.) aiheuttamaa kuolemien ja menetettyjen terveiden elinvuosien määrää maailman eri osissa (The World Health Report 2002). Alkoholinkäytön osuudeksi terveiden elinvuosien kokonaismenetyksestä teollisuusmaissa arvioitiin miehillä 14 % ja naisilla 3 %. Miehillä alkoholi katsottiin toiseksi pahimmaksi riskitekijäksi tupakoinnin jälkeen. Naisilla useat ravintoon liittyvät riskitekijät, kuten verenpaine, kolesteroli ja ylipaino, menivät näiden nautintoaineiden edelle. Alkoholinkäytön merkitystä kartoittavassa raportin osassa arvioitiin meta-analyysien (mm. Gutjahr ym. 2001) perusteella, että alkoholi on syy-yhteydessä kaikkiaan 60 erilaiseen sairauteen tai tapaturmaan (Rehm ym., 2003). Alkoholinkäytön erilaisia terveyshaittoja on dokumentoitu hyvin myös alan kotimaisissa oppikirjoissa (Kiianmaa ja Ylikahri 1991, Salaspuro ym. 1998). Vastaavaa kuvausta alkoholinkäytön aiheuttamista sosiaalisista haitoista tai kansainvälisiä arvioita niiden aikaansaamasta kokonaisrasituksesta ei ole olemassa. Joka tapauksessa liiallinen alkoholinkäyttö aiheuttaa esimerkiksi erilaisia perhe-elämän ongelmia, kuten perheväkivaltaa ja lasten laiminlyömistä, muuta väkivaltaa ja muuta rikollisuutta, järjestysongelmia, syrjäytymistä, työttömyyttä ja työn tuottavuuden heikentymistä. Alkoholin aiheuttamat kuolemat Suomessa Suomen osalta on olemassa huomattavasti WHO:n lukuja tarkempia arvioita alkoholinkäytön vaikutuksesta paitsi kuolleisuuteen ja sairastavuuteen myös joihinkin muihin yksittäisiin haittoihin (Taulukko 1). Nämä luvut eivät ole metodien erilaisuuden vuoksi vertailukelpoisia WHO:n lukujen kanssa. Alkoholiin liittyviä kuolemia on viime aikoina esiintynyt tilastoissa vuosittain noin (esim. Kuolemansyyt 2001). Tällöin mukaan on laskettu perussyyltään suoraan alkoholiin liittyvät kuolemat sekä päihdyksissä tapahtuneet tapaturmat ja väkival- Duodecim 2003;119:

2 Taulukko 1. Alkoholinkäytön seurauksia Suomessa. Määrä vuodessa Alkoholiin liittyvät kuolemat 1) n maksakirroosi 617 myrkytys 401 kardiomyopatia 98 haimasairaudet 50 Alkoholisairaudet sairaalahoidon aiheena 2) hoitojaksoja, alkoholisairaus päädiagnoosina hoitopäiviä, alkoholisairaus päädiagnoosina hoito jaksoja, alkoholisairaus pää- tai sivudiagnoosina päihtymystila elimelliset aivo-oireyhtymät maksasairaudet haimasairaudet Käynnit katkaisuhoitoasemilla ja kuntoutuslaitoksissa 2) asiakkaita hoitovuorokausia Käynnit A-klinikoissa 2) asiakkaita käyntikertoja Asumispalvelut ja ensisuojat 2) hoitovuorokausia Työkyvyttömyyseläkkeitä, joiden perusteissa esiintyy alkoholisairaus 2) pääsairautena kaikkiaan Päihtyneiden säilöönottoja ) Kuolemansyyt 2001, Mäkelä ) Päihdetilastollinen vuosikirja taiset kuolemat. Kun mukaan lasketaan myös muut kuolemat, joiden osalta kuolintodistuksessa on esitetty suora viittaus alkoholin myötävaikutukseen, tulee yhteissummaksi noin (Mäkelä 1999). Luku on merkittävä verrattuna esimerkiksi vuosittaiseen itsemurhien määrään (noin 1 200) tai liikennekuolemien määrään (noin 450). Kaikista kuolemista alkoholiin liittyviä oli 1990-luvun alkupuolella miehillä 11 % ja naisilla 2 %. Tapaturmaisista ja väkivaltaisista kuolemista alkoholiin liittyvien osuus oli miehillä peräti 47 % ja naisilla 18 % (Mäkelä 1999). Tärkeimmät yksittäiset alkoholiin liittyvät kuolemansyyt ovat maksakirroosi ja alkoholimyrkytys sekä lähinnä päihtymyksen kautta alkoholiin liittyvät tapaturmat. Vaikka alkoholiin liittyvät kuolemat edustavatkin vain pientä osaa alkoholinkäytön kaikista haittavaikutuksista, niitä on tutkittu suhteellisen paljon, koska niistä on olemassa varsin luotettavaa aineistoa ja koska kyse on vakavimmista seurauksista. Aikavälillä miesten osuus kaikista alkoholiin liittyvistä kuolemista oli 87 %. Alkoholiin liittyvien kuolemien on arvioitu lyhentävän miesten keskimääräistä elinajan odotetta kahdella vuodella ja naisten 0,4 vuodella. Alkoholin suojavaikutus sepelvaltimotautia ja aivoinfarkteja vastaan pidentää toisaalta odotetta noin 0,4 vuotta miehillä ja 0,1 vuotta naisilla, joten hyödyt jäävät tässä vertailussa merkittävästi haittoja vähäisemmiksi. Miesten ja naisten elinajan odotteiden tuolloisesta 7,7 vuoden erosta selittyi alkoholiin liittyvillä syillä noin viidennes. Keski-ikäisissä ja nuorissa ikäryhmissä alkoholiin liittyvien kuolemien merkitys miesten ylikuolleisuuden selittäjänä on vielä selvästi suurempi: ikävälillä v sukupuolten kuolleisuuserosta selittyi % alkoholiin liittyvillä kuolemilla. Vaikka alkoholikuolemien absoluuttinen määrä on huipussaan vasta ikävuoden paikkeilla, on niiden suhteellinen osuus suurin juuri vuoden iässä, jolloin miehillä noin 40 % ja naisilla noin 15 % kaikista kuolemista liittyy tavalla tai toisella alkoholiin (kuva 1) (Mäkelä 1999). Alkoholinkäytön muut terveysja sosiaaliset haitat Alkoholin merkitystä terveys- ja sosiaalisten haittojen kannalta voidaan suhteuttaa vertaamalla sitä toisen tärkeän kansanterveyteen vaikuttavan nautintoaineen tupakan merkitykseen. Tupakoinnin tiedetään aiheuttavan enemmän kuolemia ja vähän suuremman menetyksen elinajan odotteeseen (Martelin ym., painossa), mutta kun otetaan huomioon myös sosiaaliset ja sivullisiin kohdistuvat vaikutukset, voidaan alkoholinkäytön kokonaisvaikutusta pitää selvästi suurempana. Myös Kansallisessa projektissa terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (2002) todetaan, että suomalaisten pahin yksittäinen terveysongelma on nyt ja lähitulevaisuudessa alkoholi P. Mäkelä

3 Miehet Ikäryhmät Naiset % Alkoholiin liittyvät tapaturma- ja väkivaltakuolemat Alkoholiin liittyvät tautikuolemat Kuva 1. Alkoholiin liittyvien kuolemien osuus (%) kaikista kuolemista iän ja sukupuolen mukaan. Alkoholin aiheuttamien sairaalahoitoa vaativien seurauksien määrä on huomattava. Vuonna 2001 hoitojaksoja tilastoitiin määritelmän mukaan vaihdellen ja hoitopäiviä parisataatuhatta (taulukko 1). Tärkeimmät yksittäiset hoidon tarpeen syyt olivat päihtymystilat, elimelliset aivo-oireyhtymät sekä maksan ja haiman sairaudet. Päihdehuollon piiriin kuuluvia hoitovuorokausia katkaisuhoitoasemilla ja kuntoutuslaitoksissa on tilastoitu vielä enemmän kuin sairaaloissa, ja käyntikertoja A-klinikoilla on vielä tätäkin runsaammin (taulukko 1). Alkoholisairaus esiintyy voimassa olevien työkyvyttömyyseläkkeiden perusteissa noin tapauksessa. Tilastot kertovat lisäksi, että hoitovuorokausia asumispalveluiden ja ensisuojien piirissä on noin puoli miljoonaa vuodessa ja päihtyneiden säilöönottoja lähes Taulukon 1 tilastot kuvaavat melko hyvin alkoholin aiheuttamia terveyshaittoja Suomessa, vaikka tilastojen ulkopuolelle jää paljon lievempää sairastavuutta ja onnettomuuksia. Alkoholinkäytön sosiaalisia seurauksia ei pystytä kuvaamaan yhtä hyvin tilastojen perusteella. Perheisiin kohdistuvien vaikutusten osalta tiedämme tilastojen perusteella, että noin lasta on sijoitettu kodin ulkopuolelle (Stakesin lastensuojelutilasto, julkaisematon), ja lisäksi noin lasta on avohuollon piirissä (Päihdetilastollinen vuosikirja 2002). Suuressa osassa näistä tapauksista päihteillä on keskeinen osa (Kivinen ja Heinonen 1990, Heino ym. 2002). Näiden vakavampien perhe-elämään kohdistuvien seurausten lisäksi esiintyy paljon suurempi määrä täysin tilastojen ulkopuolelle jäävää satunnaisempaa lasten laiminlyöntiä, joka johtuu vanhempien alkoholinkäytöstä (Holmila ja Kantola 2003). Vuosittain poliisille ilmoitetaan noin pahoinpitelyä (Päihdetilastollinen vuosikirja 2002). Kaikista pahoinpitelyistä ilmoitetaan poliisille vain alle kolmasosa (Aromaa ja Alkoholin käyttö ja haitat lisääntyvät 2483

4 Heiskanen 2000), perheväkivaltatapauksista todennäköisesti vielä pienempi osa. Valtaosassa pahoinpitelyistä syylliseksi epäilty on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena, esimerkiksi vuosina %:ssa tapauksista (Kivivuori ja Aromaa 2001). Alkoholihaittojen taloudelliset vaikutukset Merkittäviä tilastojen ulkopuolelle jääviä alkoholin haittavaikutuksia esiintyy myös osallistumisessa työelämään ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Liiallinen alkoholinkäyttö on yhteydessä satunnaisiin poissaolopäiviin ja pidempiin sairauslomiin sekä työttömyyteen ja syrjäytymisen riskiin (Mustonen ym. 1993, Leino-Arjas ym. 1999). Paras arvio alkoholin terveys- ja sosiaalipalveluille aiheuttamasta kokonaisrasituksesta saadaan joka neljäs vuosi tehtävästä päihdetapauslaskennasta. Tällöin lasketaan kaikki sosiaalija terveydenhuollon eri alueilla tapahtuvat päihteisiin liittyvät asioinnit yhtenä lokakuisena tiistaipäivänä. Edellinen laskenta tehtiin vuonna 1999, ja tuloksen mukaan tällaisia asiointeja esiintyi kaikkiaan noin , minkä mukaan vuosittainen määrä olisi 3,8 miljoonaa asiointia (Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2001). Vuosittaisen määrän laskemisessa on tehty karkea ja todennäköisesti osin virheellinen oletus, että vuoden kaikki päivät ovat keskimäärin samanlaisia kuin laskentapäivä. Alkoholihaittojen välittömiksi kustannuksiksi vuonna 2000 on arvioitu 0,5 0,7 miljardia euroa. Mukaan on laskettu arviot kustannuksista terveys- ja sosiaalihuollon, rikollisuuden hallinnan, omaisuusvahinkojen, valvonnan, tutkimuksen ja ehkäisevän päihdetyön osalta. Kun mukaan lasketaan arvio välillisistä kustannuksista, jotka sisältävät tuotantomenetykset ja menetettyjen elinvuosien rahallisen arvon, on loppusummaksi arvioitu 2,9 5,1 miljardia euroa. Tuottoja valtio sai alkoholista 2,0 miljardia euroa (Päihdetilastollinen vuosikirja 2002). Alkoholinkäytön lisääntyminen Suomessa Suomessa käytettiin vielä 1960-luvun puolivälissä melko vähän alkoholia, noin kolme litraa puhdasta alkoholia vuodessa yli 15-vuotiasta kohti. Vuoden 1969 alkoholi- ja keskiolutlain voimaantulon jälkeen kokonaiskulutus (tilastoitu + arvioitu tilastoimaton) kasvoi vuoteen 1975 mennessä yhdeksään litraan. Tämän jälkeen määrä on vielä nousukausien yhteydessä kasvanut niin, että nykyisin kulutus on noin 11 litraa 15-vuotiasta asukasta kohti (kuva 2). Suomi sijoittuukin länsimaisessa vertailussa nykyisin al- Kuolleita/ Litraa Kulutus Kuolleisuus Kuva 2. Alkoholinkulutus (tilastoitu + tilastoimaton) litroina 15 vuotta täyttänyttä kohti ja alkoholikuolleisuus perussyyn mukaan P. Mäkelä

5 Kuva: Lehtikuva Keskiolut tuli kauppoihin koholinkulutuksen suhteen keskimääräisen kulutuksen maihin ja on ohittanut esimerkiksi Italian (Päihdetilastollinen vuosikirja 2002). Ekonometristen ennusteiden mukaan alkoholin tilastoitu kulutus kasvaa vuosina noin neljän prosentin vuosivauhdilla, mikä tarkoittaa sitä, että kulutus lisääntyy vuoden 2004 alkuun mennessä nykyisestä hieman yli yhdeksästä litrasta kaikenikäisiä asukkaita kohti noin kymmeneen litraan. Vuoden 2004 alusta lukien matkustajat saavat tuoda vapaasti omaan käyttöönsä alkoholia muista EU-maista. Kun Viro liittyy EU:hun toukokuun alussa 2004, suomalaisten alkoholinkulutus lisääntyy edelleen, sillä turistien Virosta tuomien alkoholimäärien odotetaan kasvavan merkittävästi erityisesti Etelä- Suomessa, ja alkoholiverotuksen samanaikainen lieventyminen kasvattaa kulutusta koko Suomessa. Karkean arvion mukaan (Karlsson ym. 2003) vaihtoehto, jossa veroja ei olisi vähennetty lainkaan, olisi johtanut keskikulutuksen kasvamiseen noin litralla yhteentoista litraan asukasta kohti. Jos taas alkoholiveroja olisi vähennetty 50 %, kulutus olisi arvion mukaan kasvanut noin puolellatoista litralla 11,5 litraan (tätä kirjoitettaessa alkoholiveroja odotetaan vähennettävän kolmanneksella). Suomi siirtyisi jo näiden kasvulukujen perusteella Euroopan kärkimaiden joukkoon (Päihdetilastollinen vuosikirja 2002). Toisaalta suhteutettuna siihen, että kasvu on ollut viime vuosina 3 4 %, voidaan näitä arvioita %:n kasvusta kyseessä olevien suurten alkoholipoliittisten muutosten seurauksena pitää maltillisina. Alkoholinkäytön haitat lisääntyvät Miten kulutuksen kasvun sitten odotetaan heijastuvan haittoihin? Kuva 2 osoittaa, kuinka alkoholikuolleisuus on Suomessa seurannut hyvin läheisesti alkoholin kokonaiskulutuksen muutoksia. Ulkomaiset tutkimukset vahvistavat, että monet erityyppiset haitat seuraavat läheisesti muutoksia alkoholin kokonaiskulutuksessa (Edwards ym. 1994, Norström 2002, Babor ym. 2003). Jos haitat kasvavat samassa suhteessa kuin kulutus, johtaisi jo %:n suuruinen kulutuksen kasvu noin uuteen alkoholikuolemaan vuodessa ja alkoholiin liittyvien asiointien määrä terveys- ja sosiaalihuollon Alkoholin käyttö ja haitat lisääntyvät 2485

6 Taulukko 2. Viinin juomisen yleisyys aterioilla ja humalajuominen juomatapatutkimusten mukaan. Luvut % vastanneista Käyttää viiniä sunnuntain pääaterialla Käyttää viiniä ruokajuomana 6 9 vähintään kerran viikossa Käyttää alkoholia vähintään kerran kuussa niin, että se»tuntuu oikein toden teolla» (Metso ym. 2002, Stakesin juomatapatutkimukset) palveluissa voisi lisääntyä noin :lla vuosittain. Haittojen aiheuttamat, lähinnä kunnille kasaantuvat kustannukset siis lisääntyvät samalla kun verotulot pienenevät. Haittojen ja kulutuksen läheinen yhteys on ollut toistaiseksi empiirisesti havaittu säännönmukaisuus. Onko tämän säännönmukaisuuden toistuttava myös tulevaisuudessa? Eikö kulutus voi kasvaa ilman haittojen vastaavaa kasvua? Tämä olisi mahdollista kahdella eri tavalla. Ensinnäkin haitat voisivat jäädä alkoholinkulutuksen kasvusta jälkeen, jos kulutus lisääntyisi lähinnä vain pien- ja kohtuukuluttajilla ja jakautuisi näin entistä tasaisemmin. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole dokumentoitu yhtään sellaista merkittävää kulutuksen muutosta, jonka seurauksena alkoholinkulutuksen jakauma olisi tällä tavoin tasoittunut. Yleensä muutosten on ha- YDINASIAT Miehet eläisivät keskimäärin kaksi vuotta ja naiset 0,4 vuotta pidempään ilman alkoholiin liittyviä kuolemia. Alkoholiin liittyviä asiointeja sosiaali- ja terveyspalveluissa on päivässä noin , mikä tarkoittaa 3,8:aa miljoonaa asiointia vuodessa. Vuonna 2004 alkoholin kulutus kasvaa tuontikiintiöiden suurenemisen ja alkoholiverotuksen lievenemisen vuoksi. Alkoholinkäyttöön liittyvien haittojen odotetaan lisääntyvän samassa suhteessa kulutuksen kasvun kanssa. vaittu tapahtuvan koko alkoholia käyttävässä väestössä (Edwards ym. 1994). Suomessa kulutus kasvoi vuoden 1969 alkoholiuudistusten yhteydessä keskimäärin 50 % mutta litramääräisesti sitä enemmän, mitä runsaampaa kulutus tarkastellussa ryhmässä (pien- vs suurkuluttajat, miehet vs naiset jne.) alun perin oli (Mäkelä ym. 2002). Toinen tapa, jolla kulutus voisi periaatteessa kasvaa ilman haittojen vastaavaa lisääntymistä, on suomalaisten vähittäinen luopuminen humalakeskeisestä juomistavasta. Esimerkiksi naistenlehtien palstoilla selvästi näkyvä viinikulttuurin eteneminen voisi herättää toiveita tällaisesta muutoksesta. Haittojen kannalta keskeistä ei kuitenkaan ole, minkälaisia uusia, mahdollisesti aiempaa vähäisemmässä määrin haittoihin yhteydessä olevia juomistapoja Suomeen syntyy, vaan se, korvaavatko nämä uudet tavat traditionaalista humalajuomista. Stakesin Alkoholija huumetutkimuksen ryhmän (entinen Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos) vuonna 1968 aloittama juomatapatutkimusten sarja kertoo, että vaikka viinin käyttö ruokajuomana on selvästi lisääntynyt, ei se ole vähentänyt humalajuomista. Päinvastoin humalajuominen on ollut lisääntymään päin (taulukko 2). Vuoden 1969 suurten kulutusmuutosten yhteydessä pienkulutuskertojen (erityisesti saunaoluen juomisen) tiedetään lisääntyneen kaikkein eniten (Mustonen ja Sund 2002). Tästä huolimatta alkoholiin liittyvät haitat lisääntyivät suurin piirtein samassa suhteessa kuin alkoholinkulutus (Mäkelä ym. 2002). Alkoholikulttuurin perinpohjainen muutos, jonka seurauksena humalakulutus vähenisi olennaisesti, olisi haittojen kannalta toivottava. Tällaisten kulttuurimuutosten voidaan kuitenkin odottaa tapahtuvan ennemminkin sukupolvien vaihtumisen myötä kuin esimerkiksi lähimpien kymmenen vuoden aikana tai jonkin alkoholipolitiikan liberalisoimistoimenpiteen seurauksena P. Mäkelä

7 Lopuksi Alkoholihaittojen tulevan kehityksen kannalta keskeisin kysymys on, kuinka paljon vuoden 2004 muutokset lisäävät kokonaiskulutusta. Kun mahdollisuudet vähentää haittoja tiukan verotuksen ja saatavuuden rajoitusten kautta ovat aiempaa vähäisemmät, tulee muuntyyppisillä ehkäisykeinoilla olemaan yhä suurempi paino haittojen ehkäisyssä. Tällaisia ovat esimerkiksi lupahallinnon ja valvonnan tehostaminen, paikallisten päätöksentekomahdollisuuksien parantaminen, terveydenhuollon lyhytneuvonta, paikalliset ehkäisytoimet, alkoholittomien tilanteiden ja ympäristöjen tukeminen ja alkoholikulttuurin muutoksen edistäminen. Tällainen painotusten muutos onkin ollut havaittavissa jo viimeaikaisissa alkoholiohjelmissa (2000-luvun alkoholiohjelma 2001, Onks tietoo? 1997), vaikka valitettavasti panostus ohjelmien toteuttamiseen on jäänyt vähäiseksi. Kirjallisuutta 2000-luvun alkoholiohjelma. Yhteistyötä ja vastuuta. Helsinki: Sosiaalija terveysministeriön työryhmämuistioita 29, Aromaa K, Heiskanen M. Suomalaisten rikosriskit Kansainvälisen rikosuhritutkimuksen Suomea koskevia tuloksia. Helsinki: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 49, Babor T, Caetano R, Casswell S, ym. Alcohol: no ordinary commodity. Oxford: Oxford University Press, Edwards G, Anderson P, Babor TF, ym. Alcohol policy and the public good. Oxford: Oxford University Press, Gutjahr E, Gmel G, Rehm J. The relation between average alcohol consumption and disease: an overview. European Addiction Research 2001;7: Heino T, Rantamäki R, Sallila S. Hallinto-oikeuksien ratkaisut lastensuojeluasioissa Helsinki: Stakes, aiheita 6/2002. Holmila M, Kantola J, toim. Pullonkauloja. Kirjoituksia alkoholistien läheisistä. Helsinki: Stakes, Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 3, Karlsson T, Mäkelä P, Tigerstedt C, Österberg E. Alkoholipolitiikka tuontirajoitusten poistuessa. Yhteiskuntapolitiikka 2003;68: Kiianmaa K, Ylikahri R, toim. Alkoholi vaikutukset elimistöön ja terveyteen. Helsinki: Oy Alko Ab, Kivinen T, Heinonen P. Lastensuojelu vuonna Väliraportti Helsinki: Sosiaalihallituksen raporttisarja 11/1990. Kivivuori J, Aromaa K. Väkivaltarikokset. Kirjassa: Rikollisuustilanne Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, julkaisuja 183, 2001, s Kuolemansyyt Helsinki, Tilastokeskus, Terveys 2002:3. Leino-Arjas P, Liira J, Mutanen P, Malmivaara A, Matikainen E. Predictors and consequences of unemployment among construction workers: prospective cohort study. BMJ 1999;319: Martelin T, Mäkelä P, Valkonen T. Contribution of deaths related to alcohol or smoking to the difference in life expectancy between men and women. Eur J Pub Health 2003 (painossa). Metso L, Mustonen H, Mäkelä P. ym. Suomalaisten juomatavat vuonna Taulukkoraportti vuoden 2000 tutkimuksen perustuloksista ja vertailuja aiempiin juomatapatutkimuksiin. Helsinki: Stakes, Aiheita 3/2002. Mustonen H, Paakkanen P, Simpura J. Työllisten ja työttömien juomatavat. Alkoholipolitiikka 1993;58: Mustonen H, Sund R. Changes in the characteristics of drinking occasions resulting from liberalization of alcohol availability: a reanalysis of the 1968 and 1969 Finnish panel survey data. Kirjassa: Room R, toim. The effects of Nordic alcohol policies. What happens to drinking and harm when alcohol controls change? Helsinki: NAD Publication No. 42, 2002, s Mäkelä P. Alkoholiin liittyvät kuolemat. Yleisyys ja yhteys sukupuoleen ja sosioekonomiseen asemaan. Helsinki: Stakes, tutkimuksia 105, Mäkelä P, Rossow I, Tryggvesson K. Who drinks more and less when policies change? The evidence from 50 years of Nordic studies. Kirjassa: Room R, toim. The effects of Nordic alcohol policies. What happens to drinking and harm when alcohol controls change? Helsinki: NAD Publication No. 42, 2002, s Norström T, toim. Alcohol in postwar Europe. Consumption, drinking patterns, consequences and policy responses in 15 European countries. Stockholm: National Institute of Public Health, Onks tietoo? Esitys kansallisen alkoholiohjelman toimeenpanemiseksi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 1997:14. Päihdetilastollinen vuosikirja Alkoholi ja huumeet. Helsinki: STA- KES, Sosiaaliturva 2002:3. Rehm J, Room R, Monteiro M, ym. Alcohol as a risk factor for burden of disease. Kirjassa: Comparative Quantification of Health Risks: Global and Regional Burden of Disease due to Selected Major Risk Factors. Geneva: World Health Organization 2003 (painossa). Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K, toim. Päihdelääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja Helsinki: Stakes, Sosiaaliturva 2001:4. The World Health Report 2002: Reducing risks, promoting healthy life. Geneve: WHO, PIA MÄKELÄ, erikoistutkija Stakes, alkoholi- ja huumetutkimus PL 220, Helsinki 2487

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Esityksen sisältö Haittaavatko ne pienet kopsut mitään? Millaisia haittoja alkoholinkäytöstä

Lisätiedot

Alkoholipolitiikka tuontirajoitusten poistuessa

Alkoholipolitiikka tuontirajoitusten poistuessa A VAUKSET Alkoholipolitiikka tuontirajoitusten poistuessa THOMAS KARLSSON PIA MÄKELÄ CHRISTOFFER TIGERSTEDT ESA ÖSTERBERG Haaste Vuonna 2001 asukasta kohti laskettu alkoholin kulutus kohosi Suomessa noin

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Tiedosta hyvinvointia 1 Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmä Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen

Lisätiedot

TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista

TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista 11 100 %:n alkoholina,litraa/asukas 10 9 Tilastoimaton kulutus 8 7 6 5 4 Tilastoitu kulutus 3 2 1 0 1960 1970 1980 1990 2000 Lukijalle Taskumatti

Lisätiedot

TASKUMATTI 2008 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista

TASKUMATTI 2008 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista TASKUMATTI 2008 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista 11 100 %:n alkoholina,litraa/asukas 10 9 Tilastoimaton kulutus 8 7 6 5 4 Tilastoitu kulutus 3 2 1 0 1960 1970 1980 1990 2000 Lukijalle Taskumatti

Lisätiedot

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Esityksen sisältö Johdanto Juomatapojen muutokset vuosina 1968-2008 Alkoholihaittojen trendejä vuosina 1998-2007 Alkoholikuolemat Päihdehuoltolaitoksissa

Lisätiedot

Alkoholi ja iäkkäät Suomessa

Alkoholi ja iäkkäät Suomessa Alkoholi ja iäkkäät Suomessa Salme Ahlström & Pia Mäkelä Ikääntyvien alkoholin käyttö on viime aikoina ollut paljon esillä julkisuudessa. Omaiset ovat olleet huolissaan ja kaivanneet ohjeita, miten iäkkäiden

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

MITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA?

MITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA? MITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA? JUOMATAVALLA ON MERKITYSTÄ Suomessa viitataan usein eurooppalaiseen juomatapaan, kun puhutaan suomalaisesta alkoholikulttuurista ja sen muutoksesta.

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä 4.12.2013 ALHU 1 Taustaksi: millaisia asioita Juomatapatutkimuksessa kysytään? Asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan Alkoholin käyttö (määrät,

Lisätiedot

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta 13.9.2012 II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi, Säätytalo Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn

Lisätiedot

"Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "

Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön " Mitä suomalainen humala on tänään? Ajankohtaista alkoholihaittojen ehkäisystä ja hoidosta ja päihdetyön koulutuksesta Marjaliisa Havio Stakes erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Toimittaneet: Pia Mäkelä, Heli Mustonen, Christoffer Tigerstedt. Suomi juo

Toimittaneet: Pia Mäkelä, Heli Mustonen, Christoffer Tigerstedt. Suomi juo Toimittaneet: Pia Mäkelä, Heli Mustonen, Christoffer Tigerstedt Suomi juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968 2008 Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Graafinen suunnittelu:

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Alkoholi ja työelämä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Työikäisten yleisimmät kuolemansyyt 2007 Miehet Kuolleiden määrä % Sija Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 1425 18,7 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA KEVA-PÄIVÄ 2015 Kevan auditorio, Helsinki, SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt? 2. Piteneekö elinaika edelleen? 3. Terveyden ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Ovatko suurkuluttajat todella päävastuussa lisääntyneestä alkoholinkulutuksesta?

Ovatko suurkuluttajat todella päävastuussa lisääntyneestä alkoholinkulutuksesta? Ovatko suurkuluttajat todella päävastuussa lisääntyneestä alkoholinkulutuksesta? Johan Sandelin Monet alkoholitutkijat ovat olettaneet, että suurkuluttajat ovat vastanneet suhteellisen suuresta osasta

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Päihdetilastollinen vuosikirja 2014

Päihdetilastollinen vuosikirja 2014 Päihdetilastollinen vuosikirja 2014 Tuomo Varis Sirpa Virtanen 22.12.2014 1 Alkoholin kokonaiskulutus 100 %:n alkoholina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 1965 2013, litraa Litraa 14 12 10 Anniskelukulutus

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Alkoholijuomien matkustajatuonti 2013 Resandeinförseln av alkoholdrycker 2013 Esa Österberg +358 29 524 7018 esa.osterberg@thl.fi Tuomo Varis +358 29

Lisätiedot

Päihdepalvelut muutoksessa?

Päihdepalvelut muutoksessa? Päihdepalvelut muutoksessa? Mainiemen kuntoutumiskeskus & HAMK Olavi Kaukonen Hämeenlinna 8.11.2007 Sisältö Suomalaisen päihdepalvelujärjestelmän muutossuunnat laman jälkeen? Päihdekontrollin ja siihen

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunnalle

Valtiovarainvaliokunnalle SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 8/2007 vp Hallituksen esitys laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Valtiovarainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta

Lisätiedot

Alkoholi ja työkyky helppo yhtälö?

Alkoholi ja työkyky helppo yhtälö? Alkoholi ja työkyky helppo yhtälö? 13.3.2014 Harri Vainio Kuka minä olen? Sidonnaisuudet LKT, professori Harri Vainio Työterveyslaitoksen pääjohtaja (2003 -) Alkon hallitus (varapuheenjohtaja 2013 -) Suomen

Lisätiedot

HUUMEET JA TYÖELÄMÄ Mitä kuuluu yritysten huumetestauksille ja päihteiden vastaiselle toiminnalle?

HUUMEET JA TYÖELÄMÄ Mitä kuuluu yritysten huumetestauksille ja päihteiden vastaiselle toiminnalle? HUUMEET JA TYÖELÄMÄ Mitä kuuluu yritysten huumetestauksille ja päihteiden vastaiselle toiminnalle? 1 Alkoholi ja kansanterveys Pahin yksittäinen uhka kansanterveydelle Suomessa WHO 2002: alkoholin käytöstä

Lisätiedot

TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS

TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS HTSY Verohallinto 3.5.2016 2 (5) TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS Harmaan talouden selvitysyksikössä on tutkittu tupakkaveroon liittyvää harmaata taloutta ja tupakkaveroluvallisten

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Valmiita koulutuspaketteja

Valmiita koulutuspaketteja Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi

Lisätiedot

Alkoholihaitat muille. Tutkimuksen näkökulmia, käsitteitä ja haasteita

Alkoholihaitat muille. Tutkimuksen näkökulmia, käsitteitä ja haasteita Alkoholihaitat muille Tutkimuksen näkökulmia, käsitteitä ja haasteita Katariina Warpenius 25.9.2013 Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 1 Aluksi: Alkoholi- ja päihdehaitat -kirja Katariina Warpenius,

Lisätiedot

Kadonnutta alkoholia etsimässä II osa

Kadonnutta alkoholia etsimässä II osa ANALYYSIT Kadonnutta alkoholia etsimässä II osa HELI MUSTONEN PIA MÄKELÄ PETRI HUHTANEN Johdanto Vuonna 2004 alkoholin kokonaiskulutuksen arvioitiin nousseen 9,4 litrasta 10,3 litraan asukasta kohti eli

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkolan kaupungintalo 19.11.2007 Kansanedustaja Jutta Urpilainen Alkoholin kulutuksen historia ja nykypäivä Alkoholin kokonaiskulutus on Suomessa pitkällä aikavälillä jatkuvasti

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti Alkoholijuomien matkustajatuonti (toukokuu 2012 - huhtikuu 2013) Tilastojulkistus 11.6.2013 Tuomo Varis etunimi.sukunimi@thl.fi Puh. 029 524 7654 Esa Österberg etunimi.sukunimi@thl.fi Puh. 029 524 7018

Lisätiedot

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari 22.10.2012 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Esityksen punainen lanka Tilastot miltä

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Alkoholijuomien matkustajatuonti 2014 Resandeinförseln av alkoholdrycker 2014 Esa Österberg +358 29 524 7018 esa.osterberg@thl.fi Tuomo Varis +358 29

Lisätiedot

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Eila Linnanmäki Sosiaali- ja terveysministeriö Sosioekonomiset terveyserot Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien)

Lisätiedot

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa Kirsimarja Raitasalo Esiteltävät tutkimukset 1. Juomatapatutkimus Väestökysely vuodesta 1968 alkaen kahdeksan vuoden välein 2. Lapsiperhekysely Väestökysely

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ, TERVEYS JA ERIARVOISUUS

NUORTEN AIKUISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ, TERVEYS JA ERIARVOISUUS NUORTEN AIKUISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ, TERVEYS JA ERIARVOISUUS Laura Kestilä Tutkija, VTT Kansanterveyslaitos (KTL) ALKOHOLI- JA HUUMETUTKIJAINSEURAN SEMINAARI ALKOHOLI, HUUMEET JA ERIARVOISUUS STAKES 4.12.2008

Lisätiedot

Alkoholiolot EU-Suomessa

Alkoholiolot EU-Suomessa Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:19 Alkoholiolot EU-Suomessa Kulutus, haitat ja politiikan kehys 1990 2005 1 Helsinki 2006 ISSN 1236 2115 ISBN 952-00-2089-6 (nid.) Ensimmäinen nidottu painos

Lisätiedot

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Mitä tapahtuisi jos Alkon vähittäismyyntimonopoli purettaisiin?

Mitä tapahtuisi jos Alkon vähittäismyyntimonopoli purettaisiin? Mitä tapahtuisi jos Alkon vähittäismyyntimonopoli purettaisiin? Esa Österberg Johtava asiantuntija, Alkoholi ja huumeet yksikkö, Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa vuosina

Lisätiedot

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki Kati Myllymäki Kati Myllymäki 3.11.2008 1 Selvä pää kirkas mieli Viinan kirot! Kuusankoski 7.11.2009 Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kati Myllymäki 2 MIESTEN KUOLLEISUUS LÄNNESSÄ PIENI, IDÄSSÄ JA POHJOISESSA

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus

Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus DEHKO päivät 2011 Helsinki 1.2.2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puolustaa ja

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Pojat ja miehet - unohdettu sukupuoli? Säätytalo 23.10.2012 Tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan? Työttömyyttä,

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely

Pakka-toimintamallin esittely Pakka-toimintamallin esittely Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Road Show 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Irmeli Tamminen Pakka yhteisöllistä

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Näissä ammateissa on suurin alkoholiriski Naiset ja miehet, duunarit ja asiantuntijat eläke- ja kuolinsyytilastojen valossa

Näissä ammateissa on suurin alkoholiriski Naiset ja miehet, duunarit ja asiantuntijat eläke- ja kuolinsyytilastojen valossa Näissä ammateissa on suurin alkoholiriski Naiset ja miehet, duunarit ja asiantuntijat eläke- ja kuolinsyytilastojen valossa VTT Tiina Pensola, Tiina.Pensola@Kuntoutussaatio.fi Ammateittainen työkyvyttömyyseläkkeiden

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY KANSANTERVEYSPÄIVÄT 14.1.2011 HELSINKI IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY Muutokset ja kehitysnäkymät Päivi Sainio, Seppo Koskinen ja Tuija Martelin Elinajanodotteen kehitys 1885 2009: 0-, 65- ja 80-vuotiaat

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

HE 70/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta. verotaulukkoa muutettavaksi siten, että alkoholiveroa

HE 70/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta. verotaulukkoa muutettavaksi siten, että alkoholiveroa HE 70/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta

Lisätiedot

Alkoholiolot EU-Suomessa

Alkoholiolot EU-Suomessa Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:19 Alkoholiolot EU-Suomessa Kulutus, haitat ja politiikan kehys 1990 2005 1 Helsinki 2006 ISSN 1236 2115 ISBN 952-00-2010-1 (nid.) ISBN 952-00-2011-X (PDF)

Lisätiedot

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuksia 2007 10 TAPANI VALKONEN, PEKKA MARTIKAINEN, TIMO M. KAUPPINEN, LASSE TARKIAINEN Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 Verkossa

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot