LESKIOPAS Raportointiosa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LESKIOPAS Raportointiosa"

Transkriptio

1 Satu Kemppainen LESKIOPAS Raportointiosa Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Huhtikuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Satu Kemppainen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Sosiaalialan koulutusohjelma Nimeke Leskiopas raportointiosa Tiivistelmä Opinnäytetyön aiheena on oppaan tuottaminen nuorille, työikäisille leskille, jotka ovat leskeytyneet joko yllättäen tai puolison vakavan sairauden myötä. Oppaan tarkoitus on antaa tukea uuteen, vaikeaan elämäntilanteeseen joutuneille, avustaen heitä hautaamisen järjestämisessä, taloudellisten asioiden (taloudelliset tuet ja juridiset velvoitteet) ja henkisen tuen selvittelyssä sekä antaa tarvittavia yhteystietoja. Tarvittavia tietoja tulevaan oppaaseen olen kerännyt omista kokemuksistani, käytettävissä olevasta tiedosta ja nuorille leskille järjestetyn kyselyn avulla sekä eri viranomaistahoilta. Kysely toimi tukena oppaan rakenteen syntymisessä. Kyselyn tavoitteena oli löytää niitä asioita, mitä kukin leski leskeytyessään joutui käymään läpi. Mitkä asiat olivat aivan uusia, joista ei mahdollisesti ollut edes tietoa? Selvitin myös, mitä kautta leski kyseistä tietoa lopulta sai? Mikä tieto heti alussa olisi helpottanut asioiden järjestelyjä ja niiden sujumista Raportointiosan lopussa olen kuvannut oppaan rakenteen sisältöä. Opas on tarkoitus tehdä sellaiseen muotoon, että se olisi valtakunnallisesti käytettävissä, kun yhteystiedot muuttaa kyseistä aina paikkakuntaa koskeviksi. Opasta voisivat hyödyntää myös eri viranomaiset, jotka ovat leskien kanssa tekemisissä. Tämä lisäisi viranomaistahojen moniammatillisuutta ja heidän tietoaan eri tahoista, mihin leskeä voi tarpeen tullen ohjata. Asiasanat (avainsanat) Leskeys, leski, suru, psykososiaalinen tuki, tukimuodot Sivumäärä Kieli URN 73 Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) 2 liitettä Ohjaavan opettajan nimi Päivi Niiranen-Linkama, Riitta Kuismin Opinnäytetyön toimeksiantaja

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Satu Kemppainen Degree programme and option Degree Programme of Social Work Name of the bachelor's thesis A guidebook for the widowed a report on the work Abstract The aim of this bachelor thesis was to produce a guidebook for young, working-age persons who were widowed either unexpectedly or following a partner's serious illness. The purpose of this guide was to support the widowed in new and difficult circumstances and to help them in funeral arrangements and financial issues, such as available financial support and legal obligations, as well as to find emotional support and useful contact information. The material of the guidebook consists of the author s own personal experiences and available information. In addition, a questionnaire survey was conducted with young widowed persons and various authorities were contacted in order to obtain information needed. The structure of the guidebook was based on the results of the survey. The aim of the questionnaire survey was to find out what kind of issues each widowed person had to go through and what issues were new and unexpected. It was also clarified how the widowed finally obtained necessary information and what kind of information would have helped them in organizing matters at the very beginning. The content of the guidebook was described at the end of the report. The guidebook is planned to be used nationwide by adjusting local contact information. The guidebook can be utilized by different authorities dealing with widowed persons. This would improve the knowledge and multiprofessionalism of the authorities and help them when advising a widowed person. Subject headings, (keywords) Widowhood, widow/widower, grief, psychosocial support, forms of support Pages Language URN 73 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices 2 app. Tutor Päivi Niiranen-Linkama, Riitta Kuismin Bachelor s thesis assigned by

4 Omistettu aviomiehelleni Jarkolle ( ), ilman sinua ja yllättävää kuolemaasi tätä työtä ei olisi syntynyt. Rakkaudestasi kiittäen, Satu

5 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO PUOLISON KUOLEMA Hautaaminen Vainajan näkeminen arkussa Hautajaisjärjestelyt Kuolemaan liittyviä asioita Viimeinen leposija LESKEYTYMINEN Kriisi Suru PSYKOSOSIAALINEN TUKI Psyykkinen sokki Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen vaihe Tuki lapselle TALOUDELLISET TUET Perhe-eläke Lapseneläke Lapsen asema sateenkaariperheessä Leskeneläkettä ei makseta Leskeneläkkeen jatkuminen ja loppuminen Työntekijäin ryhmähenkivakuutus Yksinhuoltajalisä Eläkkeensaajan asumistuki Hautajaisavustus JURIDISET VELVOITTEET Perukirja Perintöverotus Elinikäisen hallintaoikeuden ikäkertoimet... 41

6 6.2.2 Ositus ja perinnönjako Maistraatti Edunvalvonta Holhoustoimen suoritemaksut Muita edunvalvontaan liittyviä seikkoja Veloista ja varallisuudesta Pankkitilit Pankkitilien käyttöoikeus OPPAAN TAUSTA-AINEISTO KYSELY NUORILLE LESKILLE Taustatiedot Hautaamiseen liittyvät asiat Psykososiaalinen tuki ja tarve siihen Vertaistuki Nuorten leskien ryhmä Nuorten leskien Web -yhteisö Yhtäkkiä yksin -sopeutumiskurssi Juridinen tuki ja tarve siihen Taloudellinen tuki ja tieto siitä Yllättäviä asioita Muuta esille tullutta Palautetta leskiltä KYSELYSTÄ OPPAAKSI Opinnäytetyön merkitys Asioiden hoito Tukiperheet Avo- ja lapsettoman lesken asema Vertaistuen merkitys Opas LÄHTEET LIITTEET

7 1 JOHDANTO 1 Opinnäytetyön lähtökohtana on oma kokemukseni leskeytymisestä. Tuolloin törmäsin erilaisiin asioihin, joista minulla ei ollut tietoa tai tietoni oli väärää. Leskeytyneenä törmäsin esimerkiksi epäkohtaan, että olin ikäni puolesta liian nuori leskeksi. Siitäkin huolimatta, että puolisoni kuoli, minua ei katsottukaan perhe-eläkelain puitteissa leskeksi. Tilanteessa, missä minun olisi pitänyt saada surra rauhassa menetystäni, jouduinkin taistelemaan oman taloudellisen tilanteeni puolesta. Tällaista en haluaisi kenenkään muun kokevan. Elämäntilanne muuttuu oleellisesti puolison kuoltua, oppaani tarkoitus on olla tukena leskelle sekä viranomaisille, jotka kohtaavat leskiä työssään. Siinä selvitetään leskeyteen liittyviä juridisia asioita, tarjolla olevat taloudelliset tuet ja oikeudet niihin sekä esitetään saatavilla olevaa psykososiaalista eli henkistä tukea. Opinnäytetyöni on tämä opas, ei mikään tutkielma aiheesta. Oppaan kohteena ovat nuoret, työikäiset lesket, jotka ovat leskeytyneet joko yllättäen tai puolison vakavan sairauden myötä. Oppaassa on tarkoitus antaa tukea vaikeaan elämäntilanteeseen joutuneille, avustaen heitä hautaamisen järjestämisessä, taloudellisten ja juridisten asioiden sekä henkisen tuen selvittelyssä. Opas soveltuu myös eri viranomaistahoille, jotka ovat leskien kanssa tekemisissä. Vuonna 2005 oli työikäistä leskeä (16 64 vuotiaat), joista miehiä oli ja naisia (Degerstedt 2007). Lähtöolettamuksena se, että tällaiselle oppaalle on tilausta. Jo kymmenen vuotta leskien parissa valtakunnallisella tasolla on ollut tarvetta lesken oppaaseen. Menetyksen kohdattuaan ihminen on täysin turta ja hänen elämänsä on kriisissä. Hän ei ole valmis selvittämään kaikkia asioita, mitä leskeys tuo mukanaan. Oppaan tarkoituksena on tukea leskeä tuossa tilanteessa. Opinnäytetyön tehtävänä on oman kokemukseni lisäksi kyselylomakkeen avulla tiedustella muilta nuorilta leskiltä, millaista tietoa he leskeytyessään kokivat kaipaavansa eniten ja mistä he tietoa lopulta saivat? Kohderyhmällä on todellinen tieto ja asiantuntemus leskeydestä sekä elämän jatkumisesta siitä huolimatta. Tällaista opasta ei ole aiemmin tehty. Monilla leskillä ei ole tietoa asioista, liittyen esimerkiksi taloudellisiin tukiin joihin, he ovat oikeutettuja.

8 2 PUOLISON KUOLEMA 2 Kun kaikki turha on karsittu pois, jäljelle jäävät vain syntymä ja kuolema. Syntymään valmistaudutaan yhdeksän kuukautta, kuolemaan ei ehkä hetkeäkään. (Poijula 2002, 85.) Nyky-yhteiskunnassa kuolema on siivottu pois, sitä ei ole näkyvillä. Kuoleman kohtaa ehkä vain hautajaisissa, tuolloinkaan ei kohtaa kuollutta ihmistä, vaan arkun siunauskappelissa. Kuolema on aina lopullista. Jokainen meistä kuolee, mutta toivomuksenamme ja luonnollista olisi, että jokainen saisi elää täyspitkän elämän. Yllättävä tai liian aikaisin tapahtuva kuolema pysähdyttää aina. Maailmanjärjestykseen kuitenkin kuuluu, että vanhat kuolevat ensin. Vastoin tätä on lapsen, nuoren tai keski-ikäisen kuolema. (Poijula 2002, ) Poijulan mukaan kuolemantapa vaikuttaa suruun, eniten juuri sen takia, oliko kuolema odotettavissa vai oliko se äkillinen, mihin ei voi millään tavalla edeltä valmistautua tai edes osaa sitä odottaa. Jäähyväisiä ei voi jättää. Äkilliseen kuolemaan voi liittyä paljon sekundaarisia eli toissijaisia menetyksiä. Sureva voi läheisen menetyksen lisäksi kokea myös taloudellista turvattomuutta, tunteen tulevaisuuden menetyksestä, pitkäaikaisen ystävän menetyksen, kodin menetyksen tai jopa yhteisön menetyksen, kun hän ei enää yksin edustakaan perhettä. Kuolema ja sekundaariset menetykset ja ongelmat aiheuttavat surevan taakan kasautumista ja vaikeuttavat selviytymistä. (Poijula 2002, 69.) Jos lapsen läheinen on menehtynyt onnettomuudessa, hänen tulisi saada osallistua järjestettäviin rituaalisiin tilaisuuksiin, vainajan katsomiseen ja hyvästelyyn, hautajaisiin ja muistotilaisuuteen yhdessä aikuisen kanssa. Vanhempia ja huoltajia tulee tukea ja auttaa lasten valmisteluissa, tukemisessa ja seurannassa vainajan hyvästelyssä ja muissa seremonioissa. Näin lasta voidaan säästää tunteelta, että hän on se vähiten tärkeä lenkki. Lapsen kannalta olisi myös tärkeää jatkaa arkipäivän rutiinitoimintoja tilapäisestä lamaannuksesta huolimatta. Rutiinit antavat pysyvyyden ja turvallisuuden tunnetta ja auttavat lasta sopeutumaan uuteen tilanteeseen. On varottava lasten traumatisoimista varustautumattomana uuteen tilanteeseen joutumisella kuten ruumiin katsomiseen. Osallistumisen alaikärajaa ei ole, mutta aikuisen tuki on välttämätöntä. (Erkkilä ym. 2003, 33; Murtomaa ym. 1998, 30.)

9 3 Erkkilä ym. (2003, ) jatkavat että kolmesta viisivuotiaaksi lapsen tiedot kuolemasta ovat puutteelliset. On erilaisia pelkoja ja väärinkäsityksiä. Jos tämänikäinen yhdistää kuoleman uneen, hän voi pelätä nukahtamista. Hän ehkä myös pelkää, että joku toinen hänelle läheinen saattaa pian kuolla. Lapsen ajattelussa on mukana usko maagisuuteen ja lapsi voi luulla, että hänen ajatuksensa tai sanansa ovat aiheuttaneet jonkun kuoleman ja tuntee olevansa siitä vastuussa. Tämän ikäiset lapset ottavat usein kuulemansa kirjaimellisesti, koska eivät ymmärrä käytettyjä vertaiskuvia. Jos tämän ikäiselle kerrotaan äidin lähteneen pitkälle matkalle, lapsi voi kysyä: Miksei hän ottanut minua mukaan? Tai jos sanotaan: Isoäiti katselee sinua taivaasta, lapsi saattaa ajatella, ettei hän voi tehdä mitään, mitä isoäiti ei näkisi. Viidestä seitsemän vuoden iässä lapset alkavat käsittää, ettei kuolema ole väliaikainen eikä elämään voida palata missään olosuhteissa. He ymmärtävät myös, että jokainen kuolee. Lapset kysyvät siinä iässä tai jo aikaisemmin, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Vanhempien käsityksen on ohjattava lapselle kerrottavaa. Lapselle kannattaa kertoa vain niin paljon yksityiskohtia kuin hän pystyy ottamaan vastaan. 2.1 Hautaaminen Ensimmäiset asiat mitä tarvitsee vainajan hautaamiseen, on lupa hautaamiseen eli kuolintodistus lääkäriltä (tarvitaan aina 28 vuorokauden ikäisestä tai siitä vanhemmasta henkilöstä) ja virkatodistus. Hautajaisten suunnitteluun ja järjestämiseen ei tarvita hautauslupaa. Jos vainaja kuolee sairautensa seurauksena ja on ollut lääkärin hoidossa viimeisen kuuden kuukauden aikana, voi hoitava lääkäri kirjoittaa kuolintodistuksen ja luvan hautaamiseen. Lääketieteellistä ruumiinavausta ei tehdä ilman omaisten lupaa.. (Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry 2007; Honkanen 2005.) Kun kuoleman on aiheuttanut tapaturma, itsemurha, myrkytys, ammattitauti, hoitotoimenpide tai rikos tai jos on syytä epäillä kuoleman johtuneen jostain sellaisesta syystä tai kun kuolema on muuten tapahtunut yllättävästi, tehdään aina oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus kuolemansyyn selvittämiseksi. Tällaisissa tapauksissa ruumiinavauksen suorittanut lääkäri antaa kuolintodistuksen ja luvan hautaamiseen.

10 4 Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus suoritetaan valtion kustannuksella. Valtio maksaa myös kuljetuskustannuksista kuolinpaikalta ruumiinavauspaikalle ja tarvittaessa takaisin kuolinpaikkakunnalle. Kuolintodistus, jossa on kuolinsyy, toimitetaan virkateitse rekisteriviranomaisille. Kuolintodistuksen kirjoittanut lääkäri antaa luvan hautaamiseen siitä huolehtivalle omaiselle. Tarvittaessa hautaustoimistokin huolehtii hautausluvasta. (Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry 2007.) Halutessaan voi tiedon kuolinsyystä saada kuolintodistuksen kirjoittaneelta lääkäriltä tai oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen jälkeen paikallisesta käytännöstä riippuen joko oikeuslääkäriltä tai kuolemansyyn tutkinnasta vastaavalta poliisilta. Kuolintodistuksen ja lausunnon tilaamiseen tarkoitettu kaavake tulee hautausluvan mukana. Tietosuojan takia kuolemansyistä ei anneta tietoja puhelimitse. (Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry 2007.) Joissain tapauksissa lääkäriltä voi saada henkilökohtaisesti tuloksen puhelimitse Vainajan näkeminen arkussa Halutessaan on mahdollisuus jättää viimeiset jäähyväiset rakkaalleen joko sairaalan kappelissa, ennen arkun siirtämistä siunauskappeliin tai siunauskappelissa ennen siunaustilaisuutta. Tässä tilanteessa kannattaa kuunnella omaa sisintään. Jos vainaja on kuollut onnettomuudessa, hänen katsomisestaan kerrotaan, onko hän sellaisessa kunnossa, että hänet voi nähdä. Jos vainajan näkeminen ei millään tavalla tunnu hyvältä ajatukselta, on täysi oikeus olla katsomatta häntä arkussa. Pitää toimia, kuten sydän sanoo Hautajaisjärjestelyt Jollei vainaja ole tehnyt ennakkoon sopimusta hautajaistensa järjestämisestä tai hautaus-testamenttia, on otettava yhteys hautaustoimistoon. Jos omaisella ei ollut toiveita hautajaistensa järjestelyistä, on mietittävä, millaisen hautaamisen hän olisi mahdollisesti halunnut. Yleensä on hyvä kunnioittaa vainajaa ja järjestää mahdollisuuksien mukaan hänen näköisensä muistotilaisuus. (Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry 2007.)

11 5 Hautaustoimisto voi tarvittaessa huolehtia kaikista siunaamiseen, hautaamiseen ja muistotilaisuuteen liittyvistä asioista. Nämä kaikki voit myös tehdä itse. Kustannuksiltaan itsehoidettu tulee tietenkin edullisemmaksi. Järjestettäessä itse hautajaiset on mentävä oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon, siellä katsotaan siunausaikaja -paikka sekä hautausmaa mihin arkku tai uurna viedään. Halutessaan on mahdollisuus pyytää joku itselleen tärkeä pappi suorittamaan siunaus. Kaikki sovitut asiat kirjataan ylös ja hautausjärjestely-paperista saa itselleen kopion. Hautaamiseen voi valita joko arkun tai uurnan. Tuhkatessa omaisen joutuu myös ostamaan arkun, sillä vainaja tuhkataan arkussa. Hautaustoimisto huolehtii vainajan pukemisesta, arkkuun laitosta ja tarpeellisista kuljetuksista. Vainajan voi pukea hänen omiin vaatteisiinsa, vaikka johonkin hänen lempiasuunsa. Arkkuun voi laittaa mukaan halutessaan esineitä, kirjeitä, valokuvia, tai mitä haluaa rakkaansa mukaan hänen viimeiselle matkalleen. (Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry 2007.) Jokaisella kirkko- ja uskontokunnalla on oma hautaustapansa. Lähemmän ohjeen niistä saa kyseisen uskontokunnan taholta. Väestörekisteriin kuuluneelle henkilölle voidaan omaisten toivomuksesta toimittaa kirkollinen hautaan siunaaminen, mikäli tällä toimenpiteellä ei loukata vainajan omaa vakaumusta. Neuvoja uskonnottoman surujuhlan suunnitteluun ja apua sen toteutukseen saa tarvittaessa Pro-Seremoniat-palvelukeskuksesta Kuolemaan liittyviä asioita Suruliputuksella osoitetaan yleensä yksityistä surua. Kuolinpäivänä tai seuraavana päivänä, jos kuolemantapaus on sattunut iltapäivällä, lippu pidetään puolisalossa koko päivän. Hautajaispäivänä lippu on puolisalossa ainakin siunaustilaisuuden päättymiseen asti. Tämän jälkeen liputusta voidaan jatkaa puoli- tai kokosalossa liputusajan päättymiseen saakka tai lippu voidaan kokonaan laskea. Lippua puolisalkoon nostettaessa ja puolisalosta laskiessa on aina muistettava käyttää se ensin kokosalossa. Virallisina liputuspäivinä lippu nostetaan aina siunaustilaisuuden jälkeen kokosalkoon. (Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry 2007.)

12 6 Sanomakellot soitetaan toiveitten mukaisesti. Seurakunnan jäsenen kuolemasta on yleensä tapana ilmoittaa kirkonkelloja soittamalla. Sanomakellojen päivä ja aika kirjataan myös ylös. (Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry 2007; Honkanen 2005.) Kiitostaminen, jonka tarkoituksena on kiittää vainajaa hänen elämästään, on hautaan siunaamisesta seuraavana sunnuntaina jumalanpalveluksessa luetettava vainajan nimi, ikä ja kiitosrukous. Yleensä kiitostamisen jälkeen käydään haudalla poistamassa kukkalaitteista nauhat ja kortit pois. Vainajan tiedot voi myös halutessaan laittaa lehteen kirkollisiin ilmoituksiin julkaistavaksi kiitostamisen jälkeen. Pyhäinpäivänä marraskuussa on seurakunnissa tapana lukea oman seurakunnan kirkossa edellisen pyhäinpäivän jälkeen kuolleitten seurakunnan jäsenten nimet. Jokaisen vainajan muistolle sytytetään tuolloin kynttilä. (Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry 2007; Honkanen 2005.) Viimeinen leposija Suurin osa vainajista, myös tuhkatuista, saa viimeisen leposijansa hautausmaalta. Suomen hautausmaista lähes kaikki ovat yhä evankelis-luterilaisten seurakuntien omistuksessa. Hautapaikan saadakseen ei tarvitse kuulua kirkkoon eikä käyttää sen seremonioita, vaan seurakuntien on luovutettava hautapaikka kaikille kunnassa asuville. Vuoden 2004 alussa voimaan astunut hautaustoimilaki määrää seurakunnat tarjoamaan hautapaikat samaan hintaan kaikille, jäsenyyteen katsomatta. Vuodesta 2007 alkaen laki velvoittaa seurakuntia ylläpitämään omilla hautausmaillaan myös niin sanottuja tunnustuksettomia hauta-alueita ei-kristittyjen käyttöön. Seurakuntien hautausmailta hautapaikan myy kirkkoherranvirasto tai seurakunnan hautatoimisto. (Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry 2007; Honkanen 2005.) Polttohautauksessa tuhka voidaan sijoittaa uurnassa joko tavalliseen sukuhautaan, erityiseen uurnahautaan, uurnalehtoon tai -holviin eli kolumbaarioon. Lisäksi tuhkan saa sirotella erityisten muistolehtojen lisäksi luontoon esimerkiksi metsään, tunturille tai vesistöön mutta alkaen tähän on pitänyt hankkia alueen omistajan tai haltijan lupa, ja tuhkan lopullinen sijoituspaikka on ilmoitettava krematorioon. Uurnan laskua muualle kuin hautausmaahan valvoo lääninhallitus. Uusi hautaustoimilaki vaatii myös, että tuhka on sijoitettava lopullisesti yhden vuoden kuluessa kuolemasta, ja

13 7 ettei sitä saa jakaa useampaan osaan esimerkiksi haudattavaksi eri paikkakunnilla sijaitseviin perhehautoihin. (Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry 2007; Honkanen 2005.) 3 LESKEYTYMINEN Puolison tai avopuolison kuolema tekee elonjääneestä puolisosta lesken. Kuolema tuo muutoksen perhesuhteeseen, joka vaikuttaa sosiaaliseen ja taloudelliseen tilanteeseen. Leskeys käsitteenä on erilainen, riippuen parisuhteen muodosta, jossa puoliso kuoli. On avoleskiä, avioleskiä, leskiä rekisteröityneestä parisuhteesta, lapsellisia tai lapsettomia leskiä. Kuolema tuo muutoksen myös elämään ja elämänjatkumiseen. Puolison kuolema, varsinkin jos se tulee yllättäen, on suuri kriisi. Shokin aikana leski tarvitsee tukea, että jaksaa pysyä kiinni elämässä. Kaikki elintoiminnot tuntuvat lamaantuneilta, eikä millään tunnu olevan merkitystä, elämä pysähtyy. Surutyötä tekevä leski tarvitsee kaiken avun ja tuen, mitä tarjolla on ja mitä hän jaksaa vastaanottaa. 3.1 Kriisi Kuolema, varsinkin yllättävä, on kriisinpaikka jokaiselle omaiselle ja läheiselle. Elämä hetkessä muuttaa muotoaan ja kaikki entinen lakkaa olemasta. Jokainen kokee kriisin oman persoonansa ja aiempien kokemusten kautta, mutta kriisi kulkee aina tiettyjen kaavojen mukaan. Ruotsalainen psykiatri Johan Cullberg on tutkinut psyykkistä traumaa ja kriisiteoriaa ja kriisiterapiaa. Cullbergin mukaan kriisireaktion etenemisessä on neljä vaihetta: 1) sokkivaihe, 2) reaktiovaihe, 3) käsittely- ja työstämisvaihe ja 4) uudelleen suuntautumisen vaihe. (Hynninen ym. 2006, 11.) Sokki- ja reaktiovaiheessa joutuu kuolemaa käsittelemään hautajaisten ja muistotilaisuuden järjestämisen merkeissä. Samalla joutuu järjestelemään joitakin asioita, esimerkiksi virkatodistusten hankkiminen, kuolemasta ilmoittaminen, laskut ja lehtitilaukset ja hautaamiseen liittyviä asioita. Näillä asioilla ei ole kiire ja jos tuntuu, ettei yksin pysty asioista huolehtimaan, on hyvä pyytää joku toinen ihminen mukaan tueksi

14 toisiksi silmiksi ja korviksi tai hoitamaan kokonaan kaiken keskittymistä vaativan työn. 8 Jos leskellä on lapsia, on hänen huolehdittava myös heistä. Tässäkin asiassa on hyvä pyytää apua, jos omat voimat eivät riitä. Kaikenlainen konkreettinen tukeminen, kaupassa käynti, siivoaminen, ruuanlaitto ovat kukkia ja adresseja tärkeämpiä juuri leskeytyneelle. Lesken on kuitenkin pyrittävä ensin huolehtimaan itsestään, että hän jaksaisi hoitaa lapset ja muut asiat. Ensimmäiset päivät ovat pitkiä ja raskaista ja voisi näyttää, etteivät kärsimykset hellitä. On lupa ja luonnollista tuntea toivottomuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Mutta voi luottaa siihen, että elämä jatkuu ja että ajan kuluessa sureva ottaa paikkansa siinä takaisin. Mutta aluksi on pidettävä huolta vain itsestä. (Poijula 2002, 204.) Sellaisilla leskillä, joilla ei ole lapsia, voi arjen jatkuminen tuntua mahdottomalta kun ei ole mitään pakottavaa syytä aamulla nousta sängystä. Mutta jostain hekin keräävät voimavarat kohtaamaan uuden päivän. Lapset pitävät kuitenkin arjessa ja elämässä kiinni heidän takiaan on pakko jaksaa jatkaa elämää. Jos vanhemmat eivät kykene pitämään huolta lapsistaan, kriisiryhmä tai tukihenkilö voi auttaa selvittämään kuka luonnollisesta tukiverkostosta voisi auttaa. Jos tällaista apua ei ole saatavilla, paikallinen perusturvaan kuuluva palvelu tulee olla käytettävissä. Ensisijaisesti apua pyritään järjestämään lapsen kotiin eikä lasta lähetetä muualle eroon perheestään. (Murtomaa ym. 1998, 30.) Reaktiovaiheessa ei pitäisi tehdä suuria päätöksiä, koska silloin tunteet ovat niin pinnassa, että voi tehdä sellaisia ratkaisuja, joita voi jälkeenpäin katua. Joskus menetyksen kokeneet haluavat selviytyä kaikesta hyvin nopeasti. Hautajaiset järjestetään pian ja vainajan tavarat valokuvia myöten hävitetään heti traumaattisen tapahtuman jälkeen. Tällöin menetys pyritään torjumaan tai kieltämään. Tavoitteena on nopea unohtaminen, pyrkimys olla ajattelematta tapahtunutta. Sen kohtaaminen tuntuu liian ahdistavalta. (Saari 2003, 67.) Puolison kuolemasta ja sen aiheuttamasta kriisistä ja surusta toivuttuaan huomaa olevansa vahvempi ihminen kohtaamaan muita elämässä eteen tulevia vaikeuksia. Vaikea kokemus kasvattaa ja vahvistaa. Suru muuttaa ajan myötä muotoaan, se on luonnollista. Kuollut puoliso ja yhteinen elämä ei ikinä unohdu, ne kulkevat jokaisen lesken elämässä mukana hänen kuolemaansa saakka voimavaroina ja elämänkokemuksena.

15 3.2 Suru 9 Sureminen on ehkä rankinta työtä, mitä ihminen joutuu tekemään. Tuolloin hän on vereslihalla ja aivan rikki. Surressaan ihminen tekee luopumistyötä menetetystä rakkaastaan tai tilanteestaan. Normaalisti surutyö alkaa kuoleman kohtaamisen aiheuttamasta epäuskosta ja protestista, johon kuuluvat pelko, suru ja raivo. (Poijula 2002, 76.) Surutyössä ei riitä se, että sureva ilmaisee tunteensa. Surutehtäviä ovat menetyksen hyväksyminen, surun kivun läpityöskentely, sopeutuminen ympäristöön, josta kuollut puuttuu, kuolleeseen kohdistuvan kiintymyssuhteen opettelu uudenlaiseksi ja elämän jatkuminen. (Poijula 2002, ) Tämä prosessi on aikaa vievää, eikä mihinkään kiirettä olekaan. Sureva menettää hetkeksi aikaa myös tulevaisuuden, sitä ei yksinkertaisesti ole. Ei voi ajatella tai suunnitella asioita elämässä eteenpäin, kun yksinkertaisesti huomista ei ole. Tuolloin edetään minuutti kerrallaan ja tunti kerrallaan, enempään ei ole voimavaroja. Viime vuosiin asti olleen käsityksen mukaan surutyön tarkoitus on saada ihminen hyväksymään menetyksen todellisuus. Läheisen ihmisen kuoltua sureva joutuu tekemään itselleen selväksi, että rakas ihminen on saavuttamattomissa ja että ainoa keino on kuolleen unohtaminen. Surevan täytyy surutyön aikana myös kokea ja elää surun tuska. (Joensuu 1999, 3.) Surutyö on tehtävä, jos sitä siirtää jonain päivänä tilanne voi kaatua käsiin. Ihminen ei ole valmis jatkamaan elämäänsä ja ottamaan vastaan uusia asioita, ennen kuin suru on käyty läpi. Suru vaatii suremisen. Lapsen suru Lapsen ensimmäinen kosketus elämän päättymiseen saattaa olla kuolleen linnun näkeminen tai lemmikkieläimen kuolema. Lapsen ikä vaikuttaa hänen käsityskykyynsä kuolemasta ja sen lopullisuudesta. Pienellä lapsella on erilainen aikakäsitys kuin aikuisella, mikä sekin vaikuttaa tapaan ymmärtää kuolema. Lapsi ei välttämättä koe kuolemaa pysyvänä, lopullisena tapahtumana. (Erkkilä ym. 2003, 20.) Vanhemman kuolema on vaikein menetys lapselle. Vanhemmat ovat perusta kaikille ihmissuhteille ja lapsen turvallisuudentunteelle. Lapsi, jolle kuolema perheessä voi olla aluksi pel-

16 10 kästään suuri mysteeri ja hämmennyksen aihe voi vanhempien surukäyttäytymistä tarkkaillessaan samalla oppia paljon siitä, kuinka surraan. Perhepiirissä voidaan myös huolehtia siitä, että lapsi saa tilaisuuksia muistaa. Että hänellä on tilaisuuksia muistella menetettyä vanhempaa ei ainoastaan välittömästi kuoleman jälkeen vaan myös suremisen myöhemmissä vaiheissa ja sopeutumisvaiheen jälkeenkin. (Erkkilä ym. 2003, 33.) Aikuiset eivät aina ymmärrä lasten tilannetta vaikeiden tapahtumien aikana ja niiden jälkeen. Lapset, jotka kokevat kuolemantapauksen omassa perheessään, tai lapset, jotka joutuvat onnettomuuksiin, reagoivat niihin voimakkaammin ja kauemmin, kuin vanhemmat, opettajat ja muut aikuiset tietävät. (Poijula 2002, 141.) Surun sattuessa kohdalle, myös lasta tulee tukea ja auttaa uudessa ja oudossa tilanteessa. Lapselle pitää myös kertoa totuus tapahtuneesta, sillä hän vetää omat johtopäätöksensä tilanteesta, jossa häntä yritetään varjella kipeältä tiedolta. Lapsi aistii, kuulee ja näkee läheistensä surun ja ihmettelee, mistä on kyse? Lapsen kannalta on tärkeätä saada asiallista ja totuudenmukaista tietoa läheisen kuolemasta. Lapsen suojelu tosiasioilta ei terapeuttien mukaan ole omiaan edesauttamaan surun käsittelyä. Hämmästyttävää mutta totta on myös se, että varsin usein pieni lapsi kokee jonkinlaista syyllisyyttä läheisensä kuolemasta. (Erkkilä ym. 2003, 32.) Lapsen selviytymistä surussa auttaa, kun lähellä on ihminen, joka välittää, on läsnä ja auttaa lasta pysymään ehyenä psyykkisesti. Pienen lapsen minätunnetta rakentavat kiintymyssuhteeseen kuuluva äidin tai isän sylissä oleminen, keinuttelu, käsittely, rytmi ja äänensävyt niiden avulla lapsi kokee itsensä kokonaiseksi ja turvassa olevaksi. (Poijula 2002, 142.) Erkkilä ym. (2003, 22 23) mainitsevat, että kaikkein pienimillä lapsilla surun oireina voivat olla itkuisuus, tietynlainen vetäytyminen ja kehon jännittyneisyys. Hieman vanhemmilla lapsilla saattaa ilmetä esineiden heittelyä ja puheikäisillä puhumisesta kieltäytymistä. Kymmenennen ikävuoden tietämillä suru voi ilmetä niin ikään puhumattomuutena, vuorovaikutuskyvyn ja -halun vähäisyytenä ja silmiin pistävänä alakuloisuutena. Teini-ikäisten suruun taas voi liittyä esimerkiksi pakenemiskäyttäytymistä. Moninaiset harrastukset ja kaverimaailmaan pakeneminen auttavat pitämään todelliset tunteet piilossa, ja näin varsinainen surutyö ei tule tehdyksi. Tietynlainen surun si-

17 säänpäin kääntäminen voi joillakin lapsilla ja nuorilla ilmetä myös psykosomaattisina oireina, esimerkiksi suolistoperäisinä häiriöinä tai vatsakipuina. 11 Lapsen tulee saada avoimesti ja rehellisesti tietoa tapahtumasta ja vastauksia kysymyksiinsä saadakseen otteen ja hallinnan tapahtuneeseen. Tavoitteena on, että lapsen läheisin aikuinen kertoo hänelle tapahtuneesta ja vastaa kysymyksiin tai esimerkiksi koulussa oma tuttu opettaja. Siksi on tärkeätä järjestää vanhemmille ja huoltajille tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan lasten tarpeista ja tavallisista traumaperäisistä reaktioista. (Murtomaa ym. 1998, 30.) Lapsi voi olla rajattoman vihainen pitkän aikaa, sitten hyvin surullinen tai masentunut ja saattaa itkeä usein. Lapsi voi olla jopa niin epätoivoinen, että haluaisi jonain hetkinä kuolla. Aikuiset saattavat juuri tässä vaiheessa huolestua, mikä varsinkin itsemurha uhkailujen kohdalla onkin tarpeen. Kuitenkin tulee muistaa, että yleensä kyseessä on normaali suremisen vaihe, jolloin täytyy elää läpi myös epätoivon tunteita matkalla kohti eheytymistä. Suremisen aikana painajaisunet ovat yhä osa lapsen psyykkistä reagointia, mutta niiden rinnalla lapsi näkee yhä useammin lohduttavia unia samoin kuin unia, joissa tapahtuu myönteisiä ratkaisuja ja selviytymistä. (Erkkilä ym. 2003, 63.) Tärkeää on kuitenkin, että lapsi saa elää surustaan huolimatta normaalia lapsen elämää muine iloineen ja suruineen. Lapset ovat toiminnallisia ja purkavat usein toimintaan pahaa oloaan ja suruaan. Leikki on lapsen työtä. 4 PSYKOSOSIAALINEN TUKI Järkyttävän tapahtuman jälkeen ihminen kokee tavallisesti kriisireaktion, joka jaetaan sokkivaiheeseen, reaktiovaiheeseen, käsittelyvaiheeseen ja uudelleen suuntautumisen vaiheeseen. Suurin osa ihmisistä toipuu äkillisen järkytyksen psyykkisistä seurauksista ilman psykiatrista erikoishoitoa, mutta monet tarvitsevat tilanteesta selviytyäkseen ammattihenkilön antamaa psyykkistä jälkihoitoa sekä läheistensä ja muun sosiaalisen ympäristönsä tukea. (Murtomaa ym. 1998, 16.) Psykososiaalinen tuki on aina erilaista riippuen siitä, missä käsittelyvaiheessa ihminen on traumaattisessa kokemuksessaan. Psykososiaalista tukea tulisi aina tarjota uhrille. Avun vastaanottamishalukkuuteen vaikuttaa olennaisesti tapa, jolla apua tarjotaan. Psykososiaalinen apu otetaan hel-

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI PERUSTURVA. Ohjelehtinen vainajan omaisille

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI PERUSTURVA. Ohjelehtinen vainajan omaisille PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI PERUSTURVA Ohjelehtinen vainajan omaisille Tämän pienen kirjasen tarkoituksena on olla avuksi tilanteissa, jolloin läheinen on kuollut, suru ja ikävä täyttää sydämen ja monet käytännön

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

HAUTAUSJÄRJESTELYNI 10. TAMMIKUUTA HAUTAUSPALVELU RUUSU Laurinkatu 28, Lohja

HAUTAUSJÄRJESTELYNI 10. TAMMIKUUTA HAUTAUSPALVELU RUUSU Laurinkatu 28, Lohja HAUTAUSJÄRJESTELYNI 10. TAMMIKUUTA 2017 HAUTAUSPALVELU RUUSU Laurinkatu 28, 08100 Lohja 1 HAUTAUSJÄRJESTELYNI Omaisten toimien helpottamiseksi Läheisen ihmisen kuoleman jälkeen omaisten on surustaan huolimatta

Lisätiedot

Ohjeita vainajan omaisille

Ohjeita vainajan omaisille Ohjeita vainajan omaisille Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivitys 05/2016 Päivittäjä PA, rt 2 Hyvä omainen Olet menettänyt läheisesi. Se tuo mukanaan monia käytännön järjestelyjä, jotka pitää hoitaa surun

Lisätiedot

Missä asioidaan Hautauslupa

Missä asioidaan Hautauslupa L äheisen kuoltua Läheisen ihmisen kuolema on koskettanut Teitä. Edessänne on monia asioita, jotka on hoidettava surunkin keskellä. Olisi hyvä, jos jaksaisitte itse hoitaa kuoleman tapaukseen liittyviä

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

Missä asioidaan Hautauslupa

Missä asioidaan Hautauslupa L äheisen kuoltua Läheisen ihmisen kuolema on koskettanut Teitä. Edessänne on monia asioita, jotka on hoidettava surunkin keskellä. Olisi hyvä, jos jaksaisitte itse hoitaa kuoleman tapaukseen liittyviä

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Ohjeita vainajan omaisille

Ohjeita vainajan omaisille Ohjeita vainajan omaisille 2 Sana surussasi Kuolema on kulkenut lähelläsi. Läheinen ihminen on poistunut luotasi. On surun aika. Läheisen kuolema pysäyttää nyt ajan ja tekemisen. Rakkaan ihmisen menettäminen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

uoleman kohdatessa Psalmi 103

uoleman kohdatessa Psalmi 103 K uoleman kohdatessa Ihmisen elinpäivät ovat niin kuin ruoho, hän kukoistaa niin kuin kukkanen kedolla. Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä tunne. Mutta Herran

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

PIRKANMAAN HOITOKOTI KÄYTÄNNÖN OHJEITA KUOLEMAN JÄLKEEN

PIRKANMAAN HOITOKOTI KÄYTÄNNÖN OHJEITA KUOLEMAN JÄLKEEN PIRKANMAAN HOITOKOTI KÄYTÄNNÖN OHJEITA KUOLEMAN JÄLKEEN 1 Potilaan kuoleman jälkeen Läheisillä on mahdollisuus hyvästellä vainaja kiireettömästi potilashuoneessa tai Hoitokodin kappelissa. Läheiset voivat

Lisätiedot

ENSIOHJEITA VAINAJAN OMAISILLE

ENSIOHJEITA VAINAJAN OMAISILLE ENSIOHJEITA VAINAJAN OMAISILLE Surussa lähellä HAUTAUSPALVELU RUUSU Laurinkatu 28 B, 08100 Lohja p. 045 318 3180 Sisällysluettelo ENSIOHJEITA VAINAJAN OMAISILLE... 2 HAUTAUSLUPA... 2 KUOLEMANSYYN SELVITTÄMISEKSI

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Kun kuolema koskettaa

Kun kuolema koskettaa Kun kuolema koskettaa Avuksi vainajan omaisille hautajaisvalmisteluihin Sisällysluettelo Vainajan omaisille Surun aika Vainajan säilyttäminen Kuolinsyyn tutkiminen Hautauslupa Suruliputus Sanomakellot

Lisätiedot

LIITE 2: Traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen ensihoidossa. Piia Latvala

LIITE 2: Traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen ensihoidossa. Piia Latvala LIITE 2: Traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen ensihoidossa Piia Latvala Traumaattinen kriisi äkillinen, yllätyksellinen, epätavallisen voimakas tapahtuma, joka tuottaisi huomattavaa kärsimystä

Lisätiedot

Haluamme silti sanoa, että olemme mukana surussasi ja toivomme sinulle voimia.

Haluamme silti sanoa, että olemme mukana surussasi ja toivomme sinulle voimia. AVUKSI OMAISILLE Surusta en tiennyt mitään, tuskasta en tiennyt mitään en siitä, mitä on pohjaton kaipaus. Uskoin ihmisen voimiin, luotin elämän kulkuun, sen syihin ja seurauksiin. Nyt olen sanaton. (Maija

Lisätiedot

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Salli Saari YTHS, Helsinki-Espoon

Lisätiedot

merkitys omaisten ja vainajan

merkitys omaisten ja vainajan Hautaamisen ja hautauskulttuurin merkitys omaisten ja vainajan näkökulmasta Anna Liisa Aho TtT, dosentti Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö KUOLEMA JA TYÖ - seminaari 52 409 kuollutta Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

Miten järjestän hautauksen?

Miten järjestän hautauksen? Miten järjestän hautauksen? Miten järjestän hautauksen? Kirkkoherranvirastossa sovitaan vainajan siunaamiseen ja hautaamiseen liittyvistä asioista: siunausajasta, kappelin tai kirkon varauksesta, siunauksen

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

KUOLEMAN KOHDATESSA. On hiljainen taivaanranta, eikä lintujen laulu soi. Ei kuoleman tarkoitusta aina ymmärtää voi.

KUOLEMAN KOHDATESSA. On hiljainen taivaanranta, eikä lintujen laulu soi. Ei kuoleman tarkoitusta aina ymmärtää voi. KUOLEMAN KOHDATESSA On hiljainen taivaanranta, eikä lintujen laulu soi. Ei kuoleman tarkoitusta aina ymmärtää voi. SISÄLLYSLUETTELO Omaisille kuoleman kohdatessa Hautauslupa Vainaja hyvästely ja säilytys

Lisätiedot

Läheisen kuoltua. Hautajaisten valmistelu

Läheisen kuoltua. Hautajaisten valmistelu Läheisen kuoltua Hautajaisten valmistelu Kuolema aiheuttaa surua ja hämmennystä. Luopumisen hetkellä voimme jättää läheisen elämää suurempiin käsiin. Kristillinen usko antaa hautajaisiin ja kuoleman kohtaamisen

Lisätiedot

Hautausten palvelupolku Seinäjoella

Hautausten palvelupolku Seinäjoella Hautausten palvelupolku Seinäjoella Johdanto Läheisen kuolema ja hautajaisiin liittyvät järjestelyt ovat herkkä ja vaativa tilanne niin omaisille kuin järjestelyissä mukana olevien toimijoiden työntekijöillekin.

Lisätiedot

Surun ensimmäiset askeleet...

Surun ensimmäiset askeleet... Surun ensimmäiset askeleet... Läheisen kuoltua tämä tapahtuma täyttää mielen ja elämän. Varsin pian on kuitenkin ryhdyttävä käytännön toimiin vainajan saattamiseksi hautaan. Aina voimat eivät tahdo riittää

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura

Suomen Mielenterveysseura Kriisi Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-22-1 Paino: Grano 2015

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

LAPSEN EROKRIISI (1/2) LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Hautausoikeus, suostumukset, luvat ja muut ongelmatilanteet asiakaspalvelussa

Hautausoikeus, suostumukset, luvat ja muut ongelmatilanteet asiakaspalvelussa Hautausoikeus, suostumukset, luvat ja muut ongelmatilanteet asiakaspalvelussa 17.3.2010 Mia Fager www.turunseurakunnat.fi 1 Hautasoikeus Hautaoikeus ~ oikeus tulla haudatuksi Jokaisella on oikeus saada

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Surun kohdatessa - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Päivitetty 7.5.2013 Vainajan lähimmät Ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Jyväskylän seurakunnan. Opas hautajaisjärjestelyihin

Jyväskylän seurakunnan. Opas hautajaisjärjestelyihin Jyväskylän seurakunnan Opas hautajaisjärjestelyihin Läheisen kuollessa T ieto läheisen kuolemasta pysäyttää. Kuolema aiheuttaa aina surua ja hämmennystä. Samalla on kuitenkin hoidettava monia käytännön

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Kun suru kohtaa. Opas hautajaisia järjestäville

Kun suru kohtaa. Opas hautajaisia järjestäville Kun suru kohtaa Opas hautajaisia järjestäville Läheisen kuollessa Kun läheinen ihminen kuolee, mielen valtaavat monet ahdistavat tunteet: kaipaus, hämmennys, neuvottomuus. Suru kietoo ihmisen kuin usvaan,

Lisätiedot

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Sisällys Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Johdanto 15 1. Kriisi luonnollinen osa elämää 19 Lähimmäisen kohtaaminen 21 Mitä tarkoittaa terve ja sairas? 25 Uutta tietoa vaiko vanhaa? 28 Vankkaa

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA LIITE 9 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA Päivitys 05.08.2015/mnh Hyväksytty 18.04.2016 sivistyslautakunta LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA 1. YLEISTÄ... 4 2. KOULUN

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Ensiohjeita hautausta järjestävälle

Ensiohjeita hautausta järjestävälle 1 Ensiohjeita hautausta järjestävälle :n laatima opas Ensiohjeita hautausta järjestävälle on tarkoitettu laitoksiin ja viranomaisille maksuttomasti jaettavaksi ohjeeksi omaisille ja asioita hoitaville

Lisätiedot

Opas hautajaisten järjestämiseen. Huittisten ev.lut.seurakunta

Opas hautajaisten järjestämiseen. Huittisten ev.lut.seurakunta Opas hautajaisten järjestämiseen Huittisten ev.lut.seurakunta Sivu 2 Otamme osaa suruusi Suru on voimakas tunne, joka vaikuttaa ihmiseen hyvin kokonaisvaltaisesti. Hautajaisten järjestäminen on tärkeä

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

OPAS HAUTAJAISJÄRJESTELYIHIN.

OPAS HAUTAJAISJÄRJESTELYIHIN. OPAS HAUTAJAISJÄRJESTELYIHIN www.ylivieskanseurakunta.fi Läheisen kuollessa Läheisen ja rakkaan ihmisen poismeno aiheuttaa surua ja hämmennystä. Surun keskellä on myös hoidettava monia käytännön asioita,

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille 2013 Sisällysluettelo Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset

Lisätiedot

1. Tavoite 2. 2. Kriisi ja sen vaiheet 3

1. Tavoite 2. 2. Kriisi ja sen vaiheet 3 LAITILAN KOULUJEN KRIISITOIMINTAMALLI 1. Tavoite 2 2. Kriisi ja sen vaiheet 3 2.1. Shokki 2.2. Reaktio 2.3. Käsittely 2.4. Uudelleenasennoitumisvaihe 3. Toimintaohjeet kriisitilanteissa 3.1. Loukkaantuminen/onnettomuus

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...

Lisätiedot

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Herra, kenen luo me menisimme?

Herra, kenen luo me menisimme? Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat. (Joh. 6:68) Olette menettänyt läheisenne. Otamme osaa suruunne. Läheisen kuolema hämmentää ja tuo myös monia käytännön kysymyksiä. Toivomme

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

KUOLEVAN LAPSEN VANHEMPIEN TARVITSEMA EMOTIONAALINEN TUKI

KUOLEVAN LAPSEN VANHEMPIEN TARVITSEMA EMOTIONAALINEN TUKI KUOLEVAN LAPSEN VANHEMPIEN TARVITSEMA EMOTIONAALINEN TUKI OPAS HOITOHENKILÖKUNNALLE 1 ALKUSANAT Hyvä, hoitoalan ammattilainen Tämä opas on suunnattu lapsensa menettäneitä vanhempia kohtaavalle hoitohenkilökunnalle.

Lisätiedot

Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin

Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin Nämä ohjeet koskevat tilanteita, jolloin tietoon tulee henkilökuntaa, opiskelijoita tai työ-/opiskeluyhteisöä koskeva traumaattinen tapahtuma kuten yliopiston

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella)

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella) VALMISTAUTUMINEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄN ENNEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄ Kriisinhallintatehtävään lähdöstä kannattaa keskustella oman lähiverkoston kanssa. Pohdi millaisia asioita käyt läpi puolison, kumppanin,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

MUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7

MUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN.... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

SURUSSA KANSSANNE OHJEITA OMAISILLE

SURUSSA KANSSANNE OHJEITA OMAISILLE SURUSSA KANSSANNE OHJEITA OMAISILLE Ohjeita hautauksien järjestäjille Olette menettäneet läheisenne. Kuolema tulee usein yllätyksenä. Se hämmentää jäljelle jääviä ja tuo myös monia käytännön kysymyksiä.

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Hirvelän koulu. Kriisisuunnitelma

Hirvelän koulu. Kriisisuunnitelma Hirvelän koulu Kriisisuunnitelma KRIISI Henkilöt, jotka ovat joutuneet traumaattisiin tapahtumiin (onnettomuus, sairaus, väkivallanteko, kuolema avioero tms.) tai sellaisen uhkaan läpikäyvät kriisin. Koulu

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot