LESKIOPAS Raportointiosa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LESKIOPAS Raportointiosa"

Transkriptio

1 Satu Kemppainen LESKIOPAS Raportointiosa Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Huhtikuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Satu Kemppainen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Sosiaalialan koulutusohjelma Nimeke Leskiopas raportointiosa Tiivistelmä Opinnäytetyön aiheena on oppaan tuottaminen nuorille, työikäisille leskille, jotka ovat leskeytyneet joko yllättäen tai puolison vakavan sairauden myötä. Oppaan tarkoitus on antaa tukea uuteen, vaikeaan elämäntilanteeseen joutuneille, avustaen heitä hautaamisen järjestämisessä, taloudellisten asioiden (taloudelliset tuet ja juridiset velvoitteet) ja henkisen tuen selvittelyssä sekä antaa tarvittavia yhteystietoja. Tarvittavia tietoja tulevaan oppaaseen olen kerännyt omista kokemuksistani, käytettävissä olevasta tiedosta ja nuorille leskille järjestetyn kyselyn avulla sekä eri viranomaistahoilta. Kysely toimi tukena oppaan rakenteen syntymisessä. Kyselyn tavoitteena oli löytää niitä asioita, mitä kukin leski leskeytyessään joutui käymään läpi. Mitkä asiat olivat aivan uusia, joista ei mahdollisesti ollut edes tietoa? Selvitin myös, mitä kautta leski kyseistä tietoa lopulta sai? Mikä tieto heti alussa olisi helpottanut asioiden järjestelyjä ja niiden sujumista Raportointiosan lopussa olen kuvannut oppaan rakenteen sisältöä. Opas on tarkoitus tehdä sellaiseen muotoon, että se olisi valtakunnallisesti käytettävissä, kun yhteystiedot muuttaa kyseistä aina paikkakuntaa koskeviksi. Opasta voisivat hyödyntää myös eri viranomaiset, jotka ovat leskien kanssa tekemisissä. Tämä lisäisi viranomaistahojen moniammatillisuutta ja heidän tietoaan eri tahoista, mihin leskeä voi tarpeen tullen ohjata. Asiasanat (avainsanat) Leskeys, leski, suru, psykososiaalinen tuki, tukimuodot Sivumäärä Kieli URN 73 Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) 2 liitettä Ohjaavan opettajan nimi Päivi Niiranen-Linkama, Riitta Kuismin Opinnäytetyön toimeksiantaja

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Satu Kemppainen Degree programme and option Degree Programme of Social Work Name of the bachelor's thesis A guidebook for the widowed a report on the work Abstract The aim of this bachelor thesis was to produce a guidebook for young, working-age persons who were widowed either unexpectedly or following a partner's serious illness. The purpose of this guide was to support the widowed in new and difficult circumstances and to help them in funeral arrangements and financial issues, such as available financial support and legal obligations, as well as to find emotional support and useful contact information. The material of the guidebook consists of the author s own personal experiences and available information. In addition, a questionnaire survey was conducted with young widowed persons and various authorities were contacted in order to obtain information needed. The structure of the guidebook was based on the results of the survey. The aim of the questionnaire survey was to find out what kind of issues each widowed person had to go through and what issues were new and unexpected. It was also clarified how the widowed finally obtained necessary information and what kind of information would have helped them in organizing matters at the very beginning. The content of the guidebook was described at the end of the report. The guidebook is planned to be used nationwide by adjusting local contact information. The guidebook can be utilized by different authorities dealing with widowed persons. This would improve the knowledge and multiprofessionalism of the authorities and help them when advising a widowed person. Subject headings, (keywords) Widowhood, widow/widower, grief, psychosocial support, forms of support Pages Language URN 73 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices 2 app. Tutor Päivi Niiranen-Linkama, Riitta Kuismin Bachelor s thesis assigned by

4 Omistettu aviomiehelleni Jarkolle ( ), ilman sinua ja yllättävää kuolemaasi tätä työtä ei olisi syntynyt. Rakkaudestasi kiittäen, Satu

5 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO PUOLISON KUOLEMA Hautaaminen Vainajan näkeminen arkussa Hautajaisjärjestelyt Kuolemaan liittyviä asioita Viimeinen leposija LESKEYTYMINEN Kriisi Suru PSYKOSOSIAALINEN TUKI Psyykkinen sokki Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen vaihe Tuki lapselle TALOUDELLISET TUET Perhe-eläke Lapseneläke Lapsen asema sateenkaariperheessä Leskeneläkettä ei makseta Leskeneläkkeen jatkuminen ja loppuminen Työntekijäin ryhmähenkivakuutus Yksinhuoltajalisä Eläkkeensaajan asumistuki Hautajaisavustus JURIDISET VELVOITTEET Perukirja Perintöverotus Elinikäisen hallintaoikeuden ikäkertoimet... 41

6 6.2.2 Ositus ja perinnönjako Maistraatti Edunvalvonta Holhoustoimen suoritemaksut Muita edunvalvontaan liittyviä seikkoja Veloista ja varallisuudesta Pankkitilit Pankkitilien käyttöoikeus OPPAAN TAUSTA-AINEISTO KYSELY NUORILLE LESKILLE Taustatiedot Hautaamiseen liittyvät asiat Psykososiaalinen tuki ja tarve siihen Vertaistuki Nuorten leskien ryhmä Nuorten leskien Web -yhteisö Yhtäkkiä yksin -sopeutumiskurssi Juridinen tuki ja tarve siihen Taloudellinen tuki ja tieto siitä Yllättäviä asioita Muuta esille tullutta Palautetta leskiltä KYSELYSTÄ OPPAAKSI Opinnäytetyön merkitys Asioiden hoito Tukiperheet Avo- ja lapsettoman lesken asema Vertaistuen merkitys Opas LÄHTEET LIITTEET

7 1 JOHDANTO 1 Opinnäytetyön lähtökohtana on oma kokemukseni leskeytymisestä. Tuolloin törmäsin erilaisiin asioihin, joista minulla ei ollut tietoa tai tietoni oli väärää. Leskeytyneenä törmäsin esimerkiksi epäkohtaan, että olin ikäni puolesta liian nuori leskeksi. Siitäkin huolimatta, että puolisoni kuoli, minua ei katsottukaan perhe-eläkelain puitteissa leskeksi. Tilanteessa, missä minun olisi pitänyt saada surra rauhassa menetystäni, jouduinkin taistelemaan oman taloudellisen tilanteeni puolesta. Tällaista en haluaisi kenenkään muun kokevan. Elämäntilanne muuttuu oleellisesti puolison kuoltua, oppaani tarkoitus on olla tukena leskelle sekä viranomaisille, jotka kohtaavat leskiä työssään. Siinä selvitetään leskeyteen liittyviä juridisia asioita, tarjolla olevat taloudelliset tuet ja oikeudet niihin sekä esitetään saatavilla olevaa psykososiaalista eli henkistä tukea. Opinnäytetyöni on tämä opas, ei mikään tutkielma aiheesta. Oppaan kohteena ovat nuoret, työikäiset lesket, jotka ovat leskeytyneet joko yllättäen tai puolison vakavan sairauden myötä. Oppaassa on tarkoitus antaa tukea vaikeaan elämäntilanteeseen joutuneille, avustaen heitä hautaamisen järjestämisessä, taloudellisten ja juridisten asioiden sekä henkisen tuen selvittelyssä. Opas soveltuu myös eri viranomaistahoille, jotka ovat leskien kanssa tekemisissä. Vuonna 2005 oli työikäistä leskeä (16 64 vuotiaat), joista miehiä oli ja naisia (Degerstedt 2007). Lähtöolettamuksena se, että tällaiselle oppaalle on tilausta. Jo kymmenen vuotta leskien parissa valtakunnallisella tasolla on ollut tarvetta lesken oppaaseen. Menetyksen kohdattuaan ihminen on täysin turta ja hänen elämänsä on kriisissä. Hän ei ole valmis selvittämään kaikkia asioita, mitä leskeys tuo mukanaan. Oppaan tarkoituksena on tukea leskeä tuossa tilanteessa. Opinnäytetyön tehtävänä on oman kokemukseni lisäksi kyselylomakkeen avulla tiedustella muilta nuorilta leskiltä, millaista tietoa he leskeytyessään kokivat kaipaavansa eniten ja mistä he tietoa lopulta saivat? Kohderyhmällä on todellinen tieto ja asiantuntemus leskeydestä sekä elämän jatkumisesta siitä huolimatta. Tällaista opasta ei ole aiemmin tehty. Monilla leskillä ei ole tietoa asioista, liittyen esimerkiksi taloudellisiin tukiin joihin, he ovat oikeutettuja.

8 2 PUOLISON KUOLEMA 2 Kun kaikki turha on karsittu pois, jäljelle jäävät vain syntymä ja kuolema. Syntymään valmistaudutaan yhdeksän kuukautta, kuolemaan ei ehkä hetkeäkään. (Poijula 2002, 85.) Nyky-yhteiskunnassa kuolema on siivottu pois, sitä ei ole näkyvillä. Kuoleman kohtaa ehkä vain hautajaisissa, tuolloinkaan ei kohtaa kuollutta ihmistä, vaan arkun siunauskappelissa. Kuolema on aina lopullista. Jokainen meistä kuolee, mutta toivomuksenamme ja luonnollista olisi, että jokainen saisi elää täyspitkän elämän. Yllättävä tai liian aikaisin tapahtuva kuolema pysähdyttää aina. Maailmanjärjestykseen kuitenkin kuuluu, että vanhat kuolevat ensin. Vastoin tätä on lapsen, nuoren tai keski-ikäisen kuolema. (Poijula 2002, ) Poijulan mukaan kuolemantapa vaikuttaa suruun, eniten juuri sen takia, oliko kuolema odotettavissa vai oliko se äkillinen, mihin ei voi millään tavalla edeltä valmistautua tai edes osaa sitä odottaa. Jäähyväisiä ei voi jättää. Äkilliseen kuolemaan voi liittyä paljon sekundaarisia eli toissijaisia menetyksiä. Sureva voi läheisen menetyksen lisäksi kokea myös taloudellista turvattomuutta, tunteen tulevaisuuden menetyksestä, pitkäaikaisen ystävän menetyksen, kodin menetyksen tai jopa yhteisön menetyksen, kun hän ei enää yksin edustakaan perhettä. Kuolema ja sekundaariset menetykset ja ongelmat aiheuttavat surevan taakan kasautumista ja vaikeuttavat selviytymistä. (Poijula 2002, 69.) Jos lapsen läheinen on menehtynyt onnettomuudessa, hänen tulisi saada osallistua järjestettäviin rituaalisiin tilaisuuksiin, vainajan katsomiseen ja hyvästelyyn, hautajaisiin ja muistotilaisuuteen yhdessä aikuisen kanssa. Vanhempia ja huoltajia tulee tukea ja auttaa lasten valmisteluissa, tukemisessa ja seurannassa vainajan hyvästelyssä ja muissa seremonioissa. Näin lasta voidaan säästää tunteelta, että hän on se vähiten tärkeä lenkki. Lapsen kannalta olisi myös tärkeää jatkaa arkipäivän rutiinitoimintoja tilapäisestä lamaannuksesta huolimatta. Rutiinit antavat pysyvyyden ja turvallisuuden tunnetta ja auttavat lasta sopeutumaan uuteen tilanteeseen. On varottava lasten traumatisoimista varustautumattomana uuteen tilanteeseen joutumisella kuten ruumiin katsomiseen. Osallistumisen alaikärajaa ei ole, mutta aikuisen tuki on välttämätöntä. (Erkkilä ym. 2003, 33; Murtomaa ym. 1998, 30.)

9 3 Erkkilä ym. (2003, ) jatkavat että kolmesta viisivuotiaaksi lapsen tiedot kuolemasta ovat puutteelliset. On erilaisia pelkoja ja väärinkäsityksiä. Jos tämänikäinen yhdistää kuoleman uneen, hän voi pelätä nukahtamista. Hän ehkä myös pelkää, että joku toinen hänelle läheinen saattaa pian kuolla. Lapsen ajattelussa on mukana usko maagisuuteen ja lapsi voi luulla, että hänen ajatuksensa tai sanansa ovat aiheuttaneet jonkun kuoleman ja tuntee olevansa siitä vastuussa. Tämän ikäiset lapset ottavat usein kuulemansa kirjaimellisesti, koska eivät ymmärrä käytettyjä vertaiskuvia. Jos tämän ikäiselle kerrotaan äidin lähteneen pitkälle matkalle, lapsi voi kysyä: Miksei hän ottanut minua mukaan? Tai jos sanotaan: Isoäiti katselee sinua taivaasta, lapsi saattaa ajatella, ettei hän voi tehdä mitään, mitä isoäiti ei näkisi. Viidestä seitsemän vuoden iässä lapset alkavat käsittää, ettei kuolema ole väliaikainen eikä elämään voida palata missään olosuhteissa. He ymmärtävät myös, että jokainen kuolee. Lapset kysyvät siinä iässä tai jo aikaisemmin, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Vanhempien käsityksen on ohjattava lapselle kerrottavaa. Lapselle kannattaa kertoa vain niin paljon yksityiskohtia kuin hän pystyy ottamaan vastaan. 2.1 Hautaaminen Ensimmäiset asiat mitä tarvitsee vainajan hautaamiseen, on lupa hautaamiseen eli kuolintodistus lääkäriltä (tarvitaan aina 28 vuorokauden ikäisestä tai siitä vanhemmasta henkilöstä) ja virkatodistus. Hautajaisten suunnitteluun ja järjestämiseen ei tarvita hautauslupaa. Jos vainaja kuolee sairautensa seurauksena ja on ollut lääkärin hoidossa viimeisen kuuden kuukauden aikana, voi hoitava lääkäri kirjoittaa kuolintodistuksen ja luvan hautaamiseen. Lääketieteellistä ruumiinavausta ei tehdä ilman omaisten lupaa.. (Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry 2007; Honkanen 2005.) Kun kuoleman on aiheuttanut tapaturma, itsemurha, myrkytys, ammattitauti, hoitotoimenpide tai rikos tai jos on syytä epäillä kuoleman johtuneen jostain sellaisesta syystä tai kun kuolema on muuten tapahtunut yllättävästi, tehdään aina oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus kuolemansyyn selvittämiseksi. Tällaisissa tapauksissa ruumiinavauksen suorittanut lääkäri antaa kuolintodistuksen ja luvan hautaamiseen.

10 4 Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus suoritetaan valtion kustannuksella. Valtio maksaa myös kuljetuskustannuksista kuolinpaikalta ruumiinavauspaikalle ja tarvittaessa takaisin kuolinpaikkakunnalle. Kuolintodistus, jossa on kuolinsyy, toimitetaan virkateitse rekisteriviranomaisille. Kuolintodistuksen kirjoittanut lääkäri antaa luvan hautaamiseen siitä huolehtivalle omaiselle. Tarvittaessa hautaustoimistokin huolehtii hautausluvasta. (Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry 2007.) Halutessaan voi tiedon kuolinsyystä saada kuolintodistuksen kirjoittaneelta lääkäriltä tai oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen jälkeen paikallisesta käytännöstä riippuen joko oikeuslääkäriltä tai kuolemansyyn tutkinnasta vastaavalta poliisilta. Kuolintodistuksen ja lausunnon tilaamiseen tarkoitettu kaavake tulee hautausluvan mukana. Tietosuojan takia kuolemansyistä ei anneta tietoja puhelimitse. (Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry 2007.) Joissain tapauksissa lääkäriltä voi saada henkilökohtaisesti tuloksen puhelimitse Vainajan näkeminen arkussa Halutessaan on mahdollisuus jättää viimeiset jäähyväiset rakkaalleen joko sairaalan kappelissa, ennen arkun siirtämistä siunauskappeliin tai siunauskappelissa ennen siunaustilaisuutta. Tässä tilanteessa kannattaa kuunnella omaa sisintään. Jos vainaja on kuollut onnettomuudessa, hänen katsomisestaan kerrotaan, onko hän sellaisessa kunnossa, että hänet voi nähdä. Jos vainajan näkeminen ei millään tavalla tunnu hyvältä ajatukselta, on täysi oikeus olla katsomatta häntä arkussa. Pitää toimia, kuten sydän sanoo Hautajaisjärjestelyt Jollei vainaja ole tehnyt ennakkoon sopimusta hautajaistensa järjestämisestä tai hautaus-testamenttia, on otettava yhteys hautaustoimistoon. Jos omaisella ei ollut toiveita hautajaistensa järjestelyistä, on mietittävä, millaisen hautaamisen hän olisi mahdollisesti halunnut. Yleensä on hyvä kunnioittaa vainajaa ja järjestää mahdollisuuksien mukaan hänen näköisensä muistotilaisuus. (Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry 2007.)

11 5 Hautaustoimisto voi tarvittaessa huolehtia kaikista siunaamiseen, hautaamiseen ja muistotilaisuuteen liittyvistä asioista. Nämä kaikki voit myös tehdä itse. Kustannuksiltaan itsehoidettu tulee tietenkin edullisemmaksi. Järjestettäessä itse hautajaiset on mentävä oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon, siellä katsotaan siunausaikaja -paikka sekä hautausmaa mihin arkku tai uurna viedään. Halutessaan on mahdollisuus pyytää joku itselleen tärkeä pappi suorittamaan siunaus. Kaikki sovitut asiat kirjataan ylös ja hautausjärjestely-paperista saa itselleen kopion. Hautaamiseen voi valita joko arkun tai uurnan. Tuhkatessa omaisen joutuu myös ostamaan arkun, sillä vainaja tuhkataan arkussa. Hautaustoimisto huolehtii vainajan pukemisesta, arkkuun laitosta ja tarpeellisista kuljetuksista. Vainajan voi pukea hänen omiin vaatteisiinsa, vaikka johonkin hänen lempiasuunsa. Arkkuun voi laittaa mukaan halutessaan esineitä, kirjeitä, valokuvia, tai mitä haluaa rakkaansa mukaan hänen viimeiselle matkalleen. (Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry 2007.) Jokaisella kirkko- ja uskontokunnalla on oma hautaustapansa. Lähemmän ohjeen niistä saa kyseisen uskontokunnan taholta. Väestörekisteriin kuuluneelle henkilölle voidaan omaisten toivomuksesta toimittaa kirkollinen hautaan siunaaminen, mikäli tällä toimenpiteellä ei loukata vainajan omaa vakaumusta. Neuvoja uskonnottoman surujuhlan suunnitteluun ja apua sen toteutukseen saa tarvittaessa Pro-Seremoniat-palvelukeskuksesta Kuolemaan liittyviä asioita Suruliputuksella osoitetaan yleensä yksityistä surua. Kuolinpäivänä tai seuraavana päivänä, jos kuolemantapaus on sattunut iltapäivällä, lippu pidetään puolisalossa koko päivän. Hautajaispäivänä lippu on puolisalossa ainakin siunaustilaisuuden päättymiseen asti. Tämän jälkeen liputusta voidaan jatkaa puoli- tai kokosalossa liputusajan päättymiseen saakka tai lippu voidaan kokonaan laskea. Lippua puolisalkoon nostettaessa ja puolisalosta laskiessa on aina muistettava käyttää se ensin kokosalossa. Virallisina liputuspäivinä lippu nostetaan aina siunaustilaisuuden jälkeen kokosalkoon. (Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry 2007.)

12 6 Sanomakellot soitetaan toiveitten mukaisesti. Seurakunnan jäsenen kuolemasta on yleensä tapana ilmoittaa kirkonkelloja soittamalla. Sanomakellojen päivä ja aika kirjataan myös ylös. (Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry 2007; Honkanen 2005.) Kiitostaminen, jonka tarkoituksena on kiittää vainajaa hänen elämästään, on hautaan siunaamisesta seuraavana sunnuntaina jumalanpalveluksessa luetettava vainajan nimi, ikä ja kiitosrukous. Yleensä kiitostamisen jälkeen käydään haudalla poistamassa kukkalaitteista nauhat ja kortit pois. Vainajan tiedot voi myös halutessaan laittaa lehteen kirkollisiin ilmoituksiin julkaistavaksi kiitostamisen jälkeen. Pyhäinpäivänä marraskuussa on seurakunnissa tapana lukea oman seurakunnan kirkossa edellisen pyhäinpäivän jälkeen kuolleitten seurakunnan jäsenten nimet. Jokaisen vainajan muistolle sytytetään tuolloin kynttilä. (Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry 2007; Honkanen 2005.) Viimeinen leposija Suurin osa vainajista, myös tuhkatuista, saa viimeisen leposijansa hautausmaalta. Suomen hautausmaista lähes kaikki ovat yhä evankelis-luterilaisten seurakuntien omistuksessa. Hautapaikan saadakseen ei tarvitse kuulua kirkkoon eikä käyttää sen seremonioita, vaan seurakuntien on luovutettava hautapaikka kaikille kunnassa asuville. Vuoden 2004 alussa voimaan astunut hautaustoimilaki määrää seurakunnat tarjoamaan hautapaikat samaan hintaan kaikille, jäsenyyteen katsomatta. Vuodesta 2007 alkaen laki velvoittaa seurakuntia ylläpitämään omilla hautausmaillaan myös niin sanottuja tunnustuksettomia hauta-alueita ei-kristittyjen käyttöön. Seurakuntien hautausmailta hautapaikan myy kirkkoherranvirasto tai seurakunnan hautatoimisto. (Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry 2007; Honkanen 2005.) Polttohautauksessa tuhka voidaan sijoittaa uurnassa joko tavalliseen sukuhautaan, erityiseen uurnahautaan, uurnalehtoon tai -holviin eli kolumbaarioon. Lisäksi tuhkan saa sirotella erityisten muistolehtojen lisäksi luontoon esimerkiksi metsään, tunturille tai vesistöön mutta alkaen tähän on pitänyt hankkia alueen omistajan tai haltijan lupa, ja tuhkan lopullinen sijoituspaikka on ilmoitettava krematorioon. Uurnan laskua muualle kuin hautausmaahan valvoo lääninhallitus. Uusi hautaustoimilaki vaatii myös, että tuhka on sijoitettava lopullisesti yhden vuoden kuluessa kuolemasta, ja

13 7 ettei sitä saa jakaa useampaan osaan esimerkiksi haudattavaksi eri paikkakunnilla sijaitseviin perhehautoihin. (Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry 2007; Honkanen 2005.) 3 LESKEYTYMINEN Puolison tai avopuolison kuolema tekee elonjääneestä puolisosta lesken. Kuolema tuo muutoksen perhesuhteeseen, joka vaikuttaa sosiaaliseen ja taloudelliseen tilanteeseen. Leskeys käsitteenä on erilainen, riippuen parisuhteen muodosta, jossa puoliso kuoli. On avoleskiä, avioleskiä, leskiä rekisteröityneestä parisuhteesta, lapsellisia tai lapsettomia leskiä. Kuolema tuo muutoksen myös elämään ja elämänjatkumiseen. Puolison kuolema, varsinkin jos se tulee yllättäen, on suuri kriisi. Shokin aikana leski tarvitsee tukea, että jaksaa pysyä kiinni elämässä. Kaikki elintoiminnot tuntuvat lamaantuneilta, eikä millään tunnu olevan merkitystä, elämä pysähtyy. Surutyötä tekevä leski tarvitsee kaiken avun ja tuen, mitä tarjolla on ja mitä hän jaksaa vastaanottaa. 3.1 Kriisi Kuolema, varsinkin yllättävä, on kriisinpaikka jokaiselle omaiselle ja läheiselle. Elämä hetkessä muuttaa muotoaan ja kaikki entinen lakkaa olemasta. Jokainen kokee kriisin oman persoonansa ja aiempien kokemusten kautta, mutta kriisi kulkee aina tiettyjen kaavojen mukaan. Ruotsalainen psykiatri Johan Cullberg on tutkinut psyykkistä traumaa ja kriisiteoriaa ja kriisiterapiaa. Cullbergin mukaan kriisireaktion etenemisessä on neljä vaihetta: 1) sokkivaihe, 2) reaktiovaihe, 3) käsittely- ja työstämisvaihe ja 4) uudelleen suuntautumisen vaihe. (Hynninen ym. 2006, 11.) Sokki- ja reaktiovaiheessa joutuu kuolemaa käsittelemään hautajaisten ja muistotilaisuuden järjestämisen merkeissä. Samalla joutuu järjestelemään joitakin asioita, esimerkiksi virkatodistusten hankkiminen, kuolemasta ilmoittaminen, laskut ja lehtitilaukset ja hautaamiseen liittyviä asioita. Näillä asioilla ei ole kiire ja jos tuntuu, ettei yksin pysty asioista huolehtimaan, on hyvä pyytää joku toinen ihminen mukaan tueksi

14 toisiksi silmiksi ja korviksi tai hoitamaan kokonaan kaiken keskittymistä vaativan työn. 8 Jos leskellä on lapsia, on hänen huolehdittava myös heistä. Tässäkin asiassa on hyvä pyytää apua, jos omat voimat eivät riitä. Kaikenlainen konkreettinen tukeminen, kaupassa käynti, siivoaminen, ruuanlaitto ovat kukkia ja adresseja tärkeämpiä juuri leskeytyneelle. Lesken on kuitenkin pyrittävä ensin huolehtimaan itsestään, että hän jaksaisi hoitaa lapset ja muut asiat. Ensimmäiset päivät ovat pitkiä ja raskaista ja voisi näyttää, etteivät kärsimykset hellitä. On lupa ja luonnollista tuntea toivottomuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Mutta voi luottaa siihen, että elämä jatkuu ja että ajan kuluessa sureva ottaa paikkansa siinä takaisin. Mutta aluksi on pidettävä huolta vain itsestä. (Poijula 2002, 204.) Sellaisilla leskillä, joilla ei ole lapsia, voi arjen jatkuminen tuntua mahdottomalta kun ei ole mitään pakottavaa syytä aamulla nousta sängystä. Mutta jostain hekin keräävät voimavarat kohtaamaan uuden päivän. Lapset pitävät kuitenkin arjessa ja elämässä kiinni heidän takiaan on pakko jaksaa jatkaa elämää. Jos vanhemmat eivät kykene pitämään huolta lapsistaan, kriisiryhmä tai tukihenkilö voi auttaa selvittämään kuka luonnollisesta tukiverkostosta voisi auttaa. Jos tällaista apua ei ole saatavilla, paikallinen perusturvaan kuuluva palvelu tulee olla käytettävissä. Ensisijaisesti apua pyritään järjestämään lapsen kotiin eikä lasta lähetetä muualle eroon perheestään. (Murtomaa ym. 1998, 30.) Reaktiovaiheessa ei pitäisi tehdä suuria päätöksiä, koska silloin tunteet ovat niin pinnassa, että voi tehdä sellaisia ratkaisuja, joita voi jälkeenpäin katua. Joskus menetyksen kokeneet haluavat selviytyä kaikesta hyvin nopeasti. Hautajaiset järjestetään pian ja vainajan tavarat valokuvia myöten hävitetään heti traumaattisen tapahtuman jälkeen. Tällöin menetys pyritään torjumaan tai kieltämään. Tavoitteena on nopea unohtaminen, pyrkimys olla ajattelematta tapahtunutta. Sen kohtaaminen tuntuu liian ahdistavalta. (Saari 2003, 67.) Puolison kuolemasta ja sen aiheuttamasta kriisistä ja surusta toivuttuaan huomaa olevansa vahvempi ihminen kohtaamaan muita elämässä eteen tulevia vaikeuksia. Vaikea kokemus kasvattaa ja vahvistaa. Suru muuttaa ajan myötä muotoaan, se on luonnollista. Kuollut puoliso ja yhteinen elämä ei ikinä unohdu, ne kulkevat jokaisen lesken elämässä mukana hänen kuolemaansa saakka voimavaroina ja elämänkokemuksena.

15 3.2 Suru 9 Sureminen on ehkä rankinta työtä, mitä ihminen joutuu tekemään. Tuolloin hän on vereslihalla ja aivan rikki. Surressaan ihminen tekee luopumistyötä menetetystä rakkaastaan tai tilanteestaan. Normaalisti surutyö alkaa kuoleman kohtaamisen aiheuttamasta epäuskosta ja protestista, johon kuuluvat pelko, suru ja raivo. (Poijula 2002, 76.) Surutyössä ei riitä se, että sureva ilmaisee tunteensa. Surutehtäviä ovat menetyksen hyväksyminen, surun kivun läpityöskentely, sopeutuminen ympäristöön, josta kuollut puuttuu, kuolleeseen kohdistuvan kiintymyssuhteen opettelu uudenlaiseksi ja elämän jatkuminen. (Poijula 2002, ) Tämä prosessi on aikaa vievää, eikä mihinkään kiirettä olekaan. Sureva menettää hetkeksi aikaa myös tulevaisuuden, sitä ei yksinkertaisesti ole. Ei voi ajatella tai suunnitella asioita elämässä eteenpäin, kun yksinkertaisesti huomista ei ole. Tuolloin edetään minuutti kerrallaan ja tunti kerrallaan, enempään ei ole voimavaroja. Viime vuosiin asti olleen käsityksen mukaan surutyön tarkoitus on saada ihminen hyväksymään menetyksen todellisuus. Läheisen ihmisen kuoltua sureva joutuu tekemään itselleen selväksi, että rakas ihminen on saavuttamattomissa ja että ainoa keino on kuolleen unohtaminen. Surevan täytyy surutyön aikana myös kokea ja elää surun tuska. (Joensuu 1999, 3.) Surutyö on tehtävä, jos sitä siirtää jonain päivänä tilanne voi kaatua käsiin. Ihminen ei ole valmis jatkamaan elämäänsä ja ottamaan vastaan uusia asioita, ennen kuin suru on käyty läpi. Suru vaatii suremisen. Lapsen suru Lapsen ensimmäinen kosketus elämän päättymiseen saattaa olla kuolleen linnun näkeminen tai lemmikkieläimen kuolema. Lapsen ikä vaikuttaa hänen käsityskykyynsä kuolemasta ja sen lopullisuudesta. Pienellä lapsella on erilainen aikakäsitys kuin aikuisella, mikä sekin vaikuttaa tapaan ymmärtää kuolema. Lapsi ei välttämättä koe kuolemaa pysyvänä, lopullisena tapahtumana. (Erkkilä ym. 2003, 20.) Vanhemman kuolema on vaikein menetys lapselle. Vanhemmat ovat perusta kaikille ihmissuhteille ja lapsen turvallisuudentunteelle. Lapsi, jolle kuolema perheessä voi olla aluksi pel-

16 10 kästään suuri mysteeri ja hämmennyksen aihe voi vanhempien surukäyttäytymistä tarkkaillessaan samalla oppia paljon siitä, kuinka surraan. Perhepiirissä voidaan myös huolehtia siitä, että lapsi saa tilaisuuksia muistaa. Että hänellä on tilaisuuksia muistella menetettyä vanhempaa ei ainoastaan välittömästi kuoleman jälkeen vaan myös suremisen myöhemmissä vaiheissa ja sopeutumisvaiheen jälkeenkin. (Erkkilä ym. 2003, 33.) Aikuiset eivät aina ymmärrä lasten tilannetta vaikeiden tapahtumien aikana ja niiden jälkeen. Lapset, jotka kokevat kuolemantapauksen omassa perheessään, tai lapset, jotka joutuvat onnettomuuksiin, reagoivat niihin voimakkaammin ja kauemmin, kuin vanhemmat, opettajat ja muut aikuiset tietävät. (Poijula 2002, 141.) Surun sattuessa kohdalle, myös lasta tulee tukea ja auttaa uudessa ja oudossa tilanteessa. Lapselle pitää myös kertoa totuus tapahtuneesta, sillä hän vetää omat johtopäätöksensä tilanteesta, jossa häntä yritetään varjella kipeältä tiedolta. Lapsi aistii, kuulee ja näkee läheistensä surun ja ihmettelee, mistä on kyse? Lapsen kannalta on tärkeätä saada asiallista ja totuudenmukaista tietoa läheisen kuolemasta. Lapsen suojelu tosiasioilta ei terapeuttien mukaan ole omiaan edesauttamaan surun käsittelyä. Hämmästyttävää mutta totta on myös se, että varsin usein pieni lapsi kokee jonkinlaista syyllisyyttä läheisensä kuolemasta. (Erkkilä ym. 2003, 32.) Lapsen selviytymistä surussa auttaa, kun lähellä on ihminen, joka välittää, on läsnä ja auttaa lasta pysymään ehyenä psyykkisesti. Pienen lapsen minätunnetta rakentavat kiintymyssuhteeseen kuuluva äidin tai isän sylissä oleminen, keinuttelu, käsittely, rytmi ja äänensävyt niiden avulla lapsi kokee itsensä kokonaiseksi ja turvassa olevaksi. (Poijula 2002, 142.) Erkkilä ym. (2003, 22 23) mainitsevat, että kaikkein pienimillä lapsilla surun oireina voivat olla itkuisuus, tietynlainen vetäytyminen ja kehon jännittyneisyys. Hieman vanhemmilla lapsilla saattaa ilmetä esineiden heittelyä ja puheikäisillä puhumisesta kieltäytymistä. Kymmenennen ikävuoden tietämillä suru voi ilmetä niin ikään puhumattomuutena, vuorovaikutuskyvyn ja -halun vähäisyytenä ja silmiin pistävänä alakuloisuutena. Teini-ikäisten suruun taas voi liittyä esimerkiksi pakenemiskäyttäytymistä. Moninaiset harrastukset ja kaverimaailmaan pakeneminen auttavat pitämään todelliset tunteet piilossa, ja näin varsinainen surutyö ei tule tehdyksi. Tietynlainen surun si-

17 säänpäin kääntäminen voi joillakin lapsilla ja nuorilla ilmetä myös psykosomaattisina oireina, esimerkiksi suolistoperäisinä häiriöinä tai vatsakipuina. 11 Lapsen tulee saada avoimesti ja rehellisesti tietoa tapahtumasta ja vastauksia kysymyksiinsä saadakseen otteen ja hallinnan tapahtuneeseen. Tavoitteena on, että lapsen läheisin aikuinen kertoo hänelle tapahtuneesta ja vastaa kysymyksiin tai esimerkiksi koulussa oma tuttu opettaja. Siksi on tärkeätä järjestää vanhemmille ja huoltajille tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan lasten tarpeista ja tavallisista traumaperäisistä reaktioista. (Murtomaa ym. 1998, 30.) Lapsi voi olla rajattoman vihainen pitkän aikaa, sitten hyvin surullinen tai masentunut ja saattaa itkeä usein. Lapsi voi olla jopa niin epätoivoinen, että haluaisi jonain hetkinä kuolla. Aikuiset saattavat juuri tässä vaiheessa huolestua, mikä varsinkin itsemurha uhkailujen kohdalla onkin tarpeen. Kuitenkin tulee muistaa, että yleensä kyseessä on normaali suremisen vaihe, jolloin täytyy elää läpi myös epätoivon tunteita matkalla kohti eheytymistä. Suremisen aikana painajaisunet ovat yhä osa lapsen psyykkistä reagointia, mutta niiden rinnalla lapsi näkee yhä useammin lohduttavia unia samoin kuin unia, joissa tapahtuu myönteisiä ratkaisuja ja selviytymistä. (Erkkilä ym. 2003, 63.) Tärkeää on kuitenkin, että lapsi saa elää surustaan huolimatta normaalia lapsen elämää muine iloineen ja suruineen. Lapset ovat toiminnallisia ja purkavat usein toimintaan pahaa oloaan ja suruaan. Leikki on lapsen työtä. 4 PSYKOSOSIAALINEN TUKI Järkyttävän tapahtuman jälkeen ihminen kokee tavallisesti kriisireaktion, joka jaetaan sokkivaiheeseen, reaktiovaiheeseen, käsittelyvaiheeseen ja uudelleen suuntautumisen vaiheeseen. Suurin osa ihmisistä toipuu äkillisen järkytyksen psyykkisistä seurauksista ilman psykiatrista erikoishoitoa, mutta monet tarvitsevat tilanteesta selviytyäkseen ammattihenkilön antamaa psyykkistä jälkihoitoa sekä läheistensä ja muun sosiaalisen ympäristönsä tukea. (Murtomaa ym. 1998, 16.) Psykososiaalinen tuki on aina erilaista riippuen siitä, missä käsittelyvaiheessa ihminen on traumaattisessa kokemuksessaan. Psykososiaalista tukea tulisi aina tarjota uhrille. Avun vastaanottamishalukkuuteen vaikuttaa olennaisesti tapa, jolla apua tarjotaan. Psykososiaalinen apu otetaan hel-

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

HAUTAUSJÄRJESTELYNI 10. TAMMIKUUTA HAUTAUSPALVELU RUUSU Laurinkatu 28, Lohja

HAUTAUSJÄRJESTELYNI 10. TAMMIKUUTA HAUTAUSPALVELU RUUSU Laurinkatu 28, Lohja HAUTAUSJÄRJESTELYNI 10. TAMMIKUUTA 2017 HAUTAUSPALVELU RUUSU Laurinkatu 28, 08100 Lohja 1 HAUTAUSJÄRJESTELYNI Omaisten toimien helpottamiseksi Läheisen ihmisen kuoleman jälkeen omaisten on surustaan huolimatta

Lisätiedot

Ohjeita vainajan omaisille

Ohjeita vainajan omaisille Ohjeita vainajan omaisille Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivitys 05/2016 Päivittäjä PA, rt 2 Hyvä omainen Olet menettänyt läheisesi. Se tuo mukanaan monia käytännön järjestelyjä, jotka pitää hoitaa surun

Lisätiedot

Missä asioidaan Hautauslupa

Missä asioidaan Hautauslupa L äheisen kuoltua Läheisen ihmisen kuolema on koskettanut Teitä. Edessänne on monia asioita, jotka on hoidettava surunkin keskellä. Olisi hyvä, jos jaksaisitte itse hoitaa kuoleman tapaukseen liittyviä

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

merkitys omaisten ja vainajan

merkitys omaisten ja vainajan Hautaamisen ja hautauskulttuurin merkitys omaisten ja vainajan näkökulmasta Anna Liisa Aho TtT, dosentti Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö KUOLEMA JA TYÖ - seminaari 52 409 kuollutta Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

Haluamme silti sanoa, että olemme mukana surussasi ja toivomme sinulle voimia.

Haluamme silti sanoa, että olemme mukana surussasi ja toivomme sinulle voimia. AVUKSI OMAISILLE Surusta en tiennyt mitään, tuskasta en tiennyt mitään en siitä, mitä on pohjaton kaipaus. Uskoin ihmisen voimiin, luotin elämän kulkuun, sen syihin ja seurauksiin. Nyt olen sanaton. (Maija

Lisätiedot

Miten järjestän hautauksen?

Miten järjestän hautauksen? Miten järjestän hautauksen? Miten järjestän hautauksen? Kirkkoherranvirastossa sovitaan vainajan siunaamiseen ja hautaamiseen liittyvistä asioista: siunausajasta, kappelin tai kirkon varauksesta, siunauksen

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

Kun kuolema koskettaa

Kun kuolema koskettaa Kun kuolema koskettaa Avuksi vainajan omaisille hautajaisvalmisteluihin Sisällysluettelo Vainajan omaisille Surun aika Vainajan säilyttäminen Kuolinsyyn tutkiminen Hautauslupa Suruliputus Sanomakellot

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Surun ensimmäiset askeleet...

Surun ensimmäiset askeleet... Surun ensimmäiset askeleet... Läheisen kuoltua tämä tapahtuma täyttää mielen ja elämän. Varsin pian on kuitenkin ryhdyttävä käytännön toimiin vainajan saattamiseksi hautaan. Aina voimat eivät tahdo riittää

Lisätiedot

Läheisen kuoltua. Hautajaisten valmistelu

Läheisen kuoltua. Hautajaisten valmistelu Läheisen kuoltua Hautajaisten valmistelu Kuolema aiheuttaa surua ja hämmennystä. Luopumisen hetkellä voimme jättää läheisen elämää suurempiin käsiin. Kristillinen usko antaa hautajaisiin ja kuoleman kohtaamisen

Lisätiedot

Hautausten palvelupolku Seinäjoella

Hautausten palvelupolku Seinäjoella Hautausten palvelupolku Seinäjoella Johdanto Läheisen kuolema ja hautajaisiin liittyvät järjestelyt ovat herkkä ja vaativa tilanne niin omaisille kuin järjestelyissä mukana olevien toimijoiden työntekijöillekin.

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Surun kohdatessa - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Päivitetty 7.5.2013 Vainajan lähimmät Ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA LIITE 9 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA Päivitys 05.08.2015/mnh Hyväksytty 18.04.2016 sivistyslautakunta LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA 1. YLEISTÄ... 4 2. KOULUN

Lisätiedot

Jyväskylän seurakunnan. Opas hautajaisjärjestelyihin

Jyväskylän seurakunnan. Opas hautajaisjärjestelyihin Jyväskylän seurakunnan Opas hautajaisjärjestelyihin Läheisen kuollessa T ieto läheisen kuolemasta pysäyttää. Kuolema aiheuttaa aina surua ja hämmennystä. Samalla on kuitenkin hoidettava monia käytännön

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella)

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella) VALMISTAUTUMINEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄN ENNEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄ Kriisinhallintatehtävään lähdöstä kannattaa keskustella oman lähiverkoston kanssa. Pohdi millaisia asioita käyt läpi puolison, kumppanin,

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Opas hautajaisten järjestämiseen. Huittisten ev.lut.seurakunta

Opas hautajaisten järjestämiseen. Huittisten ev.lut.seurakunta Opas hautajaisten järjestämiseen Huittisten ev.lut.seurakunta Sivu 2 Otamme osaa suruusi Suru on voimakas tunne, joka vaikuttaa ihmiseen hyvin kokonaisvaltaisesti. Hautajaisten järjestäminen on tärkeä

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

Herra, kenen luo me menisimme?

Herra, kenen luo me menisimme? Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat. (Joh. 6:68) Olette menettänyt läheisenne. Otamme osaa suruunne. Läheisen kuolema hämmentää ja tuo myös monia käytännön kysymyksiä. Toivomme

Lisätiedot

MUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7

MUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN.... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita

Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita Kesto: 3 tuntia (3*45 min) Ryhmä: noin 15 henkeä Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus-

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Trappan-modellen Portaat-malli

Trappan-modellen Portaat-malli Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio 17.8.2012 Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Sopeutuminen muutoksiin

Sopeutuminen muutoksiin Kun perheeseen syntyy vammainen lapsi Sopeutumisen vaiheet ja kuinka tukea lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia KSSHP/ Lastenneurologian yksikkö Psykologi Anne Hytönen Sopeutuminen muutoksiin Ihmisten

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot