Päivi Rimpiläinen ja Jarno Bruun VÄRIKKÄÄT OPPILAAMME. Inkluusio, tiimityö ja oppimistyyli Kuopion Pirtin koulussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivi Rimpiläinen ja Jarno Bruun VÄRIKKÄÄT OPPILAAMME. Inkluusio, tiimityö ja oppimistyyli Kuopion Pirtin koulussa"

Transkriptio

1 Päivi Rimpiläinen ja Jarno Bruun VÄRIKKÄÄT OPPILAAMME Inkluusio, tiimityö ja oppimistyyli Kuopion Pirtin koulussa

2

3 VÄRIKKÄÄT OPPILAAMME Inkluusio, tiimityö ja oppimistyyli Kuopion Pirtin koulussa Päivi Rimpiläinen ja Jarno Bruun Toimittanut Annu Kekäläinen

4 Omistettu huippurehtorillemme Eskolle Julkaisija Opetushallitus 2007 Toimittanut Annu Kekäläinen Opetushallituksen vastuuhenkilö Anna-Kaisa Mustaparta Ulkoasu Timo Jokivaara Painopaikka Edita Prima Oy Helsinki 2007 ISBN (nid.) ISBN (pdf) Kirjoittajat ja Opetushallitus

5 SISÄLLYS 5 Opetushallituksen esipuhe: Voimaa oppimistyyleistä ja yhteistyöstä 6 Aluksi: Inklusiivisen Luotsi-mallin synnystä 9 1. Erityisluokka ja yleisopetusluokka yhdessä Kuka on erityisoppilas? Yhteinen koulu kaikille Integraatio vai inkluusio? Millainen on inklusiivinen koulu? Kaksi luokkaa yhdessä Integrointia Kohti entistä inklusiivisempaa luokkaa Kokemuksia yhteisestä luokasta Opettajien tiimityö Yhteistyö alkaa Tiimityön vaatimukset Tiimityö palkitsee Opettaminen muuttuu Oppimistyyleistä Oppimistyylin käsite Oppimistyyliin vaikuttavia tekijöitä Temperamentit Oppimistyylien kuvausjärjestelmiä Oppimistyyliajattelun sudenkuoppia Opetuksen eriyttäminen oppimistyylien avulla Oppilaiden eriyttäminen oppimistyylien avulla Luotsissa Oppimistyylien tunnistaminen Väriryhmäjako Vihreät Siniset Keltaiset Punaiset Miten ryhmittely toimii käytännössä? Tuokiokuvia eri oppitunneilta Miten oppilaat sijoittuvat eri väriryhmiin? Kokemuksia ryhmittelystä Oppimistyylien huomioiminen tavallisessa luokassa Luotsin työtavat ja oppimateriaalit reaaliaineissa Työtapoja yhteisille tunneille Oppimateriaalit Esimerkkejä viikkotehtävistä Oppilaan arviointi 80 Lopuksi: Kohti yhteistoiminnallista koulua 84 Lähdeluettelo 86 Piirustusten ja maalausten tekijät

6

7 Esipuhe VOIMAA OPPIMISTYYLEISTÄ JA YHTEISTYÖSTÄ Suomalainen koulu on menestynyt loistavasti kansainvälisessä vertailussa. Voimme iloita menestyksestä, mutta kehitettävääkin vielä riittää. Koulun tulisi nykyistä paremmin kyetä rakentamaan oppilaiden ja opiskelijoiden vahvuuksille ja tunnistaa heidän yksilölliset tarpeensa, sillä osa oppilaista ja opiskelijoista ei nykyisellään saa riittävää tukea opiskelulleen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden työtapoja koskevassa osassa todetaankin, että oppilaiden erilaiset oppimistyylit tulee ottaa huomioon. Lukion opetussuunnitelman perusteet taas edellyttävät, että opiskelija saa tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia opiskelumuotoja. Tukeakseen kouluja ja opettajia tässä tehtävässä Opetushallitus käynnisti vuonna 2004 Erilaiset oppijat yhteinen koulu -hankkeen. Sen päätavoitteeksi määriteltiin löytää keinoja alisuoriutumisen vähentämiseksi ja edistää käytänteitä, joilla oppilaat voivat optimaalisesti käyttää hyväkseen omia oppimisen edellytyksiään. Hanke jaettiin teemoihin, joissa tavoitteeseen pyrittiin erilaisin keinoin. Yksi keinoista oli kehittää oppilaiden erot huomioon ottavaa pedagogiikkaa, erilaisia oppijoita suosivia oppimisympäristöjä ja opettajien yhteistyötä vahvistavaa toimintakulttuuria. Hankkeen kuluessa havaittiin, että Kuopion Pirtin koulussa kehitetty Luotsi-malli vastasi erinomaisesti juuri näitä tavoitteita. Luotsin keskeisiä elementtejä ovat opettajien yhteistyö ja oppimistyylien hyödyntäminen inklusiivisessa opetuksessa. Mallin kehittäjät, luokanopettajat Jarno Bruun ja Päivi Rimpiläinen, kutsuttiin kouluttajiksi paikallisiin koulutustilaisuuksiin ja hankkeen valtakunnalliseen seminaariin. Innostuneen palautteen rohkaisemana Opetushallitus pyysi Bruunia ja Rimpiläistä laatimaan työtavastaan julkaisun. Luotsi-mallin kehittäjät ovat vuosiluokilla 1 6 toimivia luokanopettajia, mutta malli antaa suunnittelun eväitä ja sovellusmahdollisuuksia myös muille opettajille. Opetushallitus haluaa rohkaista opettajia nykyistä yhteisöllisempään toimintakulttuuriin, johon myös käsillä oleva julkaisu omalta osaltaan johdattelee. Työtovereilta oppiminen on keskeinen ja palkitseva tapa kehittää omaa osaamista. Opettajille ei välttämättä tarjoudu tällaisia tilaisuuksia, ellei yksin tekemisen eetosta uskalleta murtaa. Opetushallitus kiittää julkaisun tekijöitä rohkeasta ja innovatiivisesta työstä ja erinomaisesta yhteistyöstä. Anna-Kaisa Mustaparta opetusneuvos Opetushallitus 5

8 Aluksi INKLUSIIVISEN LUOTSI-MALLIN SYNNYSTÄ Kerromme Värikkäät oppilaamme -kirjassa työtavastamme, joka perustuu yhdessä opettamiselle ja oppimiselle. Menetelmämme alkoi muovautua seitsemisen vuotta sitten niistä turhautumisista ja tarpeista, joita meillä oli opettaessamme kumpikin yksin luokkiamme Kuopion Pirtin koulussa. Päätimme yhdistää Päivin opettaman yleisopetuksen luokan ja Jarnon erityisluokan yhdeksi kokonaisuudeksi, jota ryhdyimme opettamaan kahden opettajan voimin. Pyrkimyksemme oli löytää jokaiselle oppilaalle sopiva väylä päästä eteenpäin omassa kasvussaan ja oppimisessaan. Vaikka työtapamme on kehittynyt ja muuttunut vuosien kuluessa paljon, sen perusajatus on pysynyt koko ajan samana: haluamme opettaa ja oppia yhdessä. Kaikki tässä kirjassa esittämämme arkipäivän käytännön ratkaisut ovat syntyneet yhteisestä tavoitteestamme opettaa erilaisia oppijoita heitä leimaamatta. Halustamme eriyttää oppilaita ja antaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden oppia itselleen sopivimmalla tavalla, syntyi myös ryhmittely oppimistyyliltään sinisiin, vihreisiin, punaisiin ja keltaisiin oppilaisiin. Sitä sovellamme osalla tunneista. Jotta meidän olisi helpompi kertoa työtavastamme kollegoillemme, olemme ristineet menetelmämme Luotsiksi. Luotsi-sana kuvaa meidän rooliamme luokassa: toimimme erilaisten oppilaiden luotsaajina. Luotsi ei ole missään vaiheessa ollut mikään hanke tai projekti niillähän on tapana alkaa ja loppua. Me sen sijaan olemme halunneet uudistaa työtämme pysyvästi, ja yhteistyövuosiemme varrella opettajan työhön kohdistuneisiin moniin haasteisiin olemme reagoineet kehittämällä aina uusia käytännön ratkaisuja. Luotsi-menetelmästä antamissamme koulutuksissa ihmetellään ja pelätäänkin välillä uuden työtavan aiheuttamaa työmäärää. Pelko on aivan turhaa, sillä työ tuntuu monin tavoin entistä helpommalta, kun sen saa jakaa toisen kanssa. Haluamme myös korostaa, että työtapamme on syntynyt hitaasti. Sen joka haluaa lähteä kehittämään omaa työtään Luotsin suuntaan, ei kannata yrittää haukata liian isoa palaa kerrallaan. Ja on tärkeää koko ajan muistaa yhteistyön merkitys: kaikki Luotsissa on syntynyt yhteistyössä, ja yhteistyömme tulokset ylittävät monin verroin sen, mitä olisimme yksin saaneet aikaan. Lähtökohtamme ovat olleet osin myös itsekkäitä: olemme halunneet tehdä omasta työstämme entistä mielekkäämpää. Turhautuminen yksin opettamiseen pakotti meidät kehittelemään tuoreita ratkaisuja ja yhdessä uskaltauduimme suuriin uudistuksiin. Olemme onnekkaita, että sattumalta kohtasimme saman koulun rinnakkaisluokkien opettajina. Onnekkaita olemme siinäkin mielessä, että koimme kumpikin samaan aikaan turhautumisen tunteita tahoillamme. *** Värikkäät oppilaamme -kirjassa kuvaamme niitä kolmea teemaa, jotka ovat olleet työtapamme kulmakiviä. Ensimmäisessä luvussa kerromme erityisluokan ja yleisopetuksen luokan yhdistämisestä. Luvun alussa pohdimme erityisoppilaan määrittelemistä. Valotamme niitä ongelmia, joita syntyy, kun oppilaat yritetään jakaa normaaleihin ja erityisiin. Integraatio- ja inkluusio-käsitteiden taustojen lisäksi mietimme, millainen on inklusiivinen koulu. Ensimmäisen 6

9 luvun pääpaino on kuitenkin sen kuvailemisessa, miten erityisluokka ja yleisopetuksen luokka toimivat yhdessä. Kerromme, millaisia pieniä ja hieman isompiakin ratkaisuja olemme tehneet päästäksemme kohti entistä inklusiivisempaa luokkaa. Kuvaamme myös niitä kokemuksia, joita meillä opettajilla, oppilailla ja vanhemmilla on ollut yhdistetyn luokan toiminnasta. Toisessa luvussa kirjoitamme opettajien tiimityöstä. Kuvailemme olosuhteita ja tuntemuksia, jotka saivat meidät ryhtymään tiimityöhön. Käsittelemme toimivan tiimityön vaatimuksia ja kerromme monista palkitsevista kokemuksistamme. Haluamme näin kannustaa opettajia tekemään entistä enemmän töitä yhdessä ja etsimään yhteistyöstä jaksamista ja intoa vaativaan opetustyöhönsä. Luvun lopussa hahmottelemme vielä opettajan työnkuvan muuttumista kohti tiimiorganisoitua koulua ja esittelemme erilaisia tapoja tehdä tiimityötä koulussa. Kolmannessa ja neljännessä luvussa kerromme oppimistyyleistä. Kolmannessa luvussa kuvaamme oppimistyylien käsitettä ja temperamenttia sekä muita oppimistyyliin vaikuttavia tekijöitä. Pohdimme myös oppimistyylin merkitystä kouluopetuksen kannalta. Tarkoituksemme on antaa lukijalle käsitys siitä, miten monista asioista oppimistyyleissä on kysymys. Toivomme nimittäin lukijoiden suhtautuvan kriittisesti siihen ylimalkaisuuteen, jolla koulumaailmassakin oppimistyyleistä joskus puhutaan ja pystyvän suodattamaan ainakin osan tämän alueen pseudotieteestä. Kuten Patrik Austin kirjoittaa (Opettaja-lehti 2006), oppimistyyliteorioissa sorrutaan välillä helppoihin ja kiehtoviin ajatusmalleihin yksinkertaisine poppakonsteineen, mutta oppimistyylit eivät tietenkään ole taikatemppukokoelmia, joilla opettaja kykenee ratkaisemaan kaikki oppimisen ongelmat. Neljännessä luvussa keskitymme kuvaamaan, miten olemme jakaneet oppilaita ryhmiin oppimistyylien perusteella. Oppimistyyliryhmittely on syntynyt tarpeesta eriyttää opetusta, ei halusta luokitella tai diagnosoida. Kuvaamme keinoja oppimistyylin tunnistamiseksi, esittelemme meillä käytössä olevan väriryhmäjaon ja kerromme, miten väriryhmät toimivat käytännössä. Olemme koonneet lukuun opettajien, vanhempien ja oppilaiden kokemuksia ryhmittelystä. Luvun lopussa annamme vielä lukijoille ajatuksia siitä, miten oppimistyylit voi ottaa huomioon tavallisessa luokassa. Viidennessä luvussa esittelemme työtapojamme ja oppimateriaaleja, joita olemme tehneet reaaliaineiden opetukseen. Opetamme reaaliaineita yhdessä koko luokalle. Työtapojen valinnassa kiinnitämme huomion oppimistyylien sijaan yhteistoiminnallisuuteen. Oppimateriaalien tärkein tehtävä on tällöin eriyttäminen. Tavoitteena on ollut suunnitella opetettavat jaksot ja tehtävät siten, että kaikki saavat haasteita ja voivat edistyä taidoissaan. Luvun lopussa kerromme myös millaisia erilaisia muotoja olemme käyttäneet oppilasarvioinnissa. *** Värikkäät oppilaamme -kirjan avulla haluamme kannustaa opettajia, koulunkäyntiavustajia, rehtoreita ja päättäjiä muuttamaan koulua entistä inklusiivisempaan ja yhteistoiminnallisempaan suuntaan. Kirjamme ote ja näkökulma ovat hyvin henkilökohtaisia: kirjoitamme nimenomaan omasta työstämme, ajatuksistamme ja visioistamme. Olemme molemmat koulutukseltamme luokanopettajia, ja kumpikin meistä on opiskellut jonkin verran myös erityisopetusta. Olemme kiinnostuneina seuranneet Jyväskylän yliopistossa tapahtuvaa tutkintouudistusta, jossa huomioidaan inklusiivinen opetus (Ladonlahti ja Naukkarinen 2006). Ehkäpä vielä jonain päivänä valmistumme inkluusio-opettajiksi. Kirjamme on syntynyt osana Opetushallituksen koordinoimaa Erilaiset oppijat yhteinen 7

10 koulu -kehittämishanketta. Kiitämme Opetushallitusta, joka hankkeen puitteissa tarjosi meille mahdollisuuden kirjan kirjoittamiseen. Olemme saaneet tukea ja rakentavaa palautetta niin suunnittelija Erja Vitikalta kuin opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparralta. Lämpimät kiitokset hyvästä yhteistyöstä kuuluvat kirjan toimittaneelle Annu Kekäläiselle ja taittaneelle Timo Jokivaaralle. Kiitämme myös ystäviä, läheisiä, rehtoriamme Esko Parkkista sekä työtovereita, jotka ovat jaksaneet kommentoida ja tukea meitä urakkamme loppuunsaattamisessa. Suuri kiitos kuuluu myös tiimimme jäsenille koulunkäyntiavustaja Jyri Riekkiselle sekä oppilaillemme. Jyrille kiitokset tuhannesta käytännön avusta ja oppilaille suuret kiitokset maalauksista ja piirroksista sekä kirjallisista tuotoksista, joita olemme saaneet käyttää kirjassamme. Toivomme, että lukijat saavat kirjasta eväitä omaan työhönsä ja ideoita koulun kehittämiseen. Otamme myös erittäin mielellämme vastaan palautetta kirjan herättämistä tuntemuksista ja ajatuksista. Kuopiossa huhtikuussa 2007, Päivi Rimpiläinen Jarno Bruun Luotsin kotisivut: 8

11 VÄRIKKÄÄT OPPILAAMME Inkluusio, tiimityö ja oppimistyyli Kuopion Pirtin koulussa 1. ERITYISLUOKKA JA YLEISOPETUSLUOKKA YHDESSÄ 1.1 Kuka on erityisoppilas? Annoimme viidennelle luokalle englannin kotitehtäväksi kirjoittaa oppikirjaa apuna käyttäen vähintään viisi lausetta, joissa esiintyy käsiteltävänä olevan kappaleen sanoja. Yllä olevassa kuvassa näkyy kolmen oppilaan tuotokset. Vasemmalla ylhäällä oleva yleisopetuksen oppilaan suoritus on jäänyt melko puutteelliseksi, kun taas vasemmalla alhaalla olevat erityisoppilaan lauseet ovat hyviä peruslauseita. Oikealla oleva teksti on yleisopetuksen oppilaan kirjoittama. Hän käyttää sellaisia kielen rakenteita, joita emme olleet vielä opiskelleet luokassa. Oppilaalla ei ole mitään erityisiä englannin kielen oppimiseen liittyviä taustoja, mutta hän on hyvin lahjakas. Tehtävä on yksittäinen esimerkki luokkamme oppilaiden kirjavasta tasosta, mutta sen pohjalta voi kuitenkin kysyä, kuka onkaan erityisoppilas? Tässä esimerkissä erityisoppilaaksi diagnosoidun oppilaan tuotos on normaalein 9

12 ja molemmilla yleisopetuksen oppilaalla on selvästi omat erityiset tarpeet oppimisessaan. Kuka siis luokittelee ja kuka milloinkin tulee luokitelluksi erityisoppilaaksi? Miten nykyisen koulun tulisi muuttua, jotta se pystyisi huolehtimaan oppilaiden erilaisista tarpeista? Onko lahjakas oppilas myös erityinen oppilas? Mitä tarkoittaa yhteinen koulu kaikille? Millaisia kokemuksia meillä on lähellä inklusiivista mallia olevasta työmuodostamme? Näitä asioita pohdimme tässä luvussa. Keskitymme oman työtapamme kuvailuun ja siitä saatuihin kokemuksiin, mutta otamme myös kantaa koulujärjestelmän muutoksen puolesta. Suomessa yleisopetus ja erityisopetus ovat vielä todella kaukana toisistaan, vaikka pientä lähentymistä on ainakin meille tulleiden lukuisten vierailupyyntöjen perusteella havaittavissa. Erityisoppilaiden määrä ei Suomessa ole ollut vähenemään päin ja luokkamuotoisella erityisopetuksella on meillä hyvin vahva asema (esim. Moberg 1998, Saloviita 2001). Kouluissa pohditaan parhaillaan erilaisia yhteistyömalleja, joilla voitaisiin vastata erityisen tuen kasvavaan tarpeeseen. Nykyisellään koulujärjestelmämme jopa luo lisää erityisoppilaita. Saloviita (2001) lainaa Antilan ja Kokkosen vuonna 1999 tekemää haastattelututkimusta, jossa luokanopettajat kuvailivat erityisoppilaiden siirtopäätöksiin johtaneita luokkatilanteita. Opettajien kertomuksissa korostui ajatus, ettei erityisoppilaaksi siirretty oppilas opettajan ponnistuksista huolimatta pysynyt samassa tahdissa muiden oppilaiden kanssa. Kukaan ei kuitenkaan kyseenalaistanut, onko kaikkien järkevää pysyä samassa tahdissa. Edellä kuvattu englannin kotitehtävä myös pakottaa kysymään, kenen oppilaan tahdissa kaikkien pitäisikään pysyä? Koulujärjestelmämme suosii yleisopetuksen ja erityisopetuksen erillisyyttä monista eri syistä. Erityisopettajat koulutetaan erikseen. Heillä on omat toimenkuvansa, vaikka kaikki viime kädessä opettavat samoja oppilaita. Erityistä osaamista tarvitaan. Koulutus voisi silti kannustaa kaikkia opettajia yhteistyöhön. Entistä laajempaa valikointia ja heikompien poissulkemista suosivat myös yhteiskunnan kovat ja kilpailuhenkiset arvot, jotka heijastuvat väistämättä kouluun. Koulujen kilpailuttaminen, opetustoimen rationalisoiminen, opettajien ammatillinen valikointivalta ja poikkeaviin kohdistuva yhteiskunnallinen syrjintä ovat omiaan kasvattamaan erillisen erityisopetuksen tarvetta. (Saloviita 2001.) Hallinnollisista syistä oppilas täytyy diagnosoida erityisoppilaaksi ennen kuin hänet siirretään erityisopetukseen. Hänelle tehdään poikkeavuusdiagnoosi. Hän poikkeaa siis jollain tavalla normaalista. Kivirauma (1998) toteaa, että poikkeavuudessa sinänsä ei ole mitään poikkeavaa. Ei ole olemassa yhteiskuntaa, jossa poikkeavuutta ei esiintyisi. Poikkeavuus on siis normaalia. Hän lainaa Condrad ja Schneiderin poikkeavuuden yhteiskunnallisia ulottuvuuksia kuvaavaa yhteenvetoa: Poikkeavuus on universaalia, mutta universaaleja poikkeavuuden muotoja ei ole. Poikkeavuus on siis suhteellista, eri yhteiskunnat määrittelevät poikkeaviksi eri teot. Poikkeavuus on sosiaalinen määritelmä, merkittävien toimijoiden täytyy se sellaiseksi määritellä. Yhteiskunnat eivät tee sääntöjä eivätkä määritä poikkeavuutta, vaan sen tekevät kollektiivisesti toimivat yksilöt. Poikkeavaksi leimaaminen vaihtelee sosiaalisen kontekstin (yhteiskunta, aika, paikka, alakulttuuri) mukaan. Poikkeavuuden määrittäminen ja sanktioiminen on valtaa. Poikkeavuus pitäisi määritellä aina sosiaalisesti, mutta erityispedagogisissa teksteissä siitä tulee monasti yksilön sisäinen ominaisuus. Tällöin ajatellaan, että poikkeavuus voidaan tunnistaa tutkimalla henkilöä yksilönä ja tehtyä diagnoosia pidetään asiantuntijan puolueettomana havaintona. (Saloviita 1998.) Oppilaalla saattaa siis olla ominaisuuksia, joiden perusteella hänet 10

13 voi luokitella erityisoppilaaksi. Meidänkin luokallamme on diagnosoituja erityisoppilaita, mutta emme ole erotelleet heitä omaksi ryhmäkseen. Kun meillä on käynyt vierailijoita tai harjoittelijoita, he eivät ole pystyneet nimeämään kaikkia erityisoppilaitamme. Suurin osa luokkamme diagnosoiduista erityisoppilaista on sellaisia, joilta puuttuu varsinainen lääketieteellisesti vahvistettu diagnoosi. He ovat oppilaita, jotka ensimmäiselle luokalle tullessaan luokiteltiin erityisoppilaaksi jostain muusta kuin lääketieteellisestä syystä. Erityisopetukseen valikoituminen onkin hyvin satunnaista, eikä käsitys poikkeavuudesta objektiivisena diagnoosina ole siksikään uskottava (Saloviita 2001). Hautamäki, Lahtinen, Moberg ja Tuunainen (2001) listaavat luokittelun ongelmat seuraavasti: Luokittelu on satunnaista. Eri paikkakunnilla ja eri oloissa erityisoppilaaksi luokitellaan yksilöitä vaihtelevin perustein. Luokittelu ei aina palvele opetusta. Erityisopetukseen liitetyt negatiiviset käsitykset leimaavat oppilaan ensisijaisesti poikkeavan ryhmän edustajaksi. Nämä havainnot puolestaan heijastuvat ympäristön odotuksiin ja vuorovaikutukseen. Negatiivinen leimaaminen ja yleisestä koulujärjestelmästä erottaminen aiheuttaa erityisoppilaiden sosiaalista aliarvostusta (Saloviita 1998). Lainsäädäntöön sisältyvästä yhdenvertaisuusperiaatteesta huolimatta Suomessa annetaan erillistä erityisopetusta. Erilliskohtelu voidaan oikeuttaa erittäin hyvien syiden perusteella. (Saloviita 2001.) Erityiskasvatusta perustellaan normaalin ja epänormaalin käsitteillä. Saloviita (2001) katsoo erityisopetuksen perusolettamusten muodostavan kehän, jossa loppujen lopuksi päädytään aina siihen, että erityisopetus eroaa tavallisesta opetuksesta vain kohderyhmänsä takia. Se on opetusta, jota annetaan erityisoppilaalle. Saloviita (2001) muotoilee erityisopetuksen neljä perusolettamusta seuraavasti: On olemassa normaalista poikkeavia oppilaita. Luokassa esiintyvien ongelmien syy on oppilas, jolla on jokin epänormaali ominaisuus, kuten vammaisuus ja erityisen tuen tai kasvatuksen tarve. Syyt eivät ole esimerkiksi opetusmenetelmässä tai opetussuunnitelmassa. Ratkaisun antaa erityisopetuksen toinen perusolettamus. On olemassa normaalista poikkeavaa opetusta. Poikkeava oppilas tulee siirtää tavalliselta luokalta erityisluokalle, jossa hän saa erityisopetusta. Tämä perusolettamus perustelee erityisopetuksen itsenäisyyden ja riippumattomuuden normaalista opetuksesta ja palvelee poikkeavan oppilaan etua. Kolmas perusolettamus antaa poikkeavalle oppilaalle täsmällisen määritelmän. Oppilas on poikkeava, jos hän tarvitsee normaalista poikkeavaa opetusta edistyäkseen mahdollisimman hyvin. Poikkeava oppilas on siis sellainen, joka tarvitsee erityisopetusta. Yritykset määritellä poikkeavuutta palautuvat aina lopulta tähän määritelmään. Neljäs perusolettamus koskee vastaavasti poikkeavan opetuksen määrittelyä. Poikkeava opetus on opetusta, jota normaalista poikkeava oppilas tarvitsee edistyäkseen mahdollisimman hyvin. Samoin kuin edellä, yritykset määritellä poikkeava opetus jollain muulla tavalla, palautuvat aina lopulta tähän määritelmään. Olemme nyt seitsemän vuoden ajan opettaneet yhdessä erityis- ja yleisopetuksen luokkaa. Ajatuksemme siitä, että jokainen luokan oppilaista on erityinen oppilas on vahvistunut entisestään. Samalla olemme oppineet inhoamaan sanaa erityisoppilas, joka jo itsessään leimaa oppilaan jotenkin poikkeavaksi. Luokillamme on ollut ja on edelleen hyvin lahjakkaita oppilaita. Viime aikoina on keskusteltu paljon lahjakkaiden oppilaiden opettamisesta. Monet kannattavat erillisiä lahjakkaiden luokkia tai jopa kouluja. Myös jo kertaalleen 11

14 käytöstä poistetut tasokurssit ovat nousseet esiin keskusteluissa. Professori Kari Uusikylä ottaa Opettaja-lehden artikkelissa kantaa keskusteluun siitä, mitkä aineet ovat peruskoulussa tärkeitä tai vähemmän tärkeitä. Pitäisikö esimerkiksi sosiaalisesti lahjakkaille tulevaisuuden johtajille tai hoivatyöntekijöille olla omat opetusryhmät? (Ahola 2007). Jos ajatellaan näin, ajaudutaan samaan kehään, jota edellä kuvasimme. Potentiaalisesti lahjakkaat oppilaat tarvitsevat kyllä opetuksellista erityishuomiota kokeakseen oppimisen ja menestymisen itselleen tärkeäksi (Hotulainen 2003), mutta erityishuomiota voi antaa myös eriyttämällä lahjakkaat tavallisessa luokassa. Vaatiihan kasvu aikuisuuteen myös sen, että tulemme toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Kaipaisimmekin nykyistä enemmän keskustelua koulujärjestelmän muuttamisesta oikeasti yksilöllisempään ja osallistavampaan suuntaan siten, että koulussa voitaisiin huomioida erityiset oppijat erottelematta heitä omiksi ryhmikseen. Erillisillä erityisluokilla opiskelevat oppilaat eivät välttämättä saavuta sen parempia oppimistuloksia kuin yleisopetuksen ryhmissä opiskelevat erityisoppilaatkaan. Tähän ovat ilmeisesti syynä samat tekijät, joiden on havaittu heikentävän alimpien tasoryhmien menestystä: positiivisten roolimallien puute, opettajien pienentyneet odotukset tulosten saavuttamisen suhteen, oppilaiden oma suhtautuminen pienentyneisiin odotuksiin ja oppilaiden leimaaminen. Usein epäillään, että erityisoppilaiden opiskelu tavallisella luokalla heikentää toisten oppilaiden oppimista. Ajatellaan, että opettajalta kuluu liikaa aikaa erityisoppilaan opettamiseen, jolloin tuo aika on muilta pois. Tehdyt tutkimukset eivät kuitenkaan tue tätä näkemystä. Oppilaiden oppimistuloksissa ei ole havaittu heikentymistä, vaikka luokassa olisi mukana erityisoppilaita. Merkitystä ei ole ollut silläkään, onko kyseessä ollut lievä vai vaikea vammaisuus tai käyttäytymishäiriöt. (Saloviita 2006.) Oman kokemuksemme pohjalta yhdymme täysin näihin tutkimustuloksiin. Meillä ei ole osoittaa vertailututkimusta luokkamme menestymisestä ilman erityisoppilaita, mutta jotakin kertoo se, että yläkouluun siirtyessään lähes puolet oppilaistamme hakeutui erikoisluokille, eikä ketään siirretty erityisluokalle. Yläkoulun opettajat ovat kertoneet, etteivät luokkamme oppilaat ole saaneet sen enempää erityisopetusta kuin muutkaan oppilaat. Yksi erityisoppilaaksi diagnosoitu oppilaamme myös pääsi englannin kieliluokalle. Se tuskin olisi onnistunut, mikäli hän olisi opiskellut erityisluokassa koko alakoulun ajan. Kaikki haluavat olla hyväksyttyjä ja kuulua porukkaan. Jokainen myös haluaa olla normaali omassa yksilöllisyydessään. Kollegamme kertomus eräästä oppilaastaan kuvaa tätä osuvasti: Oppilas oli opiskellut usean vuoden ajan erityisluokalla. Kun perhe muutti, hän vaihtoi koulua. Uudessa koulussa oppilas sijoitettiin tavalliselle luokalle. Urheilullinen oppilas löysi pian samanhenkisiä kavereita uudelta luokalta ja sopeutui hyvin. Koulunkäynti sujui mainiosti ja oppilas menestyi akateemisissa aineissa keskinkertaisesti. Oppilas itse oli tyytyväinen koulumenestykseensä ja oloonsa tavallisella luokalla. Vanhempia kuitenkin huolestutti lapsensa koulunkäynti ja he pyysivät luokanopettajalta palaveria, jossa määriteltäisiin oppilaan erityisen tuen tarpeet ja sovittaisiin tukitoimista. Palaverissa oppilas antoi ymmärtää, ettei hän kaipaa mitään erityistä, koska hänen opiskelunsa sujuu hyvin. Hän halusi opiskella aivan samalla tavalla kuin muutkin luokkansa oppilaat ja seiska riitti hänelle koearvosanaksi. Vanhemmat tajusivat palaverissa, mikä merkitys tavallisella luokalla on heidän lapselleen. Koska lapsi on hyvin liikunnallinen olisi ollut oletettavaa, että hän olisi halunnut hakea liikuntaluokalle yläkouluun, mutta hän halusi ehdottomasti valita aivan tavallisen luokan. 12

15 1.2 Yhteinen koulu kaikille Integraatio vai inkluusio? Kouluintegraation tavoite on järjestää haasteellisen oppilaan opetus yleisopetuksen luokassa ja välttää oppilaiden siirtäminen erilliseen erityisluokkaopetukseen. Erityisopetukseen siirretylle oppilaalle pyritään myös takaamaan mahdollisimman paljon tilaisuuksia opiskella yleisopetuksen ryhmissä. Kouluintegraatiokeskustelua on käyty kansainvälisesti jo 1960-luvulta, mutta Suomessa integraatio on edennyt hitaasti. Integraatio on tyypillisesti toteutettu sijoittamalla erityisluokka yleisopetuksen koulun yhteyteen, mutta yksilöintegraatio on ollut harvinaista. Vain noin neljäsosa erityisoppilaista on integroitu pysyvästi yleisopetukseen. (Naukkarinen, Ladonlahti ja Saloviita 2007.) Tavallisesti erityisluokan oppilaan integrointi tarkoittaa, että oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä joitakin aineita, esimerkiksi 13

16 kuvataidetta tai liikuntaa. Tavoitteena on, että erityisoppilas voisi näillä muutamilla tunneilla sosiaalistua yleisopetuksen ryhmään. Oman kokemuksemme mukaan erityis- ja yleisopetuksen luokan välille ei kuitenkaan syntynyt ystävyyssuhteita, vaikka olimme liikuntatunnit yhdessä ja luokkahuoneet sijaitsivat samalla käytävällä. Integraatio voi sitä paitsi olla käsitteenä jopa syrjivä, sisältyyhän siihen ajatus jollain perusteella yhteisön ulkopuolella olevista ryhmistä, joiden olisi hyvä olla yhteydessä yhteisöönsä (Väyrynen 2001). Integraatio voisi kuitenkin mielestämme toimia entistä paremmin, mikäli erityisoppilaat sijoitettaisiin yleisopetuksen ryhmiin, joista käsin he kävisivät tarpeen vaatiessa erityisopettajan ryhmässä tai erityisopettaja olisi samanaikaisopettajana luokassa. Integraation käsite viittaa oppilaaseen kohdistuviin toimenpiteisiin: oppilas on erotettu normaalista ryhmästään, jonka jälkeen hän saa uudelleen oikeuden opiskella tässä ryhmässä. (Ihatsu, Ruoho & Happonen 1999.) Toisaalta integroidusta oppilaasta puhutaan myös, kun viitataan ensimmäiselle luokalle tulevaan erityistä tukea tarvitsevaan oppilaaseen, vaikka tätä oppilasta ei ole aiemmin edes segregoitu (Emanuelsson 2001). Ajatus kaikille yhteisestä koulusta on kehittynyt integraatioajattelun ja siinä havaittujen puutteiden pohjalta. Inklusiivinen koulu tarkoittaa, että kaikki oppilaat opiskelevat yhdistyneessä koulujärjestelmässä ilman erityiskouluja tai erityisluokkia. Keskeistä inklusiivisessa ajattelussa ovat joustavat, kaikkien oppilaiden osallisuutta korostavat opetusjärjestelyt. Onkin syytä pohtia, miten nykykoulun toimintatapoja tulisi muuttaa, että kaikkien oppilaiden osallistuminen yhteisessä koulussa olisi mahdollista. (Naukkarinen, Ladonlahti ja Saloviita 2007.) Inkluusio on sitä, että kaikki oppilaat käyvät koulua yhdessä. Yhteinen opetus on järjestetty oppilaiden yksilöllisten edellytysten mukaisesti. Jokainen oppilas ja koko henkilökunta tuntee olevansa hyväksytty ja arvostettu kouluyhteisössä. Inkluusio ei ole tietty saavutettu tila, vaan se on jatkuvaa oppimisen ja osallistumisen esteiden purkamista koulusta ja koko yhteiskunnasta. (Naukkarinen, Ladonlahti ja Saloviita 2007.) Inkluusio on ajattelutapa, jonka mukaan ihmisen tulisi koko elämänsä ajan voida tuntea olevansa täysivaltainen lähiyhteisön ja yhteiskunnan jäsen. Inkluusion eettinen ja moraalinen perusta on kaikkien ihmisten tasa-arvo ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Koulussa tämä tarkoittaa, että kaikkien oppilaiden oppiminen ja osallistuminen yleisopetukseen tehdään mahdollisiksi ja tavoitteeksi asetetaan sellaisen entistä inhimillisemmän yhteiskunnan rakentaminen, jossa kaikki oppivat elämään yhdessä. (Naukkarinen, Saloviita & Murto 2001.) Millainen on inklusiivinen koulu? Inklusiivista koulua voi kutsua myös osallistavaksi kouluksi tai voi puhua osallistavasta kasvatuksesta. Osallistavassa koulussa on tärkeää, että kaikki sitoutuvat edellä mainittuihin inkluusion tavoitteisiin. (Naukkarinen, Ladonlahti ja Saloviita 2007.) Inkluusio on kouluyhteisön muutosprosessi, sen käytänteiden, asenteiden ja uskomusten muuttamista. Lähtökohtana on, ettei oppilaan tarvitse olla sopiva koululle, vaan koulun pitäisi muuttua oppilaan ja hänen ympäristönsä elämään ja todellisuuteen sopivaksi. (Väyrynen 2001.) Naukkarinen ja Ladonlahti (2001) lainaavat Syracusen koulupiirin määrittelemiä inklusiivisen opetuksen kulmakiviä: Perustana on hyväksymisen ilmapiiri. Ketään ei torjuta tai suljeta ulkopuolelle. Keskitytään jokaisen oppilaan kykyihin ja mahdollisuuksiin, ei vammoihin tai rajoituksiin. Tunnustetaan, että kaikilla on erilaisia taitoja, lahjakkuuksia ja lahjoja. Kukaan ei 14

17 ole hyvä kaikessa. Koulun ei ajatella toimivan tyhjiössä tai eristyksissä, vaan henkilökunta, oppilaat ja vanhemmat työskentelevät yhdessä tiiminä ja kumppaneina. Luonteenomaista on ystävällisyys, huomaavaisuus, yksilöllisyys, avoimuus ja huumori, ei joustamattomuus, yhdenmukaisuus tai autoritaarisuus. Erilaisuutta ei kielletä tai jätetä huomiotta, eikä siitä puhuta stereotyyppisillä tavoilla. Puhe erilaisuudesta on avointa, rakentavaa ja myönteistä. Inkluusio on jatkuvaa muutosta, ei vain erityisoppilaiden integroimista taideaineisiin, liikuntaan tai ruokailuun. Se ei ole kopioitava malli, vaan sarja pieniä järjestelyjä ja toimintoja. Inkluusio on ratkaisuorientoitunutta. Luonteenomaista on mahdollisuuksien selvittäminen, ei syyllistäminen, urautuminen tai periksi antaminen. Inkluusio antaa aikuisille ja lapsille mahdollisuuden oppia yhdessä. Inklusiivinen koulu ei ole vain yksi ja yhtenäinen malli, vaan se syntyy monitasoisten muutosten tuloksena ja on riippuvainen ympäristöstä, jossa sitä toteutetaan. Naukkarinen, Ladonlahti ja Saloviita (2007) näkevät, että osallistavassa koulussa on tiettyjä ominaispiirteitä. Esitämme ne seuraavassa tummennuksin. Naukkarisen, Ladonlahden ja Saloviidan mukaan osallistava opetus on oppijalähtöistä. Oppilas on aktiivinen toimija ja opettaja oppimisen ohjaaja. Oppijalähtöiseen opetukseen kuuluu olennaisena osana jokaisen oppilaan yksilöllisten edellytysten huomioiminen. Inklusiivisessa koulussa koulutuspalvelut ja oppilaan tarvitsemat tukitoimet tuodaan oppilaan luo sen sijaan, että oppilas lähetettäisiin palveluiden luo. Luokassa on siis luokanopettajan tai aineenopettajan lisäksi myös muita aikuisia tukemassa oppilaiden opiskelua ja tekemässä tiimityötä. Aikuisten välinen tiimityö on enemmän kuin palaverien pitämistä. Se on yhdessä toimimista myös todellisissa opetus- ja kasvatustilanteissa. Erilaiset terapiapalvelut on järjestetty joustavasti muun opetuksen yhteyteen. Erityisopetus ei ole sidottu tiettyyn paikkaan, vaan se on palvelu, joka voidaan järjestää yleisopetuksessa joustavin opetusjärjestelyin. Osallistavassa koulussa koko ikäluokka opiskelee samassa opetusryhmässä. Näin jokaisella on mahdollisuus opiskella saman alueen ikätovereiden kanssa. Ryhmä opettaa jokaista jäsentään tulemaan toimeen ja tekemään töitä erilaisten ihmisten kanssa. Myös mallioppiminen tulee mahdolliseksi. Inklusiivisessa koulussa yleisopetuksen opiskeluympäristön tulee muuttua niin, että jokaisen oppilaan eriyttäminen ja edistymisen jatkuva arviointi on mahdollista. Kaikkien ei tarvitse oppia samoja asioita samalla tavalla. Oppilaan yksilöllisen oppimisen tukeminen on inkluusion perustavoite. Tähän päästään monipuolistamalla opetusta opettajajohtoisesta oppilaskeskeiseen suuntaan ja ottamalla huomioon monenlaiset älykkyyden ja lahjakkuuden muodot sekä yksilölliset oppimistyylit. Myös eriyttävällä oppimateriaalilla voidaan tukea yksilöllistä oppimista. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) on hyvä työväline opetussuunnitelman muokkaamiseen kullekin oppilaalle sopivaksi. On tärkeää, että jokaisen oppilaan oppiminen on korkeatasoista. Opetusmenetelmien tulee olla tarkoituksenmukaisia ja perustua tutkimukseen siitä, miten oppilaat oppivat parhaiten. Opettajakeskeiset, oppilasta passivoivat opetusmenetelmät eivät tue riittävästi tiedon syvällistä käsittelyä. Tarvitaan yhteistoiminnallista oppimista, vuorovaikutustaitojen ja opiskelutaitojen harjaannuttamista, tietokoneavusteista opettamista sekä itseohjautuvaa oppimista. Yhteistoiminnallinen oppiminen on yksi keskeisimmistä osallistavan kasvatuksen opetus- 15

18 menetelmistä. Yhteistoiminnallisissa ryhmissä opitaan työskentelemään yhdessä, ymmärtämään ja kunnioittamaan luokkakavereita sekä työskentelemään ryhmän hyväksi. Oppilaat ovat hyvin taitavia toistensa oppimisen tukijoita ja käyttäytymisen ohjaajia. Kaverin antama malli ja palaute ovat usein tehokkaampia kuin aikuiselta saadut. Yhteistoiminnallinen oppiminen rajoittaa liiallista kilpailuhenkisyyttä ja yksilökeskeisyyttä. Ystävyyssuhteiden tukeminen kuuluu oleellisesti osallistavan koulun toimintaan. Pyrkimys ystävyyssuhteiden kehittämiseen näkyy opetussuunnitelmissa, opetusmenetelmissä, oppituntien ulkopuolisessa koulun toiminnassa ja oppilaan lähiyhteisössä. Yhteistoiminnallisten ryhmien perustaminen on erittäin tehokas keino kehittää oppilaiden myönteistä suhtautumista toisiinsa. Osallistavassa koulussa on myös henkilökunnan yhteistoiminnallisuutta. Luokassa on tavallisesti enemmän kuin yksi aikuinen. Opetus voi olla tiimiopetusta siten, että esimerkiksi luokanopettaja, erityisopettaja ja koulunkäyntiavustaja opettavat tiiminä. Opetus voi myös olla samanaikaisopetusta, jolloin päävastuussa olevan opettajan apuna toimii toinen opettaja. Perinteisten roolien ja työtapojen muuttaminen on tyypillistä inkluusiolle. Opetustilanteissa voi työskennellä erityisopettajan lisäksi myös kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori tai psykologi. Opetus ja kasvatus nähdään koko koulun yhteisenä tehtävänä. Oppimista ja osallistumista tuetaan joustavan ryhmittelyn avulla. Opetusryhmä jaetaan kulloisessakin tilanteessa tarkoituksenmukaisiin pienenpiin työskentelyryhmiin. Tämä ei tarkoita taso- tai erityisryhmiä, vaan ryhmittelyn voi tehdä yhteistoiminnallisuuden periaatteen tai oppimistyylin mukaan. Terve järki ja hyvä oppilaantuntemus ovat hyödyksi ryhmittelyssä. Joustavaa ryhmittelyä on mahdollista toteuttaa, koska inklusiivisessa luokkahuoneessa toimii enemmän kuin yksi aikuinen. Kun kunnassa toteutetaan lähikouluperiaatetta, erityiseksi luokiteltuja oppilaita on perusopetusryhmää kohti korkeintaan kaksi. (Saloviita 2001.) Inklusiivisen koulun ja osallistavan kasvatuksen kehittäminen on haasteellista kaikissa toimintaympäristöissä, sillä kehittäjien on uskallettava kohdata itsensä ja vakiintuneet ajatuskuvionsa. Heidän on myös uskallettava arvioida kriittisesti omaa työtään. Muutos vie aikaa ja on opittava sietämään hämmennystä ja epävarmuutta. (Väyrynen 2001.) On melko helppoa kysyä, toimiiko inkluusio? Kysymys heijastelee Naukkarisen, Saloviidan ja Murron (2001) mukaan sellaista paradoksia, jossa asioiden tulisi muuttua muuttamatta asioita. Kysymys pitäisikin heidän mielestään asettaa muotoon, miten inkluusio saadaan toimimaan? Tällöin kouluorganisaatiot ja yhteiskunnan instituutiot nousevat muutoksen kohteiksi. Suomessa on tehty ainoastaan yksittäisiä kokeiluja kaikille yhteisestä koulusta. Mielestämme on kuitenkin syytä kysyä, miksi Suomessa tarvitaan erillisiä erityisluokkia, jos muualla maailmassa vammaisetkin oppilaat pystyvät oppimaan tavallisilla luokilla? Suomi on muiden maiden tavoin allekirjoittanut YK:n vuoden 1993 yleiskokouksen hyväksymän päätösasiakirjan, joka vaatii vammaisten henkilöiden opetuksen järjestämistä yhteisesti muiden kanssa. Allekirjoittaneiden valtioiden tulisi laatia poliittinen toimintaohjelma, joka hyväksyttäisiin kouluissa ja koko yhteiskunnassa. Vuonna 1994 Unescon järjestämä laaja kansainvälinen kokous Espanjan Salamancassa puolestaan hyväksyi niin sanotun Salamancajulistuksen, joka vaati kaikille lapsille mahdollisuutta käydä koulua yhteisillä luokilla siten, että koulu mukautuu oppilaiden erilaisiin tarpeisiin. Vaikka Suomi on sitoutunut näihin päätöslauselmiin, ei täällä juuri ole tapahtunut liikahduksia niiden toteuttamiseksi. (Mm. Saloviita 2001.) 16

19 1.3 Kaksi luokkaa yhdessä Integrointia Kuopiossa erityisopetuksen kehitys on noudattanut pitkälti valtakunnallisia linjoja. Keskitettyä erityisopetusta annetaan tällä hetkellä neljässä koulussa. Muutoin Kuopio on jaettu opetuksen järjestämistä varten viiteen alueeseen, joilla tehdään yhteistyötä erityisopetukseen liittyvissä asoissa. Alueilla toteutetaan lähikouluperiaatetta. Se ei kuitenkaan aina tarkoita oppilaan lähikoulua, vaan erityisoppilaan kohdalla koulua, jossa hänelle voidaan erityisopetusta tarjota. Kehitysvammaisille, kuulovammaisille, dysfaattisille, tarkkaavaisuushäiriöisille ja autisteille on Kuopiossa vielä erillisiä luokkia tai kouluja. Lisäksi 17

20 Kuopiossa toimii sairaalakoulu. Yleisopetuksen yhteyteen integroidut erityisluokat toimivat Kuopion kouluissa vielä melko erillisinä, mutta erilaisia yhteistyömalleja on viriämässä. Esimerkiksi Kalevalan koulun erityisopetuksessa käytetään osallistavan opetuksen mallia. Osallistavassa opetuksessa oppilaiden kotiluokka on yleisopetuksen luokka. Erityisopetusta annetaan eri oppiaineissa tarpeen mukaan. Opettajat työskentelevät luokkatasojen mukaisissa tiimeissä, ja oppitunteja palkitetaan mahdollisimman paljon. Erityisopettajat muodostavat erityisen osaamisen tiimin. Se jakaa osaamistaan joustavasti koulun sisällä. Pirtin koulu sijaitsee Kuopion eteläisessä kaupunginosassa Petosella. Alueelle on viime vuosina rakennettu uusia asuntoja kiivaaseen tahtiin, joten kouluissa riittää oppilaita. Pirtin koulun läheisyydessä toimii neljä muuta alakoulua ja kaksi yläkoulua. Nämä koulut muodostavat yhden Kuopion koulutoimen viidestä alueesta. Alueen rehtorit neuvottelevat keskenään monista asioista, muun muassa siitä, mihin kouluun erityisluokat milloinkin sijoitetaan. Lähes jokaisessa alueen koulussa on erityisluokkia ja ne toimivat eriasteisessa yhteistyössä yleisopetuksen ryhmien kanssa. Koulujen yhteistyön myötä on ollut mahdollista perustaa yhden luokkatason erityisluokkia. Näin erityisluokkien yhteistyö yleisopetuksen luokan tai luokkien kanssa on entistä helpompi järjestää. Pirtin koulu valmistui vuonna Uudessa koulussa pääsimme molemmat aloittamaan ekaluokkalaisten kanssa. Jarno aloitti erityisluokan ja Päivi yleisopetuksen ryhmän opettajana. Erityisryhmässä oli tarkkaavaisuushäiriöisiä, dysfaattisia, sosiaalisista syistä erityisoppilaiksi luokiteltuja sekä oppilaita, joilla oli muita oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Erityisluokka integroitiin aluksi vain fyysisesti yleisopetuksen kouluun. Ensimmäisellä luokalla opetimme luokkiamme hyvin erillään toisistaan. Muutamia pajapäiviä ja juhlia tosin toteutimme yhdessä koko luokka-asteen kanssa. Opetimme joissakin aineissa toistemme luokkia ristiin, mutta oppilaat olivat vain vähän tekemisissä toistensa kanssa, vaikka luokkahuoneiden välissä oli pelkkä käytävä. Olimme tuolloin tyytyväisiä jo siihen, ettei erityisoppilaita kuljetettu toiselle puolelle kaupunkia erityiskouluun, vaan he saivat käydä toisten oppilaiden kanssa samaa koulua. Toisella luokalla laajensimme erityisoppilaiden integrointia entistä monipuolisemmaksi. Jaoimme koko luokka-asteen oppilaat uusiin matematiikan ryhmiin heidän nopeutensa ja hitautensa perusteella. Erityisoppilaat jakaantuivat tässä jaossa kaikkiin ryhmiin. Koko luokka-asteen integroiminen matematiikassa toimi oikein hyvin ja oma käsityksemme erityisoppilaista muuttui taas hiukan. Hehän pystyivät toimimaan integroiduissa matematiikkaryhmissä jopa paremmin kuin omassa pienluokassaan. Yksilöintegrointeja ei ollut muissa aineissa kuin matematiikassa, mutta opetimme luokkiamme yhtenä ryhmänä liikunnassa. Myös yleisopetuksen ryhmässä oli erityisen tuen tarpeessa olevia. Yritimme saada muutaman heistä siirrettyä erityisopetukseen, mutta aikeemme epäonnistuivat. Yleisopetuksen ryhmässä olisi muutenkin ollut paljon eriyttämisen tarvetta, sillä oppilasjoukko oli todella heterogeeninen. Tuntui koko ajan, ettei yksi opettaja riitä kaikille erilaisille oppilaille. Aloimmekin miettiä joidenkin oppilaiden siirtämistä käytävän toiselle puolelle erityisryhmään. Erityisluokassa taas pohdittiin muutaman oppilaan siirtämistä yleisopetuksen ryhmään. Toisen luokan keväällä saimme ajatuksen yhdistää luokkamme ja olimme heti idean synnyttyä valmiit muutokseen. Integrointi ei ollut tuolloin päällimmäisenä mielissämme, vaan syyt olivat hyvin itsekkäät. Olimme tahoillamme turhautuneita vallitsevaan tilanteeseen ja halusimme uudistaa työtämme. Onneksemme koulumme rehtori tuki täysin suunnitelmaamme. 18

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa. Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos

Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa. Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos YHTENÄISKOULUSEMINAARI 2005 Kaikki oppivat yhtenäiskoulussa! 1.10.2005 Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013. Pia Vataja 2013

Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013. Pia Vataja 2013 Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013 On yhteinen koulu kaikille Hyväksyy että kaikki ovat erilaisia ja että kaikilla on erilaisia tarpeita ja erilaisia edellytyksiä Tarjoaa

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Opintielle pienluokan kautta

Opintielle pienluokan kautta Opintielle pienluokan kautta Pienluokkatoiminnan arviointitutkimus Katja Jokinen Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Tutkimuksen lähtökohdat Omat kokemukset erityisluokanopettajana

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta 13.9.2012

Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta 13.9.2012 Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari Siikaranta Ketä kannattaa opettaa? Onko toivottomia tapauksia? Älä pienennä minua oikeasta koostani vertaamalla minua jättiläiseen. Juhani Siljo Mitä kannattaa

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Halkokarin ja Rytimäen koulut

Halkokarin ja Rytimäen koulut Halkokarin ja Rytimäen koulut Kelpo-kehittämishanke kouluillamme - Toiminnan kuvausta ja arviointia 2011- - Mia Korpela Hankkeen aloitus ja sen lähtökohta Hanke aloitettiin kevätlukukaudella 2011. Hanke

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS

KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS AMMATILLISUUS KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS Aikuinen aikuinen vuorovaikutus Keskustele työasioista avoimesti ja sovi yhteiset käytänteet tiimeissä Vaali vuorovaikutustaitoja kuuntele ja keskustele

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Oiva Ikonen ja Pirkko Virtanen (toim.) HOJKS II. Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus. PS-kustannus

Oiva Ikonen ja Pirkko Virtanen (toim.) HOJKS II. Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus. PS-kustannus ja Pirkko Virtanen (toim.) HOJKS II Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus PS-kustannus Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin:

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Kolmiportainen tuen malli ja sen soveltaminen suomalaiseen kouluun. Hannu Savolainen 26.4.2012

Kolmiportainen tuen malli ja sen soveltaminen suomalaiseen kouluun. Hannu Savolainen 26.4.2012 Kolmiportainen tuen malli ja sen soveltaminen suomalaiseen kouluun Hannu Savolainen 26.4.2012 Opetuksen uudistus mahdollisuutena ja haasteena Tuen kolmiportaisuus perinteisen yleisopetuksen ja erityisopetuksen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 Opetushallitus 10.11.2014, Helsinki Opetusneuvos Armi Mikkola Uusia opettajatietoja käytettävissä: OECD:n Teaching and Learning International Survey TALIS

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa?

Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Perusopetuksen kehittäminen/ kysely huoltajille ja henkilökunnalle Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

Kouluunkin voi eksyä - vai voiko..?

Kouluunkin voi eksyä - vai voiko..? Kouluunkin voi eksyä - vai voiko..? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Turussa 13.10.2010 Päivi Häkkinen Hyvä koulunkäynti tarjolla aikaa ja aikuisuutta Yhteisöön kuuluminen Toisten ihmisten kunnioittaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan

Lisätiedot

INKLUSIIVINEN OPETTAJUUS Toimintatutkimus opettajankoulutuksessa

INKLUSIIVINEN OPETTAJUUS Toimintatutkimus opettajankoulutuksessa INKLUSIIVINEN OPETTAJUUS Toimintatutkimus opettajankoulutuksessa KT Suvi Lakkala Vararehtori, Lapin yliopiston harjoittelukoulu Tutkimuksen toteuttaminen } Toteutin tutkimuksen omaa työtä tutkien } Kenttätyö:

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot