Päivi Rimpiläinen ja Jarno Bruun VÄRIKKÄÄT OPPILAAMME. Inkluusio, tiimityö ja oppimistyyli Kuopion Pirtin koulussa
|
|
- Anton Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Päivi Rimpiläinen ja Jarno Bruun VÄRIKKÄÄT OPPILAAMME Inkluusio, tiimityö ja oppimistyyli Kuopion Pirtin koulussa
2
3 VÄRIKKÄÄT OPPILAAMME Inkluusio, tiimityö ja oppimistyyli Kuopion Pirtin koulussa Päivi Rimpiläinen ja Jarno Bruun Toimittanut Annu Kekäläinen
4 Omistettu huippurehtorillemme Eskolle Julkaisija Opetushallitus 2007 Toimittanut Annu Kekäläinen Opetushallituksen vastuuhenkilö Anna-Kaisa Mustaparta Ulkoasu Timo Jokivaara Painopaikka Edita Prima Oy Helsinki 2007 ISBN (nid.) ISBN (pdf) Kirjoittajat ja Opetushallitus
5 SISÄLLYS 5 Opetushallituksen esipuhe: Voimaa oppimistyyleistä ja yhteistyöstä 6 Aluksi: Inklusiivisen Luotsi-mallin synnystä 9 1. Erityisluokka ja yleisopetusluokka yhdessä Kuka on erityisoppilas? Yhteinen koulu kaikille Integraatio vai inkluusio? Millainen on inklusiivinen koulu? Kaksi luokkaa yhdessä Integrointia Kohti entistä inklusiivisempaa luokkaa Kokemuksia yhteisestä luokasta Opettajien tiimityö Yhteistyö alkaa Tiimityön vaatimukset Tiimityö palkitsee Opettaminen muuttuu Oppimistyyleistä Oppimistyylin käsite Oppimistyyliin vaikuttavia tekijöitä Temperamentit Oppimistyylien kuvausjärjestelmiä Oppimistyyliajattelun sudenkuoppia Opetuksen eriyttäminen oppimistyylien avulla Oppilaiden eriyttäminen oppimistyylien avulla Luotsissa Oppimistyylien tunnistaminen Väriryhmäjako Vihreät Siniset Keltaiset Punaiset Miten ryhmittely toimii käytännössä? Tuokiokuvia eri oppitunneilta Miten oppilaat sijoittuvat eri väriryhmiin? Kokemuksia ryhmittelystä Oppimistyylien huomioiminen tavallisessa luokassa Luotsin työtavat ja oppimateriaalit reaaliaineissa Työtapoja yhteisille tunneille Oppimateriaalit Esimerkkejä viikkotehtävistä Oppilaan arviointi 80 Lopuksi: Kohti yhteistoiminnallista koulua 84 Lähdeluettelo 86 Piirustusten ja maalausten tekijät
6
7 Esipuhe VOIMAA OPPIMISTYYLEISTÄ JA YHTEISTYÖSTÄ Suomalainen koulu on menestynyt loistavasti kansainvälisessä vertailussa. Voimme iloita menestyksestä, mutta kehitettävääkin vielä riittää. Koulun tulisi nykyistä paremmin kyetä rakentamaan oppilaiden ja opiskelijoiden vahvuuksille ja tunnistaa heidän yksilölliset tarpeensa, sillä osa oppilaista ja opiskelijoista ei nykyisellään saa riittävää tukea opiskelulleen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden työtapoja koskevassa osassa todetaankin, että oppilaiden erilaiset oppimistyylit tulee ottaa huomioon. Lukion opetussuunnitelman perusteet taas edellyttävät, että opiskelija saa tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia opiskelumuotoja. Tukeakseen kouluja ja opettajia tässä tehtävässä Opetushallitus käynnisti vuonna 2004 Erilaiset oppijat yhteinen koulu -hankkeen. Sen päätavoitteeksi määriteltiin löytää keinoja alisuoriutumisen vähentämiseksi ja edistää käytänteitä, joilla oppilaat voivat optimaalisesti käyttää hyväkseen omia oppimisen edellytyksiään. Hanke jaettiin teemoihin, joissa tavoitteeseen pyrittiin erilaisin keinoin. Yksi keinoista oli kehittää oppilaiden erot huomioon ottavaa pedagogiikkaa, erilaisia oppijoita suosivia oppimisympäristöjä ja opettajien yhteistyötä vahvistavaa toimintakulttuuria. Hankkeen kuluessa havaittiin, että Kuopion Pirtin koulussa kehitetty Luotsi-malli vastasi erinomaisesti juuri näitä tavoitteita. Luotsin keskeisiä elementtejä ovat opettajien yhteistyö ja oppimistyylien hyödyntäminen inklusiivisessa opetuksessa. Mallin kehittäjät, luokanopettajat Jarno Bruun ja Päivi Rimpiläinen, kutsuttiin kouluttajiksi paikallisiin koulutustilaisuuksiin ja hankkeen valtakunnalliseen seminaariin. Innostuneen palautteen rohkaisemana Opetushallitus pyysi Bruunia ja Rimpiläistä laatimaan työtavastaan julkaisun. Luotsi-mallin kehittäjät ovat vuosiluokilla 1 6 toimivia luokanopettajia, mutta malli antaa suunnittelun eväitä ja sovellusmahdollisuuksia myös muille opettajille. Opetushallitus haluaa rohkaista opettajia nykyistä yhteisöllisempään toimintakulttuuriin, johon myös käsillä oleva julkaisu omalta osaltaan johdattelee. Työtovereilta oppiminen on keskeinen ja palkitseva tapa kehittää omaa osaamista. Opettajille ei välttämättä tarjoudu tällaisia tilaisuuksia, ellei yksin tekemisen eetosta uskalleta murtaa. Opetushallitus kiittää julkaisun tekijöitä rohkeasta ja innovatiivisesta työstä ja erinomaisesta yhteistyöstä. Anna-Kaisa Mustaparta opetusneuvos Opetushallitus 5
8 Aluksi INKLUSIIVISEN LUOTSI-MALLIN SYNNYSTÄ Kerromme Värikkäät oppilaamme -kirjassa työtavastamme, joka perustuu yhdessä opettamiselle ja oppimiselle. Menetelmämme alkoi muovautua seitsemisen vuotta sitten niistä turhautumisista ja tarpeista, joita meillä oli opettaessamme kumpikin yksin luokkiamme Kuopion Pirtin koulussa. Päätimme yhdistää Päivin opettaman yleisopetuksen luokan ja Jarnon erityisluokan yhdeksi kokonaisuudeksi, jota ryhdyimme opettamaan kahden opettajan voimin. Pyrkimyksemme oli löytää jokaiselle oppilaalle sopiva väylä päästä eteenpäin omassa kasvussaan ja oppimisessaan. Vaikka työtapamme on kehittynyt ja muuttunut vuosien kuluessa paljon, sen perusajatus on pysynyt koko ajan samana: haluamme opettaa ja oppia yhdessä. Kaikki tässä kirjassa esittämämme arkipäivän käytännön ratkaisut ovat syntyneet yhteisestä tavoitteestamme opettaa erilaisia oppijoita heitä leimaamatta. Halustamme eriyttää oppilaita ja antaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden oppia itselleen sopivimmalla tavalla, syntyi myös ryhmittely oppimistyyliltään sinisiin, vihreisiin, punaisiin ja keltaisiin oppilaisiin. Sitä sovellamme osalla tunneista. Jotta meidän olisi helpompi kertoa työtavastamme kollegoillemme, olemme ristineet menetelmämme Luotsiksi. Luotsi-sana kuvaa meidän rooliamme luokassa: toimimme erilaisten oppilaiden luotsaajina. Luotsi ei ole missään vaiheessa ollut mikään hanke tai projekti niillähän on tapana alkaa ja loppua. Me sen sijaan olemme halunneet uudistaa työtämme pysyvästi, ja yhteistyövuosiemme varrella opettajan työhön kohdistuneisiin moniin haasteisiin olemme reagoineet kehittämällä aina uusia käytännön ratkaisuja. Luotsi-menetelmästä antamissamme koulutuksissa ihmetellään ja pelätäänkin välillä uuden työtavan aiheuttamaa työmäärää. Pelko on aivan turhaa, sillä työ tuntuu monin tavoin entistä helpommalta, kun sen saa jakaa toisen kanssa. Haluamme myös korostaa, että työtapamme on syntynyt hitaasti. Sen joka haluaa lähteä kehittämään omaa työtään Luotsin suuntaan, ei kannata yrittää haukata liian isoa palaa kerrallaan. Ja on tärkeää koko ajan muistaa yhteistyön merkitys: kaikki Luotsissa on syntynyt yhteistyössä, ja yhteistyömme tulokset ylittävät monin verroin sen, mitä olisimme yksin saaneet aikaan. Lähtökohtamme ovat olleet osin myös itsekkäitä: olemme halunneet tehdä omasta työstämme entistä mielekkäämpää. Turhautuminen yksin opettamiseen pakotti meidät kehittelemään tuoreita ratkaisuja ja yhdessä uskaltauduimme suuriin uudistuksiin. Olemme onnekkaita, että sattumalta kohtasimme saman koulun rinnakkaisluokkien opettajina. Onnekkaita olemme siinäkin mielessä, että koimme kumpikin samaan aikaan turhautumisen tunteita tahoillamme. *** Värikkäät oppilaamme -kirjassa kuvaamme niitä kolmea teemaa, jotka ovat olleet työtapamme kulmakiviä. Ensimmäisessä luvussa kerromme erityisluokan ja yleisopetuksen luokan yhdistämisestä. Luvun alussa pohdimme erityisoppilaan määrittelemistä. Valotamme niitä ongelmia, joita syntyy, kun oppilaat yritetään jakaa normaaleihin ja erityisiin. Integraatio- ja inkluusio-käsitteiden taustojen lisäksi mietimme, millainen on inklusiivinen koulu. Ensimmäisen 6
9 luvun pääpaino on kuitenkin sen kuvailemisessa, miten erityisluokka ja yleisopetuksen luokka toimivat yhdessä. Kerromme, millaisia pieniä ja hieman isompiakin ratkaisuja olemme tehneet päästäksemme kohti entistä inklusiivisempaa luokkaa. Kuvaamme myös niitä kokemuksia, joita meillä opettajilla, oppilailla ja vanhemmilla on ollut yhdistetyn luokan toiminnasta. Toisessa luvussa kirjoitamme opettajien tiimityöstä. Kuvailemme olosuhteita ja tuntemuksia, jotka saivat meidät ryhtymään tiimityöhön. Käsittelemme toimivan tiimityön vaatimuksia ja kerromme monista palkitsevista kokemuksistamme. Haluamme näin kannustaa opettajia tekemään entistä enemmän töitä yhdessä ja etsimään yhteistyöstä jaksamista ja intoa vaativaan opetustyöhönsä. Luvun lopussa hahmottelemme vielä opettajan työnkuvan muuttumista kohti tiimiorganisoitua koulua ja esittelemme erilaisia tapoja tehdä tiimityötä koulussa. Kolmannessa ja neljännessä luvussa kerromme oppimistyyleistä. Kolmannessa luvussa kuvaamme oppimistyylien käsitettä ja temperamenttia sekä muita oppimistyyliin vaikuttavia tekijöitä. Pohdimme myös oppimistyylin merkitystä kouluopetuksen kannalta. Tarkoituksemme on antaa lukijalle käsitys siitä, miten monista asioista oppimistyyleissä on kysymys. Toivomme nimittäin lukijoiden suhtautuvan kriittisesti siihen ylimalkaisuuteen, jolla koulumaailmassakin oppimistyyleistä joskus puhutaan ja pystyvän suodattamaan ainakin osan tämän alueen pseudotieteestä. Kuten Patrik Austin kirjoittaa (Opettaja-lehti 2006), oppimistyyliteorioissa sorrutaan välillä helppoihin ja kiehtoviin ajatusmalleihin yksinkertaisine poppakonsteineen, mutta oppimistyylit eivät tietenkään ole taikatemppukokoelmia, joilla opettaja kykenee ratkaisemaan kaikki oppimisen ongelmat. Neljännessä luvussa keskitymme kuvaamaan, miten olemme jakaneet oppilaita ryhmiin oppimistyylien perusteella. Oppimistyyliryhmittely on syntynyt tarpeesta eriyttää opetusta, ei halusta luokitella tai diagnosoida. Kuvaamme keinoja oppimistyylin tunnistamiseksi, esittelemme meillä käytössä olevan väriryhmäjaon ja kerromme, miten väriryhmät toimivat käytännössä. Olemme koonneet lukuun opettajien, vanhempien ja oppilaiden kokemuksia ryhmittelystä. Luvun lopussa annamme vielä lukijoille ajatuksia siitä, miten oppimistyylit voi ottaa huomioon tavallisessa luokassa. Viidennessä luvussa esittelemme työtapojamme ja oppimateriaaleja, joita olemme tehneet reaaliaineiden opetukseen. Opetamme reaaliaineita yhdessä koko luokalle. Työtapojen valinnassa kiinnitämme huomion oppimistyylien sijaan yhteistoiminnallisuuteen. Oppimateriaalien tärkein tehtävä on tällöin eriyttäminen. Tavoitteena on ollut suunnitella opetettavat jaksot ja tehtävät siten, että kaikki saavat haasteita ja voivat edistyä taidoissaan. Luvun lopussa kerromme myös millaisia erilaisia muotoja olemme käyttäneet oppilasarvioinnissa. *** Värikkäät oppilaamme -kirjan avulla haluamme kannustaa opettajia, koulunkäyntiavustajia, rehtoreita ja päättäjiä muuttamaan koulua entistä inklusiivisempaan ja yhteistoiminnallisempaan suuntaan. Kirjamme ote ja näkökulma ovat hyvin henkilökohtaisia: kirjoitamme nimenomaan omasta työstämme, ajatuksistamme ja visioistamme. Olemme molemmat koulutukseltamme luokanopettajia, ja kumpikin meistä on opiskellut jonkin verran myös erityisopetusta. Olemme kiinnostuneina seuranneet Jyväskylän yliopistossa tapahtuvaa tutkintouudistusta, jossa huomioidaan inklusiivinen opetus (Ladonlahti ja Naukkarinen 2006). Ehkäpä vielä jonain päivänä valmistumme inkluusio-opettajiksi. Kirjamme on syntynyt osana Opetushallituksen koordinoimaa Erilaiset oppijat yhteinen 7
10 koulu -kehittämishanketta. Kiitämme Opetushallitusta, joka hankkeen puitteissa tarjosi meille mahdollisuuden kirjan kirjoittamiseen. Olemme saaneet tukea ja rakentavaa palautetta niin suunnittelija Erja Vitikalta kuin opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparralta. Lämpimät kiitokset hyvästä yhteistyöstä kuuluvat kirjan toimittaneelle Annu Kekäläiselle ja taittaneelle Timo Jokivaaralle. Kiitämme myös ystäviä, läheisiä, rehtoriamme Esko Parkkista sekä työtovereita, jotka ovat jaksaneet kommentoida ja tukea meitä urakkamme loppuunsaattamisessa. Suuri kiitos kuuluu myös tiimimme jäsenille koulunkäyntiavustaja Jyri Riekkiselle sekä oppilaillemme. Jyrille kiitokset tuhannesta käytännön avusta ja oppilaille suuret kiitokset maalauksista ja piirroksista sekä kirjallisista tuotoksista, joita olemme saaneet käyttää kirjassamme. Toivomme, että lukijat saavat kirjasta eväitä omaan työhönsä ja ideoita koulun kehittämiseen. Otamme myös erittäin mielellämme vastaan palautetta kirjan herättämistä tuntemuksista ja ajatuksista. Kuopiossa huhtikuussa 2007, Päivi Rimpiläinen Jarno Bruun Luotsin kotisivut: 8
11 VÄRIKKÄÄT OPPILAAMME Inkluusio, tiimityö ja oppimistyyli Kuopion Pirtin koulussa 1. ERITYISLUOKKA JA YLEISOPETUSLUOKKA YHDESSÄ 1.1 Kuka on erityisoppilas? Annoimme viidennelle luokalle englannin kotitehtäväksi kirjoittaa oppikirjaa apuna käyttäen vähintään viisi lausetta, joissa esiintyy käsiteltävänä olevan kappaleen sanoja. Yllä olevassa kuvassa näkyy kolmen oppilaan tuotokset. Vasemmalla ylhäällä oleva yleisopetuksen oppilaan suoritus on jäänyt melko puutteelliseksi, kun taas vasemmalla alhaalla olevat erityisoppilaan lauseet ovat hyviä peruslauseita. Oikealla oleva teksti on yleisopetuksen oppilaan kirjoittama. Hän käyttää sellaisia kielen rakenteita, joita emme olleet vielä opiskelleet luokassa. Oppilaalla ei ole mitään erityisiä englannin kielen oppimiseen liittyviä taustoja, mutta hän on hyvin lahjakas. Tehtävä on yksittäinen esimerkki luokkamme oppilaiden kirjavasta tasosta, mutta sen pohjalta voi kuitenkin kysyä, kuka onkaan erityisoppilas? Tässä esimerkissä erityisoppilaaksi diagnosoidun oppilaan tuotos on normaalein 9
12 ja molemmilla yleisopetuksen oppilaalla on selvästi omat erityiset tarpeet oppimisessaan. Kuka siis luokittelee ja kuka milloinkin tulee luokitelluksi erityisoppilaaksi? Miten nykyisen koulun tulisi muuttua, jotta se pystyisi huolehtimaan oppilaiden erilaisista tarpeista? Onko lahjakas oppilas myös erityinen oppilas? Mitä tarkoittaa yhteinen koulu kaikille? Millaisia kokemuksia meillä on lähellä inklusiivista mallia olevasta työmuodostamme? Näitä asioita pohdimme tässä luvussa. Keskitymme oman työtapamme kuvailuun ja siitä saatuihin kokemuksiin, mutta otamme myös kantaa koulujärjestelmän muutoksen puolesta. Suomessa yleisopetus ja erityisopetus ovat vielä todella kaukana toisistaan, vaikka pientä lähentymistä on ainakin meille tulleiden lukuisten vierailupyyntöjen perusteella havaittavissa. Erityisoppilaiden määrä ei Suomessa ole ollut vähenemään päin ja luokkamuotoisella erityisopetuksella on meillä hyvin vahva asema (esim. Moberg 1998, Saloviita 2001). Kouluissa pohditaan parhaillaan erilaisia yhteistyömalleja, joilla voitaisiin vastata erityisen tuen kasvavaan tarpeeseen. Nykyisellään koulujärjestelmämme jopa luo lisää erityisoppilaita. Saloviita (2001) lainaa Antilan ja Kokkosen vuonna 1999 tekemää haastattelututkimusta, jossa luokanopettajat kuvailivat erityisoppilaiden siirtopäätöksiin johtaneita luokkatilanteita. Opettajien kertomuksissa korostui ajatus, ettei erityisoppilaaksi siirretty oppilas opettajan ponnistuksista huolimatta pysynyt samassa tahdissa muiden oppilaiden kanssa. Kukaan ei kuitenkaan kyseenalaistanut, onko kaikkien järkevää pysyä samassa tahdissa. Edellä kuvattu englannin kotitehtävä myös pakottaa kysymään, kenen oppilaan tahdissa kaikkien pitäisikään pysyä? Koulujärjestelmämme suosii yleisopetuksen ja erityisopetuksen erillisyyttä monista eri syistä. Erityisopettajat koulutetaan erikseen. Heillä on omat toimenkuvansa, vaikka kaikki viime kädessä opettavat samoja oppilaita. Erityistä osaamista tarvitaan. Koulutus voisi silti kannustaa kaikkia opettajia yhteistyöhön. Entistä laajempaa valikointia ja heikompien poissulkemista suosivat myös yhteiskunnan kovat ja kilpailuhenkiset arvot, jotka heijastuvat väistämättä kouluun. Koulujen kilpailuttaminen, opetustoimen rationalisoiminen, opettajien ammatillinen valikointivalta ja poikkeaviin kohdistuva yhteiskunnallinen syrjintä ovat omiaan kasvattamaan erillisen erityisopetuksen tarvetta. (Saloviita 2001.) Hallinnollisista syistä oppilas täytyy diagnosoida erityisoppilaaksi ennen kuin hänet siirretään erityisopetukseen. Hänelle tehdään poikkeavuusdiagnoosi. Hän poikkeaa siis jollain tavalla normaalista. Kivirauma (1998) toteaa, että poikkeavuudessa sinänsä ei ole mitään poikkeavaa. Ei ole olemassa yhteiskuntaa, jossa poikkeavuutta ei esiintyisi. Poikkeavuus on siis normaalia. Hän lainaa Condrad ja Schneiderin poikkeavuuden yhteiskunnallisia ulottuvuuksia kuvaavaa yhteenvetoa: Poikkeavuus on universaalia, mutta universaaleja poikkeavuuden muotoja ei ole. Poikkeavuus on siis suhteellista, eri yhteiskunnat määrittelevät poikkeaviksi eri teot. Poikkeavuus on sosiaalinen määritelmä, merkittävien toimijoiden täytyy se sellaiseksi määritellä. Yhteiskunnat eivät tee sääntöjä eivätkä määritä poikkeavuutta, vaan sen tekevät kollektiivisesti toimivat yksilöt. Poikkeavaksi leimaaminen vaihtelee sosiaalisen kontekstin (yhteiskunta, aika, paikka, alakulttuuri) mukaan. Poikkeavuuden määrittäminen ja sanktioiminen on valtaa. Poikkeavuus pitäisi määritellä aina sosiaalisesti, mutta erityispedagogisissa teksteissä siitä tulee monasti yksilön sisäinen ominaisuus. Tällöin ajatellaan, että poikkeavuus voidaan tunnistaa tutkimalla henkilöä yksilönä ja tehtyä diagnoosia pidetään asiantuntijan puolueettomana havaintona. (Saloviita 1998.) Oppilaalla saattaa siis olla ominaisuuksia, joiden perusteella hänet 10
13 voi luokitella erityisoppilaaksi. Meidänkin luokallamme on diagnosoituja erityisoppilaita, mutta emme ole erotelleet heitä omaksi ryhmäkseen. Kun meillä on käynyt vierailijoita tai harjoittelijoita, he eivät ole pystyneet nimeämään kaikkia erityisoppilaitamme. Suurin osa luokkamme diagnosoiduista erityisoppilaista on sellaisia, joilta puuttuu varsinainen lääketieteellisesti vahvistettu diagnoosi. He ovat oppilaita, jotka ensimmäiselle luokalle tullessaan luokiteltiin erityisoppilaaksi jostain muusta kuin lääketieteellisestä syystä. Erityisopetukseen valikoituminen onkin hyvin satunnaista, eikä käsitys poikkeavuudesta objektiivisena diagnoosina ole siksikään uskottava (Saloviita 2001). Hautamäki, Lahtinen, Moberg ja Tuunainen (2001) listaavat luokittelun ongelmat seuraavasti: Luokittelu on satunnaista. Eri paikkakunnilla ja eri oloissa erityisoppilaaksi luokitellaan yksilöitä vaihtelevin perustein. Luokittelu ei aina palvele opetusta. Erityisopetukseen liitetyt negatiiviset käsitykset leimaavat oppilaan ensisijaisesti poikkeavan ryhmän edustajaksi. Nämä havainnot puolestaan heijastuvat ympäristön odotuksiin ja vuorovaikutukseen. Negatiivinen leimaaminen ja yleisestä koulujärjestelmästä erottaminen aiheuttaa erityisoppilaiden sosiaalista aliarvostusta (Saloviita 1998). Lainsäädäntöön sisältyvästä yhdenvertaisuusperiaatteesta huolimatta Suomessa annetaan erillistä erityisopetusta. Erilliskohtelu voidaan oikeuttaa erittäin hyvien syiden perusteella. (Saloviita 2001.) Erityiskasvatusta perustellaan normaalin ja epänormaalin käsitteillä. Saloviita (2001) katsoo erityisopetuksen perusolettamusten muodostavan kehän, jossa loppujen lopuksi päädytään aina siihen, että erityisopetus eroaa tavallisesta opetuksesta vain kohderyhmänsä takia. Se on opetusta, jota annetaan erityisoppilaalle. Saloviita (2001) muotoilee erityisopetuksen neljä perusolettamusta seuraavasti: On olemassa normaalista poikkeavia oppilaita. Luokassa esiintyvien ongelmien syy on oppilas, jolla on jokin epänormaali ominaisuus, kuten vammaisuus ja erityisen tuen tai kasvatuksen tarve. Syyt eivät ole esimerkiksi opetusmenetelmässä tai opetussuunnitelmassa. Ratkaisun antaa erityisopetuksen toinen perusolettamus. On olemassa normaalista poikkeavaa opetusta. Poikkeava oppilas tulee siirtää tavalliselta luokalta erityisluokalle, jossa hän saa erityisopetusta. Tämä perusolettamus perustelee erityisopetuksen itsenäisyyden ja riippumattomuuden normaalista opetuksesta ja palvelee poikkeavan oppilaan etua. Kolmas perusolettamus antaa poikkeavalle oppilaalle täsmällisen määritelmän. Oppilas on poikkeava, jos hän tarvitsee normaalista poikkeavaa opetusta edistyäkseen mahdollisimman hyvin. Poikkeava oppilas on siis sellainen, joka tarvitsee erityisopetusta. Yritykset määritellä poikkeavuutta palautuvat aina lopulta tähän määritelmään. Neljäs perusolettamus koskee vastaavasti poikkeavan opetuksen määrittelyä. Poikkeava opetus on opetusta, jota normaalista poikkeava oppilas tarvitsee edistyäkseen mahdollisimman hyvin. Samoin kuin edellä, yritykset määritellä poikkeava opetus jollain muulla tavalla, palautuvat aina lopulta tähän määritelmään. Olemme nyt seitsemän vuoden ajan opettaneet yhdessä erityis- ja yleisopetuksen luokkaa. Ajatuksemme siitä, että jokainen luokan oppilaista on erityinen oppilas on vahvistunut entisestään. Samalla olemme oppineet inhoamaan sanaa erityisoppilas, joka jo itsessään leimaa oppilaan jotenkin poikkeavaksi. Luokillamme on ollut ja on edelleen hyvin lahjakkaita oppilaita. Viime aikoina on keskusteltu paljon lahjakkaiden oppilaiden opettamisesta. Monet kannattavat erillisiä lahjakkaiden luokkia tai jopa kouluja. Myös jo kertaalleen 11
14 käytöstä poistetut tasokurssit ovat nousseet esiin keskusteluissa. Professori Kari Uusikylä ottaa Opettaja-lehden artikkelissa kantaa keskusteluun siitä, mitkä aineet ovat peruskoulussa tärkeitä tai vähemmän tärkeitä. Pitäisikö esimerkiksi sosiaalisesti lahjakkaille tulevaisuuden johtajille tai hoivatyöntekijöille olla omat opetusryhmät? (Ahola 2007). Jos ajatellaan näin, ajaudutaan samaan kehään, jota edellä kuvasimme. Potentiaalisesti lahjakkaat oppilaat tarvitsevat kyllä opetuksellista erityishuomiota kokeakseen oppimisen ja menestymisen itselleen tärkeäksi (Hotulainen 2003), mutta erityishuomiota voi antaa myös eriyttämällä lahjakkaat tavallisessa luokassa. Vaatiihan kasvu aikuisuuteen myös sen, että tulemme toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Kaipaisimmekin nykyistä enemmän keskustelua koulujärjestelmän muuttamisesta oikeasti yksilöllisempään ja osallistavampaan suuntaan siten, että koulussa voitaisiin huomioida erityiset oppijat erottelematta heitä omiksi ryhmikseen. Erillisillä erityisluokilla opiskelevat oppilaat eivät välttämättä saavuta sen parempia oppimistuloksia kuin yleisopetuksen ryhmissä opiskelevat erityisoppilaatkaan. Tähän ovat ilmeisesti syynä samat tekijät, joiden on havaittu heikentävän alimpien tasoryhmien menestystä: positiivisten roolimallien puute, opettajien pienentyneet odotukset tulosten saavuttamisen suhteen, oppilaiden oma suhtautuminen pienentyneisiin odotuksiin ja oppilaiden leimaaminen. Usein epäillään, että erityisoppilaiden opiskelu tavallisella luokalla heikentää toisten oppilaiden oppimista. Ajatellaan, että opettajalta kuluu liikaa aikaa erityisoppilaan opettamiseen, jolloin tuo aika on muilta pois. Tehdyt tutkimukset eivät kuitenkaan tue tätä näkemystä. Oppilaiden oppimistuloksissa ei ole havaittu heikentymistä, vaikka luokassa olisi mukana erityisoppilaita. Merkitystä ei ole ollut silläkään, onko kyseessä ollut lievä vai vaikea vammaisuus tai käyttäytymishäiriöt. (Saloviita 2006.) Oman kokemuksemme pohjalta yhdymme täysin näihin tutkimustuloksiin. Meillä ei ole osoittaa vertailututkimusta luokkamme menestymisestä ilman erityisoppilaita, mutta jotakin kertoo se, että yläkouluun siirtyessään lähes puolet oppilaistamme hakeutui erikoisluokille, eikä ketään siirretty erityisluokalle. Yläkoulun opettajat ovat kertoneet, etteivät luokkamme oppilaat ole saaneet sen enempää erityisopetusta kuin muutkaan oppilaat. Yksi erityisoppilaaksi diagnosoitu oppilaamme myös pääsi englannin kieliluokalle. Se tuskin olisi onnistunut, mikäli hän olisi opiskellut erityisluokassa koko alakoulun ajan. Kaikki haluavat olla hyväksyttyjä ja kuulua porukkaan. Jokainen myös haluaa olla normaali omassa yksilöllisyydessään. Kollegamme kertomus eräästä oppilaastaan kuvaa tätä osuvasti: Oppilas oli opiskellut usean vuoden ajan erityisluokalla. Kun perhe muutti, hän vaihtoi koulua. Uudessa koulussa oppilas sijoitettiin tavalliselle luokalle. Urheilullinen oppilas löysi pian samanhenkisiä kavereita uudelta luokalta ja sopeutui hyvin. Koulunkäynti sujui mainiosti ja oppilas menestyi akateemisissa aineissa keskinkertaisesti. Oppilas itse oli tyytyväinen koulumenestykseensä ja oloonsa tavallisella luokalla. Vanhempia kuitenkin huolestutti lapsensa koulunkäynti ja he pyysivät luokanopettajalta palaveria, jossa määriteltäisiin oppilaan erityisen tuen tarpeet ja sovittaisiin tukitoimista. Palaverissa oppilas antoi ymmärtää, ettei hän kaipaa mitään erityistä, koska hänen opiskelunsa sujuu hyvin. Hän halusi opiskella aivan samalla tavalla kuin muutkin luokkansa oppilaat ja seiska riitti hänelle koearvosanaksi. Vanhemmat tajusivat palaverissa, mikä merkitys tavallisella luokalla on heidän lapselleen. Koska lapsi on hyvin liikunnallinen olisi ollut oletettavaa, että hän olisi halunnut hakea liikuntaluokalle yläkouluun, mutta hän halusi ehdottomasti valita aivan tavallisen luokan. 12
15 1.2 Yhteinen koulu kaikille Integraatio vai inkluusio? Kouluintegraation tavoite on järjestää haasteellisen oppilaan opetus yleisopetuksen luokassa ja välttää oppilaiden siirtäminen erilliseen erityisluokkaopetukseen. Erityisopetukseen siirretylle oppilaalle pyritään myös takaamaan mahdollisimman paljon tilaisuuksia opiskella yleisopetuksen ryhmissä. Kouluintegraatiokeskustelua on käyty kansainvälisesti jo 1960-luvulta, mutta Suomessa integraatio on edennyt hitaasti. Integraatio on tyypillisesti toteutettu sijoittamalla erityisluokka yleisopetuksen koulun yhteyteen, mutta yksilöintegraatio on ollut harvinaista. Vain noin neljäsosa erityisoppilaista on integroitu pysyvästi yleisopetukseen. (Naukkarinen, Ladonlahti ja Saloviita 2007.) Tavallisesti erityisluokan oppilaan integrointi tarkoittaa, että oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä joitakin aineita, esimerkiksi 13
16 kuvataidetta tai liikuntaa. Tavoitteena on, että erityisoppilas voisi näillä muutamilla tunneilla sosiaalistua yleisopetuksen ryhmään. Oman kokemuksemme mukaan erityis- ja yleisopetuksen luokan välille ei kuitenkaan syntynyt ystävyyssuhteita, vaikka olimme liikuntatunnit yhdessä ja luokkahuoneet sijaitsivat samalla käytävällä. Integraatio voi sitä paitsi olla käsitteenä jopa syrjivä, sisältyyhän siihen ajatus jollain perusteella yhteisön ulkopuolella olevista ryhmistä, joiden olisi hyvä olla yhteydessä yhteisöönsä (Väyrynen 2001). Integraatio voisi kuitenkin mielestämme toimia entistä paremmin, mikäli erityisoppilaat sijoitettaisiin yleisopetuksen ryhmiin, joista käsin he kävisivät tarpeen vaatiessa erityisopettajan ryhmässä tai erityisopettaja olisi samanaikaisopettajana luokassa. Integraation käsite viittaa oppilaaseen kohdistuviin toimenpiteisiin: oppilas on erotettu normaalista ryhmästään, jonka jälkeen hän saa uudelleen oikeuden opiskella tässä ryhmässä. (Ihatsu, Ruoho & Happonen 1999.) Toisaalta integroidusta oppilaasta puhutaan myös, kun viitataan ensimmäiselle luokalle tulevaan erityistä tukea tarvitsevaan oppilaaseen, vaikka tätä oppilasta ei ole aiemmin edes segregoitu (Emanuelsson 2001). Ajatus kaikille yhteisestä koulusta on kehittynyt integraatioajattelun ja siinä havaittujen puutteiden pohjalta. Inklusiivinen koulu tarkoittaa, että kaikki oppilaat opiskelevat yhdistyneessä koulujärjestelmässä ilman erityiskouluja tai erityisluokkia. Keskeistä inklusiivisessa ajattelussa ovat joustavat, kaikkien oppilaiden osallisuutta korostavat opetusjärjestelyt. Onkin syytä pohtia, miten nykykoulun toimintatapoja tulisi muuttaa, että kaikkien oppilaiden osallistuminen yhteisessä koulussa olisi mahdollista. (Naukkarinen, Ladonlahti ja Saloviita 2007.) Inkluusio on sitä, että kaikki oppilaat käyvät koulua yhdessä. Yhteinen opetus on järjestetty oppilaiden yksilöllisten edellytysten mukaisesti. Jokainen oppilas ja koko henkilökunta tuntee olevansa hyväksytty ja arvostettu kouluyhteisössä. Inkluusio ei ole tietty saavutettu tila, vaan se on jatkuvaa oppimisen ja osallistumisen esteiden purkamista koulusta ja koko yhteiskunnasta. (Naukkarinen, Ladonlahti ja Saloviita 2007.) Inkluusio on ajattelutapa, jonka mukaan ihmisen tulisi koko elämänsä ajan voida tuntea olevansa täysivaltainen lähiyhteisön ja yhteiskunnan jäsen. Inkluusion eettinen ja moraalinen perusta on kaikkien ihmisten tasa-arvo ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Koulussa tämä tarkoittaa, että kaikkien oppilaiden oppiminen ja osallistuminen yleisopetukseen tehdään mahdollisiksi ja tavoitteeksi asetetaan sellaisen entistä inhimillisemmän yhteiskunnan rakentaminen, jossa kaikki oppivat elämään yhdessä. (Naukkarinen, Saloviita & Murto 2001.) Millainen on inklusiivinen koulu? Inklusiivista koulua voi kutsua myös osallistavaksi kouluksi tai voi puhua osallistavasta kasvatuksesta. Osallistavassa koulussa on tärkeää, että kaikki sitoutuvat edellä mainittuihin inkluusion tavoitteisiin. (Naukkarinen, Ladonlahti ja Saloviita 2007.) Inkluusio on kouluyhteisön muutosprosessi, sen käytänteiden, asenteiden ja uskomusten muuttamista. Lähtökohtana on, ettei oppilaan tarvitse olla sopiva koululle, vaan koulun pitäisi muuttua oppilaan ja hänen ympäristönsä elämään ja todellisuuteen sopivaksi. (Väyrynen 2001.) Naukkarinen ja Ladonlahti (2001) lainaavat Syracusen koulupiirin määrittelemiä inklusiivisen opetuksen kulmakiviä: Perustana on hyväksymisen ilmapiiri. Ketään ei torjuta tai suljeta ulkopuolelle. Keskitytään jokaisen oppilaan kykyihin ja mahdollisuuksiin, ei vammoihin tai rajoituksiin. Tunnustetaan, että kaikilla on erilaisia taitoja, lahjakkuuksia ja lahjoja. Kukaan ei 14
17 ole hyvä kaikessa. Koulun ei ajatella toimivan tyhjiössä tai eristyksissä, vaan henkilökunta, oppilaat ja vanhemmat työskentelevät yhdessä tiiminä ja kumppaneina. Luonteenomaista on ystävällisyys, huomaavaisuus, yksilöllisyys, avoimuus ja huumori, ei joustamattomuus, yhdenmukaisuus tai autoritaarisuus. Erilaisuutta ei kielletä tai jätetä huomiotta, eikä siitä puhuta stereotyyppisillä tavoilla. Puhe erilaisuudesta on avointa, rakentavaa ja myönteistä. Inkluusio on jatkuvaa muutosta, ei vain erityisoppilaiden integroimista taideaineisiin, liikuntaan tai ruokailuun. Se ei ole kopioitava malli, vaan sarja pieniä järjestelyjä ja toimintoja. Inkluusio on ratkaisuorientoitunutta. Luonteenomaista on mahdollisuuksien selvittäminen, ei syyllistäminen, urautuminen tai periksi antaminen. Inkluusio antaa aikuisille ja lapsille mahdollisuuden oppia yhdessä. Inklusiivinen koulu ei ole vain yksi ja yhtenäinen malli, vaan se syntyy monitasoisten muutosten tuloksena ja on riippuvainen ympäristöstä, jossa sitä toteutetaan. Naukkarinen, Ladonlahti ja Saloviita (2007) näkevät, että osallistavassa koulussa on tiettyjä ominaispiirteitä. Esitämme ne seuraavassa tummennuksin. Naukkarisen, Ladonlahden ja Saloviidan mukaan osallistava opetus on oppijalähtöistä. Oppilas on aktiivinen toimija ja opettaja oppimisen ohjaaja. Oppijalähtöiseen opetukseen kuuluu olennaisena osana jokaisen oppilaan yksilöllisten edellytysten huomioiminen. Inklusiivisessa koulussa koulutuspalvelut ja oppilaan tarvitsemat tukitoimet tuodaan oppilaan luo sen sijaan, että oppilas lähetettäisiin palveluiden luo. Luokassa on siis luokanopettajan tai aineenopettajan lisäksi myös muita aikuisia tukemassa oppilaiden opiskelua ja tekemässä tiimityötä. Aikuisten välinen tiimityö on enemmän kuin palaverien pitämistä. Se on yhdessä toimimista myös todellisissa opetus- ja kasvatustilanteissa. Erilaiset terapiapalvelut on järjestetty joustavasti muun opetuksen yhteyteen. Erityisopetus ei ole sidottu tiettyyn paikkaan, vaan se on palvelu, joka voidaan järjestää yleisopetuksessa joustavin opetusjärjestelyin. Osallistavassa koulussa koko ikäluokka opiskelee samassa opetusryhmässä. Näin jokaisella on mahdollisuus opiskella saman alueen ikätovereiden kanssa. Ryhmä opettaa jokaista jäsentään tulemaan toimeen ja tekemään töitä erilaisten ihmisten kanssa. Myös mallioppiminen tulee mahdolliseksi. Inklusiivisessa koulussa yleisopetuksen opiskeluympäristön tulee muuttua niin, että jokaisen oppilaan eriyttäminen ja edistymisen jatkuva arviointi on mahdollista. Kaikkien ei tarvitse oppia samoja asioita samalla tavalla. Oppilaan yksilöllisen oppimisen tukeminen on inkluusion perustavoite. Tähän päästään monipuolistamalla opetusta opettajajohtoisesta oppilaskeskeiseen suuntaan ja ottamalla huomioon monenlaiset älykkyyden ja lahjakkuuden muodot sekä yksilölliset oppimistyylit. Myös eriyttävällä oppimateriaalilla voidaan tukea yksilöllistä oppimista. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) on hyvä työväline opetussuunnitelman muokkaamiseen kullekin oppilaalle sopivaksi. On tärkeää, että jokaisen oppilaan oppiminen on korkeatasoista. Opetusmenetelmien tulee olla tarkoituksenmukaisia ja perustua tutkimukseen siitä, miten oppilaat oppivat parhaiten. Opettajakeskeiset, oppilasta passivoivat opetusmenetelmät eivät tue riittävästi tiedon syvällistä käsittelyä. Tarvitaan yhteistoiminnallista oppimista, vuorovaikutustaitojen ja opiskelutaitojen harjaannuttamista, tietokoneavusteista opettamista sekä itseohjautuvaa oppimista. Yhteistoiminnallinen oppiminen on yksi keskeisimmistä osallistavan kasvatuksen opetus- 15
18 menetelmistä. Yhteistoiminnallisissa ryhmissä opitaan työskentelemään yhdessä, ymmärtämään ja kunnioittamaan luokkakavereita sekä työskentelemään ryhmän hyväksi. Oppilaat ovat hyvin taitavia toistensa oppimisen tukijoita ja käyttäytymisen ohjaajia. Kaverin antama malli ja palaute ovat usein tehokkaampia kuin aikuiselta saadut. Yhteistoiminnallinen oppiminen rajoittaa liiallista kilpailuhenkisyyttä ja yksilökeskeisyyttä. Ystävyyssuhteiden tukeminen kuuluu oleellisesti osallistavan koulun toimintaan. Pyrkimys ystävyyssuhteiden kehittämiseen näkyy opetussuunnitelmissa, opetusmenetelmissä, oppituntien ulkopuolisessa koulun toiminnassa ja oppilaan lähiyhteisössä. Yhteistoiminnallisten ryhmien perustaminen on erittäin tehokas keino kehittää oppilaiden myönteistä suhtautumista toisiinsa. Osallistavassa koulussa on myös henkilökunnan yhteistoiminnallisuutta. Luokassa on tavallisesti enemmän kuin yksi aikuinen. Opetus voi olla tiimiopetusta siten, että esimerkiksi luokanopettaja, erityisopettaja ja koulunkäyntiavustaja opettavat tiiminä. Opetus voi myös olla samanaikaisopetusta, jolloin päävastuussa olevan opettajan apuna toimii toinen opettaja. Perinteisten roolien ja työtapojen muuttaminen on tyypillistä inkluusiolle. Opetustilanteissa voi työskennellä erityisopettajan lisäksi myös kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori tai psykologi. Opetus ja kasvatus nähdään koko koulun yhteisenä tehtävänä. Oppimista ja osallistumista tuetaan joustavan ryhmittelyn avulla. Opetusryhmä jaetaan kulloisessakin tilanteessa tarkoituksenmukaisiin pienenpiin työskentelyryhmiin. Tämä ei tarkoita taso- tai erityisryhmiä, vaan ryhmittelyn voi tehdä yhteistoiminnallisuuden periaatteen tai oppimistyylin mukaan. Terve järki ja hyvä oppilaantuntemus ovat hyödyksi ryhmittelyssä. Joustavaa ryhmittelyä on mahdollista toteuttaa, koska inklusiivisessa luokkahuoneessa toimii enemmän kuin yksi aikuinen. Kun kunnassa toteutetaan lähikouluperiaatetta, erityiseksi luokiteltuja oppilaita on perusopetusryhmää kohti korkeintaan kaksi. (Saloviita 2001.) Inklusiivisen koulun ja osallistavan kasvatuksen kehittäminen on haasteellista kaikissa toimintaympäristöissä, sillä kehittäjien on uskallettava kohdata itsensä ja vakiintuneet ajatuskuvionsa. Heidän on myös uskallettava arvioida kriittisesti omaa työtään. Muutos vie aikaa ja on opittava sietämään hämmennystä ja epävarmuutta. (Väyrynen 2001.) On melko helppoa kysyä, toimiiko inkluusio? Kysymys heijastelee Naukkarisen, Saloviidan ja Murron (2001) mukaan sellaista paradoksia, jossa asioiden tulisi muuttua muuttamatta asioita. Kysymys pitäisikin heidän mielestään asettaa muotoon, miten inkluusio saadaan toimimaan? Tällöin kouluorganisaatiot ja yhteiskunnan instituutiot nousevat muutoksen kohteiksi. Suomessa on tehty ainoastaan yksittäisiä kokeiluja kaikille yhteisestä koulusta. Mielestämme on kuitenkin syytä kysyä, miksi Suomessa tarvitaan erillisiä erityisluokkia, jos muualla maailmassa vammaisetkin oppilaat pystyvät oppimaan tavallisilla luokilla? Suomi on muiden maiden tavoin allekirjoittanut YK:n vuoden 1993 yleiskokouksen hyväksymän päätösasiakirjan, joka vaatii vammaisten henkilöiden opetuksen järjestämistä yhteisesti muiden kanssa. Allekirjoittaneiden valtioiden tulisi laatia poliittinen toimintaohjelma, joka hyväksyttäisiin kouluissa ja koko yhteiskunnassa. Vuonna 1994 Unescon järjestämä laaja kansainvälinen kokous Espanjan Salamancassa puolestaan hyväksyi niin sanotun Salamancajulistuksen, joka vaati kaikille lapsille mahdollisuutta käydä koulua yhteisillä luokilla siten, että koulu mukautuu oppilaiden erilaisiin tarpeisiin. Vaikka Suomi on sitoutunut näihin päätöslauselmiin, ei täällä juuri ole tapahtunut liikahduksia niiden toteuttamiseksi. (Mm. Saloviita 2001.) 16
19 1.3 Kaksi luokkaa yhdessä Integrointia Kuopiossa erityisopetuksen kehitys on noudattanut pitkälti valtakunnallisia linjoja. Keskitettyä erityisopetusta annetaan tällä hetkellä neljässä koulussa. Muutoin Kuopio on jaettu opetuksen järjestämistä varten viiteen alueeseen, joilla tehdään yhteistyötä erityisopetukseen liittyvissä asoissa. Alueilla toteutetaan lähikouluperiaatetta. Se ei kuitenkaan aina tarkoita oppilaan lähikoulua, vaan erityisoppilaan kohdalla koulua, jossa hänelle voidaan erityisopetusta tarjota. Kehitysvammaisille, kuulovammaisille, dysfaattisille, tarkkaavaisuushäiriöisille ja autisteille on Kuopiossa vielä erillisiä luokkia tai kouluja. Lisäksi 17
20 Kuopiossa toimii sairaalakoulu. Yleisopetuksen yhteyteen integroidut erityisluokat toimivat Kuopion kouluissa vielä melko erillisinä, mutta erilaisia yhteistyömalleja on viriämässä. Esimerkiksi Kalevalan koulun erityisopetuksessa käytetään osallistavan opetuksen mallia. Osallistavassa opetuksessa oppilaiden kotiluokka on yleisopetuksen luokka. Erityisopetusta annetaan eri oppiaineissa tarpeen mukaan. Opettajat työskentelevät luokkatasojen mukaisissa tiimeissä, ja oppitunteja palkitetaan mahdollisimman paljon. Erityisopettajat muodostavat erityisen osaamisen tiimin. Se jakaa osaamistaan joustavasti koulun sisällä. Pirtin koulu sijaitsee Kuopion eteläisessä kaupunginosassa Petosella. Alueelle on viime vuosina rakennettu uusia asuntoja kiivaaseen tahtiin, joten kouluissa riittää oppilaita. Pirtin koulun läheisyydessä toimii neljä muuta alakoulua ja kaksi yläkoulua. Nämä koulut muodostavat yhden Kuopion koulutoimen viidestä alueesta. Alueen rehtorit neuvottelevat keskenään monista asioista, muun muassa siitä, mihin kouluun erityisluokat milloinkin sijoitetaan. Lähes jokaisessa alueen koulussa on erityisluokkia ja ne toimivat eriasteisessa yhteistyössä yleisopetuksen ryhmien kanssa. Koulujen yhteistyön myötä on ollut mahdollista perustaa yhden luokkatason erityisluokkia. Näin erityisluokkien yhteistyö yleisopetuksen luokan tai luokkien kanssa on entistä helpompi järjestää. Pirtin koulu valmistui vuonna Uudessa koulussa pääsimme molemmat aloittamaan ekaluokkalaisten kanssa. Jarno aloitti erityisluokan ja Päivi yleisopetuksen ryhmän opettajana. Erityisryhmässä oli tarkkaavaisuushäiriöisiä, dysfaattisia, sosiaalisista syistä erityisoppilaiksi luokiteltuja sekä oppilaita, joilla oli muita oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Erityisluokka integroitiin aluksi vain fyysisesti yleisopetuksen kouluun. Ensimmäisellä luokalla opetimme luokkiamme hyvin erillään toisistaan. Muutamia pajapäiviä ja juhlia tosin toteutimme yhdessä koko luokka-asteen kanssa. Opetimme joissakin aineissa toistemme luokkia ristiin, mutta oppilaat olivat vain vähän tekemisissä toistensa kanssa, vaikka luokkahuoneiden välissä oli pelkkä käytävä. Olimme tuolloin tyytyväisiä jo siihen, ettei erityisoppilaita kuljetettu toiselle puolelle kaupunkia erityiskouluun, vaan he saivat käydä toisten oppilaiden kanssa samaa koulua. Toisella luokalla laajensimme erityisoppilaiden integrointia entistä monipuolisemmaksi. Jaoimme koko luokka-asteen oppilaat uusiin matematiikan ryhmiin heidän nopeutensa ja hitautensa perusteella. Erityisoppilaat jakaantuivat tässä jaossa kaikkiin ryhmiin. Koko luokka-asteen integroiminen matematiikassa toimi oikein hyvin ja oma käsityksemme erityisoppilaista muuttui taas hiukan. Hehän pystyivät toimimaan integroiduissa matematiikkaryhmissä jopa paremmin kuin omassa pienluokassaan. Yksilöintegrointeja ei ollut muissa aineissa kuin matematiikassa, mutta opetimme luokkiamme yhtenä ryhmänä liikunnassa. Myös yleisopetuksen ryhmässä oli erityisen tuen tarpeessa olevia. Yritimme saada muutaman heistä siirrettyä erityisopetukseen, mutta aikeemme epäonnistuivat. Yleisopetuksen ryhmässä olisi muutenkin ollut paljon eriyttämisen tarvetta, sillä oppilasjoukko oli todella heterogeeninen. Tuntui koko ajan, ettei yksi opettaja riitä kaikille erilaisille oppilaille. Aloimmekin miettiä joidenkin oppilaiden siirtämistä käytävän toiselle puolelle erityisryhmään. Erityisluokassa taas pohdittiin muutaman oppilaan siirtämistä yleisopetuksen ryhmään. Toisen luokan keväällä saimme ajatuksen yhdistää luokkamme ja olimme heti idean synnyttyä valmiit muutokseen. Integrointi ei ollut tuolloin päällimmäisenä mielissämme, vaan syyt olivat hyvin itsekkäät. Olimme tahoillamme turhautuneita vallitsevaan tilanteeseen ja halusimme uudistaa työtämme. Onneksemme koulumme rehtori tuki täysin suunnitelmaamme. 18
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti
LisätiedotVirpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.
Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden
LisätiedotOhjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki
Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan
LisätiedotErityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa. Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos
YHTENÄISKOULUSEMINAARI 2005 Kaikki oppivat yhtenäiskoulussa! 1.10.2005 Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos
LisätiedotKolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen
Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
LisätiedotInklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke
ROVANIEMI OULU Inklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö järjestää opetustoimen henkilöstölle
Lisätiedot8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotTuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville
Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen
LisätiedotOsallisuutta etsimässä Hepolan koululla
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)
LisätiedotTUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA
TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI
LisätiedotPia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013. Pia Vataja 2013
Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013 On yhteinen koulu kaikille Hyväksyy että kaikki ovat erilaisia ja että kaikilla on erilaisia tarpeita ja erilaisia edellytyksiä Tarjoaa
LisätiedotKerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin
Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
Lisätiedot11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen
11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.
LisätiedotERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)
Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotOsallisuutta etsimässä Hepolan koululla
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja
LisätiedotToiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari
Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotKoonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014
Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä
LisätiedotErityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana
Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen
LisätiedotInklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
LisätiedotKasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki
Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki merkitystä on: Käytössä olevilla resursseilla asenteilla arvoilla omaksutulla perustehtävällä Olemassa olevalla tukijärjestelmällä yhteistyöllä vanhempien ja muiden
LisätiedotYläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä
Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä erityisopettaja Sari Granroth-Nalkki englannin ja saksankielen lehtori Kaisa Alila Kilpisen yhtenäiskoulu,
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotKota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen
Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle
LisätiedotOhjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto
4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa
ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotJoustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen
Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotOppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi
Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä
LisätiedotOsaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä
OPS 2016 Yhteistyön ja luottamuksen kulttuuri Lisääntyvä yhteistyön tarve Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä Opetuksen eheys edellyttää opettajien yhteissuunnittelua
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotKolmiportainen tuki Marjatta Takala
Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotKoulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen
Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan
LisätiedotPOM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä
POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa
LisätiedotKILTERIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA
KILTERIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KILTERIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2016 OPPILAS ON KAIKEN ALKU Noudatamme Kilterissä valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa sekä Vantaan kaupungin opetussuunnitelmassa
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotPeruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus
Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus
LisätiedotHELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012
HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotTervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
LisätiedotOppimisympäristöajattelu oppimisen tukena
Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotHuoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k
Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotOppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on
Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen
LisätiedotKOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT
KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan
LisätiedotKoulukulttuurien erot erityisen tuen järjestämisen näkökulmasta
Koulukulttuurien erot erityisen tuen järjestämisen näkökulmasta Matti Kuorelahti, KT Erityispedagogiikan lehtori Kasvatustieteiden laitos / Erityispedagogiikka Jyväskylän yliopisto Sisältö Koulukulttuuri
LisätiedotITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO
ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat
LisätiedotKoti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari
Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotLaaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta 13.9.2012
Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari Siikaranta Ketä kannattaa opettaa? Onko toivottomia tapauksia? Älä pienennä minua oikeasta koostani vertaamalla minua jättiläiseen. Juhani Siljo Mitä kannattaa
LisätiedotMitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)
14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä
LisätiedotPERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala
PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotOsoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?
TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.
LisätiedotPääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013
Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotAnnalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotLuova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla
Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotOps14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014
Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%
LisätiedotKolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus
Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotErityisluokanopettajien syysseminaari. Siuntiossa
Erityisluokanopettajien syysseminaari Siuntiossa 27.9.2012 (Mikola 2012, Booth, Ainscow ja Dyson 2006) Integraatio on ehdollinen käsite: Oppilaan tulee täyttää tiettyjä kriteerejä voidakseen käydä lähikouluaan.
LisätiedotPerusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus
Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotOSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA
OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80
LisätiedotOhjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen
Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen
LisätiedotHyvinvointikysely oppilaille
Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa
LisätiedotPainotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa
Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu
LisätiedotTYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine
TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö
LisätiedotPARKANON YHTENÄISKOULU
PARKANON YHTENÄISKOULU Koulu- ja kulttuurikampus Kaarna, Satakunnankatu 36, 39700 Parkano TIEDOTUSLEHTI PERUSOPETUKSEN 7. LUOKKIEN OPPILAILLE JA NÄIDEN HUOLTAJILLE KESÄKUU 2019 REHTORIN TERVEHDYS Yläluokille
LisätiedotYHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1
YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta
LisätiedotArviointi ja palaute käytännössä
Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotKokemuksia Unesco-projektista
Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia
LisätiedotSuuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta
Suuntana ajatteleva koulu Liperin vanhempainilta 20.11.2017 OPH:n rahoittama hanke Akaan perusasteen koulut (8) Lappeenrannasta kolme koulua Viinijärven alakoulu, Liperi Helsingin yliopiston koulutuksen
LisätiedotToiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta
Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan
LisätiedotOpintielle pienluokan kautta
Opintielle pienluokan kautta Pienluokkatoiminnan arviointitutkimus Katja Jokinen Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Tutkimuksen lähtökohdat Omat kokemukset erityisluokanopettajana
LisätiedotNäin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A
1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden
LisätiedotOsa 1 Koulu työyhteisönä
Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotPienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017
Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 5.4 Opetuksen järjestämistapoja - OPS2016 -vuosiluokkiin sitomaton opiskelu - Oppilaan opinnoissa yksilöllisen
Lisätiedot