14 Liiketoiminnalla tasavertaisempaan maailmaan 22 Kolme kuukautta pakolaisleirillä vaikuttaa koko loppuelämään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "14 Liiketoiminnalla tasavertaisempaan maailmaan 22 Kolme kuukautta pakolaisleirillä vaikuttaa koko loppuelämään"

Transkriptio

1 6 Metropolia kehittää musiikin koulutustaan Taide lähemmäksi ihmisten arkea 10 Miten koulutetaan hyviä insinöörejä? 14 Liiketoiminnalla tasavertaisempaan maailmaan 22 Kolme kuukautta pakolaisleirillä vaikuttaa koko loppuelämään

2 Pääkirjoitus Asiantuntijuus on intohimomme Metropolian opiskelu- ja työkulttuuri kehittyy jokapäiväisen toimintamme kautta. Kulttuurimme olennainen osa ovat arvot, jotka sitovat meitä yhteen ja ohjaavat kohti yhteisiä tavoitteitamme. Metropolian arvot työstettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäiseksi kutsuimme koko henkilökunnan ja kaikki opiskelijat mukaan verkkohaastatteluun, jossa keräsimme osallistujien ajatuksia, mielipiteitä ja ideoita kysymyksellä: Mistä rakentuu Metropolian yhteinen opiskelu- ja työkulttuuri? Verkkohaastattelun tuloksena saimme yhteensä 719 ajatusta. Ehdotukset kiteytyivät haastatteluaineistossa yhdessä tekemiseen, asiantuntijuuteen, kunnoitukseen, avoimuuteen, luottamukseen, kannustukseen, työn iloon, kehittymiseen ja tasavertaisuuteen. Toisessa vaiheessa annoimme verkkohaastattelun tuloksena syntyneen aineiston jokaiseen Metropolian yksikköön ja opiskelijakunta METKAan keskusteltavaksi ja työstettäväksi edelleen. Tämän tuloksena saimme joukon ehdotuksia arvoiksi. Kolmannessa vaiheessa henkilökunnasta ja opiskelijoista koottu pienryhmä laati lopullisen ehdotuksen, jonka mukaisesti Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus vahvisti arvot elokuussa Metropolian yhteisiksi arvoiksi kiteytyivät asiantuntijuus, joka on meille intohimo korkea laatu, joka on lähtökohtamme yhteisöllisyys, joka on voimamme avoimuus, joka on toimintatapamme Asiantuntijuuteen kuuluu oman toimintamme ja ympäröivän yhteiskunnan jatkuva kehittäminen. Korkeaan laatuun pääsemme hyvällä yhteistyöllä Metropolian sisällä ja muiden toimijoiden kanssa, sillä uskomme, että huipputulokset syntyvät yhdessä tekemisestä. Yhteisöllisyyden kulmakiviä ovat arvostus toisiamme kohtaan, toisiimme luottaminen sekä tasapuolinen ja oikeudenmukaisen kohtelu. Avoimuus on keskeinen osa laadukasta työja opiskelukulttuuriamme. Haluamme myös käydä ennakoivaa, joustavaa ja avointa dialogia sidosryhmiemme kanssa. Meille Metropoliassa oleellista on, että arvomme vaikuttavat arjen työssä ja ohjaavat valintojamme. Arvot muodostavat myös summan, jolloin niitä voidaan tarkastella yhtä aikaa, toisiaan täydentävänä kokonaisuutena. Kuva Seppo Samuli Riitta Konkola rehtori 2

3 Tässä lehdessä: Pääkirjoitus: Asiantuntijuus on intohimomme 2 Espoon Sunan koulun 2 A -luokkalaiset osallistuivat syksyllä musiikin työpajaan, jonka toteutuksesta vastasivat Metropolian musiikin opiskelijat yhdessä Tapiola Sinfoniettan muusikoiden kanssa. Kirsimarja Blomqvist: Luottamus lisää työyhteisön hyvinvointia ja tehokkuutta 4 Metropolia kehittää musiikin koulutustaan; Taide lähemmäksi ihmisten arkea 6 Uuden polven musiikkipedagogi 8 Mozart tutuksi 9 Miten koulutetaan hyviä insinöörejä 10 Robotin suunnittelu haastaa tulevan insinöörin oppimaan 11 Tieto ja langaton teknologia avuksi julkisten tilojen energiansäästöön Euroopassa 13 Professori Kirsimarja Blomqvist. Liiketoiminnalla tasavertaisempaan maailmaan 14 Espoon ja Metropolian yhteistyön tavoitteena kumppanuusmalli 16 Korkeakoulusta työelämään -sarja 18 Ilo olla avuksi 18 Opiskelua työn ohella - käytännöstä teoriaan ja teoriasta käytäntöön 20 Metropolilaisia maailmalla: Kolme kuukautta pakolaisleirillä vaikuttaa loppuelämään 22 Sosiaalialan opiskelija Satu Penttinen oli työharjoittelussa pakolaisleirillä Libanonissa. Työharjoittelussa kustantamossa 24 Uutisia 25 FT Susanna Korhonen uusi T&K&I-päällikkö Tieliikenteen energiankulutus ja päästöt kuriin tutkimuksella Metropolian lukuvuosi käynnistyi kutsuseminaarin merkeissä Tekniikan alalla kokeillaan työnjohtokoulutusta OPM:n johtaja Sirén: Yhteiskunnan muutokset näkyväksi korkeakoulujen strategioihin In English 27 Trust increases work wellbeing and efficiency Art closer to people Information and wireless technology to create energy savings in public buildings Metropolian asiakaslehti Focus 2/2009 Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa Julkaisija: Metropolia Ammattikorkeakoulu Bulevardi 31, Helsinki PL 4000, Metropolia puh (vaihde) Päätoimittaja: Liisa Salo, puh , Toimitusneuvosto: Robert Arpo, Kristiina Ilmanen, Eero Kokko, Martti Lahti, Jari Paakkanen, Olli Pekkanen, Liisa Salo, Mika Seppälä, Pertti Ylhäinen Ulkoasu: Mainostoimisto Vetovoima Oy Kirjapaino: Painotalo Miktor Oy, Helsinki 2009 ISSN (painettu) ISSN (verkko-pdf) Kannen kuvan on ottanut digitaalisen viestinnän opiskelija Mari Saari Metropoliasta. 3

4 Luottamus on keskeinen tekijä, joka vaikuttaa työyhteisöjen vuorovaikutukseen ja hyvinvointiin sekä organisaation tehokkuuteen, sanoo kauppatieteiden tohtori, Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Kirsimarja Blomqvist. Luottamus mahdollistaa Blomqvistin mukaan uuden tiedon luomisen, osaamisen yhdistäminen, oppimisen sekä teknologian ja palveluiden kehittämisen verkostoyhteistyössä. Sen merkitys korostuu Teksti Liisa Salo, kuva Mari Hohtari, Rhinoceros Oy, kuvitus Stephanie Lindström erityisesti tilanteissa, joihin liittyy itsensä alttiiksi asettamista, epävarmuutta ja riskejä. Blomqvist kiinnostui luottamuksesta jo opiskeluaikanaan Turun kauppakorkeakoulussa sekä työskennellessään yritystutkijana ja kiertäessään yli 130 yrityksessä 80-luvun lopulla. Jo silloin yrittäjät puhuivat paljon luottamuksesta, mutta opinnoissa ei aihetta juuri käsitelty. Ymmärsin kuitenkin, miten tärkeästä asiasta on kysymys tietointensiivisille organisaatioille. Esimerkiksi kasvuyritysten on pakko saavuttaa luottamus, jotta niihin uskotaan, niiden kehitteillä olevista tuotteista kiinnostutaan, ja jotta pankinjohtajat myöntävät niille lainaa. Vielä 90-luvun alussa luottamus tutkimusaiheena herätti ihmetystä joissain Blomqvistin kollegoissakin, mutta viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana kiinnostus aiheeseen on kasvanut huomattavasti kaikilla tieteen aloilla. Tänä päivänä siitä ovat kiinnostuneita niin talous- kuin yhteiskuntatieteilijätkin. Luottamusta tarvitaan muuttuvassa maailmassa Luottamus on työyhteisöissä entistä ajankohtaisempi asia, sillä sitä tarvitaan Blomqvistin mukaan organisaatioiden kaikissa toiminnoissa ja kaikilla tasoilla, missä työntekijöiden yhteistyö on tärkeää. Samanaikaisesti luottamuksen rakentamisesta on tullut entistä haastavampaa, kun maailma on muuttunut globalisaation myötä monimuotoisemmaksi ja ihmisten arvot ovat moninaistuneet. Ihmiset kohtaavat työelämässä erilaisista taustoista, eri puolilta maata ja maailmaa tulevia ihmisiä. Projekteissa yhteistyötä tekevillä asiantuntijoilla ei enää välttämättä ole yhteistä historiaa, eikä aina edes yhteistä tulevaisuutta. Samanaikaisesti epävarmuus, riskit, muutos, virtuaalisuus ja teknologiavälitteisyys ovat lisääntyneet. Perinteinen tapa, jolla luottamus vanhassa maailmassa syntyi ihmisten välille, on Blomqvistin mukaan pitkälti murentunut. Ennen työyhteisöjen ihmiset asuivat samalla paikkakunnalla, heidän vanhempansa tunsivat toisensa ja heillä oli ehkä muutenkin yhteistä historiaa, jonka pohjalta saattoi peilata ja arvioida toista sekä 4

5 Luottamus Professori Kirsimarja Blomqvist: lisää työyhteisön hyvinvointia ja tehokkuutta sitä kautta rakentaa luottamusta. Nyt ihmisillä ei välttämättä ole mitään näistä. Monet sellaisetkin asiat, joihin ennen luotettiin yhteinen tulevaisuus, asioiden ennustettavuus, samaistuminen omaan tiimiin, yksikköön jne. on jouduttu kyseenalaistamaan. Aikaisemmin myös työntekijöiden arvomaailma, yhteinen kieli ja ammattilaisuus mahdollistivat toisen asiantuntijan kyvykkyyden tunnistamisen, kun töitä tehtiin pitkälti saman alan asiantuntijoiden kesken. Nykyisin organisaatioiden, projektien ja tiimien ihmiset ovat eri aloilta eikä heillä välttämättä ole yhteisiä arvoja tai kieltä. Toisaalta luottamusta tarvitaan enemmän kuin koskaan, kun asiantuntijatyötä tehdään yhä enemmän tiimeissä ja projekteissa, joissa jokaisen panoksella on merkitystä työn lopputuloksen kannalta. Luottamus heijastuu myös brändiin Organisaatioiden kannattaa Blomqvistin mukaan panostaa luottamukseen, koska tutkimusten mukaan se on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka selittää työyhteisön tehokasta ja tuloksellista kommunikaatiota, henkilöstön sitoutumista ja yhteistyökykyä organisaation sisällä. Luottamuksen tietoinen rakentaminen edellyttää hänen mukaansa ymmärrystä siitä, että siihen on erilaisia keinoja. Strategiasta vastaavien ihmisten tulisi miettiä niitä. Se on haastavaa, koska ihmiset ovat erilaisia. Heillä on erilainen kyky ja halu luottaa, ja heillä on myös erilainen motivaatio tehdä työtä. Ihmiset myös vastaavat ja reagoivat luottamukseen eri lailla. Luottamus ei synny itsestään vaan se vaatii aikaa ja vaivaa, Blomqvist sanoo. Hänen mukaansa asiantuntija-organisaatioissa luottamusta rakentaviin tekijöihin kuuluu mm. se, että ihmiset voivat luottaa muiden asiantuntemukseen ja kyvykkyyteen. Tämä on tärkeää, koska ihmiset ovat projekteissa ja tiimeissä riippuvaisia toisistaan. Lisäksi organisaatioiden tulisi toimintaympäristöstä riippuen panostaa mahdollisimman paljon toiminnan ennustettavuuteen ja johdonmukaisuuteen. Tähän liittyy myös viestintä eli se, mitä ihmisille kerrotaan siitä, missä tilanteessa ollaan. Esimerkiksi henkilöstön rekrytoinnissa, palkitsemisessa ja strategian läpiviemisessä asioiden tulisi olla mahdollisimman läpinäkyviä ja ihmisiä tulisi kohdella samanarvoisesti. Reilut prosessit ovat kaikille tärkeitä. Blomqvistin mukaan luottamus voi myös olla erilaista eri puolilla organisaatiota. Riippuu myös työn sisällöstä ja tavoitteista, kuinka pitkälle ihmiset ovat valmiit luottamuksessa menemään. Tämä taas vaikuttaa siihen, kuinka paljon organisaation kannattaa siihen panostaa. Sisäisen luottamuksen lisäksi Blomqvist pitää tärkeänä luottamuksen rakentamista asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin päin. Kaikki kuitenkin lähtee organisaation sisältä. Sillä jos organisaation sisällä ei ole luottamusta, se yleensä näyttäytyy myös toiminnan rajapinnoissa ulospäin. Se voi näkyä ristiriitoina tai epäjohdonmukaisena toimintana. Luottamus heijastuu myös organisaation brändiin. Parhaimmillaan sisäinen luottamus vahvistaa brändiä ja mainetta. Viestinnän, brändin ja imagon rakentamisen tulisikin Blomqvistin mukaan aina pohjautua tosiasioihin. Asiakkaille pitää kertoa itsestä kaikki se hyvä, mikä on totta, ja jonka varaan yhteistyötä voidaan rakentaa. Arvot ja johtaminen hyviä rakennuspalikoita Arvot ovat Blomqvistin mukaan yksi kaikkein vahvimmista luottamusta rakentavista tekijöistä organisaatiossa. Jos työyhteisön arvoprosessi kyetään viemään aidosti läpi niin, että ihmiset saavat osallistua arvojen rakentamiseen ja kokevat ne omikseen, ja organisaatiolle muodostuu yhteinen arvopohja, niin tämä on vahva keino rakentaa luottamusta. Blomqvist kuitenkin muistuttaa, että arvojen tulee olla aitoja. Se, mitä on kirjoitettu eli mitä halutaan olla, tulee myös tehdä tekojen kautta todeksi. Arvojen toteutuminen näkyy mm. organisaation virallisissa päätöksissä, esimiesten ja johdon tavassa toimia ja käyttäytyä eli siinä, toimitaanko yhteisten arvojen mukaisesti. Esimiehen rooli luottamuksen rakentamisessa onkin keskeinen, koska hän edustaa työntekijälle organisaatiota. Jos organisaatioon tulee esimerkiksi uusi palkkausjärjestelmä, niin esimies tekee sen todeksi työntekijälle. Esimiehen avoin viestintä voi vaikuttaa myönteisesti luottamukseen. Myös arjen työssä esimies vaikuttaa siihen, kuinka ihmiset viihtyvät työssään, kuinka sitoutuneita he ovat ja kuinka paljon he ovat halukkaita ideoimaan ja kehittämään. Toisaalta tietointensiivisessä organisaatiossa myös työntekijällä on Blomqvistin mukaan vastuu luottamuksesta. Työntekijäkin voi olla sellainen, jolla ei ole halua tai kykyä luottaa, ja joka tulkitsee esimiehen signaaleja väärin. Kyky rakentaa luottamusta onkin tänä päivänä tärkeä taito sekä esimiehelle että työntekijälle. Se auttaa työn tekemisessä. Kehittyvissä organisaatioissa tarvitaan Blomqvistin mukaan myös ns. ei-henkilöityvää luottamusta, joka näkyy esimerkiksi organisaation prosessien läpinäkyvyydessä. Hän uskoo, että tulevaisuudessa luottamus omaan organisaatioon voi olla entistä keskeisempi tekijä työntekijän sitoutumiselle. Tällöin työntekijä voi luottaa organisaation johdonmukaiseen toimintaan, vaikka esimiehet ja työkaverit vaihtuvat. 5

6 Teksti Liisa Salo, kuvat Mikko Haiko, kuvitus Stephanie Lindström Metropolian musiikin lehtoreilla Laura Huhtinen-Hildénillä ja Anna-Maija Iskaniuksella on vahva usko siihen, että taide edesauttaa ihmisten välistä kohtaamista, itseilmaisua, lisää hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä ehkäisee syrjäytymistä. Asiasta on myös tutkittua tietoa. Huhtinen- Hildénin mukaan myös työelämässä on käsinkosketeltava tarve musiikki- ja taidekasvatuksen sovelluksiin. Metropolia kehittää musiikin koulutustaan Taide lähemmäksi ihmisten arkea 6

7 Metropoliassa käynnistyi vuonna 2008 laaja musiikin koulutuksen kehittämistyö, jonka työkaluna toimii Kulttuurisillaksi nimetty hanke. Sen tavoitteena on kehittää ammattikorkeakoulusta valmistuvien musiikkipedagogien koulutusta ja menetelmäosaamista yhteistyössä pääkaupunkiseudun kulttuuri- ja taidelaitosten kanssa. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden yleisöyhteistyön osaamista sekä laajentaa musiikkipedagogin perinteistä työnkuvaa. Nykyajan ihmiset eivät enää entisaikojen tapaan koe taiteen tarvetta omassa elämässään. Kaupungeissa ovat omat museot, teatterit ja orkesterit, mutta vain harva kokee ne osaksi elämäänsä. Kulttuurisilta-hankkeessa on lähdetty siitä, että kaupungit ja niiden taidelaitokset voivat rakentaa siltoja yleisön suuntaan, varsinkin niiden ihmisten, jotka helposti jäävät kulttuurin katvealueelle kuten lapset, nuoret, maahanmuuttajat ja ikäihmiset. Sillanrakentajia tarvitaan, jotta ihmiset voisivat löytää musiikin tai muun taiteen alueen omakseen, ja liittää sen osaksi hyvää elämää. Uskon, että näin saadaan laajemminkin hyvinvointia kaupunkiin, sanoo Huhtinen-Hildén, joka on Kulttuurisiltahankkeen ideoija ja toimii sen johtajana. Hankkeen projektipäällikkönä toimivan Iskaniuksen mukaan erityisesti klassinen musiikki ja taiteen alat, joilla on vahva traditio, ovat yhä kauempana ihmisten arjesta. Tradition säilyttämisen rinnalle tarvitaan välineitä myös sen avaamiseksi. Tämä liittyy yleisökasvatukseen. Museot ovat pitkään tehneet pedagogista työtä, samoin kansallisooppera. Nyt vähitellen myös orkesterit ja teatterit avautuvat siihen, että taide nähdään vuorovaikutteisena. Myös yleisö tai kuulija voi olla mukana osallistuen elämykseen, Iskanius kuvailee. Siltojen rakentamista Tavoitteemme on löytää uusia tahoja ja menetelmiä, joilla ihmiset saadaan osallistumaan, jotta syntyy erilaisia siltoja ihmisten ja organisaatioiden välille. Rakennamme siltoja taidelaitoksista ihmisten luo, että ihmiset löytäisivät taiteen elämäänsä. Siltoja rakennetaan myös kaupunkien ja musiikin koulutusohjelman välillä. Lisäksi hanke synnyttää yhteistyötä Metropolian koulutusohjelmien välillä, Huhtinen-Hildén kuvailee. Esimerkkinä hän kertoo musiikin yhteistyöstä vanhustyön koulutusohjelman kanssa, jossa musiikkipedagogiopiskelijat ovat toimineet ikäihmisten parissa. Taide rakentaa yhteisöllisyyttä ja siltoja syntyy myös ihmiseltä toiselle. Ikäihmisten projekteissa olemme muun muassa nähneet, kuinka dementikko, jolla ei ole kielellistä kykyä kommunikoida, voi ottaa vierustoveria kädestä kiinni ja näin ilmentää Anna-Maija Iskanius (vas.) ja Laura Huhtinen-Hildén uskovat, että taiteilla on paljon annettavaa eri elämänalueilla. Rakennamme siltoja, jotta ihmiset löytäisivät taiteen elämäänsä. yhteistä kokemusta musiikin parissa. Yhteisöllisyys voi olla käsin kosketeltava mutta sanoin vaikeasti kuvattava tunne. Huhtinen-Hildénin mukaan hankkeen yhtenä tavoitteena onkin tarjota musiikkipedagogiopiskelijalle realistinen kuva työelämästä ja niistä eri alueista, joissa musiikkia voi käyttää välineenä ihmisten kohtaamiseen. Samalla opiskelijoiden näkemys erilaisista työllistymismahdollisuuksista laajenee. Kun Metropoliasta valmistuva muusikko menee orkesteriin, jossa kuulijoiksi on tulossa 7-luokkalaisia nuoria, hän tietää, miten avata tai toiminnallistaa tulevaa konserttikokemusta nuorille esimerkiksi niin, että soitetaan yhdessä tai tehdään musiikki-improvisaatioita jonkun teoksen pohjalta, Iskanius kuvailee. Verkostoja eri alojen kesken Kulttuurisilta tarjoaa Metropolian opiskelijoille myös mahdollisuuden verkostoitua ja tutustua toisten alojen osaajiin jo opiskeluaikana. Kun tuleva musiikkipedagogi ja geronomi ovat tehneet täällä yhteistyötä vanhainkodissa, niin parhaimmillaan he voivat työelämään mennessään muodostaa työpareja, perustaa uudenlaisia yrityksiä ja uusia kombinaatioita kulttuurin ja hyvinvoinnin sekä sosiaali- ja terveysalan kentille, Iskanius sanoo. Kulttuurisilta jatkuu vuoteen 2011 ja sen toteutuksesta vastaa Metropolia yhteistyössä Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien kulttuuri- ja taideorganisaatioiden kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat tähän asti olleet mm. Tapiola Sinfonietta, Helsingin kaupungin museo, Helsingin kaupunginteatteri ja Vantaan musiikkiopisto hankkeessa oli kuusi osaprojektia ja se tavoitti vajaat pääkaupunkilaista päiväkodeissa, kouluissa, vanhustentaloissa ja palvelutaloissa. Syksyllä käynnistyi yhteistyö erityispäiväkodin kanssa ja Aamupäivä orkesterin kanssa -tapahtumasarja, jossa Metropolian opiskelijaorkesterin vieraaksi tulee koululuokkia ja päiväkotiryhmiä. Lisäksi opiskelijat jalkautuvat kouluihin ja päiväkoteihin. Marraskuussa on yhteiskonsertti kaikille eri työpajoissa mukana olleille. Kulttuurisilta osallistava kulttuurikasvatus pääkaupunkiseudun palvelutuotannossa on EU:n aluekehitysraaton tukeen perustuva EU-hanke, jonka rahoittajana toimii Etelä-Suomen lääninhallitus. Sen tavoitteena on rakentaa toimintamalleja, joissa osallistavan ja eheyttävän musiikki- ja taidekasvatuksen menetelmiä sovelletaan uusissa yhteyksissä ja uudella tavalla kaupunkien palvelurakenteissa. Hanke jatkuu vuoteen Lue lisää: 7

8 Teksti Ville Muhonen, kuvat Mikko Haiko Minna Lamppu on keväällä 2010 valmistuva musiikin varhaiskasvattaja ja tahtonainen, joka on ollut opiskelijana mukana Metropolian Kulttuurisilta-hankkeessa. Työelämään hän suhtautuu luottavaisesti, sillä hän uskoo ryhmänohjauksen asiantuntijalle riittävän kysyntää. Uuden polven musiikkipedagogi Lampun hallitsevaksi luonteenpiirteeksi voisi nimetä vauhdikkuuden. Naisella on vakaa aikomus valmistua Metropolian musiikin koulutusohjelmasta puoli vuotta ennen määräaika. Huimaksi aikataulun tekee viime keväänä syntynyt esikoispoika, joka on järjestänyt 29-vuotiaalle Lampulle roppakaupalla lisätöitä. Ehtiväinen Lamppu on ollut tähänkin asti: ennen musiikinopintojaan hän on opiskellut maskeeraajaksi ja multimediatuottajaksi sekä kokeillut siipiään televisiossa muun muassa toimittajana. Lamppu on ammatillisista harharetkistään huolimatta aina haaveillut urasta musiikin parissa: Kiinnostukseni musiikkia kohtaan tulee kotoa. Isäni on musikaalinen, joten kotonani on aina laulettu ja soitettu. En vain pitkään aikaan tiennyt, millä tavoin voisin kiinnostukseni kanavoida. Musiikin aika koitti viimein vuonna 2006, kun hänet hyväksyttiin vuoden pääsykoetreenin jälkeen Metropolian (silloisen Helsingin ammattikorkeakoulun) musiikin koulutusohjelmaan. Koulutus avartanut maailmankuvaa Lamppu on suuntautunut varhaisiän musiikkikasvatukseen, jossa koulutetaan ohjaajia alle kouluikäisille musiikin harrastajille. Siinä häntä kiehtoo alan monipuolisuus: Kasvatuspuoli on suuri haaste ja työkenttä moniulotteinen. Nykyaikainen musiikkileikkikoulu sisältää liikuntaa ja luovaa toimintaa myös soittamisen ja laulamisen ulkopuolelta. Lampun opiskeluaikana ammattikorkeakoulun musiikkipedagogian opetussuunnitelmaa on kehitetty jatkuvasti. Jatkuva muutostila on ollut oikeastaan helpottava, sillä olen tottunut projektiluontoisuuteen työelämässä. Opiskeluaikaansa Lamppu kuvaa haastavaksi, mutta hän sanoo myös saaneensa paljon: Silmäni ovat avautuneet monella tasolla. Tämä on oikea koulutus kaikille, joilla on kiinnostusta kohdata ihmisiä työssään ja joissa elää rakkaus musiikkia kohtaan, hän sanoo. Lamppu aloitti musiikin opinnot jo 6- vuotiaana pianotunneilla. Pääasialliseksi instrumentiksi valikoitui myöhemmin laulu, jota hän on opiskellut yli kymmenen vuotta. Viimeisenä opiskeluvuotenaan Lamppu aikoo lisätä repertuaariinsa kitaran. Kulttuurisillasta vauhtia työelämään Käytännön musiikkipedagogiaan Lamppu on tutustunut muun muassa Metropolian Kulttuurisilta-hankkeessa. Hän osallistui Muistoja Helsingistä -osaprojektiin, jossa järjestettiin elämyshetkiä keskivaikeasti ja vaikeasti dementoituneille ikäihmisille. Projektin poikkitaiteellisissa työpajoissa musiikki oli yksi väline muiden joukossa, joilla ikäihmisiä pyrittiin aktivoimaan kaikkiin aisteihin kohdistuvilla ärsykkeillä: He muun muassa haistelivat pullan ja kevään tuoksuja, koskettelivat pellavaa, lauloivat Muuraria ja Emmaa, Lamppu kertoo. Kokemustaan hän kuvailee vaikuttavaksi: Projekti sisälsi paljon enemmän kuin ennakkoon osasin aavistaa. Sanat eivät riitä määrittelemään kaikkea oppimaani. Lamppu myös ohjasi ja käsikirjoitti osaprojektista DVD-julkaisun. Monenlaisia työmahdollisuuksia Muistoja Helsingistä -projekti on Lampun mukaan hyvä esimerkki siitä, millaisiin tehtäviin joustava muskari-täti voi nykyisin työllistyä. Varhaisiän musiikkikasvattaja voi saada leipänsä esimerkiksi kuoronjohtamisesta tai yleisötyöstä. Yleisötyössä mahdollisia työnantajia olisivat esimerkiksi sinfoniaorkesterit tai lastenteatterit, jotka palkkaavat yleisötyövastaavia avaamaan esitettävää teosta elämyshetken tai työpajan kautta eri yleisöryhmille. Ryhmä sinänsä voi olla millainen ja minkä ikäinen tahansa. Työtulevaisuutensa Lamppu näkee valoisana. Hänellä on luja luottamus omaan ammattitaitoonsa: jos työpaikkaa ei muuten kuulu, voi sellaisen kehittää itse itselleen. Minua on usein varoiteltu lähtemästä milloin mihinkin, koska töitä ei muka ole. Olen varoituksista välittämättä hakeutunut aina sille alalle mille olen halunnut ja työllistynyt joka kerta, Lamppu kertoo. Lamppu ei suunnittele opiskelijaelämän lopullista hylkäämistä, vaikka taskuun tuleekin keväällä jo kolmas ammattitutkinto. Tulevaisuudessa hän aikoo pätevöityä laulunopettajaksi. Uusi tutkinto on tahtonaiselle vain ajan kysymys. Olen vitsaillut, että opiskelen vanhoilla päivilläni itseni vielä lääkäriksi, Lamppu nauraa. Ihmisläheinen ammatti sekin. Jutun kirjoittaja opiskelee käsikirjoittamista Metropolian elokuvan ja television koulutusohjelmassa valmistuen medianomiksi (AMK). 8

9 Teksti Liisa Salo, Hanna Kososen kuva Mari Hohtari, Rhinoceros Oy, muut kuvat Heidi SöderholmMozart Klassinen musiikki sisältää paljon vanhoja perinteitä, joiden rinnalle tarvitaan myös uusia tuulia, sanoo Espoon kaupunginorkesterin Tapiola Sinfoniettan toiminnasta vastaava intendentti Hanna Kosonen. tutuksi Tapiola Sinfonietta onkin lähtenyt kehittämään yhteistyötään erilaisten yleisöjen suuntaan. Yksi kohderyhmä ovat lapset. Espoon 2. luokkalaisilla oli mahdollisuus tutustua ennakkoon mm. Mozartin, Beethovenin ja Sibeliuksen musiikkiin, kun Tapiola Sinfonietta toteutti syksyllä lapsille suunnatun KULPS-konsertin sarjan Espoon kulttuurikeskuksessa. Orkesterin muusikot ja Metropolian musiikin koulutusohjelman opiskelijat virittivät koululaiset konsertin tunnelmaan ennen konsertteja pidetyissä työpajoissa osana Kulttuurisilta osallistava kulttuurikasvatus pääkaupunkiseudun palvelutuotannossa -hanketta. Työpajojen ideana oli johdattaa tuleva yleisö eli lapset sisälle konserttiin muun muassa soittimien esittelyjen ja soittamisen kautta ennen varsinaista esitystä, Kosonen kertoo. Espoossa on meneillään kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS!-projekti, jonka tavoitteena on tutustuttaa kaikki Espoon peruskoulujen oppilaat oman kaupunkinsa kulttuuri- ja liikuntakohteisiin. Se on osa kaikille yhteistä maksutonta perusopetusta. Tapiola Sinfoniettan vastuulla ovat Kososen mukaan peruskoulujen 2. ja 7. luokkalaiset. Yhteistyö Metropolian musiikin koulutuksen kanssa on erittäin luontevaa, koska näin voimme tarjota mittavan määrän työpajoja, joiden toteutukseen opiskelijat tuovat oman osaamisensa. Me saamme opiskelijoiden kautta paitsi resursseja pajojen toteutukseen, niin myös uutta osaamista sekä tuoreita näkökumia ja ideoita tekemiseen. Opiskelijoille yhteistyö kuuluu opintojen osaksi, joista he saavat opintopisteitä, Kosonen kuvailee. Kynnysten madaltamista Kosonen pitää yhteistyötä tärkeänä myös orkesterille. Opiskelijoiden läsnäolo workshopeissa on ollut meille tärkeä muistutus siitä, miten voimme miettiä uusia lähestymistapoja musiikkiin ja tasoittaa kynnyksiä kuulijoiden suuntaan. Lasten työpajoissa musiikin opiskelijat ovat toimineet välittäjinä, jotka ovat tuoneet uutta pedagogista osaamista yhteistyöhön, jolloin muusikoiden on ollut helppo tulla pajoihin enemmän omana itsenään ja soittajina. Tulevaan konserttiin on perehdytty työpajoissa sellaisessa muodossa, joka on lapsille helppo vastaanottaa, vaikka klassinen musiikki ei olisi heille ennestään tuttua. Lapsethan ovat siinä mielessä ihana yleisö, ettei heillä ole asioista ennakkoluuloja, jollemme me niitä heille luo. Kosonen uskoo, että yleisökasvatus leviää klassisen musiikin pariin laajemmin myös Suomessa, sillä maailmalla se on jo yleistä. Sitä tarvitaan, ei pelkästään erityisryhmille, vaan kaikenlaisille kuulijoille, jotta musiikki saadaan tuotua lähemmäksi ihmisiä. Tähän tarvitaan välittäjäksi ihmisiä, joilla on mielellään myös itsellään muusikon koulutus ja pedagogista osaamista. Uskon, että tulevaisuudessa myös muusikon ja musiikkipedagogin täytyy olla yhä enemmän monitaituri, jolla on rohkeutta tarttua erilaisiin asioihin. 9

10 Teksti Liisa Salo, Kuvat Teemu Malva Miten koulutetaan hyviä insinöörejä? Mekaniikan peruslait 1600-luvulta pätevät yhä, vaikka maailma ympärillä muuttuu. Ei kuitenkaan ole samantekevää, millaisessa oppimisympäristössä ja miten tuleva insinööri oppinsa saa. Yhä useampi insinööri työskentelee monikulttuurisissa, globaaleissa ja eri alojen osaajista muodostuvissa työyhteisöissä ja tiimeissä, jotka edellyttävät Newtonin lakien lisäksi myös muunlaista osaamista. Tekniikan alan korkeakoulukoulutuksen kehittämistä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on pohtinut opetusministeriön tuella toiminut tekniikan korkeakoulutuksen keskeisten sidosryhmien muodostama työryhmä. Se sai keväällä 2009 valmiiksi kolme toimenpideohjelmaa, jotka liittyivät alan opetuksen kehittämiseen, kestävän kehityksen haasteisiin ja tekniikan alan yksiköiden profiloitumiseen. Vuonna 2008 valmistui jo tekniikan alan kansallinen strategia, jonka näkökulmaa uudet raportit syventävät. Toimenpideohjelmat on julkaistu Tekniikan Akateemisten Liiton TEKin julkaisusarjassa. Koulutuksen laatua käsittelevässä raportissaan todetaan, että vuodessa maailmassa valmistuu noin miljoona insinööriä. Samalla kysytään, mikä erottaa Suomen 800 valmistuvaa insinööriä Kiinan tai Intian sadoistatuhansista insinööreistä? Vastaukseksi tarjotaan panostamista koulutuksessa määrän sijasta laatuun. Työryhmä onkin ottanut kantaa myös tekniikan alan korkeakoulutusta tarjoavien yksiköiden määrään ja rakenteiden kehittämiseen. Opetusmenetelmien kehittäminen tärkeää Suomi tarvitsee maailman parasta insinööriosaamista -raportin (2009) mukaan työelämässä insinöörille yhä keskeisemmät osaamisalueet liiketoiminta, kansainvälisyys ja kestävä kehitys jäävät korkeakoulutuksessa edelleen liian vähälle huomiolle. Oppisisältöjä tärkeämpänä kehittämiskohteena työryhmä pitää kuitenkin opetussuunnitelmia ja -menetelmiä sekä opiskelukulttuuria. Tekniikan ydinosaamisen uskotaan olevan alan korkeakoulutuksen ydin myös tulevaisuudessa. Sen lisäksi insinööriltä odotetaan yhä enemmän poikkitieteellistä osaamista. Siihen liittyvät muun muassa kestävä kehitys ja elinkaariajattelu, turvallisuus ja riskien hallinta, liiketoimintaosaaminen ja yrittäjyys. Tärkeäksi nähdään oman alan lisäksi jonkin muun tekniikan alan tai toisen alueen hallinta sekä teknologian käytettävyyteen ja tuotteistamiseen liittyvä osaaminen. Kolmas keskeinen osaamisalue liittyy vuorovaikutukseen, kansainvälisyyteen ja organisaatio-osaamiseen. Lisäksi esille nostetaan arvojen ja asenteiden sekä työssä oppimisen merkitys. Raportissa kiinnitetään huomiota myös pedagogisen johtajuuden merkitykseen tekniikan alan koulutuksen kehittämisessä. Suurimpina haasteina kansallisella tasolla mainitaan opetuksen arviointiin ja laadunvarmistukseen liittyvät kysymykset. Tekniikan yhteistyöryhmän raportit 2009: Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen profiilikartta. Suomi tarvitsee maailman parasta insinööriosaamista. Loppuraportti opetuksen laatutyöstä. Tekniikan korkeakoulutus ihmisen ja ympäristön hyväksi. Tutkimus kestävästä kehityksestä tekniikan korkeakoulutuksessa. Raportit ovat luettavissa PDF-tiedostoina osoitteessa > Julkaisut Metropolian tietotekniikan opiskelijat Sami Sainio (vas.), Juho Kinnunen, Alex Talaskivi ja Jorma Kaulanen suunnittelivat pienryhmäprojektina kauko-ohjattavan robotin, joka voitti robottien keskinäisen paremmuuskisan. 10

11 Robotin suunnittelu haastaa tulevan insinöörin oppimaan Metropolian tietotekniikan yliopettaja Antti Piironen on tehnyt mielenkiintoisen huomion television sarjoista. Tv:stä tulee nuoria kiinnostavia sarjoja niin poliisin työstä, sairaalamaailmasta kuin palomiehistäkin, mutta ei yhtään sarjaa insinööreistä. Tekniikasta puhutaan vain uutisissa ja tietotekniikastakin vain silloin, kun joku suuri yritys irtisanoo väkeä, Piironen harmittelee. Kuitenkin tietotekniikka on Piirosen mukaan ala, joka tarjoaa moninaisia haasteita jo opiskeluaikana sekä erinomaiset työllistymismahdollisuudet. Piironen opettaa sulautettua tietotekniikka. Siinä opiskellaan sellaisten teknisten laitteiden suunnittelua, joissa elektroniikka ei näy vaan on osa kokonaisuutta kuten matkapuhelimissa, paikanninlaitteissa ja erilaisissa teollisuuden mittauksissa. Nuorten kiinnostuksen lisääminen tekniikan alaa kohtaan on Piirosen mukaan vaikea haaste. Median lisäksi myös kouluissa pitäisi käydä enemmän kertomassa nuorille alasta sen mahdollisuuksista. Lisäksi Piironen kehittäisi tietotekniikan koulutusta nykyistä laaja-alaisemmaksi, jolloin se liittyisi enemmän muihin opintoihin sen sijaan, että sitä opetetaan erikseen. Metropolia kehittää opetusmenetelmiään Metropoliassa tekniikan alan koulutusta on lähdetty kehittämään muun muassa opetusmenetelmien kautta. Keskeiseksi opetusmenetelmäksi on valittu ns. CDIO, jonka periaatteiden mukaisesti opiskelijat pääsevät kehittämään työelämävalmiuksiaan heti opintojen alusta alkaen muun muassa projektilähtöis e s s ä opp im is e s s a. CD I O on lyh enne s an o ist a Conceive, Design, Implement ja Operate, jotka vapaasti suomennettuna tarkoittavat: määrittele, suunnittele, toteuta ja ylläpidä. Metropolian tietotekniikan koulutusohjelmassa Espoossa projekti- ja ongelmakeskeistä oppimismenetelmää on Piirosen mukaan sovellettu vielä pidemmälle. Meillä on oma konsepti tähän: Problem Based Learning -lähestymistavan sijasta halusimme tarjota enemmänkin Challenge Based Learning eli haasteeseen perustavan lähestymistavan, Piironen kuvailee. Tietotekniikan yliopettaja Antti Piironen uskoo haasteiden kautta oppimiseen. 11

12 Robotin suunnittelu haastaa tulevan insinöörin oppimaan Tietotekniikan koulutusohjelma tarjoaa insinööri (AMK) -tutkintoon johtavia nelivuotisia päätoimisia opintoja nuorille ja työn ohessa suoritettavia aikuisopintoja. Lisäksi tietotekniikassa voi suorittaa erikoistumisopintoja. Opiskelu tapahtuu suuntautumisvaihtoehdosta riippuen Helsingissä tai Espoossa. Lue lisää: > Koulutustarjonta Lue lisää: Erika Julku suunnitteli opiskelevansa bioanalytiikkaa, mutta insinööriopinnot veivät mukanaan. Käytännössä opiskelijat aloittavat toisena opiskeluvuotenaan pienryhmäprojektin, jossa yhdistyvät mm. elektroniikan opinnot, laskuharjoitukset sekä suomen kielen ja viestinnän opinnot mm. kokouskäytäntöjen sekä projektin dokumentoinnin kautta. Projektin pienryhmät muodostetaan opiskelijoiden oman mielenkiinnon pohjalta neljästä keskeisestä aihealueesta: elektroniikka, ohjelmointi, mekaniikka ja dokumentointi. Lukukauden aikana jokainen ryhmä suunnittelee ja rakentaa kauko-ohjattavan robotin. Näin opiskelijat pääsevät suoraan hyödyntämään ja testaamaan teoriassa opittuja asioita myös käytännössä. Päämäärä on selvä: opiskelijat saavat haasteen. Rima laitetaan keskimääräistä korkeammalle. Päämäärän lisäksi projektille on selkeä aikataulu. Näyttöpäivänä robotin tulee toimia. Muuten projektiryhmä voi itse aikatauluttaa tekemisensä. Näin he oppivat ottamaan vastuun koko projektista. Opettajan rooli vaihtelee luennoitsijasta tutoriin, jonka tehtävänä on valmiiden faktojen tarjoamisen sijasta oppimisen ohjaaminen. Määrätietoista puurtamista Projekti huipentuu keväällä pidettävään näyttöpäivään, jolloin pienryhmien suunnittelemat ja kokoamat kauko-ohjattavat robotit kilpailevat paremmuudesta. Tapahtuma toteutetaan englanniksi sekä kuvataan ja videoidaan, sillä Piironen käy esittelemässä koulutusohjelman CDIO-toteutusta myös alan kansainvälisissä tilaisuuksissa. Kesällä 2009 hän vieraili CDIOoppimisen kansainvälisessä konferenssissa Singaporessa esittelemässä oppimisprojektin rakennetta ja saavutettuja tuloksia. Projekti on vaativa, Piironen tunnustaa. Mutta samalla hän uskoo, että se valmistaa opiskelijoita projektityöskentelyn taitoihin: yhteistyöhön, suunnitelmallisuuteen, aikataulutukseen, vastuun ottoon ja erityisesti tuotekehityksessä tarvittavaan kärsivällisyyteen. Tällä alalla on hyvin vähän pikatuotteita. Sulautetussa tietotekniikassa kehitettävät tuotteet ovat pitkään markkinoilla. Niiden muotoilu voi muuttua, mutta laite pysyy samanlaisena. Nykyajan nuoret tarvitsevat oppia määrätietoisesta puurtamisesta, jotta he jaksavat tehdä töitä teollisuuden tuotekehityksessä. Piironen on nähnyt, kuinka projektityöskentelyn tulokset heijastuvat koko loppuajan opintoihin ja työelämään. Opiskelijoille voi tämän jälkeen antaa minkälaisen projektin tahansa, niin he hallitsevat kokonaisuuden. Projektityötaidot ovat Piirosen mukaan tärkeitä myös kansainvälistyvässä työelämässä. Insinöörit työskentelevät yhä enemmän monikulttuurisissa ympäristöissä, joissa työ tehdään vaihtuvissa projekteissa. Bioanalytiikka vaihtui tietotekniikkaan Helsinkiläisestä tietotekniikan opiskelijasta, Erika Julkusta, piti alun perin tulla bioanalyytikko, mutta nyt insinööriopinnot ovat vieneet mukanaan. Olen viihtynyt hyvin, vaikka aluksi olo oli hieman ulkopuolinen, kun olen ryhmän ainut naispuolinen opiskelija. Projekti on ollut haastava ja siinä on ollut vaikeita juttuja, joita olemme tehneet; elektroniikka on pitänyt suunnitella itse, olemme myös ohjelmoineet ja koonneet koko robotin, Julku kuvailee. Hänestä on ollut hyvä päästä heti opintojen alussa soveltamaan asioita luentojen ohella. Opintojen jälkeen Julku toivoo saavansa oman alansa töitä elektroniikkaan tai ohjelmointiin liittyen. Vaikka Julkun ryhmän robotti ei yltänyt näyttöpäivänä finaaliin asti, oli projektityöskentely hänen mukaansa hyvää harjoitusta paitsi sisältöjen oppimiseen myös ryhmätyötaitojen kehittämiseen. 12

13 Teksti Liisa Salo, kuvitus Stephanie Lindström Tieto ja langaton teknologia avuksi julkisten tilojen energiansäästöön Euroopassa Tieto on paras tapa vaikuttaa, kun halutaan muokata ihmisten energiankulutukseen liittyviä asenteita ja käyttötapoja. Tähän uskotaan keväällä 2009 alkaneessa Save Energy EU-hankkeessa, joka tähtää energiansäästöön julkisissa rakennuksissa. Helsingin Pihkapuiston ala-aste ja Ala-Malmin koulu on valittu hankkeen kokeilukohteiksi Suomessa. Niissä kehitetään yhteistyössä koulun käyttäjien kanssa langattomia, tieto- ja viestintäteknologiaa (ICT) hyödyntäviä mittaus- ja ohjausjärjestelmiä. Tavoitteena on, että henkilöstö ja oppilaat saavat reaaliaikaisesti tietoa koulun tilojen sähkön, valaistuksen ja ilmastoinnin käytöstä aiheutuvasta energiankulutuksesta. Save Energyssa halutaan kehittää Euroopan laajuisesti parhaita käytäntöjä energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen julkisissa tiloissa, jotta voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen etenemiseen. Mukana on 16 yhteistyökumppania viidestä Euroopan maasta: Suomesta, Alankomaista, Portugalista, Ruotsista ja Englannista. Helsingin lisäksi energiansäästökokeiluja toteutetaan vanhustentalossa Leidenissa, kaupungin virastotalossa Lissabonissa, kulttuuri- ja konserttitalossa Luleåssa sekä kaupungin monitoimitalossa Manchesterissa. Kaikissa Euroopan kokeilukohteissa kumppaneina ovat paikallinen kaupunki ja yliopisto. Kaupunki tarjoaa sovelluksen ja yliopisto tuo projektiin kehittämisosaamisen sekä uudenlaista ajattelua ja energiansäästön konseptointia, kertoo Suomen kokeilun projektipäällikkö Asko Kippo Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Metropolian ja Helsingin kaupungin lisäksi Suomesta hankkeessa ovat muk ana H elsingin k au ppakorkeako u lu, N o kia, There Corporation ja Green Net Finland Oy. Mittaus- ja ohjausjärjestelmien suunnittelussa sovelletaan Living Lab -menetelmää eli käyttäjien näkemykset otetaan huomioon tosielämän testausten avulla. Mukana on erilaisia ryhmiä: kouluista ovat oppilaat, opettajat ja muu henkilöstö sekä huolto- ja kunnossapitoasioista vastaavat. Lisäksi kaupungin kautta tulevat mukaan kiinteistöviraston, HKR:n, opetusviraston sekä Palmian asiantuntijat. Lähtökohtana on vaikuttaa pilot-koulujen käyttäjäryhmien asenteisiin ja käyttäytymiseen ja sitä kautta saada aikaan energiansäästöä ja ilmastonsuojelua, Kippo kiteyttää. Tulokset levitetään ympäri Eurooppaa Energiansäästön mahdollisuuksia on kartoitettu Helsingin kouluissa yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Metropolia on mukana käytännön toteutuksessa. Hanke nivoutuu ammattikorkeakoulussa tekniikan alan opetukseen, opinnäytetöihin sekä T&K-toimintaan. Tavoitteena on kehittää kouluissa olemassa olevien kiinteistöjen hallintajärjestelmien rinnalle automaatiojärjestelmä, joka perustuu uusimpaan ICT-teknologiaan. Se mahdollistaa, että käyttäjät saavat reaaliaikaisesti tietoa energiankulutuksestaan. Lisäksi mobiililaitteisiin suunnatun pelin avulla käyttäjät voivat tutkia, millaisia energiansäästövaihtoehtoja on esimerkiksi yksittäisessä luokassa. Pelin toteutuksesta vastaa Helsingin kauppakorkeakoulu. Langattomat mittausjärjestelmät rakennetaan syksyllä 2009 ja otetaan käyttöön vuodenvaihteessa, jonka jälkeen alkaa puolitoista vuotta kestävä seurantavaihe. Hankkeen kokemukset ja tulokset on tarkoitus levittää ja hyödyntää laajasti ja sitä kautta lisätä julkisten tilojen energian säästöä Euroopassa. Kokeilukohteiksi on tarkoituksella valittu eri maissa toisistaan poikkeavia tiloja ja eri käyttäjäryhmiä, jotta tulokset saadaan mahdollisimman laajaan käyttöön erilaisten kohderyhmien keskuudessa. Esimerkiksi Helsingissä on mukana vain kaksi pilottikoulua, mutta kaikkiaan kaupungilla on yli 200 koulua. Jos tulokset ovat hyviä, niin on odotettavissa, että niitä sovelletaan myös muissa kouluissa. Lisäksi lapset vievät tietoa myös koteihin. Vastaavasti virastotalojen energiansäästötuloksia on tarkoitus hyödyntää joka maassa, Kippo kuvailee. Elokuuhun 2011 jatkuvan hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 4,6 miljoonaa euroa, josta EU kattaa 50 prosenttia. Lue lisää: 13

14 Teksti Milla Laasonen, kuvat Mikko Haiko Kuinka maahanmuuttajien mahdollisuuksia korkeakouluopintoihin tai urakehitykseen voidaan edesauttaa? Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastauksia VOIMAA voimavaroja maahanmuuttajista -tutkimus- ja kehittämishankkeessa, jossa työyhteisökumppaneina ovat mukana muun muassa Itella ja Muxlim Inc. Hankkeen toteutuksessa hyödynnetään sosiaalisen median työkaluja. Liiketoiminnalla tasavertaisempaan maailmaan Postilaitos perustettiin vuonna Pietari Brahen aikaan ei osattu uneksiakaan verkkopohjaisista tiedonvälitysratkaisuista, saati 2000-luvun sosiaalisen median sovellusten tuottamasta viestinnän tasavertaistavasta vaikutuksesta. Nykyisin postilaitos on nimeltään Itella, ja se toimii Pohjois- ja Keski-Euroopassa sekä Venäjällä. Muxlim Inc on perustettu 2000-luvulla. Yritys hyödyntää sosiaalista mediaa markkinoinnissa ja brändäyksessä. Muxlim on aloittanut toimintansa globaalina Helsingistä käsin ja menestynyt maailmanlaajuisesti löydettyään kohderyhmäkseen muslimit. Maahanmuuttajien urapolkuja Vuonna 1990 Helsingin Postikeskukseen tuli postinlajittelijaksi ghanalainen Wilberforce Essandor. Hän suoritti Helsingin yliopistossa valtiotieteen maisterin opinnot. Nykyisin Wilberforce Essandor toimii Itellassa kehityspäällikkönä. Hänen tehtävänsä on rakentaa Itellasta aidosti monikulttuurista työyhteisöä. Vuonna 1999 yhdysvaltalainen Stephen Lee saapui Suomeen suorittaakseen MBA-tutkinnon Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikössä. Hän aloitti uransa Suomessa Mato Valtosen luotsaamassa Wapit Oy:ssä, joka oli mobiilipalveluita kehittänyt ohjelmistotalo. Yrityksen elinkaari kesti IT-huumassa vuodesta 1998 vuoteen Wapitin jälkeen Lee pistäytyi työvoimatoimistossa kysymässä neuvoa, miten hän voisi ryhtyä Suomessa yrittäjäksi. Työvoimatoimiston asenne ei ole unohtunut. Nähtyään ansioluetteloni he ihmettelivät, miksen mene suoraan Nokialle töihin, Lee toteaa. He pitivät yrityksiä perustavia ihmisiä luusereina, jotka eivät saisi muilta töitä. Vuonna 2002 egyptiläisten vanhempien Dubaissa syntynyt poika Mohamed El-Fatatry saapui Suomeen opiskelemaan tietotekniikkaa. Pian hän huomasi elävänsä vähemmistömuslimina ja kaipasi omaa kulttuuriaan. Hän etsi sopivaa muslimiyhteisöä internetistä, mutta törmäsi vain leimallisen poliittisiin tai uskonnollisiin tahoihin. Koska sopivaa verkkoyhteisöä ei löytynyt, hän perusti oman palvelun. Vuonna 2009 Mohamed El-Fatatry on Muxlim Inc.:in perustaja ja toimitusjohtaja, jonka liikeidea on vienyt hänet muun mua s s a p uh um a an Y hdist y neill e K ans aku nnill e. Stephen Lee on osaperustaja ja toimii yrityksen operatiivisena johtajana. Kilpailukyky kasvaa ihmisistä Muxlim.com on verkkoyhteisö, joka keskittyy muslimien päivittäiseen kulttuuriin, kuten ruokaan, muotiin, musiikkiin ja viihteeseen. Samalla Muxlim Inc. tarjoaa globaaleille brändeille mahdollisuuden lähestyä muslimiasiakaskuntaa verkkoyhteisön kautta. Yhdysvalloissa muslimeilla on arvioitu olevan ostovoimaa jopa 170 miljardia dollaria, jonka yritykset ovat jättäneet huomiotta vain siksi, että asiakaskunta nähdään haasteellisena lähestyä. Leen mukaan Suomella on erinomaiset rakenteet niin yritystoiminnan tukemiseen kuin rahoittamiseen. Haasteena on Suomen pienuus ja rajatut kotimaan markkinat. Liiketoiminnan harjoittaminen globaalisti on kuitenkin helppoa internetin avulla. Leen mielestä yrittäjyyttä voisi Suomessa kehittää niin, että suunnatessaan maailmanlaajuisille markkinoille pienyrityksetkin saisivat tukea aivan alusta alkaen. Suomalaisten pitäisi päästä eroon epäonnistumisen pelostaan. Yritystoiminnassa ei voi menestyä, ellei pyri rikkomaan rajoja ja tartu tilaisuuteen välittömästi, Lee toteaa. Muxlim Inc. on mukana VOIMAAprojektissa, koska sitä kautta on mahdollisuus kouluttaa nuoria alalle, jolle ei ole vielä olemassa virallisia tutkintoja. Essandor uskoo, että Suomessa on lähitulevaisuudessa pulaa työntekijöistä monilla aloilla. Siksi Itella panostaa monikulttuurisen työyhteisön kehittämiseen. Suomessa on paljon täällä syntyneitä ja opiskelleita maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, joissa on valtava potentiaali. Emme voi jättää palkkaamatta heitä vain kieli- ja kulttuurierojen vuoksi, Essandor muistuttaa. Kehittääkseen henkilökuntaansa ja osaamistaan Itella on sitoutunut erilaisiin projekteihin, joissa monikulttuurisuutta käsitellään eri näkökulmista. Metropolia Ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman hallinnoima VOIMAA -voimavaroja maahanmuuttajista on näistä yksi. Essandor uskoo, että työntekijöiden sitouttaminen tutkimusja kehittämishankkeeseen ei ole vaikeaa. Tavoitteena kehittyminen ja menestys Vuonna 1989 Postilla työskenteli 42 maahanmuuttajaa kahdestakymmenestä eri maasta. Tänään heitä on Itellassa seitsemänsataa, 71 eri maasta. Essandorin mielestä monikulttuurisen työympäristön luomisessa onnistumisen ydin on yrityksen johto. Ilman sitoutunutta johtoa, voit unohtaa koko jutun. Työntekijöille halutaan Itellassa luoda tasavertaiset mahdollisuudet, tämä näkyy niin rekrytoinnissa kuin urakehityksen tukemisessa. 14

15 Ammattitaidon kehittäminen on tärkeää. Siksi yritys on tänä vuonna lanseerannut Monikulttuurisen toimintamallin ja -suunnitelman. Sen on tarkoitus antaa esimiehille työkaluja monikulttuuriseen johtamismalliin ja kehittämiseen. Itellan sisäinen verkkopohjainen wiki-työkalu mahdollistaa työntekijöiden osallistumisen työyhteisön kehitystyöhön. Wiki-keskustelujen kautta HRjohtoryhmä saa tärkeää tietoa. Esimerkiksi yhdenvertaisuus- ja työhyvinvointikysymykset viedään aina eteenpäin pohdittavaksi. El-Fatatry ja Lee toimivat tiimeineen välittäjänä maailmanlaajuisten yritysten ja muslimiasiakaskunnan välissä. He muodostavat lähtökohdaltaan monikulttuurisen, globaalisti toimivan yrityksen. Muxlimin työntekijöistä kaikki eivät ole muslimeja, eivätkä maahanmuuttajia. Rekrytoinnit tehdään sen perusteella, kuka on paras suorittamaan tehtävän. Liiketoiminta ei ole hyväntekeväisyyttä, mutta hyvin tehtynä bisnes tuottaa sosiaalista hyötyä ja antaa mahdollisuuden muutokselle, Lee kiteyttää. VOIMAA voimavaroja maahanmuuttajista on tutkimus- ja kehityshanke. Tutkimuksen avainkysymys on, kuinka voidaan helpottaa maahanmuuttajien pääsyä korkeakouluopintoihin ja työelämässä jo olevien maahanmuuttajien urakehitystä. Hankkeen osaprojekteissa ja hallinnoinnissa käytetään sosiaalisen median työkaluja. Hankkeen aikana suunnitellaan ammattikorkeakouluopintoihin valmentavia koulutuksia yhdessä opettajien kanssa ja henkilöstön kehittämisen kokonaisuuksia työyhteisöjen tarpeista lähtien. Lisäksi hankkeessa tuotetaan selvitys metropolialueen työnantajien kiinnostuksesta maahanmuuttajien rekrytointiin. Hankekausi: Rahoittaja: Etelä-Suomen lääninhallitus, Euroopan sosiaalirahaston varoin. Päätoteuttaja: Metropolia Ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Fakiirimedia Oy. Web & Wiki: Itellasta halutaan rakentaa monikulttuurinen työyhteisö, sanoo kehityspäällikkö Wilberforce Essandor. Mohamed El-Fatatry (vas.) ja Stephen Lee. 15

16 Teksti Liisa Salo, kuvat Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Ammattikorkeakoulun ja työelämän arki ja käytänteet eroavat toisistaan. Yhteistyötä tehdään kuitenkin paljon. Millaisia periaatteita, rakenteita ja prosesseja hyvä yhteistyö edellyttää. Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastauksia Espoon ja Metropolian yhteistyössä. Tavoitteena on tuottaa malli siitä, mistä elementeistä korkeakoulun ja työelämän molempia hyödyttävä kumppanuus muodostuu. kumppanuusmalli Espoon ja Metropolian yhteistyön tavoitteena 16

17 Fysioterapeutti Susanna Risku (keskellä) ohjasi syksyllä 2009 aivohalvauksesta kuntoutuvaa Pekka Blomia Suomessa vielä harvinaisessa kävelysimulaattorissa Espoon sairaalassa Puolarmetsässä. Risku on työelämän kehittäjänä mukana Espoon kaupungin ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteisessä Liittyvä voima -hankkeessa, jossa työelämän ja korkeakoulun kumppanuusmallin lisäksi kehitetään muun muassa potilaan kotiuttamisprosessia. Sairaanhoitajaopiskelija Leena Ketola Metropoliasta osallistui kuntoutukseen osana työharjoitteluaan. Yhteistyötä tutkitaan erityisesti osaamisen ja asiantuntijuuden, ura- ja rekrytointimallin sekä ohjaustoiminnan näkökulmista. Lähtökohtana on, että malli on siirrettävissä ja sovellettavissa myös muihin vastaaviin hankkeisiin. Kumppanuusmallin rakentaminen on keskeinen osa Espoon ja Metropolian Liittyvä voima -hanketta. Sen taustalla on korkeakoulun näkökulmasta toistuva kokemus työelämäyhteistyöstä, jossa jokaisen uuden projektin tai kehittämishankkeen alussa rakenteet, periaatteet ja toimintatavat on täytynyt miettiä uudestaan. Kuitenkin yhteistyö on mielekkäämpää, jos perusrakenteet ovat kunnossa ja voimme toimia niiden sisällä. Silloin energia menee itse toimintaan eikä rakenteiden uusimiseen ja uudestaan miettimiseen joka kerta, sanoo Liittyvä voima -hankkeen projektipäällikkö, yliopettaja Merja Reijonen Metropoliasta. Kumppanuusmalli kehitetään toimintatutkimuksena pilotissa, jossa keskeisinä yhteistyökumppaneina ovat hyvinvoinnin ja toimintakyvyn sekä terveys ja hoitoalan klusterit Metropoliasta sekä Espoon sairaala ja rekrytointiyksikkö. Lisäksi yhteistyötä tehdään mm. Metropolian logistiikan, hyvinvointiteknologian ja mediatekniikan koulutusten kanssa. Pilotin osaprojekteissa keskitytään turvallisen lääkehoidon, kotiuttamisen ja toimintakulttuurin kehittämiseen. Reijosen mukaan korkeakouluissa ei vielä riittävästi hyödynnetä työelämän asiantuntijuutta. Opettaja ei ole kaiken asiantuntija. On tilanteita, joissa opetamme hyvinkin vaativaa käytännön asiantuntijuutta edellyttäviä asioita ilman, että hyödynnämme työelämän asiantuntijaa, joka saattaisi löytyä viereisestä rakennuksesta. Ammattikorkeakoulussa pohditaan Reijosen mukaan myös sitä, kuinka siellä voidaan tuottaa sellaista täydennys- ja jatkokoulutusta, joka on mahdollisimman joustavasti työelämän sovellettavissa. Ammattikorkeakoulun tulisi luoda yleisiä toiminnan ja kehittämisen malleja, joihin voimme kouluttaa työelämän asiantuntijoita aidossa ja luonnollisessa kontekstissa sen sijaan, että ihmiset tulevat muutaman päivän koulutuksiin oppimaan teoreettisesti tai teknisesti jotakin yksittäistä mallia, joka ei aina ole edes suoraan hyödynnettävissä käytännössä. Liittyvä voima -hankkeessa onkin Reijosen mukaan kyse uudenlaisesta ajattelu- ja toimintatavasta. Tällaista kehittämistyötä emme kuitenkaan voi tehdä yksin, vaan tarvitsemme siihen kumppanin, hän sanoo. Työelämä kaipaa uusia oppimisympäristöjä Espoosta hankkeen projektipäällikkönä toimii Sirpa Immonen kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta. Hänen mukaansa myös työelämässä kaivataan selkeitä rakenteita ja kiinteää yhteistyötä korkeakoulun kanssa sekä uudenlaisia oppimisympäristöjä. Työelämän näkökulmasta on tärkeää, että korkeakoulun tarjoama opetus on yhteensopivaa työelämän tarpeiden kanssa ja toteutetaan niin, että työelämän asiantuntijuus on siinä mukana. Nykyisessä työvoimatilanteessa Espoon haasteena on myös ennakoivien rekrytointimallien kehittäminen. Tähän haluamme löytää uudenlaisia ratkaisuja. Tavoitteena on myös kehittää harjoittelua niin, ettei se jää vain yksittäisen opiskelijan teoksi, vaan hyödyttää ja kasvattaa niin työelämän kuin korkeakoulunkin osaamista. Työelämäyhteistyön kehittäminen on vaikuttanut myös ammattikorkeakoulun opettajien työnkuvaan. Osana Espoon ja Metropolian yhteistyötä järjestetään valtakunnallinen opettajuuden täydennyskoulutus, joka on suunnattu työelämän ja koulutuksen yhteistoimintaa kehittäville korkeakouluopettajille. Koulutus toimii samalla hankkeen tulosten peilaus- ja levityskanavana. Hankeyhteistyössä opettajuus ei ole tänä päivänä enää pelkästään opiskelijan oppimistoiminnasta vastaamista, vaan siihen sisältyy myös työelämän kehittäminen. Tästä syntyy kaksoisrakenne, joka monimutkaistaa opettajan työtä. Koulutus tähtää nimenomaan uudenlaisen opettajuuden tukemiseen, kertoo yliopettaja Toini Harra, joka toimii hankkeen toisena projektipäällikkönä Metropoliasta. Huomisen sairaala tehdään tänään Liittyvä voima -hankkeen viitekehyksenä toimii Espoon Puolarmetsään suunnitteilla oleva ikäihmisten kuntoutussairaala ja sen uusi hoitotyön malli sekä henkilöstön työnkuvien kehittäminen. Uusi sairaala rakennetaan nykyisen sairaalan viereen Puolarmetsään. Haluamme luoda uudet toimintatavat ja käytänteet ennen kuin uusi sairaala valmistuu. Näin teemme tulevaisuuden sairaalaa tänään emmekä vain odota, että ympäristö muuttuu ja vasta sitten muuta omaa toimintaamme. Jatkossa meidän tulee toimia uudella tavalla, jotta pystymme vastaamaan kuntalaisten tarpeisiin, sanoo Espoon uuden sairaalan suunnittelusta vastaava Elina Kylmänen-Kurkela. Liittyvä voima on osin Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, joka jatkuu vuoteen Lue lisää: 17

18 Korkeakoulusta työelämään Teksti Anna Kristeri, kuvat Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Ilo olla avuksi Harrastuksina biljardi ja musisointi erilaisissa bändeissä, elämänasenteena positiivisuus ja rentous. Ammattina ihmisten kohtaaminen ja auttaminen. Haasteina itsensä kehittäminen ja elämästä nauttiminen. Hän on sairaanhoitaja Jussi Lipiäinen. 18 Tampereella syntynyt ja Kajaanissa kasvanut Lipiäinen valmistui keväällä 2009 sairaanhoitajaksi Metropoliasta erikoistuen vakavasti sairaan potilaan hoitotyöhön. Opinnäytetyönsä hän teki sydäninfarktipotilaan ohjauksesta. Lipiäinen oli kesätöissä Helsingissä Marian sairaalan hemodialyysiosastolla, jonka jälkeen alkoi vakituisen työpaikan etsiminen. Häntä kiinnostaa työskentely teho-osastolla, mutta parhaiten hän kokee sopivansa esimerkiksi sisätautiosastolle, jossa on sopivasti vipinää, muttei liian hektistä. Lipiäinen pitääkin opintojen aikaisia työharjoitteluja arvokkaina kokemuksina, jolloin oli mahdollista kokeilla asioita ja luoda kontakteja sekä löytää omat kiinnostuksen kohteensa. 31-vuotias Lipiäinen on kutsumusammatissaan. Hän on ehtinyt tehdä paljon, muun muassa kouluttautua lähihoitajaksi ja ammattimuusikoksi. Hän soittaakin trumpettia puoliammatillisesti, mutta sairaanhoito on ykköstyö. Hän sanoo kokevansa työssään auttamisen iloa ja pitää itselleen tärkeänä ylläpitää ja parantaa potilaan sekä omaisten elämänlaatua. Työn suola ovat mahtavat hetket potilaiden kanssa. Ja myös synkät, jolloin pitää pysyä skarppina ja elää tilanteessa mukana. Lipiäinen pitää sairaanhoitajan työtä innostavana ja palkitsevana. Kaikki lähtee omasta asenteesta ja on itsestä kiinni, kuinka paljon työstään saa irti. Trumpetin soitolla irti työasioista Lipiäinen tunnustaa, että välillä on vaikeaa olla miettimättä työasioita vapaa-ajalla, mutta harrastukset auttavat. Hän soittaa trumpettia erilaisissa kokoonpanoissa, joista yksi on salsabändi Con Sabor. Bändikaverit, oman musiikin Sairaanhoitaja Jussi Lipiäinen tunnustaa, että välillä on vaikeaa olla miettimättä työasioita myös vapaa-ajalla. tekeminen ja soittaminen auttavat irrottautumaan työasioista. Myös kävelylenkit tyttöystävän kanssa pitävät ajatukset kunnossa. Lipiäisen muihin harrastuksiin kuuluvat elokuvat, biljardi ja hyvästä ruoasta nauttiminen. Päivisin hän yrittää löytää aina muutaman tunnin aikaa, jolloin hän voi tehdä omia juttujaan. Näiden hetkien avulla hän jaksaa taas olla läsnä muille ihmisille. Opiskelun parhaimmiksi puoliksi Lipiäinen mainitsee työharjoittelut ja vierailevat luennoitsijat. Työssä ovat parasta uuden oppiminen ja työkaverit. Olen kiitollinen opiskelu- ja työkavereille vertaistuesta vaihtelevissa tilanteissa. On tärkeää, että koulussa ja työpaikalla voi puhua ja purkaa tilanteita sekä yhdessä miettiä erilaisia ongelmanratkaisuja. Työpaikalla kaikki perustuu luottamukseen, joka täytyy saavuttaa. Lipiäisen tulevaisuuden haaveissa on vakituinen työpaikka, asunnon hankkiminen ja ammatillinen kasvu. Hän pitää tutkimusta tulevaisuuden juttuna hoitoalalla, ja se kiinnostaa myös häntä. Lipiäinen ei koe olevansa outolintu naisvaltaisella alalla. Esimerkiksi edellisessä työpaikassa naisia ja miehiä oli yhtä paljon. Hoitotyössä ei näy sukupuoli, tärkeintä on potilaan huomioiminen. Hän pitää tärkeänä, että potilaat saavat hyvää ja asiantuntevaa hoitoa. Se on hänelle kunnia asia. Lipiäinen kokee, että sairaanhoitajien työtä arvostetaan nykyään. Hän sanookin toivovansa, että alalle hakeuduttaisiin enemmän. Sairaanhoitaja on hieno ammatti, joka vaatii panostusta ja tuo paljon haasteita. Rohkeasti vaan hakemaan alalle! Jutun kirjoittaja opiskelee graafista suunnittelua Metropolian viestinnän koulutusohjelmassa valmistuen medianomiksi (AMK).

19 Suomalainen sairaanhoitajakoulutus täytti tänä vuonna (2009) 120 vuotta. Koulutuksen juuret ovat Metropoliassa ja sen edeltäjissä Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa, Helsingin sairaanhoito-opistossa ja Helsingin kaupungin terveydenhuolto-oppilaitoksessa. Metropolia Ammattikorkeakoulussa toimii alan vanhinta historiaa esittelevä henkilö- ja esineistömuseo Suomessa. HOITOTYÖN KOULUTUKSEN MUSEO Tukholmankatu 10, Helsinki. Avoinna tiistaisin klo sekä kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo 13-18, muina aikoina sopimuksen mukaan. Lisätietoja: Irja Savolainen, puh Jussi Lipiäinen työskenteli valmistumisensa jälkeen Marian sairaalassa Helsingissä. 19

20 Korkeakoulusta työelämään Teksti Johanna Arffman, kuva Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Opiskelua työn ohella käytännöstä teoriaan ja teoriasta käytäntöön Täydet työpäivät, talonrakentaminen, aviomiehen ja kahden lapsen vauhdittama perhe-elämä, koiranpentu. Kun tuohon kaikkeen lisätään jatko-opiskelu Metropoliassa, voisi kuvitella, että arjen kaaos olisi varmaa. Sari Laaksomo tietoliikennealan yritys Elcoteqista kertoo, kuinka hän ratkaisi tällaisen yhtälön tuomat haasteet onnistuneesti. 20 Miksi valitsit tradenomitutkintosi täydentämiseen juuri ammattikorkeakoulun? Aloitin opiskelut vuonna 2007 liiketalouden koulutusohjelmassa aikuiskoulutuksen puolella. Tavoitteenani oli suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto töiden ohella kahdessa vuodessa. Tuo tavoite täyttyi, kun valmistuin toukokuussa Vaihtoehdoista päädyin Metropoliaan, koska siellä opiskelu oli suunniteltu työn ohella suoritettavaksi. Työn ja koulun päällekkäisyys teki opiskelusta hyvin käytännönläheistä, ja siten koulussa opitut teoriat oli mahdollista testata työelämässä tuoreeltaan. Tämä toimi myös toisinpäin, sillä 15 vuotta kestäneen Elcoteq-työurani aikana olin ehtinyt suorittaa erilaisia työtehtäviä tietämättä, että niille löytyi nimi ja malli oppikirjoista. Tämän huomaaminen lisäsi itsevarmuuttani työelämässä ja sain vahvistusta myös luontaiselle ammattitaidolleni. Opiskelun rakenne oli 90 opintopistettä, jotka jakaantuivat opinnäytetyön sekä syventävien ja vapaavalinnaisten opintojen kesken. Rakenne oli hyvä, sillä pystyin valitsemaan muun muassa kursseja, jotka tukevat työtäni globaalin asiantuntijatiimin vetäjänä. Tiimini tukee ja konsultoi globaalia myynnin- ja asiakkuudenhallinnan organisaatiota palvelukonseptien ja tarjousten rakentamisessa asiakkaillemme. Opinnäytetyöni liittyi suoraan tähän työhöni ja noudatin sen tekemisessä työnantajani Elcoteqin toiveita. Millainen prosessi opinnäytetyön tekeminen kokonaisuudessaan oli? Opinnäytetyöni Operating Model for Integration of Customer s Manufacturing Operations on suunnattu yrityksellemme toimintamalliksi asiakkaan valmistusliiketoiminnan integroimista varten. Kiteytettynä se on tutkimus siitä, mitä on tehty ja mitä voisimme tehdä paremmin. Tein opinnäytetyöni englanniksi, joka on pääasiallinen työkielemme. Tämä ei aiheuttanut lisätyötä, koska alan termistö oli minulle tuttua. Työni valmistui joulukuussa 2008, ja tuoreutensa vuoksi siitä on kokeiltu käytännössä vasta osioita. Palaute on ollut positiivista. Opinnäytetyön tekemisessä teorian pohdiskelu ja viimeistely tuntuivat työläimmiltä ja hitaimmilta. Mielekkäintä oli kyselyvastausten analysoiminen opintojeni ja työkokemukseni perusteella. Sitä tehdessäni eteen tuli asioita, joita en ollut osannut kuvitellakaan löytäväni. Se olikin tärkeintä antia itselleni opinnäytetyöstä. Teoria muuttui käytännöksi ja käytäntö teoriaksi! Työn tekeminen sujui ilman suurempia vastoinkäymisiä. Etenemistä helpotti heti alussa yhdessä työpaikan ohjaajani ja koulun tutorini kanssa asettamamme päälinjat. Löimme lukkoon myös työn valmistumispäivän, se helpotti aikatauluttamista huomattavasti. Näin pystyin suunnittelemaan opiskelujeni etenemisen ja elämän rullaamisen sujuvaksi. Kuinka sait sovitettua opiskelun muuhun elämääsi? Oman motivaation on oltava korkealla saadakseen kaiken onnistumaan. Tärkeintä oli aikatauluttaminen ja niin välietappien kuin lopullisen päämääränkin asettaminen. Niissä pysyminen edellytti itsekuria. Koska tiesin, että tilannetta tulee kestämään vain tietyn ajan, varsinkin epätoivon hetkinä se tieto toi helpotusta. Käytännössä tein niin, että jäin usein työpäivän jälkeen työpaikalle huoneeseeni opiskelemaan. Kotona olisi ollut paljon enemmän muita houkutuksia. Päivät venyivät välillä aika pitkiksi, mutta viikonloput pyhitinkin ainoastaan perheelleni. Opiskeluaikana harrastukset jäivät, ainoastaan jokailtainen lenkki koiran kanssa oli oma irtautumishetkeni kaikesta muusta. Perheen kannustus ja joustavuus oli ensiarvoisen tärkeää, varsinkin kun rakensimme samaan aikaan vielä omaa taloa. Myös työnantajan kannustus ja työkavereiden myötäeläminen olivat suuri apu jaksamisessa. Opettajien tarjoama tuki, heidän ammattitaitonsa ja innostavuutensa sekä mukava opiskeluilmapiiri helpottivat myös urakkaa. Kokonaisuutena koin opiskelun hyvin mielekkääksi. Opiskelusta onkin tullut tapa, sillä minulla on ollut jo mietinnässä kasvatustieteiden opiskelu. Terveisesi opiskelua työn ohessa suunnitteleville? Suosittelen! Jos vaikka nuoruuden haaveet opinnoista ovat jääneet muun elämän jalkoihin, tämä on oivallinen keino päivittää tietojaan ja täydentää tutkintoaan. Välillä se voi tuntua raskaalta, mutta hyvällä suunnittelulla ja sitkeydellä pääsee jo pitkälle! Jutun kirjoittaja opiskelee käsikirjoittamista Metropolian viestinnän koulutusohjelmassa valmistuen medianomiksi (AMK).

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011. 4.11.2011 Johanna Holvikivi

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011. 4.11.2011 Johanna Holvikivi METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 4.11.2011 Johanna Holvikivi Osaamista ja oivallusta tulevaisuuden tekemiseen Electric Race About -sähköauto 11/9/2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 3 Yhteisö, uudistaja

Lisätiedot

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT Tekstiili- ja vaatetusalan koulutuksen kehittämispäivä 16.2.2011 Erja Parviainen 10/2/11 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Esityksen sisältö: Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 Yhdessä olemme enemmän Musiikki elämään -hankkeen aloitusseminaari Lahden ammattikorkeakoulu 26.9.2011 Jere Laukkanen, koulutuspäällikkö,

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Rakennus- ja kiinteistöala

Rakennus- ja kiinteistöala Rakennus- ja kiinteistöala Olli Jalonen 1 Rakennus- ja kiinteistöala osana Mertopoliaa KULTTUURI JA LUOVA ALA 14 % LIIKETOIMINTA OSAAMINEN 9 % TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGI A 19 % TERVEYS- JA HOITOALA 16

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Tieto työnantajayhteistyöstä kulkemaan. Sanna Putila 10.11.11

Tieto työnantajayhteistyöstä kulkemaan. Sanna Putila 10.11.11 Tieto työnantajayhteistyöstä kulkemaan Sanna Putila 10.11.11 Haussa tulevaisuuden osaajia, oikeanlaista osaamista, kumppaneita (tutkimus)yhteistyöhön Haussa tulevaisuuden työnantajia, oikeanlaista osaamista,

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Aiemmin hankitun n osaamisen tunnistaminen HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Osaamisen tunnistamisesta Osaamisen hallinta muuttuvassa toimintaympäristössä i i ä Tilanteen ja tavoitteiden

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä?

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? YES -hanke Helsinki 19.05.2010 Aulikki Sippola, KTT, kehityspäällikkö Tapiola-ryhmä 22.6.2010 1 Esityksen sisältö Miksi tasapuolinen

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Miksi johtavat ajatukset?

Miksi johtavat ajatukset? Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

1. Opinnäytetyön alustava suunnitelma (korkeintaan 10 minuuttia)

1. Opinnäytetyön alustava suunnitelma (korkeintaan 10 minuuttia) Musiikin koulutusohjelma/ Ylempi AMK tutkinto Valintakoekuvaus kevät 2012 Valintakokeessa on kolme osaa: 1. Opinnäytetyön alustava suunnitelma 2. Haastattelu 3. Musiikillinen työnäyte. Alla on tarkemmat

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA 2012 1 STRATEGIA Koulutusyhtymän kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on, että opiskelijalla on meiltä valmistuessaan oikea asenne erilaisia kulttuureita, eri kieliä

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Maailman paras insinööri viestii ja käyttää kieliä

Maailman paras insinööri viestii ja käyttää kieliä Maailman paras insinööri viestii ja käyttää kieliä 17.5.2010 Ida Mielityinen Yksikönjohtaja, (vt) Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Tekniikan yhteistyöryhmä: Tekniikasta hyvinvointia ihmisten ja ympäristön

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuuriala hakukohteena

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuuriala hakukohteena Metropolia Ammattikorkeakoulu Kulttuuriala hakukohteena Kulttuuriala Tutkinto-ohjelma AMK-tutkinnot Elokuva ja televisio Medianomi (AMK) Esitys- ja teatteritekniikka Medianomi (AMK) Esittävä taide* Teatteri-ilmaisun

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Yritysten menestys, Tulevaisuuden tekeminen, Vahva osaaminen, Hyvä työyhteisö.

Yritysten menestys, Tulevaisuuden tekeminen, Vahva osaaminen, Hyvä työyhteisö. Arvokirja EK:n neljä arvoa EK:lla on pitkä historia, vahva kulttuuri ja aikojen kuluessa nykymuotoonsa kehittynyt arvomaailma. Vaikka arvot muuttuvat hitaasti, nykyinen murrosaika nosti ne puheenaiheiksi

Lisätiedot

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Sisältö 1 Open House-hankkeen tavoite 2 Työelämäjakso Open House-hankkeessa 3 Työelämäjakson tavoite 4 Ajankohta 5 Pariopettajuus

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja Oma yritys Wanha Satama 19.-20.3.2013 HAAGA-HELIA kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

opiskelijakunnat ympäri Suomen, yhteensä meitä on mukana 30.

opiskelijakunnat ympäri Suomen, yhteensä meitä on mukana 30. Onneksi olkoon opiskelupaikan saamisesta ammattikorkeakoulussamme. Koulun muodostamme me, opiskelijat, yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Olemme yhteisö, jossa kaikkien on toimittava yhteisen hyvän eteen

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen.

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Opinnäytetyön tekeminen hankkeessa on paras osa opintoja! Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Metropolian ROKOKO-hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Miten saadaan tytöt kiinnostumaan tekniikasta? Tytöt ja teknologia hanke

Miten saadaan tytöt kiinnostumaan tekniikasta? Tytöt ja teknologia hanke Miten saadaan tytöt kiinnostumaan tekniikasta? Tytöt ja teknologia hanke Janne Ahtinen, Opinto-ohjaaja Tietotekniikan ja elektroniikan koulutusohjelmat Degree Programme in Information Technology Juha Kontio,

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Kuinka hankkeiden hyvät kokemukset, toimintatavat ja tulokset hyötykäyttöön? Tiivistelmä ryhmien ajatuksista

Kuinka hankkeiden hyvät kokemukset, toimintatavat ja tulokset hyötykäyttöön? Tiivistelmä ryhmien ajatuksista Kuinka hankkeiden hyvät kokemukset, toimintatavat ja tulokset hyötykäyttöön? Tiivistelmä ryhmien ajatuksista Liike-seminaarin workshop 11.11.2015 Ryhmät: Mamk, Kyamk, TAMK Saimia, Mamk, Karelia, Oamk,

Lisätiedot