Korjaushanke haltuun - kiertue Kouvolassa ja Lappeenrannassa Kiinteistömessut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5 2013 25.10.2013. Korjaushanke haltuun - kiertue Kouvolassa 5.11. ja Lappeenrannassa 11.11. Kiinteistömessut 13.11."

Transkriptio

1 Krjaushanke haltuun - kiertue Kuvlassa ja Lappeenrannassa Eväitä nnistuneeseen krjaushankkeeseen s. 2 Kiinteistömessut Ilmittaudu messumatkalle Helsingin Messukeskukseen, paikkja n rajitettu määrä! s. 2 Asunt-sakeyhtiöiden hitkulut nusivat 4,2 prsenttia vudessa Asunt-sakeyhtiöiden hitkulut livat vunna 2012 keskimäärin 3,75 eura huneistneliöltä kuukaudessa. s. 5 Kiinteistöliitt Kaakkis-Sumi Rautatienkatu 2 A, 5. krs Ktka p Asunt-sakeyhtiöiden kannattaa ttaa tilaajavastuulaki vakavasti Asunt-sakeyhtiöllä n pääsääntöisesti työn tilaajana tilaajavastuulakiin perustuva velvllisuus selvittää käyttämiensä urakitsijiden ja palvelukumppanien taustat. s. 7

2 Sisältö Kiinteistöliitt Kaakkis-sumen kuulumiset... 1 Krjaushanke haltuun -kiertue Kuvlassa ja Lappenrannassa Kiinteistömessut Helsingin Messukeskus Uutta virtaa vanhjen kerrstaljen hissittämiseen Lappeenranta... 3 Uudet sähköspimukset... 4 Talusarviennuste... 4 Tilinpäättäjän tietisku Kuvlassa (Kiink kuluttaa)... 4 Jäsenpsti ikeaan sitteeseen... 5 Uutisia Kiinteistöliitsta... 5 Kiinteistöliitn vanhat jäsennumert vat pistuneet käytöstä... 5 Talyhtiö älä säästä väärässä khtaa... 5 Asunt-sakeyhtiöiden hitkulut nusivat 4,2 prsenttia vudessa... 6 Asunt-sakeyhtiöiden kannattaa ttaa tilaajavastuulaki vakavasti... 7 Kaupunkikhtaiset asuinkiinteistöjen kustannukset ripeässä nusussa... 7 Vedenkulutuksen vähentäminen talyhtiössä Ajankhtaista Tutkijat: Nurten putkisaneeraajien altistuminen kemikaaleille hulestuttaa Krjausavustuksiin 115 miljnaa eura Asuntjen perusparannuksen käynnistysavustusten hakuhje Valtivarainministeriön Rakennusalan suhdanneryhmä n julkistanut Rakentaminen katsauksen Lakiasiat Ostitk salaremntidun kylppärin? Oikeustapaukset KHO:2013: Hämeenlinnan HAO /0416/ KHO:2013: Markkina ja suhdanteet Kiinteistön ylläpidn kustannukset nusivat vudessa 2,8 prsenttia

3 KIINTEISTÖLIITTO KAAKKOIS-SUOMEN KUULUMISET Krjaushanke haltuun -kiertue Kuvlassa ja Lappeenrannassa EVÄITÄ ONNISTUNEESEEN KORJAUSHANKKEESEEN Talyhtiö, saatk pitää pulesi krjaushankkeessa? Hyvä rakennuttamistapa, mikä se n? Tiedätkö, miten krjaushankkeeseen liittyvät päätökset talyhtiössä tehdään? Kiinteistöliitn järjestämä Krjaushanke haltuun -kiertue kert, miten krjaushanke viedään nnistuneesti läpi talyhtiössä. Luentjen aiheina: krjaushankkeen valmistelu ja suunnittelu (tekniikkaluent) talyhtiö tilaajana (lakiluent) Tapahtumakiertue sisältää seminaarihjelman (tekniikka- ja lakiluennt) lisäksi yritysten näyttelyalueen. Seminaaripäivän hjelma jakaantuu kahteen saan: ammattilaisiltapäivään ja talyhtiöiden hallituksille suunnattuun iltatilaisuuteen. Näyttely tarjaa lisätieta erilaisista krjaushankkeista, ratkaisuista ja materiaaleista sekä muista asuintaln krjaushankkeisiin liittyvistä asiista. Kuvla 5.11 Paikka: Kuvla-tal, Varuskuntakatu 11, Kuvla Ammattilaisten iltapäivä kl 12-17, näyttely avinna kl alkaen, luennt kl 12- Hallitusten kulutusilta kl 16-20, näyttely avinna kl asti, luennt kl 17- Lappeenranta Paikka: Htelli Lappee, Brahenkatu 1, Lappeenranta Ammattilaisten iltapäivä kl 12-17, näyttely avinna kl alkaen, luennt kl 12- Hallitusten kulutusilta kl 16-20, näyttely avinna kl asti, luennt kl 17- Ilmittautumiset sitteessa -tapahtumat Tilaisuudet vat maksuttmia ja kaikille avimia. Ohjelma erillisessä liitteessä! Kaikille sallistujille jaetaan Krjaushanke haltuun kirja, jsta löytyy mm. esitysmateriaali ja hallituksen pikapas. TERVETULOA! 2

4 Kiinteistömessut Helsingin Messukeskus Kiinteistöliitt Kaakkis-Sumi järjestää jäsentaljen edustajille matkan Kiinteistömessuille Helsingin Messukeskukseen keskiviikkna Messuilla vat mukana: Kiinteistö (kiinteistö- ja isännöinti-ala) Vihertek (ympäristösuunnittelu ja viherrakentaminen) Väri & Pinta (maalaus, pintakäsittely, krrsinest ja julkisivut) Ekrakennus Finnsec (turvallisuus- ja sujelu-ala) Julkisivu (julkisivurakentaminen) Audivisual (kuva, val ja ääni) Sähkö Puhtaus Aikataulu: Imatra, Olavinkatu kl 5.30 Lappeenranta, Peltlan kulun pysäkki kl 6.00 Kuvla, linja-autasema kl 7.10 Karhula, linja-autasema kl 7.50 Ktka, linja-autasema kl 8.00 Kahvitauk menmatkalla pidetään Pyhtään ABC-asemalla. Paluukuljetus Messukeskuksesta lähtee n. kl Ilmittautumiset yhdistyksen timistlle mennessä p Paikkja n rajitettu määrä. Messuille sisäänpääsy vaatii rekisteröitymisen. Sen vi tehdä messukeskuksen aulassa tai etukäteen, jka npeuttaa sisäänpääsyä. Etukäteen tehdyn rekisteröitymisen yhteydessä tulstuu pääsylippu, jta näytetään messuprtilla. Rekisteröityminen ja messujen luent-hjelma löytyvät sitteesta Uutta virtaa vanhjen kerrstaljen hissittämiseen Lappeenranta Aika: Tiistai kl Paikka: Lappeenrannan kaupungin valtuustsali, Villimiehenkatu 1, Lappeenranta Hissi - Esteetön Sumi hanke järjestää marraskuussa rad-shw -tilaisuuden yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa. Tilaisuus n tarkitettu talyhtiöiden sakkaille, hallituksen jäsenille ja puheenjhtajille, isännöitsijöille, sekä kaupunkien ja kuntien viranmaisille, yrityksille ja kiinteistöalan sidsryhmille, jtka vastaavat jälkiasennushissien rakentamisen edistämisestä. TILAISUUS ON MAKSUTON JA KAIKILLE AVOIN! Illan hjelma tarkentuu myöhemmin! Varaa aika kalenteristasi ja ilmittaudu alla levan linkin kautta viimeistään

5 Uudet sähköspimukset Etelä-Kymenlaaksn Kiinteistöyhdistys ry ja Kymenlaaksn Sähkö Oy vat slmineet uuden puitehintaspimuksen, jssa n svittu yhdistyksen jäsenille timitettavasta kiinteistösähkön hinnasta ja määrästä. Spimus n nelivutinen ja n vimassa Spimukseen liittyminen n jäsenille vapaaehtista. Talyhtiön sähköspimus slmitaan aina talyhtiön ja sähköyhtiön välillä. Syntyneeseen sähköspimukseen tetaan mukaan uusia jäseniä niin kauan kuin spimukseen kiinnitetty sähkön enimmäismäärä n täynnä. Haminan Energia Oy:n kanssa tehty määräaikainen sähköspimus päättyy vuden vaihteessa. Uutta puitespimusta ei syntynyt. Phjis-Kymen Kiinteistöyhdistys ry ja KSS Energia Oy vat slmineet uuden puitehintaspimuksen, jssa n svittu yhdistyksen jäsenille timitettavasta kiinteistösähkön hinnasta ja määrästä. Spimus n nelivutinen ja n vimassa Spimukseen liittyminen n jäsenille vapaaehtista. Talyhtiön sähköspimus slmitaan aina talyhtiön ja sähköyhtiön välillä. Syntyneeseen sähköspimukseen tetaan mukaan uusia jäseniä niin kauan kuin spimukseen kiinnitetty sähkön enimmäismäärä n täynnä. Hinnat ja lisätietja timinnanjhtaja Sami Tammist p Talusarviennuste Ensimmäiset talusarviennusteet vudelle 2014 löytyvät erillisestä liitteestä. Kiinteistöliitn pääeknmisti Jukka Kern talusarviennuste vudelle 2014 luettavissa talyhti.net jäsensivuilla. Tilinpäättäjän tietisku Kuvlassa (Kiink kuluttaa) Aika: kl Paikka: Kuvla, Sks Htel Vaakuna, Hviikeudenkatu 2 Kiinkn järjestämä kulutustilaisuus n tarkitettu kaikille asunt- ja kiinteistösakeyhtiöiden kirjanpidn, tilinpäätöksen ja vertuksen tekemisestä ja suunnittelusta vastaaville kuten timitusjhtajille, isännöitsijöille, taluspäälliköille, kirjanpitäjille sekä muille talushallinnn ammattilaisille. Ohjelma: - Hitvastike- vai päämavastikeperuste lainan hitmenjen kattamisessa? - Asuintalvaraus kiinteistöyhtiöissä ngelmakhdat - OYL:n alainen kiinteistösakeyhtiö ja suunnitelman mukaiset pistt mitä pitää muistaa - Vertuksen ja kirjanpidn erityiskysymyksiä - Tasekirjan sisältö asunt- ja kiinteistösakeyhtiössä ja humiita edellisen vuden tilinpäätöksistä Luennitsijana HTM Jari Etelämaa, Tilintarkastus J. Etelämaa Oy Ilmittautumiset mennessä Internetin kautta: Kulutuksen hinta n 490 eura, sisältäen petuksen aineistineen sekä hjelmaan merkityt tarjilut. Hintaan lisätään alv 24 %. Kiinteistöyhdistyksen jäsenille 10 % alennus. Lisätietja: Sarita Heikkinen p

6 Jäsenpsti ikeaan sitteeseen Puheenjhtajan ja isännöitsijän muuttuneet yhteystiedt tulee ilmittaa yhdistyksen timistlle tai tai sitteessa UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA Kiinteistöliitn vanhat jäsennumert vat pistuneet käytöstä Kiinteistöliitn vanhat jäsennumert vat pistuneet käytöstä Tästä lähtien Kiinteistöliitn jäsenpalvelut vat käytettävissä ainastaan uudella jäsennumerlla. Uudet jäsennumert n timitettu alku vudesta talyhtiöiden hallitusten puheenjhtajille sekä isännöitsijöille. Js uusi jäsennumer ei le tiedssa, niin asiaa vi selvittää yhdistyksen timistlta. Talyhtiö älä säästä väärässä khtaa "Suunnittelussa säästäminen kstautuu usein, sillä puutteelliset suunnitelmat tarjavat urakitsijalle vain mahdllisuuden lisätöiden tekemiseen - ja laskuttamiseen. Onnistuneen krjaushankkeen suunnitteluvaihe ei yksinkertaisesti saa talyhtiössä mennä pikakelauksella", varittaa Kiinteistöliitn vanhempi lakimies Jaana Sallmén. Suunnittelun ja tisen tärkeän krjaushankkeen palasen, valvnnan, suus mudstaa ainastaan nin kymmenen prsenttia kk krjaushankkeen kknaiskustannuksista. Tällä khtaa säästäminen ei siis tunnu ikeasti sakkaan rahapussissa paljakaan. Tureiden suhdanne-ennusteiden mukaan krjausrakentaminen n nyt Sumen matalassa suhdanteessa vauhdikasta. Sitä edistävät myös valtin lisäbudjettiin kirjatut 115 miljnan eurn krjausavustukset vusille Kiinteistöliitt kehttaa talyhtiöitä malttiin: Lpputulksen kannalta ratkaisevaan vaiheeseen eli suunnitteluun n varattava riittävästi aikaa ja rahaa. Nuukailu suunnittelussa tai riittämättömät suunnitelmat vivat kstautua ikävällä tavalla taludellisesti. Virheet vivat lla khtalkkaita ja näkyä esimerkiksi vasta viiden tai jpa kymmenen vuden päästä rakenteiden vauriina, kuten vesivahinkina. Knkreettinen esimerkki väärässä paikassa säästämisestä putkahti Helsingin hviikeudesta viime vuden maaliskuussa. Talyhtiö li jättänyt parvekeremntissa teettämättä rakennesuunnitelmat ja maksettavaksi tuli kalliit ppirahat. "Mistään ei siis ilmennyt, että parvekkeiden lattiita piti purkaa erikispinnitteen takia. Hviikeuden mukaan urakitsijalla lisi llut ikeus laskuttaa yllätyksenä tulleesta lisätyöstä, vaikka talyhtiö katsi tiukasti työn kuuluvan alkuperäiseen urakkahintaan. Pattitilanteen llessa päällä talyhtiö ei kuitenkaan hyväksynyt urakitsijan tekemää lisätyötarjusta, vaan purki urakkaspimuksen. Uuden urakitsijan löytymiseen meni aikaa, ja syysmyrskyt ehtivät aiheuttaa vesivahinkja. Vesivahinkjen krjauksesta ja hviikeudessa käsitystä tappista syntyi talyhtiölle kymmenien tuhansien eurjen vahingt", kert Kiinteistöliitn vanhempi lakimies Jaana Sallmén. Suunnittelu n nähtävä myös keskeisenä sana päätöksenten valmistelua, sillä sen aikana täsmennetään krjaushankkeen tavitteet ja situtetaan sakkaat krjaushankkeeseen mukaan. Kiinteistöliitt yhteistyökumppaneineen plkaisee Helsingistä liikkeelle Krjaushanke haltuun - kulutuskiertueen, jka jalkautuu seuraavan pulen vuden aikana 12 paikkakunnalle eri pulilla Sumea. Kiertueen tavitteena n edesauttaa talyhtiöiden krjaushankkeiden nnistumista. Tiedn tarve n suuri, sillä j yksistään linjasaneerausten määrän ennustetaan ensi vusikymmenellä kasvavan klmanneksen nykytahtia suuremmaksi. 5

7 Asunt-sakeyhtiöiden hitkulut nusivat 4,2 prsenttia vudessa Asunt-sakeyhtiöiden hitkulut livat vunna 2012 keskimäärin 3,75 eura huneistneliöltä kuukaudessa. Hitkulut nusivat edellisvudesta 4,2 prsenttia. Tiedt ilmenevät Tilastkeskuksen laatimasta asunt-sakeyhtiöiden talustilaststa. Kerrstalasunt-sakeyhtiöiden hitkulut livat keskimäärin 4,38 eura huneistneliöltä kuukaudessa, missä li nusua edellisvudesta 2,3 prsenttia. Hitkuluista suurin suhteellinen suus, 24,9 prsenttia, meni lämmitykseen. Krjausten suus hitkuluista li 21,7 prsenttia ja vedenkäytön 8,0 prsenttia. Rivital-sakeyhtiöiden hitkulut livat keskimäärin 2,97 eura huneistneliöltä kuukaudessa. Kerrstalasunt-sakeyhtiöiden pääasiallisen tulnlähteen mudstivat edelleen hitvastikkeet (ml. vesimaksut), jtka livat vunna 2012 keskimäärin 3,81 eura neliöltä kuukaudessa. Asuinhuneistjen hitvastikkeet nusivat 5,5 prsenttia vudesta Hitvastikkeiden suus yhtiöiden varsinaisista tutista li 84,3 prsenttia. Vukrien suus li 6,0 prsenttia ja käyttökrvausten 9,3 prsenttia. Kaikkiaan kerrstalasunt-sakeyhtiöiden tutt nusivat 2,9 prsenttia vudesta Asuntyhteisöjen hitkuluista kuvit jäsentaljen käyttöön Kiinteistöliitn jäsenkiinteistöille n tarjlla käytettäväksi kuvit kerrs- ja rivitaljen hitkuluista suuralueittain. Kuviista selviää hitkulujen jakautuminen kerrs- ja rivitalissa eriteltynä suuralueittain ja jateltuna kerrstaljen ja rivitaljen hitkulut erillisiin kuviihin. Kuviista selviää myös rakennusvusikymmenen vaikutus hitkuluihin. Kuvit perustuvat Tilastkeskuksen tuttamiin lukuihin. Kuvit n tehty Sumen Kiinteistöliitn tutkimus- ja kehitysyksikössä. Kuvit vat Talyhti.netissä jäsentaljen käytettävissä (edellyttää kirjautumista) sitteessa: KIINTEISTÖNHOITOKULUT KERROS- JA RIVITALOISSA KOKO MAASSA Kiinteistönhitkulut asunt-sakeyhtiömutisissa kerrstalissa kk maassa vunna 2012 Kiinteistöver 6,2 % Jätehult 3,2 % Sähkö 4,1 % Krjauskustannukset 21,7 % 4,38 /m2/kk Muut hitkulut 4,6 % Henkilöstökulut 1,8 % Hallint 8,9 % Käyttö ja hult 11,9 % Vesi ja jätevesi 8,0 % Lämmitys 24,9 % Ulkalueiden hit 2,3 % Siivus 2,5 % Lähde: Tilastkeskus 6

8 Kiinteistönhitkulut asunt-sakeyhtiömutisissa rivitalissa kk maassa vunna 2012 *) Kiinteistöver 6,4 % Jätehult 5,1 % Krjauskustannukset 22,6 % 2,97 /m2/kk Muut hitkulut 7,8 % Henkilöstökulut 1,0 % Hallint 9,1 % Käyttö ja hult 4,7 % Ulkalueiden hit 3,4 % Siivus 0,0 % Sähkö 4,7 % Vesi ja jätevesi 10,5 % *) ml. huneistkhtaisesti lämmitetyt as.y:t Lämmitys 24,7 % Lähde: Tilastkeskus Asunt-sakeyhtiöiden kannattaa ttaa tilaajavastuulaki vakavasti Asunt-sakeyhtiöllä n pääsääntöisesti työn tilaajana tilaajavastuulakiin perustuva velvllisuus selvittää käyttämiensä urakitsijiden ja palvelukumppanien taustat. Tilaajavastuulain tavitteena n talusrikllisuuden trjunta. Lisäksi lailla pyritään edistämään yritysten tasavertaista kilpailua ja työehtjen nudattamista. Tilaajavastuuvelvitteiden täyttämistä valv Etelä-Sumen aluehallintvirast (AVI) kk Sumen salta. Selvitysvelvitteen laiminlyönnistä vidaan määrätä eurn määräinen laiminlyöntimaksu. Rakennustiminnassa laiminlyöntimaksu n krtettu ja vi lla määrältään eura. Tilaajavastuulain tulkinnanvaraisuus sekä lain säätämistavite humiiden Kiinteistöliitt susittaa talyhtiöitä täyttämään tilaajavastuulain selvitysvelvitteet riippumatta tilaajavastuulain pikkeamasäännösten sveltumisesta. Susituksen avulla Kiinteistöliitt pyrkii varmistamaan, että talyhtiöt timivat tilaajana hulellisesti ja valitut spimuskumppanit vat lutettavia. Opas löytyy Kiinteistöliitn sivuilta Kaupunkikhtaiset asuinkiinteistöjen kustannukset ripeässä nusussa Kiinteistöliitn tteuttama indeksital-vertailu 2013: Talyhtiöiden kustannustaakka jatkaa ripeää nusuaan. Asuinkerrstaljen hitvastikkeista kaksi klmannesta menee kiinteistövern ja kauklämpö-, vesi- ja jätevesi- sekä sähkö- ja jätehultmaksuihin. Verjen ja maksujen tas vaihtelee kuitenkin melkisesti. Niinpä asuminen n Haminassa 60 neliön kaksissa Indeksitaln* mukaisessa yhtiössä nin 580 eura vudessa kalliimpaa kuin kaksissa Kkklassa. Yli asukkaan kaupungeissa kiinteistövert ja maksut vievät kaupungissa keskimäärin 2,43 eura neliöltä kuukaudessa eli nin 54 prsenttia hitkuluista. Suhteessa hitvastikkeeseen summa n 67 prsenttia. Kiinteistöverihin ja maksuihin meni suurimmissa 37 kaupungeissa keskimäärin viisi prsenttia 7

9 viimevutista enemmän. Muutsvauhti li prsenttiyksikön verran npeampi kuin vutta aikaisemmin. Eniten vat kallistuneet kauklämpö (7 %) ja vesihult (5 %). *) Indeksital-vertailu: Kiinteistöliitt n verrannut vudesta 2001 syksyisin vakimutisen ns. indeksitaln verja ja kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen vimassa lleita maksuperusteita ja hintja. Indeksital n 30-vutias kuutimetrin asuinkerrstal, jka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella malla tntilla ja jssa n 40 asunta. Taln energian ja veden kulutukset vat keskimääräisiä, samin jäteastiiden määrät ja tyhjennysvälit. Indeksital 2013 tietaineist n kerätty alueellisten Kiinteistöyhdistysten kautta Kiinteistöliitn krdinimana. Mukana n kaikkiaan 48 kuntaa. Yli asukkaan vertailukaupunkeja li 37 kappaletta. Tiedt vat syyskuun 2013 mukaisia. Indeksital 2013 tutkimuksesta laajemmin sitteessa EUR/m²/kk 3,00 2,80 Indeksitaln kulut* Hamina, Ktka ja Sumen kaupungit keskiarv 2,73 2,60 2,40 2,20 2,00 1,80 2,47 2,49 2,44 2,32 2,24 2,44 2,18 2,13 2,07 2,30 2,01 2,22 2,03 1, Ktka Hamina Keskiarv/Sumi * Vakimutisen kerrstalyhtiön kiinteistövert, kauklämpö--, vesi-, sähkö-, ja jätehultkulut yhteensä EUR/m²/kk 2,80 Indeksitaln kulut* Imatra ja Sumen kaupungit keskiarv 2,60 2,51 2,50 2,40 2,62 2,44 2,28 2,30 2,20 2,22 Imatra Keskiarv/Sumi 2,00 1,98 2,03 1,91 1, * Vakimutisen kerrstalyhtiön kiinteistövert, kauklämpö--, vesi-, sähkö-, ja jätehultkulut yhteensä 8

10 EUR/m²/kk 2,80 Indeksitaln kulut* Lappeenranta ja Sumen kaupungit keskiarv 2,60 2,40 2,20 2,00 1,80 2,53 2,44 2,32 2,28 2,3 2,22 2,15 Lappeenranta 2,09 2,03 Keskiarv/Sumi 1, * Vakimutisen kerrstalyhtiön kiinteistövert, kauklämpö--, vesi-, sähkö-, ja jätehultkulut yhteensä EUR/m²/kk 2,80 2,60 Indeksitaln kulut* Kuvla ja Sumen kaupungit keskiarv 2,40 2,20 2,00 1,80 1,60 2,44 2,3 2,29 2,22 2,16 Keskiarv/Sumi 2,03 2,00 Kuvla 1,91 1,82 1, * Vakimutisen kerrstalyhtiön kiinteistövert, kauklämpö--, vesi-, sähkö-, ja jätehultkulut yhteensä 9

11 ASIANTUNTIJA-ARTIKKELI Vedenkulutuksen vähentäminen talyhtiössä Asumiskustannuksia vidaan pienentää helpiten vähentämällä vedenkulutusta. Asunt-sakeyhtiön energia- ja vesitaluden hallinnassa keskeisiä asiita vat asukkaiden käyttö- ja kulutustttumukset sekä kiinteistön ylläpidn suunnitelmallisuus ja tavitteellisuus. Ennen kuin kiinteistön käyttöä ja ylläpita vidaan suunnitella, talyhtiön asukkailla ja sakkailla täytyy lla yhteinen näkemys siitä, millaisessa kiinteistössä he haluavat asua. Spivia tavitteita haettaessa lähtökhdaksi vidaan ttaa esimerkiksi energiataludellisen ja sisäilmast-liltaan viihtyisän asunnn tavitteelliset minaisuudet. Tämän jälkeen vidaan arviida, millaiset tekniset, taludelliset ja ssiaaliset edellytykset niiden saavuttamiseen n massa kiinteistössä. Kun tiedetään, mitä halutaan ja mikä n nykytila, vidaan spia timista tavitteiden saavuttamiseksi eli laaditaan strategia. Kiinteistölle laadittu strategia n ikään kuin eräänlainen tiekartta tavitteisiin pääsemiseksi. Strategian laadinnan jälkeen svitaan strategiassa esitettyjen timien timeenpansta eli laaditaan timeenpansuunnitelma. Samalla talyhtiön hallint velvitetaan selvittämään timenpiteisiin sveltuvat rahitusvaihtehdt. Tteutettujen timien vaikutuksia arviidaan ja seurataan svitulla tavalla. Arjen energiatehkkuus Asukkaiden kulutustttumukset ja halu seurata kulutusta vaikuttavat eniten siihen, miten energia- ja vesitaluden khentamistimet nnistuvat. Kulutusta ei vida hallita, elleivät asukkaat, sakkaat ja kiinteistön ylläpidsta vastaavat taht le selvillä kiinteistön nykytilanteesta ja mista mahdllisuuksistaan vaikuttaa kulutuksen pienentämiseen. Kysymys n ennen kaikkea tiedn jakamisesta ja ihmisten mtivinnista. Tieta tarvitaan erityisesti seuraavista asiista: Mtivinti mikä n kulutuksen suus hitkustannuksissa? Vaikutusmahdllisuuksien havainnllistaminen mitä vidaan tehdä? Tulsten seuranta ja palautteen antaminen mitä n saatu aikaan? Asukkaille tulee tiedttaa kuukausittaiset lämmön, sähkön ja veden kulutukset ja niiden aiheuttamat kustannukset. Heille täytyy myös kerta, miten he vivat kulutukseensa vaikuttaa. Tiedtus- ja kulutustilaisuuksilla n tärkeä merkitys käyttö- ja kulutustttumusten muuttamisessa, yleisen tiedn lisäämisessä ja tätä kautta asumiskustannusten pienentämisessä. Talyhtiön asukkaat vivat vaikuttaa kiinteistön energia- ja vesitaluteen mnella tavalla. Keskeisimpiä timia vat vedenkäytön ja vesivutjen seuranta, sisälämpötilan seuranta ja ilmanvaihdn timivuuden seuranta. Vedenkäytön ja vesivutjen seuranta Vedenkulutuksen suus asumiskustannuksista n suuri. Vedenkulutukseen vidaan helpiten vaikuttaa seuraamalla ja muuttamalla mia vedenkäyttötttumuksia. Erityisesti suihkussa kulutetaan paljn vettä, ja tätä kulutusta n helpp ryhtyä vähentämään. Asukkaan n hyvä tietää, että suihkusta virtaa vettä tavanmaisesti 12 litraa minuutissa ja käsienpesualtaasta 6 litraa minuutissa. Täten viiden minuutin suihkun aikana vettä kuluu 60 litraa ja 20 minuutin aikana 240 litraa. Kska suihkussa kulutetusta vedestä nin 60 prsenttia n lämmintä vettä, maksaa viiden minuutin suihkussa käynti nin 0,50 eura ja 20 minuutin suihku nin 2 eura. Nelihenkisen perheen jkapäiväinen suihkussa käynti maksaa siis eura kuukaudessa. Suihkussa käynnin aiheuttamaa vedenkulutusta vidaan myös suitsia käyttämällä vettä säästäviä suihkupäitä. Tällaisten suihkupäiden virtaustekninen mutilu mukkaa veden virtausnpeutta ja pisarakka siten, että suihku tuntuu pienemmilläkin vesimäärillä tehkkaalta. Vettä säästävillä suihkupäillä n mittaustulsten perusteella nnistuttu vähentämään suihkuveden kulutusta jpa prsentilla. Tämä tarkittaa nin 5 15 eurn säästöä henkilöä khden kuukaudessa, js suihkussa käytetään vettä 5 20 minuuttia yhden suihkussa käynnin aikana. 10

12 Klmihenkisen perheen vedenkulutus n vudessa nin litraa. Tästä nin 40 prsenttia n lämmintä vettä. Tämän vesimäärän lämmittämiseen kuluu energiaa vudessa nin kilwattituntia (kwh). Euriksi muutettuna klmihenkisen perheen vedenkulutus n tavanmaisesti eura vudessa. Vedenkäyttötapjen lisäksi vedenkulutukseen vaikuttaa merkittävästi vesikalusteiden kunt. Js yksi wcistuin vutaa jatkuvasti, tarkittaa se vusitaslla jpa litran ylimääräistä kulutusta. Näin suuri ja aivan turha lisäkulutus verttaa talyhtiöltä eli viime kädessä sakkailta jpa eura vudessa. Vesivudista aiheutuvia kustannuksia Vesikalusteiden vutja vi jkainen asukas tarkkailla huneistssaan. Esimerkiksi wc-istuimen jatkuva vut vidaan havaita laittamalla pala wc-paperia pöntön sisäpulen takaseinälle ja seuraamalla, kastuuk se. Kaikista vesikalustevudista tulee ilmittaa välittömästi talyhtiön hultmiehelle tai isännöitsijälle, jnka n ryhdyttävä heti timiin tilanteen krjaamiseksi. Asukkaan n myös hyvä tietää, että vanha WC-istuin vi kuluttaa vettä jpa 9 litraa yhdellä huuhtelukerralla. Kun yksi henkilö huuhtelee WC:n keskimäärin 5 7 kertaa päivässä, vi vedenkulutus lla vudessa jpa litraa vudessa. Tisin sanen wc:stä vedetään vudessa alas nin 75 eura asukasta khden. Käyttövesiverkstn perussäätö Käyttövesiverkstn paine kannattaa tarkistaa säännöllisesti muutaman vuden välein. Kiinteistön hultmies vi helpsti mitata vesipisteistä tulevan vesimäärän ja ehdttaa timia vedenkulutuksen pienentämiseksi. Tyypillinen nrmivirtaama kylpyhuneen suihkusta n 12 litraa minuutissa ja keittiön hanasta 6 litraa minuutissa. Virtaamien suuruus n helpp ja npea tarkistaa, ja timenpiteenä se n erityisen kannattava. Vesihanan säädöllä n saatu aikaan prsentin säästöjä vedenkulutuksessa. Js virtaamat vat liian suuria, tulee tarkistaa, nk hanan sisässä sisäänrakennettu käyttövivun liikkeenrajitin maksimivirtaaman säätämiseksi. Js n, vidaan hanan virtaama säätää sillä ikeaksi. Aina vedenvirtaaman ikaiseminen pelkällä hanan säädöllä ei nnistu. Tällöin tarvitaan apuun paineenalennusventtiiliä. Paineenalennus- eli vakipaineventtiilillä alennetaan vesijhdn painetas spivaksi. Vakipaineventtiili asennetaan vesijhtverkkn jk kiinteistö- tai huneistkhtaisesti. Kkemusten mukaan vakipaineventtiilin asennuksella n saatu aikaan 5 25 prsentin säästö vedenkulutuksessa. Js siis talyhtiössä n 75 asukasta, jiden keskimääräinen vedenkulutus n 155 litraa henkilöä khden vurkaudessa, tarkittaa vakipaineventtiilin asennus tavanmaisesti eurn säästöä talyhtiölle vudessa. Vakipaineventtiilin avulla saadaan pienennettyä myös käyttövesiputkiststa aiheutuvia ääningelmia, mikä lisää asumisviihtyvyyttä. Samalla vedenlaatukin useimmiten paranee, kska paineiskut ja liian suuri veden virtausnpeus irrttavat putken seinämistä kiintainesta jumaveteen. Js hanan sisäinen säätö ei le llut mahdllista tai jstain syystä sitä ei le haluttu tai sattu tehdä, n jissakin asuinkiinteistöissä käytetty myös presuuttimia. Presuutin alentaa jssain määrin hanan maksimivirtaamaa, ja sen avulla vidaan saavuttaa 5 10 prsentin säästö vedenkulutuksessa. Presuuttimien käyttöä ei kuitenkaan vi susitella. Ongelmana n, että presuutin muuttaa kk sekittimen rakennetta. Tästä vi seurata muun muassa kylmän ja lämpimän veden ristiinvirtausta, ääningelmia ja mahdllisesti hanan takuun raukeaminen. Käyttövesiverkstn timintaa tarkasteltaessa n syytä kiinnittää humita myös lämpimän veden kiertjhdn virtaamiin. Liian suuret kiertjhdn virtaamat taas lisäävät kiertpumpun sähkönkulutusta, lämmitysenergiankulutusta ja verkstn kulumista. Talyhtiössä tulee myös varmistua, ettei lämmintä vettä tarvitse dtella liian pitkään ja vettä juksuttaa turhaan. Asuinkerrstalissa n susituksena, että hanasta tulisi nin 50 C vettä 10 sekunnin kuluttua hanan avaamisesta. Js dtusaika n pidempi kuin 20 sekuntia, tulee lämpimän käyttöveden kiertjhdn virtaamat säätää linjasäätöventtiilien avulla. Säätötyö tulee teettää saavalla LVI-urakitsijalla. 11

13 Vesi- ja viemärikalusteiden uusiminen Vesi- ja viemärikalusteiden uusiminen esimerkiksi putkiremntin yhteydessä n usein tehkas kein suitsia vedenkulutusta. J vanhjen vesihanjen uusimisella saavutetaan tavallisesti prsentin säästö huneistkhtaisessa vedenkulutuksessa. Hanat kannattaa vaihtaa esimerkiksi nykypäiväisiin eknapilla varustettuihin yksitehanihin. Eknapilla varustetuista hanista virtaa nrmaalisti vettä säästövirtaamalla, jka n nin 60 prsenttia maksimivirtaamasta. Vanhat, ennen vutta 1976 asennetut WC-istuimet vivat käyttää yhdellä huuhtelukerralla vettä jpa 9 12 litraa. Vusien välisenä aikana hankitut WC-istuimet kuluttavat yhdellä huuhtelukerralla nin kuusi litraa vettä markkinille saatiin ensimmäinen WC-istuin, jka käyttää vettä vain neljä litraa huuhtelukertaa khden. Kaksitimisia WC-istuimia, jssa n pieni (2 l) ja is (4 l) huuhtelu, n llut saatavissa 1990-luvun pulivälistä lähtien. Pelkästään j vaihtamalla vanha yhdeksän litraa yhdellä huuhtelukerralla kuluttava WC-istuin nykyaikaiseen kaksishuuhtelulla varustettuun malliin n mahdllista saada aikaan jpa 75 prsentin säästö WC:n vedenkulutuksessa. VESI- JA VIEMÄRIKALUSTEIDEN VAIHDOSTA SAATAVA VEDENSÄÄSTÖPOTENTIAALI VEDENSÄÄSTÖTOIMENPIDE VEDENSÄÄSTÖ VESIHANAT % Kalustekhtainen Huneistkhtainen Kaksitehanat yksitehanihin Hanan säätö Yksitehanat eknappihanihin WC-ISTUIMET 9 l istuin 2/4 l istuimeen l istuin 2/4 l istuimeen 60 7 % Takaisinmaksuaika vutta Huneistkhtainen vedenmittaus Huneistkhtainen vesimittari n työkalu, jnka avulla asukkaiden n helpp seurata maa vedenkulutustaan ja sitä kautta vähentää turhaa vedenkäyttöä. Huneistkhtaisen vedenmittausjärjestelmän ansista vedenkäyttökustannukset jakautuvat ikeudenmukaisesti, kun laskutus perustuu tdelliseen käyttöön. Kun tiedämme, mitä kulutamme, tiedämme myös, lisik kulutusta syytä jllain tapaa vähentää. Asuntkhtainen kylmän ja lämpimän veden kulutuksen mittaus sekä siihen perustuva laskutus vivat alentaa vedenkulutusta prsenttia ja lämmitysenergian kulutusta 3 9 prsenttia. Pienempi lämpimän käyttöveden kulutus merkitsee samalla pienempää lämmitysenergian kulutusta. Humattava säästö edellyttää useimmiten myös vesipihejä vesi- ja viemärikalusteita ja ikeaa vesijhtverkstn painetasa. 12

14 Js 40 huneistn asuinkerrstalyhtiössä n 75 asukasta ja keskimääräinen vedenkulutus 155 litraa henkilöä khden vurkaudessa, tarkittaa 30 prsentin vutuinen säästö litraa vedenkulutuksessa ja nin 30 MWh lämmitysenergiassa. Js vesi maksaa 3 /m 3 ja kauklämpö 55 /MWh, tarkittaa tämä nin eurn säästöä vudessa kk talyhtiössä. Uusimmissa vedenmittausjärjestelmissä n huneistkhtaiset näyttölaitteet, jista asukkaat vivat itse seurata vedenkulutustaan jpa litran tarkkuudella. Järjestelmille minaista n tiednsiirrn vaivattmuus tiedt huneistkhtaisista kulutuslukemista välittyvät isännöitsijälle autmaattisesti eikä mittareita tarvitse lukea erikseen. Edistyksellisimpiin järjestelmiin n mahdllista kytkeä myös erilaisia hälytyshjelmia esimerkiksi vesivutjen varalta. Käytännössä vesimittarit kannattaa asentaa putkiremntin tai vesijhtverkstn uudistamisen yhteydessä. Ellei näin haluta tehdä, tulee putkiremntin yhteydessä vähintäänkin muistaa tehdä mittareille varaukset. Asuntkhtainen vedenmittausjärjestelmä n helpin tteuttaa sillin, kun asunnn veden syöttö tapahtuu yhden ainan putkilinjan kautta ja lämpimän käyttöveden kiertjht vidaan päättää ennen vedenmittausta. Tällöin n mahdllista tteuttaa mittausjärjestelmä yhdellä kylmän ja yhdellä lämpimän veden vesimittarilla tai mittausanturilla. Jskus lämpimän veden kiertjht vidaan jutua viemään lähelle vedenkulutuspistettä esimerkiksi käyttövesipatterin sijainnin vuksi. Tämä ei kuitenkaan estä asuntkhtaisen vedenmittauksen tteuttamista, vaan tällöin käytetään kahta lämpimän veden vesimittaria tai mittausanturia. Asunnn vedensyöttö vi tapahtua myös kahden eri putkilinjan kautta, jllin asuntkhtainen vedenmittausjärjestelmä varustetaan erillisillä kylmän ja lämpimän veden vesimittareilla tai mittausantureilla. Asuntkhtaisen vedenmittausjärjestelmän investintikustannus n eura asunta khden. Tällä hetkellä n arviitu, että vesimittareita tai mittausantureita judutaan hultamaan nin 10 vuden kuluttua asennuksesta. Hulttimenpiteet tulevat maksamaan eura per asunt. Lisäksi vutuiset laskutuskustannukset ktitalutta khden vat tyypillisesti eura. Asumiskustannusten pienentäminen n siis helpinta alittaa vedenkulusta vähentämällä. Jutun kirjittaja, tekniikan thtri Jari Virta, työskentelee Sumen Kiinteistöliitssa kehityspäällikkönä. AJANKOHTAISTA Tutkijat: Nurten putkisaneeraajien altistuminen kemikaaleille hulestuttaa Työterveyslaitksen ammatti-ihtautien pliklinikalle n tullut uusi ptilasryhmä: nuret putkisaneeraustyöntekijät, jtka vat saaneet vimakkaita ih-ireita vain lyhytaikaisen putkituskemikaaleille altistumisen seurauksena. Sama ilmiö n havaittu muissakin Eurpan maissa. Herkistyminen jhtaa useimmiten ammatinvaihtn. - Olemme hyvin hulissamme asiasta. Viemäriputkien krjaaminen putkittamalla tai sukittamalla n lisääntynyt. Tällöin käytetään epksia ja uretaania, jtka sisältävät terveydelle vaarallisia aineita. Kun tiedämme, että putki- ja viemäriremnttien määrä kasvaa vielä vusia, myös altistumiset letettavasti lisääntyvät, kert Työterveyslaitksen vanhempi asiantuntija Beatrice Bäck. Lisätietja sitteessa 13

15 Krjausavustuksiin 115 miljnaa eura Valtineuvstn lisätalusarviesityksen mukaan valtin asuntrahastn varista vidaan myöntää käynnistysavustuksia perusparantamiseen. Käynnistysavustuksiin esitetään yhteensä 115 miljnaa eura vusille : tälle vudelle 15 miljnaa ja vudelle 2014 enintään 100 miljnaa eura. Avustusta vivat saada asunt-sakeyhtiöt, vukratalyhtiöt ja asumisikeustalt. Avustettavia timenpiteitä vivat lla vat mm.: Linjasaneeraus (putkiremntti) Ikkuniden ja ulk-vienuusiminen Perustusten uusiminen Yläphjan ja katn uusiminen Parvekkeiden uusiminen Ilmanvaihtjärjestelmän uusiminen Lämmitysjärjestelmän uusiminen Krjausavustuksia haetaan suraan ARAlta, ei kuntien kautta. Eduskunta hyväksynee lisätalusarvin lkakuussa, jten avustuksien haku n mahdllista viimeistään marraskuun alussa. Lue lisää: Asuntjen perusparannuksen käynnistysavustusten hakuhje Perusparannuksen käynnistysavustuksen hakuhje ja lmake n Asumisen rahitus- ja kehittämiskeskus ARAn sivuilla. Avustuksen haku alkanut ja hakuaika avustuksella n jatkuva. Avustusta vivat saada asuntsakeyhtiöt, vukratalyhtiöt ja asumisikeustalt. Avustusta myönnetään 10 % ARAn hyväksymistä kustannuksista. Tarkitus ei le tukea vähäistä rakennuksen hultn ja ylläpitn liittyvää timintaa vaan perusparannus- ja krjaustimenpiteiden arviitujen kustannusten minimiraja n 200 eura/asuinneliö ja krjauskustannusten n ltava vähintään eura. Lue lisää tai Valtivarainministeriön Rakennusalan suhdanneryhmä n julkistanut Rakentaminen katsauksen Rakennusalan suhdanneryhmä arvii uudistalnrakentamisen alenevan tänä vunna 6-7 %, krjaamisen kasvavan 2-3 % ja infrarakentamisen supistuvan 2-3 %. Rakentamisen kknaismäärän arviidaan laskevan yhteensä 1-3 %. Raksu-ryhmän arvin mukaan tänä vunna alitetaan yhteensä asunnn rakentaminen. (Hum. VTT:n Asunttutanttarvelaskelma keskimäärin as. +/ as./vusi, ) Kuluvana vunna n tehty paljn elvytystimia valtin tukeman asunttutannn vauhdittamiseksi, myös asuntjen krjaamiseen n myönnetty lisää avustuksia. Raksu-ryhmän arvin mukaan ensi vusi 2014 n rakentamisessa j hieman parempi, kun kansainvälinen talus sekä ktimainen kysyntä vahvistuvat kääntäen myös rakentamisen nllataslle tai pieneen kasvuun. Rakennuskustannusten nusuvauhti n lähes pysähtynyt, mutta niiden arviidaan kääntyvän uudelleen pieneen nusuun. Katsauksen tiedte ja katsaus: kent/name.jsp 14

16 LAKIASIAT Ostitk salaremntidun kylppärin? Ajattele nenääsi pitemmälle. Markkinille putkahtaa aika ajin asuntja, jihin n tehty luvattmia remntteja. Uskaltaisitk staa asunnn, jssa n salaa remntitu kylpyhune? Kiinteistöliitt krstaa, että stajan n syytä kysyä myyjältä, miksi esimerkiksi uutuuttaan hhtavan kylpyhuneen remntti n jätetty ilmittamatta, js siitä ei le merkintää isännöitsijäntdistuksessa. "Luvatn remntti vaikuttaa varmasti stajan stpäätökseen ja siten myös kauppahintaan, mutta se saattaa aiheuttaa tekijälleen myös muita ikäviä yllätyksiä", san Kiinteistöliitn vanhempi lakimies Jaana Sallmén. Uuden sakkaan kannalta ilmittamatta jätetty remntti vi aiheuttaa vähintäänkin harmaita hiuksia. Vaikka vastuu pimeässä remntissa mahdllisesti tehdyistä virheistä ei siirry uudelle mistajalle, Sallmén krstaa, että helpsti virhetilanteissa ajaudutaan hankalaan ja aikaa vievään selvittelyyn talyhtiön, remntin tehneen vanhan sakkaan ja sppaan jutuneen uuden sakkaan välisestä vastuusta. "Remntti-ilmituksen tekeminen n helpp timenpide, jka ehkäisee turhia riitja. Ilmituksen vi mnissa talyhtiöissä tehdä netissä". Talyhtiöillä n ikeus ja velvllisuus valva huneistissa tehtäviä remntteja. Ostajan n hyvä tiedstaa, että ilmitettu remntti n yhtä kuin valvttu remntti. Kun talyhtiö hitaa valvnnan, jäävät haaviin urakitsijan mahdlliset virheet kuten väärin asennettu vedeneriste". Tämä n ehdttmasti myös remnttia teettävän sakkaan etu. Jättämällä ilmituksen tekemättä, remntin tehnyt sakas ttaa isn riskin kannettavakseen: Kuinka hän kykenee näyttämään mahdllisessa remntin virhetilanteessa timineensa hulellisesti ja välttävänsä vahingnkrvausvastuun, js hän ei le viitsinyt nudattaa lakia. Luvatn remntti vaikuttaa tisellakin tapaa. "Omalla kustannuksellaan esimerkiksi kylpyhuneremntin tehneellä sakkaalla n ikeus saada hyvitystä, js talyhtiö päättää muutaman vuden kuluttua tehdä kaikissa huneistissa vastaavan remntin". Käytännössä remntin j tehnyt sakas ei sallistu täysimääräisesti yhtiön muiden kylpyhuneiden saneeraukseen. Hyvityksen saaminen vi sittautua kvin haasteelliseksi, js ei le ilmittanut masta remntistaan kuten laki edellyttää. Kiinteistöliitt käynnistää lkakuussa 12 paikkakunnalla vierailevan Krjaushanke haltuun - seminaarikiertueen, jssa käsitellään muun muassa sitä, miten edellä mainitut hyvitystilanteet pitää hitaa talyhtiön isjen krjaushankkeiden yhteydessä. Krjaushanke haltuun -kiertueen tarkituksena n parantaa talyhtiöiden rakennuttamissaamista ja antaa työkaluja hallituksille ja isännöitsijöille viedä krjaushankkeet nnistuneesti läpi. Lisätietja: OIKEUSTAPAUKSET KHO:2013:146 Krkein hallint-ikeus katsi, että asunt-sakeyhtiön yksittäisellä sakkeenmistajalla li ikeus valittaa Liikennevirastn päätöksestä kskien rakennettavan valtatien uutta linjausta kskevaa yleissuunnitelmaa. Osakkeenmistajalla li valitusikeus hallintlainkäyttölain 6 :n mukaisesti, kska päätös vaikutti hänen ikeuteensa tai etuunsa. Tapauksessa sakkeenmistajan valitusikeus syntyi sillä perusteella, että tteutuessaan liikennehanke aiheuttaisi muun muassa melua ja heikentäisi ilmanlaatua hänen asunnssaan ja asunta ympäröivillä leskelualueilla. 15

17 Hämeenlinnan HAO /0416/1 Osakkeenmistajalla li hallint-ikeuden mukaan ikeus vähentää päämatulstaan vervunna vukraustiminnasta aiheutuneet kulut, vaikka vukraustiminta li vervunna llut tappillista. Vähennysikeuden kannalta li lennaista, että maisuus li hankittu tulnhankkimistarkituksessa. Tapauksessa kyse li Lapissa sijaitsevasta kiinteistösakeyhtiön sakemistuksen perusteella hallittavasta lmahuneiststa, jnka sakkeenmistaja li antanut huneistn majituspalveluita tarjavan yhtiön vukrattavaksi. KHO:2013:151 Krkein hallint-ikeus katsi, että kunnalla li etust-ikeus kiinteistön kaupassa, vaikka mikään yksittäisistä samaa kiinteistöä kskevista kaupista ei ylittänyt etust-ikeuden käyttämisen edellytyksenä levaa 5000 m2 vähimmäispinta-alaa. Tapauksessa staja li stanut samassa kaupantektilaisuudessa klmelta kiinteistön määräsan mistajalta kultakin alle 5000 m2:n kiinteistön san. Krkein hallintikeus katsi, että lunastusikeus syntyi tästä hulimatta, kska klmella kaupalla siirtyvien kiinteistön määräsien yhteenlaskettu pinta-ala ylitti 5000 m2. MARKKINA JA SUHDANTEET Kiinteistön ylläpidn kustannukset nusivat vudessa 2,8 prsenttia Kiinteistön ylläpidn kustannukset nusivat 2,8 prsenttia vuden 2013 tisella neljänneksellä vuden 2012 vastaavasta ajanjakssta. Tiedt käyvät ilmi Tilastkeskuksen kiinteistön ylläpidn kustannusindeksistä 2010=100. Antisia lukuhetkiä! Kiinteistöliitt Kaakkis-Sumi 16

Energiaekspertin kalvosarja

Energiaekspertin kalvosarja Energiaekspertin kalvsarja Kalvsarjaan n kttu keskeiset asumiseen liittyvät energiansäästövinkit selitysteksteineen. Kalvt n tarkitettu energiaeksperttien hella kaikille, jtka vat kiinnstuneita energian

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT LOPEN VUOKRATALOT OY ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO LIITE 1 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT Tarkituksena n hulehtia yhtiön päättävien elinten kanssa tarvittavien päätösten tekemisestä ja tehtyjen päätösten täytäntöönpansta.

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA Palveludirektiivin tarkituksena n tuda kuluttajille enemmän valinnanvaraa, enemmän vastinetta rahille ja paremmat mahdllisuudet käyttää palveluja eri pulilta

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007).

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007). TARJOUSPYYNTÖ 1(7) 22.8.2014 Dnr OUKA/7126/02.08.00/2014 OULUNSALON KIRJASTON PALAUTUSAUTOMAATTI Hankinnan tausta ja tarkitus Oulun kaupunginkirjast-maakuntakirjast (hankintayksikkö/tilaaja) pyytää tarjustanne

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö KTJkii-aineistluvutuksen tietsisältö 2008-02-12 Versi 1.05 2009-02-10 Versi 1.06 2010-02-16 Versi 1.07 2011-02-14 Versi 1.08 2012-02-13 Versi 1.09 2013-02-25 Versi 1.10 2014-02-10 Versi 1.11 Yleistä Ominaisuustietjen

Lisätiedot

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista.

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista. 11 Tilitysmenettely Kelalta tai työpaikkakassalta tilitettävä kustannus syntyy sillin, kun lääkkeet luvutetaan asiakkaalle sairausvakuutuslain mukaisella krvauksella vähennettyyn hintaan. Kun lääkkeet

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

1.1.2015. Toimituskohteen paikka määritellään mittauslaitteiston sijainnin mukaan.

1.1.2015. Toimituskohteen paikka määritellään mittauslaitteiston sijainnin mukaan. 1 (5 ) Gasum Energiapalvelut Oy TEHOTEMPO ALKAEN (svelletaan yli 1,2 MW:n laitksiin) 1. KAASULIITTYMÄ 1.1 Timituskhde ja timitusraja Timituskhteen paikka määritellään mittauslaitteistn sijainnin mukaan.

Lisätiedot

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä Palveluspimus 1 (4) 1 Spijasapulet 1.1 Tilaaja Palvelujen tilaajana timii Frssan kaupunki 1.2 Tuttaja Palvelujen tuttaja ja tinen spijasapuli n 2 Spimuksen rajaus 2.1 Spimus perustuu Tämä palveluspimus

Lisätiedot

Asiakastiedote hinnaston ja tietojärjestelmän uudistumisesta sekä uudistuksien vaikutuksista

Asiakastiedote hinnaston ja tietojärjestelmän uudistumisesta sekä uudistuksien vaikutuksista Asiakastiedte hinnastn ja tietjärjestelmän uudistumisesta sekä uudistuksien vaikutuksista 1.Hinnastn uudistamisen yleiset periaatteet 2.1.9.2015 vimaan tulevat harjittelumaksut ja etuhinnittelu 3.Hinnastn

Lisätiedot

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.3.2016 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N

Lisätiedot

Yhtiöistä - 11 on varmasti ara-rajoitusten alaisia, - kaksi todennäköisesti ara-rajoitusten alaisia ja - kolme vapaata ara-arajoituksista.

Yhtiöistä - 11 on varmasti ara-rajoitusten alaisia, - kaksi todennäköisesti ara-rajoitusten alaisia ja - kolme vapaata ara-arajoituksista. 1 LUONNOS 10.6.2008 YHTEENVETOA ASUNTOTOIMINNASTA KY:n lakatessa KY:llä levien asuntjen/talyhtiöiden siirtämistä kskevia vaihtehtja vat lähinnä: - asuntjen siirtäminen KY säätiöön suraan säätiön alaisuuteen

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 8/2012 1 (6)

Ohje viranomaisille 8/2012 1 (6) Ohje viranmaisille 8/2012 1 (6) Dnr 7845/06.10.06.00/2012 Jakelussa mainituille Tupakkalaki ulkalueilla järjestettävissä yleisötilaisuuksissa Taustaa Tämä hje n päivitys Ssiaali- ja terveysalan lupa- ja

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Lainahakemus Natura Viva Oy:n Vuosaaren melontakeskusinvestoinnin

Lainahakemus Natura Viva Oy:n Vuosaaren melontakeskusinvestoinnin Helsingin kaupunki Urheilu- ja ulkilulaitsrahast HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR SaapunuVlnkmmit O 9, 01. 2015 Onr/Dnr TsHtävälUkka U ipfllflakia»8 Lainahakemus Natura

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Ruokajätteen. vähentäminen. Tiina Toivonen. Ekokokkikurssi 21.11.2015

Ruokajätteen. vähentäminen. Tiina Toivonen. Ekokokkikurssi 21.11.2015 Rukajätteen vähentäminen Tiina Tivnen Ekkkkikurssi 21.11.2015 Ravinnepankki rukahävikin ravinteet hyötykäyttöön hanke Tteutusaika: 2015-2016 Tavitteet: rukahävikin vähentäminen ja hyödyntäminen ravinteiden

Lisätiedot

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttri Liite 1 (9) Viranmaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttrin Valmiina digikiriin selvityksessä ehdtettiin tiednhallinnan kknaisarkkitehtuurin kuvausta ja timeenpana sekä rekisterienpidn

Lisätiedot

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Aluetimist: Phjis-Karjala Keskeiset alueelliset timinnt ja timenpiteet vunna 2014 Asiakirja liitetään Sumen Nurisseurat ry:n timintasuunnitelman liitteeksi. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS-

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Eurovac 200T Purunpoistolaite

Eurovac 200T Purunpoistolaite Eurvac 200T Purunpistlaite Käyttö- ja hult-hje Sumen Imurikeskus Oy Tehtaankatu 18 38700 Kankaanpää Puh. +358 (0)2 576 700 Fax. +358 (0)2 576 7010 www.sumenimurikeskus.fi eurvac@sumenimurikeskus.fi Krnr

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA

UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA HUE HANKE / NASTOLA MIKSI? MITEN? Ilmastnmuuts Tavitteena ilmastnmuutksen hillitseminen, päästöjen alentaminen Energian kulutus EU:n alueella: liikenne 26 %, tellisuus

Lisätiedot

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa Avin tiet ja avin hallint kunnissa Turku 19.11.2013 Elisa Kettunen, erityisasiantuntija Tietyhteiskuntayksikkö elisa.kettunen(at)kuntaliitt.fi Avin hallint & tiet Kuntaliitssa Kansainvälinen Avimen hallinnn

Lisätiedot

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6 Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen

Lisätiedot

Plus500CY Ltd. Tietosuoja- ja evästekäytäntö

Plus500CY Ltd. Tietosuoja- ja evästekäytäntö Plus500CY Ltd. Tietsuja- ja evästekäytäntö Tietsuja- ja evästekäytäntö Tämä verkksivust n Plus500CY Ltd:n ( me, meille, meidän ) perima. Me kunniitamme tietjen luttamuksellisuutta ja ihmisten yksityisyyttä.

Lisätiedot

ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET

ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET IVKT 2016 / SuLVI 1(7) Ohje 13 IV-kunttutkimus ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET Tämä IV-kunttutkimushje kskee ulkilman sisäänttlaitteita ja jäteilman ulspuhalluslaitteita sekä niihin liittyviä

Lisätiedot

SUOMEN VOIMANOSTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA

SUOMEN VOIMANOSTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA SUOMEN VOIMANOSTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 SUOMEN VOIMANOSTOLIITTO RY 2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Sisällysluettel TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016... 4 1. HALLINTO JA TALOUS,

Lisätiedot

Tutustumme Kokoomukseen

Tutustumme Kokoomukseen Tutustumme Kkmukseen Opiskelevan pienryhmän aineist Kansallisen Sivistysliitn Opintkeskus KANSIO www.kkmus.fi/kansi/aineistt/tutustumme_kkmukseen Tutustumme Kkmukseen Kkmuksen paikallisyhdistyksiin liittyy

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

Vedenkulutus. Eksperttikoulutus 16.11.2015

Vedenkulutus. Eksperttikoulutus 16.11.2015 Vedenkulutus Eksperttikoulutus 16.11.2015 Vedenkulutus Yleistä vedenkulutuksesta taloyhtiöissä Vedenkulutuksen jakaantuminen Vesivuodot Lämminkäyttövesi Taloyhtiön vesiverkon paine Vedensäästöventtiilit

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

Tämä liite täydentää sopimuksessa määriteltyjä ehtoja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululuokissa. Nämä tarkennukset löytyvät II osasta.

Tämä liite täydentää sopimuksessa määriteltyjä ehtoja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululuokissa. Nämä tarkennukset löytyvät II osasta. FIN_Annex III_mnbeneficiary_v20140604.dc KA 1 Yleissivistävälle kulutukselle LIITE III TALOUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT I. JOHDANTO Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen

Lisätiedot

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 ---

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 --- Ohje henkilökunnalle 28.11.2011 1 Sisällysluettel Yleistä... 2 Hitympäristön siisteys... 3 Puhtaiden haavjen hit... 4 Alle 24 tuntia... 4 Yli 24 tuntia... 4 Infektituneiden haavjen hit... 4 Ompeleiden

Lisätiedot

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta www.penspace.fi inf@penspace.fi 15.6.2015 1 Ominaisuus- ja timintkuvaus Idea/Kehityspankki - svelluksesta 1. Yleistä Kun jäljempänä puhutaan prjektista, tarkitetaan sillä mitä tahansa kehittämishjelmaa

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNÖT FINvs3_Annex III_mnbeneficiary_updated_with_v300714.dc KA 1 Yleissivistävälle kulutukselle I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

MU:n jalkapallojaoston johtoryhmä

MU:n jalkapallojaoston johtoryhmä MU:n jalkapalljastn jhtryhmä Expert Mäntsälä 3.10.2012 Läsnä: Jari Kupiainen (PJ), Ville Hellman, Jari Piipp, Jyrki Valknen, Mikk Ahnen, Paula Jurvanen, Sari Alaluusua (paikalla san ajasta) sekä kutsuttuna

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA YRITYKSEN MUUTOSTILANTEISIIN LIITTYVÄT PALVELUT

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA YRITYKSEN MUUTOSTILANTEISIIN LIITTYVÄT PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ 1(4) LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA YRITYKSEN MUUTOSTILANTEISIIN LIITTYVÄT PALVELUT Lestijärven kunta Kaustisen seutukunta ja sen hallinnima InnKas -prjekti (S 12115) tarjaa prjektissa mukana

Lisätiedot

Lahden seudun joukkoliikenteen rekisteriseloste

Lahden seudun joukkoliikenteen rekisteriseloste Lahden seudun jukkliikenteen rekisteriselste 22.9.2015 Lahden seudun jukkliikenneviranmainen Rekisteriselste, laatimispäivä 30.7.2014 Henkilötietlaki (523/1999) 10 1. Rekisterinpitäjä Yhteystiedt Lahden

Lisätiedot

Läsnä Seppänen Hannes puheenjohtaja Matero Riina-Maria talouspäällikkö, sihteeri. Juntunen Johanna varajäsen Kinnunen Pirjo-Riitta jäsen Köngäs Martti

Läsnä Seppänen Hannes puheenjohtaja Matero Riina-Maria talouspäällikkö, sihteeri. Juntunen Johanna varajäsen Kinnunen Pirjo-Riitta jäsen Köngäs Martti 1(5) Aika Keskiviikkna 30.3.2016 kl 17 Paikka Seurakuntasali, Pulanka Läsnä Seppänen Hannes puheenjhtaja Mater Riina-Maria taluspäällikkö, sihteeri Milanen Erkki varapuheenjhtaja Herukka Terttu Juntunen

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Sipoon kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Sipoon kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviintisuunnitelma Rakennusjärjestyksen muuts Rakennusvalvnta Sipn kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) 1. Mikä rakennusjärjestys n? Rakennusjärjestys

Lisätiedot

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat:

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat: Liite II Tieteelliset jhtpäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle tai myyntilupien ehtjen muuttamiselle sveltuvin sin sekä yksityiskhtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviintikmitean

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Edelliset kirjeet löydät tarvittaessa Purkista: purkki.partio.fi > Piiri palvelee > Kuksa-jäsenrekisteri

Edelliset kirjeet löydät tarvittaessa Purkista: purkki.partio.fi > Piiri palvelee > Kuksa-jäsenrekisteri KUKSA-KIRJE 3 26.11.2014 1 (8) HEI! Tämä n syksyn 2014 aikana klmas Pääkaupunkiseudun Partilaisten tuttama Kuksa-kirje eli lyhyt apuväline lippukunnille Kuksan käyttöönttn. Edellisissä kirjeissä n hjeistettu:

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

Korjaus- ja energia-avustusohje 2016

Korjaus- ja energia-avustusohje 2016 Krjaus- ja energia-avustushje 2016 28.1.2016 SOVELTAMISALA JA VOIMAANTULO Vuden 2016 krjausavustuksia myönnettäessä nudatetaan lakia asuntjen krjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista (1184/2005),

Lisätiedot

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Aika 20.10.2014 kl 17:15-18:36 Paikka Perheasiain neuvttelukeskus Osallistujat Jäsenet Käpylä, Tarja puheenjhtaja Andreassn, Kari Hankela, Jussi

Lisätiedot

Yrityksen maksut -palvelu. Palvelukuvaus

Yrityksen maksut -palvelu. Palvelukuvaus Yrityksen maksut -palvelu Palvelukuvaus Sisällys 1 Sanmakuvaukset... 3 1.1 Maksutimeksiant asiakkaalta pankkiin... 3 1.2 Palaute pankista asiakkaalle... 3 1.3 Maksun peruutuspyyntö... 4 2 Edellytykset...

Lisätiedot

Kuljettajatarvetta kysyttäessä yli 70 % vastaajayrityksistä arvioi kuljettajien määrän pysyvän ennallaan ja joka neljäs vähentyvän.

Kuljettajatarvetta kysyttäessä yli 70 % vastaajayrityksistä arvioi kuljettajien määrän pysyvän ennallaan ja joka neljäs vähentyvän. HYVÄ USL - JÄSEN! Jäsentiedte nr 1 OSA A 29.1.2009 YLEISTÄ KUORMA-AUTOLIIKENTEESTÄ - Kustannusindeksi - SKAL kuljetusbarmetri - Kabtaasi määräyksiä kiirehditään Sumessa - Taluden näkymät - Kuljetusyrittäjän

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

Alueellinen jätehuoltojaosto

Alueellinen jätehuoltojaosto Alueellinen jätehultjast - Kuntien yhteinen jätehultviranmainen Sanna Pulkkinen Alueellinen jätehultjast Kunta jätelain mukainen vastuu yhdyskuntajätehullsta julkisikeudellinen palvelutehtävä mistajahjaus

Lisätiedot

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja

Lisätiedot

SUOMEN VOIMANOSTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA

SUOMEN VOIMANOSTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA SUOMEN VOIMANOSTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 SUOMEN VOIMANOSTOLIITTO RY 2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Sisällysluettel 1. HALLINTO JA TALOUS, LIITON KOKOUKSET... 4 1.1. Hallint...

Lisätiedot

Yhdessä vielä enemmän. ihmisen kokoisia ja elämänmakuisia hankkeita

Yhdessä vielä enemmän. ihmisen kokoisia ja elämänmakuisia hankkeita Yhdessä vielä enemmän ihmisen kkisia ja elämänmakuisia hankkeita Mitä Leader n? Leader-rahitusta myönnetään yhteisöjen ja mikryritysten hyville ideille. Päätökset tehdään paikallisesti: Leader-ryhmien

Lisätiedot

Basware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa

Basware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa Basware Knsernitilinpäätös Frum Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa 16.5.2013 Samuli Perälä, KHT Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa Arvpaperimarkkinalain muuts Mitä tieta tilinpäätöksessä n annettava

Lisätiedot

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA HELSINGIN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA HELSINGIN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3 Sisällysluettel 1 Menettelytapahje ja sen käyttö... 2 2 Hankinta... 2 2.1 Urakan valmistelu ja kilpailutus... 2 2.2 Tarjus... 3 2.3 Tilaus... 3 2.4 Lisä- ja muutstyöt... 3 3 Valvnta... 4 4 Vastaantt...

Lisätiedot

SAAPUNUT... /... /... PL29 00023 Valtioneuvosto Dnro... mdvmhku8uepon2hatzdzzkaiatq=

SAAPUNUT... /... /... PL29 00023 Valtioneuvosto Dnro... mdvmhku8uepon2hatzdzzkaiatq= KOULUTUSKESKUS SALPAUS J'"',;;.. :2fJ1 ~ Opetus- ja kulttuuriministeriö SAAPUUT. / /.. PL29 00023 Valtineuvst Dnr.. Päijät-Hämeen kulutusknserni Paasikiven katu 7 15110LAHTI TIEDOKSI j(an nl /c"-. kuus;",

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus DM 450969 02-2009 Cpyright Tekes Tekes teknlgian ja innvaatiiden kehittämiskeskus Innvaatitiminnan edistämisen edelläkävijä Tekes verkstja innvaatiille Palvelut Asiakkaat Resurssit rahitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Meikäläiset. Me Itse ry. Me Itse ry:n jäsentiedote 2. 2015. Me vaikutamme yhdessä, sillä se kannattaa! Liike itsenäisen elämän puolesta

Meikäläiset. Me Itse ry. Me Itse ry:n jäsentiedote 2. 2015. Me vaikutamme yhdessä, sillä se kannattaa! Liike itsenäisen elämän puolesta Meikäläiset Me Itse ry:n jäsentiedte 2. 2015 Kuvaaja Laura Vesa Me vaikutamme yhdessä, sillä se kannattaa! Me Itse ry Liike itsenäisen elämän pulesta Raha-autmaattiyhdistys tukee timintaamme Sisältö Vaikuttaminen

Lisätiedot

Moottoroidun B-ryhmän varjoliitimen koulutusohjelma

Moottoroidun B-ryhmän varjoliitimen koulutusohjelma Mttridun B- varjliitimen kulutushjelma Tämä kulutushjelma n Sumen ilmailuliitt (SIL) ry:n hyväksymä yleisesti käytettävä kulutushjelma, jka tulee 1.1.2012 päivätyn mttridun varjliitimen kulutushjeen rinnalle.

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany

Lisätiedot

GOLFMATKA PRAHA KEVÄT 2015/SS

GOLFMATKA PRAHA KEVÄT 2015/SS Glf Resrt Knpiste GOLFMATKA PRAHA KEVÄT 2015/SS KOSKI ARI Henkilömäärä: Nimi: 5 + PRO KOSKI ARI Sähköpsti: ari.kski@utlk.cm FINNAIRIN SUORAT LENNOT Lähtöpäivä Lähtöaika Saapuminen Lennn numer Reitti 26.4.2015

Lisätiedot

Meikäläiset. Me Itse ry:n Jäsentiedote 2 / 2014

Meikäläiset. Me Itse ry:n Jäsentiedote 2 / 2014 Meikäläiset Me Itse ry:n Jäsentiedte 2 / 2014 Kuva JT / Leija Sami Helle Helsingistä, Eira Lakka Jensuusta ja vammaistutkimuksen prfessri Sim Vehmas tapasivat Me Itse -päivillä Jyväskylässä. Me Itse ry

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS KORJAUSRAKENTAMISHANKKEESSA. Korjausrakentaminen 2015 / 3.2.2015 / Panu Lallukka

ENERGIATEHOKKUUS KORJAUSRAKENTAMISHANKKEESSA. Korjausrakentaminen 2015 / 3.2.2015 / Panu Lallukka ENERGIATEHOKKUUS KORJAUSRAKENTAMISHANKKEESSA Krjausrakentaminen 2015 / 3.2.2015 / Panu Lallukka Krjausrakentaminen + Energiatehkkuus Tarjamme kknaisvaltaisia ja asiakaslähtöisiä krjausrakentamisen suunnittelu-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ Puitesopimus 2015-2016

TARJOUSPYYNTÖ Puitesopimus 2015-2016 1(9) 25.03.2015 Saarijärven kaupunki / tuttajapalvelut Perusturvaliikelaits Saarikka SSYP Kiinteistöt Oy TARJOUSPYYNTÖ Puitespimus 2015-2016 Tuntivelitusphjaiset rakennus-, sähkö-, LV- ja IV-työt Pyydämme

Lisätiedot

Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava

Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava Helsingin yleiskaava Teemaseminaari 14.1.2013 Sepp Laaks Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava Miksi Helsingin seutu kasvaa? Kuinka paljn väestöä n tulssa? Vidaank väestökehitystä ennustaa? Pitäisikö

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 9/2015 Tiina Takala

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 9/2015 Tiina Takala JÄSENKOKOUS Aika: 1.12.2015 kl 18.30 Paikka Valtuusttal Kkmuksen ryhmähune PÖYTÄKIRJA 1. Kkuksen avaus ja päätösvaltaiseksi tteaminen Puheenjhtaja Anna-Maija Kukknen avasi kkuksen ja ttesi päätösvaltaiseksi

Lisätiedot

tontille rakennettua asuinnakennusta. Yhtiön omistamassa rakennuksessa on huoneistojen yhteenlasketusta Pon- Huon. Kernas no nos P-ala nz

tontille rakennettua asuinnakennusta. Yhtiön omistamassa rakennuksessa on huoneistojen yhteenlasketusta Pon- Huon. Kernas no nos P-ala nz il tl Y-tunnus: O277t7t-9 Sivu 1 ASUNTO OY ]USSINLIN]AN YHTIö]ÄR]ESTYS L 5 Yhtiön timinimi n Asunt Oy Jussinlinja ja ktipaikka Helsingin kaupunki. 2 5 Yhtiön timialana n mistaa ja hallita tnttia n 11 Helsingin

Lisätiedot

Yhteismetsän verotus

Yhteismetsän verotus LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT Kulutusprjekti 2012-2014 PEREHDYTYSAINEISTO 3/2014 Yhteismetsän vertus Perehdytysaineist yhteismetsien avainhenkilöille 15.4.2014 Kemijärven, Kuusamn, Psin ja Sallan

Lisätiedot