Sisällys. Tämän kirjan tiedot vastaavat helmikuun 2007 tilannetta. Kemira GrowHow ei vastaa sen jälkeen tapahtuneista muutoksista.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Tämän kirjan tiedot vastaavat helmikuun 2007 tilannetta. Kemira GrowHow ei vastaa sen jälkeen tapahtuneista muutoksista."

Transkriptio

1 Sisällys Johdanto... 3 Hyvät neuvot puhelimen päässä... 4 Kaikki alkaa pellosta... 6 Kalkki, kasvukunnon perusta Etusopimus ei jätä viljelijää yksin Hyvin suunniteltu on puoliksi laarissa Ravinteet runsaaseen satoon Ota kasvu omiin käsiisi Kasvinsuojelu laadun takeena Koneketju ilman heikkoja lenkkejä Vaadi sadolta määrää ja laatua Panosta oikein, paranna tulosta Kasvikohtaiset Kasvuohjelmat Ohra Kevätvehnä Syysvehnä, ruisvehnä Syysruis Kaura Viljan säilöntä Öljykasvit Kuivaherne Erikoiskasvit Nurmet Peruna Sokerijuurikas Liitteet Ravinnesuositukset Viljavuustutkimuksen tulkinta Tavallisia rikkakasveja Tuholaisia Maatalouskemikaalien kuljetus,. varastointi ja käsittely Muistiinpanoja Tämän kirjan tiedot vastaavat helmikuun 2007 tilannetta. Kemira GrowHow ei vastaa sen jälkeen tapahtuneista muutoksista.

2

3 Hyvä viljelijä! Kädessäsi on Kemira GrowHow n ja Agrimarket-ketjun yhteisen. Kasvuohjelma-oppaan neuvonnallinen osio. Se on yhdessä erillisen. tuoteosion kanssa vankka Kasvuohjelma-kokonaisuus, josta sinun. kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, kun suunnittelet tilasi tulevaisuutta. Pellon kasvukunnon ylläpito on viljelyn perusta ja Kasvuohjelma avain kannattavaan tuotantoon. Kun pelto on perustaltaan kunnossa, lajikekohtaisilla Kasvuohjelmilla saa kaikki viljelyyn sitoutuneet pääomat mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Maatalouden toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Maatalouden uuden ympäristötuen tavoitteet tuovat viljelyyn sekä uusia mahdollisuuksia että haasteita. Uudessa ympäristötuessa on Kasvuohjelman näkökulmasta katsottuna paljon hyödynnettäviä mahdollisuuksia, joista Kasvuohjelma-. asiantuntijamme voivat keskustella kanssasi. Tule juttelemaan oman. alueesi Kasvuohjelman myyntipäällikön tai muiden Kemira GrowHow n asiantuntijoiden kanssa, ja aloitetaan yhteinen Kasvuohjelma! Mika Pänkälä Kemira GrowHow Oyj

4 Hyvät neuvot puhelimen päässä Kasvuohjelman myyntipäälliköt Jarmo Virtanen Jorma Peippo Simo Ylä-Uotila Pekka Lipsanen Erkki Lehto Eero Martikainen Asko Kinnunen Pekka Luoma Jan Brännkärr Jani Huuha Ilkka Mustonen Kalle Piirainen Sähköposti:

5 Ihmiset Kasvuohjelman takana Kasvuohjelma on pitkäaikaisen ja huolellisen kehitystyön tuloksena syntynyt viljelyn kehitysohjelma. Se tähtää tuottoisampaan, varmempaan ja suunnitelmallisempaan viljelyyn. Sinulla on nyt tilaisuus hyödyntää erikoisasiantuntijoittemme kehitystyötä ja suunnitella tilallesi toimiva Kasvuohjelma! Anne Kerminen Markkinointipäällikkö,. viljat Ilkka Mustonen Markkinointi-. päällikkö,. nurmet Marko Toimela Markkinointi-. päällikkö, peruna,. sokerijuurikas ja vihannekset Mikko Korhonen Kehitys-. päällikkö,. sika ja siipikarja Ingela Hildèn Kehitys-. päällikkö,. viljat Juha Liespuu Kehityspäällikkö,. viljat Bengt Aspelin Tuotepäällikkö,. palvelutuotteet Leena Ristimäki Kehityspäällikkö Raimo Kauppila Tutkimus- ja kehityspäällikkö Sähköposti:

6 Kaikki alkaa pellosta Pellon peruskunto määrää suurelta osin lohkolta saatavan sadon. Lohkon nykykunnon selvittäminen on ensimmäinen kasvuaskel kohti kannattavaa satoa. Keinot Selvitä kolmen aiemman. vuoden sadot Tunnista mahdolliset sadon. laatuongelmat Tutki lohkon viljavuus mukaan. lukien hivenet Tarkista ojituksen kunto Selvitä lohkon mahdolliset. rakenneongelmat Pohdittavaa Minkä tekijän korjaaminen. nostaa satoa kannattavasti?

7 Pellon kasvukunnon ylläpito Maan rakenteen merkitys Hyvä maan rakenne, vesitalous ja kasvukunnon ylläpitäminen ovat pellon sadontuottokyvyn edellytyksiä. Maan tiivistyessä myös sen vesitalous, ilmanvaihto ja ravinteiden hyväksikäyttö heikkenevät. Ongelmaa lisää se, että maan rakenteessa tapahtuvaa hidasta heikkenemistä on käytännössä vaikea havaita. Viljelyyn käytetyt panostukset eivät kuitenkaan tuota toivottua tulosta, mikäli kasvuedellytykset ovat huonot. Tämä johtaa sadon määrälliseen ja laadulliseen heikentymiseen. Ellei lohkon kasvukuntoa voida kohtuullisin kustannuksin parantaa, viljelyyn käytettävät panostukset kannattaa kohdistaa hyvin kasvaville lohkoille ja jättää heikommat lohkot vähemmälle panostukselle tai poistaa viljelystä. PELLON PERUSKUNTO Peltomaan kasvukunnon kartoitus Tekemällä havaintoja peltolohkoista voidaan selvittää peltojen kasvukunto ja arvioida mahdolliset korjaavat toimenpiteet kasvukunnon parantamiseksi. Useimmat havainnot voi tehdä ilman kaivuutyötä.. Maan rakenteesta ja muruisuudesta saa kuvan esimerkiksi kynnön yhteydessä. Tarkempi havainnointi vaatii ns. lapioanalyysin tekemistä. Tarkemmat ohjeet lapioanalyysin näytteenotosta ja havainnoimisesta löytyvät osoitteesta Peltomaan kasvukunnon kartoitus on helppo tehdä kirjaamalla havainnot seuraavalla aukeamalla olevalle lomakkeelle. Lomake huomioi ympäristötukiehtojen kannalta merkittävät seikat. Hyvärakenteisessa maassa kasvi pystyy kasvattamaan laajan juuriston. ja hyödyntämään veden ja ravinteet pohjamaasta asti. Kun maan. rakenne on kunnossa, vanhat olkijätteet hajoavat nopeasti ja lisäävät maan humuspitoisuutta.

8 Pellon kasvukunnon kartoitus Tilan nimi: Lohkon nimi ja tunnus: Lohkon maalaji: tasainen vaihtelee Arviointipäivä ja arvion tekijä: Ojitustyyppi: Rastita sopivin vaihtoehto Ojituksen toimivuus Ojitus toimii hyvin Paikallisia ongelmia ojituksessa Ojitus toimii huonosti Ei toimivaa ojitusta Oma havainto: Maan mururakenne Maassa runsaasti pyöreitä muruja Maassa jonkin verran muruja Maassa satunnaisesti teräväsärmäisiä muruja Ei mururakennetta Oma havainto: Lierojen määrä Lieroja löytyy säännöllisesti Lieroja löytyy satunnaisesti Lieroja ei löydy Oma havainto: Poutivuus Lohko ei poudi Lohkolla harvoin poutimista Lohkolla poutivia kohtia Lohko poutii usein Oma havainto:

9 Peltojen kuivuminen muokkauskuntoon Muokkauksen sujuvuus Lohko kuivuu kylvökuntoon nopeasti Lohko kuivuu kylvökuntoon keskimääräisesti Lohko kuivuu hitaasti kylvökuntoon Lohkolla hitaasti kuivuvia kohtia Oma havainto: Muokkautuu kauttaaltaan hyvin Paikallisia muokkausongelmia PELLON PERUSKUNTO Vaatii ylimääräistä muokkausta Oma havainto: Peltojen kuivuminen rankkojen sateiden jälkeen, vedenläpäisevyys Ei lätäköitä runsaidenkaan sateiden jälkeen Lätäköitä 3 vrk runsaan sateen jälkeen Lätäköitä 1 vrk runsaan sateen jälkeen Vesi jää seisomaan lohkolle pidemmäksi aikaa Oma havainto: Liiallisesta märkyydestä tai kuivuudesta aiheutuvat kasvusto-oireet Ei oireita Kasvusto kellastuu märkinä vuosina Kasvusto kuivuu pystyyn kuivina vuosina Oma havainto: Tiivistymisongelmat Lohko kasvaa tasaisesti ja rehevästi Lohkon päisteet kasvavat muuta lohkoa heikommin Lohkon kasvustossa on koneen jäljiksi sopivia raitoja Oma havainto: Toteutetut korjaavat toimenpiteet:

10 10

11 Ongelma ja korjaavat toimenpiteet Kartoituksen jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan korjaavia toimenpiteitä. Ojituksen toimivuus: salaojien laskuaukkojen avaaminen sorasilmäkkeiden määrän lisääminen paikallinen uusintaojitus koko lohkon uusintaojitus viherkesanto tai syväjuuriset kasvit mukaan. viljelykiertoon Maan mururakenne ja lierojen määrä: eloperäisen aineksen lisääminen parantamaan. mururakennetta karjanlannan käyttö kalkitus maan ilmavuudesta huolehtiminen Poutivuus: kevätkosteuden säästäminen mahdollisimman vähäinen muokkaus hiesutöppäreillä etukäteen tehty tasausäestys kylvön oikea ajoitus suorakylvö Peltojen kuivuminen muokkauskuntoon: ojituksen toimivuus Muokkauksen sujuvuus: muokkauksen oikea-aikaisuus kynnön tasaisuus kosteusvaihteluiden tasaaminen tasausäestyksellä Peltojen kuivuminen rankkojen sateiden jälkeen: ojituksen toimivuus pellon pinnan muotoilu maan rakenteen parantaminen, viherkesannot,... syväjuuriset kasvit PELLON PERUSKUNTO Liiallisesta märkyydestä tai kuivuudesta johtuvat kasvusto-oireet: viljelykasvin valinta: vältä ohran viljelyä märkyydestä... kärsivillä lohkoilla ojituksen toimivuus maan rakenteen parantaminen, viherkesannot,... syväjuuriset kasvit kyntöanturan poisto Lierokäytävät kertovat maan hyvästä rakenteesta ja vilkkaasta. pieneliötoiminnasta. Tiivistymisongelmat: märän maan muokkauksen välttäminen peltoajon välttäminen etenkin maan ollessa märkä syväjuuriset kasvit, juurikanavat rehevä kasvusto, karjanlanta, lierotoiminnan. edesauttaminen jankon tai pohjamaan mekaanisen kuohkeutuksen... jälkeen monivuotinen viherkesanto 11

12 Kalkki, kasvukunnon perusta Kalkitus parantaa maan mururakennetta ja biologista aktiivisuutta sekä tehostaa ravinteiden ottoa. Samalla se sitoo kasvua estäviä aineita haitattomaan muotoon. Kalkitus turvaa muiden tuotantopanosten tehokkaan hyödyntämisen. Keinot Tee peruskalkitus suunnitelman... mukaan Huolehdi säännöllisestä kalkituksesta Käytä oikeaa kalkkilajia oikea.. määrä Pohdittavaa Mikä on lohkon ph-tavoite? 12

13 Monta syytä kalkita Kalkitus vähentää maan happamuutta ja lisää ravinteiden käyttökelpoisuutta kasveille. Samalla kalkitus hoitaa maan kasvukuntoa ja rakennetta. Hyvin kalkitussa maassa kalsium parantaa maan mururakennetta, tehostaa juurten kasvua ja parantaa samalla veden ja ravinteiden ottoa. Hyvin kalkitulla pellolla kaikki annetut tuotantopanokset saadaan tehokkaaseen käyttöön. Kalkituksella pääravinteet kasville käyttökelpoiseen muotoon Kasvit ottavat tarvitsemansa ravinteet maanesteestä.. Maan ph vaikuttaa kasveille käyttökelpoisten ravinteiden määrään. Kalkitussa maassa pääravinteita vapautuu tasaisesti maahiukkasten pinnalta ja maan orgaanisesta aineksesta kasvien käyttöön. Happamassa maassa vetyionit syrjäyttävät ravinteita maahiukkasten pinnalta ja ravinteet sitoutuvat vaikealiukoiseen muotoon tai ne ovat vaarassa huuhtoutua. Esimerkiksi fosfori sitoutuu happamissa olosuhteissa raudan ja alumiinin kanssa kasveille käyttökelvottomaan muotoon. Hyvin happamissa maissa esiintyvä alumiini on sekä kasveille että pieneliöille myrkyllistä. Kalkitus hoitaa maan rakennetta Hyvin kalkitussa maassa vilkas eliötoiminta muodostaa kestäviä muruja. Niiden ansiosta vanha kasvijäte hajoaa nopeammin ja taudinaiheuttajat tuhoutuvat. Lisäksi kalkin kalsium murustaa maata. Muruväleistä liika vesi valuu pois ja juurilla on tilaa kasvaa laajalle alueelle veden ja ravinteiden hakuun. Ravinteista esimerkiksi fosfori liikkuu maassa vain vähän. Näin ollen laaja juuristo helpottaa ravinteiden tehokasta hyväksikäyttöä. Hyvin kalkittu, runsasmultainen maa varmistaa ravinteiden, kuten typen, tasaisen vapautumisen kasvukauden aikana. Suuri leipävehnäsato ja korkea valkuainen on helpointa saavuttaa hyvin kalkituilta pelloilta. Kalkituksella laatua nurmirehuun Ruokinnan kannalta kalkituksen tärkein merkitys on sen vaikutus rehun kivennäiskoostumuksen tasapainoisuuteen. Kalkitus lisää kalsiumin, magnesiumin ja fosforin pitoisuuksia rehussa kaliumin kustannuksella. Hivenaineiden pitoisuudet käyttäytyvät vaihtelevasti, joten niitä pitää seurata erikseen rehuanalyysien avulla. Kalkitus on edullinen tapa lisätä maahan magnesiumia ja kalsiumia. Oikealla kalkkivalinnalla varmistuu samalla nurmirehun tasapainoinen kalsium- ja magnesiumpitoisuus. Nurmilla ph alenee nopeasti, kolmessa vuodessa jopa yhdellä yksiköllä. Nurmien perustamiseen kalkitus kuuluukin oleellisena osana. Viljavuustutkimus kertoo kalkitustarpeen Eri maalajit vaativat erilaisen määrän kalkkia, jotta tietty ph-luku saavutetaan. Toisaalta ph-tavoitekin riippuu maalajista: eloperäisillä mailla, joilla on pienempi alumiiniriski, riittää alempi ph kuin kivennäismailla. Tärkeintä kuitenkin on, että kalkitus tehdään säännöllisesti ja kohtuullisilla määrillä. Liian suuret määrät heikentävät useimpien hivenravinteiden ja fosforin käyttökelpoisuutta kasveille. Peruskunnostukseen, jota tarvitaan juuri raivatuilla pelloilla, suurin suositeltava kerta-annos on 9 t/ha. Tämän alkukalkituksen jatkoksi kannattaa suunnitella useamman vuoden kalkitusohjelma maalajin mukaan. Karkealla, vähämultaisella kivennäismaalla yhden viljavuusluokan nostoon tarvitaan 2 tonnia kalkkia lyhyehköin välein. Sitä vastoin runsasmultaisen aitosaven yhden luokan nostoon tarvitaan 9 tonnia kalkkia hehtaarille. KALKITUS 13

14 Tavoite vihreällä Pellon ph-tavoitteena on luokka hyvä. Vain sokerijuurikkaalle suositellaan vielä korkeampaa ph:ta. Alle kuuden olevia arvoja ei savimailla pidä hyväksyä ja kivennäismaillakin tuosta tasosta voi tinkiä korkeintaan pari kymmenystä. Toisaalta, jos neliöt alkavat olla täysvihreitä, hivenravinteiden riittävyyttä tulee seurata viljavuustutkimuksella. ja täydentää tarvittaessa. ph-tavoite kasvilajin mukaan Viljat, nurmet, öljykasvit,. palkokasvit ja tärkkelysperuna Sokerijuurikas Ruokaperuna Hyvä Korkea Tyydyttävä Yhden viljavuusluokan (0,4 ph-yksikköä) nostamiseen tarvittava kalkkimäärä, t/ha Multavuus Karkea kivennäismaa Savinen kivennäismaa Hietasavi, hiuesavi, hiesusavi Aitosavi Multamaa, turvemaa, liejusavi Vähämultainen Multava Runsasmultainen Erittäin runsasmultainen Multavuus yli 20 % Sopiva kalkkilaji määräytyy lohkon kalsium-magnesiumsuhteen perusteella. Jaa lohkon kalsiumluku magnesiumluvulla. Suhdeluku Suositeltava kalkitusaine alle 8.. kalkkikivijauhe mikä kalkitusaine tahansa yli 13.. magnesiumpitoinen kalkitusaine Kalkkilajien magnesiumpitoisuus ja hienous vaihtelevat. Kalkkikivijauheeksi lasketaan kalkitusaineet, joiden magnesiumpitoisuus on alle 2 %. Magnesiumpitoisiksi nimitetään tuotteita, joiden magnesiumpitoisuus on %. Runsaasti magnesiumia sisältävässä dolomiittikalkissa on magnesiumia oltava yli 12 %. Kalkin nopea neutralointikyky riippuu kalkin hienousasteesta. Jos halutaan nopeaa kalkitusvaikutusta,. on tuoteselosteesta syytä varmistaa, että tuote on hienojakoista ja neutralointikyky vähintään 30 %.

15 Kalkituksen vaikutus nurmen kalsiumpitoisuuteen ja K/(Ca+Mg)-ekvivalenttisuhteeseen ,06 4,08 KALKITUS 3 2 Tavoite alle 2,5 2,3 2, Kalsiumia, g/kg ka Kalkittu K/(Ca+Mg)-ekv.suhde Ei kalkittu Koetuloksia ph:n vaikutus ohran satoon Nurmen Kasvuohjelma-kokeissa mitattiin kalkituksen vaikutusta nurmen kalsiumpitoisuuteen ja ekvivalenttisuhteeseen. Ekvivalenttisuhteessa tavoitearvo on alle 2,5. Sato, kg/ha ph 6,0 6,3 ph 6,4 6,7 ph 6,8 7,2 Karkeat kivennäismaat Sadot on punnittu Kemira GrowHow n Kasvuohjelmatiloilta, noin 200 lannoituskoeruudulta. Kaikilla ruuduilla viljelykasvina oli ohra ja viljelymenetelmänä Kasvuohjelma. 15

16 16

17 Kalkituskoe savimaalla Kalkituskoe multamaalla 2003 KALKITUS Sato, kg/ha Sato, kg/ha Fosforilannoitus 0 kg/ha ph 6,0, kalkkia 0 t/ha Fosforilannoitus 15 kg/ha Fosforilannoitus 33 kg/ha ph 6,7, kalkkia 12 t/ha Kalkituksella voi parantaa maan luontaisten ravinnevarojen käyttöä. Koelohkoilla fosforiluokka oli tyydyttävä (7,7 13 mg/l), viljelykasvina oli vehnä tai ohra. 0 Fosforilannoitus 0 kg/ha ph 6,4, kalkkia 0 t/ha Fosforilannoitus 15 kg/ha Fosforilannoitus 33 kg/ha ph 7,1, kalkkia 12 t/ha 17

18 Etusopimus ei jätä viljelijää yksin Etusopimuksella viljelijä saa Kasvuohjelman käyttöönsä. Se tuo kumppanin rinnalle koko kasvukauden ajaksi. Hyvän sadon alku on siemenessä, joka on terve, elinvoimainen ja käyttötarkoitukseen jalostettu. Kaikki vilja ei ole siemenviljaa vaan siemeneksi pitää kasvaa. Keinot Tee etusopimus viljastasi,. saat käyttöösi uusimmat. lajikkeet Hanki siemenet edullisesti. ennakkoon 18

19 Agrimarketin Takuusiemen kannattava ja turvallinen sijoitus SIEMEN Alastaron siemenkeskus sijaitsee keskellä Suomen vilja-aittaa. Alastarolla kunnostetaan kevät- ja syysviljojen sertifioituja siemeniä sekä hernettä ja öljykasveja. Kylvöissä kannattaa aina käyttää sertifioitua siementä. Sertifioitu siemen on lajikeaitoa, ja viljelijä voi olla varma siitä, että lajike on juuri sitä mitä siemensäkin vakuustodistuksessa lukee. Sertifioitua siementä käyttäessään viljelijä saa lajikkeen ominaisuuksista täyden hyödyn ja varmuuden siitä, että ne sopivat juuri viljelijän käyttötarkoitukseen. Siemenen terveys on todettu niin viljelystarkastuksessa kuin Eviran siementarkastuslaboratoriokokeissakin. Kaikki sertifioidut Takuusiemenet, myös luomutuotetut siemenerät, on peitattu käyttötarkoitukseen parhaiten soveltuvilla valmisteilla. Kylvösiementä ostava asiakas voi olla täysin varma,. että sertifioidun siemenen joukossa ei ole hukkakauraa. Tämä on varmistettu kasvukaudella tehdyissä viljelystarkastuksissa sekä sadon ennakkonäyteanalyyseissa. ja virallisissa laboratorioanalyyseissä. Sertifioitua siementä käyttämällä viljelijä varmistaa parhaan tuoton tilallaan. Agrimarket Suomen suurin sertifioidun siemenen kauppias Agrimarket-ketjun ja Hankkija-Maatalous Oy:n osuus kotimaisen sertifioidun siemenen tuotannosta on noin puolet. Agrimarket tarjoaa laadukasta, tervettä ja hyvin itävää sertifioitua kylvösiementä, joka huomioi sadon. eri käyttötarkoitukset. 19

20 viihtyvyydestä eri maalajeilla. Saatu tieto on viljelijöiden käytettävissä, kun uudet lajikkeet tulevat markkinoille.. Tätä Kasvuohjelma-yhteistyötä tehdään yhdessä Boreal Kasvinjalostuksen sekä ulkomaisten jalostajien ja lajikeedustajien kanssa. Tärkeimpänä yhteistyökumppanina Kasvuohjelmien kehittämisessä on Kemira GrowHow, jonka Kotkaniemen tutkimusaseman koekentiltä saadaan erittäin tärkeää tietoa mm. eri kasvinsuojelu- ja lannoitustoimenpiteistä. Hyvinkään siemenkeskuksessa kunnostetaan sertifioitujen viljan siementen lisäksi nurmen siementä niin maatalous-, kuin kuluttaja-asiakkaillekin.. Lisäksi Hyvinkäällä tehdään siementen iseed-käsittely. Hankkija-Maatalouden siemenkeskusten tuotanto. Alastarolla ja Hyvinkäällä perustuu tarkoin valvottuun. ja kontrolloituun toimintaan, jota ohjaavat sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät. Siementen raakaeriä tuottaa 450 ammattitaitoista sopimusviljelijää ympäri Suomen. Tuotannossa olevat lajit ja lajikkeet on valittu Kasvuohjelmien mukaisesti suomalaisiin kasvuolosuhteisiin.. Agrimarket-ketju on Suomen suurimpia viljakauppiaita,. ja se on ottanut siementuotannossaan huomioon myös viljaa jalostavan teollisuuden, esimerkiksi mallastamot, myllyt sekä tärkkelys- ja rehuteollisuuden. Koska. osa ketjun viljakaupasta suuntautuu ulkomaille, lajikkeet ovat myös vientikelpoisia. Tämä korostuu erityisesti mallasohran ja rehukauran lajikevalinnoissa. Kasvuohjelmalla on suuri merkitys heti lajikkeiden alkutaipaleella. Silloin siemensopimusviljelmiltä kerätään kasvulohkokohtaista tietoa mm. eri lannoitustasoista, sadon laadusta, määrästä, kasvitaudeista sekä lajikkeiden Valikoimissa myös öljykasvija nurmisiemenet Takuusiemenvalikoimiin kuuluvat myös nurmi- ja rehukasvien siemenet. Perustettaessa monivuotisia rehunurmia ovat oikeat laji- ja lajikevalinnat tärkeässä asemassa. Valitsemalla huolellisesti lajit, lajikkeet sekä niiden seokset on nurmista saatavissa rehuyksikkömääriltään huomattavasti parempia satoja. Agrimarket-ketjun nurmikasvien siemenvalikoimaan on valittu suomalaisiin olosuhteisiin jalostettuja ja hyvin soveltuvia lajikkeita. Niiden ansiosta. nurmisadot ovat hyvälaatuisia ja runsaita useampanakin vuotena. Öljykasvien Takuusiemen-valikoimaan on koottu laadukkaita, satoisia ja hyvin öljypitoisia lajikkeita. Kaudelle 2007 on uutuutena tulossa Apollo-rypsi sekä Marie-rapsi. Apollo- ja Hohto-rypsit, sekä Marie-rapsi ovat saatavissa myös iseed-käsiteltyinä. 20

21 iseed -siemenellä suurempi ja tasalaatuisempi sato SIEMEN iseed-käsitelty siemen lähtee nopeammin ja tasaisemmin kasvuun. Vasemmalla iseed-siemenestä kasvaneet Hohto-rypsin taimet. iseed-siemen on kasviravinteilla kuorrutettua, hyvälaatuista sertifioitua kylvösiementä. iseed-siemenen pinnalla olevat ravinteet fosfori, kalium ja magnesium turvaavat kasvin nopean alkukehityksen. Kehittyvät juuret ja kasvi saavat ravinteet käyttöönsä tehokkaasti ennen kuin nämä ehtivät sitoutua maassa käyttökelvottomaan muotoon. Kasvista tulee vahva ja kilpailukykyinen ja sen juuristo kykenee tehokkaasti hyödyntämään muutkin maassa olevat ravinteet. iseed-kasvustossa myös lehtimassa kehittyy nopeasti. Näin kasvustosta tulee rehevä ja tasainen, mikä on varsinkin öljykasveilla tärkeää kilpailussa rikkakasveja vastaan. iseed-käsittely tehostaa osaltaan fosforin. ja muiden ravinteiden käyttöä, jolloin myös ympäristön ravinnekuormitus vähenee. iseed mahdollistaa paremman ja tasalaatuisen. sadon. Hyvä lopputulos edellyttää kuitenkin, että kaikista. viljelyn osatekijöistä mm. lannoituksesta ja kasvinsuojelusta pidetään huolta koko kasvukauden ajan. Kenttäkokeissa iseed on vaikuttanut positiivisesti kasvien kasvuun ja sadon laatuun. Esimerkiksi öljykasvien sato on kasvanut jopa yli 10 %. Jo 1 2 prosentin sadonlisäys riittää kattamaan iseed-käsittelyn lisäkustannukset. Lisäksi rikkakasvien torjunta helpottuu ja ravinteiden. käyttö tehostuu. 21

22 22

23 Koetuloksia iseed-koetuloksia kevätrypsillä ja kevätrapsilla 2006 iseed-koetuloksia kevätrypsillä 2005 SIEMEN Sato, kg/ha % % % +2% Sato, kg/ha Hohto 1 Hohto 2 Hunter 1 Hunter 2 Käsittelemätön iseed-siemen 0 Käsittelemätön iseed-siemen iseed-käsittelyllä oli positiivinen vaikutus kevätrypsin. (Hohto) ja kevätrapsin (Hunter) satoon. Kuvassa kaksi. eri lannoitusohjelmaa (1 ja 2). Koepaikka: Kotkaniemi. Lajike Hohto. iseed-käsittelyllä oli positiivinen. vaikutus rypsin satoon.. Koepaikka: MTT Etelä-Pohjanmaan tutkimusasema. iseed-koetuloksia kevätrypsillä Sato, kg/ha Hahkiala Jokioinen Kotkaniemi Mietoinen Käsittelemätön iseed-siemen Keskiarvo iseed-käsittely lisäsi jyväsatoa 3 29 %. Lajike Valo. Koepaikat: MTT Jokioinen, MTT Mietoinen, Kotkaniemi ja Hahkiala. 23

24 Hyvin suunniteltu on puoliksi laarissa Mitä paremmin suunnittelet, sitä helpompi on toteuttaa. Nykyaikaiset viljelijän apuvälineet, internet ja pc-ohjelmistot, helpottavat suunnittelutyötä ja siihen liittyviä rutiineja. Mutta usein vanha konsti voi olla parempi kuin pussillinen uusia: älä siis unohda työkalupakistasi esimerkiksi kasvinvuorotusta tai kasvustohavaintojen tekoa kasvukaudella. Keinot Varaa suunnittelutyölle. riittävästi aikaa Apua saat tarvittaessa. Kasvuohjelman myyntipäälliköltä tai Agrimarketista Muista viljelykierto Hyödynnä fosforin viiden vuoden tasausmahdollisuus lannoituksen suunnittelussa Tarkasta edellisen vuoden havaintomuistiinpanot ja mieti, mitä parannettavaa niiden pohjalta olisi 24

25 Kasvinvuorotus Viljelyn suunnittelussa lukuisat tekijät vaikuttavat tilalla viljeltäviin kasveihin. Kasvinvuorotuksen eli viljelykierron perustehtävä on turvata maan kasvukunnon säilyminen sekä ehkäistä kasvitautien ja tuholaisten lisääntyminen. Tilan tuotantosuunta, peltojen ominaisuudet, tuotteiden markkinointimahdollisuudet sekä erilaiset tuet vaikuttavat kuitenkin viljelijän ratkaisuihin. Maan ominaisuuksista huolehditaan parhaiten, kun viljellään juuristoltaan ja satojätteiltään vaihtelevia kasvilajeja. Viljelykasvien esikasviarvo vaihtelee; esimerkiksi viljoille parhaita esikasveja ovat nurmet ja rypsi. Viljoista paras esikasviarvo on kauralla, jonka juuristo on laajin ja jonka kasvitaudit eroavat muista viljoista. Saman kasvilajin viljely esimerkiksi vehnä suoraan vehnän jälkeen on huono vaihtoehto. Tällöin kasvitaudit, varsinkin DTR, saattavat lisääntyä kasvijätteissä ja romahduttaa sadon, ellei tauteja torjuta asianmukaisesti. Viljelykasveja vuorottelemalla voi parhaimmillaan saada kilon sadonlisäyksiä verrattuna saman kasvilajin jatkuvaan viljelyyn. Lohkon ominaisuudet vaikuttavat oleellisesti viljelykasvin valintaan. Esimerkiksi lohkon pinnanmuodostus vaikuttaa siihen, miten syysviljat talvehtivat, ohra puolestaan on herkkä liialle märkyydelle. Runsasmultaiset lohkot sopivat parhaiten vehnän viljelyyn ja hikevät vähämultaiset kivennäismaat mallasohralle. Kasvinvuorotuksen suurin ongelma on nurmien vähäisyys viljelykierroissa. Varsinkin savimailla yksipuolinen viljanviljely ja raskaat koneet ovat tiivistäneet peltomaita,. ja siksi satotasojen nousu on hidastunut. Kasvipeitteiset kesannot, heinäkasvien siemenviljelykset, ruokohelven energiatuotanto tai lohkojen vaihto karjatilan kanssa saattavat olla keino liittää nurmi tilan viljelykiertoon. Kotkaniemen tutkimusaseman kasvinvuorotuskokeessa. on jo neljänkymmenen vuoden ajan selvitetty lannoituksen vaikutusta sadon määrään ja laatuun sekä pellon ominaisuuksiin. Tasapainoisella ja riittävällä lannoituksella voi pienentää yksipuolisen viljakierron ja monipuolisemman vilja-nurmikierron välistä satoeroa. Koetuloksia Sato, kg/ha Lannoitus 0 kg/ha Kasvinvuorotuskoe 2600 Viljakierto 3200 Lannoitus 250 kg/ha Lannoitus 500 kg/ha Lannoitus 750 kg/ha Vilja-nurmikierto Keskimääräiset viljasadot eri viljelykierroissa, lannoitteena Kevätviljan Y kg/ha. Lähde: Kotkaniemen tutkimusasema VILJELYN SUUNNITTELU 25

26 FarmitNetWisu nykyaikainen viljelyn suunnitteluohjelmisto FarmitNetWisu on uuden ajan viljelysuunnitteluohjelmisto, jota käytetään www-selaimella verkossa. Ohjelmiston käyttäjän ei enää jatkossa tarvitse huolehtia päivityksistä, sillä ohjelmiston ylläpitäjä tekee ne keskitetysti palvelimelle. Myös varmuuskopiointi on helppo tehdä. Kaikilla käyttäjillä on viimeisin tieto samanaikaisesti käytössään. Ohjelmiston käyttäjätunnukset kytketään alussa yhteen Farmitin klubitunnuksiin. Asiakas voi siis jatkossa avata ohjelman Farmit-klubissa; näin hänen tarvitsee muistaa ainoastaan yhdet tunnukset. Monilohkosyöttö ja kasvivalinta helpottavat suunnittelua Ohjelmisto on mahdollisimman helppokäyttöinen. Siinä. on mm. kaksi työskentelyä huomattavasti helpottavaa ominaisuutta. Toinen on ns. monilohkosyöttö, mikä tarkoittaa että sama toimenpide voidaan syöttää useammalle lohkolle samanaikaisesti. Kasvinsuojelutyössä yleisesti käytettävät tankkiseokset ovat hyvä esimerkki helppokäyttöisyydestä verrattuna siihen, että samaa seosta syötettäisiin jokaiselle lohkolle erikseen. Sama koskee 26

27 muokkaustöitä; yleensä muokataan monta lohkoa saman päivän aikana samoilla säädöillä. Muokkaustoimet voi myös kirjata monelle lohkolle yhdellä kertaa. Toinen työtä helpottava ominaisuus on kasvivalinta. Esimerkiksi kaikki ohralohkot voi ottaa käsittelyyn yhdellä kertaa. Näin vältytään pitkien lohkolistojen selailulta. Edellisen vuoden lohkotiedot käyttöön Vanhojen FarmitWisu- ja Wisu-pc-ohjelmien asiakkaat voivat siirtää lohkokirjanpitonsa suoraan uuteen ohjelmaan. Yhteensopivuus on taattu, sillä pc-ohjelman ja uuden verkkokäyttöisen FarmitNetWisun toteutuksesta vastaa sama yritys, Bitcomp Oy. Tämä helpottaa uuteen ohjelmistoon siirtymistä huomattavasti. Toimenpide on käytännössä hyvin helppo tehdä. Myös muille uusille asiakkaille on tiedossa helpotusta. Kunnan maaseutusihteeriltä saa tunnukset Tiken, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen palveluihin. Sieltä edellisen vuoden kasvulohkokohtaiset tiedot voi siirtää uuteen ohjelmaan automaattisesti. Tällä tavalla vältytään työläältä lohkojen syöttämiseltä. Viljavuustiedot taas ovat imuroitavissa suoraan Viljavuuspalvelun tuloslaarista. Karttatoiminto tilattavissa Ohjelmistoon voi tilata myös karttatoiminnon. Sen avulla työskentely ja muistiinpanojen teko tehostuvat huomattavasti. Kartalle voi piirtää kasvulohkorajat jo suunnitteluvaiheessa ja määritellä tarkemmin tulevan kauden siemen- ja lannoitemenekki. Kartalle voi merkitä myös hukkakaurapaikat, kivet, kaivot jne. VILJELYN SUUNNITTELU Aktivoitu lohko on merkitty sinisellä värillä kartassa ja lohkolistalla. 27

28 28

29 Maanäytteet otetaan jatkossa yhä useammin paikannuslaitteen avulla. Jos maanäytteiden ja tulosteiden mukana on koordinaattitieto, sijoittaa ohjelmisto maanäytteet niiden oikeille paikoille. Viljelijä voi melko tarkasti myös itse kohdistaa maanäytteet kartalle, vaikka paikannuslaitetta. ei olisi käytettykään. Tämä on mahdollista, koska taustakartaksi on tarjolla peruskartta-aineisto. Se näyttää tiet, vesistöt, korkeuskäyrät ym. tiedot, joita ei pelkällä lohkorajakartalla näy. Jos tunnukset Tiken palveluihin on hankittu, voi peruslohkorajat imuroida peruskartta-aineiston päälle. Suunnittelu saa tällöin aivan uusia ulottuvuuksia. Kaikki edellä mainitut karttaominaisuudet ovat käytössä keväällä. Puhelimella tiedot suoraan kirjanpitoon Uutena ominaisuutena on tulossa ns. puhelinversio.. Sen avulla viljelijä voi heti työn valmistuttua siirtää toteutuneet pinta-alat ja kilomäärät omalla matkapuhelimellaan suoraan lohkokirjanpitoon. Tiedot löytyvät lohkokirjanpidosta jo ohjelmaa avattaessa. Vaikka tietojen kirjoittaminen muistilapuille ei sinänsä ole työlästä tai vaikeaa, laput saattavat hukkaantua. Myös kaikkien asioiden muistaminen siinä vaiheessa, kun tiedot pitäisi kirjata ohjelmaan, on osoittautunut hankalaksi. Viimeistään tarkastuksen yhteydessä tieto on usein hajallaan, ja vaatii paljon työtä siirtää se lapuilta tarkastajan hyväksymään muotoon. Matkapuhelimeksi riittää peruspuhelin, kunhan siinä on ns. Javatuki. Laskuri lannoituksen suunnitteluun Lannoituksen suunnittelussa käyttäjällä on apunaan Kemira GrowHow n kehittämät Kasvuohjelma-laskentamenetelmät. Esimerkiksi mallasohran, tärkkelysohran. ja vehnän lannoituksen suunnittelussa voi käyttää apuna Kasvuohjelman typpilannoitussuositusta. Sen avulla lannoitus suunnitellaan valkuaistavoitteen, edellisvuosien esikasvien lannoitusten, sadontuoton ja valkuaispitoisuuksien pohjalta. Laskuria käytettäessä lannoitus korjaantuu vuosittain ja tavoitteena oleva valkuaispitoisuuden tason saavuttaminen on todennäköisempää. Lannoitevalintaa voi helpottaa myös siten, että ohjelmiston käyttöön valitaan tilalle hankitut lannoitteet. Ohjelmisto suosittelee parhaan vaihtoehdon varastossa olevien lannoitteiden pohjalta. Taloudesta ja valtuutusmahdollisuudesta Ohjelmisto sisältää myös ns. katetuoton A-laskelman.. Viljelijä voi käyttää siinä omia todellisia hintoja tai ohjelman oletushintoja. Viljelijä voi halutessaan valtuuttaa Kemira GrowHow n Kasvuohjelman myyntipäällikön tai ProAgrian neuvojan pääsemään käsiksi tilan tietoihin. Nämä henkilöt voivat auttaa viljelijää vaikkapa oikean lannoitteen valinnassa.. On myös huomattavasti helpompaa keskustella asiasta puhelimella, kun molemmilla on sama tieto edessään näytöllä. Tietoturva on kohdallaan, kun käyttäjä eli lisenssin haltija päättää, kuka pääsee katsomaan aineistoa. Valtuutuksesta on erityisesti hyötyä silloin, kun tilalle suunnitellaan Tilan oma Y -lannoite. Viljelijä voi kaikessa rauhassa syöttää ohjelmaan tarvittavat tiedot, kuten viljelykasvit, maa-analyysitiedot jne. Kun tarvittavat tiedot ovat ohjelmassa, voi Kemira GrowHow n Kasvuohjelman myyntipäällikkö tehdä Tilan oma Y -lannoitussuunnitelman viljelijän valtuuttamana. Tämän jälkeen viljelijä ja myyntipäällikkö voivat yhdessä keskustella asiasta puhelimessa. ja katsoa koneiltaan samaa näkymää. VILJELYN SUUNNITTELU 29

30 Ravinteet runsaaseen satoon Lannoitus perustuu viljavuustutkimukseen, lohkon satotasoon ja viljeltävän kasvin käyttötarkoitukseen. Oikea lannoitemäärä takaa viljelyn taloudellisuuden sekä viljelyn ympäristöystävällisyyden. Keinot Valitse oikea lannoite viljavuustutkimuksen perusteella Laske käyttömäärä satotason. ja käyttötarkoituksen mukaan Osta lannoitteet ennakko-. kauden hinnoin Säädä koneet tarkasti ja tarkkaile työjälkeä Pohdittavaa Onko kasvilla kaikki hyvään satoon tarvittavat ravinteet käytössään? 30

31 Pellon viljavuus näkyy viljavuustutkimuksesta Ympäristötuen muuttuessa peltojen viljavuustilanne. on hyvä palauttaa mieleen analyysituloksia tutkiskelemalla. Viljavuustutkimuksen perustutkimus kertoo useita asioita, jotka ohjaavat viljelyä oikeaan suuntaan. Kunnollisen kokonaiskuvan saa tutkituttamalla myös hivenet ainakin yhdestä näytteestä lohkoittain. Maalajiryhmille tyypilliset ominaisuudet Savimaat kaliumluku on melko korkea fosfori sen sijaan voi olla alhainen korkea magnesiumluku on savimaan ominaisuus,... märkänä savimaa tiivistyy herkästi sinkistä ja mangaanista on savimailla usein pulaa Karkeat kivennäismaat ravinteita pidättävää pintaa ei ole, ravinteet. huuhtoutuvat herkästi kalium- ja magnesiumluvut ovat alhaisia kivennäismaiden fosforiluvut ovat usein savimaita... korkeampia mangaanin ja sinkin puutteen lisäksi voi esiintyä. kuparin puutetta Eloperäiset maat maalajiryhmässä on monenlaisia maita kaliumlannoitustarve kannattaa tarkistaa hivenravinnepuutteet ovat harvinaisia typentarve on usein kivennäismaita selvästi alhaisempi Maan ph Kalkitustarve on hyvä tarkastaa ensimmäiseksi. Punaiseen väriin ph:n kohdalla on ehdottomasti reagoitava, jos aikoo jatkaa kannattavaa viljelyä. Samoin tummaan vihreään pitää havahtua. Kalkitseminen ei ole kaiken kattava ratkaisu, sillä liikakalkituksen riskinä on hivenravinteiden pidättyminen. Maan multavuus Pellon hyvää multavuutta kannattaa vaalia, sillä se parantaa maan rakennetta ja ravinteiden käyttöä. Pehmeässä maassa juuret kasvavat syvemmälle. Maan multavuudella ja satotasolla on selvä positiivinen yhteys, ja runsas peltoon jäävä olkisato kerryttää multavuutta edelleen.. Olki palauttaa maahan myös kasveille käyttökelpoista kaliumia. Mallasohran viljelijän kannattaa kuitenkin. karttaa runsasmultaisia maita. Fosfori tasapainoon Alhaisen fosforiluvun mailla tulee tehdä perusparannukset, jotka parantavat maan rakennetta. Näitä ovat esimerkiksi täydennysojitus, muokkauksen keventäminen ja kalkitus. Näin voidaan tehostaa kasvin fosforinottoa. Fosforilannoitus nostaa selvimmin satoja lohkoilla, joiden viljavuusleima on punainen. Tyydyttävässä viljavuusluokassa fosforia kannattaa antaa sadossa poistuva määrä, ettei pellon viljavuus laske. Arveluttavan korkea viljavuusleima ei ole tavoite millekään ravinteelle, vaan merkki siitä, että korkeasta pitoisuudesta alkaa olla haittaa muiden ravinteiden hyväksikäytölle. Esimerkiksi suuri maan fosforipitoisuus estää kasvin sinkin hyväksikäyttöä. Kaliumia ei pidä unohtaa Kaliumlannoitus jää usein typpi- ja fosforilannoituksen varjoon. Kaliumia ei kuitenkaan pidä väheksyä viljallakaan, jos sitä ei maassa ole riittävästi. Viljasadossa poistuu kaliumia kg/ha, ja ainakin tuo määrä kannattaa lannoituksessa antaa, jos kaliumluvut ovat punaisia.. Yli 50 kilon määriä on kuitenkin harkittava, sillä mailla, joiden kaliumtarve on kovin suuri, sitä myös huuhtoutuu. On hyvä muistaa, että olkien korjaamisen yhteydessä kaliumia poistuu noin 20 kiloa/ha. 31 RAVINTEET

32 Nurmi kuluttaa maan kaliumvaroja huomattavasti enemmän kuin viljat. Nurmella kalium kannattaa ottaa huomioon siksikin, että se on tärkeä mm. kasvulle ja talveh-..timiselle. Toisaalta liika kalium voi aiheuttaa ongelmia eläinten ruokinnassa. Kaliumin varastolannoituksesta Pellon Biotiitillä on saatu hyviä kokemuksia. Lannoituksella täydennetään maan ravinnevaroja kasvin tarpeita vastaaviksi. Viljavuustutkimus ohjaa viljelijää oikeaan suuntaan lannoitevalinnoissa. Laadukkaan sadon kannalta on tärkeää, että viljelijä tietää peltojensa.ravinnetilanteen. Hyvin kasvava kasvi, riittävät maan hivenvarannot ja tasapainoinen lannoitus lisäävät myös sadon hivenravinteiden määrää. Monipuolisella ja tarkalla lannoituksella tuotetaan terveellistä ruokaa ympäristöystävällisesti ja kannattavasti. Ravinnepuutoksille altistavat olosuhteet ph Maan muut ravinnepitoisuudet Maalaji Multavuus Sää ja kosteus-. olosuhteet Korkea ph Alhainen ph Korkea fosfori-. pitoisuus Savimaat Karkeat. kivennäismaat Turvemaat Multamaat Vähämultainen Kylmyys Märkyys Kuivuus Boori Kupari Mangaani Molybdeeni Sinkki Rauta Mahd. riskitekijä Korkea riskitekijä 32

33 Seleenistä terveyttä ihmisille ja eläimille Seleeni (Se) on hivenaine, jonka määrä maaperässä vaihtelee huomattavasti. Esimerkiksi Suomen maaperässä seleeniä ei ole riittävästi. Ihmisten ja eläinten terveydelle. se on kuitenkin välttämätöntä. Suomalaisten seleeninsaanti on varmistettu luvulta lähtien poikkeuksellisella toimenpiteellä: seleenin lisäämisellä Y-lannoitteisiin. Keino todettiin pian toimivaksi, ja nykyisellään suomalaisten päivittäin saama seleenimäärä vastaa ravitsemussuosituksia. Tämä kertoo selvästi, että lannoitteisiin lisätty seleeni tulee kasvien kautta ihmisen käyttöön. Vastaavasti kotieläimet saavat seleenin. kotoisten rehujen kautta. Myös viljelykasvit voivat hyötyä seleenistä Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että myös kasvit saattavat hyötyä seleenistä. Näiden tutkimusten mukaan se vaikuttaa positiivisesti kasvien puolustusjärjestelmien ylläpitoon sekä lisää kasvisolujen kykyä puolustautua stressiä vastaan. Helsingin yliopiston soveltavan kemian ja mikrobiologian laitoksen tutkimuksessa on havaittu,. että seleeni hidastaa kasvien vanhenemista. Esimerkiksi salaatti pysyy pitempään kauppakuntoisena. Seleeni edistää kasveissa valon hyväksikäyttöä, jolloin sato luonnollisesti paranee. Lisäksi on havaintoja siitä,. että seleenilannoitus voi parantaa satotuotteiden ravitsemuksellista laatua, esimerkiksi E-vitamiini säilyy salaateissa pitempään. RAVINTEET Huolehdi karjan seleeninsaannista Seleeni on yksi antioksidanteista, jotka ovat välttämättömiä jokaisen solun toiminnalle. Kotieläimille seleeni on tärkeä lihassairauksien ja tiineysongelmien estäjä. Märehtijöillä seleenin puute lisää utare- ja kohtutulehdusten riskiä. Karjan seleeninsaanti on täysin ihmisen varassa. Kasvien kautta lannoitteiden seleeni siirtyy tehokkaasti eläimiin.. Jos kotoperäistä rehua viljellään seleenittömillä lannoitteilla tai sitä ei lannoiteta lainkaan, karja saattaa kärsiä seleenin puutteesta. Erityisesti kotoisen rehun tuotannossa on myös. muistettava, että seleeni ei kerry maahan. Sitä ei siis. voi lannoittaa varastoon, vaan seleeni on annettava. joka vuosi ja jokaiselle rehusadolle erikseen. Se, mg/kg ka Koetuloksia 0,20 0,15 0,10 0,05 Seleenilannoituksen jälkivaikutus kevätvehnällä 0 Seleenitön lannoitus, aloitettu 1991 Seleenitön lannoitus, aloitettu 1994 Seleenitön lannoitus, aloitettu 1998 Lannoitus seleenipitoisella lannoitteella,

34 Y-lannoite on Kasvuohjelman perusta Y-lannoite on tutkittu ja luotettava valinta lannoitukseen. Y-lannoitteiden ravinnekoostumus on suunniteltu kasvien ja eläinten tarpeista lähtien suomalaisen pellon lannoittamiseen. Sopivalla Y-lannoitteella voi täydentää pellon ravinnereservejä ja tuottaa käyttötarkoituksen mukaista raaka-ainetta jalostavan teollisuuden ja oman tilan tarpeisiin. Y-lannoite sisältää myös aina kasville elintärkeitä hiveniä sekä ihmisille ja eläimille välttämätöntä seleeniä. Y-lannoitteen mukana pelto saa kaikki kasvin tarvitsemat ravinteet yhdellä levityksellä.. Y-lannoitteiden valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen. Kaikki ravinteet on sijoitettu yhteen rakeeseen, jolloin kasvin ravinteiden otto on helpompaa sen ei tarvitse etsiä hajallaan olevia ravinteita. Toisaalta hyvin viljavilla mailla joidenkin ravinteiden korkeat pitoisuudet tai korkea ph estävät muiden ravinteiden siirtymistä kasviin. Tällöinkin ravinteiden ottoa voi helpottaa sijoittamalla ravinteet samaan rakeeseen; esimerkiksi mangaani saadaan parhaiten käyttöön Y-lannoiterakeen happamalta kehältä. 34

35 Luotettava laatu, puhtaat raaka-aineet Pinnoitetut, tasakokoiset Y-lannoiterakeet juoksevat kylvökoneessa tasaisesti eivätkä lajitu. Se takaa lannoituksen tasaisuuden. Pinnoituksen ansiosta Y-lannoite säilyy kevääseen asti paakkuuntumattomana. Rakeen pyöreä muoto puolestaan varmistaa sen, ettei lannoite kuluta kylvökoneen osia. Kotimaisilla Y-lannoitteilla on voimassa Lannoitteiden puhtaustakuu. Sillä taataan, että peltomaahan ei kulkeudu raskasmetalleja lannoitteiden mukana. Puhtaustakuussa lannoitteiden raskasmetallipitoisuudelle on asetettu. raja-arvot, jotka ovat huomattavasti tiukemmat kuin lainsäädännössä määritellyt vastaavat arvot. Puhtaustakuun toteutumista valvotaan tiukalla omavalvontaohjelmalla. Lannoitteiden raaka-aineet valitaan niiden puhtauden mukaan. Esimerkiksi fosforilähteenä käytettävä Siilinjärven apatiittimalmi on puhtain saatavilla olevista raaka-aineista. Y-lannoite on pitemmän ajan investointi. Y-lannoitteen tasapainoinen pää- ja hivenravinnesisältö huolehtii pellon kunnosta tulevaisuudessakin. Puhtaustakuu puolestaan varmistaa peltomaan puhtauden myös tuleville sukupolville. RAVINTEET Tilan oma Y Kasvuohjelman joustava ja monipuolinen ravinneratkaisu Tilan oma Y on Kemira GrowHow n kehittämä joustava. ja monipuolinen lannoitekonsepti kehittyvien maatilojen ravinnetarpeisiin. Tilan oma Y -lannoitteet suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa vastaamaan kasvien ravinnetarpeita. Tarve uuden ja joustavamman lannoitusratkaisun kehittämiseen on syntynyt viljelyyn voimakkaasti panostavien maatilojen tarkentuneesta lannoitustarpeesta, rikin ja hivenravinteiden puutteesta viljelymailla sekä etenkin karjatiloilla eläinten terveyden turvaamisesta tasapainoisella kotovaraisella rehulla. Tilan oma Y valmistetaan Kemira GrowHow n. Uudenkaupungin tehtaalla sekoittamalla moniravinteisia. Y-lannoitteita ja hivenkomponentteja eri suhteissa.. Tilan oma Y -lannoitteissa on seleeniä, ja niille annetaan Puhtaustakuu kuten muillekin kotimaisille lannoitteille. Tilan oma Y:n rakeet ovat pyöreitä ja sisältävät useampaa ravinnetta. Käyttöominaisuuksiltaan kuten levitettävyydeltään Tilan oma Y vastaa muita Kemira GrowHow n valmistamia Y-lannoitteita. Tilan oma Y -reseptin suunnittelee Kemira GrowHow n myyntipäällikkö yhdessä viljelijän kanssa tilan tarpeiden. ja toivomusten pohjalta. Kysyntää on etenkin karjatiloilla, jotka tarvitsevat hivenravinteita ja jotka voivat uudessa ratkaisussa yhdistää peruslannoituksen ja erillisen hivenlannoituksen. Tilan oma Y laajentaa myös karjanlannan täydennyslannoitusmahdollisuuksia erityisesti hiventen osalta. Peruna- ja vihannestiloilla laadukkaan sadon tuottaminen vaatii usein hyvin monipuolisen lannoituksen, jolloin räätälöinnin tarve voi pääravinteiden lisäksi kohdistua johonkin tiettyyn sivu- tai hivenravinteeseen. Tilan oma Y:n avulla voi myös valmistaa tavanomaista rikkipitoisemman, kasvien muuttuneita rikkilannoitustarpeita vastaavan lannoitteen rypsille, viljalle tai nurmelle. Tasapainoinen lannoitus varmistaa hyvän sadon kustannustehokkaasti. Räätälöimällä lannoitteet täsmällisemmin säästetään lannoitus- ja levityskustannuksissa. sekä saadaan parempilaatuinen sato. 35

36 Varmista hyvä sato hivenlannoituksella Sadon mukana pellolta poistuu sekä lannoitteena annettuja että maan ravinnevaroista vapautuneita ravinteita. Vuosikymmenien aikana myös maan hivenvarastot ehtyvät, jos niitä ei lannoituksella täydennetä. Maalajien hivenravinnepitoisuuksissa on eroja, jotka selviävät parhaiten viljavuustutkimuksella. Y-lannoitteiden hivenravinteet ylläpitävät maan hiventasoja, mutta ne eivät riitä, jos ravinteesta on viljavuustutkimuksen mukaan puutetta. Tutkimustulosten perusteella tiedetään, että Suomessa yleisintä on mangaanin ja sinkin puute. Muutoin hyvässä kasvukunnossa olevilta pelloilta noin puolelta puuttuu mangaania ja kolme neljäsosasta sinkkiä. Joillakin alueilla kuparin puute alentaa satoja ja samalla karjan rehun ruokinnallista arvoa. Rikkilaskeuman lähes loputtua tulee ainakin öljykasvien rikkilannoitus huomioida, sillä ne tarvitsevat rikkiä kaksi kertaa enemmän kuin viljat.. Y-lannoitteissa on aina rikkiä, mutta jos tarve on suuri, rikkiä saadaan lisää esimerkiksi Tilan oma Y -lannoitteen kautta. Maan ph-luvusta riippuu, mikä on tehokkain tapa. antaa hivenravinteita. Yleisimpiä hivenravinteiden puutokset ovat mailla, joiden ph on korkea. Tällöin hivenet sitoutuvat kasveille käyttökelvottomaan vaikealiukoiseen muotoon. Helpoin tapa on silloin käyttää Y-lannoitetta, johon on lisätty hivenravinteita. Kasvit saavat kasvukauden aikana tarvitsemansa hivenet käyttöönsä happamasta lannoiterakeesta, vaikka maan ph-luku olisikin korkea. Näin kasvi voi käyttää hivenravinteita keväästä asti eikä kasvua hidastavaa puutostilaa edes ehdi syntyä. Merkittävää on sekin, ettei tarvita erillistä levityskertaa hivenlannoituksen takia. Hivenpitoinen Y-lannoite tai. Tilan oma Y -lannos on edullisin tapa huolehtia kasvin, kotieläinten ja ihmisten riittävästä hiventen saannista. Samalla pelto saa myös kasvien tarvitsemaa rikkiä. Kasvukauden aikana ilmaantuneita hivenravinnepuutteita voi korjata lehtilannoituksella. Lehtilannoituksessa annettavat ravinnemäärät ovat melko pieniä ja ne korjaavat ravinnepuutoksen vain vähäksi aikaa. Lehtilannoitteita voi yleensä käyttää yhdessä rikkakasviaineiden kanssa. Rakeiset hivenlannoitteet sopivat hiventäydennykseen mailla, joiden ph on tyydyttävä tai alempi. Niitä käytetään noin kolmen vuoden välein. Niitä voi käyttää myös starttilannoksena starttilaatikon kautta. Suurin suositeltava käyttömäärä on silloin 50 kg/ha. Kuparilannoitus kannattaa tehdä erillisenä, sillä kuparia ei voi lisätä Y-lannoitteisiin. Tilan oma Y -ravinneratkaisussa esimerkiksi Suomensalpietaria voi täydentää kuparilla. Tällöin tuote soveltuu hyvin karjanlannan täydentämiseen. 36

37 Typpilannoituksen tarkentaminen suunnittelu- ja kasvukaudella Sadon määrän lisäksi oikeaan osunut typpilannoitus vaikuttaa ratkaisevasti sadon laatuun ja viljelyn kannattavuuteen. Typellä on keskeinen rooli myös viljelyn ympäristövaikutuksien arvioinnissa. Typpilannoitus kannattaa suunnitella tarkkaan, jotta kaikki nämä tavoitteet tulevat huomioiduksi. FarmitNetWisun Kasvuohjelman typpilannoitussuosituksen avulla viljelijä voi laskea lohkolleen tarkan typpilannoitussuosituksen jo suunnitteluvaiheessa. Ohjelma huomioi aiempien vuosien sadon määrän ja laadun. Laskelmassa huomioidaan lannoitteena annetun typen määrä sekä sadon maasta ottama typpi. Typpisuositus saadaan ennusteen mukaiselle satotasolle ja halutulle sadon valkuaispitoisuudelle kiloina typpeä per hehtaari. Kasvukaudet, lohkojen poudankestävyys ja sadontuottokyky kuitenkin vaihtelevat paljon. Erityisen haastavaksi typpilannoituksen mitoittaminen tulee, jos lohkolla käytetään karjanlantaa tai jos esikasvista vapautuu typpeä myöhemmin kasvukaudella. Typen määrä on hyödyllistä mitata Typpilaukun avulla keväällä ennen kylvöä, jos karjanlantaa on levitetty syksyllä tai esikasvina on nurmirikko. Suuri osa maan orgaanisesta typestä vapautuu kuitenkin liukoiseen muotoon vasta myöhemmin kasvukaudella eikä se ole mitattavissa vielä tässä vaiheessa. Kivennäismailla typpeä on keväällä keskimäärin 20 kg/ha. Kasvuston typpipitoisuutta voidaan arvioida lehtivihreäpitoisuutta mittaavilla KEG-lehtivihreäkorteilla tai typpimittarilla. Tarkan tuloksen saamiseksi mittaus on tehtävä ainakin 30 kasvista eri puolilta lohkoa. Lohkolle voi jättää myös lannoittamattoman ruudun ja tehdä ylilannoitusruudun, joiden mittaustuloksia vertaamalla saa tarkan kuvan lohkon typpimäärästä. KEG-korttipakassa on selkeät toimin-. taohjeet mittaustuloksen tulkitse-. miseksi. Jos typpeä on liian. vähän, sitä voi lisätä joko. rakeisena lannoitteena. tai lehtilannoituksena. kasvustoon. Mikäli lehti-. vihreäpitoisuus on kovin. korkea, tulee lako torjua. korrensääteillä. Lisätyppeä kasvukaudella Kasvukaudella lisätyppi voidaan antaa levittämällä kuivaan kasvustoon kg Suomensalpietaria hehtaarille maan ollessa kostea. Vaihtoehtoisesti lisätypen voi ruiskuttaa kasvustoon Ureana tai Typpiliuoksena... Urea Typpiliuos Rikkakasviruiskutuksen. yhteydessä enint. 20 kg/ha 5 10 l/ha Vesimäärä 200 l/ha 200 l/ha Lippulehtivaiheessa yksinään enint. 40 kg/ha 30 l/ha Vesimäärä 200 l/ha 200 l/ha Lippulehtivaiheessa tautiaineen kanssa enint. 20 kg/ha 18 l/ha Vesimäärä 200 l/ha 200 l/ha Kasvukaudella lisälannoituksena annettava typpi on huomioitava ympäristötuen ehtojen mukaisesti typpitaseessa. RAVINTEET 37

38 Fosforilannoituksen tarkentaminen Uuden ympäristötuen tullessa käyttöön, fosforilannoitus tehdään aina viljavuustutkimukseen perustuen. Fosforilannoitussuositukset on määritelty niin, että lohkoilla, joiden fosforiarvo on hyvä tai korkea, maassa olevaa fosforia hyödynnetään viljelyssä. Tyydyttävässä luokassa korvataan sadossa poistuva fosfori, ja heikoimpiin viljavuusluokkiin voi edelleen käyttää runsaampaa fosforilannoitusta, jotta maan kasvukunto voi parantua jatkossakin. Suomen pelloista 70 %:ssa fosfori on luokassa välttävä tai tyydyttävä. Näiden luokkien suosituksilla on siten suurin merkitys viljelyyn. Välttävässä luokassa fosforia saa käyttää 4000 kilon viljasadolle kiloa viljalajista riippuen. Fosforimäärää voi lisätä tästä vielä 3 kg/ha, jos satotaso nousee 5000 kiloon hehtaarilta. Korkeimman satotason lohkoille lannoitusmäärää voi lisätä enimmillään 6 kg/ha. Tyydyttävässä luokassa fosforia voi käyttää 8 14 kg/ha 4000 kilon sadolle, satotasokorjaus on sama kuin. muissakin luokissa. Kemira GrowHow n tutkimustulosten mukaan esitetyt fosforimäärät riittävät hyvän sadon tuottamiseen, kun maan rakenne ja ph ovat kunnossa. Fosforilannoituksen tarve on suurin, kun viljavuusluvut ovat punaisella. Tällaisten lohkojen kalkitus ja fosforilannoitus kannattaa tehdä tukiehtojen esittämin tavoin, jotta sato ei alenisi. Pellon fosforiluokka vaikuttaa myös sadon fosforipitoisuuteen, joten pellon viljavuudesta kannattaa huolehtia myös pitkällä aikavälillä. Tyydyttävässä viljavuusluokassa. on tärkeää käyttää sille sallittu fosforilannoitus, jotta pellon kasvukunto ei heikkene. Korkeassa ja sitä paremmissa viljavuusluokissa ei fosforilannoitustarvetta ole. Uudessa ympäristötuessa fosforilannoituksen tasauskausi pitenee viiteen vuoteen, mikä helpottaa osaltaan lannoituksen suunnittelua. Näin ollen tila voi painottaa. eri kasvien fosforilannoitusta haluamallaan tavalla, kunhan lohkolle viiden vuoden aikana tullut fosforimäärä ei ylitä viljellyille kasveille sallittua fosforilannoitusta. Fosforin tasaus viljakierrossa Viljavuusluokka tyydyttävä, satotaso viljoilla 4000 kg ja rypsillä 1750 kg/ha Korkein lannoitustaso ympäristötuen mukaan Toteutettu lannoitusmäärä 2007 Ohra 14 kg/ha 18 kg/ha 2008 Kevätvehnä 12 kg/ha 20 kg/ha 2009 Kaura 8 kg/ha 0 kg/ha 2010 Rypsi 12 kg/ha 5 kg/ha 2011 Ohra 14 kg/ha 17 kg/ha Tasaus: fosforimäärä yht. 60 kg/ha 60 kg/ha 38

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon. Maan kasvukunto Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon. Hyvärakenteisessa maassa juurten kasvu on parempaa sekä ravinteiden ja vedenotto tehokkaampaa. Kalkitus parantaa maan

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Kaura vaatii ravinteita

Kaura vaatii ravinteita Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut Maan rakenne Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut Maan hyvän kasvukunnon merkitys hyvä maan rakenne = hyvä sadontuottokyky kannattavan,

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 % Hivenravinteiden osuus näytteistä 60 50 40 30 Huono - Välttävä Tyydyttävä Hyvä - 20 10 0 Kupari Sinkki Mangaani Boori Lähde: Eurofins/Viljavuuspalvelu

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Fysikaaliset tekijät Biologiset tekijät

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Pellon kunnostus ja maanhoito

Pellon kunnostus ja maanhoito Pellon kunnostus ja maanhoito Kuusamo Vene-hanke Juha Sohlo www.proagria.fi/oulu www.facebook.com/proagriaoulu Kuva: Risto Jokela 1 Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:

Lisätiedot

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo

Lisätiedot

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen

Lisätiedot

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA Ravinnerenki -hanke Pirkko Tuominen, ProAgria 30.3.2017 Kalkituksen hyödyt Annetut ja maaperän varastoravinteet ovat helpommin kasvien saatavilla

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan Yritys valmistaa maanparannus- ja lannoiteaineita, joilla parannetaan pellon kaikkia kasvuominaisuuksia. Tuotteiden

Lisätiedot

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys Ilkka Suur-Uski 27.3.2017 MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3 Satokomponentit muodostavat sadon

Lisätiedot

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen 1 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Kemira GrowHow typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, ph- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Mittaaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan

Lisätiedot

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Mihin suuntaan pellon viljavuus kehittyy? Runsaasti pieneliöstön ravintoa

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10.

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10. VILJAVUUSTUTKIMUS 29..23 Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 8 99 28..23 VI3-4 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus,

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Ajan tasalla pidettävät dokumentit Luomusuunnitelma tilalla päivitetty versio Vuosittainen tuotantosuunnitelma

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta

Lisätiedot

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v. 2014-2016 Vihannesviljelypäivä, Laitila 27.1.2016 Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus, Piikkiö terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Taustalla Tiedon puute: vihanneksilta

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

Säilörehun tuotantokustannus

Säilörehun tuotantokustannus Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta

Lisätiedot

Jalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Jalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Jalostuspäivät, Mikkeli 2012 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on maatalous ja ympäristölaboratorioanalyysejä äi i l tuottava yritys Pääasiakaskuntana ovat

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

Lannoiteopas 2016 2017

Lannoiteopas 2016 2017 Lannoiteopas 2016 2017 Suomen oloihin suunniteltu valikoima Yara Suomen lannoitevalikoima on vuosien ajan kehitetty vastaamaan suomalaisten peltojen ja viljelykasvien ravinnetarpeita. Laadultaan ja määrältään

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 11.3.2010 Luomun ravinnehuollossa korostuu 3 Viljelykierto.. 2 11.3.2010 Kuvat: Jukka

Lisätiedot

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon

Lisätiedot

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6 Martti Vuorinen Rehuviljan ja perunan lannoituskokeiden tuloksia turvemaalta VAALA 1982 ISSN 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu REHUVILJOJEN LANNOITUSTARVE

Lisätiedot

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot