Sisällysluettelo Tunnin rakenne... 3 Yleistä opettamisesta... 5 Palaute... 6 Oppiminen ja opettaminen... 9 Opetusoppi I

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo Tunnin rakenne... 3 Yleistä opettamisesta... 5 Palaute... 6 Oppiminen ja opettaminen... 9 Opetusoppi I"

Transkriptio

1 Opetusoppi 1

2 Sisällysluettelo Tunnin rakenne... 3 Suoritusohje ja näyttö... 3 Kokeilu... 3 Harjoittelu... 3 Viimeistely... 4 Soveltaminen... 4 Tunnin päättäminen... 4 Yleistä opettamisesta... 5 Tunnin aloittaminen... 5 Opetuspaikan valinta... 5 Vinkkejä... 5 Palaute... 6 Onnistunut palaute tehostaa oppimista... 6 Spesifi ja yleinen palaute... 6 Rakentava palaute... 7 Palautteen tulkintaan vaikuttavia tekijöitä... 7 Ohjeita palautteen antoon... 7 Hampurilaispalaute, sandwich approach... 8 Oppiminen ja opettaminen... 9 Erilaiset oppijat... 9 Tekijät (kinesteettinen eli liikeaisti dominoi)... 9 Katselijat (näköaisti dominoi)... 9 Ajattelijat/kuulijat (suorituksen selitys/perustelut)... 9 Tarkistettu painos Pekka Karmala Tiina Nousiainen Petteri Vihmalo Suomen Hiihdonopettajat ry

3 Tunnin rakenne TUNNIN RAKENNE Opetusoppi on aina muuttuva tilanne. Kahden täsmälleen samanlaisen tunnin pitäminen on hyvin epätodennäköistä. Opetustapahtumaan voivat vaikuttaa esim. seuraavat seikat: ryhmän koko ja taso, sää, kellonaika, oppilaiden ikä ja omat tavoitteet sekä opettaja. Myös eri oppilaat oppivat asiat eri tavalla. Tämän takia ei voidakaan ajatella, että olemassa olisi ainoastaan yksi oikea tapa viedä oppitunti läpi, vaan vaihtoehtoja on useita. Kurssin kesto voi vaihdella yksityistunnista viikkokurssiin. Tämä vaikuttaa luonnollisesti myös opetuksen kulkuun. Seuraava esimerkki oppitunnin rakenteesta on kuitenkin todettu hyväksi perustaksi liikuttiin sitten millä laskettelun tasolla hyvänsä. Tunnin rakenne: Suoritusohje ja näyttö Kokeilu Harjoittelu Viimeistely Soveltaminen Tunnin päättäminen Suoritusohje ja näyttö Suoritusohjeessa on olennaista: Mitä harjoitellaan. Miksi harjoitellaan. Miten harjoitellaan. Suoritusohjeessa annetaan mahdollisimman selkeät ja lyhyet ohjeet. Otetaan esille ainoastaan suorituksen pääkohdat turhia jaarittelematta. Näytössä olennaista: Näytä kokonaissuoritus liioittelematta. Näytä mallisuoritus välittömästi suoritusohjeen jälkeen. Varmista, että kaikki näkevät mallisuorituksen. Suorita näyttö niin, että kaikki saavat kuvan kokonaissuorituksesta Suoritusohjeen ja näytön on vastattava toisiaan. Hallitse näytöt. Jos teet virheen, älä selittele, vaan näytä uudestaan. Kokeilu Anna oppilaiden kokeilla suoritusta välittömästi näytön jälkeen. Pyri siihen, että useampi oppilas kokeilee suoritusta samanaikaisesti. Näin saat oppilaat liikkeelle. Huomioi turvallisuus! Oppilaiden laskuista näet, millä tasolla ryhmäsi on ja kuinka paljon suoritusta täytyy harjoitella. Anna tässä vaiheessa pelkästään positiivista yleispalautetta. Et ole vielä opettanut mitään, joten et voi vielä vaatiakaan. Kun ollaan harjoittelu- ja viimeistelyvaiheessa, voit kommentoida suoritusta tarkemmin. Harjoittelu Kertaa lyhyesti ydinkohdat; mitä ja miten harjoitellaan. Harjoiteltavan asian voi tarvittaessa näyttää korostetusti. Teetä yhtäaikaissuorituksia. Taloudellinen ajankäyttö. Anna oppilaiden harjoitella pitkiä sarjoja. Anna oppilaiden laskea pareittain ja ryhmissä. Tällöin myös palaute ryhmälle tai parille. Tässä vaiheessa opettajan tehtävä on ylläpitää aktiivista toimintaa ja ohjata sitä tavoitteiden mukaiseen suuntaan. Anna yleistä palautetta. Perustaitojen (tasapaino, kääntäminen, kanttauksen säätely ja paineen säätely) harjoittelu oppilaiden tasolla luo pohjan opetukselle myös jatkossa. 3

4 Tunnin rakenne Yritä saada oppilaat tuntemaan ja ymmärtämään, mitä ja miksi he harjoittelevat, ettei harjoittelu ole ainoastaan konemaista tekemistä Viimeistely Kertaa kokonaissuoritus (suoritusohje + näyttö). Anna oppilaille henkilökohtaista ja tarkkaa palautetta. Muista mainita onnistuneet suoritukset. Anna henkilökohtaisia ohjeita. Ohjaa oppilaat harjoittelemaan välittömästi palautteen jälkeen. Varmista, että oppilaat ovat ymmärtäneet tunnin asiat. Käytä apunasi mahdollisimman paljon oppilaiden omia kommentteja. Anna oppilaille mahdollisuus kysyä epäselväksi jääneitä asioista. Kerro oppilaille, miten he voivat jatkossa edistyä harrastuksessaan. Kokoa ryhmä tunnin päätteeksi ja lopeta tunti selvästi esimerkiksi jollain toivotuksella tai yhteisellä tekemisellä. Yksilöohjaus on aikaa vievää toimintaa, joten sitä kannattaa käyttää harkiten. Aktivoi myös muut ryhmän jäsenet palautteen aikana. Pyri löytämään suorituksen hyvät puolet ja anna ohjeet, miten suoritusta voi vielä parantaa. Mikäli suorituksessa esiintyy selviä puutteita, palaa harjoitteluvaiheeseen. Soveltaminen Hankittujen taitojen kiinnittyminen, vahvistuminen ja automatisoituminen edistyy parhaiten soveltamalla opittuja taitoja erilaisiin rinteisiin hiihtokeskuksessa ja erilaisiin olosuhteisiin kuten: vauhti maasto lumi rytmi radat ja jälki toisen perässä laskeminen Anna aikaa soveltamiselle. Laskeminen ei ole pelkkää uuden oppimista Tunnin päättäminen Päätä tunti hauskasti ja vauhdikkaasti. 4

5 Yleistä opettamisesta YLEISTÄ OPETTAMISESTA Tunnin aloittaminen Tervehtiminen. Esittele itsesi. Tarkista ryhmätunneilla, että kaikki ovat paikalla ja anna oppilaidenkin esitellä itsensä. Sovi ryhmän kanssa mahdolliset kokoontumispaikat rinteessä. Aloittelijoiden kanssa kannattaa käydä muutamia perusasioita läpi kuten esim. siteiden toiminta ja hissin käyttö. Selvitä, mikä on ryhmäsi taso, koska ryhmän sisällä voi olla suuriakin tasoeroja (esim. helppo testilasku). Tunnin aloittaminen antaa oppilaille ensivaikutelman sinusta, joten siihen kannattaa panostaa. Sovi, mihin suoritus päättyy ja poistutaanko oman suorituksen jälkeen pois toisten tieltä. Huolehdi, että kaikki ovat kuulolla, ennen kuin annat ohjeita. Pyri ylläpitämään oppilaiden aktiivisuutta motivoivilla harjoituksilla ja tarvittaessa tauoilla. Kaiva itsestäsi esiin aina paras puolesi, vaikka olisitkin väsynyt tai huonolla tuulella. Muista, että hiihtämään oppii vain hiihtämällä! Oppilaiden mielihyvä ja tekemään pääseminen ovat tärkeämpiä kuin suunnitelman mukaan läpiviety tunti. Muista, että hiihtokoulu on kuitenkin aina liiketoimintaa. Mieti, annoitko vastinetta asiakkaan rahoille ja miten saat asiakkaan tulemaan hiihtokouluun uudestaan. Opetuspaikan valinta Valitse opetuspaikka ryhmän tason mukaan. Pyri valitsemaan opetuspaikka siten, ettei oppilaasi pelkää. Pelko on hyvin henkilökohtainen ja on este oppimiselle. Käytä suoritusta helpottavia paikkoja rinteessä, esim. hyvin kunnostettu rinne, sopiva jyrkkyys ja kumpareisuus. Etsi rauhallinen ja turvallinen paikka rinteessä opetustasi varten. Vältä esim. hissien läheisyyttä ja yleisiä laskureittejä. Suunnittele opetus siten, että voit edetä opetuksessasi luontevasti rinnettä alaspäin poukkoilematta sinne tänne. Vinkkejä Vältä turhaa ryhmän liikuttelua, siirry mieluimmin itse. Käytä tarvittaessa apuvälineitä, esim. ratakepit ja risut saattavat olla tarkoitukseen sopivia. 5

6 Palaute PALAUTE Onnistunut palaute tehostaa oppimista Jokainen meistä kaipaa palautetta omasta toiminnastaan aika ajoin. Etenkin motorisessa oppimisessa palautteella on tärkeä merkitys. Pelkkä Hyvä huudahdus ei riitä kertomaan sitä olennaista, mitä palautteelta kaivataan, vaan opettajan tulisi ilmaista tarkemmin, mikä oli hyvää. Palautteen tavoitteena voi olla palkitseminen eli jo opittujen käyttäytymistapojen vahvistaminen ja motivoiminen. Päämääränä voi olla myös palauttaa mieleen jo vakiinnutettuja tapoja tai lisätä oppilaan yrittämisen tasoa onnistuneen suorituksen saavuttamiseksi. Palautteen yhtenä keskeisenä tarkoituksena on pitää toiminta tavoitteen suuntaisena tai lisätä oikeita toimintamalleja ja vähentää vääriä. Hiihdonopetuksen alkeistunneilla palautteella motivoiminen nousee merkitykselliseksi. Pientenkin onnistumisten vahvistaminen kannustaa aloittelijaa yrittämään tarmokkaasti uudelleen ja uudelleen. Selkeä ja tarkoituksenmukainen palaute kertoo oppilaalle heti ensimetreistä lähtien, mikä meni oikein. Hänen ei tarvitse oppia yrityksen ja erehdyksen kautta. Kokemuksen myötä oppilaat oppivat käyttämään suorituksen kannalta olennaista palautetta hyväkseen suorituksensa parantamisessa. Palautteeseen voi sisältyä myös erilaisia korjaavia ja lisätietoa antavia elementtejä, joiden tarkoituksena on lisätä oppilaan ymmärrystä asiasta tai lisätä siihen uusia näkökulmia. Palaute muuttuu sitä monipuolisemmaksi, mitä enemmän palautteenanto sisältää ohjausta pelkän suorituksen kuvailun lisäksi. Palaute voi vahvistaa, korjata, jäsentää, syventää ja muotoilla uudelleen yksilön aikaisempia tietoja, taitoja, uskomuksia ja ajattelustrategioita. Mutta muista; palaute täytyy säilyä lyhyenä ja jämäkkänä. Opettajan kannattaa palautteessaan kohdistaa oppilaan huomio vain yhteen seikkaan kerrallaan. Taitava laskija voi saada riittävästi palautetta omaa sisäistä kanavaa pitkin, eli tunne liikkeestä välittyy oppilaalle hänen omia aistikanaviaan pitkin. Sisäinen palaute syntyy aina luonnostaan. Laskija ei silloin välttämättä kaipaa opettajan palautetta kertomaan, mitä suorituksessa tapahtui tai pitäisikö sitä muuttaa. Aloittelijoille on kuitenkin tärkeää, että he saavat sisäisen palautteen tueksi ulkopuolista palautetta, koska he eivät vielä tiedä, miltä oikea suoritus tuntuu. Ulkoisella palautteella tukeminen vahvistaa oppilaan sisäisen palautejärjestelmän kehittymistä, mutta silloin opettajan on erityisesti huomioitava liikkeen ja palautteen ajallinen läheisyys. Sitä voi vahvistaa vielä kosketuspalautteen tarjoamilla mahdollisuuksilla. Suorituksesta annettava palaute kohdistuu oppilaan juuri suorittamaan liikkeeseen, ei ainoastaan lopputulokseen. Suorituksesta saadun palautteen avulla oppilas saa tietoa, pitäisikö hänen seuraavalla suorituskerralla esimerkiksi ponnistaa hieman aikaisemmin, jotta ponnistuksen ajoitus on oikea. Suoritusta koskevaa palautetta pidetään tärkeänä motoriselle oppimiselle. Jos arviointi painottuu liiaksi oppimisen lopullisten tulosten arviointiin, ei palautteen avulla voida enää ohjata ja tukea oppilaan edistymistä. Tämän vuoksi harjoittelun aikana annettavan palautteen merkitys oppimisprosessin ohjaajana on tärkeä. Näin opettaja voi auttaa oppilasta suuntamaan toimintansa tunnille asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Spesifi ja yleinen palaute Spesifi palaute auttaa oppimaan huomattavasti nopeammin kuin yleinen palaute. Oppilas saa tarkasti tietää, mikä suorituksesta vaatii korjaamista ja mikä oli jo hyvää. Spesifin palautteen ansioista oppilas tietää, mitä hänen tulee tehdä ja tällä on tärkeä merkitys myöskin oppilaan motivaation kannalta. Yleinen palaute on suurpiirteistä eikä anna oppilaalle tarkkaa tietoa liikuntasuorituksessa edistymisestä. Useiden opettajien suosima hyvä -palaute on luonteeltaan yleistä. Pelkästä hyvä sanasta on vaikea päätellä, oliko suoritus oikein vai oliko yritys onnistunut. Yleistä palautetta ei tule hylätä opettajien palautevarastosta, sillä yleinen palaute toimii tunneilla kannustimena ja lämmintä ilmapiiriä luotaessa. 6

7 Palaute Etenkin lapset kaipaavat paljon henkilökohtaista huomioimista, jotta he jaksavat yrittää. Opettajan tulisi havaita oppilaiden yksilölliset erot. Esimerkiksi heikolle ja luovuttaja tyypille kannattaa antaa positiivista ja yleistä palautetta, joka parantaa oppilaan motivaatiota. Rakentava palaute Virheen kertomisen sijaan opettaja voi oppilaan kanssa yhdessä pohtia rakentavassa hengessä, mikä suorituksessa on vielä hankalaa ja miten sitä voisi korjata. Hyvä keino on myös antaa oppilaan itse löytää oikea ratkaisu/ suoritus. Opettaja voi kehottaa oppilasta kokeilemaan liikettä uudella tavalla antamiensa vihjeiden avulla, vertaamaan uutta suoritusta aikaisempaan ja tekemään omat johtopäätelmänsä uuden suorituksen paremmuudesta tai huonommuudesta. Negatiivista palautetta tulisi välttää. Negatiivisella palautteella on kielteisiä vaikutteita oppilaan motivaatioon, oppimiseen ja viihtyvyyteen. Erityisesti oppilaan persoonallisuuteen kohdistuvaa negatiivista palautetta pitäisi karttaa. Palautetta ei tulisi kohdistaa siihen, mitä opettaja kuvittelee oppilaan olevan tai aikovan, vaan siihen mitä hän tekee. Positiivisella ja rakentavalla palautteella voidaan sen sijaan vaikuttaa sisäisen motivaation nousuun ja viihtymiseen tehtävän parissa. Palautteen tulkintaan vaikuttavia tekijöitä Palaute on sitä helpompi tulkita oikein, mitä kiinteämmin se nivoutuu ajallisesti ja sisällöllisesti palautteen kohteena olevaan toimintaan. Oppijalle annetun palautteen tulee olla kiinteässä yhteydessä yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin, jotta hänen olisi helpompi ymmärtää palaute ja tulkita se tarkoituksenmukaisella tavalla. Palautteenantotilanne on sosiaalinen tilanne, johon vaikuttavat palautteensaajan ja -antajan aikaisemmat palautekokemukset. Me ihmiset olemme erilaisia, toimimme eri tavoin eri tilanteissa ja luomme tilanteille erilaisia tulkintoja. Palautetilanteen kannalta on olennaista, että palautteenantaja pystyy tietoisesti vaikuttamaan siihen, miten antaa palautetta. Palautteen antaja voi ainakin tehdä itselleen selväksi seuraavat kysymykset: Mihin palautteellani pyrin? Minkälainen tyyli soveltuu parhaiten tämän oppilaan kanssa? Luottaako palautteensaaja palautteeseeni ja minuun? Mitkä ovat vastuuni rajat? Palautteenantotilannetta säätelevät yksilöiden väliset tulkinta- ja kommunikointierot. Keskustelutyylin erilaisuus voi johtaa palautteen vastaanottajan väärään tulkintaan. Syynä voi olla palautteen epäselvyys, epätarkkuus ja eri ilmaisukanavien ristiriitaisuus. Palautteenantaja voi luulla vastaanottajan ymmärtävän sanoman, mutta sanoma tulkitaan kuitenkin virheellisesti. Vastaanottava osapuoli voi kokea palautteen uhkaavaksi, jolloin hänen kykynsä vastaanottaa palautetta heikkenee tai estyy kokonaan. Ohjeita palautteen antoon Suurta ryhmää opetettaessa aika on rajallista, eikä opettaja ehdi antaa kaikille palautetta tasapuolisesti. Palautteen suuntaaminen koko ryhmälle yhdessä onkin suositeltavaa esimerkiksi, jos useilla oppilailla ilmenee samanlaisia ongelmia. Aloittelijoilla esiintyy usein tyypillisiä virheitä, joten kaikki voivat hyötyä samasta palautteesta. Oppimisen alkumetreillä suorituksen tiedollinen ohjaus on tärkeää. Opetusvihjeet suorituksen ydinkohdista selventävät liikkeen kriittisiä kohtia ja helpottavat oppijaa kiinnittämään huomionsa oikeisiin kohtiin. Ydinkohtia ei enää välttämättä tarvitse korostaa oppijan kehittyessä. Tarkka ja kiinteästi tiedostettuun tavoitteeseen sidottu palaute on helpompi ymmärtää kuin yleinen, kontekstistaan irrotettu palaute. Yleinen palaute huomioi suorituksen, mutta ei anna erityistä tietoa suorituksesta. Erityinen palaute antaa oppilaalle tarkkaa tietoa hänen suorituksestaan. 7

8 Palaute Hampurilaispalaute, sandwich approach Palautteen hyödyt pystytään maksimoimaan ns. hampurilaispalautteen avulla. Tämä sandwich approach rakentuu kolmesta kerroksesta. Virheen korjaaminen aloitetaan positiivisella toteamuksella, sillä oppilas ottaa palautteen paremmin vastaan kun se aloitetaan myönteisesti. Toinen kerros muodostaa viestin ytimen, jossa annetaan ohjeita virheen korjaamiseksi positiivisella tavalla. Palautteenanto päätetään kannustukseen, jolloin oppilas muistaa opettajan antamat ohjeet paremmin. Anna palaute välittömästi suorituksen jälkeen, jos se vain on mahdollista. Varmistu siitä, että oppilas ymmärtää palautteen ja ajattelee sen merkitystä. Suosi itsevahvistamista eli oppilas arvioi itse omaa suoritustaan. Järjestä oppimistilanteet niin, että oppilas kokee niissä luonnostaan onnistumisen elämyksiä. Käytä positiivista ja rakentavaa palautetta. Älä anna palautetta jatkuvasti, jolloin sen teho vähenee. Palautetta ei kannata huudella kesken suorituksen, ainakaan aloittelijalle, sillä se vain häiritsee keskittymistä. Anna palautetta vain yhdestä, korkeintaan kahdesta asiasta kerrallaan. 8

9 Oppiminen ja opettaminen OPPIMINEN JA OPETTAMINEN Käsitys opettamisesta on muuttunut melkoisesti viimeisten vuosien aikana. Vanha opetustapa perustui pitkälti näyttöön, selittämiseen, virheiden etsimiseen ja niiden korjaamiseen. Opettaja oli se joka asetti tavoitteet ja tunnit olivat varsin suorituskeskeisiä. Oppilaille muodostuneet suorituspaineet ja virheiden pelko saattoivat estää heikomman oppilaan kehittymisen. Nykyisin puhutaan ns. konstruktivistisesta opettamisesta. Oppilaan oma oivaltaminen on oppimiselle tärkeää. Opettaja toimii tunnilla oppimisen ohjaajana. Oppiminen on aina henkilökohtainen tapahtuma. Oppiakseen oppilaan on itse koettava, oivallettava ja ajateltava. Kenenkään puolesta ei voi oppia, eikä vanhan mallin mukainen opettaminen komentamalla tai käskyttämällä juurikaan käynnistä itsenäistä ajattelua. Oppilaan aikaa, rahaa ja energiaa kuluu ja tunnin saldona saattaa olla vain väsynyt opettaja ja turhautunut oppilas. Motorisia taitoja opitaan tekemällä, ei kirjoista. Taitojen oppimisen on oltava ajattelevaa toimintaa ja itse oivaltamista, jotta oppilas ymmärtää, mitä on tekemässä ja sisäistää asiat paremmin. Sisäistettyä taitoa on helpompi harjoitella myös itsenäisesti, eikä oppilas jää oppimisessaan riippuvaiseksi opettajan ohjauksesta ja palautteesta. Opettaja ja oppilas muodostavat yhdessä tunnin tavoitteen. Opettaja voi reilusti tunnin alussa keskustella oppilaan kanssa hänen odotuksistaan ja sitten he yhdessä muovaavat tunnille konkreettisen tavoitteen. Opettajankin on helpompi keskittyä opetuksessaan olennaiseen, kun hän tietää mitä tavoitella. Samoin oppilaalle selkeä tavoite toimii motivoivana tekijänä. Ihmiset oppivat eri tavoilla ja eri kanavia käyttäen. Oppimista tapahtuu näkemällä, kuulemalla tai ajattelemalla, sekä tekemällä. Oppilaat hyödyntävät kaikkia näitä oppimiskanavia, mutta painotukset vaihtelevat yksilön mukaan. Kokenut opettaja pystyy havaitsemaan tunnin alussa, mitä kanavaa pitkin oppilas parhaiten oppii ja voi näin ollen opetuksessaan korostaa sitä. Tekijät (kinesteettinen eli liikeaisti dominoi) Oppivat parhaiten kokeilemalla itse. Opettaja ohjaa oppilasta oivaltamaan oikeita liikesuorituksia ja auttaa metsästämään oikeaa tunnetta. Tarpeeksi aikaa toistoille. Katselijat (näköaisti dominoi) Saavat näytöstä parhaimman kimmokkeen oppimiselle. Opettajan tehtävä kohdistaa katselijan huomio näytössä olennaiseen ja antaa selkeät näytöt. Ajattelijat/kuulijat (suorituksen selitys/perustelut) Haluaa ymmärtää tehtävän tarkoituksen ja työstää sitä ajatuksissaan ennen kokeilua. Haluaa analysoida suoritustaan. Opettajan perustelut tärkeitä. Ryhmätunnit ovat usein sekoitus näitä oppimistapoja. Ryhmän opetuksessa tulee vaihdella monipuolisesti eri menetelmiä, jotta jokaiselle tarjoutuisi mahdollisuus hyödyntää omaa tapaansa oppia. Tämä merkitsee tunnin aikana hyvää selityskykyä, selviä näyttöjä, paljon toistoja, kädestä pitäen opetusta ja oikeiden suoritusten herättämien tunnetilojen kuvaamista. Erilaiset oppijat 9