POHJANMAA-HANKE: Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJANMAA-HANKE: Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella"

Transkriptio

1 LIITE 1 POHJANMAA-HANKE: Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Selvitys hankkeen etenemisestä ajalla I YLEISTÄ Visio: Pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hankkeen vuoden 2008 loppupuoli on ollut tiiviin ja jäntevän työskentelyn sekä samalla myös hanketyöhön kuuluvan jatkuvan muutoksen aikaa. Korikohtaisissa hanketyön kuvauksissa ilmenee hyvin hankkeen pitkäjänteinen työmalli, jossa rakennetaan yhdessä yhteistyötahojen kanssa jotakin uutta ja parempaa - useimmiten pala kerrallaan. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat mm kuntastrategioiden työstäminen ja eteenpäin vieminen. Suurimmat muutokset hanketyössä olivat, kuten usein ennenkin, muutokset hanketyöryhmässä. Etenkin Vaasan hanketiimissä oli loppusyksystä -08 merkittävää työntekijävajausta. Uusien työntekijöiden rekrytointi onnistui kuitenkin hyvin Vaasan yksikköön ja vuodelle 2009 hanketyö jatkuu sieltäkin käsin mittavin haastein ja tavoittein Työ jatkuu. Kaste-ohjelman mukaiset jatkohankkeemme Tervein Mielin Pohjois- Suomessa ja Välittäjä 2009 (Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke) ovat nyt valtiovallan päättäjien arvioinnissa ja toki odotamme parasta mahdollista lopputulosta ja molempien hankkeiden myönteistä etenemistä. Hyvä lukija. Seuraavista korikohtaisista hanketyön kuvauksista voitte perehtyä hankkeemme käytännön arkeen ja sen tämän hetken työhön ja tavoitteisiin. Hyviä lukuhetkiä. II HANKKEEN OSATAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUMINEN 1. Alueellisen mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelman kehittäminen Visio: Pohjalaismaakunnissa mielenterveys nähdään kansanterveyden ja kuntalaisen hyvinvoinnin osana, jota edistetään kaikilla yhteiskunnan toimintalohkoilla Ajalla strategiatyössä on jatkettu hankkeen tavoitteiden suuntaista etenemistä. Uusia kumppanuussopimuksia ei ole solmittu vaan on keskitytty saattamaan loppuun jo meneillään olevia prosesseja. Mielestään selvä Alavuden, Kuortaneen, Soinin, Töysän ja Ähtärin päihde- ja mielenterveysstrategia luonnos saatiin valmiiksi lokakuussa Lehtimäen kunta vetäytyi yhteisestä strategiatyöstä tehtyään päätöksen kuntaliitoksesta Alajärven kanssa. Strategialuonnos lähetettiin lausunto- ja kommenttikierrokselle strategia-alueen kuntiin ja yhteistyökumppaneille. Asiakas- ja kuntalaislähtöisyyden voimistaminen on yksi Pohjanmaahankkeen mielenterveys- ja päihdestrategiatyön keskeisistä tavoitteista. Prosessin läpinäkyvyys, tiedottaminen ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen ovat keinoja,

2 joilla tähän tavoitteeseen strategiaprosessissa pyritään. Niinpä strategialuonnos lähettiin myös alueen kirjastoihin kuntalaisten tutustuttavaksi. Se oli luettavissa myös strategia-alueen kuntien ja Pohjanmaa-hankkeen www-sivuilla. Strategiasta järjestettiin kuntalaisille, järjestöille, viranomaisille ja luottamushenkilöille yhteinen kuulemistilaisuus, jossa esiteltiin strategian laadintaprosessia ja sisältöä. Strategia viedään alkuvuoden 2009 aikana alueen kuntien ja Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän luottamuselinten hyväksyttäväksi. Alavuden, Kuortaneen, Soinin, Töysän ja Ähtärin päihde- ja mielenterveysstrategian tavoitteena on: - Kuntien asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, erityisenä kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret - Asukkaiden mielenterveyden ja hallitun päihteiden käytön tukeminen, alle 18-vuotiaiden päihteettömyys - Kuntien ja yhteisön turvallisuuden lisääntyminen vaikuttamalla päihteiden käyttöön ja siitä johtuvaan väkivaltaan - Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden työllistymisen edistäminen - Alueen päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat tarvetta vastaavat, riittävästi resursoidut ja asiakaslähtöisesti järjestetyt - Päihde- ja mielenterveyspalvelut on järjestetty kustannustehokkaasti ja kestävälle taloudelliselle pohjalle - Palveluissa korostetaan ennaltaehkäisevää, mielenterveyttä tukevaa ja päihteettömyyttä edistävää työtä sekä varhaista puuttumista - Peruspalveluissa on riittävästi päihde- ja mielenterveystyön osaamista - Yhteistyö eri sektoreiden välillä on toimivaa Vaasan seudun alueellista päihdestrategiaa, Vaasan seudun päihdestrategia : Vaasan seutu selvänä tulevaisuuteen, on työstetty yhdessä strategiaprosessia ohjaavan johtoryhmän ja mukana olevien kuntien (9 kuntaa) strategiayhdyshenkilöiden kanssa. Strategialuonnos on lähetetty laajalle lausuntokierrokselle strategia-alueen kuntiin, yhteistyökumppaneille sekä elinkeinoelämän edustajille. Tämä väestömäärällisesti lähes asukasta koskettava päihdetyön laaja-alainen suunnitelma kattaa sekä ehkäisevän että korjaavan päihdetyön eli päihdepalvelut. Vaasan seudun päihdestrategian kuntakohtaisten toimenpidesuunnitelmien (kuntamatriisien) keskeisiä tavoitteita ovat: 1. Kuntalaisten päihteettömyyden tukeminen ja erityisesti vanhemmuuden tukeminen, 2. Yhteistyökäytäntöjen selkiyttäminen terveydenhuollon (esimerkiksi neuvolat, työterveys), koulutoimen ja sosiaalitoimen välillä, sekä erityisesti mielenterveyspalvelujen kanssa, sekä 3. Alueellisten, kuntalaisten ja heidän perheidensä tarpeiden mukaisen päihdetyön menetelmien kehittäminen (lähipalvelut tms.). Näiden lisäksi on asetettu erityisiä alueellisia tavoitteita, joiden saavuttamiseksi kunnat ovat sitoutuneet työskentelemään tiiviissä kaksikielisessä yhteistyöverkostossa. Alueellisia tavoitteita ovat ylikunnallisen tiedottamisen ja verkostoitumisen toimintamallin kehittäminen, asiakkaan joustavan siirtymisen takaaminen sekä hoito- ja sosiaalipalvelujen että eri kuntien välillä, päihteettömyyden vaaliminen työelämässä ja näyttöön perustuvien työmenetelmien suunnitelmallinen esittely ja käyttöönotto. Vaasan seudun päihdestrategialuonnos on lausuntokierrosten yhteydessä lähetetty myös alueen kirjastoihin sekä julkaistu Pohjanmaa-hankkeen ja kuntien nettisivuilla. Näin alueen

3 kuntalaisilla on ollut mahdollisuus kommentoida strategiaa jo luonnosvaiheessa, mikä edistää ja vahvistaa asiakas- ja kuntalaislähtöisyyttä. Lisäksi tammikuussa 2009 järjestetään vielä kaikille alueen kuntalaisille, ammattilaisille sekä muille asiasta kiinnostuneille avoin kuulemistilaisuus, jossa strategiaa voi vielä kommentoida sekä esittää kysymyksiä. Kuulemistilaisuuden jälkeen strategia lähtee kunkin kunnan hallintokäsittelyyn, ja Vaasan seudun päihdestrategia astuu voimaan jokaisessa 9 kunnassa kevään 2009 aikana. Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron yhdistyessä on uudelle Seinäjoen kaupungille laadittu mielenterveys- ja päihdestrategia. Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategia : Arjen hallinta turvallinen arki kattaa mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämisen, ehkäisevän päihdetyön sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut. Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategian keskeisimpiä tavoitteita ovat: 1. kaikessa toiminnassa huomioidaan mielenterveysvaikutukset tarkastelemalla mielenterveyttä suojaavia ja riskitekijöitä. 2. lisätä kaupunkilaisten tietoisuutta riskijuomisen rajoista, riski- ja humalajuomisen oleellinen vähentäminen sekä alle 18-vuotiaiden päihteettömyys 3. yhteisöllisyyden edistäminen ja kuntalaisten psyykkistä hyvinvointia tukevien perusrakenteiden vahvistaminen. Erityistä huomiota kiinnitetään kaikkien vaikeimmassa tilanteessa elävien auttamiseen. Tavoitteena on tukea vanhempia aikuisuuteen ja turvalliseen vanhemmuuteen 4. korostaa asiakkaan osallisuutta. Ratkaisuja pyritään tekemään yhdessä asiakkaan kanssa, ja asiakkaiden kokemustietoa hyödynnetään palveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Läheiset huomioidaan palveluissa 5. kasvavan kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelurakenteen kartoittaminen, yhteistyökäytäntöjen selkiyttäminen ja lähipalveluiden kehittäminen sekä palveluista tiedottaminen: - kattavat, joustavat, taloudelliset ja vaikuttavat palvelut - tasavertaiset ja helposti saavutettavat palvelut kaikille kuntalaisille - varhainen tuki ja puuttuminen, toimiva hoidon porrastus, avohoitopainotteisuus ja näyttöön perustuvien työmenetelmien käyttöönotto ja kehittäminen - henkilöstön osaaminen ja jaksaminen Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategialuonnos on lähetetty laajalle lausuntokierrokselle, jonka yhteydessä strategia-alueen kuntalaiset ovat voineet kommentoida luonnosta kirjastoissa sekä Pohjanmaa-hankkeen www-sivuilla. Uutena osallistamisen keinona tässä strategiaprosessissa toteutettiin lisäksi psykiatrisessa osastohoidossa oleville seinäjokelaisille haastattelututkimus, jossa selvitettiin heidän mielipiteitään mielenterveystyön kehittämistarpeista. Ennen strategian lähettämistä Seinäjoen kaupungin hallintokäsittelyyn, järjestetään helmikuussa 2009 avoin kuulemistilaisuus, jossa alueen kuntalaiset, asiantuntijat ja muut asiasta kiinnostuneet voivat vielä kommentoida luonnosta. Strategia astuu voimaan kevään 2009 aikana. Suupohjan alueella käytiin syyskuussa 2008 alustavia neuvotteluja kumppanuussopimuksen solmimisesta ja mielenterveys- ja päihdestrategityön aloittamisesta. Neuvotteluja jatketaan vuoden 2009 aikana. Alueen toimijoiden aloitteesta on Kauhajoen, Karijoen, Isojoen ja Teuvan yhteistyönä on aloitettu ehkäisevän päihdetyön strategian laadinta. Tämä strategia laaditaan koulu- ja nuorisotyön kontekstiin. Laadintaprosessissa huomioidaan se, että aikaansaatu

4 osastrategia voidaan liittää myöhemmin osaksi alueen mielenterveys- ja päihdetyön kokonaissuunnitelmaa. Härmänmaan ja Järviseudun alueellisen päihdestrategian Sillä selevä! Härmänmaan ja Järviseudun alueellinen päihdestrategia päivityksestä on tehty suunnitelma. Koska alueella toteutuu vuoden 2009 alusta kuntaliitoksia, muutoksia seutukuntajaossa sekä peruspalveluiden järjestämisessä, päädyttiin siihen, että strategiaa on tarkoituksenmukaista tarkastella kahtena eri kokonaisuutena. Päihdestrategia päivitetään yhtäältä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen (uusi Kauhavan kaupunki, Evijärvi ja Lappajärvi) ja toisaalta Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) tarpeisiin vuoden 2009 aikana. Keski-Pohjanmaan maakunnallisen päihdestrategian Terve kotikunta turvallinen maakunta! Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia ensimmäinen päivitys on saatu valmiiksi. Pietarsaaren seutukunnan päihdestrategia Gemensam morgondag - yhdessä huomiseen. Jakobstads regions rusmedelsstrategi Pietarsaaren seutukunnan päihdestrategia on läpikäynyt alueen kuntien hallintokäsittelyn. Strategian päivitystyö kuntakohtaisten matriisien osalta on alkanut joulukuussa 2008 ja se jatkuu ylikunnallisten toimintamallien arvioinnilla ja päivityksellä helmikuussa Sekä Keski- Pohjanmaan että Pietarsaaren strategiatyössä Pohjanmaa-hanke on ollut Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus -hankkeen kanssa yhteistyössä. Työjakson aikana päihdetyön avohuollon kehittämistyö on jatkunut yhdessä alueen A- klinikoiden ja Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus -hankkeen kanssa. Kehittämistyön pohjana on ollut Pohjanmaan A-klinikoiden psykososiaalisten hyvien käytäntöjen kehittämisstrategia vuosille Valtakunnallinen yhteistyö Yhteistyö STAKESin Hyvät käytännöt -ohjelman kanssa on jatkunut. Pohjanmaa-hankkeen strategiaprosessista on Vaasan yliopiston hallintotieteiden opiskelija aloittanut pro gradu -työn tekemisen. Mm. tämän opinnäytetyön avulla saadaan tietoa strategiaprosessin toimivuudesta ja siihen osallistuneiden henkilöiden kokemuksista. Tavoitteena on, että strategiaprosessi saataisiin kuvattua Hyvät käytännöt -verkkopalveluun, josta se olisi hyödynnettävissä koko maassa. Lisäksi suunniteltu yhteistyö strategiaoppaan kirjoittamisesta on jatkunut Alkoholiohjelman kanssa. Tämä hankkeen 1. osatavoitteen toteutuminen edistää myös hankkeen muiden osatavoitteiden (2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisy, 3. Mielenterveysja päihdepalveluiden kehittäminen, 4. Mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen kehittäminen, 5. Työhyvinvoinnin edistäminen osana laaja-alaista mielenterveys- ja päihdetyötä, sekä 6. Pohjanmaa-hanke osana kansallista mielenterveys- ja päihdeohjelmaa) toteuttamista. 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisy Visio: Mielenterveyden edistäminen ja mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisy pohjautuu tutkittuun tietoon ja toimii kaikilla yhteiskunnan toimintalohkoilla.

5 POHJANMAA-HANKE Ikääntyvien mielenterveyden tukeminen Depression tavoittaminen, varhainen toteaminen, hoito ja kuntoutus (psykososiaalisen tuen antaminen) ikäihmisille -koulutus on aloitettu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella Pohjanmaa-hankkeen tukemana. Koulutuksissa huomioidaan ikääntyvien päihteiden käyttö ja lääkkeet depressioteeman ohella. Lisäksi koulutuksissa käsitellään muistihäiriöitä, dementiaa, käytöshäiriöitä sekä somaattisia sairauksia. Pilotointi aloitettiin Seinäjoen seudun alueelta keväällä 2008 ja sen kohderyhmään kuuluvat kotipalvelu- ja diakoniahenkilöstö. Ikääntyvien mielenterveyden tukemista jatketaan syksyllä 2008 suunnitelluin koulutuksin, jotka kohdennetaan kolmelle eri toimijaryhmälle: 1. Ennalta ehkäisevä ja edistävä työ; Ikäkeskuksen henkilöstö ja terveyskeskuksen poliklinikan henkilöstö, 2. Kotipalvelu ja diakoniahenkilöstö, 3. Laitospuoli; terveyskeskuksen ja geriatrian osastot. Koulutus räätälöidään yhdessä Vanhustyön Keskusliiton kanssa. Koulutusten on määrä alkaa keväällä Pohjanmaa-hanke ja Järjestötalon Tukihenkilövälitys (Yhteisöjen Yhdistys Ry Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella) ovat solmineet kumppanuussopimuksen ikääntyvien yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi sekä ikääntyvien liikunnan lisäämiseksi. Pohjanmaa-hanke tukee hanketta tarjoamalla asiantuntija-apua. Toimintamalli pilotoidaan ensin EPSHP:n alueella ja jatkuu sen jälkeen KPSHP:n ja VSHP:n alueella. Härmänmaa-Järviseudun päihdestrategiatyöryhmä kutsui hankkeesta edustajan miettimään, mitä voitaisiin tehdä/järjestää seniori-ikäisten sekä alkoholiongelmien että muisti- ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäiseväntyön kehittämiseksi. Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opiston kanssa on suunniteltu täydennyskoulutuksen järjestämistä vanhus- ja vammaispalvelussa olevan kotipalvelun ja kotisairaanhoidossa työskenteleville. Masennuksen ja itsetuhoisuuden ennaltaehkäisy Masennustalkoot on laajentunut Keski-Pohjanmaan alueelle loppuvuodesta 2007 alkaen. Tämä työ jatkui syksyn 2008 aikana ja jatkuu edelleen keväällä Itsetuhoisuuden ehkäisyä rakentaa työryhmä, joka on koottu Pohjanmaa-hankkeen työntekijöistä. Vaasan keskussairaala ja Pohjanmaa-hanke ovat käynnistäneet ns. Mytty-ryhmän, joka on tarkoitettu synnytystä pelkääville, odottaville äideille. Toimintamalli on pilotoitu Vaasan sairaanhoitopiirissä syksyn 2007 ja kevään 2008 aikana. Hoitomalli on esitelty Etelä- Pohjanmaan keskussairaalassa keväällä 2008 ja koulutukset alkoivat syyskuussa Toimintamalli etenee Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan alkuvuodesta Synnytyksen jälkeisen masennuksen ehkäisyn koulutuspaketit eli niin sanottu Masu-koulutus toteutetaan koko Pohjanmaa-hankkeen alueella vuoden 2009 aikana. Samalla tarkistetaan hoitoketjut.

6 Pohjanmaa-hanke on pilotoinut Mielenterveyden ensiapu 2 - ohjaaja- ja peruskoulutuksen. Koordinointivastuu sekä vastuu ohjaaja- ja peruskoulutusten järjestämisestä siirtyi Suomen Mielenterveysseuralle alkaen. Pohjanmaa-hanke on mukana koulutuksen kehittämisessä MTEA-koulutustoimikunnassa. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISHANKE Väkivallan ja haitallisen päihteidenkäytön ennaltaehkäisy Pohjanmaa-hankkeessa uutena avauksena aloitettu väkivallan vastainen toiminta alkoi elokuussa 2008 kehittämissuunnittelija Veli-Matti Saarisen toimesta. Väestötasolla tavoitteena on käynnistää kampanja väkivaltaisen käyttäytymisen, perhe- ja parisuhdeväkivallan, lasten kaltoinkohtelun, koulukiusaamisen ja katuväkivallan vähentämiseksi. Osioon kuuluu myös luennointi ja tiedottaminen aiheesta. Syksyn aikana on myös suunniteltu perhe- ja parisuhdeväkivallasta kertovaa esitettä. Lisäksi Saarinen osallistui Seinäjoen ammattikorkeakoulun järjestämään Perheväkivallan ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen kysymyksiä -seminaariin puheenvuorolla. Elokuussa käynnistyi yhteistyö ruotsinkielisen Wasa teaterin ja Reko Lundanin Onödiga människor -näytelmän kanssa. Näytelmä kertoo työttömyydestä ja parisuhdeväkivallasta. Saarinen on osallistunut näytelmään liittyvän yleisötyön ideointiin ja on kirjoittanut käsiohjelmaan osion väkivallan ilmenemismuodoista ja avun hakemisesta. Näytelmä jatkuu edelleen. Toimijoiden ja ammattilaisten tasolla tavoitteena on kehittää puuttumisen ja auttamisen välineitä auttamistyöläisille. Saarinen osallistui Stakesin Toimiva lapsi & perhe -menetelmien kouluttajien kolmipäiväiseen seminaariin Lappviikissä. Yhteistyössä EPSHP:n Huomioi Lapset -poliklinikan työntekijöiden kanssa eli kliinisen väkivaltatyön kautta selvitetään, mitä menetelmään tarvitaan turvallisuuden ehtojen toteutumiseksi. Tämä työ on ollut käynnissä koko syksyn Saarisen osallistuessa HL-polin väkivaltaperheiden kanssa tehtävään kliiniseen työhön. Tavoitteena on luoda TLP -manuaali ja lokikirja erikseen väkivaltatyötä varten. Yhdessä Länsi-Suomen lääninhallituksen kanssa järjestettiin Seinäjoella Lähisuhdeja perheväkivallan alueellisten toimijoiden seminaari. Koulutukseen osallistui 112 henkeä Etelä- Pohjanmaan ja Vaasan seutukunnista. Koulutuksen tavoitteena oli avata ammattialisten toimintatapoja väkivaltatilanteita kohdattaessa ja käynnistää keskustelu alueen toimijoiden mahdollisista koulutustarpeista. Yhteistyö Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Hanna Lintulan kanssa jatkuu. Syksyn aikana on myös selvitelty erinäisiä vaihtoehtoja prosessiluonteisen perhe- ja lähisuhdeväkivaltakoulutuksen käynnistämiseksi. Auttamistyön ammattilaisille suuntautuva koulutusprosessi käynnistynee maaliskuussa Päättäjiin kohdistuvan työn tavoitteena on päästä vaikuttamaan suunnitelmiin niin, että väkivallan vastaisen työn tärkeys havaitaan. Hanke on luonut yhteydet Vaasan, Keski- Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan sekä Suupohjan alueen väkivaltatyöryhmiin. Syksyn aikana on myös selvitetty eri alueiden väkivallan vastaisen ja turvallisuustyön tilaa erinäisin yhteydenotoin sosiaalitoimien, terveydenhuollon ja poliisin päättäjiin. Seinäjoen sosiaalijohtaja Päivi Saukon kanssa on käyty keskusteluja Seinäjoen osalta.

7 Päihteidenkäytön ennaltaehkäisy Pohjanmaa-hanke on kouluttanut yhteistyössä Valtakunnallisen mini-interventiohankkeen (VAMP) ja Länsi-Suomen Lääninhallituksen kanssa hankealueelle mini-interventiokouluttajia. Hanke on tukenut menetelmän käyttöönottoa mm. osallistumalla mini-interventiokoulutusten järjestämiseen yhteistyössä alueen kuntien ja SoNet BOTNIAn kanssa. Hankealueella on järjestetty vastuullisen alkoholimyynnin koulutuksia mm. luvanhaltioille, ravintoloiden työntekijöille sekä vähittäismyynnin edustajille. Tavoitteena on vähentää päihdehaittoja eli asiakkaiden väkivaltaista käyttäytymistä ja lähisuhde- ja katuväkivaltaa. Myös toista kierrosta Vastuullinen alkoholinmyynti -koulutukselle on valmisteltu. Kolmen maakunnan alueen alkoholiluvan omaavista yrityksistä 20 % sai ko. koulutuksen viime vuonna. Uusien vastuullinen alkoholimyynnin koulutuksien suunnittelu- ja toteutustyö jatkuu. Tavoitteena on saada tulevien vuosien aikana kouluttaa suuri osa alkoholimyynnin luvanhaltioista. Hanke on myös järjestänyt Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät, jotka kokosivat kahden päivän aikana yhteen kolmen pohjalaismaakunnan päihde- ja mielenterveystyöntekijät. Päivien tavoitteena on kiinnittää huomio päihdepalvelujen kehittämistyöhön sekä palveluihin osana palvelujärjestelmää. Myös Huuko-seminaari on toteutettu Vaasassa. Lisäksi Pohjanmaa-hanke on yhteistyössä A- klinikkasäätiön Huuko3-projektin Parempaa terveyttä ja palvelua huumeiden käyttäjille kanssa. Seminaarit on tarkoitettu perusterveydenhuollon ja sosiaalityön työntekijöille ja toimijaverkostoille, opetuksen ja oppilashuollon henkilöstölle sekä muille työssään huumeiden käyttäjiä kohtaaville ja kunnallisille päättäjille. Pääteemoina ovat työntekijöiden ja verkostojen yhteisen ymmärrykset, osaamisen ja yhteistyön parantaminen huumeiden käyttäjien palveluissa sekä huumeasiakkaiden palvelupolkujen selkiinnyttäminen ja vertaistoiminnan tukeminen. Käynnissä on myös HAL- hoitoketjutyö, jossa kootaan odottavien äitien haitalliseen päihteiden käyttöön liittyvät toimet. Vaasassa ja Seinäjoella on kehitelty yhteistyömuotoja eri sektoreiden kesken koskien päihdeäitien hoidon ja kuntoutuksen kehittämistarpeita. Vaasassa toteutettiin HAL- päivä, johon osallistui runsaslukuinen määrä toimijoita. Kehitteillä on myös työnohjauksen järjestäminen (HAL- poliklinikan kätilö/ EPSHP). Pohjanmaa-hankkeen edustajia on lisäksi ollut mukana Pohjalaismaakuntien päihdetyön kehittäjäryhmässä, Alkoholin suurkuluttajan tunnistaminen ja puheeksi otto EPSHP:ssä - työryhmässä sekä "Nuorten päihdeasiat Seinäjoella" -ryhmässä. Riskiryhmien mielenterveyden edistäminen Lapsiin ja nuoriin liittyvässä työssä on painopisteenä ollut oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö. Yhteistyötä ala- ja yläkoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa tehtiin Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistystoimen ja Stakesin Jyväskylän alueyksikön kanssa. Yhteistyössä Aseman lapset ry:n kanssa hankkeen toiminta-alueelle on aktiivisesti tuotu alakouluille suunnattua Friends-menetelmää, jonka tavoitteena on lasten sosiaalisen pärjäävyyden lisääminen ja masennuksen ja ahdistuksen ennaltaehkäisy. Hankkeen tavoitteena

8 on tuoda yläkouluille kouluttamisen kautta lisää henkistä hyvinvointia lisääviä ohjelmia, kuten Aggression portaat ja NUSKA (yhteistyössä Väestöliiton kanssa). Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vaikuttamisen paikka on hankkeessa nähty myös kouluyhteisöjen ulkopuolella urheiluseuratoiminnassa. Hankkeessa on vuonna 2007 kokeellinen yhteistyö yleisurheiluseura Kaustisen Pohjan-Veikot ry:n kanssa. Myös Pohjanmaan liikunta ja urheilu (PLU) on ollut mukana yhteistyössä, kun on suunniteltu yhteistoimintamuotoja ja järjestetty Henkinen valmennus -koulutus. Lisäksi yhteistyö käynnistyi Kuurojen liiton kanssa. Valmistelun alla on ollut henkilöstön koulutukset mm. MTEA sekä kuulovammaisille kohdennetut toimet ja yhteistyömuotojen suunnittelu, jotka kirjataan tulevaan kumppanuussopimukseen. Syksyn 2008 aikana toteutui Arkinen Hyvinvointi - seminaari, johon osallistui runsaslukuisesti kuuroja koko hankealueelta ja ympäri Suomea. BARO -haastattelusta järjestettiin koulutus marraskuussa Syrjäytyminen ja stigma Stakesin TimeOut! -menetelmän levinneisyyttä ja saatavuutta on pyritty hankkeen toimesta aktiivisesti parantamaan Etelä-Pohjanmaalla keväällä 2008 pidettyjen infotilaisuuksien avulla. Menetelmästä ja sen käytöstä tiedotetaan alueen kuntiin ja mahdollisuuksien mukaan tarjotaan kiinnostuneille kunnille ohjaajakoulutusta. Keväällä 2008 järjestettiin mittava stigmanvastainen kampanja koko hankealueella. Kampanjassa tuotettiin julisteita, lentolehtisiä, linja-automainoksia sekä lehti-, radio- ja tvmateriaalia. Kampanjan keskeisenä viestinä oli, että masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Väestökampanjan seuraava vaihe suunniteltiin syksyn 2008 aikana. Kampanjan kakkosvaihe toteutuu alkutalvesta Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen Visio: Asiakaslähtöinen laadukas hoito ja vaikuttuva hoito ja palvelu mielenterveys- ja päihdeongelmissa on saatavilla ja asukkaiden saavutettavissa kaikkien kolmen pohjalaismaakunnan alueella. Hoito- ja palveluketjujen mallintaminen on jatkunut QPR-sovelluksen avulla siten, että myös asiakkaat, omaiset ja kolmas sektori tulevat huomioiduiksi. Mallintamisprosessissa keskeiset toimijat määrittelevät omat tehtävänsä suhteessa muihin alueensa toimijoihin, jolloin muodostuu palvelukartta, jossa asiakas kulkee viiveettä oikea-aikaista ja vaikuttavaa apua saaden. Prosesseissa määritellään myös laadun ja vaikuttavuuden keskeiset kriteerit jatkuvan arvioinnin välineiksi.

9 POHJANMAA-HANKE Depressio Masennuksen ehkäisyyn, varhaiseen tunnistamiseen ja hoidon tehostamiseen tähtäävä työ on aktiivisesti jatkunut Keski-Pohjanmaalla perusterveydenhuoltoon viedyllä laajalla koulutuskokonaisuudella. Syksyllä koulutusosio toteutui Kruunupyyn ja Tunkkarin terveyskeskuksissa sekä Keski-Pohjanmaan työterveyshuolloille Kokkolassa järjestetyssä koulutuksessa. Koulutusosiot jatkuvat vielä keväällä Väestötiedotus on jatkunut Keski- Pohjanmaalla printtimedioissa ja koko hankealueella esitteiden ja julisteiden jakelulla. Hankealueelle syntyneen depressiohoitajaverkoston työtä on tuettu säännöllisillä työnohjauskokoontumisilla. Samanaikaisen psyykkisen sairauden ja alkoholiongelman hoito (Kaksoisdiagnoosityö) Syksyllä 2007 alkaneet neljä osakokonaisuutta (Johdanto-koulutus, Alkoholin Käypä Hoitosuositus, Motivoiva haastattelu ja Yhteisövahvistus) sisältävän koulutuspaketin yhteisövahvistusmallikoulutukset CRAFT toteutettiin syksyllä 2008 koko hankealueella. Koulutuksessa keskeistä on asenteisiin vaikuttaminen ja preventiivisen työotteen kehittäminen sekä samanaikaisesta vakavasta mielenterveyshäiriöstä ja päihdeongelmasta kärsivien potilaiden erityistarpeiden huomiointi hoidossa/kuntoutuksessa. Tavoitteena on ollut määrätietoisempi, mahdollisen päihdeongelman kartoittaminen psyykkisistä ongelmista kärsivillä ja päinvastoin. Keinoina mm. alueen toimijoiden lukuisat tapaamiset, asioiden puheeksi ottaminen ja luennot eri yhteyksissä (oppilaitokset, työyhteisöt). Kunkin kolmen sairaanhoitopiirin alueelle organisoidut säännölliset kaksoisdiagnoosityöryhmien kokoukset ovat jatkuneet. Ryhmät ovat olleet osallisena mm. päihde- ja mielenterveysstrategiatyössä sekä kuntien kanssa tehtävässä yhteistyössä. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISHANKE Hoitoketjutyö Skitsofreniapotilaan palveluketjutyö VSHP:n alueella saatiin viimeistellyksi elokuussa siten, että julkaisu tapahtui syyskuussa. Julkaisun myötä saadun palautteen sekä uusien yhteistyökumppaneiden kanssa on ketjun päivitystä ja työstöä jatkettu. Skitsofrenian kansalaisversion suunnittelu on aloitettu hankekauden aikana. Psykoosien hoito- ja palveluketjun mallintamista on syksyn 2008 aikana EPSHP:ssä jatkettu psykogeriatrian osastoilla. Keski-Pohjanmaan alueella 2dg- potilaan hoitoketjua on mallinnettu yhdessä POMPKE:n kanssa. Lasten- ja nuorten syömishäiriöiden sekä aikuisten syömishäiriöiden hoitoketjun (VSHP) kehittämistä jatkettiin toimijoiden kanssa niin, että se saatiin julkaisua vaille valmiiksi ennen hankekauden loppua ja julkaistiin Vaasan sairaanhoitopiirin intranetissä tammikuun alussa. Aikuisten syömishäiriöketjun työryhmälle järjestettiin keskustelutilaisuus. Lasten ja nuorten syömishäiriön hoitoketjutyö on jatkunut EPSHP:n alueella. Hanke on osallistunut EPSHP:n syömishäiriöhankkeen apuna hoitoketjujen kuvauksiin QPR-ohjelmalla.

10 Päihdeasiakkaan hoitoketjutyö on Vaasassa erikoissairaanhoidon osalta arviointivaiheessa. Syksyn aikana toteutettiin teemahaastattelu hoitoketjutyöhön osallistuneille sekä aineiston analysointi. Depression hoitoketjun kuvaus QPR-ohjelmalla on jatkunut. Äitien raskauden aikaisen/synnytyksen jälkeisen masennuksen koulutuksen ja hoitoketjujen suunnittelu käynnistynyt ja koulutus toteutuu kaikissa kolmessa sairaanhoitopiirissä vuoden 2009 aikana. VSHP:n psykiatrian tulosalueen kahdella aikuispoliklinikalla ja Malmin terveydenhuollon toiminta-alueen mielenterveyskeskuksessa on testattu keskeisten hoitoprosessien (masennus, psykoosit ja päihteet) laadunarviointimenetelmää. Palautekeskustelujen jälkeen työtä päätettiin jatkaa syksyllä, jolloin kysely lähetettiin kaikkiin aikuispsykiatrian yksiköihin. Vastaukset analysoidaan Mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen kehittäminen Visio: Asenteet, osaaminen ja rakenteet mahdollistavat kuntoutukseen liittyvän osallisuuden, asumisen ja työn. Kaikki nämä näkökulmat toteutuvat läpäisyperiaatteella kansalais-, käyttäjä-, palveluntuottaja-, rahoittaja-, kunta- ja poliittisen päätöksenteon tasoilla. Ensisijaista on avokuntoutus. Pohjanmaa-hankkeen päättyessä kaikki kuntoutus tehdään alueella ensisijaisesti kotikuntoutuksena. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISHANKE Kuntouttavan asumisen alueellinen kattavuus ja korkea laatu Asumispalvelututkimuksen kysely 2007, toteutettiin yhdessä Länsi-Suomen Lääninhallituksen kanssa kolmen maakunnan mielenterveys- ja päihdeyksiköihin. Tutkimuksessa selvitettiin, miten kuntouttavia asumispalvelut ovat ja toteutuvatko STM:n keväällä antamat mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita koskevat laatusuositukset. Tuloksista järjestettiin syksyllä 2008 palautetilaisuudet tutkimukseen osallistuneille asumispalveluyksiköille ja kuntien sosiaalipalveluista päättäville yhdessä Lääninhallituksen kanssa. Asumispalvelututkimuksen tulosten perusteella ja STM:n laatusuositusten perusteella laadittiin mittari, jonka avulla voidaan pisteyttää yksittäisen asumispalveluyksikön laadun taso. Pohjanmaa-hanke pyrkii jatkossa vaikuttamaan kuntoutuksen ohjausjärjestelmään, ensisijaisesti ohjaamalla alueen kuntia palvelun ostajina kiinnittämään enemmän huomiota asumispalvelujen laatuun ja lisäämään kilpailuttamisosaamista. Syksyn 2008 aikana työstettiin julkaisua asumispalvelututkimuksesta. Tutkimuksen tuloksia esiteltiin Kuntoutussäätiöllä Monimenetelmäinen kuntoutuksen tutkimus -seminaarissa (Kutke).

11 Kuntoutujien ja heidän omaistensa osallisuus ja hyvinvointi Alueella toimivien mielenterveysyhdistysten ja omaisyhdistysten kanssa on jatkettu yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista. Myös uusien yhdistysten kuntoutujalähtöisiä perustamishankkeita on tuettu. Yhteistyö omaisyhdistyksen kanssa on jatkunut tiiviinä. Valtakunnallisen ja alueellisen omaisjärjestön kanssa toteutettiin lokakuussa 2008 valtakunnallinen mielenterveyskuntoutujien omaisille suunnattu seminaari. Yhdessä Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa ry:n kanssa on tehty kartoitus omaisten kokemuksista palvelujärjestelmältä saamastaan avusta ja tuesta, silloin kun läheisellä on psyykkinen sairaus. Vastauksia hyödynnettiin laadittaessa omaisen opasta, joka julkaistiin valtakunnallisen omaisseminaarin yhteydessä. Oppaaseen on kuvattu hyviä toimintatapoja omaisen huomioimiseksi palvelu- ja hoitoketjussa. Kuntoutujan osallisuutta on tarkasteltu päivitettäessä psykoosien palvelu- ja hoitoketjua. Mallinnuksessa on huomioitu hoito- ja kuntoutussuunnitelman toteutuminen (missä ajassa tehdään, ketä mukana suunnitelman teossa) sekä kuntoutujan ja omaisen tarvitseman avun ja tuen saaminen. Psykiatrisen ja päihdekuntoutuksen tarpeen tunnistaminen ja arviointi PsykRAI-MH-arvointimenetelmän pilotointi käynnistyi kolmen sairaanhoitopiirin alueella loppuvuodesta Vaasan sairaanhoitopiirin alueella pilotointi käynnistyi täysipainoisesti vuoden 2008 alussa. Vaasassa PsykRAI-menetelmä otettiin hyvin vastaan ja kuntoutuspsykiatrisista yksiköistä osastot 2 ja 6 sekä kuntoutuskoti ovat jatkaneet potilaiden PsykRAI-arviointia. Pohjanmaa-hankkeen Vaasan tiimissä aloitettiin syksyllä 2008 PsykRAI- MH-käsikirjan kääntäminen ruotsiksi ja käännöstyö etenee. Myös EPSHP:n ja KPSHP:n osalta PsykRAI-menetelmän käyttöönotto on jatkunut onnistuneesti. Pilotoivat yksiköt ovat arvioineet riittävän määrän potilaitaan ja aineisto on edelleen lähetetty Stakesiin tarkempaa analyysiä ja seurantaa varten. Ensimmäisiä alustavia vertailukehittämisen tuloksia kerrottiin PsykRAI-seminaarissa Kokkolassa marraskuussa Pohjanmaa-hankkeesta on osallistuttu PsykRAI -pilotoinnin ohjausryhmän kokouksiin. Pohjanmaan A-klinikoiden psykososiaalisten hyvien käytäntöjen kehittämisstrategian kokoamisvaihe on jatkunut kuluneen työjakson aikana. Olemme kirjanneet päihdelaitoskuntoutukseen liittyvää laitoshoitopäivän kuvausta, jota A-klinikat haluaisivat tarjota kuntoutukseen lähetettävälle asiakkaalleen. Pohjana on käytetty Stakesin ohjeistusta hyvälle päihdekuntoutukselle, sekä Tampereen ja Oulun kaupunkien kokemusta palvelujen tuotteistamiseen liittyen. Pohjanmaa-hankkeesta on ohjattu psykologian alan gradututkimuksen tekemistä KPSHP:n Psykiatrian yksikössä keväästä 2008 alkaen. Tutkimus on nimeltään Skitsofreniaa sairastavien kognitiivinen toimintakyky ja hoitomyöntyvyys. Tutkimustulosten analysointi jatkuu Åbo Akademissa.

12 POHJANMAA-HANKE Avohoitokeskeisen kuntoutuksen toteutuminen Pohjanmaa-hanke ja Järjestötalon Tukihenkilövälitys ovat solmineet kumppanuussopimuksen ikääntyvien yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi sekä liikunnan lisäämiseksi ikääntyville. Suunnataan erityisesti niille ikääntyville, jotka kärsivät mielenterveysongelmista ja joilla ikääntyessään on lisääntyviä päihdeongelmia. Pohjanmaa-hanke on tukemassa toimintaa antamalla asiantuntija-apua. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä aikaisemmin käynnistettyä nuorten aikuisten kuntoutusohjaus -projektia on jatkettu hankkeen tukemana. Projektissa toteutetaan kuntoutusohjausta vuotiaille aikuispsykiatrian asiakkaille. Projektin asiakkaaksi ohjautui kevään aikana runsaasti uusia asiakkaita ja kuntoutusohjaajan verkostoituminen kuntoutuksen palvelujärjestelmässä on jatkunut vuoden 2008 loppuun ja loppuraportti projektista on laadittu. Kuntouttavan työtoiminnan monipuolisuus Työvalmennuskeskus Jupiterin kanssa solmittiin kumppanuussopimus Seinäjoella. Kolmikantaisessa kumppanuussopimuksessa olivat sopijaosapuolina Jupiterin lisäksi Pohjanmaa-hanke sekä Alkoholiohjelma (STM). Kumppanuussopimuksessa määriteltiin päihdetyöhön liittyviä tavoitteita ja sopijapuolien tehtävät. Sopimuksen tavoitteita täsmennettiin syksyn 2008 aikana. Pohjanmaa-hanke on antanut asiantuntija ja konsultointi apua kumppanuussopimusten osapuolille päihteettömyyttä tukevien toimien lisäämiseksi, toimintojen kehittämiseksi huomioiden kaksoisdiagnoosi-kuntoutujat ja järjestänyt koulutuksia. Säännöllisin tapaamisin pidetään yhteyttä toimintojen eteenpäin viemiseksi. 5. Työhyvinvoinnin edistäminen osana laaja-alaista mielenterveys- ja päihdetyötä Visio: Pohjalaisilla on työnsä kautta ja työssään mahdollisimman suuri sosiaalisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen oikeus. Pohjalaisilla on nykyistä pidempi ja terveempi työura. POHJANMAA-HANKE Hankekaudella tavoitteena on keskittyä työterveyshuollon ja esimiestyön kehittämiseen. Hanke on tukenut toimivan verkoston kokoamista jo edellisellä rahoituskaudella. Yhteydenpitoa hankkeen ja työterveyshuoltojen välillä on tapahtunut runsaasti ja tiedonvälittäminen on toiminut hyvin molempiin suuntiin. Edellisen raportointikauden aikana tehty yhteyshenkilö- ja depressio- ja päihdehoitajakartoituksen tulos on syksyn aikana tiedotettu työterveyshuolloille. Kyselyyn saatiin vastaus lähes kaikista hankealueen työterveyshuolloista. Vastaukset osoittavat, että vasta muutamassa työterveyshuollossa on päihdetyöhön ja/tai mielenterveysasioihin/depressioon perehtynyt työterveyshoitajamalli käytössä. Hanke tukee jatkossa näiden mallien rakentamista muihin työterveyshuoltoihin.

13 Hankesuunnitelman tavoitteissa esimiestyön kehittäminen on raportointikaudella toteutunut seuraavasti: Uusikaarlepyyssä on järjestetty yksi koulutus (ruotsinkielinen). Osallistujia oli ollut 25 henkilöä. Koulutus on jatkui vuonna 2007 alkaneella teemalla Muutokseen motivoiva keskustelu. Teeman sisältö antaa työkaluja mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistamiseen ja niiden käsittelemiseen työpaikoilla. Koulutus toteutettiin työterveyshuollon kanssa yhteistyössä. Kaikissa 2008 järjestetyissä koulutuksissa yhteistyökumppanit ovat kutsuneet yritysten esimiehet koulutustilaisuuksiin ja hanketyöntekijä on vastannut koulutusosuudesta. Esimieskoulutukset jatkuvat, ja niiden tarkoitus on käynnistää tätä toimintaa työyhteisöissä. Syksyn aikana on suunniteltu vastaavia kevään 2009 koulutuksia Pietarsaareen sekä suomenkielisinä että ruotsinkielisinä. Työterveyshuollolle suunnattu Masennustakoot-peruskoulutus järjestettiin Kokkolassa Pohjanmaa-hankkeen työelämä-korin toimesta on myös aloitettu Työkyvyn kehittämisfoorumi marraskuussa 2008 Kokkolassa. Lähtökohtana oli moniammatillisen yhteistyön tarve työkyvyn arvioinneissa ja arviointien kehittämisessä. Kehittämisfoorumin työryhmään on koottu eri toimijatahojen edustus. Keski-Pohjanmaan Yrittäjäinfossa on ilmestynyt kaksi kolumnia syksyn 2008 aikana. Virpi-Liisa Kykyrin kirjoittamien kolumnien aiheina ovat olleet Masennus ja taloudelliset näkökohdat sekä Masennuksen itseapu ja mielenlukutaidot. Länsi-Suomen lääninhallituksen kanssa yhteistyössä on järjestetty useita Vastuullisen alkoholimyynnin koulutuksia ravintoloiden ja kaupan henkilökunnalle vuodesta 2007 alkaen. Vastaavien koulutusten suunnittelu kevään 2009 osalta on tehty joulukuussa Alueen työelämän ja työpaikkojen kehittäminen on hankkeen työssä keskittynyt vuoden 2008 aikana yrityksiin suunnattuun toimintaan. Hankealueen yli 10 työntekijän yrityksille tehtiin kartoituskysely työhyvinvoinnin edistämiseen liittyvistä asioista. Vastausten pohjalta saatiin kuva tämänhetkisestä tilanteesta työpaikoilla ja samalla selvitettiin, millaista apua yritykset toivoivat työhyvinvoinnin edistämiskäytäntöjen luomiseen. Pohjanmaa-hanke on tukenut syksyn 2008 aikana yrityksiä mm. päihdeongelmaisen hoitoonohjausmallin pilotoinnilla hankealueen kuudessa yrityksessä. Hanketyöntekijä on ohjannut näiden yritysten työryhmän työtä yrityksen päihdekysymysten toimintaperiaatteiden luomisessa. Näin käynnistettiin yritysten oma toiminta mallien luomiseen. Pilotoinnin aikana jokaisessa pilottiyrityksessä tehtiin päihdekysymysten toimintaohjelma. Pilotointityö päättyi vuoden 2008 loppuun. Työhyvinvoinnin edistämisen kartoituskyselyä ja sen kautta saatuja tuloksia sekä Pohjanmaa-hankkeen yrityksille suuntaamaa pilottityötä arvioidaan osana työelämä/työhyvinvointikorin tarkempaa arviointia jatkossa. Pohjanmaa-hanke on jatkanut tiivistä yhteistyötä Työterveyslaitoksen kanssa. Työterveyslaitos on tuottanut paljon hyvää materiaalia, jota myös hankkeen kautta on voitu levittää työterveyshuollon ja yritysten jne. käyttöön.