MUUTOKSEN MAHDOLLISUUS SUOMEN KUNTOUTUSJÄRJESTELMÄSSÄ
|
|
- Elli Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LECTIO PRAECURSORIA SARI MIETTINEN MUUTOKSEN MAHDOLLISUUS SUOMEN KUNTOUTUSJÄRJESTELMÄSSÄ Aamulehdessä otsikoitiin huhtikuussa ( ), että Kelan lahja 65-vuotissyntymäpäivänä: Kuntoutus loppu nyt. Uutisessa kerrottiin seuraavalla tavalla: MS-tautia sairastava Kari täyttää tänään 65 vuotta, ja olisi aika juhlia. Juhlatuuli on kuitenkin kateissa, sillä Kelan maksama kuntoutustuki loppuu 65 ikävuoteen ja kuntouttamisvastuu siirtyy kunnalle. Karin kokemusten mukaan välivaiheessa monen vaikeasti vammaisen ihmisen kuntouttaminen lakkaa hetkeksi ja jatkuu myöhemmin, mutta sitä vähennetään. Tampereella asuvan Karin toimintakyky on täysin riippuvainen viikoittaisesta fysioterapiasta, jota jatketaan Kelan kustantamana vielä kuluvan kuun loppuun. Me vaikeavammaiset ihmiset aina haaveilemme, että meidän sairautemme paranisi samana päivänä kun täytämme 65, Kari hymyilee. Tämä uutinen kertoo yksittäisen ihmisen kuntoutuksen polusta Suomessa, mutta se kertoo paljon myös kuntoutusjärjestelmästä. Avaan nyt kuntoutusjärjestelmän maailmaa Suomessa tämän esimerkin pohjalta. Kuntoutus mielletään usein toimenpiteeksi, kuten esimerkkimme Karin tapauksessa fysioterapiaksi. Fysioterapian avulla esimerkiksi leikattu ja hoidettu jalka pyritään saamaan edelleen toimintakykyiseksi. Tällaisia lääketieteellisen tutkimusten pohjalta tehtäviä toimenpiteitä, joiden tavoitteena on parantaa ihmisen toimintakykyä, kutsutaan lääkinnälliseksi kuntoutukseksi tai nykyisin myös toimintakykykuntoutukseksi. Tämä on kuitenkin vain yksi kuntoutuksen muoto. Muut kuntoutuksen alueet on usein nimetty sellaisiksi kuten ammatillinen kuntoutus, sosiaalinen kuntoutus ja kasvatuksellinen kuntoutus (mm. Kuntoutusportti 2011). Ammatillinen kuntoutus tarkoittaa esimerkiksi Kelan korvaamia toimenpiteitä, kuten ammatillista koulutusta, joiden avulla pyritään kohentamaan henkilön työkykyä. Työkykyä pyritään edistämään, jotta henkilö voisi siirtyä työelämään vajaakuntoisuudesta huolimatta tai hän jaksaisi työelämässä paremmin. Yksi tavoite voi olla myös henkilön nykyisen työpaikan säilyttäminen. Sosiaalisella kuntoutuksella tavoitellaan kykyä selviytyä tavallisista arkipäivän toiminnoista ja vuorovaikutuksesta muiden ihmisten kanssa. Sosiaalista kuntoutusta on esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien asumiskuntoutuspalvelut. Kasvatuksellinen kuntoutus tarkoittaa erityisjärjestelyjä vaativaa vammaisen tai vajaakuntoisen henkilön kasvatusta tai koulutusta. Kuntoutusta on siis monenlaista ja jo edellä esittämäni jaottelu kuntoutuksen eri alueista avaa hieman tätä kokonaisuuden moniulotteisuutta. Monien eri kuntoutusmuotojen yhteydessä on myös pohdittu rajanvetoja eli sitä, mikä on kuntoutusta ja mikä ei. Esimerkiksi kasvatuksellisen kuntoutuksen yhteydessä on välillä pohdittu sitä, onko erityisopetus todella kuntoutusta vai ei. Samoin on keskusteltu siitä, milloin sairauden hoito muuttuu kuntoutukseksi ja milloin se on edelleen hoitoa. Jos tuttavanne siis kertoo saavansa kuntoutusta, on aiheellista hieman avata keskustelua lisää. 40 KUNTOUTUS
2 Edellä luonnehdin kuntoutusta yhdestä näkökulmasta. Kuvaa monimutkaistaa se, että kuntoutusta rahoittavat useat toimijat. Karin täyttäessä 65 vuotta vastuu hänen kuntoutuksestaan siirtyy niin kutsutusta kuntoutuksen osajärjestelmästä toiseen, Kelalta kunnalle. Tähän siirtymään liittyy ainakin Karin tilanteessa olevilla henkilöillä pelkoa siitä, että kuntoutus voi muuttua huonompaan suuntaan. Voisiko uhkana olla myös se, että hänen kuntoutuksensa loppuu kokonaan? Joidenkin kohdalla kyllä. Asiakkaiden putoaminen kuntoutusjärjestelmän eri osien väliin on yksi niistä ongelmista, joista on puhuttu kuntoutusjärjestelmän yhteydessä jo kauan, jopa vuosikymmeniä. Onkin aiheellista kysyä, miksi edelleen kipuilemme samojen ongelmien kanssa järjestelmässämme? Vuoden 2010 marraskuussa julkaistun OECD-raportin mukaan Suomen kuntoutusjärjestelmä on hajanainen. Yksinkertaisesti, kentällä on liikaa pelaajia. Asiakas on usein ymmällään siitä, kenellä on vastuu hänen kuntoutuksestaan. Kuntoutusjärjestelmää on itse asiassa kuvattu samankaltaisilla sanoilla jo kauan. Aloitan nyt pienen aikamatkan ja matkustan kuntoutusjärjestelmän historiaan. Huoltotoiminnasta kohti kuntoutusta Hyppään aluksi 70 vuotta taaksepäin 1940-luvulle, joka on keskeinen vuosikymmen Suomen kuntoutusjärjestelmässä. Silloin tämän järjestelmän varsinainen rakentuminen käynnistyi vuonna 1946 voimaan astuneen Invaliidihuoltolain myötä. En kuitenkaan pysähdy vielä tässä vaiheessa tähän, vaan käyn hieman kauempana kuntoutuksen historiassa. Kuvaan lyhyesti sitä, kuinka kuntoutusjärjestelmä, kuten ei usein mikään muukaan järjestelmä, lähtenyt rakentumaan aivan tyhjästä. Kuntoutuksen kaltaista toimintaa oli toki ollut ennen 1940-lukuakin, mutta sitä kutsuttiin silloin erilaisiksi huoltotoiminnoiksi. Esimerkiksi 1800-luvulla aistivammaisille lapsille annettiin erityisopetusta, mikä voidaan nykykäsityksellä ajatella kuntoutukseksi. Osaksi yksityisen ja osaksi valtion toimesta perustettiin ensimmäinen kuurojen koulu vuonna 1846 ja sokeain koulu vuonna Näiden, silloin kutsuttujen, henkisesti ja ruumiillisesti vajanaisten huolto laajeni 1890-luvulta alkaen koskemaan myös esimerkiksi niin kutsuttuja raajarikkoisia ja tylsämielisiä. Tuolloin näiden ryhmien huoltotoimintaa alkoivat ajaa erilaiset uudet yhdistykset. Vuosisadan lopussa perustettiin Helsingin raajarikkoisten koulu ja tylsämielisten koulu, yksityisinä laitoksina. (Kuusi 1931, 992) Ennen 1940-lukua suomalainen järjestelmä olikin sellainen, että tämänkaltaista huoltotoimintaa järjestivät pääasiassa erilaiset järjestöt. Toiminta ei ollut järjestelmällistä tai määrätietoista kuntoutustoimintaa, vaan suppeaa ja osin tilapäisluonteista (Kuntoutuskomitea 1966, 15). Yhteiskunnan huomio niin kutsuttuja vajanaisten väestöryhmiä kohtaan oli kuitenkin kauan riittämätön. Esimerkiksi 1900-luvun alussa raajarikkoisista erityisen huomion saivat vapaussodan invalidit muiden niin kutsuttujen siviili-invalidien jäädessä sivuun ja 1930-luvuilla sivuun jääneet vajanaisten väestöryhmät saivat kuitenkin enemmän huomiota. Työntekoa arvostavassa Suomessa yhteiskunnan tietoisuus ja tavoite vajaakuntoisten työntekijöiden saattamisesta takaisin työelämään kasvoi, mikä näkyi muun muassa säädetyssä työväen tapaturmavakuutuslaissa. Myös niin kutsuttujen tylsämielisten suhteen valtio alkoi tarmokkaampiin toimenpiteisiin. Tällöin huomattiin, että ensinnäkin, maassamme oli näitä tylsämielisiä enemmän kuin muissa pohjoismaissa väkilukuun verrattuna sekä toiseksi, että tylsämieliset olivat vaarana ja uhkana maan väestön henkiselle terveydelle. Heidän kasvatustaan ja hoitoaan varten alettiin tavoitella yksityistä toimintaa, valtionavun kautta. Vähitellen valtio alkoi kaikkiaan toimia yhä aktiivisemmin, kehittääkseen Suomen maan huoltotoimintaa. Nyt olemme jälleen kuntoutusjärjestelmän avainvuosikymmenellä, 1940-luvulla. Silloin kuntoutusta ei vielä kuitenkaan tunnettu kuntoutuksen nimellä, vaan tästä huoltotoiminnasta käytettiin sanaa invaliidihuolto. Tuolloin erityisesti sodan päätyttyä oli suuri tarve KUNTOUTUS
3 saada sodassa vammautuneet miehet takaisin työelämään ja jälleenrakentamaan Suomea. Vuonna 1946 sosiaaliministeriö otti haltuunsa invaliidihuollon, invaliidihuoltolain kautta, mikä voidaan nähdä eräänlaisena perusmuurauksena kuntoutusjärjestelmän rakentumisessa. Kuntoutusjärjestelmän rakentumisen ensimmäisiä tiiliä muurattaessa 1940-luvulla, Invaliidihuoltolain esityksessä, tästä järjestelmästä sanottiin seuraavaa: Maamme invaliidihuolto on jäänyt suureksi osaksi hajanaisista ja puutteellisista säännöksistä johtuen varsin heikolle kannalle. Vaikka siviili-invaliidien huollosta on olemassa erillisiä määräyksiä, eivät ne kuitenkaan ole läheskään riittäviä eivätkä turvaa näiden invaliidien erikoishuollon tarkoituksenmukaista toteutumista. Esityksen mukaan oli siis tarvetta järjestelmälliseen ja määrätietoiseen toimintaan. 20 vuotta invaliidihuoltolain jälkeen, 1960-luvulla, asetettiin kuntoutuskomitea, jonka tehtävänä oli muun muassa selvittää erilaisia kuntoutustoiminnan puutteellisuuksia sekä epäkohtia ja tekemään ehdotuksia niiden poistamiseksi. (Kuntoutuskomitea 1966). Kuntoutuskomitea laati mietinnön, jossa ensinnäkin uutta kuntoutus-sanaa kuvattiin seuraavasti: Kuntoutus tarkoittaa niitä toimenpiteitä, joiden avulla vammaisia, sairaita tai muutoin normaalista poikkeavia henkilöitä pyritään auttamaan kykeneviksi ansiotyöhön, omintakeiseen toimeentuloon ja muutoinkin mahdollisimman normaaleihin elämänolosuhteisiin, on viime aikoina nimitetty kuntoutukseksi nimitys ja käsite ovat verraten uudet sillä ei vielä ole täysin vakiintunutta ja täsmällistä merkitystä. (Kuntoutuskomitea 1966, 8) Kuntoutusjärjestelmästä komitea totesi, että kuntoutustoimenpiteet muodostavat monimutkaisen ja laajan järjestelmän (s 10). Maamme kuntoutusjärjestelmässä on korjausta kaipaavia puutteellisuuksia ja epäkohtia järjestelmä on kehittynyt pitkän ajan kuluessa pala palalta ilman suunniteltua kokonaisohjelmaa eri viranomaisten, laitosten ja järjestöjen toimintarajoitteissa on epäselvyyttä ja päällekkäisyyttäkin. (s.20-21) 20 vuotta kuntoutuskomitean työskentelystä, 1980-luvulla keskellä parhainta taloudellista nousukautta suomalaisessa yhteiskunnassa, aloitettiin toimet, joiden tarkoituksena ei ollut yksinkertaistaa järjestelmää, vaan tiivistää yhteistyötä järjestelmän sisällä ja voittaa erilaisia monimutkaisuudesta aiheutuneita ongelmia. Tuolloin juuri asetettu uusi kuntoutusasiain neuvottelukunta alkoi valmistella laajaa kuntoutuslainsäädännön uudistusta. Tätä uudistusta koskeva hallituksen esitys kuvasi kuntoutusjärjestelmää seuraavilla sanoilla: Kuntoutusjärjestelmän hajanaisuus on johtunut osittain toimintojen päällekkäisyyteen ja epätarkoituksenmukaiseen työnjakoon. kuntoutuspalvelujen käyttäjille tilanne aiheuttaa epävarmuutta ja päätösten viivästymistä. Tämä lainsäädäntöuudistus astui voimaan vuonna 1991 ja sen toteutumista seurattiin sekä kokonaisuutta kehitettiin neljän vuoden välein annettavien kuntoutusselontekojen kautta. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle kuntoutusselontekoja kaikkiaan 3 kappaletta. Viimeisin on annettu vuonna Päätän aikamatkani tähän päivään ja totean, että kuntoutus on aiheena edelleenkin tärkeä. Nykyisin julkisuudessa käydyt keskustelut ja pyrkimykset niin eläkeiän myöhentämiseen kuin työuran pidentämiseen antavat aiheen nostaa kuntoutus yhdeksi keskeiseksi keskustelun kohteeksi. Aivan uunituoreen hallituksemmekin hallitusohjelmassa, työllisyyspolitiikan linjauksissa mainitaan tärkeinä tavoitteina muun muassa työllisyysasteen nostaminen ja työurien pidentäminen (Hallitusohjelma 2011, 45). Olen nyt maininnut useaan kertaan, että 42 KUNTOUTUS
4 kuntoutusjärjestelmä on suomessa hajanainen ja monimutkainen. Jotta se ei jäisi vain sanaksi ja epämääräiseksi sinänsä, on tarpeen vielä koota, mitä tarkoitan monimutkaisella järjestelmällä. Esitän vielä yhden kuntoutusjärjestelmää kuvaavan jaottelun. Lähtökohtaisesti tarkoitan monimutkaisuudella siis sitä, että kuntoutusjärjestelmä koostuu monesta itsenäisestä ja erillisestä osajärjestelmästä. Kuntoutusjärjestelmä on osa kunnallista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää, Kansaneläkelaitosta, työeläkejärjestelmää, työhallintoa, pakollista liikenne- ja tapaturmavakuutusjärjestelmää sekä vapaaehtoista tapaturmavakuutusta. Näiden lisäksi erillisiä kokonaisuuksia ovat myös opetushallinnon sisään laskettava kuntoutus, eli erityisopetus, sekä veteraanikuntoutus ja järjestöjen järjestämä kuntoutus. Kyseessä on siis monen erillisen kokonaisuuden kenttä, jossa kullakin on oma siivunsa kuntoutuksesta. Kuten alussa kuvaamassani Aamulehden jutussa kuvattiin, 65 vuotta täyttänyt Kari sai kuntoutusta aiemmin yhden osan (Kela) kautta ja syntymäpäivän jälkeen vastuulliseksi osainstituutioksi vaihtui kotikunta. Tavoitteena parempi kokonaisuuden koordinaatio Väitöstutkimukseni aihe on kuntoutusjärjestelmän muutos. On selvää, että kuntoutusjärjestelmämme on muuttunut vuosikymmenien saatossa, lähinnä kasvanut monimutkaisemmaksi niin kuin edellä kuvasin, Mutta miksi olisimme kiinnostuneita sen muutoksen mahdollisuudesta? Tulemmeko yhtään viisaammiksi, jos tiedämme, onko järjestelmällä mahdollisuus muutokseen vai ei? Olen sitä mieltä, että tulemme viisaammiksi. Väitöstutkimuksessani keskeinen, tavoiteltava muutos on parempi kokonaisuuden koordinaatio, jotta esimerkkimme Karin tapauksen kaltaisia palvelujen katkoja tai muita vastaavia tapauksia ei ilmenisi. Se, että tiedostamme muutosta eteenpäin vieviä voimia, sitä edistäviä tai estäviä tekijöitä, auttaa meitä suuntaamaan kuntoutusjärjestelmän kehitystä tavoiteltavaan suuntaan. Jos emme tiedä, mitkä voimat muutokseen vaikuttavat monet hyvät yritykset voivat kariutua ihan siitä syystä, että jokin olennainen muutokseen vaikuttava asia on voinut jäädä huomiotta. Väitöstutkimuksessani olen tutkinut kuntoutuspolitiikkaa tämän monesta osasta muodostaneen kokonaisuuden näkökulmasta. Olen avannut kuntoutusjärjestelmän monimutkaisuutta ja tutkinut sen avulla muutoksen mahdollisuutta. Olen kiinnittänyt huomioni siihen, miksi samat ongelmat edelleenkin esiintyvät kuntoutusjärjestelmää kuvattaessa, vaikka niitä on pyritty korjaamaan jo useamman vuosikymmenen ajan. Järjestelmän monimutkaisuutta olen avannut kysymällä: Millainen Suomen kuntoutusjärjestelmä on, kun uudistuksissa ei saavutettu tavoiteltuja tuloksia? Muutoksen mahdollisuutta olen avannut erityisesti kysymällä: Millaisia uudistuksia edistäviä tai estäviä tekijöitä on erotettavissa Suomen kuntoutusjärjestelmästä? Kuvaamiani tutkimuskysymyksiä olen lähestynyt kuntoutusjärjestelmän koordinoinnin ja historian kautta. Väitöstutkimukseni sijoittuu sosiaali- ja terveyspolitiikan oppialaan, jossa erilaisia ilmiöitä ja teemoja voidaan tarkastella monien tieteenalojen lähtökohdista. Tässä tutkimuksessa vaikuttavat erityisesti politiikan tutkimus ja hallintotieteet. Tarkasteluajankohdan ja aineistonkeruun lähtöpiste tutkimuksessa on vuoden 1991 kuntoutuslainsäädäntöuudistus, joka on tähän asti laajin kuntoutusjärjestelmän kokonaisuuteen kohdistunut uudistus. Aineistona olen käyttänyt lakiuudistuksen valmistelussa tuotettuja asiakirjoja, uudistusta seuranneita kuntoutusselontekoja sekä niiden valmisteluasiakirjoja, kuntoutuksen avainhenkilöiden haastatteluja sekä vuoden 2005 lainsäädäntöä. Väitöstutkimukseni tarkastelee ja avaa monipuolisen tutkimusaineiston avulla ensimmäistä kertaa kuntoutusjärjestelmän laajaa institutionaalista kokonaisuutta ja sen politiikkaa. Jo tieto siitä, että kuntoutus sijoittuu monen eri politiikan yhteiseen kenttään, kuten terveyspolitiikka, sosiaalipolitiikka, koulutuspolitiikka, työvoimapolitiikka ja eläke- KUNTOUTUS
5 politiikka, auttavat ymmärtämään sitä, miten laajasti koskettavasta aiheesta tässä tutkimuksessa on kyse. Tämän tutkimuksen kautta on mahdollista tarkastella järjestelmän tasolla sitä, miksi vuosikausia samanlaisena näyttäytyneet epäkohdat eivät näytä korjautuneen uudistuksista huolimatta. Edelleenkin MS-tautia sairastavan Karin kaltaiset henkilöt kokevat epäoikeudenmukaisuutta liikkuessaan osajärjestelmästä toiseen, koska kuntoutusjärjestelmä ei vain näytä toimivan. Erityisesti nyt tämä aihe on ajankohtainen. Viimeaikainen keskustelu ja valtionhallinnon linjaukset työuran pidentämisestä ja eläkeiän myöhentämisestä nostavat areenalle myös kuntoutuksen yhtenä keinona pidentää työssä jaksamista. Väitöskirja tarkastettu Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä Vastaväittäjänä professori (emerita) Aila Järvikoski Lähteet Hallitusohjelma Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma. Valtioneuvoston kanslia. fi.pdf Kuntoutuskomitea (1966). Kuntoutuskomitean mietintö KM 1966: A8, Helsinki. Kuusi Eino (1931). Sosialipolitiikka 2. WSOY, Porvoo. Kuntoutusportti (2011). portal/fi/kuntoutus/palvelujarjestelma/ KUNTOUTUSSÄÄTIÖN KOULUTUKSIA KEVÄÄLLÄ Psyykkisen työkyvyn arviointi Kuntoutuksen lainsäädäntötiedon päivät Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Asiakastyön arvot ja etiikka Toimiva kuntoutussuunnitelma ja Palveluohjaus ja moniammatillinen yhteistyö Motivointitaitojen valmennuskoulutus Lisätietoja koulutuksesta Koulutussihteeri Pirjo Kuoppala p KUNTOUTUS
Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015
Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan järjestettävä vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus vaikeavammaisten
LisätiedotLataa Muutoksen mahdollisuus Suomen kuntoutusjärjestelmässä - Sari Miettinen. Lataa
Lataa Muutoksen mahdollisuus Suomen kuntoutusjärjestelmässä - Sari Miettinen Lataa Kirjailija: Sari Miettinen ISBN: 9789514484773 Sivumäärä: 294 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.18 Mb Kuntoutusjärjestelmä
LisätiedotQuid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa
Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen
LisätiedotKuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero
Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (1) Sodanjälkeiset suuret laitokset
LisätiedotTYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT
TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle
LisätiedotVajaakuntoisuus työllistymisen esteenä
Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja
LisätiedotKohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja?
Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja? Sari Miettinen Yliopettaja TtT HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö Näkökulma 1: Kuntoutusjärjestelmän kehittyminen Näkökulma 2:
LisätiedotKuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1
Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän
LisätiedotTerveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä
Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä KUNTOUTUKSEN HAASTEINA OSALLISUUS JA TYÖELÄMÄ Asiantuntijaseminaari 17.3.2014, Lapin yliopisto, Castrén-sali Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työvoiman
LisätiedotAmmatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön
Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä
LisätiedotAMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET
AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotSOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöt vaativat seuraavaa
15.11.2013 Sosiaali- ja terveysministeriö Peruspalveluministeri Susanna Huovinen Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee Asia: Kuntoutuksen kokonaisuudistus Kuntoutus on suunnitelmallista ihmisen tarpeiden
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien kuntoutus
Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia
LisätiedotKUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE
KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE 1 Johdanto 1.1 Mitä kuntoutus on? 1.1.1 Kuntoutuksen käsite 1.1.2 Kuntoutuksen toimintajärjestelmä 1.2 Työkyky ja toimintakyky 1.3 Kuntoutuksen
LisätiedotVaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
LisätiedotKiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:
Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotMuutos, kasvu, kuntoutuminen
P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.
LisätiedotKELAn tukema kuntoutus
KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus
LisätiedotKelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan
LisätiedotSatakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä
Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten
LisätiedotSosiaaliturvan selvittäminen
Sosiaaliturvan selvittäminen Terveiden tilojen vuosikymmen Itä- Suomessa - asiantuntijaseminaari Jyrki Elo Ylilääkäri Kela, Itäinen asiantuntijalääkärikeskus Sisäilmaan liittyvät terveysongelmat ja sosiaaliturva
LisätiedotKohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?
Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Vappu Karjalainen 19.3.2010 22.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kuntoutusjärjestelmä Asiakas: millaisin ehdoin edetään? Kuntoutusjärjestelmä:
LisätiedotSosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt
Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään
LisätiedotTyön kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä
Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen
LisätiedotUUSI YHTEINEN ASIAKASPALVELU
UUSI YHTEINEN ASIAKASPALVELU Etäpalvelun koulutus- ja tiedotuspäivä 26.3. Marko Puttonen Julkisen hallinnon yhteinen asiakaspalvelu Yhteispalvelun kehittäminen alkoi 1990-luvun alkupuolella Yhteispalvelu
LisätiedotMitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas
Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Kuva: Kaisa Viljanen Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Yhteistyön tarkoitus
LisätiedotKuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotKelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012
Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet
LisätiedotVakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta
LisätiedotHarkinnanvarainen kuntoutus kolmivuotiskaudella 2014 2016. STM 24.4.2013 Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko
Harkinnanvarainen kuntoutus kolmivuotiskaudella 2014 2016 STM 24.4.2013 Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Kuntoutujat sairauksittain 1990 2012 2 Kuntoutujien lukumäärä 100 asukasta kohti maakunnittain 2012
LisätiedotKelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus
Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Suunnittelija Riikka Peltonen Terveysosaston kuntoutusryhmä 29.8.2012 2 30.8.2012 Kelan järjestämä kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä
LisätiedotDiabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö
Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta
Lisätiedotlehtipajaan! Oppilaan aineisto
Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja
LisätiedotKaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään. 23.9.2015 Petri Puroaho
Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään 23.9.2015 Petri Puroaho Vates-säätiö, projekti ja välityömarkkinat Vates-säätiö toimii (1993 - ) vammaisten, pitkäaikaissairaiden
LisätiedotMatkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat
Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä
LisätiedotOnko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1
Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti
LisätiedotPuhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!
Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat
LisätiedotSOTE- ja maakuntauudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle
Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet Verkostoseminaari 6.10.2015 Merja Valle Työeläkekuntoutuksen suosio kasvaa, työkyvyttömyyseläkkeet laskussa 25 000 22 500 20 000 17 500 15 000 12 500
LisätiedotKurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen
Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen
LisätiedotHE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta
Akava ry Lausunto 1 (6) Eduskunta Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta TyV@eduskunta.fi Asiantuntijakuuleminen tiistaina 10.11.2015 klo 12.15 HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta
LisätiedotKoheneeko asiakaslähtöinen kuntoutus kuntoutusjärjestelmän ja SOTEn uudistuksissa
Koheneeko asiakaslähtöinen kuntoutus kuntoutusjärjestelmän ja SOTEn uudistuksissa Kuormitus hallintaan-seminaari 5.6.2017 Kristiina Niemelä Kaunialan sairaala, kuntoutuksen johtaja FT, TtM, ft 5.6.2017
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...
LisätiedotKOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA
KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena
LisätiedotSoveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta
Yhtymähallitus 12 24.01.2012 Yhtymähallitus 62 22.05.2012 Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta 110/02.05.00/2009 Kyh 12 Elämänlaatumääräraha
LisätiedotKela kuntouttaja 2009
Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut
LisätiedotKelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014
Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)
LisätiedotSotilasvammakorvaukset ja Veljesliiton tuki sotainvalidien kotihoitoon
Sotilasvammakorvaukset ja Veljesliiton tuki sotainvalidien kotihoitoon lakimies Seppo Savolainen 10.5.2012 Jyväskylä Käsitteet sotainvalidi ja veteraani sotainvalidi on henkilö, jolla on Valtiokonttorin
LisätiedotSolmu vai rusetti kommentteja Kelan dokumentista
Solmu vai rusetti kommentteja Kelan dokumentista Pirkko Justander Sosiaalineuvoja ry HUOM! Tässä puheenvuorossa ennen muuta ruohonjuuritason syvien tuntojen tulkki Tunnetilani dokumenttia katsellessani
LisätiedotVaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla
Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotKelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA
Kelan kuntoutuspalvelut Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi 4.5.2015 Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA Kelan järjestämä kuntoutus Lakisääteinen vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotAsiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!
Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta
LisätiedotKELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaisetuuksista annetun lain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vammaisetuuksista annettua lakia. Leskeneläkkeenä
LisätiedotHeikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua
Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan
LisätiedotTYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo
TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014 Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo Mistä on työuupuneiden kuntoutuksessa kysymys? Kenelle sopii? Miten
LisätiedotKELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus
KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen
LisätiedotLataa Kuntoutus kanssamme. Lataa
Lataa Kuntoutus kanssamme Lataa ISBN: 9789513315900 Sivumäärä: 223 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.73 Mb Miten kuntoutus ja tukee ihmistä yhteisöllisenä toimijana? Entä oman elämänsä rakentajana? Mitä
LisätiedotTyöhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen
Työhön kuntoutumisen palveluverkosto 13.11.2008 Kela Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä Helena Ahponen Kelan kuntoutuksen lakiperusta Kela järjestää lakisääteisenä Ammatillista kuntoutusta
LisätiedotAmmatillinen kuntoutusselvitys
Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen
LisätiedotSairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki
Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä
LisätiedotOhjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja
Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)
LisätiedotKokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille
Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun
LisätiedotHE 137/2006 vp. 1. Nykytila
HE 137/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sotilasvammalakia muutettavaksi siten, että sotainvalideille,
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
LisätiedotAsiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa
Asiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa Välityömarkkinoiden työpaja 1/2017 Ilkka Rantanen, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, TKK-Pilotit hanke Terveydentilan
LisätiedotPALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA
PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen
LisätiedotTYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015
TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA Seppo Kettunen 8.5.2015 MITÄ ON TYÖKYKY? Työ ja työympäristö Ammattitaito Terveydentila Sosiaaliset suhteet Ihminen Eläkelainsäädäntö Henkilöstöpolitiikka Työyhteisö TYÖKYKY
LisätiedotVajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011
Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana
LisätiedotTyöhön kuntoutuksen menneet ja nykyiset haasteet ja mahdollisuudet
Työhön kuntoutuksen menneet ja nykyiset haasteet ja mahdollisuudet Kuntoutuspäivät 17. -18.3.2016 Marja Nevalainen Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Kuntoutuksella raajarikosta tasavertaiseksi työelämäkansalaiseksi
LisätiedotAvokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen
Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotPIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen
PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat
LisätiedotLaki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sotilasvammalakia muutettavaksi siten, että sotainvalideille, joiden sotilasvammalain
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotTyöhyvinvoinnin vuosikymmenet
kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN
Lisätiedot19.1.2005 1894/4/03. Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio. Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Juha Niemelä
19.1.2005 1894/4/03 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Juha Niemelä VIRHE KUNTOUTUSHAKEMUKSEN KÄSITTELYSSÄ JA ASUMISTUKIASIAN KÄSITTELYN VIIVÄSTYMINEN 1
LisätiedotJohtaja Anne Leppiniemi, Sytyke / Hengitysliitto ry
TYÖLLISTÄMISEN EDISTÄMINEN HENGITYSLIITON TOIMINTANA Johtaja Anne Leppiniemi, Sytyke / Hengitysliitto ry HENGITYSLIITON TYÖLLISTÄMISEN HISTORIAA Hengitysliitto (entinen tuberkuloosiliitto ja keuhkovammaliitto)
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon
LisätiedotYhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto
Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten
LisätiedotKuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio
Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Heikki Suoyrjö LT, toiminta-aluejohtaja SeKS Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Kutke ry 30.10.2013 1 Mitä on? Suunnitelmallista ja monialaista toimintaa,
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen nykytila, toimivuus ja kehittämishaasteet. Kuntoutuspäivät 2016 18.3.2016 Finlandiatalo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva
Työeläkekuntoutuksen nykytila, toimivuus ja kehittämishaasteet Kuntoutuspäivät 2016 18.3.2016 Finlandiatalo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Sidonnaisuudet LL, yhteiskuntatieteiden maisteri Vakuutuslääketieteen
LisätiedotGAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus l. Vake-hanke 2 vuoden GAS Teema GAS
PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA GAS- TAVOITEASETTELUSTA AVOKUNTOUTUKSESSA GAS-koulutus, Oulu 8.12. 2010 Tuula Rantakari, kuntoutussuunnittelija Suomen MS-liitto ry GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien
LisätiedotEU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset
EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset Miten EU:n sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Pohjoismaiden välillä liikkuviin? Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
Lisätiedot- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi
- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret
LisätiedotKuntoutuksen palvelujärjestelmä
Ajankohtaista vakuutuslääketieteestä ja kuntoutuksesta Kuntoutuksen palvelujärjestelmä Piia Leskelä ja Timo Pehkonen Kuntoutuspalvelut/Oulun kaupunki Kuntoutuksen laaja kenttä: Suomalaisen kuntoutuksen
LisätiedotKuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita
Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita Kuva: Juha Juntunen (Sosiaalivakuutus lehti 5/2006) Kuntoutusta
LisätiedotRAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012
RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 Kuntoutuskoti Taukokangas Oulainen KAMoon TYKE 2009-2012 Kari Sakko Ylivieskan Ammattiopisto 1 Sisällysluettelo 1.Yhteenveto 3 2.Työelämäjakson, tavoitteet, tehtäväkuvaus
LisätiedotValinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus
Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä
LisätiedotKuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?
Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot
Lisätiedotteemoihin PalKO hankkeessa
Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen
LisätiedotLÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN
LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA
LisätiedotKäsitemääritelmät. Ammatillinen kuntoutus. Aikaikkuna. Ammattisuoja KÄSITTEET
Käsitemääritelmät Ammatillinen kuntoutus Ammatilliseen kuntoutukseen kuuluvat kaikki ne toimenpiteet, joiden avulla vakuutetun on mahdollista harjoittaa aiempaa, tai mahdollisesti uutta, ammattiaan. Ammatillista
Lisätiedot