Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus (MYTVAS 3) - Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus (MYTVAS 3) - Loppuraportti"

Transkriptio

1 Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus (MYTVAS 3) - Loppuraportti MYTVAS 3 -tutkijaryhmä Jyrki Aakkula, MTT Mikä d ll? M S d k hi ä i hj l Mikä muuttuu maaseudulla? Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , Paasitorni,

2 Tausta MYTVAS 3 ( ) 2013) on järjestyksessäj ä kolmas maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: MYTVAS 2: , Luonto-MYTVAS ja Vesi-MYTVAS Toteuttajat: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Suomen ympäristökeskus (SYKE) Helsingin yliopisto (HY) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) Turun yliopisto (TuY) Rahoitus: pääasiallinen rahoitus maa- ja metsätalousministeriö (MMM) täydentävä rahoitus ympäristöministeriö (YM) budjetti euroa Yhteensä 47 kirjoittajaa 2

3 Tavoitteet Miten ympäristötuella ja sen eri toimenpiteillä on kyetty vaikuttamaan maatalousympäristön tilaan? Ravinnekuormitus maataloudesta vesistöihin Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousmaisema Maatalouden kaasumaiset päästöt Minkälaisia vaikutuksia ympäristötuella on ollut maatalouden harjoittamisen edellytyksiin? Miten ympäristötukea pitäisi kehittää, jotta sen vaikuttavuus lisääntyisi? 3

4 Keskeiset tulokset, johtopäätökset ja suositukset Ympäristötuen ja muun maatalouspolitiikan suhde Vaikutukset maatalouden harjoittamisen edellytyksiin Ravinnekuormituksen it k muutos Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kehitys Kaasumaisten päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Ympäristövaikutusten seurannan kehittäminen Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Poimintoja maatalouden ympäristöpolitiikan p / ympäristötuen plussista ja miinuksista 4

5 Ympäristötuen ja muun maatalouspolitiikan suhde Kehitystrendejä (1/2) Kotieläintuotteiden t tt id hintoihin ihi nähden edullinen rehu ja lannoitteet t ovat myötävaikuttaneet siihen, että rakennetukien avustamana rakennetut suuret kotieläintilat ovat omaksuneet Suomessakin suurelta osin ostorehuihin perustuvan intensiivisen, ii i paljon ostopanoksia ja vähän työtä vaativan tuotantomallin Yhdessä ympäristötuen fosforilannoitusrajojen ja osin typpilannoitusrajojen it j kanssa tämä ä on johtanut t siihen, että merkittävä ä osa suurten sikaloiden ja siipikarjatilojen lannasta viedään tilalta pois ja levitetään muiden viljelijöiden pelloille Samalla kotieläintila ostaa huomattavan määrän ä epäorgaanisia typpilannoitteita tyydyttääkseen kasvien ravinnetarpeen Tukipolitiikan, markkinoiden ja ympäristöpolitiikan kokonaisuus on johtanut pellon hinnan nousuun, joka taas edelleen lisää lannanlevityskustannuksia Pellon kalleus johtaa edelleen intensiiviseen tuotantotapaan 5

6 Ympäristötuen ja muun maatalouspolitiikan suhde Kehitystrendejä (2/2) Alueilla, joilla pellolle on suuri kysyntä, on vaikeaa kannustaa viljelijöitä lijöitä ympäristötuen toimenpiteiden mukaisiin toimiin ympäristön tilan parantamiseksi Ympäristötuki edellyttää usein laajaperäistä tuotantotapaa ja pellonkäyttöä Tilakokoa voimakkaasti kasvattavat viljelijät katsovat, että peltoa on vaikea saada käyttöön ja hallintaan pitkälti peltoalasidonnaisen l i tukipolitiikan vuoksi Silloin peltoa ei anneta vuokralle muuten kuin kovaa vuokrahintaa vastaan, jolloin tuki ei ohjaudu aktiiviviljelijälle Ympäristötuen toimenpiteet jotka kannustavat esim. nurmikiertoon, luonnonhoitopeltoihin ym satoa tuottamattomaan toimintaan, nähdään viljelijöiden keskuudessa myös heikentävän pellon saatavuutta vuokralle tai lannanlevitysalaksi Rakennekehityksen eteneminen ja voimakas tilakoon kasvu on johtanut monin paikoin vastakkainasetteluun voimaperäisesti tuottavien tilojen pellon tarpeen ja sivutoimisten viljelijöiden kesken, jälkimmäisten ollessa enemmän kiinnostunut ympäristötuen toimenpiteistä Pelkkä laajaperäisyyteen kannustaminen voi johtaa ristiriitaisiin kehityskulkuihin voimaperäisillä tuotantoalueilla Esim. lannanlevitys entistä pienemmälle alalle jos alueella siirrytään luonnonhoitopeltoihin ym 6

7 Ympäristötuen ja muun maatalouspolitiikan suhde Ympäristötuki osana maatalouspolitiikkaa (1/2) Maatalouden toimintaympäristö muuttunut voimakkaasti intensiivistä tuotantoa suosivaksi EU:n maatalouspolitiikassa tehdyt ratkaisut ja viljan globaalit markkinanäkymät nostaneet pellon hintaa Myös lihan ja maidon hintojen odotetaan säilyvän varsin korkeina Maatalouden kustannukset kauttaaltaan nousseet Intensiivinen tuotanto nähdään elinehtona monilla kotieläintiloilla Rakennetuilla pidetty päätoimisten tilojen kasvuvauhti nopeana => paikoin pulaa pellosta => Ympäristötuen vaikutusmahdollisuudet heikentyneet päätoimisilla tiloilla Suuren kokoluokan kotieläintilat harkitsevat poisjäämistä ympäristötukijärjestelmästä osalle se voi olla selvästi kannattavaa Ilman ympäristötukea ravinnetaseet, etenkin fosforitaseet ja jossain määrin myös typpitaseet, olisivat nousseet merkittävästikin kun pyritään korkeaan rehusatoon läheltä tilakeskusta Ympäristötuki on hillinnyt tätä kehitystä, koska se tarjoaa kohtuullisen varmaa, suhdanteista s a riippumatonta a tukea 7

8 Ympäristötuen ja muun maatalouspolitiikan suhde Ympäristötuki osana maatalouspolitiikkaa (2/2) Ympäristötuki on ollut pitkään leimallisesti viljatiloille tärkeä tuki, jota ei ole maksettu vapaaehtoiselle kesannoinnille, toisin kuin CAP- ja LFA-tukea Pellon pitäminen i viljelyksessä l ollut kannattavaa Tämä tarkoittaa usein viljan viljelyä, ei välttämättä korkean sadon tavoittelua Tässä asetelmassa ympäristötuki on ylläpitänyt vilja-alaa ja viljantuotantoa Suomessa viljan kysyntää korkeammalla tasolla Tämä ä on toisaalta pitänyt t syrjäiset ja sadontuottokyvyltään tt heikotkin pellot tuotannossa, mikä voi toisaalta olla hyvä asia luonnon monimuotoisuudelle alueilla, joilla peltomaata on vähän metsämaahan verrattuna 8

9 Ympäristötuen ja muun maatalouspolitiikan suhde Suosituksia Tulee kannustaa ympäristötavoitteita edistävien teknologioiden käyttöön sekä muuhun yhteistoimintaan ja työnjakoon muiden tilojen ja toimijoiden kanssa ympäristönhoidossa Pelkät kannustimet laajaperäiseen tuotantoon eivät riitä alueilla, joilla kova kilpailu peltomaasta Osa toimenpiteistä tulisi olla sellaisia, että tilan yhteistyökumppani, esim. urakoitsija, voi ne toteuttaa ja huolehtia ehtojen toteutumisesta yhdessä viljelijän kanssa. Synergioita maatilojen tuotannollisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä ympäristönhoidon tavoitteiden välillä on tarpeellista tunnistaa, jotta ympäristön tilaa parantavat maatilatason toimet voivat toteutua tehokkaan työnjaon, menetelmien tai teknologioiden avulla myös voimaperäisillä tuotantoalueilla Pitkällä aikavälillä on yhä tärkeämpää löytää toimenpiteitä ja vaihtoehtoja, joilla voimakkaasti kasvavat päätoimiset ja suuren työmäärän kanssa kamppailevat tilat saadaan mukaan ympäristöä parantaviin toimiin Erityisesti lannan käyttö tehokkaasti kasvien ravinnetarpeita vastaavasti, tilojen välinen yhteistyö Suurin osa jatkavista tiloista, joista kaikki eivät kasva voimakkaasti, voi jatkossakin sitoutua ympäristöä parantaviin toimiin entiseen tapaan Tätä kautta ympäristön tilaa voidaan todennäköisesti parantaa myös entisenlaisilla toimenpiteillä ja kohtuukustannuksella Kevätviljojen korvaaminen kesannoinnilla voi varmistaa ravinnehuuhtoumien alenemisen siellä missä kotieläintuotanto vähenee Arvioidaan jatkossa perusteellisemmin CAP-tukijärjestelmän (pilari 1 ja 2 ja niiden välinen suhde, rakennetuet) kokonaisuuden kannustavuus ympäristönhoitoon 9

10 Vaikutukset maatalouden harjoittamisen edellytyksiin Seuranta-alueiden viljelijöiden haastattelututkimus Ympäristötietoisuus lisääntynyt Kotieläintuotanto ja kasvinviljely ovat eriytyneet lannan hyödyntäminen kasvinviljelytiloilla ei toimi hyvin kotieläintilojen peltotaseet uhkaavat nousta 10

11 Vaikutukset maatalouden harjoittamisen edellytyksiin Maan laatu Maan pintakerroksen orgaanisen hiilen määrä laskussa Monivuotiset kasvit vähentyneet, viljelykierrot yksipuolistuneet Peltojemme viljelyhistoria vielä lyhyt Kyntösyvyyden kertaluonteinenkin lisäys laimentanut hiilen määrää Haitallisten metallien määrä pysynyt ennallaan Muokkauksen vähentäminen Ravinteiden ja hiilen kertymistä pintakerrokseen Kantavuus parantunut ph pysynyt ennallaan Uusintasalaojitus liian vähäistä tarpeeseen nähden 11

12 Vaikutukset maatalouden harjoittamisen edellytyksiin Rikkakasvit Biomassa lisääntynyt luonnonmukaisessa, muttei tavanomaisessa tuotannossa Kynnön vähentyminen laajentaa rikkakasvilajistoa k il Integroidun kasvinsuojelun vaatimukset koskevat jatkossa kaikkia tiloja 12

13 Vaikutukset maatalouden harjoittamisen edellytyksiin Ravinteiden käyttö Lannoitteiden käyttö ja ravinnetaseet ovat edelleen hieman laskeneet, mutta vuosittaiset vaihtelut ovat suhdanneodotusten seurauksena lisääntyneet Sadon määrään ympäristötuen lannoitusrajoilla ei ole ollut radikaaleja vaikutuksia, mutta typen osalta aletaan olla levitysmäärien alarajoilla Laadun osalta valkuaispitoisuudet jäävät alhaisiksi edullisina satovuosina Uusien lajikkeiden käyttö tehostaa ravinteiden hyödyntämistä 13

14 Ravinnekuormituksen muutos Ravinnevirtaamat valuma-alueiltaalueilta Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015: maatalouden typpi- ja fosforikuormitukselle 30 % vähennystavoite verrattuna vuosiin Ravinnekuormitus laskettiin mitatusta virtaamasta ja vedenlaatuhavainnoista 20 jokivesistölle (peltoprosentti 3-43%) 14

15 Ravinnekuormituksen muutos Ravinnevirtaamat Itämereen Valuma-alueetalueet kattavat 30 % Suomen peltoalasta Tulokset virtaamakorjattuja kuormia Typpikuorma kasvoi vielä toisella ohjelmakaudella ( ) mutta kääntyi laskuun ohjelmakaudella ( ) 2013) Fosforikuorma on laskenut ohjelmakausittain 15

16 Ravinnekuormituksen muutos Ravinnevirtaamat pelloilta Typen ominaiskuormitus laski vajaa 10 % tasosta Fosforin ominaiskuormitus i it laski 5 % tasosta, mutta 20 % ensimmäisen ohjelmakauden tasosta Kyseessä peltopinta- t alalla painotetut keskiarvot 16

17 Ravinnekuormituksen muutos Ravinnevirtaamat haastattelualueilta Kiintoainekuormitus korkeimmillaan n Lepsämänjoella laskenut 19 % Yläneenjoella laskenut 31 % Fosforikuormitus Lepsämänjoella laskenut 28 % mutta Yläneenjoella ei muutosta Kasvipeitteinen pinta-alaala kasvanut molemmilla alueilla Eroosioherkällä alueella kasvipeitteisyydestä on hyötyä, muualla voi lisätä liuennutta fosforia 17

18 Ravinnekuormituksen muutos Peltojen P-luvun lähes 40 vuotta jatkunut kasvu taittunut. Selkeätä laskutrendiä ei vielä nähdä. Erityisesti lounaisessa Suomessa korkeita P-lukuja edelleen runsaasti. Koko maan P-luvun keskiarvon kehitys P-luku, mg/l Maan P-luvun kehitys Viljavuuspalvelun (mustat neliöt), kaikkien viljavuuslaboratorioiden (valkoiset neliöt) ja MTT:n maaperäseurannan (valkoiset pallot) aineistoissa. Ylivainio ym., MTT Report

19 Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kehitys Lajistoseurannat Minkään lajiryhmän monimuotoisuudessa ei havaittu suuria muutoksia Päiväperhos- ja piennarkasvilajisto pysytellyt vakaana Maatalouslinnusto kehittynyt suotuisasti Rikkakasvilajisto lievästi monipuolistumassa, etenkin luomupelloilla 19

20 Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kehitys Monimuotoisuudelle tärkeät elinympäristöt Ojien ja pientareiden määrät edelleen vähentyneet, mutta muiden tärkeiden elinympäristöjen määrät pysyneet ennallaan Harvinaisilla perinnebiotoopeilla ja niiden hoidolla edelleen suuri merkitys maatalousluonnolle l ll Tavallisilla maatalousalueilla avoimet viljelemättömät elinympäristöt tärkeitä: Jäljellä olevat pienetkin niittylaikut Avoimet, aurinkoiset pellon ja metsän reuna-alueet Pitkään viljelyn ulkopuolella olleet, niittymäisiksi kehittyneet kesannot ja hylätyt pellot Toimia näiden alueiden säilyttämiseksi tulisi tehostaa Tarve 5-20 % maatilan alasta avoimia viljelyn ulkopuolisia alueita Luonnonhoitopellot hyvä askel tähän suuntaan 20

21 Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kehitys Luonnon kannalta tärkeimmät toimenpiteet Ympäristötuessa useita monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä Tärkeimpiä laaja-alaisesti toteutuneet luonnonhoitopellot ja perinnebiotooppien hoito Monimuotoisuuden edistämisen tehostamiseksi näiden ja myös monivaikutteisten ik i t kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden pinta-aloja tarpeen edelleen kasvattaa 21

22 Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kehitys Luonnonhoitopellot onnistunut uusi toimenpide Tuli kesken ohjelmakauden CAP-kesantojen tilalle Mahdollistaa neljä erilaista toteutustapaa: monivuotiset nurmipellot sekä monimuotoisuuspelloiksi luettavat niitty-, riista- ja maisemapellot Vaikuttavuus hyvä suuren toteutuspinta-alansa alansa ansiosta Viljelijöiden suuren suosion taustalla valinnan vapaus toteutustavassa sekä joustavat tukiehdot Toteutustapojen kirjo osaltaan edistänyt luonnon monimuotoisuutta Parhaimmillaan edistää tehokkaasti myös vesiensuojelua 22

23 Kaasumaisten päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Tilanne Ympäristötukijärjestelmässä ei ole ollut muita kaasumaisia päästöjä (kasvihuonekaasut, ammoniakki) suoraan vähentäviä toimenpiteitä kuin turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely ja lietelannan sijoittaminen peltoon -erityistukisopimukset. vaatimattoman toteutusalan takia vaatimaton vaikutus päästöihin Maataloudelle on asetettu vesiensuojelun ja monimuotoisuuden lisäksi merkittäviä tavoitteita myös kaasumaisten päästöjen vähentämiselle Kasvihuonekaasupäästöissä suurimmat vähennyspotentiaalit löytyvät maaperän päästöistä (orgaanisen aineksen hajoamisesta johtuvat N 2O ja CO 2 päästöt) Maatalouden ammoniakkipäästöt (NH 3 ) muodostuvat valtaosin lannankäsittelyssä. Maatalouden osuus koko maan päästöistä on 90 %. Lietelannan sijoituslevitys yksi tehokas keino vähentää ammoniakkipäästöjä. Lietelantavarastojen kattaminen toinen. Ammoniakkipäästöt vaikuttavat myös epäsuoriin N 2 O-päästöihin Tuotostasojen kasvaessa eläinkohtainen N ja P eritys kasvavat päästöpotentiaali per eläin kasvaa päästöt eivät muutu samassa suhteessa eläinmäärien mukaan ongelma korostuu naudoilla 23

24 Kaasumaisten päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Ehdotukset (1) Seuraavassa ympäristökorvausjärjestelmässä maatalouden kaasumaisten päästöjen pienentäminen i nostetaan t samanarvoiseksi i tavoitteeksi i ravinnepäästöjen vähentämisen ja luonnon monimuotoisuuden lisäämisen kanssa Otetaan t laajasti käyttöön ammoniakkipäästöjä vähentävää ää tekniikkaa varsinkin lannan varastoinnissa ja levityksessä. Lietelantavarastot ja virtsasäiliöt tulisi kattaa, ja lannan levityksessä tulisi suosia sijoitusmenetelmää it t ja pintaan levitetyn t lannan välitöntä tä multaamista. t Selvitetään lannan hapottamisen soveltuvuutta suomalaisiin olosuhteisiin. Edistetään ruokinnallisia toimenpiteitä joilla eläinten varsinkin nautojen - lannassa erittyvän typen ja fosforin f määrää voidaan vähentää. Näin voidaan vähentää kaasumaisia typpipäästöjä ja myös pellonraivaustarvetta. Vältetään uusien turvepeltojen raivaamista Jatketaan ja edistetään turvepeltojen pitkäaikaista nurmiviljelyä 24

25 Kaasumaisten päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Ehdotukset (2) Jatketaan ja edistetään lietelannan sijoittamista peltoon Typpilannoitustasot pidetään jatkossakin kohtuullisella tasolla ottamalla samalla huomioon lajikekohtaiset erot typen hyväksikäytön tehokkuudessa. Edistetään sellaisten lannan prosessointimenetelmien käyttöönottamista, joilla kotieläintiloilla syntyvä lanta saadaan laajemmin myös kasvinviljelytilojen ilj l j käyttöön. Lannan ravinteiden id hyväksikäytön parantamista edistetään myös esimerkiksi kampanjoin ja hyvien esimerkkien avulla. Näin voidaan vähentää tarvetta raivata uusia peltoja. Tehostetaan lannan ravinteiden käyttöä, jolloin riski ravinteiden hukkaantumiselle vähenee Vähennetään uusien peltojen raivaustarvetta Vähennetään mineraalilannoiteriippuvuutta ja niiden valmistamisen khk-päästöjä 25

26 Kaasumaisten päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Muuta Hoidettujen viljelemättömien l i peltojen kohdistaminen i turvepelloille huonotuottoisten ja vesiensuojelun kannalta epäedullisten peltojen lisäksi olisi perusteltua. Lisäilmastohyötyjä saataisiin, jos näiden peltojen nurmimassaa hyödynnettäisiin biokaasun tuotannossa ja biokaasulla korvattaisiin fossiilisia polttoaineita. Korvaus toimenpiteistä tulee olla tasolla, joka tekee ne viljelijöille varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi myös taloudellisesti. Toimenpiteiden tulisi muiltakin osin olla sellaisia, että ne houkuttelevat mukaan mahdollisimman paljon sellaisia viljelijöitä, jotka eivät muuten kyseisiä toimenpiteitä toteuttaisi. Lisäksi välillisesti kaasumaisiin päästöihin vaikuttavat muutkin, lähinnä kasvipeitteisyyteen, muokkaukseen ja lannoitukseen liittyvät toimenpiteet. Esimerkiksi kasvien tarpeen kannalta liian korkeiden typpilannoitustasojen alentamisella vähennetään ravinnehuuhtoumien lisäksi myös ilmastovaikutukseltaan voimakkaan N 2 O:n päästöjä. 26

27 Ympäristövaikutusten seurannan kehittäminen Yleisiä huomioita (1) Maatalousympäristön tilan kehitys vaihtelee alueittain, joten ympäristötoimenpiteiden ja korvaustasojen pitäisi olla enenevässä määrin alueellisesti, tuotantosuunnittain ja tilakohtaisesti sovitettuja Ympäristötoimenpiteiden rahoitusta pitäisi siirtää enenevässä määrin sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ottavat huomioon tilan ja alueen ympäristölliset erityispiirteet Harkinnanarvoisia olisivat tilakohtaiset ympäristönhoitosuunnitelmat, joissa kartoitettaisiin tilan luontoarvot ja merkittävimmät ympäristöriskit sekä arvioitaisiin, mitkä ympäristötoimenpiteet parhaiten edistäisivät luontoarvojen säilymistä ja ympäristöriskien hallintaa Korvausten tulisi perustua tuotettuihin ympäristöhyötyihin eikä ympäristötoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin ja tulonmenetyksiin 27

28 Ympäristövaikutusten seurannan kehittäminen Yleisiä huomioita (2) Monet ympäristötoimenpiteistä i it i tä vaikuttavat t samanaikaisesti i useampaan ympäristön tilan ulottuvuuteen, joten eri ympäristövaikutuksia tulisi aina pyrkiä tarkastelemaan integroidusti ja sellaisista seuranta-aineistoista, aineistoista jotka ovat ajallisesti ja paikallisesti yhdenmukaisia Tulisi huolehtia siitä, että ominaisvaikuttavuudeltaan merkittävimmät toimenpiteet it t otetaan t seurannassa aina huomioon Tietoaineistojen saatavuutta tulisi parantaa Myytyjen lannoitevalmisteiden ravinnemäärät tulisi toimittaa kunnittain yhteiseen seurantatietojärjestelmään Lohkokohtaisten maaperäanalyysien tulokset tulisi toimittaa yhteiseen seurantatietojärjestelmään Viljelytoimenpiteistä tukihaun yhteydessä sähköisesti kerättävän tila- ja lohkokohtaisen tiedon hyödyntäminen seurannoissa tulisi tehdä nykyistä yksinkertaisemmaksi 28

29 Ympäristövaikutusten seurannan kehittäminen Yleisiä huomioita (3) Tulisi i huolehtia h siitä, että maatalouden ympäristötoimenpiteiden i i id vaikuttavuuden seuranta kytkeytyisi soveltuvin osin muuhun ympäristön tilan seurantaan Tulisi jatkaa visuaalisen maisemaseurannan valokuvauksia viljely- ja niittymaisematutkimusalueilla määrävuosina (viiden vuoden välein) sen takaamiseksi, että myös tulevaisuudessa olisi käytössä riittävän laaja ja pitkäaikainen seuranta-aineisto maiseman muutoksesta Tulisi i kytkeä kytkeä tiiviimmin i yhteen maatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikutusten seuranta ja maatalouden ympäristönhoidon kehittämishankkeet Tämä voitaisiin toteuttaa erikseen rekrytoitavassa tilaverkostossa, jossa kullekin tilalle olisi määritelty erillisrahoituksella toteutettavia uusien ympäristötoimenpiteiden testauspilotteja 29

30 Ympäristövaikutusten seurannan kehittäminen Yleisiä huomioita (4) Kaiken kaikkiaan maatalousympäristön tilan parantaminen edellyttää, että jatkossa myös uuden ympäristökorvausjärjestelmän vaikutusten seurantaa kehitetään Vain riittävän kattava, monipuolinen ja läpinäkyvästi toteutettu vaikutusten seuranta takaa ympäristökorvausjärjestelmälle ja muille maatalouden ympäristötoimenpiteille tarvittavan yhteiskunnallisen tuen ja hyväksyttävyyden sekä varmistaa viljelijöiden sitoutumisen 30

31 Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Keskeisimmät tulokset (1) Ympäristötuki ei ole vaikuttanut haitallisesti maatalouden harjoittamisen edellytyksiin Maatalouden ravinnekuormituspotentiaali ravinnetaseilla mitattuna on jatkuvasti vähentynyt sekä typen että erityisesti fosforin osalta Jokivaluma-alueiden kuormitusseurannan perusteella peltohehtaarilta tuleva fosforikuormitus on laskenut ohjelmakausittain (nyt 80 % ohjelmakauden tasosta) Suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle aiheutuu varsinaisen viljelykäytön ulkopuolella olevien avoimien tai puoliavoimien alueiden vähenemisestä 31

32 Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Keskeisimmät tulokset (2) Monimuotoisuushyötyjä on kyetty paikallisesti saavuttamaan siellä, missä monimuotoisuutta tukevia toimenpiteitä on toteutettu riittävässä laajuudessa (luonnonmukainen viljely, perinnebiotoopit, kosteikot, suojavyöhykkeet, viherkesannot/luonnonhoitopellot) Yleisen maisemakuvan tasolla maatalousmaiseman sulkeutuminen on yleisempää kuin avoimuuden lisääntyminen Ympäristötukitoimenpiteiden vaikutus maatalouden kaasumaisten päästöjen vähentämiseen on ollut kokonaisuutena vähäinen 32

33 Poimintoja maatalouden ympäristöpolitiikan / ympäristötuen plussista ja miinuksista Missä on onnistuttu: Kiintoainekuormitus on pienentynyt tai pysynyt alhaisena kesannointivelvoitekauden jälkeen monella valuma-alueella Viljelijöiden ympäristötietoisuus on edelleen lisääntynyt Luonnonhoitopellot merkittävä uusi, viljelijöiden laajan suosion saanut toimenpide Perinnebiotooppien hoidon pitkäjänteinen kehittäminen on ollut tärkeää monimuotoisuus- työtä Missä on epäonnistuttu: Lannan ravinteet jakautuvat alueellisesti yhä epätasaisemmin Viljelymaan kokonaishiilipitoisuus on laskussa Erityisesti suorakylvönä toteutettu kasvipeitteisyys on lisännyt liukoisen fosforin kuormitusta vähemmän eroosioherkillä alueilla Maatilan monimuotoisuus kartoitus -toimenpide ei ole toiminut käytännössä 33

34 Kiitos mielenkiinnosta! 34

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen

Lisätiedot

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella

Lisätiedot

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä

Lisätiedot

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Kaikki voimassa olevat ympäristötuen sitoumukset lakkaavat tai raukeavat tänä keväänä, ja viljelijä voi halutessaan liittyä uuteen järjestelmään.

Lisätiedot

Ympäristötuki ja LFA

Ympäristötuki ja LFA Ympäristötuki ja LFA Luonnonhaittakorvaus (LFA) ja LFA-lisäosa Tukiehdot ennallaan: Vuonna 2008 sitoumuksen antaneet voivat antaa uuden 5- vuotisen luonnonhaittakorvaus sitoumuksen v. 2013 Samalla voidaan

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Vaihtoehtoja pellon käyttöön

Vaihtoehtoja pellon käyttöön Vaihtoehtoja pellon käyttöön Viljelyä ympäristö ja taloudellisuus huomioiden Mikä aiheuttaa vesistöjen kuormitusta peltoviljelyssä? Maan rakenne: tiivistyneessä maassa vesi- ja ravinnetalous eivät toimi,

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Ilpokohe-projektin pellonraivaustyöpaja 3.10.2011 Muistiinpanotiivistelmä MTT & SYKE Alkukeskustelu

Ilpokohe-projektin pellonraivaustyöpaja 3.10.2011 Muistiinpanotiivistelmä MTT & SYKE Alkukeskustelu Ilpokohe-projektin pellonraivaustyöpaja 3.10.2011 Muistiinpanotiivistelmä MTT & SYKE Työpajaan osallistui projektijäsenten lisäksi 15 henkilöä kuudesta eri organisaatioista. Tiivistelmä ei edusta osallistujien

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

Maatalous ja ympäristö

Maatalous ja ympäristö Maatalous ja ympäristö TEHO Plus -hanke Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Tuottajayhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit 30.10.2013 Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (6/2011-6/2014)

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ympäristökorvaukset, luomu ja muut ympäristöä edistävät toimenpiteet Sivu 1 Maaseutuohjelman tavoitteet 1. Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla

Lisätiedot

Suorakylvömenetelmällä (No-Till) ympäristönsuojelutavoitteisiin

Suorakylvömenetelmällä (No-Till) ympäristönsuojelutavoitteisiin Suorakylvömenetelmällä (No-Till) ympäristönsuojelutavoitteisiin Vesiensuojelun Ilmastonsuojelun Maaperänsuojelun Energiankäytön Bioversiteetin Viljelyn kannattavuuden Kestävän kehityksen Viherryttämisen

Lisätiedot

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Ohjelmapäällikkö Pasi Rikkonen 28.9.2016 1 Luke Maatalouden KHK-päästöt 1990-2014 ~6.5 milj. t CO 2 ekv. raportoitu maataloussektorilla ~1 milj. t CO 2 raportoitu energiasektorilla

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla 411 103 61 48 suojavyöhyke 2 51 108 luonnon monimuotoisuus maisema perinnebiotooppi luomu pohjavesialueen pelt.vilj. valumavesien käsittely

Lisätiedot

Kipsi vähentää peltomaan

Kipsi vähentää peltomaan Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa?

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-ajatus Turvaamme kotimaisen ruuan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luomme edellytyksiä

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia

Lisätiedot

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Teho plus: Maatalous ja ympäristö talousseminaari 9.4. 2013 Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus. FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät

Maatalousluonnon monimuotoisuus. FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät Maatalousluonnon monimuotoisuus FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila vaihtopäivät 17.-18.1.2017 Maatalousluonnon monimuotoisuus on vähentynyt Ilmastonmuutos + Lumo Vieraslajit Luontotyypit Lajistollinen

Lisätiedot

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna 2013 Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke 9.4.2013 2 Maatalousluonnon erityispiirteitä Viljeltyjen peltojen lisäksi

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus

Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus Maissia ja muita mahdollisuuksia: miten riskit hallitaan? Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Tilanne 31.12.2011 kpl ha / ey Maksetut sopimukset, luonnonmukainen tuotanto 401 15635,47 2 673 929 perinnebiotooppien hoito 128 775,03 320 643 alkuperäisrotujen

Lisätiedot

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 7.3.2016 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSESTA ANNETUN VALTIO- NEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Yleistä Euroopan

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä 14.12.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Luomun tavoitteet ja keinot ravinnekierrätyksessä

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten investointien tuet yhdistyksille 10.3.2011 Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso 1 2 Aiheita Taustaa maatalouden ympäristötuesta ja eituotannollisten investointien

Lisätiedot

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt Jussi Lankoski Professori Itämeren suojelun ekonomia Kluuvin Rotaryklubi 23.11. 2011 Kuva: Seppo Knuuttila 1.

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

Uuden ohjelmakauden valmistelutilanne. MTK/Maatalouslinja

Uuden ohjelmakauden valmistelutilanne. MTK/Maatalouslinja Uuden ohjelmakauden 2015-2020 valmistelutilanne MTK/Maatalouslinja 13.3.2014 Kotieläin- ja pinta-alatukien/korvausten muutos 2013-2020 Rahoitus Tukityyppi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Muutos

Lisätiedot

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Vesistöviisaat ratkaisut-työpaja Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström MMM 25.8.2016 Sivu 1 2.9.2016 Sivu 2 2.9.2016 Maaseutuohjelman

Lisätiedot

Miten maatalouden tukiuudistus vaikuttaa luomutuotantoon erilaisilla tiloilla; kannustaako luomuun vai ei?

Miten maatalouden tukiuudistus vaikuttaa luomutuotantoon erilaisilla tiloilla; kannustaako luomuun vai ei? Miten maatalouden tukiuudistus vaikuttaa luomutuotantoon erilaisilla tiloilla; kannustaako luomuun vai ei? ProLuomu,Helsinki 10.6.2014 Kauko Koikkalainen, tutkija MTT 10.6.2014 Mikä muuttuu aiemmasta tukiohjelmakaudesta?

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Maaseudun rahoitustilastot 2015

Maaseudun rahoitustilastot 2015 Maaseudun rahoitustilastot 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Pohjanmaalla tehtiin maan eniten investointitukipäätöksiä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa

Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta, LUKE, Maaninka FootPrintBeef-hankkeen loppuseminaari 21-4-2016 Helsinki Naudanlihantuotannon ympäristöhaitat Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella. Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala

Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella. Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala Esityksen tiedot perustuvat tukien valmistelutilanteeseen marras-joulukuussa 2014 ja tiedot

Lisätiedot

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo Ravinnerenki Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu Arja Mustonen, ProAgria P- Savo RAE toiminnasta (1.6.2011- Tutkimusta: Uusien menetelmien pilotointi Itä-Suomen oloissa, tutkimus suoraan kentälle

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi 11-12.6 2014, Markku Puustinen Kesätulva Seittelissä 2004 Kuva: Tero Taponen Hovin kosteikko Vihti Seittelin

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Suositussopimuksen luonteesta Suositussopimuksen allekirjoittajilla ympäristöministeriöllä, Suomen Kuntaliitto ry:llä ja Suomen Vesilaitosyhdistys ry:llä

Lisätiedot

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:

Lisätiedot

Ympäristösitoumuksesta 2016

Ympäristösitoumuksesta 2016 Ympäristösitoumuksesta 2016 Vain Mavin julkaisut ovat virallisia lähteitä Anne Soppa Satakunnan Ely-keskus 6.4. Huittinen kpl ha 3 4 Vuosi 2016 Ei uusia sitoumuksia v. 2016 Sitoutumattomalta viljelijältä

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

MTT:n monimuotoisuusseminaari Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa?

MTT:n monimuotoisuusseminaari Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa? MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa? - peilausta tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta Pasi Rikkonen (MTT Taloustutkimus)

Lisätiedot

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

SATAKUNNAN ELY-KESKUKSEN KOMMENTTEJA MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN LUONNOKSEEN

SATAKUNNAN ELY-KESKUKSEN KOMMENTTEJA MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN LUONNOKSEEN Satakunta 24.06.2013 < Maa- ja metsätalousministeriö Maaseudun kehittämisyksikkö SATAKUNNAN ELY-KESKUKSEN KOMMENTTEJA MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2014-2020 LUONNOKSEEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu Luomu EU:ssa ja Suomessa Päivi Rönni Pro Luomu Luomulainsäädäntö ja toimeenpano EU:n luomuasetus Eurooppa 2020-strategia, luomutoimintasuunnitelma (action plan) Kansallinen toimeenpanoasetus Mm. valvonnan

Lisätiedot

Bionurmi-loppuseminaari Säätytalo

Bionurmi-loppuseminaari Säätytalo Bionurmi-loppuseminaari 13.3.2014 Säätytalo Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva Lehtonen, Jukka

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot

Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi

Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi 9.11.2012 Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi BirdLife Suomi, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi 9.11.2012 Taustaa -53 miljardia panostus

Lisätiedot

ProAgrian NEUVO palvelut kasvukaudella 2016

ProAgrian NEUVO palvelut kasvukaudella 2016 ProAgrian NEUVO 2020 -palvelut kasvukaudella 2016 NEUVO 2020 -palveluja monipuolisesti kasvukauden aikaisten toimenpiteiden suunnitteluun ja arviointiin Kasvustokäyntejä, tai lisäkasvustokäyntejä palvelupaketteihin

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Varainhoito-osasto /22/2007 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2007 maatalouden ympäristötuen erityistukien maksatus

Varainhoito-osasto /22/2007 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2007 maatalouden ympäristötuen erityistukien maksatus Varainhoito-osasto 26.9.2007 747/22/2007 Tukien maksatusyksikkö TE-keskusten maaseutuosastot Vuoden 2007 maatalouden ympäristötuen erityistukien maksatus Liitteenä on maksatusta koskeva Maaseutuviraston

Lisätiedot