Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus (MYTVAS 3) - Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus (MYTVAS 3) - Loppuraportti"

Transkriptio

1 Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus (MYTVAS 3) - Loppuraportti MYTVAS 3 -tutkijaryhmä Jyrki Aakkula, MTT Mikä d ll? M S d k hi ä i hj l Mikä muuttuu maaseudulla? Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , Paasitorni,

2 Tausta MYTVAS 3 ( ) 2013) on järjestyksessäj ä kolmas maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: MYTVAS 2: , Luonto-MYTVAS ja Vesi-MYTVAS Toteuttajat: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Suomen ympäristökeskus (SYKE) Helsingin yliopisto (HY) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) Turun yliopisto (TuY) Rahoitus: pääasiallinen rahoitus maa- ja metsätalousministeriö (MMM) täydentävä rahoitus ympäristöministeriö (YM) budjetti euroa Yhteensä 47 kirjoittajaa 2

3 Tavoitteet Miten ympäristötuella ja sen eri toimenpiteillä on kyetty vaikuttamaan maatalousympäristön tilaan? Ravinnekuormitus maataloudesta vesistöihin Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousmaisema Maatalouden kaasumaiset päästöt Minkälaisia vaikutuksia ympäristötuella on ollut maatalouden harjoittamisen edellytyksiin? Miten ympäristötukea pitäisi kehittää, jotta sen vaikuttavuus lisääntyisi? 3

4 Keskeiset tulokset, johtopäätökset ja suositukset Ympäristötuen ja muun maatalouspolitiikan suhde Vaikutukset maatalouden harjoittamisen edellytyksiin Ravinnekuormituksen it k muutos Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kehitys Kaasumaisten päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Ympäristövaikutusten seurannan kehittäminen Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Poimintoja maatalouden ympäristöpolitiikan p / ympäristötuen plussista ja miinuksista 4

5 Ympäristötuen ja muun maatalouspolitiikan suhde Kehitystrendejä (1/2) Kotieläintuotteiden t tt id hintoihin ihi nähden edullinen rehu ja lannoitteet t ovat myötävaikuttaneet siihen, että rakennetukien avustamana rakennetut suuret kotieläintilat ovat omaksuneet Suomessakin suurelta osin ostorehuihin perustuvan intensiivisen, ii i paljon ostopanoksia ja vähän työtä vaativan tuotantomallin Yhdessä ympäristötuen fosforilannoitusrajojen ja osin typpilannoitusrajojen it j kanssa tämä ä on johtanut t siihen, että merkittävä ä osa suurten sikaloiden ja siipikarjatilojen lannasta viedään tilalta pois ja levitetään muiden viljelijöiden pelloille Samalla kotieläintila ostaa huomattavan määrän ä epäorgaanisia typpilannoitteita tyydyttääkseen kasvien ravinnetarpeen Tukipolitiikan, markkinoiden ja ympäristöpolitiikan kokonaisuus on johtanut pellon hinnan nousuun, joka taas edelleen lisää lannanlevityskustannuksia Pellon kalleus johtaa edelleen intensiiviseen tuotantotapaan 5

6 Ympäristötuen ja muun maatalouspolitiikan suhde Kehitystrendejä (2/2) Alueilla, joilla pellolle on suuri kysyntä, on vaikeaa kannustaa viljelijöitä lijöitä ympäristötuen toimenpiteiden mukaisiin toimiin ympäristön tilan parantamiseksi Ympäristötuki edellyttää usein laajaperäistä tuotantotapaa ja pellonkäyttöä Tilakokoa voimakkaasti kasvattavat viljelijät katsovat, että peltoa on vaikea saada käyttöön ja hallintaan pitkälti peltoalasidonnaisen l i tukipolitiikan vuoksi Silloin peltoa ei anneta vuokralle muuten kuin kovaa vuokrahintaa vastaan, jolloin tuki ei ohjaudu aktiiviviljelijälle Ympäristötuen toimenpiteet jotka kannustavat esim. nurmikiertoon, luonnonhoitopeltoihin ym satoa tuottamattomaan toimintaan, nähdään viljelijöiden keskuudessa myös heikentävän pellon saatavuutta vuokralle tai lannanlevitysalaksi Rakennekehityksen eteneminen ja voimakas tilakoon kasvu on johtanut monin paikoin vastakkainasetteluun voimaperäisesti tuottavien tilojen pellon tarpeen ja sivutoimisten viljelijöiden kesken, jälkimmäisten ollessa enemmän kiinnostunut ympäristötuen toimenpiteistä Pelkkä laajaperäisyyteen kannustaminen voi johtaa ristiriitaisiin kehityskulkuihin voimaperäisillä tuotantoalueilla Esim. lannanlevitys entistä pienemmälle alalle jos alueella siirrytään luonnonhoitopeltoihin ym 6

7 Ympäristötuen ja muun maatalouspolitiikan suhde Ympäristötuki osana maatalouspolitiikkaa (1/2) Maatalouden toimintaympäristö muuttunut voimakkaasti intensiivistä tuotantoa suosivaksi EU:n maatalouspolitiikassa tehdyt ratkaisut ja viljan globaalit markkinanäkymät nostaneet pellon hintaa Myös lihan ja maidon hintojen odotetaan säilyvän varsin korkeina Maatalouden kustannukset kauttaaltaan nousseet Intensiivinen tuotanto nähdään elinehtona monilla kotieläintiloilla Rakennetuilla pidetty päätoimisten tilojen kasvuvauhti nopeana => paikoin pulaa pellosta => Ympäristötuen vaikutusmahdollisuudet heikentyneet päätoimisilla tiloilla Suuren kokoluokan kotieläintilat harkitsevat poisjäämistä ympäristötukijärjestelmästä osalle se voi olla selvästi kannattavaa Ilman ympäristötukea ravinnetaseet, etenkin fosforitaseet ja jossain määrin myös typpitaseet, olisivat nousseet merkittävästikin kun pyritään korkeaan rehusatoon läheltä tilakeskusta Ympäristötuki on hillinnyt tätä kehitystä, koska se tarjoaa kohtuullisen varmaa, suhdanteista s a riippumatonta a tukea 7

8 Ympäristötuen ja muun maatalouspolitiikan suhde Ympäristötuki osana maatalouspolitiikkaa (2/2) Ympäristötuki on ollut pitkään leimallisesti viljatiloille tärkeä tuki, jota ei ole maksettu vapaaehtoiselle kesannoinnille, toisin kuin CAP- ja LFA-tukea Pellon pitäminen i viljelyksessä l ollut kannattavaa Tämä tarkoittaa usein viljan viljelyä, ei välttämättä korkean sadon tavoittelua Tässä asetelmassa ympäristötuki on ylläpitänyt vilja-alaa ja viljantuotantoa Suomessa viljan kysyntää korkeammalla tasolla Tämä ä on toisaalta pitänyt t syrjäiset ja sadontuottokyvyltään tt heikotkin pellot tuotannossa, mikä voi toisaalta olla hyvä asia luonnon monimuotoisuudelle alueilla, joilla peltomaata on vähän metsämaahan verrattuna 8

9 Ympäristötuen ja muun maatalouspolitiikan suhde Suosituksia Tulee kannustaa ympäristötavoitteita edistävien teknologioiden käyttöön sekä muuhun yhteistoimintaan ja työnjakoon muiden tilojen ja toimijoiden kanssa ympäristönhoidossa Pelkät kannustimet laajaperäiseen tuotantoon eivät riitä alueilla, joilla kova kilpailu peltomaasta Osa toimenpiteistä tulisi olla sellaisia, että tilan yhteistyökumppani, esim. urakoitsija, voi ne toteuttaa ja huolehtia ehtojen toteutumisesta yhdessä viljelijän kanssa. Synergioita maatilojen tuotannollisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä ympäristönhoidon tavoitteiden välillä on tarpeellista tunnistaa, jotta ympäristön tilaa parantavat maatilatason toimet voivat toteutua tehokkaan työnjaon, menetelmien tai teknologioiden avulla myös voimaperäisillä tuotantoalueilla Pitkällä aikavälillä on yhä tärkeämpää löytää toimenpiteitä ja vaihtoehtoja, joilla voimakkaasti kasvavat päätoimiset ja suuren työmäärän kanssa kamppailevat tilat saadaan mukaan ympäristöä parantaviin toimiin Erityisesti lannan käyttö tehokkaasti kasvien ravinnetarpeita vastaavasti, tilojen välinen yhteistyö Suurin osa jatkavista tiloista, joista kaikki eivät kasva voimakkaasti, voi jatkossakin sitoutua ympäristöä parantaviin toimiin entiseen tapaan Tätä kautta ympäristön tilaa voidaan todennäköisesti parantaa myös entisenlaisilla toimenpiteillä ja kohtuukustannuksella Kevätviljojen korvaaminen kesannoinnilla voi varmistaa ravinnehuuhtoumien alenemisen siellä missä kotieläintuotanto vähenee Arvioidaan jatkossa perusteellisemmin CAP-tukijärjestelmän (pilari 1 ja 2 ja niiden välinen suhde, rakennetuet) kokonaisuuden kannustavuus ympäristönhoitoon 9

10 Vaikutukset maatalouden harjoittamisen edellytyksiin Seuranta-alueiden viljelijöiden haastattelututkimus Ympäristötietoisuus lisääntynyt Kotieläintuotanto ja kasvinviljely ovat eriytyneet lannan hyödyntäminen kasvinviljelytiloilla ei toimi hyvin kotieläintilojen peltotaseet uhkaavat nousta 10

11 Vaikutukset maatalouden harjoittamisen edellytyksiin Maan laatu Maan pintakerroksen orgaanisen hiilen määrä laskussa Monivuotiset kasvit vähentyneet, viljelykierrot yksipuolistuneet Peltojemme viljelyhistoria vielä lyhyt Kyntösyvyyden kertaluonteinenkin lisäys laimentanut hiilen määrää Haitallisten metallien määrä pysynyt ennallaan Muokkauksen vähentäminen Ravinteiden ja hiilen kertymistä pintakerrokseen Kantavuus parantunut ph pysynyt ennallaan Uusintasalaojitus liian vähäistä tarpeeseen nähden 11

12 Vaikutukset maatalouden harjoittamisen edellytyksiin Rikkakasvit Biomassa lisääntynyt luonnonmukaisessa, muttei tavanomaisessa tuotannossa Kynnön vähentyminen laajentaa rikkakasvilajistoa k il Integroidun kasvinsuojelun vaatimukset koskevat jatkossa kaikkia tiloja 12

13 Vaikutukset maatalouden harjoittamisen edellytyksiin Ravinteiden käyttö Lannoitteiden käyttö ja ravinnetaseet ovat edelleen hieman laskeneet, mutta vuosittaiset vaihtelut ovat suhdanneodotusten seurauksena lisääntyneet Sadon määrään ympäristötuen lannoitusrajoilla ei ole ollut radikaaleja vaikutuksia, mutta typen osalta aletaan olla levitysmäärien alarajoilla Laadun osalta valkuaispitoisuudet jäävät alhaisiksi edullisina satovuosina Uusien lajikkeiden käyttö tehostaa ravinteiden hyödyntämistä 13

14 Ravinnekuormituksen muutos Ravinnevirtaamat valuma-alueiltaalueilta Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015: maatalouden typpi- ja fosforikuormitukselle 30 % vähennystavoite verrattuna vuosiin Ravinnekuormitus laskettiin mitatusta virtaamasta ja vedenlaatuhavainnoista 20 jokivesistölle (peltoprosentti 3-43%) 14

15 Ravinnekuormituksen muutos Ravinnevirtaamat Itämereen Valuma-alueetalueet kattavat 30 % Suomen peltoalasta Tulokset virtaamakorjattuja kuormia Typpikuorma kasvoi vielä toisella ohjelmakaudella ( ) mutta kääntyi laskuun ohjelmakaudella ( ) 2013) Fosforikuorma on laskenut ohjelmakausittain 15

16 Ravinnekuormituksen muutos Ravinnevirtaamat pelloilta Typen ominaiskuormitus laski vajaa 10 % tasosta Fosforin ominaiskuormitus i it laski 5 % tasosta, mutta 20 % ensimmäisen ohjelmakauden tasosta Kyseessä peltopinta- t alalla painotetut keskiarvot 16

17 Ravinnekuormituksen muutos Ravinnevirtaamat haastattelualueilta Kiintoainekuormitus korkeimmillaan n Lepsämänjoella laskenut 19 % Yläneenjoella laskenut 31 % Fosforikuormitus Lepsämänjoella laskenut 28 % mutta Yläneenjoella ei muutosta Kasvipeitteinen pinta-alaala kasvanut molemmilla alueilla Eroosioherkällä alueella kasvipeitteisyydestä on hyötyä, muualla voi lisätä liuennutta fosforia 17

18 Ravinnekuormituksen muutos Peltojen P-luvun lähes 40 vuotta jatkunut kasvu taittunut. Selkeätä laskutrendiä ei vielä nähdä. Erityisesti lounaisessa Suomessa korkeita P-lukuja edelleen runsaasti. Koko maan P-luvun keskiarvon kehitys P-luku, mg/l Maan P-luvun kehitys Viljavuuspalvelun (mustat neliöt), kaikkien viljavuuslaboratorioiden (valkoiset neliöt) ja MTT:n maaperäseurannan (valkoiset pallot) aineistoissa. Ylivainio ym., MTT Report

19 Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kehitys Lajistoseurannat Minkään lajiryhmän monimuotoisuudessa ei havaittu suuria muutoksia Päiväperhos- ja piennarkasvilajisto pysytellyt vakaana Maatalouslinnusto kehittynyt suotuisasti Rikkakasvilajisto lievästi monipuolistumassa, etenkin luomupelloilla 19

20 Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kehitys Monimuotoisuudelle tärkeät elinympäristöt Ojien ja pientareiden määrät edelleen vähentyneet, mutta muiden tärkeiden elinympäristöjen määrät pysyneet ennallaan Harvinaisilla perinnebiotoopeilla ja niiden hoidolla edelleen suuri merkitys maatalousluonnolle l ll Tavallisilla maatalousalueilla avoimet viljelemättömät elinympäristöt tärkeitä: Jäljellä olevat pienetkin niittylaikut Avoimet, aurinkoiset pellon ja metsän reuna-alueet Pitkään viljelyn ulkopuolella olleet, niittymäisiksi kehittyneet kesannot ja hylätyt pellot Toimia näiden alueiden säilyttämiseksi tulisi tehostaa Tarve 5-20 % maatilan alasta avoimia viljelyn ulkopuolisia alueita Luonnonhoitopellot hyvä askel tähän suuntaan 20

21 Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kehitys Luonnon kannalta tärkeimmät toimenpiteet Ympäristötuessa useita monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä Tärkeimpiä laaja-alaisesti toteutuneet luonnonhoitopellot ja perinnebiotooppien hoito Monimuotoisuuden edistämisen tehostamiseksi näiden ja myös monivaikutteisten ik i t kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden pinta-aloja tarpeen edelleen kasvattaa 21

22 Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kehitys Luonnonhoitopellot onnistunut uusi toimenpide Tuli kesken ohjelmakauden CAP-kesantojen tilalle Mahdollistaa neljä erilaista toteutustapaa: monivuotiset nurmipellot sekä monimuotoisuuspelloiksi luettavat niitty-, riista- ja maisemapellot Vaikuttavuus hyvä suuren toteutuspinta-alansa alansa ansiosta Viljelijöiden suuren suosion taustalla valinnan vapaus toteutustavassa sekä joustavat tukiehdot Toteutustapojen kirjo osaltaan edistänyt luonnon monimuotoisuutta Parhaimmillaan edistää tehokkaasti myös vesiensuojelua 22

23 Kaasumaisten päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Tilanne Ympäristötukijärjestelmässä ei ole ollut muita kaasumaisia päästöjä (kasvihuonekaasut, ammoniakki) suoraan vähentäviä toimenpiteitä kuin turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely ja lietelannan sijoittaminen peltoon -erityistukisopimukset. vaatimattoman toteutusalan takia vaatimaton vaikutus päästöihin Maataloudelle on asetettu vesiensuojelun ja monimuotoisuuden lisäksi merkittäviä tavoitteita myös kaasumaisten päästöjen vähentämiselle Kasvihuonekaasupäästöissä suurimmat vähennyspotentiaalit löytyvät maaperän päästöistä (orgaanisen aineksen hajoamisesta johtuvat N 2O ja CO 2 päästöt) Maatalouden ammoniakkipäästöt (NH 3 ) muodostuvat valtaosin lannankäsittelyssä. Maatalouden osuus koko maan päästöistä on 90 %. Lietelannan sijoituslevitys yksi tehokas keino vähentää ammoniakkipäästöjä. Lietelantavarastojen kattaminen toinen. Ammoniakkipäästöt vaikuttavat myös epäsuoriin N 2 O-päästöihin Tuotostasojen kasvaessa eläinkohtainen N ja P eritys kasvavat päästöpotentiaali per eläin kasvaa päästöt eivät muutu samassa suhteessa eläinmäärien mukaan ongelma korostuu naudoilla 23

24 Kaasumaisten päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Ehdotukset (1) Seuraavassa ympäristökorvausjärjestelmässä maatalouden kaasumaisten päästöjen pienentäminen i nostetaan t samanarvoiseksi i tavoitteeksi i ravinnepäästöjen vähentämisen ja luonnon monimuotoisuuden lisäämisen kanssa Otetaan t laajasti käyttöön ammoniakkipäästöjä vähentävää ää tekniikkaa varsinkin lannan varastoinnissa ja levityksessä. Lietelantavarastot ja virtsasäiliöt tulisi kattaa, ja lannan levityksessä tulisi suosia sijoitusmenetelmää it t ja pintaan levitetyn t lannan välitöntä tä multaamista. t Selvitetään lannan hapottamisen soveltuvuutta suomalaisiin olosuhteisiin. Edistetään ruokinnallisia toimenpiteitä joilla eläinten varsinkin nautojen - lannassa erittyvän typen ja fosforin f määrää voidaan vähentää. Näin voidaan vähentää kaasumaisia typpipäästöjä ja myös pellonraivaustarvetta. Vältetään uusien turvepeltojen raivaamista Jatketaan ja edistetään turvepeltojen pitkäaikaista nurmiviljelyä 24

25 Kaasumaisten päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Ehdotukset (2) Jatketaan ja edistetään lietelannan sijoittamista peltoon Typpilannoitustasot pidetään jatkossakin kohtuullisella tasolla ottamalla samalla huomioon lajikekohtaiset erot typen hyväksikäytön tehokkuudessa. Edistetään sellaisten lannan prosessointimenetelmien käyttöönottamista, joilla kotieläintiloilla syntyvä lanta saadaan laajemmin myös kasvinviljelytilojen ilj l j käyttöön. Lannan ravinteiden id hyväksikäytön parantamista edistetään myös esimerkiksi kampanjoin ja hyvien esimerkkien avulla. Näin voidaan vähentää tarvetta raivata uusia peltoja. Tehostetaan lannan ravinteiden käyttöä, jolloin riski ravinteiden hukkaantumiselle vähenee Vähennetään uusien peltojen raivaustarvetta Vähennetään mineraalilannoiteriippuvuutta ja niiden valmistamisen khk-päästöjä 25

26 Kaasumaisten päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Muuta Hoidettujen viljelemättömien l i peltojen kohdistaminen i turvepelloille huonotuottoisten ja vesiensuojelun kannalta epäedullisten peltojen lisäksi olisi perusteltua. Lisäilmastohyötyjä saataisiin, jos näiden peltojen nurmimassaa hyödynnettäisiin biokaasun tuotannossa ja biokaasulla korvattaisiin fossiilisia polttoaineita. Korvaus toimenpiteistä tulee olla tasolla, joka tekee ne viljelijöille varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi myös taloudellisesti. Toimenpiteiden tulisi muiltakin osin olla sellaisia, että ne houkuttelevat mukaan mahdollisimman paljon sellaisia viljelijöitä, jotka eivät muuten kyseisiä toimenpiteitä toteuttaisi. Lisäksi välillisesti kaasumaisiin päästöihin vaikuttavat muutkin, lähinnä kasvipeitteisyyteen, muokkaukseen ja lannoitukseen liittyvät toimenpiteet. Esimerkiksi kasvien tarpeen kannalta liian korkeiden typpilannoitustasojen alentamisella vähennetään ravinnehuuhtoumien lisäksi myös ilmastovaikutukseltaan voimakkaan N 2 O:n päästöjä. 26

27 Ympäristövaikutusten seurannan kehittäminen Yleisiä huomioita (1) Maatalousympäristön tilan kehitys vaihtelee alueittain, joten ympäristötoimenpiteiden ja korvaustasojen pitäisi olla enenevässä määrin alueellisesti, tuotantosuunnittain ja tilakohtaisesti sovitettuja Ympäristötoimenpiteiden rahoitusta pitäisi siirtää enenevässä määrin sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ottavat huomioon tilan ja alueen ympäristölliset erityispiirteet Harkinnanarvoisia olisivat tilakohtaiset ympäristönhoitosuunnitelmat, joissa kartoitettaisiin tilan luontoarvot ja merkittävimmät ympäristöriskit sekä arvioitaisiin, mitkä ympäristötoimenpiteet parhaiten edistäisivät luontoarvojen säilymistä ja ympäristöriskien hallintaa Korvausten tulisi perustua tuotettuihin ympäristöhyötyihin eikä ympäristötoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin ja tulonmenetyksiin 27

28 Ympäristövaikutusten seurannan kehittäminen Yleisiä huomioita (2) Monet ympäristötoimenpiteistä i it i tä vaikuttavat t samanaikaisesti i useampaan ympäristön tilan ulottuvuuteen, joten eri ympäristövaikutuksia tulisi aina pyrkiä tarkastelemaan integroidusti ja sellaisista seuranta-aineistoista, aineistoista jotka ovat ajallisesti ja paikallisesti yhdenmukaisia Tulisi huolehtia siitä, että ominaisvaikuttavuudeltaan merkittävimmät toimenpiteet it t otetaan t seurannassa aina huomioon Tietoaineistojen saatavuutta tulisi parantaa Myytyjen lannoitevalmisteiden ravinnemäärät tulisi toimittaa kunnittain yhteiseen seurantatietojärjestelmään Lohkokohtaisten maaperäanalyysien tulokset tulisi toimittaa yhteiseen seurantatietojärjestelmään Viljelytoimenpiteistä tukihaun yhteydessä sähköisesti kerättävän tila- ja lohkokohtaisen tiedon hyödyntäminen seurannoissa tulisi tehdä nykyistä yksinkertaisemmaksi 28

29 Ympäristövaikutusten seurannan kehittäminen Yleisiä huomioita (3) Tulisi i huolehtia h siitä, että maatalouden ympäristötoimenpiteiden i i id vaikuttavuuden seuranta kytkeytyisi soveltuvin osin muuhun ympäristön tilan seurantaan Tulisi jatkaa visuaalisen maisemaseurannan valokuvauksia viljely- ja niittymaisematutkimusalueilla määrävuosina (viiden vuoden välein) sen takaamiseksi, että myös tulevaisuudessa olisi käytössä riittävän laaja ja pitkäaikainen seuranta-aineisto maiseman muutoksesta Tulisi i kytkeä kytkeä tiiviimmin i yhteen maatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikutusten seuranta ja maatalouden ympäristönhoidon kehittämishankkeet Tämä voitaisiin toteuttaa erikseen rekrytoitavassa tilaverkostossa, jossa kullekin tilalle olisi määritelty erillisrahoituksella toteutettavia uusien ympäristötoimenpiteiden testauspilotteja 29

30 Ympäristövaikutusten seurannan kehittäminen Yleisiä huomioita (4) Kaiken kaikkiaan maatalousympäristön tilan parantaminen edellyttää, että jatkossa myös uuden ympäristökorvausjärjestelmän vaikutusten seurantaa kehitetään Vain riittävän kattava, monipuolinen ja läpinäkyvästi toteutettu vaikutusten seuranta takaa ympäristökorvausjärjestelmälle ja muille maatalouden ympäristötoimenpiteille tarvittavan yhteiskunnallisen tuen ja hyväksyttävyyden sekä varmistaa viljelijöiden sitoutumisen 30

31 Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Keskeisimmät tulokset (1) Ympäristötuki ei ole vaikuttanut haitallisesti maatalouden harjoittamisen edellytyksiin Maatalouden ravinnekuormituspotentiaali ravinnetaseilla mitattuna on jatkuvasti vähentynyt sekä typen että erityisesti fosforin osalta Jokivaluma-alueiden kuormitusseurannan perusteella peltohehtaarilta tuleva fosforikuormitus on laskenut ohjelmakausittain (nyt 80 % ohjelmakauden tasosta) Suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle aiheutuu varsinaisen viljelykäytön ulkopuolella olevien avoimien tai puoliavoimien alueiden vähenemisestä 31

32 Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Keskeisimmät tulokset (2) Monimuotoisuushyötyjä on kyetty paikallisesti saavuttamaan siellä, missä monimuotoisuutta tukevia toimenpiteitä on toteutettu riittävässä laajuudessa (luonnonmukainen viljely, perinnebiotoopit, kosteikot, suojavyöhykkeet, viherkesannot/luonnonhoitopellot) Yleisen maisemakuvan tasolla maatalousmaiseman sulkeutuminen on yleisempää kuin avoimuuden lisääntyminen Ympäristötukitoimenpiteiden vaikutus maatalouden kaasumaisten päästöjen vähentämiseen on ollut kokonaisuutena vähäinen 32

33 Poimintoja maatalouden ympäristöpolitiikan / ympäristötuen plussista ja miinuksista Missä on onnistuttu: Kiintoainekuormitus on pienentynyt tai pysynyt alhaisena kesannointivelvoitekauden jälkeen monella valuma-alueella Viljelijöiden ympäristötietoisuus on edelleen lisääntynyt Luonnonhoitopellot merkittävä uusi, viljelijöiden laajan suosion saanut toimenpide Perinnebiotooppien hoidon pitkäjänteinen kehittäminen on ollut tärkeää monimuotoisuus- työtä Missä on epäonnistuttu: Lannan ravinteet jakautuvat alueellisesti yhä epätasaisemmin Viljelymaan kokonaishiilipitoisuus on laskussa Erityisesti suorakylvönä toteutettu kasvipeitteisyys on lisännyt liukoisen fosforin kuormitusta vähemmän eroosioherkillä alueilla Maatilan monimuotoisuus kartoitus -toimenpide ei ole toiminut käytännössä 33

34 Kiitos mielenkiinnosta! 34

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta

Lisätiedot

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Juha Lappalainen 29.11.2013 Ohjelma on vasta luonnos Ohjelman lopullinen rahoitus, sisältö ja korvaustasot ovat vielä auki Valvontaan liittyviä asioita ei ole

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen

Lisätiedot

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESISTÖREITIN VARRELLA (MAISA-HANKE) Tarja Stenman MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKIJÄRJESTELMÄ Ympäristötukijärjestelmä on keskeinen

Lisätiedot

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita

Lisätiedot

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 9.2.2013 Eura Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural

Lisätiedot

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015 Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARAINSTITUUTTI, SAARIJÄRVI

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARAINSTITUUTTI, SAARIJÄRVI JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARAINSTITUUTTI, SAARIJÄRVI Tervetuloa opiskelemaan AMK-agrologiksi! Yhteishaku käynnissä! (7.3.-12.4.2011) Luonnonvara-alan esittelyvideo netissä http://www.jamk.fi/koulutus/tutkinnot/nuoret/luonnonvara-ala

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty

Lisätiedot

Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista

Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista Juha Tiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Luonnon monimuotoisuus maataloustuotannon edellytyksenä

Lisätiedot

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Ympäristöpalvelut ProAgriassa Ympäristöpalvelut ProAgriassa Sari Peltonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Tärkeitä teemojamme 1)Kilpailukyky - maatilojen ja maaseutuyritysten kilpailukyvyn parantaminen 2)Ympäristö - suomalaisen maaseudun

Lisätiedot

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

Tilakohtaisia esimerkkejä

Tilakohtaisia esimerkkejä 02.04.2015 Tilakohtaisia esimerkkejä Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä muuttuu 2015 -hanke Ympäristökorvausjärjestelmä Täydentävät ehdot, maatalousmaan

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö 25.6.2013 kirjaamo@mmm.fi. ASIA: WWF Suomen kommentit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 luonnokseen

Maa- ja metsätalousministeriö 25.6.2013 kirjaamo@mmm.fi. ASIA: WWF Suomen kommentit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 luonnokseen WWF Suomi Lintulahdenkatu 10 0000500 HELSINKI Puh (09) 7740 100 wwf.fi panda.org Maa- ja metsätalousministeriö 25.6.2013 kirjaamo@mmm.fi ASIA: WWF Suomen kommentit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

Ympäristötuki ja LFA

Ympäristötuki ja LFA Ympäristötuki ja LFA Luonnonhaittakorvaus (LFA) ja LFA-lisäosa Tukiehdot ennallaan: Vuonna 2008 sitoumuksen antaneet voivat antaa uuden 5- vuotisen luonnonhaittakorvaus sitoumuksen v. 2013 Samalla voidaan

Lisätiedot

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Kaikki voimassa olevat ympäristötuen sitoumukset lakkaavat tai raukeavat tänä keväänä, ja viljelijä voi halutessaan liittyä uuteen järjestelmään.

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 27.2.2014 Uusimaa 1,5 miljoonaa asukasta 183 000 hehtaaria peltoa 3 800 maatilaa 2 500 viljanviljelytilaa

Lisätiedot

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Erikoistutkija, ohjelmapäällikkö Pasi Rikkonen 5.10.2016 1 Luke Gg CO2e Perusskenaario - tulokset Päästövähennysvelvoite -39 % on kova Maataloussektorin päästöt nousivat

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia

Lisätiedot

Ympäristötuki. Eu-avustajien koulutus Äänekoski. Merja Lehtinen/K-S ELY-keskus

Ympäristötuki. Eu-avustajien koulutus Äänekoski. Merja Lehtinen/K-S ELY-keskus Ympäristötuki Eu-avustajien koulutus Äänekoski Merja Lehtinen/K-S ELY-keskus 18.3.2014 Ympäristötuki Ei uusia sitoumuksia tähän tietoon Vuonna 2007-2009 tehdyt ympäristötukisitoumukset jatketaan vuodella

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa

Lisätiedot

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020. Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020. Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020 Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet Päättyvä järjestelmä Tuleva järjestelmä 2015-2020 Tuotantosidonnaiset tuet (20-18%)

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Miten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön?

Miten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön? Miten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön? Jyrki Aakkula MMT, ympäristötutkimuksen johtaja MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kartano, 31600 Jokioinen email: jyrki.aakkula@mtt.fi

Lisätiedot

Ilpokohe-projektin pellonraivaustyöpaja 3.10.2011 Muistiinpanotiivistelmä MTT & SYKE Alkukeskustelu

Ilpokohe-projektin pellonraivaustyöpaja 3.10.2011 Muistiinpanotiivistelmä MTT & SYKE Alkukeskustelu Ilpokohe-projektin pellonraivaustyöpaja 3.10.2011 Muistiinpanotiivistelmä MTT & SYKE Työpajaan osallistui projektijäsenten lisäksi 15 henkilöä kuudesta eri organisaatioista. Tiivistelmä ei edusta osallistujien

Lisätiedot

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2015 Merja Uusi-Laurila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

TEHO:ssa tuumasta toimeen

TEHO:ssa tuumasta toimeen TEHO:ssa tuumasta toimeen Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Turku Projektikoordinaattori Airi Kulmala TEHO-hanke Perustietoa Toimintakausi: 2008-2010 Rahoitus: 2 milj., MMM ja YM Toteutus:

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Maatalous ja ympäristö

Maatalous ja ympäristö Maatalous ja ympäristö TEHO Plus -hanke Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Tuottajayhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit 30.10.2013 Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (6/2011-6/2014)

Lisätiedot

Kolme tavoitetta. Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen

Kolme tavoitetta. Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen Kolme tavoitetta Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen YRITYS JA HANKETUET: - lannan tuotteistaminen lannoitevalmisteeksi - geenivarojen hyödyntämisen tuotteistaminen - paikalliset ympäristöja

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Vaihtoehtoja pellon käyttöön

Vaihtoehtoja pellon käyttöön Vaihtoehtoja pellon käyttöön Viljelyä ympäristö ja taloudellisuus huomioiden Mikä aiheuttaa vesistöjen kuormitusta peltoviljelyssä? Maan rakenne: tiivistyneessä maassa vesi- ja ravinnetalous eivät toimi,

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Pasi Rikkonen,

Lisätiedot

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen valinnat maitotilalla Paljon ehtoja, mutta myös joustavuutta Toimenpiteiden valinnan avulla ja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ympäristökorvaukset, luomu ja muut ympäristöä edistävät toimenpiteet Sivu 1 Maaseutuohjelman tavoitteet 1. Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla

Lisätiedot

Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa?

Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa? TEHO Plus 6.2.2014 Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa? ProAgria Visio: Luomme valtakunnan parhaan asiantuntijaverkoston, joka edistää tehokkaasti maaseutuyritysten kilpailukykyä ja hyvinvointia.

Lisätiedot

Pentti Seuri MTT Mikkeli pentti.seuri@mtt.fi 0400-120968. Ympäristökuiskaaja, Oulu 26-27.1.2011

Pentti Seuri MTT Mikkeli pentti.seuri@mtt.fi 0400-120968. Ympäristökuiskaaja, Oulu 26-27.1.2011 Pentti Seuri MTT Mikkeli pentti.seuri@mtt.fi 0400-120968 Ympäristökuiskaaja, Oulu 26-27.1.2011 Ympäristökuiskaaja, Jyväskylä, 3.-4.2.2011 Järkevä maataloustuotanto, lannan hyötykäyttö ja ympäristönäkökulmat

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen

Lisätiedot

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen

Lisätiedot

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta? Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta? Miten Suomen rannikkovesien rehevöityminen pysäytetään? poliittisista linjauksista käytännön toimiin Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7. - Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Suorakylvömenetelmällä (No-Till) ympäristönsuojelutavoitteisiin

Suorakylvömenetelmällä (No-Till) ympäristönsuojelutavoitteisiin Suorakylvömenetelmällä (No-Till) ympäristönsuojelutavoitteisiin Vesiensuojelun Ilmastonsuojelun Maaperänsuojelun Energiankäytön Bioversiteetin Viljelyn kannattavuuden Kestävän kehityksen Viherryttämisen

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu. Ympäristöjohtaja MTK

Maatalouden vesiensuojelu. Ympäristöjohtaja MTK Maatalouden vesiensuojelu Johanna Ikävalko Ympäristöjohtaja MTK Itämeren ja sisävesien suojelun kansalliset tavoitteet Maatalous Itämeren rehevöittäjänä - julkaisu v. 2007 (MTT & SYKE): Pohjanlahti on

Lisätiedot

Kipsi vähentää peltomaan

Kipsi vähentää peltomaan Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku 14.11.2011 Antti Iho Erikoistutkija, MTT

Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku 14.11.2011 Antti Iho Erikoistutkija, MTT Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku 14.11.2011 Antti Iho Erikoistutkija, MTT Tarjouskilpailujen toivotaan tuovan tehoa suojeluun Mitä tarjouskilpailujen

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari

Ilmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari Ilmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari Marja-Liisa Tapio-Biström Hämeenlinna 10.03.2014 Sivu 1 Sisältöä Tulevaisuuden tapa tuottaa ruokaa Ekosysteemipalvelut Maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla 411 103 61 48 suojavyöhyke 2 51 108 luonnon monimuotoisuus maisema perinnebiotooppi luomu pohjavesialueen pelt.vilj. valumavesien käsittely

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus. FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät

Maatalousluonnon monimuotoisuus. FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät Maatalousluonnon monimuotoisuus FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila vaihtopäivät 17.-18.1.2017 Maatalousluonnon monimuotoisuus on vähentynyt Ilmastonmuutos + Lumo Vieraslajit Luontotyypit Lajistollinen

Lisätiedot

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa?

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-ajatus Turvaamme kotimaisen ruuan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luomme edellytyksiä

Lisätiedot

Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta?

Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta? Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta? Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MTK Vaihtoehtoisia reittejä: 1. Mikään ei muutu 2. Jos jokin muuttuu niin vain hienosäätöä nykyiseen 3. Jos radikaali

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Ohjelmapäällikkö Pasi Rikkonen 28.9.2016 1 Luke Maatalouden KHK-päästöt 1990-2014 ~6.5 milj. t CO 2 ekv. raportoitu maataloussektorilla ~1 milj. t CO 2 raportoitu energiasektorilla

Lisätiedot

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Teho plus: Maatalous ja ympäristö talousseminaari 9.4. 2013 Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 7.3.2016 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSESTA ANNETUN VALTIO- NEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Yleistä Euroopan

Lisätiedot