Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus (MYTVAS 3) - Loppuraportti
|
|
- Sakari Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus (MYTVAS 3) - Loppuraportti MYTVAS 3 -tutkijaryhmä Jyrki Aakkula, MTT (jyrki.aakkula@mtt.fi) Mikä d ll? M S d k hi ä i hj l Mikä muuttuu maaseudulla? Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , Paasitorni,
2 Tausta MYTVAS 3 ( ) 2013) on järjestyksessäj ä kolmas maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: MYTVAS 2: , Luonto-MYTVAS ja Vesi-MYTVAS Toteuttajat: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Suomen ympäristökeskus (SYKE) Helsingin yliopisto (HY) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) Turun yliopisto (TuY) Rahoitus: pääasiallinen rahoitus maa- ja metsätalousministeriö (MMM) täydentävä rahoitus ympäristöministeriö (YM) budjetti euroa Yhteensä 47 kirjoittajaa 2
3 Tavoitteet Miten ympäristötuella ja sen eri toimenpiteillä on kyetty vaikuttamaan maatalousympäristön tilaan? Ravinnekuormitus maataloudesta vesistöihin Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousmaisema Maatalouden kaasumaiset päästöt Minkälaisia vaikutuksia ympäristötuella on ollut maatalouden harjoittamisen edellytyksiin? Miten ympäristötukea pitäisi kehittää, jotta sen vaikuttavuus lisääntyisi? 3
4 Keskeiset tulokset, johtopäätökset ja suositukset Ympäristötuen ja muun maatalouspolitiikan suhde Vaikutukset maatalouden harjoittamisen edellytyksiin Ravinnekuormituksen it k muutos Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kehitys Kaasumaisten päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Ympäristövaikutusten seurannan kehittäminen Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Poimintoja maatalouden ympäristöpolitiikan p / ympäristötuen plussista ja miinuksista 4
5 Ympäristötuen ja muun maatalouspolitiikan suhde Kehitystrendejä (1/2) Kotieläintuotteiden t tt id hintoihin ihi nähden edullinen rehu ja lannoitteet t ovat myötävaikuttaneet siihen, että rakennetukien avustamana rakennetut suuret kotieläintilat ovat omaksuneet Suomessakin suurelta osin ostorehuihin perustuvan intensiivisen, ii i paljon ostopanoksia ja vähän työtä vaativan tuotantomallin Yhdessä ympäristötuen fosforilannoitusrajojen ja osin typpilannoitusrajojen it j kanssa tämä ä on johtanut t siihen, että merkittävä ä osa suurten sikaloiden ja siipikarjatilojen lannasta viedään tilalta pois ja levitetään muiden viljelijöiden pelloille Samalla kotieläintila ostaa huomattavan määrän ä epäorgaanisia typpilannoitteita tyydyttääkseen kasvien ravinnetarpeen Tukipolitiikan, markkinoiden ja ympäristöpolitiikan kokonaisuus on johtanut pellon hinnan nousuun, joka taas edelleen lisää lannanlevityskustannuksia Pellon kalleus johtaa edelleen intensiiviseen tuotantotapaan 5
6 Ympäristötuen ja muun maatalouspolitiikan suhde Kehitystrendejä (2/2) Alueilla, joilla pellolle on suuri kysyntä, on vaikeaa kannustaa viljelijöitä lijöitä ympäristötuen toimenpiteiden mukaisiin toimiin ympäristön tilan parantamiseksi Ympäristötuki edellyttää usein laajaperäistä tuotantotapaa ja pellonkäyttöä Tilakokoa voimakkaasti kasvattavat viljelijät katsovat, että peltoa on vaikea saada käyttöön ja hallintaan pitkälti peltoalasidonnaisen l i tukipolitiikan vuoksi Silloin peltoa ei anneta vuokralle muuten kuin kovaa vuokrahintaa vastaan, jolloin tuki ei ohjaudu aktiiviviljelijälle Ympäristötuen toimenpiteet jotka kannustavat esim. nurmikiertoon, luonnonhoitopeltoihin ym satoa tuottamattomaan toimintaan, nähdään viljelijöiden keskuudessa myös heikentävän pellon saatavuutta vuokralle tai lannanlevitysalaksi Rakennekehityksen eteneminen ja voimakas tilakoon kasvu on johtanut monin paikoin vastakkainasetteluun voimaperäisesti tuottavien tilojen pellon tarpeen ja sivutoimisten viljelijöiden kesken, jälkimmäisten ollessa enemmän kiinnostunut ympäristötuen toimenpiteistä Pelkkä laajaperäisyyteen kannustaminen voi johtaa ristiriitaisiin kehityskulkuihin voimaperäisillä tuotantoalueilla Esim. lannanlevitys entistä pienemmälle alalle jos alueella siirrytään luonnonhoitopeltoihin ym 6
7 Ympäristötuen ja muun maatalouspolitiikan suhde Ympäristötuki osana maatalouspolitiikkaa (1/2) Maatalouden toimintaympäristö muuttunut voimakkaasti intensiivistä tuotantoa suosivaksi EU:n maatalouspolitiikassa tehdyt ratkaisut ja viljan globaalit markkinanäkymät nostaneet pellon hintaa Myös lihan ja maidon hintojen odotetaan säilyvän varsin korkeina Maatalouden kustannukset kauttaaltaan nousseet Intensiivinen tuotanto nähdään elinehtona monilla kotieläintiloilla Rakennetuilla pidetty päätoimisten tilojen kasvuvauhti nopeana => paikoin pulaa pellosta => Ympäristötuen vaikutusmahdollisuudet heikentyneet päätoimisilla tiloilla Suuren kokoluokan kotieläintilat harkitsevat poisjäämistä ympäristötukijärjestelmästä osalle se voi olla selvästi kannattavaa Ilman ympäristötukea ravinnetaseet, etenkin fosforitaseet ja jossain määrin myös typpitaseet, olisivat nousseet merkittävästikin kun pyritään korkeaan rehusatoon läheltä tilakeskusta Ympäristötuki on hillinnyt tätä kehitystä, koska se tarjoaa kohtuullisen varmaa, suhdanteista s a riippumatonta a tukea 7
8 Ympäristötuen ja muun maatalouspolitiikan suhde Ympäristötuki osana maatalouspolitiikkaa (2/2) Ympäristötuki on ollut pitkään leimallisesti viljatiloille tärkeä tuki, jota ei ole maksettu vapaaehtoiselle kesannoinnille, toisin kuin CAP- ja LFA-tukea Pellon pitäminen i viljelyksessä l ollut kannattavaa Tämä tarkoittaa usein viljan viljelyä, ei välttämättä korkean sadon tavoittelua Tässä asetelmassa ympäristötuki on ylläpitänyt vilja-alaa ja viljantuotantoa Suomessa viljan kysyntää korkeammalla tasolla Tämä ä on toisaalta pitänyt t syrjäiset ja sadontuottokyvyltään tt heikotkin pellot tuotannossa, mikä voi toisaalta olla hyvä asia luonnon monimuotoisuudelle alueilla, joilla peltomaata on vähän metsämaahan verrattuna 8
9 Ympäristötuen ja muun maatalouspolitiikan suhde Suosituksia Tulee kannustaa ympäristötavoitteita edistävien teknologioiden käyttöön sekä muuhun yhteistoimintaan ja työnjakoon muiden tilojen ja toimijoiden kanssa ympäristönhoidossa Pelkät kannustimet laajaperäiseen tuotantoon eivät riitä alueilla, joilla kova kilpailu peltomaasta Osa toimenpiteistä tulisi olla sellaisia, että tilan yhteistyökumppani, esim. urakoitsija, voi ne toteuttaa ja huolehtia ehtojen toteutumisesta yhdessä viljelijän kanssa. Synergioita maatilojen tuotannollisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä ympäristönhoidon tavoitteiden välillä on tarpeellista tunnistaa, jotta ympäristön tilaa parantavat maatilatason toimet voivat toteutua tehokkaan työnjaon, menetelmien tai teknologioiden avulla myös voimaperäisillä tuotantoalueilla Pitkällä aikavälillä on yhä tärkeämpää löytää toimenpiteitä ja vaihtoehtoja, joilla voimakkaasti kasvavat päätoimiset ja suuren työmäärän kanssa kamppailevat tilat saadaan mukaan ympäristöä parantaviin toimiin Erityisesti lannan käyttö tehokkaasti kasvien ravinnetarpeita vastaavasti, tilojen välinen yhteistyö Suurin osa jatkavista tiloista, joista kaikki eivät kasva voimakkaasti, voi jatkossakin sitoutua ympäristöä parantaviin toimiin entiseen tapaan Tätä kautta ympäristön tilaa voidaan todennäköisesti parantaa myös entisenlaisilla toimenpiteillä ja kohtuukustannuksella Kevätviljojen korvaaminen kesannoinnilla voi varmistaa ravinnehuuhtoumien alenemisen siellä missä kotieläintuotanto vähenee Arvioidaan jatkossa perusteellisemmin CAP-tukijärjestelmän (pilari 1 ja 2 ja niiden välinen suhde, rakennetuet) kokonaisuuden kannustavuus ympäristönhoitoon 9
10 Vaikutukset maatalouden harjoittamisen edellytyksiin Seuranta-alueiden viljelijöiden haastattelututkimus Ympäristötietoisuus lisääntynyt Kotieläintuotanto ja kasvinviljely ovat eriytyneet lannan hyödyntäminen kasvinviljelytiloilla ei toimi hyvin kotieläintilojen peltotaseet uhkaavat nousta 10
11 Vaikutukset maatalouden harjoittamisen edellytyksiin Maan laatu Maan pintakerroksen orgaanisen hiilen määrä laskussa Monivuotiset kasvit vähentyneet, viljelykierrot yksipuolistuneet Peltojemme viljelyhistoria vielä lyhyt Kyntösyvyyden kertaluonteinenkin lisäys laimentanut hiilen määrää Haitallisten metallien määrä pysynyt ennallaan Muokkauksen vähentäminen Ravinteiden ja hiilen kertymistä pintakerrokseen Kantavuus parantunut ph pysynyt ennallaan Uusintasalaojitus liian vähäistä tarpeeseen nähden 11
12 Vaikutukset maatalouden harjoittamisen edellytyksiin Rikkakasvit Biomassa lisääntynyt luonnonmukaisessa, muttei tavanomaisessa tuotannossa Kynnön vähentyminen laajentaa rikkakasvilajistoa k il Integroidun kasvinsuojelun vaatimukset koskevat jatkossa kaikkia tiloja 12
13 Vaikutukset maatalouden harjoittamisen edellytyksiin Ravinteiden käyttö Lannoitteiden käyttö ja ravinnetaseet ovat edelleen hieman laskeneet, mutta vuosittaiset vaihtelut ovat suhdanneodotusten seurauksena lisääntyneet Sadon määrään ympäristötuen lannoitusrajoilla ei ole ollut radikaaleja vaikutuksia, mutta typen osalta aletaan olla levitysmäärien alarajoilla Laadun osalta valkuaispitoisuudet jäävät alhaisiksi edullisina satovuosina Uusien lajikkeiden käyttö tehostaa ravinteiden hyödyntämistä 13
14 Ravinnekuormituksen muutos Ravinnevirtaamat valuma-alueiltaalueilta Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015: maatalouden typpi- ja fosforikuormitukselle 30 % vähennystavoite verrattuna vuosiin Ravinnekuormitus laskettiin mitatusta virtaamasta ja vedenlaatuhavainnoista 20 jokivesistölle (peltoprosentti 3-43%) 14
15 Ravinnekuormituksen muutos Ravinnevirtaamat Itämereen Valuma-alueetalueet kattavat 30 % Suomen peltoalasta Tulokset virtaamakorjattuja kuormia Typpikuorma kasvoi vielä toisella ohjelmakaudella ( ) mutta kääntyi laskuun ohjelmakaudella ( ) 2013) Fosforikuorma on laskenut ohjelmakausittain 15
16 Ravinnekuormituksen muutos Ravinnevirtaamat pelloilta Typen ominaiskuormitus laski vajaa 10 % tasosta Fosforin ominaiskuormitus i it laski 5 % tasosta, mutta 20 % ensimmäisen ohjelmakauden tasosta Kyseessä peltopinta- t alalla painotetut keskiarvot 16
17 Ravinnekuormituksen muutos Ravinnevirtaamat haastattelualueilta Kiintoainekuormitus korkeimmillaan n Lepsämänjoella laskenut 19 % Yläneenjoella laskenut 31 % Fosforikuormitus Lepsämänjoella laskenut 28 % mutta Yläneenjoella ei muutosta Kasvipeitteinen pinta-alaala kasvanut molemmilla alueilla Eroosioherkällä alueella kasvipeitteisyydestä on hyötyä, muualla voi lisätä liuennutta fosforia 17
18 Ravinnekuormituksen muutos Peltojen P-luvun lähes 40 vuotta jatkunut kasvu taittunut. Selkeätä laskutrendiä ei vielä nähdä. Erityisesti lounaisessa Suomessa korkeita P-lukuja edelleen runsaasti. Koko maan P-luvun keskiarvon kehitys P-luku, mg/l Maan P-luvun kehitys Viljavuuspalvelun (mustat neliöt), kaikkien viljavuuslaboratorioiden (valkoiset neliöt) ja MTT:n maaperäseurannan (valkoiset pallot) aineistoissa. Ylivainio ym., MTT Report
19 Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kehitys Lajistoseurannat Minkään lajiryhmän monimuotoisuudessa ei havaittu suuria muutoksia Päiväperhos- ja piennarkasvilajisto pysytellyt vakaana Maatalouslinnusto kehittynyt suotuisasti Rikkakasvilajisto lievästi monipuolistumassa, etenkin luomupelloilla 19
20 Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kehitys Monimuotoisuudelle tärkeät elinympäristöt Ojien ja pientareiden määrät edelleen vähentyneet, mutta muiden tärkeiden elinympäristöjen määrät pysyneet ennallaan Harvinaisilla perinnebiotoopeilla ja niiden hoidolla edelleen suuri merkitys maatalousluonnolle l ll Tavallisilla maatalousalueilla avoimet viljelemättömät elinympäristöt tärkeitä: Jäljellä olevat pienetkin niittylaikut Avoimet, aurinkoiset pellon ja metsän reuna-alueet Pitkään viljelyn ulkopuolella olleet, niittymäisiksi kehittyneet kesannot ja hylätyt pellot Toimia näiden alueiden säilyttämiseksi tulisi tehostaa Tarve 5-20 % maatilan alasta avoimia viljelyn ulkopuolisia alueita Luonnonhoitopellot hyvä askel tähän suuntaan 20
21 Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kehitys Luonnon kannalta tärkeimmät toimenpiteet Ympäristötuessa useita monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä Tärkeimpiä laaja-alaisesti toteutuneet luonnonhoitopellot ja perinnebiotooppien hoito Monimuotoisuuden edistämisen tehostamiseksi näiden ja myös monivaikutteisten ik i t kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden pinta-aloja tarpeen edelleen kasvattaa 21
22 Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kehitys Luonnonhoitopellot onnistunut uusi toimenpide Tuli kesken ohjelmakauden CAP-kesantojen tilalle Mahdollistaa neljä erilaista toteutustapaa: monivuotiset nurmipellot sekä monimuotoisuuspelloiksi luettavat niitty-, riista- ja maisemapellot Vaikuttavuus hyvä suuren toteutuspinta-alansa alansa ansiosta Viljelijöiden suuren suosion taustalla valinnan vapaus toteutustavassa sekä joustavat tukiehdot Toteutustapojen kirjo osaltaan edistänyt luonnon monimuotoisuutta Parhaimmillaan edistää tehokkaasti myös vesiensuojelua 22
23 Kaasumaisten päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Tilanne Ympäristötukijärjestelmässä ei ole ollut muita kaasumaisia päästöjä (kasvihuonekaasut, ammoniakki) suoraan vähentäviä toimenpiteitä kuin turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely ja lietelannan sijoittaminen peltoon -erityistukisopimukset. vaatimattoman toteutusalan takia vaatimaton vaikutus päästöihin Maataloudelle on asetettu vesiensuojelun ja monimuotoisuuden lisäksi merkittäviä tavoitteita myös kaasumaisten päästöjen vähentämiselle Kasvihuonekaasupäästöissä suurimmat vähennyspotentiaalit löytyvät maaperän päästöistä (orgaanisen aineksen hajoamisesta johtuvat N 2O ja CO 2 päästöt) Maatalouden ammoniakkipäästöt (NH 3 ) muodostuvat valtaosin lannankäsittelyssä. Maatalouden osuus koko maan päästöistä on 90 %. Lietelannan sijoituslevitys yksi tehokas keino vähentää ammoniakkipäästöjä. Lietelantavarastojen kattaminen toinen. Ammoniakkipäästöt vaikuttavat myös epäsuoriin N 2 O-päästöihin Tuotostasojen kasvaessa eläinkohtainen N ja P eritys kasvavat päästöpotentiaali per eläin kasvaa päästöt eivät muutu samassa suhteessa eläinmäärien mukaan ongelma korostuu naudoilla 23
24 Kaasumaisten päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Ehdotukset (1) Seuraavassa ympäristökorvausjärjestelmässä maatalouden kaasumaisten päästöjen pienentäminen i nostetaan t samanarvoiseksi i tavoitteeksi i ravinnepäästöjen vähentämisen ja luonnon monimuotoisuuden lisäämisen kanssa Otetaan t laajasti käyttöön ammoniakkipäästöjä vähentävää ää tekniikkaa varsinkin lannan varastoinnissa ja levityksessä. Lietelantavarastot ja virtsasäiliöt tulisi kattaa, ja lannan levityksessä tulisi suosia sijoitusmenetelmää it t ja pintaan levitetyn t lannan välitöntä tä multaamista. t Selvitetään lannan hapottamisen soveltuvuutta suomalaisiin olosuhteisiin. Edistetään ruokinnallisia toimenpiteitä joilla eläinten varsinkin nautojen - lannassa erittyvän typen ja fosforin f määrää voidaan vähentää. Näin voidaan vähentää kaasumaisia typpipäästöjä ja myös pellonraivaustarvetta. Vältetään uusien turvepeltojen raivaamista Jatketaan ja edistetään turvepeltojen pitkäaikaista nurmiviljelyä 24
25 Kaasumaisten päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Ehdotukset (2) Jatketaan ja edistetään lietelannan sijoittamista peltoon Typpilannoitustasot pidetään jatkossakin kohtuullisella tasolla ottamalla samalla huomioon lajikekohtaiset erot typen hyväksikäytön tehokkuudessa. Edistetään sellaisten lannan prosessointimenetelmien käyttöönottamista, joilla kotieläintiloilla syntyvä lanta saadaan laajemmin myös kasvinviljelytilojen ilj l j käyttöön. Lannan ravinteiden id hyväksikäytön parantamista edistetään myös esimerkiksi kampanjoin ja hyvien esimerkkien avulla. Näin voidaan vähentää tarvetta raivata uusia peltoja. Tehostetaan lannan ravinteiden käyttöä, jolloin riski ravinteiden hukkaantumiselle vähenee Vähennetään uusien peltojen raivaustarvetta Vähennetään mineraalilannoiteriippuvuutta ja niiden valmistamisen khk-päästöjä 25
26 Kaasumaisten päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Muuta Hoidettujen viljelemättömien l i peltojen kohdistaminen i turvepelloille huonotuottoisten ja vesiensuojelun kannalta epäedullisten peltojen lisäksi olisi perusteltua. Lisäilmastohyötyjä saataisiin, jos näiden peltojen nurmimassaa hyödynnettäisiin biokaasun tuotannossa ja biokaasulla korvattaisiin fossiilisia polttoaineita. Korvaus toimenpiteistä tulee olla tasolla, joka tekee ne viljelijöille varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi myös taloudellisesti. Toimenpiteiden tulisi muiltakin osin olla sellaisia, että ne houkuttelevat mukaan mahdollisimman paljon sellaisia viljelijöitä, jotka eivät muuten kyseisiä toimenpiteitä toteuttaisi. Lisäksi välillisesti kaasumaisiin päästöihin vaikuttavat muutkin, lähinnä kasvipeitteisyyteen, muokkaukseen ja lannoitukseen liittyvät toimenpiteet. Esimerkiksi kasvien tarpeen kannalta liian korkeiden typpilannoitustasojen alentamisella vähennetään ravinnehuuhtoumien lisäksi myös ilmastovaikutukseltaan voimakkaan N 2 O:n päästöjä. 26
27 Ympäristövaikutusten seurannan kehittäminen Yleisiä huomioita (1) Maatalousympäristön tilan kehitys vaihtelee alueittain, joten ympäristötoimenpiteiden ja korvaustasojen pitäisi olla enenevässä määrin alueellisesti, tuotantosuunnittain ja tilakohtaisesti sovitettuja Ympäristötoimenpiteiden rahoitusta pitäisi siirtää enenevässä määrin sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ottavat huomioon tilan ja alueen ympäristölliset erityispiirteet Harkinnanarvoisia olisivat tilakohtaiset ympäristönhoitosuunnitelmat, joissa kartoitettaisiin tilan luontoarvot ja merkittävimmät ympäristöriskit sekä arvioitaisiin, mitkä ympäristötoimenpiteet parhaiten edistäisivät luontoarvojen säilymistä ja ympäristöriskien hallintaa Korvausten tulisi perustua tuotettuihin ympäristöhyötyihin eikä ympäristötoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin ja tulonmenetyksiin 27
28 Ympäristövaikutusten seurannan kehittäminen Yleisiä huomioita (2) Monet ympäristötoimenpiteistä i it i tä vaikuttavat t samanaikaisesti i useampaan ympäristön tilan ulottuvuuteen, joten eri ympäristövaikutuksia tulisi aina pyrkiä tarkastelemaan integroidusti ja sellaisista seuranta-aineistoista, aineistoista jotka ovat ajallisesti ja paikallisesti yhdenmukaisia Tulisi huolehtia siitä, että ominaisvaikuttavuudeltaan merkittävimmät toimenpiteet it t otetaan t seurannassa aina huomioon Tietoaineistojen saatavuutta tulisi parantaa Myytyjen lannoitevalmisteiden ravinnemäärät tulisi toimittaa kunnittain yhteiseen seurantatietojärjestelmään Lohkokohtaisten maaperäanalyysien tulokset tulisi toimittaa yhteiseen seurantatietojärjestelmään Viljelytoimenpiteistä tukihaun yhteydessä sähköisesti kerättävän tila- ja lohkokohtaisen tiedon hyödyntäminen seurannoissa tulisi tehdä nykyistä yksinkertaisemmaksi 28
29 Ympäristövaikutusten seurannan kehittäminen Yleisiä huomioita (3) Tulisi i huolehtia h siitä, että maatalouden ympäristötoimenpiteiden i i id vaikuttavuuden seuranta kytkeytyisi soveltuvin osin muuhun ympäristön tilan seurantaan Tulisi jatkaa visuaalisen maisemaseurannan valokuvauksia viljely- ja niittymaisematutkimusalueilla määrävuosina (viiden vuoden välein) sen takaamiseksi, että myös tulevaisuudessa olisi käytössä riittävän laaja ja pitkäaikainen seuranta-aineisto maiseman muutoksesta Tulisi i kytkeä kytkeä tiiviimmin i yhteen maatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikutusten seuranta ja maatalouden ympäristönhoidon kehittämishankkeet Tämä voitaisiin toteuttaa erikseen rekrytoitavassa tilaverkostossa, jossa kullekin tilalle olisi määritelty erillisrahoituksella toteutettavia uusien ympäristötoimenpiteiden testauspilotteja 29
30 Ympäristövaikutusten seurannan kehittäminen Yleisiä huomioita (4) Kaiken kaikkiaan maatalousympäristön tilan parantaminen edellyttää, että jatkossa myös uuden ympäristökorvausjärjestelmän vaikutusten seurantaa kehitetään Vain riittävän kattava, monipuolinen ja läpinäkyvästi toteutettu vaikutusten seuranta takaa ympäristökorvausjärjestelmälle ja muille maatalouden ympäristötoimenpiteille tarvittavan yhteiskunnallisen tuen ja hyväksyttävyyden sekä varmistaa viljelijöiden sitoutumisen 30
31 Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Keskeisimmät tulokset (1) Ympäristötuki ei ole vaikuttanut haitallisesti maatalouden harjoittamisen edellytyksiin Maatalouden ravinnekuormituspotentiaali ravinnetaseilla mitattuna on jatkuvasti vähentynyt sekä typen että erityisesti fosforin osalta Jokivaluma-alueiden kuormitusseurannan perusteella peltohehtaarilta tuleva fosforikuormitus on laskenut ohjelmakausittain (nyt 80 % ohjelmakauden tasosta) Suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle aiheutuu varsinaisen viljelykäytön ulkopuolella olevien avoimien tai puoliavoimien alueiden vähenemisestä 31
32 Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Keskeisimmät tulokset (2) Monimuotoisuushyötyjä on kyetty paikallisesti saavuttamaan siellä, missä monimuotoisuutta tukevia toimenpiteitä on toteutettu riittävässä laajuudessa (luonnonmukainen viljely, perinnebiotoopit, kosteikot, suojavyöhykkeet, viherkesannot/luonnonhoitopellot) Yleisen maisemakuvan tasolla maatalousmaiseman sulkeutuminen on yleisempää kuin avoimuuden lisääntyminen Ympäristötukitoimenpiteiden vaikutus maatalouden kaasumaisten päästöjen vähentämiseen on ollut kokonaisuutena vähäinen 32
33 Poimintoja maatalouden ympäristöpolitiikan / ympäristötuen plussista ja miinuksista Missä on onnistuttu: Kiintoainekuormitus on pienentynyt tai pysynyt alhaisena kesannointivelvoitekauden jälkeen monella valuma-alueella Viljelijöiden ympäristötietoisuus on edelleen lisääntynyt Luonnonhoitopellot merkittävä uusi, viljelijöiden laajan suosion saanut toimenpide Perinnebiotooppien hoidon pitkäjänteinen kehittäminen on ollut tärkeää monimuotoisuus- työtä Missä on epäonnistuttu: Lannan ravinteet jakautuvat alueellisesti yhä epätasaisemmin Viljelymaan kokonaishiilipitoisuus on laskussa Erityisesti suorakylvönä toteutettu kasvipeitteisyys on lisännyt liukoisen fosforin kuormitusta vähemmän eroosioherkillä alueilla Maatilan monimuotoisuus kartoitus -toimenpide ei ole toiminut käytännössä 33
34 Kiitos mielenkiinnosta! 34
Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus
Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,
LisätiedotYmpäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?
Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden
LisätiedotMaatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö
Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki
LisätiedotMahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus
Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä
LisätiedotTurvepeltojen viljely. Merja Myllys
Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotMiten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia
Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa
LisätiedotMaatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.
Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotMaatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)
Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO) Terho Hyvönen & Kauko Koikkalainen, Riitta Lemola, Antti Miettinen, Kristiina Regina, Eila Turtola Janne Heliölä, Mikko Kuussaari,
LisätiedotYmpäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos
Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Juha Lappalainen 29.11.2013 Ohjelma on vasta luonnos Ohjelman lopullinen rahoitus, sisältö ja korvaustasot ovat vielä auki Valvontaan liittyviä asioita ei ole
LisätiedotMaatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)
Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO) Terho Hyvönen & Kauko Koikkalainen, Riitta Lemola, Antti Miettinen, Kristiina Regina, Eila Turtola Janne Heliölä, Mikko Kuussaari,
LisätiedotYmpäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus
Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito
Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotTARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari
TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta
LisätiedotKöyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus
Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen
LisätiedotYmpäristökysymykset CAP-uudistuksessa
Ympäristökysymykset CAP-uudistuksessa Tarja Haaranen Ympäristöministeriö Maa- ja metsätalousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan yhteinen julkinen kuuleminen 15.11.2018 Esittäjän nimi 1 Esityksen sisältö
LisätiedotMAATALOUDEN VESIENSUOJELU
MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESISTÖREITIN VARRELLA (MAISA-HANKE) Tarja Stenman MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKIJÄRJESTELMÄ Ympäristötukijärjestelmä on keskeinen
LisätiedotMAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle
MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita
LisätiedotMAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura
MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 9.2.2013 Eura Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen
LisätiedotTuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy
Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa
LisätiedotKestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM
Kestävä ruoantuotanto Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM 25.1.18 Ilmastomuutos Ekosysteemipalvelujen heikkeneminen Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt. Osasta nykyhetken
LisätiedotLuomuliiton ympäristöstrategia
Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle
LisätiedotMiksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto
Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto 3.4.2019 Taustaa Suomen sitoumukset Itämereen tulevan ravinnekuorman vähentämiseksi Typpi 2 430 + 600 *) tonnia Fosfori 330 + 26
LisätiedotAjankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa
Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty
LisätiedotIlmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?
Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta /2012 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2012 132/2012 Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvausten, maatalouden ympäristötuen, eläinten hyvinvoinnin tuen ja ei-tuotannollisten
LisätiedotRavinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu
Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta
LisätiedotUudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015
Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden
LisätiedotJYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARAINSTITUUTTI, SAARIJÄRVI
JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARAINSTITUUTTI, SAARIJÄRVI Tervetuloa opiskelemaan AMK-agrologiksi! Yhteishaku käynnissä! (7.3.-12.4.2011) Luonnonvara-alan esittelyvideo netissä http://www.jamk.fi/koulutus/tutkinnot/nuoret/luonnonvara-ala
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
LisätiedotYmpäristöpalvelut ProAgriassa
Ympäristöpalvelut ProAgriassa Sari Peltonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Tärkeitä teemojamme 1)Kilpailukyky - maatilojen ja maaseutuyritysten kilpailukyvyn parantaminen 2)Ympäristö - suomalaisen maaseudun
LisätiedotTilakohtaisia esimerkkejä
02.04.2015 Tilakohtaisia esimerkkejä Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä muuttuu 2015 -hanke Ympäristökorvausjärjestelmä Täydentävät ehdot, maatalousmaan
LisätiedotYMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki
YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta
LisätiedotMaatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista
Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista Juha Tiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Luonnon monimuotoisuus maataloustuotannon edellytyksenä
LisätiedotMihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus
Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella
LisätiedotPeltotukien paperityöt Tuki-infot 2012
Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta
LisätiedotVesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna
Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriö 25.6.2013 kirjaamo@mmm.fi. ASIA: WWF Suomen kommentit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 luonnokseen
WWF Suomi Lintulahdenkatu 10 0000500 HELSINKI Puh (09) 7740 100 wwf.fi panda.org Maa- ja metsätalousministeriö 25.6.2013 kirjaamo@mmm.fi ASIA: WWF Suomen kommentit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta /2011 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2011 264/2011 Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvausten, maatalouden ympäristötuen, eläinten hyvinvoinnin tuen ja ei-tuotannollisten
LisätiedotVesistövaikutusten arviointi
19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille
LisätiedotNeuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila
30.1.2018 Neuvo 2020 -Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila Lyhyesti Tilakohtaista neuvontaa 7 000 euron edestä maatilaa kohti kuluvalla ohjelmakaudella Viljelijän maksettavana
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet
LisätiedotMaan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu
Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö MMM 3.4.2019 Esityksen sisältö CAP-uudistuksen ilmasto- ja ympäristötavoitteet Maaperä ja vesiensuojelu
LisätiedotMikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen
Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden
LisätiedotYmpäristötuki ja LFA
Ympäristötuki ja LFA Luonnonhaittakorvaus (LFA) ja LFA-lisäosa Tukiehdot ennallaan: Vuonna 2008 sitoumuksen antaneet voivat antaa uuden 5- vuotisen luonnonhaittakorvaus sitoumuksen v. 2013 Samalla voidaan
LisätiedotEila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari
Ravinnetaseilla typpitalous kuntoon (Typpitaselaskuri) Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Tavoite Mitä uutta tietoa? Kehitetään
LisätiedotVesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan
Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019 2021 suunnitelmista toimintaan Höytiäisen tulevaisuus yhteinen asia 23.11.2018 Polvijärvi, Huhmari Ylijohtaja Ari Niiranen Periaatteet ja painopisteet Lähtökohtana
LisätiedotProAgria Maitovalmennus
ProAgria Maitovalmennus Birgitta Vainio-Mattila MMM 6.9.2017 1 Kotieläinten khk- päästöt Lähde:FAO/Gleam 2 Ammoniakkipäästöt EUssa Lähde: EEA 3 EU:n 2020- tavoitteet 2008 uusiutuva energia 20 % biopolttoaineet
LisätiedotNyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015
Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Kaikki voimassa olevat ympäristötuen sitoumukset lakkaavat tai raukeavat tänä keväänä, ja viljelijä voi halutessaan liittyä uuteen järjestelmään.
LisätiedotRavinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE
Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo
LisätiedotSadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa
Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin
LisätiedotMaatalouden ympäristöpolitiikka ja sen ongelmat
Organisation for Economic Cooperation & Development Maatalouden ympäristöpolitiikka ja sen ongelmat Jussi Lankoski OECD Ympäristöakatemian kutsuseminaari 8.6. 2010 Alustuksen rakenne Kustannustehokkaan
LisätiedotMaatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili
Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 27.2.2014 Uusimaa 1,5 miljoonaa asukasta 183 000 hehtaaria peltoa 3 800 maatilaa 2 500 viljanviljelytilaa
LisätiedotLausunto ns. taakanjakoasetuksesta
Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Erikoistutkija, ohjelmapäällikkö Pasi Rikkonen 5.10.2016 1 Luke Gg CO2e Perusskenaario - tulokset Päästövähennysvelvoite -39 % on kova Maataloussektorin päästöt nousivat
LisätiedotYmpäristötuki. Eu-avustajien koulutus Äänekoski. Merja Lehtinen/K-S ELY-keskus
Ympäristötuki Eu-avustajien koulutus Äänekoski Merja Lehtinen/K-S ELY-keskus 18.3.2014 Ympäristötuki Ei uusia sitoumuksia tähän tietoon Vuonna 2007-2009 tehdyt ympäristötukisitoumukset jatketaan vuodella
LisätiedotLuomun kasvuskenaariot
Luomun kasvuskenaariot Luomuforum 13.3.2019 Ahlman, Tampere Anu Koivisto ja Kauko Koikkalainen Luomun kasvuskenaariot Tavoitteena luomun tuplaus neljässä vuodessa 1. Pinta-alan kaksinkertaistaminen 2.
LisätiedotPellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset
Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset Kristiina Regina Pellon käytön optimoinnilla ratkaisuja ilmastonmuutokseen seminaari 5.2.2018 2 8.2.2018 Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014
LisätiedotTULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä
Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen
LisätiedotTEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus
TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus
ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia
LisätiedotKannattavuutta ravinnetaseiden avulla
Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka
LisätiedotTilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen
LisätiedotNeuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä
Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Kevät 2015 Katja Anttila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa voi saada? Suunnitelmat maatilojen neuvontajärjestelmässä
LisätiedotMaatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015
Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa
LisätiedotMaatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020. Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala
Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020 Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet Päättyvä järjestelmä Tuleva järjestelmä 2015-2020 Tuotantosidonnaiset tuet (20-18%)
LisätiedotMonimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa
Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 MONIMUOTOISUUS MAATALOUDEN OHJAUKSESSA 5.4.2006 Tutkimusjohtaja Ilkka P. Laurila ilkka.p.laurila@mtt.fi Mitä pelloilla
LisätiedotRaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli
LisätiedotMaamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
LisätiedotMiltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?
Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta? Miten Suomen rannikkovesien rehevöityminen pysäytetään? poliittisista linjauksista käytännön toimiin Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7. - Projektikoordinaattori
LisätiedotMiten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön?
Miten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön? Jyrki Aakkula MMT, ympäristötutkimuksen johtaja MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kartano, 31600 Jokioinen email: jyrki.aakkula@mtt.fi
LisätiedotUusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom
Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /
LisätiedotSUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010
SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset
LisätiedotLöytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa?
TEHO Plus 6.2.2014 Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa? ProAgria Visio: Luomme valtakunnan parhaan asiantuntijaverkoston, joka edistää tehokkaasti maaseutuyritysten kilpailukykyä ja hyvinvointia.
LisätiedotNeuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä
Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2015 Merja Uusi-Laurila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa
LisätiedotMaatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT)
Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT) Value based result oriented agri food policies: legitimacy, efficiency and feasibility VABARO (Luke)
LisätiedotMaatalous ja ympäristö
Maatalous ja ympäristö TEHO Plus -hanke Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Tuottajayhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit 30.10.2013 Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (6/2011-6/2014)
LisätiedotPellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015
Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Pasi Rikkonen,
LisätiedotVaihtoehtoja pellon käyttöön
Vaihtoehtoja pellon käyttöön Viljelyä ympäristö ja taloudellisuus huomioiden Mikä aiheuttaa vesistöjen kuormitusta peltoviljelyssä? Maan rakenne: tiivistyneessä maassa vesi- ja ravinnetalous eivät toimi,
LisätiedotMaatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus
Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus Luke: Eija Pouta, Annika Tienhaara, Heini Ahtiainen, Janne Artell, Terho Hyvönen, Antti Miettinen, Kauko Koikkalainen, Olli
LisätiedotMMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä
MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen
LisätiedotYmpäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen valinnat maitotilalla Paljon ehtoja, mutta myös joustavuutta Toimenpiteiden valinnan avulla ja
LisätiedotTEHO:ssa tuumasta toimeen
TEHO:ssa tuumasta toimeen Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Turku Projektikoordinaattori Airi Kulmala TEHO-hanke Perustietoa Toimintakausi: 2008-2010 Rahoitus: 2 milj., MMM ja YM Toteutus:
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ympäristökorvaukset, luomu ja muut ympäristöä edistävät toimenpiteet Sivu 1 Maaseutuohjelman tavoitteet 1. Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla
LisätiedotPohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020
Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n
LisätiedotPentti Seuri MTT Mikkeli pentti.seuri@mtt.fi 0400-120968. Ympäristökuiskaaja, Oulu 26-27.1.2011
Pentti Seuri MTT Mikkeli pentti.seuri@mtt.fi 0400-120968 Ympäristökuiskaaja, Oulu 26-27.1.2011 Ympäristökuiskaaja, Jyväskylä, 3.-4.2.2011 Järkevä maataloustuotanto, lannan hyötykäyttö ja ympäristönäkökulmat
LisätiedotIlpokohe-projektin pellonraivaustyöpaja 3.10.2011 Muistiinpanotiivistelmä MTT & SYKE Alkukeskustelu
Ilpokohe-projektin pellonraivaustyöpaja 3.10.2011 Muistiinpanotiivistelmä MTT & SYKE Työpajaan osallistui projektijäsenten lisäksi 15 henkilöä kuudesta eri organisaatioista. Tiivistelmä ei edusta osallistujien
LisätiedotKolme tavoitetta. Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen
Kolme tavoitetta Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen YRITYS JA HANKETUET: - lannan tuotteistaminen lannoitevalmisteeksi - geenivarojen hyödyntämisen tuotteistaminen - paikalliset ympäristöja
LisätiedotTUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN
1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu. Ympäristöjohtaja MTK
Maatalouden vesiensuojelu Johanna Ikävalko Ympäristöjohtaja MTK Itämeren ja sisävesien suojelun kansalliset tavoitteet Maatalous Itämeren rehevöittäjänä - julkaisu v. 2007 (MTT & SYKE): Pohjanlahti on
LisätiedotMikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)
Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen
LisätiedotLuonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen
Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen
LisätiedotTurvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot
Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Päästöjen hillintäkeinoja turvemailla Pinta-alan
LisätiedotPERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.
OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET
LisätiedotMiten onnistua muuttuvilla markkinoilla?
Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:
Lisätiedot