ESIOPETUSSUUNNITELMA IHALAN ESIOPETUS

Transkriptio

1 ESIOPETUSSUUNNITELMA IHALAN ESIOPETUS

2 ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS Perusopetuslain mukainen esiopetus on kaikille 6-vuotiaille tarkoitettua maksutonta toimintaa, jonka perusteena on perusopetuslain mukainen esiopetuksen opetussuunnitelma sekä lapsikohtaiset yksilölliset tavoitteet. Esiopetus on suunnitelmallista ja tavoitteellista opetusta ja kasvatusta, jossa vahvistetaan lapsen myönteisen minäkuvan ja itsetunnon kehittymistä sekä tuetaan oppimisvalmiuksien vahvistumista. Esiopetusta on kaikki se toiminta, mitä lapsi tekee esikoulussa. Se on taitojen harjaannuttamista ja oppimista koko elämää varten. Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen ohjaamalla häntä vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen sekä toisen ihmisen arvostamiseen, (Opetushallitus, esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010). Esiopetuksemme toiminta perustuu Raision kaupungin esiopetussuunnitelmaan, Kasvu jatkuu ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS Oppimisympäristöön kuuluvat sosiaalinen, fyysinen ja psyykkinen ympäristö. Turvallinen kasvuympäristö tukee monipuolisesti lapsen kasvua ja oppimista. Hyvässä oppimisympäristössä on kannustava ja avoin ilmapiiri. Ihalan esiopetus sijaitsee Ihalan alakoulun tiloissa. Koulu on oppilasmäärältään melko suuri, oppilaita on 393. Esiopetusluokat sijaitsevat koulun pohjakerroksessa ns. Siiri-osassa. Esikoululaisia on 32, jotka jakaantuvat kahteen 16 lapsen ryhmään. Toisessa ryhmässä työskentelevät lastentarhanopettaja sekä lastenhoitaja, toisessa ryhmässä lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Esiopetuksen toiminta-aika päivittäin on kello Ihalan esiopetuksen sijainti tarjoaa mahdollisuudet monipuoliseen toimintaan lähiympäristössä. Lähellä ovat erilaiset puistot, metsä, pururata sekä kävelyreitit. Näitä hyödynnämme paljon esiopetuksen toiminnassa. Sisäliikuntaa varten koulun liikuntasali on käytössämme kerran viikossa. Lisäksi käytettävissämme vaihtelevasti ovat peilisali, teknisen työn luokka, kirjastoaula sekä muut vapaana olevat luokat. Ruokailemme kaikki ruokailut koulun ruokasalissa.

3 ESIOPETUKSEN TAVOITTEET - turvallisen ja myönteisen ilmapiirin luominen, missä hyväksytään erilaisuutta, kuunnellaan lasta sekä tuetaan erilaisten tunteiden ilmaisussa. - sosiaalisten taitojen, ryhmätyöskentelytaitojen ja yhteistoiminnallisuuden kehittäminen. - lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen huomioiden lapsen yksilöllisyys ja kehitystaso. - lapsen itsetunnon vahvistaminen ja hyvän käytöksen tukeminen. - lapselle kotona annettavan kasvatuksen tukeminen. - onnistumisen elämyksien tarjoaminen lapselle. - lapsen omatoimisuuden tukeminen arkipäivän toiminnoissa, esimerkiksi ruokailu- ja pukeutumistilanteissa. MITÄ PAINOTAMME ESIOPETUKSESSA? Liikunta: Päivittäinen liikunta on tärkeää lapsen terveydelle ja tasa-painoiselle kehitykselle. Liikkumisen ja leikin avulla harjaantuvat lapsen fyysinen kunto sekä motoriset perustaidot. Ohjatun liikunnan lisäksi lapsilla on mahdollisuus omaehtoiseen liikuntaan ja leikkiin. Liikunta on luontainen oppimisen muoto lapselle. Esiopetuksessamme se on monipuolisesti lapsen kasvua tukevaa. Salissa tapahtuvan liikunnan ja pallopelien lisäksi toimintaamme sisältyy paljon myös perinteisiä leikkejä, esimerkiksi pihaleikit, jotka ovat luonteeltaan liikunnallisia ja lasten yhteistyötaitoja kehittäviä. Pihaleikeillä pidämme yllä myös kulttuuriperinnettä, joka siirtyy lapsille luonnollisesti ja hauskalla tavalla. Koulun lähiympäristö tarjoaa kaikkina vuodenaikoina mahdollisuudet monipuoliseen liikuntaan. Talvella säännöllisesti toimintaamme kuuluvat luistelu koulun kentällä sekä hiihto ja pulkkailu Kivipuistossa. Liikunta on esiopetuksessamme lapsen kokonaisvaltaista kehitystä tukevaa toimintaa, jonka avulla myös rytmitetään päivää. Myös hyötyliikunta on olennaista toiminnassamme. Luonto: Ympäristö- ja luonnontieto auttaa lasta ymmärtämään luontoa ja vahvistaa kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja muuhun ympäristöön. Oppimisen lähtökohtana on monipuolinen lähiympäristö, jonka tunteminen luo pohjaa laajemmalle ymmärrykselle ympäröivästä maailmasta.

4 Liikumme paljon luonnossa sitä kunnioittaen. Toimintaamme ohjaa arkipedagogiikka. Eri vuodenaikoina havainnoimme lähiympäristön luontoa ja tutkimme, mitä luonto kulloinkin meille tarjoaa. Teemme säännöllisesti retkiä eri kohteisiin, esimerkiksi lähimetsään tai jokirantaan. Näin saamme tiedon lisäksi myös esteettisiä elämyksiä, jotka mahdollisesti kantavat läpi elämän. Kierrätämme materiaaleja ja jätteitä mahdollisuuksien mukaan. Kädentyöt: Kädentyöt ovat konkreettista toimintaa, joka kehittää useita eri osa-alueita. Ne tyydyttävät lapsen luontaista toiminnan tarvetta. Tällöin lapsi harjoittelee kuuntelemista, keskittymistä ja annettujen ohjeiden vastaanottamista ja niiden mukaan toimimista. Kannustamme lapsia myös keksimään ja kokeilemaan itse erilaisia ratkaisuja kädentöiden toteuttamisessa. Esiopetuksessamme pyrimme toteuttamaan monia toimintatapoja, esimerkiksi askartelu, tekninen työ sekä tekstiilityö. Kädentöitä tehdessämme otamme huomioon myös kestävän kehityksen periaatteet. Pienryhmätoiminta: Luokkakokomme ovat jo lähtökohtaisesti pienehköjä, mutta säännöllisesti jaamme ryhmät työskentelemään pienryhmissä. Ryhmien koko vaihtelee 2-4 lapsesta 8 lapsesta koostuvaan ryhmään. Pienryhmä- ja parityöskentelyssä lapset tietoisesti harjoittelevat toisen kuuntelemista, omien mielipiteiden kertomista rauhallisessa, ystävällisessä ja toista kunnioittavassa hengessä sekä yhteistä päätöksentekoa ja ongelmanratkaisua. Pienryhmissä toiminnan ohjauksen lisäksi aikuiset havainnoivat lapsen oppimista ja kehitystä, tapaa toimia sekä mielenkiinnon kohteita. Esiopetuksessa korostamme myös kaikkia hyviä tapoja. Koemme asian erittäin tärkeäksi, koska jokaisella ihmisellä, niin lapsella kuin aikuisella on oikeus tulla huomioiduksi myönteisellä ja hyväksytyllä tavalla. Esiopetuksessa esiintyviin kiusaamisiin puutumme heti. Esiopetustoimintaamme ohjaavia yhteisesti luotuja arvoja ovat - kiireettömyys - turvallisuus - lämmin ja sydämellinen yhteishenki - toisten kunnioittaminen - yhteisöllisyys ja yhteisvastuullisuus

5 ESIOPETUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN Esiopetuksessa oppiminen on aktiivinen aikaisempiin tietorakenteisiin pohjautuva, päämääräsuuntautunut prosessi, joka usein sisältää ongelmanratkaisua. Näin tietoa ei voi suoraan siirtää lapselle, vaan lapsi itse rakentaa aikaisemmin omaksumiensa käsitysten ja uuden tiedon pohjalta uudet käsityksensä. Toimintamme lähtökohtana on lapsikeskeisyys. Tällöin aikuinen ottaa toiminnassa ja sen suunnittelussa huomioon lapsen toiveet (erilaiset teemat), kiinnostuksen kohteet sekä aiemmat kokemukset. Näin lapset myös itse osallistuvat aktiivisesti oppimisprosessin suunnitteluun, toteutukseen ja oman oppimisensa arviointiin. Kun lapsella on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan, hän ikään kuin oppii huomaamatta tehdessään itseään kiinnostavia asioita ja ponnistellessaan mieluisten tehtävien parissa. Esiopetuksessa aikuisen tehtävänä on luoda mahdollisuuksia lapsen oman ongelmanratkaisutaidon kehittymiselle sekä ohjata lasta oppimaan toiminnallisten menetelmien avulla. Myös vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa esiopetuksemme toimintaan. Ihalan esiopetuksessa toimimme kokonaisopetuksen periaatteella. Tällöin esiopetuksen eri sisältöalueet yhdistyvät toisiinsa. Aihekokonaisuuksiin sisältyvät terveys ja hyvinvointi, fyysinen ja motorinen kehitys, kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, taide ja kulttuuri, etiikka ja katsomus sekä uskontokasvatus. Esiopetuskirjana käytössämme on Hauska matka eskariin kirja. KASVUN JA OPPIMISEN TUKEMINEN Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana on vanhempien ja esiopetushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu tai lapsen aiemmin todettu tuen tarve. Kasvun ja oppimisen tuen tasot ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki sekä eri tukimuodot ja niiden käyttö tuen eri tasoilla. Tämä kokonaisuus on perustana kasvun ja oppimisen tuen käytännön toteuttamiselle. Ihalan esiopetuksessa kasvun ja oppimisen tuki toteutetaan yksilö- ja/tai pienryhmäopetuksena muun toiminnan ohessa ja aikana. Tarvittaessa lapsen tai ryhmän tukena työskentelee avustaja. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja toimii lasten kasvun ja oppimisen tukena pitäen pienryhmätoimintaa kerran kahdessa viikossa. Hän myös konsultoi esiopetuksen muuta henkilökuntaa. Esiopetuksessa kiinnitetään huomiota myös oppimisympäristöön; ympäristössä tehdään tarvittaessa muutoksia ja henkilökunnan työjakoa selkiytetään. Luontevan jatkumon turvaamiseksi lapsen oppimisessa ja kehityksessä on tärkeää, että lapsen huoltajat, esiopetuksen henkilökunta ja koulun opettajat toimivat tiiviissä yhteistyössä. Tarvittaessa kokoontuu lapsityöryhmä, jonka kokoonpano toteutetaan tilanteen vaatimalla tavalla.

6 Alla olevassa kuviossa kuvataan kolmiportaisen tuen prosessi KOLLEGIAALINEN YHTEISTYÖ YLEINEN TUKI Tehdään jotakin toisin Jokaiselle lapselle tarpeen mukaan annettava tuki Päävastuu tuen antamisesta on opettajalla Annettu tuki kirjataan muistiin Arviointi ja seuranta: tehoaako ja mikä? TEHOSTETTU TUKI Tehdään enemmän toisin Käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltotyössä Säännöllistä tukea ja useita eri tukimuotoja Annettu tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan PEDAGOGINEN ARVIO Tehdään, kun yleinen tuki ei riitä tavoitteiden saavuttamiseen. Opettajat ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja PEDAGOGINEN SELVITYS Tehdään kun tehostettu tuki ei riitä Opettajat laativat yhdessä ERITYISEN TUEN PÄÄTÖS Sivistysjohtajan päätös Päätös tarkistetaan 2. luokan jälkeen ja 6. luokan syksyllä Päätö it i t l tt i t OPPIMISSUUNNITELMA Mahdollisuus lisää suunnitelmallisuutta Havainnointilomake voi olla apuna YHTEISTYÖ LAPSEN JA HUOLTAJAN KANSSA OPPIMISSUUNNITELM A Laaditaan tehostetun tuen piirissä olevalle lapselle ERITYINEN TUKI Tehdään intensiivisesti toisin Lähiesikoulussa, luontaisessa opetusryhmässä HOJKS Pedagoginen asiakirja Tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa

7 YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA Lapsen oppimisen, viihtyvyyden ja kasvun kannalta on tärkeä luoda toimiva ja luottamuksellinen yhteys esiopetuksen henkilökunnan ja lapsen huoltajien välillä. Lapsen kokonaiskehitystä tuetaan parhaiten yhdistämällä vanhempien tuntemus omasta lapsestaan sekä kasvattajan ammattitaito. Syksyisin esiopetuslukukauden alussa keskustelemme jokaisen lapsen huoltajan kanssa. Tällöin yhteistyössä tehdään kirjallisena lapsesta havainnointilomake. Tämä antaa pohjaa toiminnan suunnittelulle sekä tärkeää tietoa lapsen kehityksestä, mielenkiinnon kohteista sekä tavasta oppia niin lapsen huoltajille kuin esiopetuksen henkilökunnalle. Myös keväällä huoltajilla on mahdollisuus palautekeskusteluun henkilökunnan kanssa. Esiopetuksessa huoltajien kanssa pyritään päivittäin vaihtamaan kuulumisia lasta tuotaessa tai haettaessa. Kotien kanssa tehtävään yhteistyöhön kuuluvat myös syksyisin pidettävät vanhempainillat, joissa käsitellään jokaisen ryhmän omat sekä koko esiopetuksen yhteiset toimintaperiaatteet, painotusalueet sekä juhlat ja muut erilaiset tapahtumat. Vanhempainillassa huoltajilla on mahdollisuus kertoa odotuksiaan ja toiveitaan esiopetuksen toteuttamisesta. Nämä kirjataan ylös ja huomioidaan toimintamme suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa. Esiopetuksen viikko-ohjelma on etukäteen nähtävissä ilmoitustaululla ja huoltajat saavat tiedon myös sähköpostitse. Lasten huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja hyvinvoinnista. Esiopetuksessa pyrimme parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan kotien kasvatustyötä. YHTEISTYÖ MUUN VARHAISKASVATUKSEN KANSSA Tärkeä yhteistyökumppani esiopetuksessa on varhaiskasvatuksen erityisopettaja Anne Sorariutta. Hänen kanssaan käymme pedagogisen keskustelun syyskauden alussa. Tällöin kartoitamme lapsiryhmän tilannetta sekä lapsen yksilöllistä kehitystä, kasvua ja tuen tarvetta. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja konsultoi tarvittaessa esiopetuksen henkilökuntaa sekä osallistuu palavereihin. Yhteistyö perusopetuksen kanssa painottuu lähinnä alkuluokkien (1-2 lk) kanssa toteutettavaan yhteiseen toimintaan. Pyrimme siihen, että kerran kuukaudessa esiopetus ja alkuluokkien oppilaat työskentelisivät yhdessä jonkin aiheen parissa. Toiminta voi olla liikunnallista tai esimerkiksi oppitunnille osallistumista. Joulujuhlat vietämme yhdessä koulun väen kanssa. Kun koulussa järjestetään jokin tapahtuma, esimerkiksi teatteriesitys osallistumme siihen luonnollisena osana koulun väkeä. Loma-aikoina koulun ollessa suljettuna myös yksikkömme päivähoito toteutetaan jossakin muussa Raision päiväkodissa. Tällöin pääsääntöisesti esiopetuksemme omaa henkilökuntaa on myös paikalla. Kerran kuukaudessa seurakunnan työntekijä pitää lapsille hartaushetken. Lisäksi vierailemme kirkossa jouluna ja pääsiäisenä.

8 YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA -lasten TYKS neurologia -lasten neurologia -lasten -lasten psykiatria psykiatria Fysioterapeutti p. 3727, puheterapeutti p. 3742, toimintaterap. p LASTENNEUVOLA Psykologi p. 3408, Terveydenhoitaja Henna Mäkinen, p. PERHEPALVELU- TOIMISTO sosiaalityöntekijä, ajanvaraus p. 3315, perhetyöntekijä PÄIVÄHOITO ESIOPETUS SEURAKUNTA PERHENEUVOLA p MUU SOSIAALI- TOIMI, kuntouttava toimi KOULUPSYKOLOGI Tuija Elomäki p VARHAISKASVA- TUKSEN ERITYIS- OPETTAJA Anne Sorariutta p OPETUS- PALVELUT Nallinkatu 2 VANHEMMAT TUKI/ SIJAIS- PERHEET

9 ESIOPETUKSEN ARVIOINTI Lukukauden alussa täytämme jokaisesta lapsesta havainnointilomakkeen yhdessä huoltajien kanssa. Tämä edellyttää tarkkaa lapsen havainnointia hänen leikkiessään muiden ikäistensä kanssa sekä osallistuessaan esiopetuksen ohjattuun toiminaan. Keväällä käymme sen uudestaan läpi huoltajien sekä lapsen kanssa sekä arvoimme yhdessä lapsen taitojen karttumista sekä kulunutta esiopetusvuotta. Lapsen kasvua ja kehitystä seurataan myös kasvunkansion avulla. Tämä kansio on tiivistelmä esiopetuksessa tapahtuvasta toiminnasta sekä lapsen oppimisesta. Se sisältää valokuvia, piirustuksia, tehtäviä ja muistiinpanoja lapsen kokemuksista ja tunnelmista. Siinä on myös lapsen omaa arviointia hänen toiminnastaan ja kehittymisestään. Tarvittaessa helmikuussa varhaiskasvatuksen erityisopettajan johdolla lapset tekevät kouluvalmiuteen liittyviä tehtäviä. Lukukauden lopussa huoltajille jaetaan kyselylomakkeet, joissa heillä on mahdollisuus arvioida esiopetuksen toimintaa ja ehdottaa ideoita esiopetuksen toteuttamiseen. Myös lapset arvioivat esiopetusta ja omaa oppimistaan. Olennaista laadukkaalle esiopetukselle on, että myös henkilökunta arvioi säännöllisesti omaa työskentelyään. Esiopetuksen toteutumista arvioidaan koko tiimin työskentelyn sekä myös oman toiminnan kannalta.