Opettajien täydennyskoulutus järjestetään yhteistyössä Opetusalan koulutuskeskus OPEKON, Helsingin
|
|
- Aleksi Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 6LSRR,QVWLWXXWWL±6LEER,QVWLWXWHW.HKLWWlPLVVXXQQLWHOPDYXRVLOOH± 7LLYLVWHOPl Oppiminen on kulttuuristen välineiden käyttämistä. Kolme tärkeintä kulttuurista välinettä ovat puhuttu ja kirjoitettu kieli sekä tietoverkot, joka yhdistää ihmiset. Sipoo Instituutin - Sibbo Institutet n tehtävänä on kehittää tietoverkkojen käyttöä Sipoon kouluissa. Nykynuorille tietoverkot ovat luonteva oppimisen ympäristö. Tehokas oppiminen on toiminnallista yhdessä tuottamista. Tietoverkoissa tämä onnistuu hyvin. Tulokset pitkäaikaisesta verkkotyöskentelystä Sipoon kouluissa ovat erinomaisia. Koulujen tehtävänä on kasvattaa myös vastuullisia verkon käyttäjiä. Sipoo Instituutti Sibbo Institutet antaa arvokasta apua opetussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteuttamiseen. Sipoon koulujen tieto- ja viestintätekniikan laitekanta sekä opettajien koulutus on tarpeen uudistaa. Kaikkien Sipoon koulujen laitekanta halutaan nostaa samalle tasolle kuin se on nyt Sipoon lukiossa (Enterissä) sekä syksyllä 2009 Söderkullaan valmistuvassa yhtenäiskoulussa. Varat tähän kehitystyöhön, n EUR, saadaan 4 5 vuoden kuluessa organisoimalla uudelleen oppilasverkon ylläpito. Lisäksi haetaan Opetushallitukselta koulutustukea. Nyt suunniteltu kehitysponnistus ei lisää kunnan menoja. Varat toimintaan on jo osoitettu opetustoimen budjetissa. Kyseessä on olemassa olevien varojen uudelleenorganisointi ja toiminnan tehostaminen. Oppilasverkon ylläpidon uudistaminen toteutetaan perustamalla uusi sateenvarjo-organisaatio EDU-IT, jossa Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n tekniset tukihenkilöt ja Sipoon kunnan IT-osaston kouluverkon ylläpidosta vastaavat työntekijät muodostavat toiminnallisen yhteenliittymän, joka huolehtii Sipoon oppilasverkon toiminnasta ja kehittämisestä. Tämän yksikön organisointivastuu on Sipoo Instituutilla Sibbo Institutet lla ja tekninen vastuu Sipoon kunnan IT-osastolla. Varat toimintaan tulevat niistä kouluille merkityistä budjettivaroista, joita Sipoon kunnan IT-osasto on sisäisenä laskutuksena perinyt vuosittain kouluilta oppilasverkon ylläpidosta. Näiden varojen hallintaa ehdotetaan siirrettäväksi Sipoo Instituutille Sibbo Institutet lle. Sipoon kunnan IT-osasto laskuttaa suoraan Sipoo Instituuttia Sibbo Institutet a koulujen asemasta. Oppilasverkon toiminnat toteutetaan kustannustehokkaalla tavalla hyödyntäen avointa lähdekoodia ja pedagogiselle verkolle sopivia laiteratkaisuja. Opettajien täydennyskoulutus järjestetään yhteistyössä Opetusalan koulutuskeskus OPEKON, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus PALMENIAN ja Tietotekniikan kehittämiskeskus TIEKEN kanssa. Rahoitus koulutuksen järjestämiseen haetaan Opetushallitukselta. Koulutuksen yhteydessä kartoitetaan Sipoon opettajien tieto- ja viestintekniikan taidot ja opetuskäyttö. Varat koulujen laitekannan parantamiseen suunnataan tämän kartoituksen antaman palautteen mukaan. Opettajien täydennyskoulutus räätälöidään koulukohtaisesti työyhteisöön sopivaksi. Kehittämissuunnitelman toteuttaminen edellyttää Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n roolin selkeyttämistä. Sipoo Instituutti Sibbo Institutet on Sipoon opetustoimen kehittämisyksikkö, joka toimii Sivistysvaliokunnan alaisuudessa ja sen toimintaa ohjaa Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n ohjausryhmä Opetustoimen ohjausryhmän alaisuudessa.
2 6LSRR,QVWLWXXWWL±6LEER,QVWLWXWHW.(+,77b0,668811,7(/0$9826,//( Mikä on Sipoo Instituutti - Sibbo Institutet? Organisaation tavoitteet ja tehtävät Valittu strategia Käytännön tehtävät Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen Kustannukset ja resurssit / vuoden 2010 budjettiehdotus EDU-IT Tekniset ratkaisut lyhyesti Yhteistyö ja verkottuminen Toiminnan ohjaus Seuranta ja raportointi Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n hallintakaavio
3 0LNlRQ6LSRR,QVWLWXXWWL6LEER,QVWLWXWHW" 6LSRR,QVWLWXXWWL±6LEER,QVWLWXWHW±WHKRNNXXWWDRSSLPLVHHQMDXXVLDSHGDJRJLVLDQlN DORMD Sipoo Instituutti Sibbo Institutet on suomen- ja ruotsinkielisten koulutusjaostojen vuonna 1999 perustama kaksikielinen organisaatio, jossa sipoolaiset opettajat kehittävät tietoverkkojen pedagogista käyttöä Sipoo kouluissa. Kehittämistyötä on tehty yhtäjaksoisesti perustamisesta lähtien ja Sipoo Instituutti Sibbo Institutet on sitonut hankkeidensa avulla valtion varoja useita satoja tuhansia euroja Sipoon koulujen hyväksi. Sipoo Instituutilla oli myös merkittävä rooli, kun suunnitelmia ammatillisen koulutuksen aloittamisesta Sipoossa ja Enterin rakentamisesta tehtiin Keudan kanssa. Mm. ensimmäinen Sipoo Keuda yhteistoimintasopimus solmittiin Sipoo Instituutin nimissä. Instituutin Institutet n toimintaan ovat osallistuneet kaikki Sipoon opettajat. Toiminnassa aktiivisesti mukana olevia on ollut n. 50. Tietoverkkojen pedagogisen käytön kehittäminen on pitänyt sisällään opettajien koulutusta, tukipalveluja sekä huolehtimista teknisestä infrastuktuurista yhdessä kunnan IT-osaston kanssa. Sipoo Instituutti Sibbo Institutet on toiminut koko olemassaolonsa ajan opetustoimen kehittämisen moottorina. 2UJDQLVDDWLRQWDYRLWWHHWMDWHKWlYlW 7XUYDWDVLSRRODLVLOOHNRXOXODLVLOOHRSHWXVVXXQQLWHOPDDQVLVlOW\YlQWLHWRVWUDWHJLDQ PXNDLVWHQWDYRLWWHLGHQVDDYXWWDPLQHQ Tieto- ja viestintätekniikan taitojen valmiustaso on määritelty opetussuunnitelmassa. Sipoolaiset koulut pyrkivät saavuttamaan valtakunnallisen tason opetussuunnitelman linjausten mukaisesti. Teknisten taitojen lisäksi painopistealueena on tietoyhteiskuntavalmiuksien (mm. yhteistoiminnallisuus ja tiedon rakentaminen) kehittäminen..hklwwllmdolvlwlwlhwrmdylhvwlqwlwhnqllndqnl\ww lnrxoxlvvd Muutos perinteisestä opettaja on tiedonjakaja mallista moderniin tutkivan oppimisen ja tiedon rakentamisen - malliin vaatii tukea. Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n pedagogiset tukihenkilöt ovat innovaattoreita ja muutoksenhallinnan asiantuntijoita. 7XUYDWDNRXOXLOOHULLWWlYlOlKLWXNL Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö perustuu toimiviin it-laitteisiin ja yhteyksiin. Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n tekniset tukihenkilöt takaavat infrastruktuurin toimimisen.
4 Tieto- ja viestintätekniikan (tvt) käyttö kouluissa yleistyy. Tvt:n hyödyntäminen paitsi tuo oppimiseen tehokkuutta ja yksilöllisyyttä myös avaa uusia pedagogisia näköaloja. Jatkoopiskelu ja työelämään sijoittuminen vaativat ainakin perustavia tvt-taitoja jokaiselta. Suomessa on yleisesti nähty, että voimme menestyä kansainvälisesti vain korkean teknologian maana. Uusi tekniikka yleistyy kouluissa hitaasti, ainakin hitaammin kuin vaikkapa yritysmaailmassa. Tähän on syynä resurssien vähyys: uusin tekniikka maksaa kouluille usein liikaa, eivätkä opettajat osaa hyödyntää uutta teknologiaa ilman koulutusta. Verkkojen tehokas hyödyntäminen opetuksessa vaatii opettajilta myös uudenlaista pedagogista näkemystä. Siksipä tvt-tekniikan opetuskäytössä on paljon koulukohtaisia laatu- ja määräeroja. Kehittämissuunnitelman tehtävä on hahmottaa Sipoon opetustoimeen opetussuunnitelmamme tietostrategian toteuttamista edistävä organisaatiomalli. Organisoinnin avulla pyritään turvaamaan kaikille Sipoon oppijoille mahdollisuus saavuttaa tietostrategian mukaiset tavoitteet; kehittää ja lisätä tvt:an käyttöä ja turvata kouluille riittävä lähituki. 9DOLWWXVWUDWHJLD Pedagogisen oppilasverkon tarpeet poikkeavat hallintoverkon tarpeista. Mm. tietoturva- ja salassapitovelvoitteet ovat pienemmät. Myös laitteistojen toimintavarmuuden säilymiseen ei tarvitse suhtautua yhtä kriittisesti kuin hallintoverkossa. Pedagogisen verkon käyttäjillä on puolestaan tarpeita päästä kokeilemaan erilaisia sovellutuksia ja kehittämään optimaalista oppimisympäristöä. Vakioinnin velvoitteesta voidaan tinkiä helpommin kuin hallintoverkossa. Pedagogisen verkon hallintomalli on hajautetumpi kuin hallintoverkossa: useat tahot osallistuvat verkon kehittämiseen. Keskeistä on helppo saavutettavuus ja hallinnoinnin minimointi. Oppilaan tulee päästä samalla päätelaitteella verkkoon sekä koulussa että kotona. Pohdittaessa erilaisia ratkaisumalleja pedagogisen verkon järjestämiseksi todettiin, että tukipalvelujen yksipuolinen osto ulkopuoliselta tarjoajalta tulisi sekä kalliiksi että pidentäisi tuen vasteaikaa. Myös kunnan IT-yksikön tarjoamia palveluja voidaan käyttää vain rajoitetusti, koska yksikön resurssit ovat kiinni hallintoverkon ylläpidossa. Koulun oman henkilöstön käyttäminen parantaa tuen saatavuutta ja lyhentää vasteaikaa. Yhteistyö eri tahojen kesken sopii pedagogisen verkon ylläpitoon ja kehittämiseen. Pedagogisen verkon kehittäminen irrallaan hallintoverkosta avaa mahdollisuuksia myös säästöihin.
5 .l\wlqq QWHKWlYlW 3HGDJRJLQHQWXNL Opetussuunnitelmaan sisältyvä tietostrategia edellyttää, että kouluihin nimetään pedagoginen tukihenkilö. Tämän pedagogisen tukihenkilön tehtävä on kehittää koulunsa tieto- ja viestintätekniikan käyttöä. Hän etsii uusia sovelluksia ja ohjelmia koululleen ja opastaa niiden käytössä. Hän voi myös etsiä yhteistyökumppaneita verkkooppimisprojekteihin. Erittäin tärkeä tehtävä on innostaa muita opettajia tieto- ja viestintätekniikan käyttöön. Hän selvittää myös kuinka paljon ja millaista laitekantaa opettajat toivovat ja ottaa selville uusien innovaatioiden käyttömahdollisuuksista. Koulukohtaisten pedagogisten tukihenkilöiden lisäksi on tarpeen palkata kaikkia kouluja palveleva yhteinen verkkopedagogi, joka voi keskittyä verkon opetuskäytön kehittämiseen. Koulukohtaisten pedagogisten tukihenkilöiden resurssi on useimmiten vain yksi tunti viikossa. 7HNQLQHQWXNL Teknisestä tuesta ja teknisen infrastruktuurin kehittämisestä huolehtii jatkossa EDU-IT. Jotta kouluissa voidaan hyödyntää verkkoja ja tietokoneita opiskeluun, on varmistettava että verkkoyhteydet ja laitteet toimivat häiriöittä. On havaittu, että tekniset ongelmat vähentävät ratkaisevasti opettajien innostusta hyödyntää uutta tekniikkaa. Kouluissa ei yleensä ole henkilökohtaisia koneita, vaan laitteita käyttää useita monentasoisia osaajia. Koulujen laitekanta kuten myös opettajien osaaminen voivat poiketa toisistaan paljonkin. Nämä seikat lisäävät teknisen tuen tarvetta. Koulut tarvitsevat oman teknisen lähituen. Useimmat pulmatilanteet johtuvat nopeasti ratkaistavista syistä ja laitteet olisi myös välittömästi saatava toimimaan jo oppitunnin aikana. Siksi tuen kutsuminen kauempaan ja vasteajan vaihtelevuus ei anna tyydyttävää tulosta. Teknisen tuen tärkeä tehtävä kouluissa on myös toimia laitteiden käytön opastajana. Koulujen teknisen tukihenkilön tehtävät: - arvioida vuosittain oman koulun tvt-tuen vaatimat resurssit - tehdä esityksiä laitehankinnoiksi yhdessä pedagogisen tuen kanssa - asentaa tarvittavat ohjelmat ja suorittaa päivitykset - huolehtia laitteiden toimivuudesta ja tehdä/tilata tarpeelliset korjaukset - opastaa henkilöstöä ja tarpeen vaatiessa oppilaita laitteiden ja ohjelmien käytössä
6 - toimia arviointivastaavan apuna sekä oman koulun että opetustoimen arvioinnin sähköisessä toteuttamisessa ja tulosten koonnissa yhteenvetoineen Teknisenä tukena toimivan koulun oman työntekijän taitotaso voi lähitulevaisuudessa vaihdella suurestikin. Tärkeintä on varmistaa toista tukeva järjestelmä niin, että ensiapua on aina saatavissa. Tätä edesauttaa Sipoo Instituutissa - Sibbo Institutet ssa tapahtuva koulutus ja toisilta tukihenkilöiltä saatava tieto. Teknisen lähituen lisäksi koulujen käytössä tulee olla kokopäiväinen mikrotukihenkilö. Nämä palvelut järjestetään osittain kunnan IT-osastolta ja osittain ulkopuolisilta yrityksiltä ostopalveluina. 0XXWWHKWlYlW Kouluissa on muitakin tietostrategiaan liittyviä tehtäviä, kuten koulun kotisivujen laatiminen ja ylläpito sekä muista teknisistä laitteista kuten AV-laitteista huolehtiminen. Sipoo Instituutin - Sibbo Institutet n tukihenkilöt huolehtivat näistä asioista. 7RLPLQQDQMDWNXYXXGHQWXUYDDPLQHQ 5HNU\WRLQWL Jokaiselta koululta etsitään halukkaat pedagogisen tuen ja teknisen tuen tehtäviin. Sipoo Instituutti Sibbo Institutet toimii rekrytoijana yhdessä rehtorien kanssa. Mikäli joltain koululta ei löydy halukkaita molempiin tehtäviin, voi tehtäviä hoitaa yksi henkilö tai hän yhdessä toisen koulun tuen kanssa. Sipoo Instituutti voi myös tarjota tilapäistä apua ongelmatilanteissa, kunnes tuki saadaan järjestettyä. EDU-IT koordinoi teknistä tukea..rxoxwxvmdvlwrxwwdplqhq Tukitehtävissä toimivat tarvitsevat koulutusta. Osa täytyy kouluttaa tieto- ja viestintätekniikan saloihin ja jo ko. maailmaan perehtyneet tarvitsevat jatkuvaa tietotaidon päivitystä. Tukihenkilöistä muodostetaan Sipoon Instituutin Sibbo Institutet n katon alle oppiva yhteisö, jolloin suuri osa koulutusta tapahtuu tietojen jakamisen ja verkottumisen avulla. Sipoo Instituutti Sibbo Institutet huolehtii koulukohtaisen tieto- ja viestintätekniikan saannista ja järjestää säännöllisesti koulutusta tälle ryhmälle. Lisäksi tukihenkilöt voivat hakeutua heitä hyödyntäviin koulutuksiin omatoimisesti toimintaan varattujen resurssien puitteissa..rruglqrlqwlydvwxx
7 Pedagogisen verkon koordinoinnista ottaa vastuun Sipoo Instituutti - Sibbo Institutet, jonka toimintaa vahvistetaan tarpeen mukaan. Lisäksi Sipoo Instituutin Sibbo Instututet n tehtävänä on seurata ja tuottaa tietoa asiasta päättäville, jotta koulujen hallintokoneet ja - ohjelmat ovat mahdollisimman optimaalisessa suhteessa toimintaan ja kustannuksiin. (Sipoo Instituutti Sibbo Institutet ei kuitenkaan vastaa hallintoverkon toiminnasta.) Oppilasverkon käytännön operatiivisesta johdosta vastaa koordinaattori ohjausryhmän alaisuudessa..xvwdqqxnvhwmduhvxuvvlw Sipoo Instituutille osoitetaan koulujen määrärahajaon yhteydessä opetusjohtajan päätöksellä rehtorikokouksen esityksestä koulujen tieto- ja viestintätekniikan tukeen käytettävissä oleva määräraha. Osa määrärahoista osoitetaan Sipoon kunnan IT-yksiköltä ostettaviin teknisiin EDU-IT palveluihin. Lopuilla määrärahoilla parannetaan Sipoon koulujen laitekantaa ja maksetaan Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n tukihenkilöiden palkkiot. Valtaosa määrärahoista käytetään Sipoon koulujen pedagogiseen kehittämiseen ja toiminnan organisoimiseen. Kouluille jaettavassa tukiresurssissa pyritään noudattamaan kokonaismäärärahan puitteissa seuraavia perusteita: - tekninen tuki 6-10min/kone/viikko. Tuki lasketaan tunteja/kuukausi. - pedagoginen tuki: 1-6 t/koulu/viikko. Tuki lasketaan tunteja/kuukausi.. Teknisen tukihenkilön tuntipalkan laskentaperuste määräytyy Kvtes:n kohdassa 01 ATK030 ilmoitettu vähimmäispalkkamäärä korotettuna 40%. Näin saatu kuukausipalkka jaetaan tehtävällä 163 tunnilla kun oletuksena on 38,15 tunnin työviikko. Tätä tuntipalkkiota voidaan perustelluista syistä korottaa rehtorin päätöksellä korkeintaan 10%. Perusteina ovat usean vuoden kokemus ja käytännössä osoitettu erinomainen osaaminen. Pedagogisen tuen tuntipalkkio on ko. opettajan tukituntipalkkio tehtyä 1,5 tuntia kohden. Kokopäiväisen verkkopedagogin palkka määräytyy samojen periaatteiden mukaan kuin se on ollut niissä kunnissa, joissa vastaavia tehtäviä on hoitanut kokopäiväinen henkilö. SI:n koordinaattoreiden palkkauksesta päättää rehtorikokous Sipoo Instituutin - Sibbo Institut n ohjausryhmän esityksestä. Opetusjohtaja hyväksyy päätöksen. Palvelimen ylläpitoon ja koulutukseen varataan oma resurssi. Lisenssimaksut muodostavat kouluille huomattavan kulun. Tämän toimintamallin (EDU-IT) yhteydessä tutkitaan mahdollisuuksia siirtyä enenevästi kertamaksullisiin lisensseihin ja toisaalta maksuttomaan, avoimeen käyttöjärjestelmään. Pyrkimyksenä on vähentää lisensseistä aiheutuvia kuluja.
8 Budjettiesitys vuoden 2010 budjetin valmistelua varten on seuraava: Tulot Sipoon Instituutin vuotuinen määräraha EUR Sibbo Institut n vuotuinen määräraha EUR Sipoon koulujen määrärahoihin varattu osuus IT-kuluista (aiemmin: kunnan IT-osaston sisäinen oppilasverkon laskutus vuosittain): Palkkalustannukset: EU Tietoliikennekustannukset: EUR MS lisenssit: EUR IT- leasingmaksut: EUR Toiminnan tehostamisesta saatu säästö: EUR Opetushallituksen koulutusavustus EUR Tulot yhteensä: EUR Menot Kunnan IT-yksiköltä ostettavat tekniset EDU-IT palvelut: Teknisen tuen palkkakustannukset: EUR Tietoliikennekustannukset: EUR MS lisenssit: EUR IT- leasingmaksut: EUR Koulujen tekninen tuki (mikrotuki, av-laitteiden sekä atk-välineiden hoito) EUR Koulujen pedagoginen lähituki ja verkkopedagogi EUR Koordinaattoreiden palkat EUR Ohjausryhmän puheenjohtajan palkka Matkakustannukset EUR Koulutus EUR Koulujen laitehankinnat EUR
9 Menot yhteensä EUR ('8,7 Yhteistyö koulujen ja kunnan IT-yksikön kanssa on ollut kiinteää ja hedelmällistä. Koulut ovat ostaneet verkkoyhteydet ja hallintokoneiden ylläpidon IT-yksiköltä. Lisäksi IT-yksikkö on konsultoinut kouluja lukuisissa ongelmatilanteissa. Yhteistyötä syvennetään tässä toimintamallissa. Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n omat tekniset tukihenkilöt tekevät jatkossa kiinteämpää yhteistyötä kunnan IT-yksikön kanssa EDU-IT sateenvarjon alla. Sipoo Kunnan IT-yksiköstä nimetään kaksi henkilöä EDU-IT:n teknisiksi vastuuhenkilöiksi. EDU-IT toimii yhteistyössä Sipoo Instituutin Sibbo Institut n ohjausryhmän ja koordinaattoreiden kanssa. Vastuu teknisestä toimivuudesta siirtyy EDI-IT ryhmälle, joka valitsee keskuudestaan ryhmän johtajan. Sipoo Instituutti - Sibbo Institutet seuraa hallintoverkon kustannuksia ja saa vuosittain ITyksiköltä yhteenvedon opetustoimen laskutuksista. Pedagogisen oppilasverkon osalta Sipoo Instituutti Sibbo Institutet etsii kustannustehokkaimman järjestelyn. Laite- ja ohjelmahankinnoissa Sipoo Instituutti Sibbo Institutet kerää hyviä kokemuksia ja hankintayhteyksiä. Pyritään luomaan selkeä yleiskuva tieto- ja viestintätekniikan vuosittaisista menoista, jotta resurssien riittävä jako on mahdollista. 7HNQLVHWUDWNDLVXWO\K\HVWL 3DOYHOLQ Sipoo Instituutti Sibbo Institutet keskittää Internet-verkkopalvelut omalle palvelimelle. Palvelimen teknisestä vuokrauksesta ja ylläpidosta tehdään sopimus sopivan toimijan kanssa. Täten saadaan varmistettua joustava ja kaikkiin koulujen tarpeisiin vastaava kustannustehokas, teknisesti varmatoiminen palvelu..rwlvlyxw Jokainen suomenkielinen koulu ylläpitää kotisivuja. Kotisivujen ilme yhtenäistetään koko kunnassa. Sivut rakennetaan dynaamiselle sivupohjalle, jotta niiden päivittäminen esim. koulusihteereiden toimesta onnistuu hyvin. Kotisivujen avulla koulu tiedottaa ajankohtaisista asioista, antaa persoonallisen ilmeen toiminnalleen ja edistää positiivisen
10 verkottumisen mahdollisuuksia. Kotisivujen sisällöstä vastaa rehtori. Kotisivuilla olevat tiedot päivitetään vähintään kerran kuussa. Kouluille nimetään kotisivuvastaava toimintasuunnitelmaan. Koulun tekninen tai pedagoginen tuki voi toimia kotisivuvastaavana. Kotisivut keskitetään Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n palvelimelle. 2SSLPLV\PSlULVW W Oma palvelin mahdollistaa myös yhteisten oppimisalustojen käytön. Pedagogisen kehittämisen kannalta on tärkeää, että koulut löytävät toimivia oppimisympäristöjä. <KWH\GHW Sipoo Instituutti - Sibbo Institutet vaikuttaa aktiivisesti nopeiden Internet-yhteyksien ja langattomien verkkojen rakentamiseen kaikkiin Sipoon kouluihin. <KWHLVW\ MDYHUNRWWXPLQHQ Toimintamallin keskeinen ajatus on koulujen välisen yhteistyön lisääminen ja yhteistyöstä saavutettavan hyödyn optimoiminen. Koulujen tukihenkilöt muodostavat verkoston, jossa alan tieto lisääntyy ja liikkuu. Sipoo Instituutti - Sibbo Institutet järjestää tukihenkilöille eri kouluilla säännöllisiä tapaamisia, jolloin tutustutaan eri koulujen ratkaisuihin tarkastellen niiden vahvuuksia ja heikkouksia. Tarkoitus on, että tukihenkilöt toimivat yhteistyössä koulullaan ja muiden kanssa. Näin varmistetaan, ettei osaaminen ole vain yksittäisten opettajien tietoa. Sipoo Instituutti - Sibbo Institutet koordinoi laajempia verkkoyhteistyöhankkeita ja etsii aktiivisesti ulkopuolista rahoitusta. Koulut tekevät myös omia verkkoprojektejaan. 7RLPLQQDQRKMDXV Sipoo Instituutin - Sibbo Institutet n toiminnan linjoista päättää sivisysvaliokunta. Instituutin Institutet n toimintaa kokonaisuudessaan valvoo opetusjohtaja yhdessä opetustoimen ohjausryhmän kanssa.sipoo Instituutin Sibbo Institutet n oma ohjausryhmä seuraa, ohjeistaa ja resursoi toimintaa. Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n ohjausryhmän muodostavat suomen- ja ruotsinkielisten rehtoreiden edustajat. Ohjausryhmän puheenjohtaja toimii Sipoo Instituutin - Sibbo Institutet n koordinaattoreiden esimiehenä.
11 6HXUDQWDMDUDSRUWRLQWL Sipoo Instituutti laatii koulujen aikataulujen mukaisesti oman työsuunnitelmansa, toimintakertomuksensa ja budjettiehdotuksensa. Näistä ilmenevät toiminnan tavoitteet, toimenpiteet sekä resurssien jako ja riittävyys. Koulut raportoivat omissa vastaavissa asiakirjoissaan miten tietostrategia on kouluissa toteutunut, sekä miten Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n toiminta on ollut tukemassa tavoitteiden toteutumista. 6LSRR,QVWLWXXWLQ±6LEER,QVWLWXWHW QKDOOLQWDNDDYLR +$//,17$7$.$$9,26LSRR,QVWLWXXWWL±6LEER,QVWLWXWHW SIVISTYSVALIOKUNTA: puheenjohtaja: Pekka Säynätjoki OPETUSTOIMEN OHJAUSRYHMÄ: Jari Alasmäki (puheenjohtaja) ja Bjarne Mollgren, Armi Kivimäki, Jan-Erik Holmkvist, Solveig Åström, Jorma Joki-Korpela, Hannu Ollikainen, Seppo Kärpänen SIPOO INSTITUUTTI SIBBO INSTITUTET OHJAUSRYHMÄ: Jorma Joki-Korpela (puheenjohtaja) ja Aarne Alatalo, Mervi Jokela, Seppo Kärpänen, Hannu Ollikainen SIPOO INSTITUUTTI SIBBO INSTITUTET: Juha Kuusela: strateginen suunnittelu ja toiminnan organisointi ja Jörgen Holmberg: opettajien täydennyskoulutus PEDAGOGINEN TUKI koulujen pedagogiset tukihenkilöt kehittämishankkeet opettajien täydennyskoulutusohjelma TEKNINEN TUKI: EDU-IT koulujen tekniset tukihenkilöt tekninen johto: Sipoon kunnan ITosasto (Jan-Moritz Lindroos ja Viktor Eskman)
Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille
Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille 2016 2021 Sisällys: 1. Johdanto 2. Ilmajoen koulujen tvt käytön tavoitteet vuosille 2016 2021 3. Käytännön toteutus 3.1. Sovellukset
LisätiedotLappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia
Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus
LisätiedotSipoo Instituutti, kehittämissuunnitelma vuosille 2009-2013 / Sibbo Institut utvecklingsplan för åren 2009-2013
Sivistysvaliokunta/ 22 11.03.2009 Bildningsutskottet Suomenkielinen koulutusjaosto 72 27.10.2009 Sivistysvaliokunta/ 92 11.11.2009 Bildningsutskottet Suomenkielinen koulutusjaosto 4 02.02.2011 Sipoo Instituutti,
LisätiedotKARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020
KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2012 1 (5) 91 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björnberg-Enckellin ym. koulujen IT-strategiaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-004357
LisätiedotALUEELLINEN TVT - HANKE 2011 2015 Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen tukena Harri Luttinen
ALUEELLINEN TVT - HANKE 2011 2015 Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen tukena Harri Luttinen KUUMA - seutu muodostuu pääkaupunkiseudun ympärillä sijaitsevista 10 kehyskunnasta. KUUMA - seutuun
LisätiedotTvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta
Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke
LisätiedotPerusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.
Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä
LisätiedotOpettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot
Opettajan TVT-työkalupakki Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettaja TVT-työkalupakki tvt.tampereenseutu.fi TVT-koulutustarjonta
LisätiedotAuran yhtenäiskoulun tieto- ja viestintätekniikan suunnitelma
Auran yhtenäiskoulun tieto- ja viestintätekniikan suunnitelma Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Visio 3. Perusopetuksen TVT- opetuskäytön tavoitteet 4. Tekninen ympäristö 4.1 Verkkoyhteydet 4.2 Tietoturva
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotTietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009
Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Valkeakoski-opiston tietostrateginen visio...1 2 NYKYTILA JA TAVOITE...1 2.1 Tekniset valmiudet...1 2.1.1 Tavoite...1 2.2 Henkilökunnan
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
LisätiedotKOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA
KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo & kehittämispäällikkö Paula Järnefelt Tulevaisuuden koulu 16.4.2015 Tällä hetkellä Vantaalla
LisätiedotKeski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotSipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Hallinto ja tukipalvelut
Sipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Enter näyttäytyy opiskelijalle yhtenä kokonaisuutena, jossa laadukkaan opiskelun etenemiselle
LisätiedotPirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.
LisätiedotPirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelman verkostossa mukana (tilanne syyskuussa 2008) Akaan lukiot Kalevan lukio Kangasalan lukio Lempäälän lukio Mäntän seudun
LisätiedotLYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit
OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun
LisätiedotAkaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11
Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOpiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt
Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu
LisätiedotTIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.
TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,
LisätiedotKatsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA
Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
LisätiedotTAHTO. Tueksi Oppimisessa. Koulutoimenjohtaja Esa Santakallio, Pedagoginen suunnittelija Heini Majaranta Riihimäen kaupunki
TAHTO Teknologia Arje en Hyödyksi ja Tueksi Oppimisessa Koulutoimenjohtaja Esa Santakallio, Pedagoginen suunnittelija Heini Majaranta Riihimäen kaupunki Kansallinen TVT -käytön opetuskäytön suunnitelma
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotTietoyhteiskuntaosaamista kouluille Selänteellä. TVT osaamiskartoituksen tuloksia
Tietoyhteiskuntaosaamista kouluille Selänteellä TVT osaamiskartoituksen tuloksia Kyselyn toteutuksesta Kysely toteutettiin OPEKA työkalulla syksyllä 2013 Selänteen alueella sekä Nivalan Ylivieskan seutukunnassa
LisätiedotOPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011
OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011 Krisse Sulonen ja Minna Taivassalo-Salkosuo Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus RAHOITUSKEHYKSET 2011 RAHOITUSALUE VASTUUVIRANOMAINEN
LisätiedotETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia
ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista
LisätiedotSOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa
SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa
LisätiedotSelänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste
Selänne 13.9.2016 Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable! - Michael Fullan
LisätiedotPOP perusopetus paremmaksi
POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa
LisätiedotVirtuaaliluokkahankkeen kokous
Virtuaaliluokkahankkeen kokous 8.10.2009 ISOverstaan virtuaaliluokka hanke (lukiot) Prosessin painopistealueet kussakin hankkeessa 1.1.2008-20 pilottilukiota - Mediapalvelimen pystyttäminen ja testaaminen
LisätiedotKansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas
Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä
LisätiedotOPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA
Tampereen kaupunki RAPORTTI 1 Hyvinvointipalvelut Perusopetus 27.4.2007 OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA TVT-strategiatyön arviointi 2007 1 SISÄLTÖ
LisätiedotPOP perusopetus paremmaksi
POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet
Lisätiedothttp://www.topirkka.fi
http://www.topirkka.fi Topirkka.fi -portaali sisältää yhtenäisten pelisääntöjen, ohjeistusten, lomakkeiden lisäksi työssäoppimispaikkarekisterin ja varauskalenterin. Topirkka.fi -portaalin käytöstä, kehittämisestä
LisätiedotTieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee
LisätiedotOpetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
LisätiedotTyöelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?
Työelämäpedagogi Mitä työelämäpedagogiikka on? millaisilla menetelmillä ja ratkaisuilla päästään siihen tavoitteeseen joka on asetettu ja tai olemassa toimitaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän ja
LisätiedotAjatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä
Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
Lisätiedoteops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa
eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa Jari Halonen, KL tvt-koordinaattori eops3.0 hankevastaava jari.halonen@ylojarvi.fi Jari Halonen 1 1. Ops muuttuu, muuttuuko koulun kulttuuri
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 102. Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1 4415/02.08.00/2014 102 Valtuustoaloite koululaisten taulutietokoneiden hankintaedellytysten selvittämisestä (Kvasia) Valmistelijat / lisätiedot: Asko Lippo, puh.
LisätiedotToimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:
Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,
LisätiedotKehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla
Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen tuen keskus - 2008 Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 MAAHANMUUTTAJIEN
LisätiedotRopeka. Taustakysymykset
Ropeka Kysely koostuu taustakysymyksistä ja neljästä eri teemasta koostuvasta osiosta. Jokaisessa osiossa pyydetään ensin arvioimaan oppilaitoksesi tämän hetkistä tilannetta neljän kuvauksen perusteella
LisätiedotDynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa
Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotKansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH
Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla
LisätiedotSosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa
Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme
LisätiedotOsaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen
Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,
Lisätiedot1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta
Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen
LisätiedotSUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI
SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset
LisätiedotSisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
LisätiedotOpettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä
Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen
LisätiedotSAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA
SAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA YLEISTÄ Tietostrategia sisältää perusasioiden linjaukset tieto-ja viestintätekniikan käytöstä Saaristen koulussa sekä hallinnon että opetuksen käytön näkökulmasta. Hallinnon
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
LisätiedotLearning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
LisätiedotOpetushenkilöstö Punkaharju
Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)
LisätiedotTehtäväni Kangasalan kunnassa ja Vatialan koulussa: luokanopettaja, avustava rehtori, TVT koordinaattori
Isä, voinko käyttää konetta hetken? Miksi? Mun pitää ladata koulun sivuilta mun kotitehtävä ja tulostaa se! Tiedätkö muka kuinka se tehdään? Valmis! Kiitos isä! Kun olin sinun ikäisesi, meidän piti kopioida
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös. Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10.
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10.2013 Tieto- ja viestintätekniikka Euroopan kouluissa ja Suomessa Mitä
LisätiedotLuonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle.
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys 2010 -luvulle SSÄLLYS - Ope.fi taitotasot (2000) - Ope.web taitotasot (2008) - Kysymyksiä taitotasojen uusiksi osaamisalueiksi
LisätiedotPorilainen tapa toimia
Porilainen tapa toimia Asukkaita 83 292 (31.12.2012) 11. suurin Pinta-ala 820km 2 107. suurin Päivähoidossa lapsia: 3061 Peruskoulun oppilaita: 7082 Lukio tutkintoon opiskelevia: 1504 Opettajia: 702 (+22
LisätiedotOpe.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa
Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus
For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat
LisätiedotSelvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa
Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016
Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän
LisätiedotNakkilan kunnan M -suunnite lma alkae n. Oppimisympäristö antaa mahdollisuuden ja innostaa oppimaan ajasta ja paikasta riippumatta.
M -str ategia Nakkilan kunnan M -suunnite lma 1.8. 2017 alkae n VISIO Oppimisympäristö antaa mahdollisuuden ja innostaa oppimaan ajasta ja paikasta riippumatta. TAVOITETI LA Tieto-ja v iestintäte kniikka
LisätiedotAlueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet
Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten
LisätiedotKoulussa kaikki hyvin? tietohallinto kuntoon, lyhyt oppimäärä
Koulussa kaikki hyvin? tietohallinto kuntoon, lyhyt oppimäärä Tieken Vaikuta ja vaikutu seminaari 16.9.2010 jyrki.koskinen@fi.ibm.com Koulutoimen tietohallinto kuntoon, lyhyt oppimäärä Havaintoja ja ongelmia
LisätiedotArjen tietoyhteiskunta - hanke
Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä
LisätiedotHAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:
Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus
Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Puheenvuorojen aiheet Kansalliset tavoitteet ja tilanne Espoossa Sosiaalinen media oppimisessa Kodin ja koulun yhteistyö
LisätiedotHankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen
Hankeseminaari Avaus 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Oppimisympäristöjen kehittäminen ja TVT:n opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat - valtionavustukset hankkeille Oppimisympäristöjen
LisätiedotValtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo
Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen
LisätiedotErityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana
Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen
LisätiedotAvaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla
Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen
LisätiedotUusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus
Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus
Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava
LisätiedotVUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7
1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain
LisätiedotPihlavan koulun tietostrategia 2008
Pihlavan koulun tietostrategia 2008 1 PIHLAVAN KOULUN TIETOSTRATEGIA 2008 Pihlavan koulussa on toukokuussa 2008 1-6 luokan oppilaita 185 sekä yksi esiopetusluokka. VISIO: Yhtenäinen ja toimiva informaatioteknologia
LisätiedotMiten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen
Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? 25.3.2010 Sirkka Hulkkonen Vaikuttavuus alkaa ideasta Mihin hanke perustuu? Onko taustalla Teknologian kehittyminen Rakenteiden muuttuminen
LisätiedotVirtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1
Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama
LisätiedotKemin peruskoulut ja Lukio käyttävät Linux-järjestelmää. Antti Turunen ICT-asiantuntija
Kemin peruskoulut ja Lukio käyttävät Linux-järjestelmää Antti Turunen ICT-asiantuntija Perustietoa Peruskouluja 6 Toimipisteitä 7 Lukio Oppilasmäärät Perusopetuksessa n.1900 oppilasta Lukiossa n. 470 opiskelijaa
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotUusi Osaaja 2 Hankkeen tavoitteet
Uusi Osaaja 2 Hankkeen tavoitteet 16.11.2011 Uusi Osaaja 2 TAUSTA: Alun perin (v. 2010) haettiin yhtä isoa hanketta, mutta sai vain osan rahoituksesta Uusi Osaaja 6/2010 12/2011 Uusi hakukierros 2/2011
LisätiedotToiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.
LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa
LisätiedotOnko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi.
Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. vtoasp -palvelu 1) Huolehtii yrityksesi tietojärjestelmän
LisätiedotKohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa
Kohti kuntouttavaa arkea Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa Oppimisen ja kasvun tuen päivät Jyväskylä 22.9.2016 Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri VALTERI on Opetushallituksen toimialaan kuuluva valtakunnallinen
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut
Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle
LisätiedotFUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
Lisätiedot