Opettajien täydennyskoulutus järjestetään yhteistyössä Opetusalan koulutuskeskus OPEKON, Helsingin

Transkriptio

1 6LSRR,QVWLWXXWWL±6LEER,QVWLWXWHW.HKLWWlPLVVXXQQLWHOPDYXRVLOOH± 7LLYLVWHOPl Oppiminen on kulttuuristen välineiden käyttämistä. Kolme tärkeintä kulttuurista välinettä ovat puhuttu ja kirjoitettu kieli sekä tietoverkot, joka yhdistää ihmiset. Sipoo Instituutin - Sibbo Institutet n tehtävänä on kehittää tietoverkkojen käyttöä Sipoon kouluissa. Nykynuorille tietoverkot ovat luonteva oppimisen ympäristö. Tehokas oppiminen on toiminnallista yhdessä tuottamista. Tietoverkoissa tämä onnistuu hyvin. Tulokset pitkäaikaisesta verkkotyöskentelystä Sipoon kouluissa ovat erinomaisia. Koulujen tehtävänä on kasvattaa myös vastuullisia verkon käyttäjiä. Sipoo Instituutti Sibbo Institutet antaa arvokasta apua opetussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteuttamiseen. Sipoon koulujen tieto- ja viestintätekniikan laitekanta sekä opettajien koulutus on tarpeen uudistaa. Kaikkien Sipoon koulujen laitekanta halutaan nostaa samalle tasolle kuin se on nyt Sipoon lukiossa (Enterissä) sekä syksyllä 2009 Söderkullaan valmistuvassa yhtenäiskoulussa. Varat tähän kehitystyöhön, n EUR, saadaan 4 5 vuoden kuluessa organisoimalla uudelleen oppilasverkon ylläpito. Lisäksi haetaan Opetushallitukselta koulutustukea. Nyt suunniteltu kehitysponnistus ei lisää kunnan menoja. Varat toimintaan on jo osoitettu opetustoimen budjetissa. Kyseessä on olemassa olevien varojen uudelleenorganisointi ja toiminnan tehostaminen. Oppilasverkon ylläpidon uudistaminen toteutetaan perustamalla uusi sateenvarjo-organisaatio EDU-IT, jossa Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n tekniset tukihenkilöt ja Sipoon kunnan IT-osaston kouluverkon ylläpidosta vastaavat työntekijät muodostavat toiminnallisen yhteenliittymän, joka huolehtii Sipoon oppilasverkon toiminnasta ja kehittämisestä. Tämän yksikön organisointivastuu on Sipoo Instituutilla Sibbo Institutet lla ja tekninen vastuu Sipoon kunnan IT-osastolla. Varat toimintaan tulevat niistä kouluille merkityistä budjettivaroista, joita Sipoon kunnan IT-osasto on sisäisenä laskutuksena perinyt vuosittain kouluilta oppilasverkon ylläpidosta. Näiden varojen hallintaa ehdotetaan siirrettäväksi Sipoo Instituutille Sibbo Institutet lle. Sipoon kunnan IT-osasto laskuttaa suoraan Sipoo Instituuttia Sibbo Institutet a koulujen asemasta. Oppilasverkon toiminnat toteutetaan kustannustehokkaalla tavalla hyödyntäen avointa lähdekoodia ja pedagogiselle verkolle sopivia laiteratkaisuja. Opettajien täydennyskoulutus järjestetään yhteistyössä Opetusalan koulutuskeskus OPEKON, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus PALMENIAN ja Tietotekniikan kehittämiskeskus TIEKEN kanssa. Rahoitus koulutuksen järjestämiseen haetaan Opetushallitukselta. Koulutuksen yhteydessä kartoitetaan Sipoon opettajien tieto- ja viestintekniikan taidot ja opetuskäyttö. Varat koulujen laitekannan parantamiseen suunnataan tämän kartoituksen antaman palautteen mukaan. Opettajien täydennyskoulutus räätälöidään koulukohtaisesti työyhteisöön sopivaksi. Kehittämissuunnitelman toteuttaminen edellyttää Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n roolin selkeyttämistä. Sipoo Instituutti Sibbo Institutet on Sipoon opetustoimen kehittämisyksikkö, joka toimii Sivistysvaliokunnan alaisuudessa ja sen toimintaa ohjaa Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n ohjausryhmä Opetustoimen ohjausryhmän alaisuudessa.

2 6LSRR,QVWLWXXWWL±6LEER,QVWLWXWHW.(+,77b0,668811,7(/0$9826,//( Mikä on Sipoo Instituutti - Sibbo Institutet? Organisaation tavoitteet ja tehtävät Valittu strategia Käytännön tehtävät Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen Kustannukset ja resurssit / vuoden 2010 budjettiehdotus EDU-IT Tekniset ratkaisut lyhyesti Yhteistyö ja verkottuminen Toiminnan ohjaus Seuranta ja raportointi Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n hallintakaavio

3 0LNlRQ6LSRR,QVWLWXXWWL6LEER,QVWLWXWHW" 6LSRR,QVWLWXXWWL±6LEER,QVWLWXWHW±WHKRNNXXWWDRSSLPLVHHQMDXXVLDSHGDJRJLVLDQlN DORMD Sipoo Instituutti Sibbo Institutet on suomen- ja ruotsinkielisten koulutusjaostojen vuonna 1999 perustama kaksikielinen organisaatio, jossa sipoolaiset opettajat kehittävät tietoverkkojen pedagogista käyttöä Sipoo kouluissa. Kehittämistyötä on tehty yhtäjaksoisesti perustamisesta lähtien ja Sipoo Instituutti Sibbo Institutet on sitonut hankkeidensa avulla valtion varoja useita satoja tuhansia euroja Sipoon koulujen hyväksi. Sipoo Instituutilla oli myös merkittävä rooli, kun suunnitelmia ammatillisen koulutuksen aloittamisesta Sipoossa ja Enterin rakentamisesta tehtiin Keudan kanssa. Mm. ensimmäinen Sipoo Keuda yhteistoimintasopimus solmittiin Sipoo Instituutin nimissä. Instituutin Institutet n toimintaan ovat osallistuneet kaikki Sipoon opettajat. Toiminnassa aktiivisesti mukana olevia on ollut n. 50. Tietoverkkojen pedagogisen käytön kehittäminen on pitänyt sisällään opettajien koulutusta, tukipalveluja sekä huolehtimista teknisestä infrastuktuurista yhdessä kunnan IT-osaston kanssa. Sipoo Instituutti Sibbo Institutet on toiminut koko olemassaolonsa ajan opetustoimen kehittämisen moottorina. 2UJDQLVDDWLRQWDYRLWWHHWMDWHKWlYlW 7XUYDWDVLSRRODLVLOOHNRXOXODLVLOOHRSHWXVVXXQQLWHOPDDQVLVlOW\YlQWLHWRVWUDWHJLDQ PXNDLVWHQWDYRLWWHLGHQVDDYXWWDPLQHQ Tieto- ja viestintätekniikan taitojen valmiustaso on määritelty opetussuunnitelmassa. Sipoolaiset koulut pyrkivät saavuttamaan valtakunnallisen tason opetussuunnitelman linjausten mukaisesti. Teknisten taitojen lisäksi painopistealueena on tietoyhteiskuntavalmiuksien (mm. yhteistoiminnallisuus ja tiedon rakentaminen) kehittäminen..hklwwllmdolvlwlwlhwrmdylhvwlqwlwhnqllndqnl\ww lnrxoxlvvd Muutos perinteisestä opettaja on tiedonjakaja mallista moderniin tutkivan oppimisen ja tiedon rakentamisen - malliin vaatii tukea. Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n pedagogiset tukihenkilöt ovat innovaattoreita ja muutoksenhallinnan asiantuntijoita. 7XUYDWDNRXOXLOOHULLWWlYlOlKLWXNL Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö perustuu toimiviin it-laitteisiin ja yhteyksiin. Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n tekniset tukihenkilöt takaavat infrastruktuurin toimimisen.

4 Tieto- ja viestintätekniikan (tvt) käyttö kouluissa yleistyy. Tvt:n hyödyntäminen paitsi tuo oppimiseen tehokkuutta ja yksilöllisyyttä myös avaa uusia pedagogisia näköaloja. Jatkoopiskelu ja työelämään sijoittuminen vaativat ainakin perustavia tvt-taitoja jokaiselta. Suomessa on yleisesti nähty, että voimme menestyä kansainvälisesti vain korkean teknologian maana. Uusi tekniikka yleistyy kouluissa hitaasti, ainakin hitaammin kuin vaikkapa yritysmaailmassa. Tähän on syynä resurssien vähyys: uusin tekniikka maksaa kouluille usein liikaa, eivätkä opettajat osaa hyödyntää uutta teknologiaa ilman koulutusta. Verkkojen tehokas hyödyntäminen opetuksessa vaatii opettajilta myös uudenlaista pedagogista näkemystä. Siksipä tvt-tekniikan opetuskäytössä on paljon koulukohtaisia laatu- ja määräeroja. Kehittämissuunnitelman tehtävä on hahmottaa Sipoon opetustoimeen opetussuunnitelmamme tietostrategian toteuttamista edistävä organisaatiomalli. Organisoinnin avulla pyritään turvaamaan kaikille Sipoon oppijoille mahdollisuus saavuttaa tietostrategian mukaiset tavoitteet; kehittää ja lisätä tvt:an käyttöä ja turvata kouluille riittävä lähituki. 9DOLWWXVWUDWHJLD Pedagogisen oppilasverkon tarpeet poikkeavat hallintoverkon tarpeista. Mm. tietoturva- ja salassapitovelvoitteet ovat pienemmät. Myös laitteistojen toimintavarmuuden säilymiseen ei tarvitse suhtautua yhtä kriittisesti kuin hallintoverkossa. Pedagogisen verkon käyttäjillä on puolestaan tarpeita päästä kokeilemaan erilaisia sovellutuksia ja kehittämään optimaalista oppimisympäristöä. Vakioinnin velvoitteesta voidaan tinkiä helpommin kuin hallintoverkossa. Pedagogisen verkon hallintomalli on hajautetumpi kuin hallintoverkossa: useat tahot osallistuvat verkon kehittämiseen. Keskeistä on helppo saavutettavuus ja hallinnoinnin minimointi. Oppilaan tulee päästä samalla päätelaitteella verkkoon sekä koulussa että kotona. Pohdittaessa erilaisia ratkaisumalleja pedagogisen verkon järjestämiseksi todettiin, että tukipalvelujen yksipuolinen osto ulkopuoliselta tarjoajalta tulisi sekä kalliiksi että pidentäisi tuen vasteaikaa. Myös kunnan IT-yksikön tarjoamia palveluja voidaan käyttää vain rajoitetusti, koska yksikön resurssit ovat kiinni hallintoverkon ylläpidossa. Koulun oman henkilöstön käyttäminen parantaa tuen saatavuutta ja lyhentää vasteaikaa. Yhteistyö eri tahojen kesken sopii pedagogisen verkon ylläpitoon ja kehittämiseen. Pedagogisen verkon kehittäminen irrallaan hallintoverkosta avaa mahdollisuuksia myös säästöihin.

5 .l\wlqq QWHKWlYlW 3HGDJRJLQHQWXNL Opetussuunnitelmaan sisältyvä tietostrategia edellyttää, että kouluihin nimetään pedagoginen tukihenkilö. Tämän pedagogisen tukihenkilön tehtävä on kehittää koulunsa tieto- ja viestintätekniikan käyttöä. Hän etsii uusia sovelluksia ja ohjelmia koululleen ja opastaa niiden käytössä. Hän voi myös etsiä yhteistyökumppaneita verkkooppimisprojekteihin. Erittäin tärkeä tehtävä on innostaa muita opettajia tieto- ja viestintätekniikan käyttöön. Hän selvittää myös kuinka paljon ja millaista laitekantaa opettajat toivovat ja ottaa selville uusien innovaatioiden käyttömahdollisuuksista. Koulukohtaisten pedagogisten tukihenkilöiden lisäksi on tarpeen palkata kaikkia kouluja palveleva yhteinen verkkopedagogi, joka voi keskittyä verkon opetuskäytön kehittämiseen. Koulukohtaisten pedagogisten tukihenkilöiden resurssi on useimmiten vain yksi tunti viikossa. 7HNQLQHQWXNL Teknisestä tuesta ja teknisen infrastruktuurin kehittämisestä huolehtii jatkossa EDU-IT. Jotta kouluissa voidaan hyödyntää verkkoja ja tietokoneita opiskeluun, on varmistettava että verkkoyhteydet ja laitteet toimivat häiriöittä. On havaittu, että tekniset ongelmat vähentävät ratkaisevasti opettajien innostusta hyödyntää uutta tekniikkaa. Kouluissa ei yleensä ole henkilökohtaisia koneita, vaan laitteita käyttää useita monentasoisia osaajia. Koulujen laitekanta kuten myös opettajien osaaminen voivat poiketa toisistaan paljonkin. Nämä seikat lisäävät teknisen tuen tarvetta. Koulut tarvitsevat oman teknisen lähituen. Useimmat pulmatilanteet johtuvat nopeasti ratkaistavista syistä ja laitteet olisi myös välittömästi saatava toimimaan jo oppitunnin aikana. Siksi tuen kutsuminen kauempaan ja vasteajan vaihtelevuus ei anna tyydyttävää tulosta. Teknisen tuen tärkeä tehtävä kouluissa on myös toimia laitteiden käytön opastajana. Koulujen teknisen tukihenkilön tehtävät: - arvioida vuosittain oman koulun tvt-tuen vaatimat resurssit - tehdä esityksiä laitehankinnoiksi yhdessä pedagogisen tuen kanssa - asentaa tarvittavat ohjelmat ja suorittaa päivitykset - huolehtia laitteiden toimivuudesta ja tehdä/tilata tarpeelliset korjaukset - opastaa henkilöstöä ja tarpeen vaatiessa oppilaita laitteiden ja ohjelmien käytössä

6 - toimia arviointivastaavan apuna sekä oman koulun että opetustoimen arvioinnin sähköisessä toteuttamisessa ja tulosten koonnissa yhteenvetoineen Teknisenä tukena toimivan koulun oman työntekijän taitotaso voi lähitulevaisuudessa vaihdella suurestikin. Tärkeintä on varmistaa toista tukeva järjestelmä niin, että ensiapua on aina saatavissa. Tätä edesauttaa Sipoo Instituutissa - Sibbo Institutet ssa tapahtuva koulutus ja toisilta tukihenkilöiltä saatava tieto. Teknisen lähituen lisäksi koulujen käytössä tulee olla kokopäiväinen mikrotukihenkilö. Nämä palvelut järjestetään osittain kunnan IT-osastolta ja osittain ulkopuolisilta yrityksiltä ostopalveluina. 0XXWWHKWlYlW Kouluissa on muitakin tietostrategiaan liittyviä tehtäviä, kuten koulun kotisivujen laatiminen ja ylläpito sekä muista teknisistä laitteista kuten AV-laitteista huolehtiminen. Sipoo Instituutin - Sibbo Institutet n tukihenkilöt huolehtivat näistä asioista. 7RLPLQQDQMDWNXYXXGHQWXUYDDPLQHQ 5HNU\WRLQWL Jokaiselta koululta etsitään halukkaat pedagogisen tuen ja teknisen tuen tehtäviin. Sipoo Instituutti Sibbo Institutet toimii rekrytoijana yhdessä rehtorien kanssa. Mikäli joltain koululta ei löydy halukkaita molempiin tehtäviin, voi tehtäviä hoitaa yksi henkilö tai hän yhdessä toisen koulun tuen kanssa. Sipoo Instituutti voi myös tarjota tilapäistä apua ongelmatilanteissa, kunnes tuki saadaan järjestettyä. EDU-IT koordinoi teknistä tukea..rxoxwxvmdvlwrxwwdplqhq Tukitehtävissä toimivat tarvitsevat koulutusta. Osa täytyy kouluttaa tieto- ja viestintätekniikan saloihin ja jo ko. maailmaan perehtyneet tarvitsevat jatkuvaa tietotaidon päivitystä. Tukihenkilöistä muodostetaan Sipoon Instituutin Sibbo Institutet n katon alle oppiva yhteisö, jolloin suuri osa koulutusta tapahtuu tietojen jakamisen ja verkottumisen avulla. Sipoo Instituutti Sibbo Institutet huolehtii koulukohtaisen tieto- ja viestintätekniikan saannista ja järjestää säännöllisesti koulutusta tälle ryhmälle. Lisäksi tukihenkilöt voivat hakeutua heitä hyödyntäviin koulutuksiin omatoimisesti toimintaan varattujen resurssien puitteissa..rruglqrlqwlydvwxx

7 Pedagogisen verkon koordinoinnista ottaa vastuun Sipoo Instituutti - Sibbo Institutet, jonka toimintaa vahvistetaan tarpeen mukaan. Lisäksi Sipoo Instituutin Sibbo Instututet n tehtävänä on seurata ja tuottaa tietoa asiasta päättäville, jotta koulujen hallintokoneet ja - ohjelmat ovat mahdollisimman optimaalisessa suhteessa toimintaan ja kustannuksiin. (Sipoo Instituutti Sibbo Institutet ei kuitenkaan vastaa hallintoverkon toiminnasta.) Oppilasverkon käytännön operatiivisesta johdosta vastaa koordinaattori ohjausryhmän alaisuudessa..xvwdqqxnvhwmduhvxuvvlw Sipoo Instituutille osoitetaan koulujen määrärahajaon yhteydessä opetusjohtajan päätöksellä rehtorikokouksen esityksestä koulujen tieto- ja viestintätekniikan tukeen käytettävissä oleva määräraha. Osa määrärahoista osoitetaan Sipoon kunnan IT-yksiköltä ostettaviin teknisiin EDU-IT palveluihin. Lopuilla määrärahoilla parannetaan Sipoon koulujen laitekantaa ja maksetaan Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n tukihenkilöiden palkkiot. Valtaosa määrärahoista käytetään Sipoon koulujen pedagogiseen kehittämiseen ja toiminnan organisoimiseen. Kouluille jaettavassa tukiresurssissa pyritään noudattamaan kokonaismäärärahan puitteissa seuraavia perusteita: - tekninen tuki 6-10min/kone/viikko. Tuki lasketaan tunteja/kuukausi. - pedagoginen tuki: 1-6 t/koulu/viikko. Tuki lasketaan tunteja/kuukausi.. Teknisen tukihenkilön tuntipalkan laskentaperuste määräytyy Kvtes:n kohdassa 01 ATK030 ilmoitettu vähimmäispalkkamäärä korotettuna 40%. Näin saatu kuukausipalkka jaetaan tehtävällä 163 tunnilla kun oletuksena on 38,15 tunnin työviikko. Tätä tuntipalkkiota voidaan perustelluista syistä korottaa rehtorin päätöksellä korkeintaan 10%. Perusteina ovat usean vuoden kokemus ja käytännössä osoitettu erinomainen osaaminen. Pedagogisen tuen tuntipalkkio on ko. opettajan tukituntipalkkio tehtyä 1,5 tuntia kohden. Kokopäiväisen verkkopedagogin palkka määräytyy samojen periaatteiden mukaan kuin se on ollut niissä kunnissa, joissa vastaavia tehtäviä on hoitanut kokopäiväinen henkilö. SI:n koordinaattoreiden palkkauksesta päättää rehtorikokous Sipoo Instituutin - Sibbo Institut n ohjausryhmän esityksestä. Opetusjohtaja hyväksyy päätöksen. Palvelimen ylläpitoon ja koulutukseen varataan oma resurssi. Lisenssimaksut muodostavat kouluille huomattavan kulun. Tämän toimintamallin (EDU-IT) yhteydessä tutkitaan mahdollisuuksia siirtyä enenevästi kertamaksullisiin lisensseihin ja toisaalta maksuttomaan, avoimeen käyttöjärjestelmään. Pyrkimyksenä on vähentää lisensseistä aiheutuvia kuluja.

8 Budjettiesitys vuoden 2010 budjetin valmistelua varten on seuraava: Tulot Sipoon Instituutin vuotuinen määräraha EUR Sibbo Institut n vuotuinen määräraha EUR Sipoon koulujen määrärahoihin varattu osuus IT-kuluista (aiemmin: kunnan IT-osaston sisäinen oppilasverkon laskutus vuosittain): Palkkalustannukset: EU Tietoliikennekustannukset: EUR MS lisenssit: EUR IT- leasingmaksut: EUR Toiminnan tehostamisesta saatu säästö: EUR Opetushallituksen koulutusavustus EUR Tulot yhteensä: EUR Menot Kunnan IT-yksiköltä ostettavat tekniset EDU-IT palvelut: Teknisen tuen palkkakustannukset: EUR Tietoliikennekustannukset: EUR MS lisenssit: EUR IT- leasingmaksut: EUR Koulujen tekninen tuki (mikrotuki, av-laitteiden sekä atk-välineiden hoito) EUR Koulujen pedagoginen lähituki ja verkkopedagogi EUR Koordinaattoreiden palkat EUR Ohjausryhmän puheenjohtajan palkka Matkakustannukset EUR Koulutus EUR Koulujen laitehankinnat EUR

9 Menot yhteensä EUR ('8,7 Yhteistyö koulujen ja kunnan IT-yksikön kanssa on ollut kiinteää ja hedelmällistä. Koulut ovat ostaneet verkkoyhteydet ja hallintokoneiden ylläpidon IT-yksiköltä. Lisäksi IT-yksikkö on konsultoinut kouluja lukuisissa ongelmatilanteissa. Yhteistyötä syvennetään tässä toimintamallissa. Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n omat tekniset tukihenkilöt tekevät jatkossa kiinteämpää yhteistyötä kunnan IT-yksikön kanssa EDU-IT sateenvarjon alla. Sipoo Kunnan IT-yksiköstä nimetään kaksi henkilöä EDU-IT:n teknisiksi vastuuhenkilöiksi. EDU-IT toimii yhteistyössä Sipoo Instituutin Sibbo Institut n ohjausryhmän ja koordinaattoreiden kanssa. Vastuu teknisestä toimivuudesta siirtyy EDI-IT ryhmälle, joka valitsee keskuudestaan ryhmän johtajan. Sipoo Instituutti - Sibbo Institutet seuraa hallintoverkon kustannuksia ja saa vuosittain ITyksiköltä yhteenvedon opetustoimen laskutuksista. Pedagogisen oppilasverkon osalta Sipoo Instituutti Sibbo Institutet etsii kustannustehokkaimman järjestelyn. Laite- ja ohjelmahankinnoissa Sipoo Instituutti Sibbo Institutet kerää hyviä kokemuksia ja hankintayhteyksiä. Pyritään luomaan selkeä yleiskuva tieto- ja viestintätekniikan vuosittaisista menoista, jotta resurssien riittävä jako on mahdollista. 7HNQLVHWUDWNDLVXWO\K\HVWL 3DOYHOLQ Sipoo Instituutti Sibbo Institutet keskittää Internet-verkkopalvelut omalle palvelimelle. Palvelimen teknisestä vuokrauksesta ja ylläpidosta tehdään sopimus sopivan toimijan kanssa. Täten saadaan varmistettua joustava ja kaikkiin koulujen tarpeisiin vastaava kustannustehokas, teknisesti varmatoiminen palvelu..rwlvlyxw Jokainen suomenkielinen koulu ylläpitää kotisivuja. Kotisivujen ilme yhtenäistetään koko kunnassa. Sivut rakennetaan dynaamiselle sivupohjalle, jotta niiden päivittäminen esim. koulusihteereiden toimesta onnistuu hyvin. Kotisivujen avulla koulu tiedottaa ajankohtaisista asioista, antaa persoonallisen ilmeen toiminnalleen ja edistää positiivisen

10 verkottumisen mahdollisuuksia. Kotisivujen sisällöstä vastaa rehtori. Kotisivuilla olevat tiedot päivitetään vähintään kerran kuussa. Kouluille nimetään kotisivuvastaava toimintasuunnitelmaan. Koulun tekninen tai pedagoginen tuki voi toimia kotisivuvastaavana. Kotisivut keskitetään Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n palvelimelle. 2SSLPLV\PSlULVW W Oma palvelin mahdollistaa myös yhteisten oppimisalustojen käytön. Pedagogisen kehittämisen kannalta on tärkeää, että koulut löytävät toimivia oppimisympäristöjä. <KWH\GHW Sipoo Instituutti - Sibbo Institutet vaikuttaa aktiivisesti nopeiden Internet-yhteyksien ja langattomien verkkojen rakentamiseen kaikkiin Sipoon kouluihin. <KWHLVW\ MDYHUNRWWXPLQHQ Toimintamallin keskeinen ajatus on koulujen välisen yhteistyön lisääminen ja yhteistyöstä saavutettavan hyödyn optimoiminen. Koulujen tukihenkilöt muodostavat verkoston, jossa alan tieto lisääntyy ja liikkuu. Sipoo Instituutti - Sibbo Institutet järjestää tukihenkilöille eri kouluilla säännöllisiä tapaamisia, jolloin tutustutaan eri koulujen ratkaisuihin tarkastellen niiden vahvuuksia ja heikkouksia. Tarkoitus on, että tukihenkilöt toimivat yhteistyössä koulullaan ja muiden kanssa. Näin varmistetaan, ettei osaaminen ole vain yksittäisten opettajien tietoa. Sipoo Instituutti - Sibbo Institutet koordinoi laajempia verkkoyhteistyöhankkeita ja etsii aktiivisesti ulkopuolista rahoitusta. Koulut tekevät myös omia verkkoprojektejaan. 7RLPLQQDQRKMDXV Sipoo Instituutin - Sibbo Institutet n toiminnan linjoista päättää sivisysvaliokunta. Instituutin Institutet n toimintaa kokonaisuudessaan valvoo opetusjohtaja yhdessä opetustoimen ohjausryhmän kanssa.sipoo Instituutin Sibbo Institutet n oma ohjausryhmä seuraa, ohjeistaa ja resursoi toimintaa. Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n ohjausryhmän muodostavat suomen- ja ruotsinkielisten rehtoreiden edustajat. Ohjausryhmän puheenjohtaja toimii Sipoo Instituutin - Sibbo Institutet n koordinaattoreiden esimiehenä.

11 6HXUDQWDMDUDSRUWRLQWL Sipoo Instituutti laatii koulujen aikataulujen mukaisesti oman työsuunnitelmansa, toimintakertomuksensa ja budjettiehdotuksensa. Näistä ilmenevät toiminnan tavoitteet, toimenpiteet sekä resurssien jako ja riittävyys. Koulut raportoivat omissa vastaavissa asiakirjoissaan miten tietostrategia on kouluissa toteutunut, sekä miten Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n toiminta on ollut tukemassa tavoitteiden toteutumista. 6LSRR,QVWLWXXWLQ±6LEER,QVWLWXWHW QKDOOLQWDNDDYLR +$//,17$7$.$$9,26LSRR,QVWLWXXWWL±6LEER,QVWLWXWHW SIVISTYSVALIOKUNTA: puheenjohtaja: Pekka Säynätjoki OPETUSTOIMEN OHJAUSRYHMÄ: Jari Alasmäki (puheenjohtaja) ja Bjarne Mollgren, Armi Kivimäki, Jan-Erik Holmkvist, Solveig Åström, Jorma Joki-Korpela, Hannu Ollikainen, Seppo Kärpänen SIPOO INSTITUUTTI SIBBO INSTITUTET OHJAUSRYHMÄ: Jorma Joki-Korpela (puheenjohtaja) ja Aarne Alatalo, Mervi Jokela, Seppo Kärpänen, Hannu Ollikainen SIPOO INSTITUUTTI SIBBO INSTITUTET: Juha Kuusela: strateginen suunnittelu ja toiminnan organisointi ja Jörgen Holmberg: opettajien täydennyskoulutus PEDAGOGINEN TUKI koulujen pedagogiset tukihenkilöt kehittämishankkeet opettajien täydennyskoulutusohjelma TEKNINEN TUKI: EDU-IT koulujen tekniset tukihenkilöt tekninen johto: Sipoon kunnan ITosasto (Jan-Moritz Lindroos ja Viktor Eskman)