Opettajien täydennyskoulutus järjestetään yhteistyössä Opetusalan koulutuskeskus OPEKON, Helsingin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opettajien täydennyskoulutus järjestetään yhteistyössä Opetusalan koulutuskeskus OPEKON, Helsingin"

Transkriptio

1 6LSRR,QVWLWXXWWL±6LEER,QVWLWXWHW.HKLWWlPLVVXXQQLWHOPDYXRVLOOH± 7LLYLVWHOPl Oppiminen on kulttuuristen välineiden käyttämistä. Kolme tärkeintä kulttuurista välinettä ovat puhuttu ja kirjoitettu kieli sekä tietoverkot, joka yhdistää ihmiset. Sipoo Instituutin - Sibbo Institutet n tehtävänä on kehittää tietoverkkojen käyttöä Sipoon kouluissa. Nykynuorille tietoverkot ovat luonteva oppimisen ympäristö. Tehokas oppiminen on toiminnallista yhdessä tuottamista. Tietoverkoissa tämä onnistuu hyvin. Tulokset pitkäaikaisesta verkkotyöskentelystä Sipoon kouluissa ovat erinomaisia. Koulujen tehtävänä on kasvattaa myös vastuullisia verkon käyttäjiä. Sipoo Instituutti Sibbo Institutet antaa arvokasta apua opetussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteuttamiseen. Sipoon koulujen tieto- ja viestintätekniikan laitekanta sekä opettajien koulutus on tarpeen uudistaa. Kaikkien Sipoon koulujen laitekanta halutaan nostaa samalle tasolle kuin se on nyt Sipoon lukiossa (Enterissä) sekä syksyllä 2009 Söderkullaan valmistuvassa yhtenäiskoulussa. Varat tähän kehitystyöhön, n EUR, saadaan 4 5 vuoden kuluessa organisoimalla uudelleen oppilasverkon ylläpito. Lisäksi haetaan Opetushallitukselta koulutustukea. Nyt suunniteltu kehitysponnistus ei lisää kunnan menoja. Varat toimintaan on jo osoitettu opetustoimen budjetissa. Kyseessä on olemassa olevien varojen uudelleenorganisointi ja toiminnan tehostaminen. Oppilasverkon ylläpidon uudistaminen toteutetaan perustamalla uusi sateenvarjo-organisaatio EDU-IT, jossa Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n tekniset tukihenkilöt ja Sipoon kunnan IT-osaston kouluverkon ylläpidosta vastaavat työntekijät muodostavat toiminnallisen yhteenliittymän, joka huolehtii Sipoon oppilasverkon toiminnasta ja kehittämisestä. Tämän yksikön organisointivastuu on Sipoo Instituutilla Sibbo Institutet lla ja tekninen vastuu Sipoon kunnan IT-osastolla. Varat toimintaan tulevat niistä kouluille merkityistä budjettivaroista, joita Sipoon kunnan IT-osasto on sisäisenä laskutuksena perinyt vuosittain kouluilta oppilasverkon ylläpidosta. Näiden varojen hallintaa ehdotetaan siirrettäväksi Sipoo Instituutille Sibbo Institutet lle. Sipoon kunnan IT-osasto laskuttaa suoraan Sipoo Instituuttia Sibbo Institutet a koulujen asemasta. Oppilasverkon toiminnat toteutetaan kustannustehokkaalla tavalla hyödyntäen avointa lähdekoodia ja pedagogiselle verkolle sopivia laiteratkaisuja. Opettajien täydennyskoulutus järjestetään yhteistyössä Opetusalan koulutuskeskus OPEKON, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus PALMENIAN ja Tietotekniikan kehittämiskeskus TIEKEN kanssa. Rahoitus koulutuksen järjestämiseen haetaan Opetushallitukselta. Koulutuksen yhteydessä kartoitetaan Sipoon opettajien tieto- ja viestintekniikan taidot ja opetuskäyttö. Varat koulujen laitekannan parantamiseen suunnataan tämän kartoituksen antaman palautteen mukaan. Opettajien täydennyskoulutus räätälöidään koulukohtaisesti työyhteisöön sopivaksi. Kehittämissuunnitelman toteuttaminen edellyttää Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n roolin selkeyttämistä. Sipoo Instituutti Sibbo Institutet on Sipoon opetustoimen kehittämisyksikkö, joka toimii Sivistysvaliokunnan alaisuudessa ja sen toimintaa ohjaa Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n ohjausryhmä Opetustoimen ohjausryhmän alaisuudessa.

2 6LSRR,QVWLWXXWWL±6LEER,QVWLWXWHW.(+,77b0,668811,7(/0$9826,//( Mikä on Sipoo Instituutti - Sibbo Institutet? Organisaation tavoitteet ja tehtävät Valittu strategia Käytännön tehtävät Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen Kustannukset ja resurssit / vuoden 2010 budjettiehdotus EDU-IT Tekniset ratkaisut lyhyesti Yhteistyö ja verkottuminen Toiminnan ohjaus Seuranta ja raportointi Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n hallintakaavio

3 0LNlRQ6LSRR,QVWLWXXWWL6LEER,QVWLWXWHW" 6LSRR,QVWLWXXWWL±6LEER,QVWLWXWHW±WHKRNNXXWWDRSSLPLVHHQMDXXVLDSHGDJRJLVLDQlN DORMD Sipoo Instituutti Sibbo Institutet on suomen- ja ruotsinkielisten koulutusjaostojen vuonna 1999 perustama kaksikielinen organisaatio, jossa sipoolaiset opettajat kehittävät tietoverkkojen pedagogista käyttöä Sipoo kouluissa. Kehittämistyötä on tehty yhtäjaksoisesti perustamisesta lähtien ja Sipoo Instituutti Sibbo Institutet on sitonut hankkeidensa avulla valtion varoja useita satoja tuhansia euroja Sipoon koulujen hyväksi. Sipoo Instituutilla oli myös merkittävä rooli, kun suunnitelmia ammatillisen koulutuksen aloittamisesta Sipoossa ja Enterin rakentamisesta tehtiin Keudan kanssa. Mm. ensimmäinen Sipoo Keuda yhteistoimintasopimus solmittiin Sipoo Instituutin nimissä. Instituutin Institutet n toimintaan ovat osallistuneet kaikki Sipoon opettajat. Toiminnassa aktiivisesti mukana olevia on ollut n. 50. Tietoverkkojen pedagogisen käytön kehittäminen on pitänyt sisällään opettajien koulutusta, tukipalveluja sekä huolehtimista teknisestä infrastuktuurista yhdessä kunnan IT-osaston kanssa. Sipoo Instituutti Sibbo Institutet on toiminut koko olemassaolonsa ajan opetustoimen kehittämisen moottorina. 2UJDQLVDDWLRQWDYRLWWHHWMDWHKWlYlW 7XUYDWDVLSRRODLVLOOHNRXOXODLVLOOHRSHWXVVXXQQLWHOPDDQVLVlOW\YlQWLHWRVWUDWHJLDQ PXNDLVWHQWDYRLWWHLGHQVDDYXWWDPLQHQ Tieto- ja viestintätekniikan taitojen valmiustaso on määritelty opetussuunnitelmassa. Sipoolaiset koulut pyrkivät saavuttamaan valtakunnallisen tason opetussuunnitelman linjausten mukaisesti. Teknisten taitojen lisäksi painopistealueena on tietoyhteiskuntavalmiuksien (mm. yhteistoiminnallisuus ja tiedon rakentaminen) kehittäminen..hklwwllmdolvlwlwlhwrmdylhvwlqwlwhnqllndqnl\ww lnrxoxlvvd Muutos perinteisestä opettaja on tiedonjakaja mallista moderniin tutkivan oppimisen ja tiedon rakentamisen - malliin vaatii tukea. Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n pedagogiset tukihenkilöt ovat innovaattoreita ja muutoksenhallinnan asiantuntijoita. 7XUYDWDNRXOXLOOHULLWWlYlOlKLWXNL Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö perustuu toimiviin it-laitteisiin ja yhteyksiin. Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n tekniset tukihenkilöt takaavat infrastruktuurin toimimisen.

4 Tieto- ja viestintätekniikan (tvt) käyttö kouluissa yleistyy. Tvt:n hyödyntäminen paitsi tuo oppimiseen tehokkuutta ja yksilöllisyyttä myös avaa uusia pedagogisia näköaloja. Jatkoopiskelu ja työelämään sijoittuminen vaativat ainakin perustavia tvt-taitoja jokaiselta. Suomessa on yleisesti nähty, että voimme menestyä kansainvälisesti vain korkean teknologian maana. Uusi tekniikka yleistyy kouluissa hitaasti, ainakin hitaammin kuin vaikkapa yritysmaailmassa. Tähän on syynä resurssien vähyys: uusin tekniikka maksaa kouluille usein liikaa, eivätkä opettajat osaa hyödyntää uutta teknologiaa ilman koulutusta. Verkkojen tehokas hyödyntäminen opetuksessa vaatii opettajilta myös uudenlaista pedagogista näkemystä. Siksipä tvt-tekniikan opetuskäytössä on paljon koulukohtaisia laatu- ja määräeroja. Kehittämissuunnitelman tehtävä on hahmottaa Sipoon opetustoimeen opetussuunnitelmamme tietostrategian toteuttamista edistävä organisaatiomalli. Organisoinnin avulla pyritään turvaamaan kaikille Sipoon oppijoille mahdollisuus saavuttaa tietostrategian mukaiset tavoitteet; kehittää ja lisätä tvt:an käyttöä ja turvata kouluille riittävä lähituki. 9DOLWWXVWUDWHJLD Pedagogisen oppilasverkon tarpeet poikkeavat hallintoverkon tarpeista. Mm. tietoturva- ja salassapitovelvoitteet ovat pienemmät. Myös laitteistojen toimintavarmuuden säilymiseen ei tarvitse suhtautua yhtä kriittisesti kuin hallintoverkossa. Pedagogisen verkon käyttäjillä on puolestaan tarpeita päästä kokeilemaan erilaisia sovellutuksia ja kehittämään optimaalista oppimisympäristöä. Vakioinnin velvoitteesta voidaan tinkiä helpommin kuin hallintoverkossa. Pedagogisen verkon hallintomalli on hajautetumpi kuin hallintoverkossa: useat tahot osallistuvat verkon kehittämiseen. Keskeistä on helppo saavutettavuus ja hallinnoinnin minimointi. Oppilaan tulee päästä samalla päätelaitteella verkkoon sekä koulussa että kotona. Pohdittaessa erilaisia ratkaisumalleja pedagogisen verkon järjestämiseksi todettiin, että tukipalvelujen yksipuolinen osto ulkopuoliselta tarjoajalta tulisi sekä kalliiksi että pidentäisi tuen vasteaikaa. Myös kunnan IT-yksikön tarjoamia palveluja voidaan käyttää vain rajoitetusti, koska yksikön resurssit ovat kiinni hallintoverkon ylläpidossa. Koulun oman henkilöstön käyttäminen parantaa tuen saatavuutta ja lyhentää vasteaikaa. Yhteistyö eri tahojen kesken sopii pedagogisen verkon ylläpitoon ja kehittämiseen. Pedagogisen verkon kehittäminen irrallaan hallintoverkosta avaa mahdollisuuksia myös säästöihin.

5 .l\wlqq QWHKWlYlW 3HGDJRJLQHQWXNL Opetussuunnitelmaan sisältyvä tietostrategia edellyttää, että kouluihin nimetään pedagoginen tukihenkilö. Tämän pedagogisen tukihenkilön tehtävä on kehittää koulunsa tieto- ja viestintätekniikan käyttöä. Hän etsii uusia sovelluksia ja ohjelmia koululleen ja opastaa niiden käytössä. Hän voi myös etsiä yhteistyökumppaneita verkkooppimisprojekteihin. Erittäin tärkeä tehtävä on innostaa muita opettajia tieto- ja viestintätekniikan käyttöön. Hän selvittää myös kuinka paljon ja millaista laitekantaa opettajat toivovat ja ottaa selville uusien innovaatioiden käyttömahdollisuuksista. Koulukohtaisten pedagogisten tukihenkilöiden lisäksi on tarpeen palkata kaikkia kouluja palveleva yhteinen verkkopedagogi, joka voi keskittyä verkon opetuskäytön kehittämiseen. Koulukohtaisten pedagogisten tukihenkilöiden resurssi on useimmiten vain yksi tunti viikossa. 7HNQLQHQWXNL Teknisestä tuesta ja teknisen infrastruktuurin kehittämisestä huolehtii jatkossa EDU-IT. Jotta kouluissa voidaan hyödyntää verkkoja ja tietokoneita opiskeluun, on varmistettava että verkkoyhteydet ja laitteet toimivat häiriöittä. On havaittu, että tekniset ongelmat vähentävät ratkaisevasti opettajien innostusta hyödyntää uutta tekniikkaa. Kouluissa ei yleensä ole henkilökohtaisia koneita, vaan laitteita käyttää useita monentasoisia osaajia. Koulujen laitekanta kuten myös opettajien osaaminen voivat poiketa toisistaan paljonkin. Nämä seikat lisäävät teknisen tuen tarvetta. Koulut tarvitsevat oman teknisen lähituen. Useimmat pulmatilanteet johtuvat nopeasti ratkaistavista syistä ja laitteet olisi myös välittömästi saatava toimimaan jo oppitunnin aikana. Siksi tuen kutsuminen kauempaan ja vasteajan vaihtelevuus ei anna tyydyttävää tulosta. Teknisen tuen tärkeä tehtävä kouluissa on myös toimia laitteiden käytön opastajana. Koulujen teknisen tukihenkilön tehtävät: - arvioida vuosittain oman koulun tvt-tuen vaatimat resurssit - tehdä esityksiä laitehankinnoiksi yhdessä pedagogisen tuen kanssa - asentaa tarvittavat ohjelmat ja suorittaa päivitykset - huolehtia laitteiden toimivuudesta ja tehdä/tilata tarpeelliset korjaukset - opastaa henkilöstöä ja tarpeen vaatiessa oppilaita laitteiden ja ohjelmien käytössä

6 - toimia arviointivastaavan apuna sekä oman koulun että opetustoimen arvioinnin sähköisessä toteuttamisessa ja tulosten koonnissa yhteenvetoineen Teknisenä tukena toimivan koulun oman työntekijän taitotaso voi lähitulevaisuudessa vaihdella suurestikin. Tärkeintä on varmistaa toista tukeva järjestelmä niin, että ensiapua on aina saatavissa. Tätä edesauttaa Sipoo Instituutissa - Sibbo Institutet ssa tapahtuva koulutus ja toisilta tukihenkilöiltä saatava tieto. Teknisen lähituen lisäksi koulujen käytössä tulee olla kokopäiväinen mikrotukihenkilö. Nämä palvelut järjestetään osittain kunnan IT-osastolta ja osittain ulkopuolisilta yrityksiltä ostopalveluina. 0XXWWHKWlYlW Kouluissa on muitakin tietostrategiaan liittyviä tehtäviä, kuten koulun kotisivujen laatiminen ja ylläpito sekä muista teknisistä laitteista kuten AV-laitteista huolehtiminen. Sipoo Instituutin - Sibbo Institutet n tukihenkilöt huolehtivat näistä asioista. 7RLPLQQDQMDWNXYXXGHQWXUYDDPLQHQ 5HNU\WRLQWL Jokaiselta koululta etsitään halukkaat pedagogisen tuen ja teknisen tuen tehtäviin. Sipoo Instituutti Sibbo Institutet toimii rekrytoijana yhdessä rehtorien kanssa. Mikäli joltain koululta ei löydy halukkaita molempiin tehtäviin, voi tehtäviä hoitaa yksi henkilö tai hän yhdessä toisen koulun tuen kanssa. Sipoo Instituutti voi myös tarjota tilapäistä apua ongelmatilanteissa, kunnes tuki saadaan järjestettyä. EDU-IT koordinoi teknistä tukea..rxoxwxvmdvlwrxwwdplqhq Tukitehtävissä toimivat tarvitsevat koulutusta. Osa täytyy kouluttaa tieto- ja viestintätekniikan saloihin ja jo ko. maailmaan perehtyneet tarvitsevat jatkuvaa tietotaidon päivitystä. Tukihenkilöistä muodostetaan Sipoon Instituutin Sibbo Institutet n katon alle oppiva yhteisö, jolloin suuri osa koulutusta tapahtuu tietojen jakamisen ja verkottumisen avulla. Sipoo Instituutti Sibbo Institutet huolehtii koulukohtaisen tieto- ja viestintätekniikan saannista ja järjestää säännöllisesti koulutusta tälle ryhmälle. Lisäksi tukihenkilöt voivat hakeutua heitä hyödyntäviin koulutuksiin omatoimisesti toimintaan varattujen resurssien puitteissa..rruglqrlqwlydvwxx

7 Pedagogisen verkon koordinoinnista ottaa vastuun Sipoo Instituutti - Sibbo Institutet, jonka toimintaa vahvistetaan tarpeen mukaan. Lisäksi Sipoo Instituutin Sibbo Instututet n tehtävänä on seurata ja tuottaa tietoa asiasta päättäville, jotta koulujen hallintokoneet ja - ohjelmat ovat mahdollisimman optimaalisessa suhteessa toimintaan ja kustannuksiin. (Sipoo Instituutti Sibbo Institutet ei kuitenkaan vastaa hallintoverkon toiminnasta.) Oppilasverkon käytännön operatiivisesta johdosta vastaa koordinaattori ohjausryhmän alaisuudessa..xvwdqqxnvhwmduhvxuvvlw Sipoo Instituutille osoitetaan koulujen määrärahajaon yhteydessä opetusjohtajan päätöksellä rehtorikokouksen esityksestä koulujen tieto- ja viestintätekniikan tukeen käytettävissä oleva määräraha. Osa määrärahoista osoitetaan Sipoon kunnan IT-yksiköltä ostettaviin teknisiin EDU-IT palveluihin. Lopuilla määrärahoilla parannetaan Sipoon koulujen laitekantaa ja maksetaan Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n tukihenkilöiden palkkiot. Valtaosa määrärahoista käytetään Sipoon koulujen pedagogiseen kehittämiseen ja toiminnan organisoimiseen. Kouluille jaettavassa tukiresurssissa pyritään noudattamaan kokonaismäärärahan puitteissa seuraavia perusteita: - tekninen tuki 6-10min/kone/viikko. Tuki lasketaan tunteja/kuukausi. - pedagoginen tuki: 1-6 t/koulu/viikko. Tuki lasketaan tunteja/kuukausi.. Teknisen tukihenkilön tuntipalkan laskentaperuste määräytyy Kvtes:n kohdassa 01 ATK030 ilmoitettu vähimmäispalkkamäärä korotettuna 40%. Näin saatu kuukausipalkka jaetaan tehtävällä 163 tunnilla kun oletuksena on 38,15 tunnin työviikko. Tätä tuntipalkkiota voidaan perustelluista syistä korottaa rehtorin päätöksellä korkeintaan 10%. Perusteina ovat usean vuoden kokemus ja käytännössä osoitettu erinomainen osaaminen. Pedagogisen tuen tuntipalkkio on ko. opettajan tukituntipalkkio tehtyä 1,5 tuntia kohden. Kokopäiväisen verkkopedagogin palkka määräytyy samojen periaatteiden mukaan kuin se on ollut niissä kunnissa, joissa vastaavia tehtäviä on hoitanut kokopäiväinen henkilö. SI:n koordinaattoreiden palkkauksesta päättää rehtorikokous Sipoo Instituutin - Sibbo Institut n ohjausryhmän esityksestä. Opetusjohtaja hyväksyy päätöksen. Palvelimen ylläpitoon ja koulutukseen varataan oma resurssi. Lisenssimaksut muodostavat kouluille huomattavan kulun. Tämän toimintamallin (EDU-IT) yhteydessä tutkitaan mahdollisuuksia siirtyä enenevästi kertamaksullisiin lisensseihin ja toisaalta maksuttomaan, avoimeen käyttöjärjestelmään. Pyrkimyksenä on vähentää lisensseistä aiheutuvia kuluja.

8 Budjettiesitys vuoden 2010 budjetin valmistelua varten on seuraava: Tulot Sipoon Instituutin vuotuinen määräraha EUR Sibbo Institut n vuotuinen määräraha EUR Sipoon koulujen määrärahoihin varattu osuus IT-kuluista (aiemmin: kunnan IT-osaston sisäinen oppilasverkon laskutus vuosittain): Palkkalustannukset: EU Tietoliikennekustannukset: EUR MS lisenssit: EUR IT- leasingmaksut: EUR Toiminnan tehostamisesta saatu säästö: EUR Opetushallituksen koulutusavustus EUR Tulot yhteensä: EUR Menot Kunnan IT-yksiköltä ostettavat tekniset EDU-IT palvelut: Teknisen tuen palkkakustannukset: EUR Tietoliikennekustannukset: EUR MS lisenssit: EUR IT- leasingmaksut: EUR Koulujen tekninen tuki (mikrotuki, av-laitteiden sekä atk-välineiden hoito) EUR Koulujen pedagoginen lähituki ja verkkopedagogi EUR Koordinaattoreiden palkat EUR Ohjausryhmän puheenjohtajan palkka Matkakustannukset EUR Koulutus EUR Koulujen laitehankinnat EUR

9 Menot yhteensä EUR ('8,7 Yhteistyö koulujen ja kunnan IT-yksikön kanssa on ollut kiinteää ja hedelmällistä. Koulut ovat ostaneet verkkoyhteydet ja hallintokoneiden ylläpidon IT-yksiköltä. Lisäksi IT-yksikkö on konsultoinut kouluja lukuisissa ongelmatilanteissa. Yhteistyötä syvennetään tässä toimintamallissa. Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n omat tekniset tukihenkilöt tekevät jatkossa kiinteämpää yhteistyötä kunnan IT-yksikön kanssa EDU-IT sateenvarjon alla. Sipoo Kunnan IT-yksiköstä nimetään kaksi henkilöä EDU-IT:n teknisiksi vastuuhenkilöiksi. EDU-IT toimii yhteistyössä Sipoo Instituutin Sibbo Institut n ohjausryhmän ja koordinaattoreiden kanssa. Vastuu teknisestä toimivuudesta siirtyy EDI-IT ryhmälle, joka valitsee keskuudestaan ryhmän johtajan. Sipoo Instituutti - Sibbo Institutet seuraa hallintoverkon kustannuksia ja saa vuosittain ITyksiköltä yhteenvedon opetustoimen laskutuksista. Pedagogisen oppilasverkon osalta Sipoo Instituutti Sibbo Institutet etsii kustannustehokkaimman järjestelyn. Laite- ja ohjelmahankinnoissa Sipoo Instituutti Sibbo Institutet kerää hyviä kokemuksia ja hankintayhteyksiä. Pyritään luomaan selkeä yleiskuva tieto- ja viestintätekniikan vuosittaisista menoista, jotta resurssien riittävä jako on mahdollista. 7HNQLVHWUDWNDLVXWO\K\HVWL 3DOYHOLQ Sipoo Instituutti Sibbo Institutet keskittää Internet-verkkopalvelut omalle palvelimelle. Palvelimen teknisestä vuokrauksesta ja ylläpidosta tehdään sopimus sopivan toimijan kanssa. Täten saadaan varmistettua joustava ja kaikkiin koulujen tarpeisiin vastaava kustannustehokas, teknisesti varmatoiminen palvelu..rwlvlyxw Jokainen suomenkielinen koulu ylläpitää kotisivuja. Kotisivujen ilme yhtenäistetään koko kunnassa. Sivut rakennetaan dynaamiselle sivupohjalle, jotta niiden päivittäminen esim. koulusihteereiden toimesta onnistuu hyvin. Kotisivujen avulla koulu tiedottaa ajankohtaisista asioista, antaa persoonallisen ilmeen toiminnalleen ja edistää positiivisen

10 verkottumisen mahdollisuuksia. Kotisivujen sisällöstä vastaa rehtori. Kotisivuilla olevat tiedot päivitetään vähintään kerran kuussa. Kouluille nimetään kotisivuvastaava toimintasuunnitelmaan. Koulun tekninen tai pedagoginen tuki voi toimia kotisivuvastaavana. Kotisivut keskitetään Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n palvelimelle. 2SSLPLV\PSlULVW W Oma palvelin mahdollistaa myös yhteisten oppimisalustojen käytön. Pedagogisen kehittämisen kannalta on tärkeää, että koulut löytävät toimivia oppimisympäristöjä. <KWH\GHW Sipoo Instituutti - Sibbo Institutet vaikuttaa aktiivisesti nopeiden Internet-yhteyksien ja langattomien verkkojen rakentamiseen kaikkiin Sipoon kouluihin. <KWHLVW\ MDYHUNRWWXPLQHQ Toimintamallin keskeinen ajatus on koulujen välisen yhteistyön lisääminen ja yhteistyöstä saavutettavan hyödyn optimoiminen. Koulujen tukihenkilöt muodostavat verkoston, jossa alan tieto lisääntyy ja liikkuu. Sipoo Instituutti - Sibbo Institutet järjestää tukihenkilöille eri kouluilla säännöllisiä tapaamisia, jolloin tutustutaan eri koulujen ratkaisuihin tarkastellen niiden vahvuuksia ja heikkouksia. Tarkoitus on, että tukihenkilöt toimivat yhteistyössä koulullaan ja muiden kanssa. Näin varmistetaan, ettei osaaminen ole vain yksittäisten opettajien tietoa. Sipoo Instituutti - Sibbo Institutet koordinoi laajempia verkkoyhteistyöhankkeita ja etsii aktiivisesti ulkopuolista rahoitusta. Koulut tekevät myös omia verkkoprojektejaan. 7RLPLQQDQRKMDXV Sipoo Instituutin - Sibbo Institutet n toiminnan linjoista päättää sivisysvaliokunta. Instituutin Institutet n toimintaa kokonaisuudessaan valvoo opetusjohtaja yhdessä opetustoimen ohjausryhmän kanssa.sipoo Instituutin Sibbo Institutet n oma ohjausryhmä seuraa, ohjeistaa ja resursoi toimintaa. Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n ohjausryhmän muodostavat suomen- ja ruotsinkielisten rehtoreiden edustajat. Ohjausryhmän puheenjohtaja toimii Sipoo Instituutin - Sibbo Institutet n koordinaattoreiden esimiehenä.

11 6HXUDQWDMDUDSRUWRLQWL Sipoo Instituutti laatii koulujen aikataulujen mukaisesti oman työsuunnitelmansa, toimintakertomuksensa ja budjettiehdotuksensa. Näistä ilmenevät toiminnan tavoitteet, toimenpiteet sekä resurssien jako ja riittävyys. Koulut raportoivat omissa vastaavissa asiakirjoissaan miten tietostrategia on kouluissa toteutunut, sekä miten Sipoo Instituutin Sibbo Institutet n toiminta on ollut tukemassa tavoitteiden toteutumista. 6LSRR,QVWLWXXWLQ±6LEER,QVWLWXWHW QKDOOLQWDNDDYLR +$//,17$7$.$$9,26LSRR,QVWLWXXWWL±6LEER,QVWLWXWHW SIVISTYSVALIOKUNTA: puheenjohtaja: Pekka Säynätjoki OPETUSTOIMEN OHJAUSRYHMÄ: Jari Alasmäki (puheenjohtaja) ja Bjarne Mollgren, Armi Kivimäki, Jan-Erik Holmkvist, Solveig Åström, Jorma Joki-Korpela, Hannu Ollikainen, Seppo Kärpänen SIPOO INSTITUUTTI SIBBO INSTITUTET OHJAUSRYHMÄ: Jorma Joki-Korpela (puheenjohtaja) ja Aarne Alatalo, Mervi Jokela, Seppo Kärpänen, Hannu Ollikainen SIPOO INSTITUUTTI SIBBO INSTITUTET: Juha Kuusela: strateginen suunnittelu ja toiminnan organisointi ja Jörgen Holmberg: opettajien täydennyskoulutus PEDAGOGINEN TUKI koulujen pedagogiset tukihenkilöt kehittämishankkeet opettajien täydennyskoulutusohjelma TEKNINEN TUKI: EDU-IT koulujen tekniset tukihenkilöt tekninen johto: Sipoon kunnan ITosasto (Jan-Moritz Lindroos ja Viktor Eskman)

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Sipoo Instituutti, kehittämissuunnitelma vuosille 2009-2013 / Sibbo Institut utvecklingsplan för åren 2009-2013

Sipoo Instituutti, kehittämissuunnitelma vuosille 2009-2013 / Sibbo Institut utvecklingsplan för åren 2009-2013 Sivistysvaliokunta/ 22 11.03.2009 Bildningsutskottet Suomenkielinen koulutusjaosto 72 27.10.2009 Sivistysvaliokunta/ 92 11.11.2009 Bildningsutskottet Suomenkielinen koulutusjaosto 4 02.02.2011 Sipoo Instituutti,

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

ALUEELLINEN TVT - HANKE 2011 2015 Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen tukena Harri Luttinen

ALUEELLINEN TVT - HANKE 2011 2015 Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen tukena Harri Luttinen ALUEELLINEN TVT - HANKE 2011 2015 Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen tukena Harri Luttinen KUUMA - seutu muodostuu pääkaupunkiseudun ympärillä sijaitsevista 10 kehyskunnasta. KUUMA - seutuun

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettajan TVT-työkalupakki Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettaja TVT-työkalupakki tvt.tampereenseutu.fi TVT-koulutustarjonta

Lisätiedot

KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA

KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo & kehittämispäällikkö Paula Järnefelt Tulevaisuuden koulu 16.4.2015 Tällä hetkellä Vantaalla

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Valkeakoski-opiston tietostrateginen visio...1 2 NYKYTILA JA TAVOITE...1 2.1 Tekniset valmiudet...1 2.1.1 Tavoite...1 2.2 Henkilökunnan

Lisätiedot

http://www.topirkka.fi

http://www.topirkka.fi http://www.topirkka.fi Topirkka.fi -portaali sisältää yhtenäisten pelisääntöjen, ohjeistusten, lomakkeiden lisäksi työssäoppimispaikkarekisterin ja varauskalenterin. Topirkka.fi -portaalin käytöstä, kehittämisestä

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1 4415/02.08.00/2014 102 Valtuustoaloite koululaisten taulutietokoneiden hankintaedellytysten selvittämisestä (Kvasia) Valmistelijat / lisätiedot: Asko Lippo, puh.

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen tuen keskus - 2008 Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös. Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10.

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös. Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10.2013 Tieto- ja viestintätekniikka Euroopan kouluissa ja Suomessa Mitä

Lisätiedot

Hankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen

Hankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Hankeseminaari Avaus 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Oppimisympäristöjen kehittäminen ja TVT:n opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat - valtionavustukset hankkeille Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa

eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa Jari Halonen, KL tvt-koordinaattori eops3.0 hankevastaava jari.halonen@ylojarvi.fi Jari Halonen 1 1. Ops muuttuu, muuttuuko koulun kulttuuri

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Tehtäväni Kangasalan kunnassa ja Vatialan koulussa: luokanopettaja, avustava rehtori, TVT koordinaattori

Tehtäväni Kangasalan kunnassa ja Vatialan koulussa: luokanopettaja, avustava rehtori, TVT koordinaattori Isä, voinko käyttää konetta hetken? Miksi? Mun pitää ladata koulun sivuilta mun kotitehtävä ja tulostaa se! Tiedätkö muka kuinka se tehdään? Valmis! Kiitos isä! Kun olin sinun ikäisesi, meidän piti kopioida

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Puheenvuorojen aiheet Kansalliset tavoitteet ja tilanne Espoossa Sosiaalinen media oppimisessa Kodin ja koulun yhteistyö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

SAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA

SAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA SAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA YLEISTÄ Tietostrategia sisältää perusasioiden linjaukset tieto-ja viestintätekniikan käytöstä Saaristen koulussa sekä hallinnon että opetuksen käytön näkökulmasta. Hallinnon

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi.

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. vtoasp -palvelu 1) Huolehtii yrityksesi tietojärjestelmän

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Koulussa kaikki hyvin? tietohallinto kuntoon, lyhyt oppimäärä

Koulussa kaikki hyvin? tietohallinto kuntoon, lyhyt oppimäärä Koulussa kaikki hyvin? tietohallinto kuntoon, lyhyt oppimäärä Tieken Vaikuta ja vaikutu seminaari 16.9.2010 jyrki.koskinen@fi.ibm.com Koulutoimen tietohallinto kuntoon, lyhyt oppimäärä Havaintoja ja ongelmia

Lisätiedot

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu hanke ehipsu eskarin tulevaisuusnäyttö - hanke vuosina 2013-2014 OPH:n rahoitus laitehankintoihin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot OPE.FI-TASOT Kunta asettaa omat tavoitteensa (esim. I taso 20%, II taso70%, III taso10%) Oppilashallintojärjestelmä (Wilma ) viestintä (intranet, internet, kotisivut, wiki, portaalit) Koulujen opettajista

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia

Lisätiedot

Kemin peruskoulut ja Lukio käyttävät Linux-järjestelmää. Antti Turunen ICT-asiantuntija

Kemin peruskoulut ja Lukio käyttävät Linux-järjestelmää. Antti Turunen ICT-asiantuntija Kemin peruskoulut ja Lukio käyttävät Linux-järjestelmää Antti Turunen ICT-asiantuntija Perustietoa Peruskouluja 6 Toimipisteitä 7 Lukio Oppilasmäärät Perusopetuksessa n.1900 oppilasta Lukiossa n. 470 opiskelijaa

Lisätiedot

Porilainen tapa toimia

Porilainen tapa toimia Porilainen tapa toimia Asukkaita 83 292 (31.12.2012) 11. suurin Pinta-ala 820km 2 107. suurin Päivähoidossa lapsia: 3061 Peruskoulun oppilaita: 7082 Lukio tutkintoon opiskelevia: 1504 Opettajia: 702 (+22

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Pedagogiset iltapäivät

Pedagogiset iltapäivät Pedagogiset iltapäivät Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa https://peda.net/jyvaskyla/ict/ohjaus https://peda.net/jyvaskyla/ict/koulutusmateriaalit/palokka 4.2.2015 1 OPS2016 Tieto- ja viestintäteknologinen

Lisätiedot

KONVERKKO KONTIOLAHDEN LUKION VERKKOPEDAGOGINEN HANKE 2011 15

KONVERKKO KONTIOLAHDEN LUKION VERKKOPEDAGOGINEN HANKE 2011 15 1 KONVERKKO KONTIOLAHDEN LUKION VERKKOPEDAGOGINEN HANKE 2011 15 Hankkeen tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on Opetushallituksen ohjelman ja suunnitelmien ( Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020

Lisätiedot

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen

Lisätiedot

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa Digikansalaiseksi Olarin lukiossa Olarin lukion ipad-ryhmä 2015 Kuvat: Helmi Hytti Hyvä Olarin lukion 1. vuosikurssin opiskelija ja opiskelijan huoltaja Tieto- ja viestintätekniikka on olennainen osa nykylukiolaisen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Opetuksen ict -palveluverkko. Seudullinen ratkaisu?

Opetuksen ict -palveluverkko. Seudullinen ratkaisu? Opetuksen ict -palveluverkko Seudullinen ratkaisu? 1 Opetustoimialan visio Seudullisessa tieto- ja viestintätekniikan peruskäytön suunnitelmassa ( v. 2012) linjataan seudullisesta tavoitetilasta seuraavaa:

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

TVT tulee ylioppilaskirjoituksiin -mitä tehdä? Suomen Rehtorit ry kimmo.laitinen@hollola.fi

TVT tulee ylioppilaskirjoituksiin -mitä tehdä? Suomen Rehtorit ry kimmo.laitinen@hollola.fi TVT tulee ylioppilaskirjoituksiin -mitä tehdä? Suomen Rehtorit ry kimmo.laitinen@hollola.fi CV? Tausta FM Oulun yliopisto ma, fy, tietotekniikka, aineenopettaja Matemaattisten aineiden (ma, fy, ke, at)

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Koulu 3.0. Sosiaalisen median hyödyntäminen perusopetuksessa

Koulu 3.0. Sosiaalisen median hyödyntäminen perusopetuksessa Koulu 3.0 Sosiaalisen median hyödyntäminen perusopetuksessa Tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on etsiä ja löytää pedagogisesti perusteltuja ratkaisuja sosiaalisen median välineiden ja ohjelmistojen hyödyntämiseen

Lisätiedot

TeknoEmo-malli pähkinänkuoressa 2012 TEKNOEM. Musiikkiteknologian opetus ja musiikkiteknologinen oppimisympäristö

TeknoEmo-malli pähkinänkuoressa 2012 TEKNOEM. Musiikkiteknologian opetus ja musiikkiteknologinen oppimisympäristö TeknoEmo-malli pähkinänkuoressa 2012 Musiikkiteknologian opetus ja musiikkiteknologinen oppimisympäristö TeknoEmo www.teknoemo.blogspot.fi OPH:n Oppimisympäristöjen kehittämishanke Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

Kurre 7 työjärjestyssovelluksen käyttöönotto 2008-2009 ja mitä sen jälkeen?

Kurre 7 työjärjestyssovelluksen käyttöönotto 2008-2009 ja mitä sen jälkeen? Kurre 7 työjärjestyssovelluksen käyttöönotto 2008-2009 ja mitä sen jälkeen? Kurre 7 käyttöönoton taustaa 49 alakoulua 9 yhtenäistä peruskoulua 18 yläkoulua 7 erityiskoulua 11 lukiota 1 iltalukio 95 koulua

Lisätiedot

Meri-Porin koulun tietostrategia 30.5.2008

Meri-Porin koulun tietostrategia 30.5.2008 Meri-Porin koulun tietostrategia 30.5.2008 1. Johdanto... 1 2. Visio... 1 3. Tavoitteet... 1 3.1. Hallinto... 1 3.2. Opetus... 1 4. Kulttuurimittaus... 2 4.1. Hyödyntämistä tukevat piirteet... 2 4.2. Hyödyntämistä

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

MITEN LUKIO SIIRTYY DIGIAIKAAN? Simo Veistola Rehtori, toimitusjohtaja FT, MBA

MITEN LUKIO SIIRTYY DIGIAIKAAN? Simo Veistola Rehtori, toimitusjohtaja FT, MBA MITEN LUKIO SIIRTYY DIGIAIKAAN? Simo Veistola Rehtori, toimitusjohtaja FT, MBA Forssan yhteislyseo 500+100 opiskelijaa Täysin remontoitu rakennus Seutukunnallinen lukio Veistola: lakittanut yli 3000 ylioppilasta,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

8) Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa

8) Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Aurora-sali, 1. krs 8) Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa pj. hallintojohtaja Matti Lahtinen, Opetushallitus opetusneuvos Kristiina Haavisto, Opetushallitus

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Pihlavan koulun tietostrategia 2008

Pihlavan koulun tietostrategia 2008 Pihlavan koulun tietostrategia 2008 1 PIHLAVAN KOULUN TIETOSTRATEGIA 2008 Pihlavan koulussa on toukokuussa 2008 1-6 luokan oppilaita 185 sekä yksi esiopetusluokka. VISIO: Yhtenäinen ja toimiva informaatioteknologia

Lisätiedot

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Digitaalisten oppimisympäristöjen tulo kouluihin on nopeutunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä on johtanut opettajien tieto- ja viestintäteknisten

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015 LUOTTAMUKSELLINEN SIL 2020 STRATEGIA v.1.0 12.10.2015 SIL2020 Strategia- ja Sääntömuutostyöryhmä Table of Contents: 1 Yleistä... 3 1.1 Strategiaprosessi... 3 2 Tavoiteasettelu... 4 2.1 Strateginen tavoite...

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot