KUVATAIDE- AKATEMIA YLIOPISTO TAIDE- OPINTO- OPAS. Opinto-opas 13 14

Transkriptio

1 1 KUVATAIDE- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO OPINTO- OPAS

2 3 2 Tyko Elo: Ai kil juu [2013], stillkuva multimediasta, yksityiskohta KUVATAIDE- AKATEMIA OPINTO-OPAS

3 2 KUVATAITEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 210 OP KUVATAITEEN MAISTERIN TUTKINTO 120 OP 3 PERUSOPINNOT 40 OP AINEOPINNOT 162 OP Orientaatio 2 op Pääaineopinnot 45 op Mylly 20 op Taidehistoria 10 op Taiteellinen työskentely 30 op TVT-opinnot 8 op Koulutusohjelmakohtaiset kurssit, työpajat, laboratoriot 10 op Maisteriseminaari 6 10 op Koulutusohjelmakohtainen seminaari 4-9 op Taiteilijana yhteiskunnassa 6 op Taiteellinen työskentely op Nykytaiteen historia ja teoria II 5 op TAITEELLISET OPINNOT OP TEORIAOPINNOT OP Valinnaiset opinnot 50 op Vapaavalintaiset teoriaopinnot 3-17 op Piirustus ja havainto 10 op Filosofia II 2 op Teoriaopinnot 17 op Opinnäyte 40 op i Opinnäyte 10 op Kielet 8 op Ks. opintojaksojen sisällöt tarkemin kirjan luvuista 2. ja 3.

4 4 SISÄLLYS 5 KUVATAIDEAKATEMIAN OPINTO-OPAS Kuvataiteen kanditaatin ja maisterin tutkinnot 02 Uudelle opiskelijalle Piirustuskoulusta osaksi Taideyliopistoa 11 Yhteystiedot 14 n käyntiosoitteet Galleriat 14 Ateljeetiloja 14 Verkkosivut 14 1 OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA n tutkinnot 17 Kuvataiteen kandidaatti 17 Kuvataiteen maisteri 17 Kuvataiteen tohtori 17 S S YI S Ä L L Lukuvuoden aikataulu 18 Opintoneuvonta ja ohjaus 19 Opintopalvelut 19 Tuottajapalvelut 19 Tekniset palvelut 19 Ykköset 20 2-vuotiset maisteriopiskelijat 20 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) 20 Koulutusohjelmien vastuuopettajat 20 Tuutorit 21 Opiskelusta ssa 22 Opiskelijavalinnat 22 Ilmoittautuminen 22 Opiskelijasopimus 22 Opiskelijakortti 22 Opiskelijan rahallinen tuki 23 Opiskelijoiden työtilat ja muut käyttöoikeudet 23 Opintosuoritukset sekä niiden korvaaminen ja hyväksilukeminen 27 Opiskelu ulkomailla 29 Opiskelijan oikeusturva 33 Opiskelijapalaute 35

5 6 Opintososiaaliset asiat 37 Opintotuki 37 Asuminen 38 Terveydenhuolto YTHS 38 Liikuntapalvelut 38 Opiskelijoiden vakuutukset 38 Apurahat 39 n taiteellinen toiminta 40 Kandinäyttely 40 Kuvan Kevät 42 Muu näyttelytoiminta 42 Taidegrafiikan koulutusohjelma 77 Taidegrafiikan pääaineopinnot 77 Taidegrafiikan koulutusohjelman järjestämät syventävät opinnot 78 Tila-aikataiteiden koulutusohjelma 81 Tila-aikataiteiden pääaineopinnot 81 Tila-aikataiteiden koulutusohjelman järjestämät syventävät opinnot 86 Praxis Taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma 89 7 Kirjasto 43 Painettu aineisto 43 Opinnäytteiden kirjalliset osat ja dokumentaatiot 43 Elektroninen aineisto ja AV-aineisto 43 n digitaalinen arkisto DIA 44 2 OPINTOPOLKU JA TUTKINTOVAATIMUKSET S S YI S Ä L L Opintopolku 47 Perusopinnot 47 Aineopinnot 48 Kieliopinnot 50 Syventävät opinnot 50 S S YI S Ä L L Kuvataiteen kandidaatin opinnäyte 52 Kuvataiteen maisterin opinnäyte 54 3 YLEISEN OPETUKSEN KESKUS JA KOULUTUS OHJELMAT Yleisen opetuksen keskus 59 Yleisen opetuksen tavoitteet 59 Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden opetus 59 Kieliopinnot 61 Yleisen opetuksen keskuksen järjestämät aineopinnot 64 Yleisen opetuksen keskuksen järjestämät syventävät opinnot 67 Kuvanveiston koulutusohjelma 69 Kuvanveiston pääaineopinnot 69 Kuvanveiston koulutusohjelman järjestämät syventävät opinnot 71 Maalaustaiteen koulutusohjelma 72 Maalaustaiteen pääaineopinnot 72 Maalaustaiteen koulutusohjelman järjestämät syventävät opinnot 75

6 TERVETULOA 8 UUDELLE OPISKELIJALLE 9 i n opetustarjontaan voit tutustua sähköisen kurssikalenterin, Kotsan sekä Intrassa olevan opintomonisteen avulla. Hyvä n opiskelija. Kädessäsi on opinto-opas lukuvuodelle Säilytä tämä, sillä suoritat kaikki opiskeluaikasi opinnot tässä ilmoitettujen tutkintovaatimusten mukaisesti. Yliopisto-opiskelulle on tyypillistä vapaus suunnitella ja ohjata omaa opiskeluaan. Opiskelija vastaa pitkälle omaan opiskeluunsa liittyvistä valinnoista ja opintojensa etenemisestä. Tähän oppaaseen on koottu keskeisiä perustietoja opiskelusta, Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkinnoista, valmistumisesta sekä koulutusohjelmista. Oppaan ensimmäinen luku, Opiskelijana kuvataideakatemiassa, sisältää tietoa tutkinnoista, lukuvuoden aikataulusta, opintoneuvonnasta, opiskelusta ja opintososiaalisista asioista. Lisäksi siinä esitellään lyhyesti kirjasto ja n taiteellinen toiminta, joka liittyy oleellisesti opiskeluun. Oppaan toisessa luvussa, Opintopolku ja tutkintovaatimukset, kerrotaan lyhyesti kuinka opinnot ssa etenevät, mitä osa-alueita Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon sisältyy ja millaisia ovat kandidaatin ja maisterin opinnäytteet. Oppaan kolmannessa luvussa, Yleisen opetuksen keskus ja koulutusohjelmat, esitellään kaikille opiskelijoille yhteisen, yleisen opetuksen sisältöä sekä kuvanveiston, maalaustaiteen, taidegrafiikan ja tila-aikataiteiden koulutusohjelmien antamaa opetusta.

7 TERVETULOA 10 ssa käytettävä tärkein tietolähde on akatemian oma Intranet, jossa on useimmista asioista tätä opasta tarkemmat ohjeet. Ohjeita myös päivitetään jatkuvasti, joten ajankohtaiset asiat kannattaa tarkistaa sieltä. Tässä oppaassa on usein annettu linkki Intran sivuille lisätietoja varten. n opetustarjontaan voit tutustua sähköisen kurssikalenterin, Kotsan sekä Intrassa olevan opintomonisteen avulla. Ks. tarkemmin: Intra/lukuvuoden opetus, jossa linkki: Opintomoniste Antoisaa opiskeluaikaa! Opintotiimi KUVATAIDEAKATEMIA on antanut Suomessa ylintä kuvataiteen koulutusta yli 160 vuotta. Tämän päivän on keskittynyt nykytaiteen koulutukseen, ja siellä voi suorittaa kuvataiteen kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnon. Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavat koulutusohjelmat ovat: Maalaustaide Kuvanveisto Taidegrafiikka Tila-aikataide 11 Tila-aikataiteen koulutusohjelmassa voi suuntautua liikkuvaan kuvaan, valokuvataiteeseen sekä paikka- ja tilannesidonnaiseen taiteeseen. Edellä mainittujen koulutusohjelmien lisäksi ssa on meneillään vuonna 2012 alkanut kaksivuotinen Praxis Taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma. Kuvataiteen tohtorin tutkintoon johtava koulutus annetaan tohtorikoulutusohjelmassa. n yksilöllisyyttä korostavat opetusohjelmat tarjoavat opiskelijalle mahdollisuudet pitkäjänteiseen henkilökohtaiseen ohjaukseen ja itsenäiseen työskentelyyn. n opettajakunta koostuu aktiivisista taiteilijoista, jotka jatkavat opetustyönsä ohessa omaa taiteellista työskentelyään ja säilyttävät näin elävän kontaktin kuvataiteen kenttään. I A M EA K A T PIIRUSTUSKOULUSTA OSAKSI TAIDEYLIOPISTOA n varhaisin edeltäjä, Suomen Taideyhdistyksen piirustus koulu, perustettiin vuonna Vuonna 1939 Piirustuskoulu siirtyi tuolloin perustetun Suomen Taideakatemian omistukseen ja koulun nimeksi vakiintui Suomen taideakatemian koulu. Koulu on saanut valtionapua vuodesta 1963 lähtien, mutta täyden vastuun kuvataiteen ylimmästä opetuksesta valtio otti vuonna 1985, jolloin perustettiin jatkamaan Suomen taideakatemian koulun toimintaa. Korkeakouluksi muuttui vuonna 1993 ja yliopistoksi , Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistyivät vuoden 2013 alussa vapaan taiteen yliopistoksi Taideyliopistoksi. Opiskelijoita on yhteensä noin Vapaan taiteen yliopisto koostuu kolmesta akatemiasta, jotka ovat koulutukselliselta sisällöltään ja kulttuuriselta painoarvoltaan yhdenvertaisia. Taideyliopisto vaalii taideperinnettämme ja kouluttaa taiteilijoita, joiden työskentely tuo yhteiskuntaan uusia näkökulmia, ajattelumalleja, hankausta ja elinvoimaa. Kevään 2013 haussa Taideyliopistoon valittiin 321 uutta opiskelijaa. (

8 13 12

9 YHTEYSTIEDOT 14 YHTEYSTIEDOT KUVATAIDEAKATEMIAN KÄYNTIOSOITTEET TAITEEN TALO Kaikukatu 4, Helsinki FABRIIKKI (hallinto) Hämeentie 13 (käynti sisäpihalta), Helsinki SEMINAARITILA VILHO Sörnäisten rantatie 27 C, Helsinki 1 17 Tutkinnot 18 Lukuvuoden aikataulu KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTO Kaikukatu 2, Helsinki UUSI TOIMITILA Merimiehenkatu 36, Helsinki AULAPALVELUT JA INFO Puhelin: (09) Faksi: (09) Sähköposti: kanslia@kuva.fi GALLERIAT GALLERIA FAFA, Lönnrotinkatu 35, Helsinki KAIKU-GALLERIA, Kaikukatu 4, Helsinki KUVATAIDEAKATEMIAN GALLERIA, Kasarmikatu 44, Helsinki UUSI TOIMITILA, Merimiehenkatu 36, Helsinki ATELJEETILOJA 19 Opintoneuvonta ja ohjaus 22 Opiskelu ssa 37 Opintososiaaliset asiat KAIKUKATU 4, Helsinki KAIKUKATU 2, Helsinki (käynti Kaikukadulta) HÄMEENTIE 13, Helsinki (käynti sisäpihalta) VIERASHUONE 40 Taiteellinen toiminta Mikonkatu 18 C 15, Helsinki, puhelin (09) VERKKOSIVUT OPISKELIJANA KUVATAIDE- AKATEMIASSA 43 Kirjasto

10 16 KUVATAIDEAKATEMIAN TUTKINNOT 17 antaa opiskelijoilleen valmiudet toimia vapaana taiteilijana. Opetuksen suunnittelun pohjana on tietoisuus siitä, että nykytaide ja taiteilijuus ovat jatkuvassa muutoksessa, johon vaikuttavat sekä kansalliset että kansainväliset tekijät. Tutkintojärjestelmä on kaksiportainen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon ja jatkavat sen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon, jonka jälkeen he voivat hakea jatko-opintoihin. Uusia opiskelijoita valitaan vuosittain sekä 5,5-vuotiseen koulutukseen, joka sisältää sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon että 2-vuotiseen maisterikoulutukseen. KUVATAITEEN KANDIDAATTI Kuvataiteen kandidaatin tutkinto, Bachelor of Fine Arts (KuK, BFA) on laajuudeltaan 210 opintopistettä. Tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on 3,5 vuotta. Koulutus antaa opiskelijalle kuvataiteilijana toimimisen edellyttämät taiteelliset, tiedolliset ja taidolliset sekä teoreettiset valmiudet. Opintojen jälkeen opiskelijalla on edellytykset toimia itsenäisenä kuvataiteilijana sekä valmius maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin. N O T NT U T K I KUVATAITEEN MAISTERI Kuvataiteen maisterin tutkinto, Master of Fine Arts (KuM, MFA), on laajuudeltaan 120 opintopistettä. Tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on 2 vuotta. Koulutus antaa opiskelijalle kuvataidealan ammatillisten tehtävien edellyttämät valmiudet sekä edellytykset itsenäiseen, vaativaan taiteelliseen työhön kuvataiteen alueella sekä kuvataidealan jatkokoulutukseen ja tohtorin tutkinnon suorittamiseen. KUVATAITEEN TOHTORI Kuvataiteen tohtorin tutkinnon, Doctor of Fine Arts (KuT, DFA), laajuus on 240 opintopistettä. Tavoitteellinen suorittamisaika on 4 vuotta. Koulutus antaa opiskelijalle syvällisen oman alansa tuntemuksen ja valmiudet korkeatasoisiin, taiteellista kypsyyttä osoittaviin suorituksiin sekä kyvyn itsenäiseen, uutta tietoa tuottavaan kuvataiteelliseen tutkimukseen edustamallaan alla. Ks. tarkemmin

11 A I K ATA U L U N E U V O N T A 18 LUKUVUODEN AIKATAULU OPINTONEUVONTA JA OHJAUS 19 Virallisesti yliopiston lukuvuosi alkaa ja päättyy Opetusta ssa järjestetään pääasiassa syyskuun alusta toukokuun lopulle. n johtokunta ja Akateeminen neuvosto ovat ylimmät opetuksesta päättävät elimet ssa. Opetuksen ja opintojen tukena ovat opinto-, tuottaja- ja tekniset palvelut. Ilmoittautuminen lukuvuodelle on tehtävä Taideyliopiston ja n määrittelemällä lakisääteisellä tavalla viimeistään (ks. tarkemmin: ilmoittautuminen). Tiedot lukuvuoden opetustarjonnasta julkaistiin sähköisessä kurssikalenterissa, ja ilmoittautuminen syyslukukauden kursseille alkaa Kursseille voi ilmoittautua vasta sitten kun on ilmoittautunut läsnä olevaksi an. Kevään kursseille ilmoittautuminen alkaa Kypsyyskoepäivät sekä Akateemisen neuvoston kokouspäivät julkaistaan n intranetissä lukukausittain. OPINTOPALVELUT Opintosihteeri opintoneuvonta, opintosuoritukset, kandidaattiopiskelijoiden henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (hops), työharjoittelu, opintotuki, opintososiaaliset asiat, tutkintotodistukset. Opintopalveluiden assistentti opintorekisteriotteet, opiskelutodistukset, kieliopinnot, joo-opinnot, Taideyliopiston sisäiset liikkuvuusopinnot, valmistuvien opiskelijoiden neuvonta kuten maisterinopinnäytteiden opinnäytesuunnitelmat, dokumentaation ja kirjallisen osan arvosteltavaksi jättäminen ja dokumentaatiorahat. Amanuenssit opintoneuvonta, opetuksen koordinointi, kypsyyskokeeseen ilmoittautuminen, kurssi-ilmoittautumiset ja -perumiset, materiaalirahat. Kansainvälisten asioiden koordinaattori kansainväliset asiat (mm. opiskelijavaihto), apurahat. Opetuksen suunnittelija maisteriopiskelijoiden henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (hops), tutkintovaatimukset, opetuksen suunnittelu ja kehittäminen, opiskelijapalaute. Suunnittelija opiskelijavalinnat, valmistujaprosessin koordinointi ja kehittäminen. Opintopäällikkö vastaa opintopalveluista ja niiden kehittämisestä kokonaisuudessaan, opintopalveluiden henkilöstön esimies. TUOTTAJAPALVELUT Tuottaja näyttelytoiminta (Kuvan Kevät, Kandinäyttely ja muut KuvAn näyttelyt), opinnäytemateriaaliraha, kv-projektit, työpajat ja muut Taiteellisen toimikunnan hallinnoimat asiat. TEKNISET PALVELUT Työmestarit työskentelytilat ja -välineet, koneet, laitteet, työturvallisuus, materiaalihankinnat, näyttelyripustukset ja -kuljetukset. Lisätietoja Intraan kirjaudutaan sähköpostitunnuksilla.

12 N E U V O N T A N E U V O N T A 20 YKKO SET Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilla on syksyn ajan valmis lukujärjestys, jonka mukaan he etenevät opinnoissaan. Uudet opiskelijat osallistuvat lukuvuoden aluksi orientaatiotilaisuuksiin ja aloittavat sen jälkeen koko syksyn kestävän opintokokonaisuuden Johdatus koulutusohjelmiin (Mylly). Syyslukukauden lopussa uudet opiskelijat valitsevat sen koulutusohjelman, jossa he haluavat tehdä pääaineopintonsa. Jos ensimmäisen vuosikurssin opiskelijalla on paljon aikaisempia taideopintoja, yliopistotason kieliopintoja tai korkeakoulutason taideteoreettisia opintoja, ne voidaan sisällyttää osaksi n tutkintoa. Näille opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops) opintosihteerin kanssa heti syyslukukauden alussa. Muut ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat tekevät ensimmäisen varsinaisen hopsinsa kevätlukukauden alussa koulutusohjelmaan siirtymisen yhteydessä. Opiskelijoiden tukena toimivat opintohallinnon ja opettajakunnan lisäksi myös opiskelijatuutorit. Ks. orientaatioista ja ensimmäisen lukuvuoden opetuksesta tarkemmin luku 3: Yleisen opetuksen keskus VUOTISET MAISTERIOPISKELIJAT Uudet maisteriopiskelijat saavat heti syyskauden alussa järjestettävän orientaation yhteydessä tiiviin opastuksen n käytäntöihin, tutkintovaatimuksiin, opintososiaalisiin ja kansainvälisiin asioihin seka muihin opiskeluun liittyviin kysymyksiin. Maisteriopiskelijoilla on myös omat opiskelijatuutorinsa, jotka järjestävät yhteisiä tilaisuuksia ja tutustuttavat uudet opiskelijat ylioppilaskunnan toimintaan. Maisteriopiskelijat tekevät ensimmäisen hopsinsa orientaation yhteydessä yhdessä omaopettajansa ja opintojen suunnittelijan kanssa. HENKILO KOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA (HOPS) Jokainen opiskelija tekee yhdessä opintosihteerin tai opintojen suunnittelijan ja koulutusohjelman vastuuopettajan kanssa vuosittain henkilökohtaisen opintosuunnitelman (hops). Sen avulla käydään lävitse opiskelijan opintojen vaihe ja osaamis- ja kehittymistarpeet, valitaan suoritettavat opinnot ja mietitään suorittamisaikatauluja. hops muuttuu ja tarkentuu sitä mukaa kuin opiskelijan tiedot ja taidot karttuvat. hops on tarkoitettu ennen muuta työkaluksi opiskelijalle, joka voi sen avulla suunnitella ja jäsentää opintojaan. KOULUTUSOHJELMIEN VASTUUOPETTAJAT Koulutusohjelmien vastuuopettajat antavat erityisesti opintojen sisältöihin liittyvää ohjausta ja neuvontaa, ovat opiskelijan mukana hopsin teossa ja seuraavat opiskelijoiden opintojen etenemistä. Kandiopiskelijoiden vastuuopettajina toimivat lehtorit ja maisteriopiskelijoiden vastuuopettajina professorit. Jos opiskelijalla on vaikeuksia opintojensa kanssa tai hän joutuu olemaan pidempään poissa opetuksesta, hänen tulee olla asiasta yhteydessä ennen muuta vastuuopettajaansa. TUUTORIT Opiskelijatuutorit ovat uusien opiskelijoiden tukena koko ensimmäisen lukuvuoden ajan. He tukevat uusien opiskelijoiden orientoitumista Kuvataide akatemiaan ja Taideyliopistoon sekä tutustuttavat heidät opiskeluun ja opiskelijaelämään.

13 22 OPISKELUSTA KUVATAIDE- AKATEMIASSA i Lue tästä perusasiat opiskelijoiden oikeuksista, opiskelun fasiliteeteista, taloudellisesta tuesta ja vaihto-opiskelumahdollisuuksista. ensimmäisen opiskeluvuoden alkaessa Taideyliopiston ylioppilas kunnalta (taiyo). Opiskelijakortilla eli Frank-kortilla voi todistaa kaikkialla Suomessa olevansa opiskelija ja päästä näin yths:n palveluiden piiriin sekä saada opiskelija-alennusta mm. opiskelijaravintoloissa, vr:n/matkahuollon lipuista sekä sadoissa kulttuurilaitoksissa ja kaupoissa. Ks. tarkemmin: Opiskelijakortti ei ole voimassa ilman lukuvuositarraa. Lukuvuoden lukuvuositarroja saa opiskelijakortteihin taiyo:n toimistolta (Töölönkatu 28, 4. krs) sen aukioloaikoina 5.8. alkaen. Tämän lisäksi KuvAn ja TeaKin tiloihin perustetaan väliaikaiset lukuvuositarrojen jakelupisteet viikkojen 35 ja 36 ajaksi. 23 OPISKELIJAVALINNAT OPISKELIJAN RAHALLINEN TUKI O P U I S K E L an valitaan uusia perustutkinto-opiskelijoita Kuvataide akatemian päävalinnan ja n erillisvalintojen kautta. Päävalinnassa valitaan uusia opiskelijoita suorittamaan 5,5-vuotisia kuva taiteen kandidaatin ja kuvataiteen maisterin tutkinnoista koostuvia opintoja. Erillisvalintojen kautta valitaan uusia opiskelijoita suorittamaan kaksivuotista kuvataiteen maisterin tutkintoa. Lisäksi vuosittain voidaan valita muutama opiskelija suorittamaan kuvataiteen tohtorin tutkintoa. Vuonna 2013 sisään otettavien uusien perustutkinto-opiskelijoiden määrä oli 48. Taideyliopiston hallitus vahvistaa sisään otettavien opiskelijoiden määrän vuosittain. n opiskelijat valitaan kuvataiteellisen lahjakkuuden ja soveltuvuuden perusteella. Opiskelijavalinnoista julkaistaan erillinen valintaopas, joka löytyy n verkkosivuilta. ILMOITTAUTUMINEN Jokaisen perus- ja jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua kunkin lukuvuoden alussa la sna - tai poissaolevaksi yliopistoon. Mika li opiskelija haluaa suorittaa lukuvuoden aikana opintoja tai valmistua, hänen täytyy olla kirjoilla läsnä olevana (ks. OPISKELIJASOPIMUS Opiskelijat täyttävät ilmoittautuessaan opiskelijan harjoitus- ja opinnäytetöiden käyttöoikeuksia koskevan opiskelijasopimuksen. Sopimukset on uusittu Taideyliopiston perustamisen jälkeen ja uudet sopimukset tulevat käyttöön syksyllä OPISKELIJAKORTTI Ylioppilaskunnan ja Suomen Ylioppilaskuntien Liiton syl:n jäsenenä opiskelija saa halutessaan käyttöönsä opiskelijakortin, joka tilataan Materiaalirahat kustantaa osan opetukseen kuuluvista materiaaleista. n opiskelijoilla on lukukausittain käytössään 100 euron materiaaliraha opiskeluun liittyvään taiteelliseen työskentelyyn tarvittavia materiaaleja varten. Materiaalirahalla voi ostaa esimerkiksi va rejä, papereita ja kangasta. Työkaluja ja laitteiden hankintaa materiaaliraha ei kata. Materiaalirahat korvataan kuitteja vastaan. Lisa tiedot ja tarkemmat ohjeet oman koulutusohjelman amanuenssilta. Maisteriksi valmistumisen tuki Opiskelijan valmistumiseen liittyvää prosessia tuetaan erillisellä opinnäytemateriaalirahalla sekä maisterin opinnäytteen kirjallisen osan ja dokumentaation painokuluihin myönnettävällä tuella. Nämä materiaalirahat korvataan kuitteja vastaan, jotka palautetaan kalenterivuosittain. korvaa ainoastaan sellaiset hankinnat, jotka tehdään opinnäytesuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Jos opiskelija käyttää opinnäytettä tehdessään Kuvataideakate mian ulkopuolista ohjaajaa, maksaa hänelle palkkion ennalta ilmoitetun tuntimäärän mukaisesti. Myös opinna ytteen tarkastajista toinen tai molemmat voivat olla n ulkopuolisia asiantuntijoita. Tarkastuslausunnon kirjoittamisesta maksetaan tällöin palkkio. Ks. kuvataiteen kandidaatin ja maisterin opinnäytteistä tarkemmin: Intra/opiskelu/opinnot/valmistuminen. Tutkintojen esittelyn yhteydessä on linkki opinnäyteohjeisiin. OPISKELIJOIDEN TYO TILAT JA MUUT KÄYTTO OIKEUDET Työtilat Uudet, ensimmäisen vuosikurssin perusopiskelijat työskentelevät syksyllä aluksi yhtenä ryhmänä yhteisessä projektitilassa. Kun opiskelija siirtyy ensimmäisen opiskeluvuoden kevätlukukauden alussa koulutusohjelmaan, hänelle osoitetaan työtila, työhuone tai työskentelypiste itse- O P U I S K E L

14 24 näiseen taiteelliseen työskentelyyn. Ensimmäisen vuoden maisteriopiskelijoille osoitetaan työtila heti syyslukukauden alussa. Kandi- ja maisteriopiskelijoilla on työtilaoikeus 5 vuotta opintojen aloittamisesta, 2-vuotista maisteritutkintoa suorittavalla opiskelijalla 2 vuotta opintojen aloittamisesta. Opiskelijan poissaolovuodet, kuten vaihtoopiskelu, eivät pidennä työtilaoikeutta eräitä lakisääteisiä poikkeuksia lukuun ottamatta (tarkempaa tietoa opintotoimistosta). Oikeus työtilaan päättyy 15. päivänä elokuuta, jolloin tilan on oltava tyhjä. lla ei ole tutkinnon tavoitteellisen suorittamisajan jälkeen velvollisuutta järjestää opiskelijalle työtilaa. Opiskelijat voivat työskennellä omissa työtiloissaan pääsääntöisesti läpi vuorokauden kaikkina viikonpäivinä lukuun ottamatta niitä ajanjaksoja, jolloin on kokonaisuudessaan suljettu. Tilojen käytöstä muuhun kuin opetustarkoitukseen on sovittava erikseen dekaanin kanssa. n tilat ovat rajalliset ja teosten varastointimahdollisuutta ei ole; valmiit teokset on tämän vuoksi kuljetettava pois akatemian tiloista. Myös esimerkiksi vaihtoon la htiessään opiskelija on velvollinen tyhjentämään ja luovuttamaan työtilansa vaihto-opintojakson ajaksi. Ks. tiloista tarkemmin: opiskelijoiden-tyotilat. 25 Utön residenssi Utön residenssissä voi keskittyä työskentelyyn rauhallisessa ympäristössä ympäri vuoden. Työskentelyajat jaetaan puolen vuoden välein ja niiden kesto vaihtelee kahdesta viikosta kahteen kuukauteen. Toiminnasta vastaa KuvAn residenssi ry. Käyttöoikeudet tietojärjestelmiin Kirjoilla oleva opiskelija on oikeutettu saamaan henkilökohtaisen käytto oikeuden n tietojärjestelmiin. Käyttöoikeuteen kuuluu käyttäjätunnus ja salasana, joiden avulla opiskelija pystyy kirjautumaan työasemille, sähköpostiin ja kotsaan. Uusille opiskelijoille käyttöoikeudet luovutetaan orientaation yhteydessä. Käyttöoikeudet ovat voimassa opiskelijan ollessa kirjoilla KuvAssa ja ilmoittautuneena läsnä- tai poissaolevaksi. Käyttöoikeus sulkeutuu automaattisesti mikäli läsnä- tai poissaoloilmoitus puuttuu tai opiskelija valmistuu. Valmistumisen yhteydessä käyttöoikeudelle voidaan antaa lisäaikaa (esim. 30 päivää) mm. palautteen antoa ja omien tiedostojen poissiirtämistä varten. O P U I S K E L Ka ytto ehdot lyhyesti: Käyttöoikeus on henkilökohtainen, eikä sitä tule luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Käyttäjän tunnistaminen perustuu käyttäjätunnus-salasanapariin. Tämän vuoksi käyttäjän tulee pitää salasana vain omana tietonaan ja valita salasanakseen helposti muistettava, mutta vaikeasti arvattava salasana.

15 O P U I S K E L 26 Käyttöoikeutta voidaan rajoittaa esim. väärinkäytöksen vuoksi. Ks. tarkemmin käyttöoikeuksista: kayttooikeudet Tietojärjestelmien ylläpidosta vastaa it-palvelut, jonka henkilökunnalta saa apua mahdollisissa ongelmatilanteissa. it-tuen tavoittaa henkilökunnan tiloista, puhelinnumerosta (09) tai osoitteesta help@kuva.fi. Ks. tarkemmin: Sähköposti Uudet opiskelijat saavat sähköpostiosoitteen orientaation yhteydessä. n opiskelijoilla on käytössä sähköpostiosoite muotoa etunimi.sukunimi@kuva.fi. Sähköpostiosoitetta käytetään ensisijaisesti n sisäisessä viestinnässä. Sähköpostiosoite kuuluu automaattisesti n sisäisiin postituslistoihin, joihin lähettäminen onnistuu vain listoihin kuuluvasta osoitteesta. Muu henkilökohtainen ja opiskeluun liittyma tön viestitta minen n sähköpostiosoitteella on sallittua, mutta mm. sähköpostilaatikon kokorajoituksista johtuen laajempi käyttö voi aiheuttaa sähköpostilaatikon täyttymisen, jolloin opiskeluun liittyvät viestit eivät pääse tulemaan perille. Vastuu sähköpostilaatikon käyttöasteen seurannasta ja vanhojen viestien poistamisesta on käyttäjällä. Myös henkilökunnan sa hköpostiosoitteet ovat muotoa Sähköpostin voi lukea osoitteessa webmail.kuva.fi. Työasemat ja tietokoneet n opiskelijat voivat käyttää mm. it-luokassa, kirjastossa ja käytävillä olevia työasemia. it-luokan tietokoneet on varustettu yleisimmillä kuvankäsittelyohjelmilla ja lisälaitteilla. it-henkilöstö auttaa kaikissa tietokoneisiin liittyvissä asioissa ( , help@kuva.fi). ssa on käytössä tulostustilien hallinta, jota käytetään opiskelijoiden käytössä olevissa tulostimissa ja kopiokoneessa. Lukukausikohtainen tulostussaldo ja tulostuksen/kopioinnin hinnasto on julkaistu intranetissä kohdassa opiskelu/uudet opiskelijat ( kuva.fi/kymmenen-kysytyinta). OPINTOSUORITUKSET SEKÄ NIIDEN KORVAAMINEN JA HYVÄKSILUKEMINEN Opiskelijan kaikki opintosuoritukset rekisteröidään Kuvataideakate mian opintorekisteriin (kotsa). n opetustarjonnasta kertyvät opintopisteet siirtyvät rekisteriin suoraan ja opiskelija näkee ne opintorekisteriotteestaan. Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää tutkintoonsa muussa oppilaitoksessa, korkeakoulussa tai yliopistossa suoritettuja teoria- ja kieliopintoja sekä taiteellisia opintoja, mikäli ne vastaavat sisällöiltään, opintopistemääriltään ja tasoltaan akatemian opinnoille asetettuja vaatimuksia. Erityisestä syystä voidaan myös muita opintoja lukea hyväksi. Epa selvissä tapauksissa opiskelija voi osoittaa osaamisensa näytön tai tasokokeen (esim. kielet) kautta. Opiskelijan tulisi lukukauden päättyessä tarkistaa omasta opintorekisteriotteestaan, että kaikki suoritukset on merkitty rekisteriin. Opintopiste Opintojen laajuus on määritelty opintopisteinä. Yksi opintopiste vastaa 26,7 tuntia opiskelijan työskentelyä. Jos opiskelija opiskelee täysipäiväisesti, kertyy pakollisten ja valinnaisten opintojen sekä taiteellisen työskentelyn yhdistelmästä vuosittain noin 60 opintopistettä. Taideyliopisto noudattaa ects-järjestelmää (European Credit Transfer System), joka on osaksi Euroopan unionin erasmus-koulutusohjelmaa perustettu opintosuoritusten siirtojärjestelmä. ects:n tarkoituksena on helpottaa kotimaassa ja ulkomailla suoritettujen opintojen vertailemista ja tiedottamista, jolloin myös opintojen siirtäminen yliopistosta toiseen yksinkertaistuu. Arvostelu Tutkintoon kuuluvien opintojen suoritukset arvioidaan hyväksytyiksi tai hylätyiksi. Kandidaatin tutkinnon opinnäyte on suorituksena joko hyväksytty tai hylätty. Toistaiseksi ainoastaan kuvataiteen maisterin tutkinnon opinnäyte arvostellaan arvosanalla kiittäen hyväksytty, hyväksytty tai hylätty. 27 O P U I S K E L KOTSA kotsa ( on n opetuksensuunnittelujärjestelmä, josta löytyy ajantasainen, sähköinen kurssikalenteri. Sen kautta selataan opetustarjontaa, saadaan tietoa kurssien sisällöistä ja ilmoittaudutaan kursseille. Kursseille ilmoittautunut opiskelija voi myös tulostaa kotsasta oman lukujärjestyksensä. Opettaja antaa kurssin suorittaneelle opiskelijalle opintopisteet kotsan kautta. Uusille opiskelijoille järjestetään käyttöopastusta syksyn alussa ja myöhemmin käyttöön saa apua opintoamanuensseilta. kotsassa on myös n opiskelijarekisteri. Opiskelija voi tarkastaa kotsan kautta opintorekisteriotteensa ja tulostaa sen. Siirtyminen suoraan 2. vuosikurssille Jos ensimmäisen vuosikurssin opiskelija on opiskellut aiemmin ulkomaisessa taidekorkeakoulussa, kotimaisessa ammattikorkeakoulussa tai korkeatasoisessa toisen asteen taideoppilaitoksessa ja suorittanut Kuva taideakatemian ensimmäisen vuoden perusopintoja vastaavat opinnot, hän voi anoa siirtoa suoraan toiselle vuosikurssille haluamaansa koulutusohjelmaan. Jos opiskelija haluaa anoa siirtoa toiselle vuosikurssille, hänen tulee heti syyslukukauden alussa ottaa yhteyttä kyseisen koulutusohjelman vastaavaan professoriin ja ilmoittaa tälle asiasta. Koulutusohjelman vastaava professori päättää mahdollisuudesta vastaanottaa opiskelija ohjelmaan.

16 28 Opiskelijaa voidaan pyytää esittelemään töitään ja osaamistaan professorille. Opiskelijan tulee lisäksi täyttää opintojen hyväksilukemiskaavake ja toimittaa se sekä viralliset todistukset/opintorekisteriotteet aiemmista opinnoista opintotoimistoon. Kaikkien perusopintojen (40 op) korvaamisesta aiemmilla opinnoilla päättää taidehistorian ja teorian professori. AHOT Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (ahot) on keskeinen osa elinikäisen oppimisen toteuttamista. Kuvataiteen koulutusalalla on alan erityisluonteesta johtuen muodostunut omia käytäntöjä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen ja tunnistamiseen. ssa annettavan koulutuksen perustana on kuvataiteellisen lahjakkuuden ja osaamisen vahvistaminen. Koulutus on vain osittain sellaisten teoreettisten tietojen sekä teknisten, välineeseen liittyvien taitojen ja valmiuksien opettamista, joka on mahdollista korvata jo aiemmin opitulla. Taidekoulutuksessa on ensisijaisesti kysymys taiteellisen ajattelun ja ilmaisun muotoutumisesta ja syventämisestä sekä kontaktiopetustilanteessa ohjatun että itsenäisen taiteellisen työskentelyn kautta. Tätä taideopetuksen ydinprosessia on vaikea korvata muualla tai muuten tapahtuneella työskentelyllä. Vapautus suomen- tai ruotsinkielen opinnoista Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä sekä opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, vapautetaan suomen tai ruotsin kielen opinnoista. Vapautus muista kieliopinnoista Kielitaitovaatimuksista on mahdollisuus anoa vapautusta erityisistä syistä. Kieliopinnoista vapautumisen peruste voi olla lukion suorittaminen ulko mailla tai se, ettei ole suorittanut lukiota. Vapautus ei vähennä suoritettavien opintopisteiden määrää. Suositeltavaa on korvata puuttuvat opinto pisteet käymällä kielten perus-/alkeiskursseilla. Kielitaitovaatimuksista vapauttamisesta saa tietoa opintotoimistosta. Opintojen viivästyminen Opinnoissaan viivästyneet yritetään tavoittaa uuden lukuvuoden alkaessa ilmoittautumisen yhteydessä. N-vuoden opiskelijoiden eli kuusi vuotta sitten tai sitä aikaisemmin opintonsa aloittaneiden perusopiskelijoiden sekä kaksi vuotta sitten tai sitä aikaisemmin opintonsa aloittaneiden maisteriopiskelijoiden on laadittava opintosuunnitelma ilmoittautumisen yhteydessä. 29 O P U I S K E L Liikkuvuusopinnot Taideyliopiston opiskelijoilla on mahdollisuus liikkua eli suorittaa kursseja yli akatemiarajojen. Opetustarjontaa kehitetään ja lisätään tulevina vuosina. Toisista akatemioista valittavat kurssit tai akatemioiden yhteinen opetus hyväksytään hopseissa. Edellytyksenä on, että ne voidaan sisällyttää kotiakatemian minimilaajuisiin tutkintoihin. Taideyliopiston liikkuvuusopinnoista tiedotetaan myös sähköpostilla. Ks. asiasta tarkemmin: Joustava opinto-oikeus (JOO) joo (=joustava opiskeluoikeus) -sopimuksen kautta Taideyliopiston opiskelijat voivat hakea opinto-oikeutta muista yliopistoista. on mukana pääkaupunkiseudun yliopistojen solmimassa joosopimuksessa. Valtakunnallinen joo-sopimus astui voimaan Sen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus suorittaa tutkintoon kuuluvia tai tutkintoon sopivia opintokokonaisuuksia tai niiden osia toisessa yliopistossa. joo-opinnot tulee voida liittää opiskelijan suorittamaan kuvataiteen kandidaatin tai maisterin tutkintoon, ja opintojen tulee edistää opiskelijan ammatillista, tiedollista ja taidollista osaamista. Kotiyliopisto maksaa opiskelijan toisessa yliopistossa suorittamista opinnoista, ja opiskelijan on saatava kotiyliopistoltaan puolto joo-opintoihinsa ennen niiden alkua. Ota selvää kohdeyliopiston opetustarjonnasta ja hakuajoista. joohakukaavakkeita saa joopas-verkkopalvelusta ( sekä opinto toimistosta (Ks. tarkemmin: joo-opintoihin on tulossa sähköinen hakumenettely. Suoritusten voimassaolo Opinnäyte ja muut opintosuoritukset vanhenevat, kun niiden suorittamisesta on kulunut kymmenen vuotta. Koulutusohjelman professori päättää, kuinka voimassa olevia tutkintovaatimuksia sovelletaan niihin, joiden opinnot ovat vanhentuneet. Opiskelijan tehtävänä on huolehtia siitä, että tutkintovaatimuksiin kuuluvat opinnot tulevat suoritetuiksi. Jos jokin pakolliseksi ilmoitettu opinto jakso jää suorittamatta, opiskelija sopii itse professorin kanssa siitä, miten ja milloin korvaava opintosuoritus tehdään. OPISKELU ULKOMAILLA Vaihto-opinnot n opiskelijat voivat suorittaa osan opinnoistaan vaihtoopintoina ulkomailla. lla on laaja vaihtokouluverkosto. Vaihto-opiskelusta, hakuajoista, vaihtoon liittyvistä apurahoista yms. voi kysyä kv-koordinaattorilta. Lisätietoja ulkomailla opiskelusta yleensä ja ulkomaan opintoihin liittyvistä apurahoista löytyy myös cimo:n sivuilta Opiskeluaika ulkomaisessa yliopistossa on yleensä rajattu 3 12 kuukauteen. Jotta vaihto-opinnot voidaan soveltuvilta osiltaan hyväksilukea osaksi n tutkintoa, opiskelijan tulee vaihto-opintojen päätyttyä toimittaa ulkomailla suoritetuista opinnoistaan asianmukainen (englannin- tai ruotsinkielinen) todistus/opintorekisteriote n opintotoimistoon. Vaihtoon lähtevä voi saada cimo:n kautta myönnettävää apurahaa (n. 200 euroa kuukaudessa). O P U I S K E L

17 31 30 Elina Rantasuo: Joki [2011], stillkuva animaatiosta, yksityiskohta

18 O P U I S K E L 32 Yhteistyöyliopistot, -koulut ja ohjelmat Pohjoismaat, NORDPLUS-ohjelma nordplus on Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittama koulutusohjelma, jossa tuetaan liikkuvuutta, hankkeita ja verkostoja. kuno on vuonna 1993 perustettu pohjoismaisten kuvataidekorkeakoulujen muodostama yhteistyöverkosto, joka saa rahoituksensa nordplus-ohjelmasta. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 16 jäsentä, myös balttilaisia korkeakouluja. kuno-verkoston yhteistyöyliopistoihin vaihtoon lähtevä voi saada apurahan, jonka suuruuteen vaikuttavat vaihtoaika ja opiskelupaikan sijainti. Lisätietoja kv-koordinaattorilta ja Intrasta: kansainvaliset-asiat. Verkostoon kuuluvat koulut järjestävät myös lyhyitä kuno-express -kursseja, joihin osallistuva opiskelija saa matka-avustusta. Ks. tarkemmin kuno-verkostoon kuuluvista taidekorkeakouluista ja kuno-express -kursseista Eurooppa, ERASMUS-ohjelma Erasmus on Euroopan laajin korkeakouluopiskelijoiden vaihto-ohjelma. Se on perustettu vuonna Erasmus-ohjelma tukee korkeakoulujen eurooppalaista yhteistyötä, monenlaisia liikkuvuustoimintoja ja hankkeita ja on osa Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen ohjelmaa (Lifelong Learning Programme llp ). Nykyinen Euroopan unionin ohjelmien kausi on päättymässä vuoden 2013 lopulla ja uusi kausi alkaa erasmus-opiskelijavaihto perustuu yliopistojen välisiin yhteistyösopimuksiin. erasmus-partnereita ovat pääsääntöisesti kaikki keskeiset eurooppalaiset taidekorkeakoulut, ks. tarkemmin: kansainvaliset-asiat. Vena ja Suomen ja Venäjän välinen first-opiskelijavaihto perustuu korkeakoulujen välisiin yhteistyöverkostoihin. Verkostoon tulee kuulua vähintään yksi korkeakoulu Suomesta ja Venäjältä. Suomessa ohjelmaa hallinnoi kansainvälisen henkilövaihdon keskus cimo. Opiskelija- ja opettajavaihdon lisäksi verkosto voi järjestää myös intensiivikursseja. Suomalaisten ja venäläisten taidekorkeakoulujen artsmo verkostoa koordinoi Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta ja siihen kuuluu tällä hetkellä 11 taidekorkeakoulua. Venäläisiä kuvataiteen ja muotoilun oppilaitoksia verkostossa ovat pietarilaiset Stieglitz Art Academy ja State University of Technology and Design sekä Syktyvkar University ja Pomor State University. Muut kahdenva liset sopimukset lla on kahdenva linen vaihtosopimus Carnegie-Mellon University Art Schoolin kanssa, joka sijaitsee Pittsburgissa sekä Jerusalemin Bezalel Academy of Arts and Design -akatemian ja Taipei National University of the Artsin kanssa. Näihin Euroopan ulkopuolisiin sopimuksiin ei liity apurahoja, mutta opiskelijat voivat anoa apurahaa akate mian yleisistä apurahoista. Itsenäisesti hankittu vaihto-opiskelupaikka Omaehtoisesti ulkomaiseen taidekorkeakouluun lyhyeksi aikaa menevät huolehtivat itse opiskelupaikan hankkimisesta ja heidän tulee varautua lukukausi- ja muiden maksujen maksamiseen. Samoin kuin vaihtoohjelmissa itsenäisesti liikkuvien opiskelijoiden on aina sovittava oman korkeakoulun kanssa etukäteen ulkomaanopintojen hyväksi lukemisesta tutkintoon. Kansainväliset työpajat n taiteellinen toimikunta hallinnoi kansainvälistä työpajatoimintaa. Opiskelijoilla on mahdollisuus opintojensa aikana osallistua erilaisiin työpajoihin, biennaaleihin, festivaaleihin, näyttelyihin ja muihin vaihtuviin ulkomailla järjestettäviin tapahtumiin. Aikaisempien vuosien toimintaan voi tutustua n verkkosivuilla. n residenssit ulkomailla lla on kaksi residenssiä ulkomailla: Berliinissä ja New Yorkissa. Berliinin residenssiin on haku kaksi kertaa vuodessa. Residenssiin myönnetään 1 8 viikon aikoja ja niitä voivat hakea 2 5 vuosikurssin opiskelijat, 1 2 vuosikurssin maisteriopiskelijat ja tohtoriopiskelijat. Asunto jaetaan Tukholman taideakatemian opiskelijoiden kanssa. New Yorkin residenssi on suunnattu Kuvan Kevät -stipendiaateille. ELIA on ollut eurooppalaisten taidekoulujen liiton European League of Institutes of the Arts elia:n jäsen vuodesta elia julkaisee mm. jäsenkirjettä, josta saa tietoa ulkomaisten akatemioiden kiinnostavista seminaareista, tapahtumista ja työpajoista sekä verkostoyhteistyöstä. Lisätietoa ja sähköinen uutiskirje löytyy osoitteesta www. elia-artschools.org. OPISKELIJAN OIKEUSTURVA Tutkinnonsuoritusoikeus Tutkinnonsuoritusoikeuden an saa vain opiskelijavalintojen kautta. Opiskeluoikeus Taideyliopiston opiskelijoilla voi olla pääsääntöisesti samanaikaisesti vain yksi tutkintoon johtava opiskeluoikeus taiyo:ssa. Opintoajan rajaus on tullut voimaan ja sen jälkeen alkaneissa perustutkintojen opiskeluoikeuksissa. Opintoajan rajauksen pääperi- 33 O P U I S K E L

19 U I S K E L U I S K E L 34 aatteet ovat yliopistolaissa (558/2009). Sen mukaisesti sekä kandidaatin etta maisterin tutkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa (5,5 v + 2 v). Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa (2 v + 2 v). Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa muuta enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. voi myöntää hakemuksesta opiskelijalle lisäaikaa tutkinnon suorittamiseen, jos opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojensa saattamiseksi loppuun. Suunnitelmassa opiskelijan tulee yksilöidä suoritettavat opinnot ja aikataulu. Muilta osin opiskeluoikeudesta ja sen jatkamisesta noudatetaan yliopistolakia ( /558) ja Taideyliopiston koulutussääntöä. 35 O P Tekijänoikeus Kuvataiteilijoiden ja kuvataiteen opiskelijoiden toimintaan liittyy erilaisia tekijänoikeussäädöksiä, joihin kannattaa tutustua huolellisesti. Ks. asiasta tarkemmin: O P OPISKELIJAPALAUTE Yliopistoilla on yliopistolain mukainen velvollisuus arvioida koulutustaan. Suomalaisissa yliopistoissa toteutettiin toukokuussa 2013 ensimmäisen kerran valtakunnallinen opiskelijapalautekysely (yopala). Kyselyssä selvitettiin noin kolme vuotta opiskelleiden tyytyväisyyttä yliopistoonsa ja kokemuksia opintojen sujumisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö suunnittelee, että vuodesta 2015 lähtien noin 3 % yliopistolle jaettavasta perusrahoituksesta osoitetaan yopalan perusteella. Valtakunnallisten kyselyiden lisäksi jokainen yliopisto kerää opiskelijapalautetta myös itsenäisesti opetustoimintansa kehittämistä ja itsearviointia varten. n tavoitteena on läpinäkyvä palautejärjestelmä, joka motivoi opiskelijoita vaikuttamaan ja osallistumaan moni puolisesti opetuksen, opiskelun ja oppimisen laadun parantamiseen. ssa opiskelijoiden ja opettajien välinen vuorovaikutus on oleellinen osa opetusta. Samalla se toimii välittömänä palautekanavana opiskelijalta opettajalle ja päinvastoin. Tämän suullisen ja välittömän palautteen ohella kerätään kurssikohtaista kirjallista palautetta sekä vuosittaista palautetta eri vaiheissa opintojaan olevilta opiskelijoilta ja kuvataiteen maisteriksi valmistuneilta. Palautetta kootaan myös sta aiemmin valmistuneilta eli alumneilta. Taideyliopisto on tuonut mukanaan paljon uudistuksia ja monista tärkeistä kysymyksistä on järjestetty yhteisökeskusteluja sekä kerätty palauteta opiskelijoilta, opettajilta ja muulta henkilökunnalta. Tällainen työskentelytapa varmasti jatkuu. Opiskelijat ovat tervetulleita tekemään ehdotuksia entistä paremman opiskelijapalautejärjestelmän kehittämiseksi. Asiasta kannattaa olla yhteydessä opintojen suunnittelijaan.

20 AOPSOS 36 OPINTOSOSIAALISET ASIAT 37 OPINTOTUKI Lauri Kolttola: Toistaiseksi nimetön [2013], tempera, yksityiskohta Opintotukea voidaan myöntää ssa päätoimisesti opiskelevalle ja taloudellisen tuen tarpeessa olevalle opiskelijalle. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on valtion rahoittama tuki, joka maksetaan opiskelijalle kuukausittain. Se on veronalaista tuloa. Tuen määrään vaikuttavat veronalaiset tulot ja apurahat koko kalenterivuoden ajalta (opintotuki poislukien). Tuloraja on henkilökohtainen ja se perustuu tukikuukausien määrään. Opiskelijan on itse huolehdittava siitä, että vuosituloraja ei ylity. Vuositulorajaan voi vaikuttaa perumalla tukea tai palauttamalla maksettuja tukia tukivuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Ensimmäistä kertaa opintotukea hakeva voi itse hakea tukea verkossa osoitteessa Palveluun tunnistaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Opintotuki uusiin yliopisto-opintoihin on kaksiportainen Opintotuki myönnetään uusille ( tai sen jälkeen aloittaneille) opiskelijoille ensin alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen, vaikka opiskelija on valittu suorittamaan sekä alempi että ylempi korkeakoulututkinto. Kun opiskelija on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon ja käyttänyt siihen myönnetyt tukikuukaudet, hänelle myönnetään tuki ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista varten. Opintotukihakemuksessa tulee kuitenkin mainita, että opiskeluoikeus on hyväksymiskirjeen mukaan alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon. Opintotuki voidaan ensimmäisellä päätöksellä myöntää enintään alemman korkeakoulututkinnon laajuuden mukaiselle tukiajalle, mikä ssa on 36 kuukautta. Kokonaisuudessaan kuvataiteen kandidaatin ja kuvataiteen maisterin tutkinnon suorittamiseen myönnetään 60 tukikuukautta. Tarkempaa tietoa opintotuesta saa Kelan www-sivuilta ja Kelan julkaisemasta Opintotuki-oppaasta. SIAT