KOHDUNPOISTON VAIKUTUS NAISEEN JA NAISEUTEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOHDUNPOISTON VAIKUTUS NAISEEN JA NAISEUTEEN"

Transkriptio

1 KOHDUNPOISTON VAIKUTUS NAISEEN JA NAISEUTEEN Susanna Alminoja Opinnäytetyö Kevät 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu Porin yksikkö

2 PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATIKORKEAKOULU / PORIN YKSIKKÖ Susanna Alminoja Kohdunpoiston vaikutus naiseen ja naiseuteen Spring sivua Liitteet 2kpl, 10 liitesivua Kohdunpoisto on keisarinleikkauksen ohella yleisin naiselle tehty leikkaus. Suomessa tehdään vuosittain noin kohdunpoistoa. Yli puolet niistä tehdään hyvänlaatuisten lihaskasvainten eli myoomien takia. Muita syitä voivat olla mm. vuotoongelmat, lantion alueen krooniset kivut, endometrioosi, laskeumat sekä syöpä. Syövän osuus kaikista tehdyistä kohdunpoistoista vuodessa on kuitenkin alle 10 %. Keskimääräinen leikkausikä suomessa on 45 vuotta. Kohdunpoistoon on vuosikymmeniä liitetty suuri psyykkisten ja seksuaalisten häiriöiden vaara. Leikkauksen yleisyydestä huolimatta on tehty vain muutamia tutkimuksia, joissa selvitetty kohdunpoistopotilaan psyykkistä ja seksuaalista tilaa ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen. Näkökulma on usein ollut lääketieteellinen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten kohdunpoisto vaikuttaa naisen elämään ja naiseuteen. Tavoitteena oli saada tietoa kohdunpoiston vaikutuksista, jotta voitaisiin kehittää kohdunpoistopotilaan hoitotyötä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Aineistoa kerättiin lähettämällä kyselylomake 50 naiselle, jolle oli tehty kohdunpoisto joko vatsanpeitteiden läpi (abdominaalisesti), emättimen kautta (vaginaalisesti) tai tähystyksellä (laparoskooppisesti). Tutkimukseen vastasi 38 naista. Avoimien kysymysten vastaukset tulkittiin käyttämällä sisällön analyysiä. Positiivisuus oli keskeisin piirre sekä ennen, että jälkeen kohdunpoiston. Keskeistä oli myös aktiivinen tiedon kerääminen. Tärkeää oli pohtia itse leikkausta ja miettiä miltä se tuntuu ja mitä siltä odottaa. Ennakkoon odotettiin, että elämänlaatu paranee, kun elämää vaivanneet kivut ja vuodot olisivat poissa. Tämän odotettiin vaikuttavan suotuisasti myös seksuaalielämään. Puolison antama tuki ja kannustus nähtiin yhtenä keskeisimmistä voimavaroista. Myös ystävien ja työtovereiden antama tuki korostui. Leikkauksen jälkeen koettiin iloa ja helpotusta siitä, että toiveet parantumisesta ja elämänlaadun kohoamisesta olivat toteutuneet. Asiasanat: KOHDUNPOISTO, NAISELLISUUS, SEKSUAALISUUS, NAISEUS Säilytyspaikka: DIAK / Porin yksikön kirjasto

3 ABSTRACT THE DIACONIA POLYTECHNIC / PORI TRAINING UNIT Susanna Alminoja. How the hysterectomy affect on the woman and womanhood Spring pages. 2 appendixes (10 pages) Hysterectomy and a cesarean section are the most done operations in Finland. About hysterectomies are done yearly. Over half of those are done because of benign tumors, in other words myomas. Other causes can be, for example, bleeding problems, chronical pains of the hip area, endometriosis, proplapse and cancer. Ten per cent of all the hysterectomies are done because of cancer. Operated patients` average age is 45 years. For many decades hysterectomy has been associated with big danger of psychical and sexual dysfunctions. Despite of generality of operations, have been done just a few researches, which have surveyed patients` psychical and sexual states before and after the operations. The perspective has often been medical. The aim of this research was to find out how hysterectomy affected woman s life and womanhood. The aim was to find out the inpacts of hysterectomy, so that the nursing of an opereted woman could be developed as holistically as possible. The questionaries were mailed to 50 women, who had had either abdominal, vaginal or laparoscopy hysterectomy. In all 38 women responded. Positivity was an essential aspect before and after the hysterectomy. Patients also acquire information actively. It was also important to think the operation over, how it feels and what to expect from the operation. The participants expected in advance that the quality of life would get better when all the the pain and bleeding would end. In addition they also expected their sexual lives to become better. The main issue was the spouses support and encouragement; friends and colleaques` support was important as well. After the operations the women were happy and relieved because all the hopes about getting better came true. HYSTERECTOMY, FEMININITY, SEXUALITY, WOMANHOOD Deposited in the Pori Trainig Unit Library

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Naisellisuus ja naiseus Psyykkinen kokemus kohdunpoistoleikkauksesta Seksuaalisuus ja seksuaalinen kokemus kohdunpoistosta Tuen tarpeen kokeminen TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimukseen osallistujat Tutkimusmenetelmä Tutkimusaineiston keruu ja analyysi TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS TUTKIMUSTULOKSET KOHDUNPOISTOSTA Kokemuksen kuvaamiseen liittyvät tekijät ennen kohdunpoistoa Kokemus kohdunpoistosta leikkauksen jälkeen Kokemus seksuaalisuudesta kohdunpoistoleikkauksen jälkeen YHTEENVETO TULOKSISTA JOHTOPÄÄTÖKSET...34 LÄHTEET...37 LIITTEET. 39

5 1 JOHDANTO Kohdunpoisto on keisarinleikkauksen ohella yleisin naiselle tehty leikkaus. Suomessa tehdään vuosittain noin kohdunpoistoa (Juha Mäkinen 2000, 158). Yli puolet kohdunpoistoista tehdään hyvänlaatuisten lihaskasvainten eli myoomien takia. Muita syitä voivat olla mm. vuoto-ongelmat, lantion alueen krooniset kivut, endometrioosi, laskeumat sekä syöpä. Syövän osuus kaikista tehdyistä kohdunpoistoista vuodessa on kuitenkin alle 10 %. (Eskola & Hytönen ) Keskimääräinen leikkausikä suomessa on 45 vuotta. (Rutanen & Luoto 1996, ) Perinteiset kohdunpoistomenetelmät ovat vatsanpeitteiden läpi tehtävä (abdominaalinen) ja emättimen kautta tehtävä (vaginaalinen) kohdunpoisto (hysterektomia). Suuren suosion on saavuttanut myös tähystyksen avulla tehtävä kohdunpoisto (laparoskooppinen hysterektomia), joka on viime vuosien aikana yleistynyt huomattavasti. Kohdunpoistoleikkaukseen liittyvä välitön kuolleisuus on erittäin pieni ja leikkauskomplikaatiot ovat harvinaisia. Aikaisemmat käsitykset siitä, että kohdunpoisto vaikuttaisi haitallisesti seksuaalielämään tai aiheuttaisi alempien virtsaelinten toimintahäiriöitä on osoitettu vääräksi. (Kiilholma & Paavonen 1996, ; Rutanen & Luoto 1996, ) Kohdunpoistoleikkauksessa olleiden naisten kokemus omasta terveydentilastaan ei eroa muiden naisten koetusta terveydentilasta. (Luoto, Hemminki, Topo, Uutela & Kangas 1992, ) Laparoskooppisen leikkaustavan yleistyminen lyhentää sairaalassaoloaikaa ja asettaa näin uusia haasteita hoitotyölle. Potilaan ohjaukseen ja opetukseen käytettävä aika vähenee. (Tammilehto 1998,3) Toisaalta tähystysleikkauksesta on naiselle paljon etuja. Hoitoaika ja sairasloma ovat lyhyitä, haavakipua on vähän ja fyysinen toipuminen on nopeampaa kuin avoleikkauksesta. Tiedon ja taidon kasvaessa leikkausajat lyhenevät ja löydetään uusia, säästäviä keinoja hoitaa gynekologisia ongelmia. Kohdunpoisto merkitsee naiselle usein enemmänkin kuin pelkkää kirurgista toimenpidettä. Nainen voi pohtia vaikuttaako elämä ilman kohtua naiseuden tunteeseen tai tunnenko itseni vielä naiseksi senkin jälkeen kun olen luopunut kohdusta. Potilas voi myös pohtia onko olemassa muita hoitomuotoja, tarvitaanko muita lääketieteellisiä

6 2 toimenpiteitä ja onko varmaa, että leikkaus ratkaisee ongelmat sekä voiko kohdunpoiston välttää. Tavallisimpia kysymyksiä joita kohdunpoistopotilas miettii, ovat leikkauksen jälkeisen seksuaalielämän laatu ja pelot masentumisesta, lihomisesta, vanhenemisesta sekä muutokset naiseuden kokemisessa. (Rikala 1995, 18.) Tämän tutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa kohdunpoiston vaikutuksista naisen elämään ja naiseuteen kohdunpoiston jälkeen. Tavoitteena on saada tietoa kohdunpoiston kokemuksesta, kun leikkauksesta on kulunut jo jonkin aikaa.

7 3 2 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Tutkimuksia kohdunpoistoon liittyvistä kokemuksista on olemassa melko vähän ja niissä on yleisesti ottaen lääketieteellinen näkökulma. Esimerkiksi Kilkku työryhmineen (1983) vertaili totaalikohdunpoistoa ja kohdun amputaatiota tullen tulokseen, että kohdun amputaatiopotilailla (poistettu kohdun runko-osa) esiintyi vähemmän tiheä virtsaisuutta (pollakisuriaa), virtsan pidätyskyvyttömyyttä (inkontinenssia) ja sukupuolielämän muutoksia kuin totaalikohdunpoistopotilailla (poistettu kohtu ja kohdunkaula). Nykyisen käsityksen mukaan kuitenkin vatsapeitteiden läpi suoritetulla kohdunpoistolla ei ole em. vaikutuksia, vaan kohdunpoisto saattaa jopa parantaa kyseisiä vaivoja. (Lepistö, Kilpi & Scheinin 1996, 5.) Lepistö ym. (1996) on tutkimuksessaan perehtynyt Dylaney n työryhmän tutkimukseen. Dulaney`n työryhmä (1990) kiinnitti huomiota kohdunpoistopotilaiden psyykkiseen hyvinvointiin perustamalla pre- ja postoperatiivisia keskusteluryhmiä, jotta naiset pääsisivät helposti yli kohdunpoiston tuomista rasitteista. Kohdunpoistopotilaiden ongelmina on todettu olevan informaation ja tuen puuttuminen sekä erheellinen tieto kohdunpoistoon liittyvistä asioista. Naisia saattavat askarruttaa mm. kuukautisiin, hormonitoimintaan, painonnousuun ja seksuaalielämään liittyvät kysymykset. Usein naiset kokevat vaikeana kysyä näistä asioista jopa omalta gynekologilta. (Lepistö, Kilpi & Scheinin 1996, 5.) Kohdunpoistoleikkauksen syitä ovat hyvänlaatuiset lihaskasvaimet eli myoomat, epänormaalit verenvuodot, endometrioosi, pahanlaatuiset kasvaimet ja niiden esiasteet, kohdun- ja emättimen laskeumat, virtsanpidätyskyvynhäiriöt, kivut, sekä sekalaiset syyt esim. synnytyskomplikaatiot (Rikala 1995, 31). Yleisimpiä syitä Suomessa ovat myoomat, endometrioosi ja epänormaalit vuotohäiriöt, etenkin runsas anemisoiva vuoto (Kiilholma & Paavonen 1996, 146; Rikala 1996, 32). Kohdunpoistossa voidaan poistaa kohtu ja kohdunkaula tai vaihtoehtoisesti vain kohdun runko-osa, jolloin kohdunkaula jää paikoilleen. Viimeksi mainittua leikkaustapaa käytetään vain silloin, kun kyseessä on myooma tai joku muu hyvänlaatuinen syy. (Heinonen & Punnonen 1995, 291; Rikala 1996, 33.) Kohtu voidaan poistaa joko

8 4 vatsanpeitteiden läpi tehtävällä leikkauksella (abdominaalisesti) tai emättimen kautta (vaginaalisesti). Kohtu voidaan poistaa myös vatsaontelon tähystyksen (laparoskopian) avulla, jolloin se lopuksi tiputetaan emättimen kautta pois. (Hartikainen, Tuomivaara, Puistola & Lang 1995, 59-61; Rikala 1996,34; Tiitinen 1995, 29.) Valtaosa kohduista on viime vuosiin saakka Suomessa poistettu vatsanpeitteiden läpi tehtävällä leikkauksella (laparotomiateitse), ja kohdunlaskeuma on ollut ainoa syy emättimen kautta tehtävään kohdunpoistoon (Kiilholma ym. 1996, ; Rutanen & Luot 1996, 13). Nykyään ollaan kuitenkin siirrytty yhä enemmän emättimen kautta sekä tähystyksen avulla suoritettavaan kohdunpoistoon, sillä näiden katsotaan olevan säästävämpiä niin naiselle kuin yhteiskunnallekin. Näissä leikkaustavoissa vältytään laparotomiahaavalta, jolloin esimerkiksi toipuminen nopeutuu ja sairaalassaoloaika sekä sairasloma lyhenee. (Kiilholma & Paavonen 1996, ; Laatikainen, Sjöberg, Mäkinen, Heinonen, Kauko & Tómas 1996, 27, 29; Rutanen ym. 1996, 13.) Kirurgiset potilaat tarvitsevat enemmän informaatiota ja henkilökunnan tukea kuin muut potilaat. Suomalaisissa tutkimuksissa on todettu kirurgisilla potilailla olevan suuri tarve koko leikkausprosessista kertovaan informaatioon. Kirjallisuuden perusteella kohdunpoistopotilaiden tarpeet ovat yksilöllisiä ja saattavat poiketa muista potilaista. (Lepistö, Leino-Kilpi & Scheinin 1996,6) Kohdunpoisto poikkeaa monista muista leikkauksista siinä, että siihen saattaa liittyä leikkauksenjälkeistä masennusta ja mielialamuutoksia. Esimerkiksi sappileikkaukseen verrattuna niitä esiintyy ainakin kaksi kertaa useammin. Kohdunpoisto saattaa tuoda naiselle tunteen menettämisestä ja luopumisesta, mitkä tunteet taas heijastuvat sukupuolielämääkin vaimentavasti. Valtaosa naisista kokee kuitenkin leikkauksen hyödyllisenä ja vapauttavana.(erkkola 1993,398.) Kohdunpoiston yhteydessä voidaan usein tehdä myös munasarjojen poisto, riippuen tietenkin potilaan iästä ja diagnoosista. Se eroaa toimenpiteenä kohdunpoistosta siten, että se johtaa elimistön naishormonipitoisuuden nopeaan laskuun. Englannissa tehdyssä tutkimuksessa 40 % naisista oli ilmoittanut sukupuolielämänsä laadun huonontuneen munasarjojen poiston jälkeen.

9 5 Suomalaisessa tehdyssä tutkimuksessa (N=79) 20% leikatuista arvioi sukupuolielämänsä parantuneen, 10% arvioi sen huonommaksi ja 70 prosentilla ei esiintynyt muutoksia. Ero englantilaiseen tutkimustulokseen oli huomattava. (Erkkola 1993, ) Todennäköinen syy munasarjojen poistoon liittyviin seksuaalisiin vaikeuksiin ja muihin oireisiin on naishormonitason lasku. Tänä päivänä on tehokkaita korvaushoitojärjestelmiä, joita suomessa käytetään varsin yleisesti. Yleensä hoitava lääkäri tiedustelee hoidon tarvetta aktiivisesti munasarjojen poiston jälkeen, sillä estrogeenitason lasku on niin epänormaalin nopea, että vaihdevuodet saattavat olla vaikeat. Vaihdevuodet alkavat suomalaisella naisella keskimäärin vuoden iässä. Vaihdevuosista ja niiden aikaisista ongelmista, hormonikorvaushoidosta sekä sen haitoista on keskusteltu paljon viime vuosina ja se tulee jatkumaan. On hyvin vakuuttavasti osoitettu, että estrogeenihoidolla voidaan estää tai hidastaa vaihdevuosien aikana alkavaa luustokatoa, verisuonten kalkkeutumista ja verisuonisairauksien ja sydänveritulpan kehittymistä. Useat naiset kertovat estrogeenien vaikuttavan myönteisesti mielialaan, muistiin ja aloitekykyyn. (Erkkola 1993, ) Kohdun ja munasarjojen poiston merkitystä naisen elämän eri alueilla sekä leikkausten sopeutumiseen liittyviä tekijöitä on selvittänyt Kinnunen (1990) työssään. Tutkimuksessa on haastateltu 63 hyvänlaatuisesta syystä leikattavaa naista, jotka ovat iältään vuotiaita. Tutkimuksessa kävi ilmi, että naiset ovat pitäneet leikkausta merkittävänä tapahtumana elämässään, erityisesti oman terveydentilan osalta. Tulokset kertoivat myös, että oman hormonitoiminnan säilyminen leikkauksen jälkeen on vaikuttanut myönteisesti naisten kokemuksiin leikkauksesta sekä heidän seksuaalielämäänsä. Tuloksista kävi myös ilmi, että naisten tiedot omasta leikkauksestaan ovat usein riittämättömiä. (Kinnunen 1990, 58.) Kohdunpoiston yleistyessä on alettu kiinnittää huomiota ennen kaikkea potilaan leikkauksen jälkeiseen psyykkiseen tilaan. Kohdunpoistoon on vuosikymmeniä liitetty suuri psyykkisten häiriöiden vaara. (Rikala 1996, 22.) Tällaista stereotyyppistä kuvaa kohdunpoiston kokeneesta naisesta on sekä hoitotieteellisessä että lääketieteellisessä tutkimuksessa.

10 6 Näissä julkaisuissa nainen kuvataan masentuneena, hänen minäkuvansa on huono ja hänen seksuaalielämänsä on huonontunut. Vaikka psykologisia komplikaatioita saattaa esiintyä, yhä useammat viime vuosien tutkimukset osoittavat, että enemmistö kohdunpoiston kokeneista naisista ei koe näitä sivuvaikutuksia. (Tammilehto 1998, 5-6.) Potilaalle kohdunpoisto merkitsee usein enemmän kuin pelkkää kirurgista toimenpidettä. Potilas voi miettiä itsekseen haluaako hän tulla raskaaksi, onko raskaaksi tuleminen naiseuden edellytys, onko olemassa muita hoitokeinoja, tarvitaanko muita lääketieteellisiä toimenpiteitä, onko varmaa, että leikkaus parantaa vaivat (kivut, vuoto-ongelmat ym.) ja voiko kohdunpoistoa mitenkään välttää. Tavallisempia kysymyksiä joita kohdunpoistopotilas miettii, ovat leikkauksen jälkeisen seksuaalielämän laatu ja pelot ulkoisen olemuksen muuttumisesta sekä muutokset naiseuden kokemisessa. (Rikala 1995, 18.) Kohdun merkitys on naiselle tärkeä ja sen poistaminen voikin tuntua hyvin vaikealta. Tietämättömyys tai tiedostamattomat, vanhat uskomukset saattavat aiheuttaa kuvitelmia naisellisuuden menettämisestä, sukupuolielämän loppumisesta tai vaikeiden vaihdevuosien alkamisesta. Tämän vuoksi lääkärin ja hoitohenkilökunnan tuleekin antaa potilaalle riittävästi tietoa sekä leikkauksesta että sen mahdollisista jälkivaikutuksista. (Eskola, Hytönen & Komulainen 1993, 221.) Kohdunpoisto merkitsee menetystä, muutosta ja muutokseen sopeutumisprosessia. Ihminen luo uutta suruprosessin kautta, missä erotetaan mm. järkytyksen, surun tunteen, yksinäisyyden ja korjaavan sopeutumisen vaiheet. (Rikala 1995, 65.) Leikkaukseen tuleva ja leikkauksessa ollut ihminen tarvitsee usein tukea selvitäkseen kriisistään. 2.1 Naisellisuus ja naiseus Naisellisuus on hyvin syvällistä tajua itsestä naissukupuoleen kuuluvana olentona. Opimme tuntemaan itsemme maailmassa joko feminiinisinä tai maskuliinisina ja sukupuoli on ensisijainen rakenteellinen osa meidän persoonallisuudestamme, meidän

11 7 psykologiassamme. (Junkkari 1992, 45.) Naisen tapaan elää ja toteuttaa elämänsä mahdollisuuksia vaikuttaa hänen piilotajuinen kuvansa naiseudesta. Jollei tämä kuva ole tehty tietoiseksi, se vaikuttaa tiedostamattomasti. (Junkkari 1992, 45.) Naiseus merkitsee Mckinnonin mukaan samaa kuin naisellisuus, mikä tarkoittaa miehen viehättämistä, mikä taas tarkoittaa seksuaalista viehättävyyttä. Tätä taustaa vasten naisen voimattomuus oman identiteetin etsinnän suhteen voidaan selittää sillä, että naisellisuus merkitsee sekä identiteettiä naiselle ja haluttavuutta miehelle. Naisen aseman saavuttaminen ja naiseen samastuminen ei tapahdu niinkään fyysisen kypsymisen eikä soveliaan roolikäyttäytymisen oppimisen kautta vaan seksuaalisuuden kokemisen perusteella. Naiseus muodostuu silloin hienovaraisesta ja monimutkaisesta fyysisyyden, tunteiden, identiteetin ja naisen aseman tajuamisen yhdistelmästä. (Wager 1988, 30.) Kohtua on pidetty elämän keskuksena jo vuosituhansia ekr. Tällöin kohdunsuu ja vagina on kuvattu kehitysriitin ensimmäisenä porttina, synnytystapahtuma on ollut elävä, arvostettu osa olemassa olevaa kulttuuria. Myös kohdun merkitystä ja sen vaikutusta naisen sielunelämään on pohdittu vuosituhansia. Näkökulma on ollut miehinen, sillä mm. Hippokrates ja Freud ovat pitäneet kohtua hysterian syynä tai sen osatekijänä. Muinaisessa Kreikassa kohtua on pidetty sairauksia aiheuttavana ja hysteerisesti käyttäytyvänä elimenä. Historiallisesta näkökulmasta sekä naisnäkökulmasta kohdun ja kohdunpoiston historia on naisen ja naiseen asennoitumisen historiaa, uskomuksia ja myyttejä. (Rikala 1996, 22.) Naiseuden myytit ovat siirtyneet uskonnosta toiseen siten, että myytin perusajatus on säilynyt, vain nimet ja vivahteet ovat muuttuneet. Varhaisissa uskonnoissa on palvottu suurta Jumalatarta tai Äiti maata. Yleinen kulttikuva on ollut hedelmällinen, synnyttävä ja uutta luova sekä seksuaalinen nainen. Länsimaisessa kristillisessä kulttuurissa myytti naiseudesta on jaettu Neitsyt Mariaan, oikean, puhtaan rakkauden kohteena olevaan naiseen sekä Maria Magdaleenaan, rakasteltavaan, seksuaaliseen, syntiseen naiseen. (Koivunen 1995a, 11; Koivunen 1995b, 10, 18, )

12 8 Naisilta vaaditaan ihmisinä niitä positiivisia ominaisuuksia, joita kussakin kulttuurissa liittyy naiseen myyttikuvana ja symbolina. Varsin yleismaailmallinen naisihanne on ollut rakastava, perhettään palveleva ja ravitseva mutta muuten toiminnallisesti passiivinen, uhrautuva ja mukautuva nainen. Nämä naiskuvan peruspiirteet ovat imeytyneet mitä erilaisimmille kulttuurin aloille. Ne voidaan löytää kielestä, uskonnosta, tavoista jne. Kaikki nämä ominaisuudet ja erityispiirteet vaikuttavat naisten identiteettiin ja kulttuurissa vallitsevaan naiskuvaan sekä uudistavat niitä. (Korte 1988, ) Monet naiset ovat jo varhaisessa vaiheessa sisäistäneet naisellisiksi leimautuneita ominaisuuksia, jotka ovat usein myös voimakkaasti luonteenomaisia. Näitä ovat esimerkiksi voimakas tarve pitää koossa perhettä, kotia, sukua ja jopa yhteisöä sekä pysyä koossa ihmisenä ja koota asioita yhteen niin, että syntyy kokonaisuuksia. Naisen luonteenomaisia ominaisuuksia ovat myös tarve vaalia, hoivata, kasvattaa ja rakastaa. Tämä ilmenee naisten kouluttautumisessa hoitoaloille sekä opetus- ja kasvatustehtäviin. (Junkkari 1992, 11.) Hallitseva näkemys naisellisuudesta liitetään usein heidän ruumiiseensa. Naisen voi olla tällöin vaikea selvitä kaikesta kulttuurin tuomasta naiskuvien paineesta ja hyväksyä oman ruumiinsa ja itsensä sellaisena kuin se on. Nainen saa ponnistella jokaisessa elämänsä vaiheessa luodakseen omasta ruumistaan mielessään sellaisen ruumiinkuvan, jonka hän ja muut voisivat hyväksyä. (Niemelä 1995, 84.) Naisen identiteetin perusongelmia onkin se, että nainen samaistetaan liikaa ruumiiseensa. Naisellisuuden normit tukahduttavat jo nuoren tytön ruumiissa piileviä mahdollisuuksia ja opettavat hänet pitämään ruumistaan passiivisena, kyvyttömänä ja haavoittuvaisena. (Wager 1988, 29.) Tämän päivän miehisessä kulttuurissa nainen määritellään ensisijaisesti seksuaalisuutensa kautta ja naisen ruumis nähdään muutenkin seksuaalisuudella kyllästettynä. Naista määritellään yhteiskunnassa myös muidenkin asioiden kautta kuin seksuaalisuuden, esimerkiksi perheroolinsa kautta. Hän on aina jonkun äiti, vaimo tai tytär, ei itsenäinen yksilö. (Ollila 1990, 263.)

13 9 Kohdun olemassaolo merkitsee naiselle sitä, että hän on äiti tai, että hänellä on ainakin teoreettinen mahdollisuus tulla äidiksi. Riippumatta siitä, onko naisella lapsia tai ei, aikooko hän synnyttää tai jäädä lapsettomaksi, pyörii kaikki jollakin tavalla naisen tahtomattakin kohdun ympärillä. Naiselle kohtu antaa uuden elämän luomisen mahdollisuuden ja ennen kaikkea sisäisen tietoisuuden siitä. (Numminen 1980, 13.) Kohdun poistaminen taas merkitsee ennen kaikkea sitä, että hänen on hyväksyttävä ajatus siitä, ettei hän voi enää koskaan saada lapsia. Jotkut naiset pitävät tätä asiaa tervetulleena, koska se poistaa ehkäisytarpeen ja pelon raskaudesta. Toiset taas ajattelevat, että kohtu joutaakin jo pois, koska se on jo tehtävänsä tehnyt. Kaikki naiset eivät kuitenkaan pysty reagoimaan näin myönteisesti kohdunpoistoon. Vaikka heillä olisi jo niin monta lasta kuin he ovat halunneetkin, eivätkä he olisi enää suunnitelleetkaan lapsen hankkimista, kohdun menettäminen voi herättää heissä järkyttävän lopullisuuden tunteen. Nämä naiset usein tuntevat, että he ovat menettäneet jonkin olemuksensa olennaisen puolen, jonkin joka liittyy naisellisuuden ytimeen. (Kitzinger 1984, 299.) Äitiyden ja hoivaamisen odotetaan tänäkin päivänä edelleen saavan naisen elämässä etusijan. Monille naisille perhe ja koti ovat elämän keskeinen sisältö ja kaikkein tärkeintä, josta saadaan voimavaroja ja iloa. Kaikki naiset eivät kuitenkaan halua omaksua perinteisiä käsityksiä perheestä, äitiydestä ja naisen roolista kotona. Jotkut naiset kokevat ne usein painostaviksi ja vieraiksi, jopa käytännössä mahdottomiksi. (Aapola & Kangas 1994, ) Naisten aseman vahvistuminen yhteiskunnassa ja työelämässä on vaikuttanut siihen, että he yhä useammin ovat itse halunneet osallistua naisellisuuden määrittelemiseen (Immonen 1990, 8). Yksi naiseus käsitteen ongelmista on siinä, että käsite on sanan nainen suora johdannainen. Sen vuoksi on helppo ymmärtää naiseuden olevan sitä, mitä naiset ovat. Koska naiset ovat erilaisia sosiaalisessa ja kulttuurisessa mielessä, naiseutta on vaikea ellei suorastaan mahdoton ilmaista naisiin kiinnittyvien ominaisuuksien perusteella. Naiseus viittaa mitä ilmeisimmin kaikkeen muuhun kuin siihen, minkälaista naisten elämä on tai minkälaisia naiset ovat. (Jallinoja 1987, )

14 Psyykkinen kokemus kohdunpoistoleikkauksesta Kohdunpoiston psyykkisiä vaikutuksia on tutkittu jonkin verran viime vuosien aikana, mutta useimmissa niissä on ollut lääketieteellinen näkökulma. Tutkijoina on ollut psykologeja tai gynekologeja ja samassa tutkimuksessa on usein tutkittu sekä psykologista että seksuaalista selviytymistä kuten esimerkiksi Rikalan (1995) tutkimuksessa. Rikalan tutkimuksessa tutkittiin kohdunpoistopotilaan mahdollisia psyykkisiä ja seksuaalisia toimintahäiriöitä ja niiden vaihteluita ennen leikkausta ja sen jälkeen. Siinä tutkittavina oli 98 hyvänlaatuisesta syystä leikattavaa, alle 45-vuotiasta potilasta. Potilailla oli enemmän psyykkistä oireilua lähellä leikkausajankohtaa: ennen leikkausta ja heti leikkauksen jälkeen, osastohoidon aikana. Tuolloin keskimäärin kolmella potilaalla kymmenestä oli todettavissa neuroottistasoista käyttäytymistä. Yleisimpiä häiriöitä olivat ahdistus ja masennus joita esiintyi eniten lähellä leikkausajankohtaa. (Rikala 1995, 90.) Tutkimuksessa todettiin myös, että leikkaukseen valmistautumistunnelma ja asenne leikkausta kohtaan korreloivat psyykkisiin oireisiin. Potilailla, jotka kokivat kohdunpoiston uhkana naisellisuudelleen, oli myös keskimäärin enemmän psyykkisiä ongelmia. Myönteinen asenne heijastui positiiviseen statukseen. Potilaat, jotka eivät kokeneet sairauttaan uhkana naiseudelleen, olivat psyykkisesti vähemmän oireilevia. Siviilisäädyllä ja psyykkisillä ongelmilla oli erittäin merkitsevä riippuvuus. Naimisissa olevat potilaat oireilivat huomattavasti vähemmän kuin eronneet. Positiivinen kommunikaatio puolison tai partnerin kanssa vaikutti psyykkiseen statukseen. Potilaat, jotka eivät olleet selvillä puolisonsa tai partnerinsa asenteesta leikkaukseen, tunsivat tilanteensa vaikeammaksi. (Rikala 1996, 81.) Rikalan tutkimuksessa (1995), keskimäärin joka viides kohdunpoistopotilas arvioi psyykkisen ja seksuaalisen tilansa paremmaksi leikkauksen jälkeen. Suomalaisen naisen psyykkinen vointi kohdunpoistoleikkauksen jälkeen ei merkitsevästi poikkea muun samanikäisen naisväestön psyykkisestä hyvinvoinnista. Kohdunpoisto ei selitä tutkimusotoksen psyykkistä oirehtimista. Psyykkinen oireilu oli pitkäaikaisempaa ja ennen leikkausajankohtaa esiintynyttä. Leikkausta edeltävä psyykkinen terveys ennustaa leikkauksenjälkeistä psyykkistä tilaa. (Rikala 1995, 91.)

15 11 Tammilehto (1998) on omassa tutkimuksessaan perehtynyt Kinnickin ja Lenersin (1995) tutkimukseen. Tutkimukseen osallistui kuusi naista. Ennen leikkausta naiset itse kuvasivat vointiaan kurjaksi ja surkeaksi (miserable). Kurjuus oli yksi viidestä pääteemasta tutkimuksessa. Muita teemoja olivat: asiasta keskusteleminen (talked to others), ei tiedä mitä tuleman pitää (not knowing to expect), muodon muutos (outcomes) ja autetuksi tuleminen (caring support). Kurja olo johtui tutkittavien mukaan tulvimisesta (gush), joka pakotti vaihtamaan vaatteita useita kertoja päivässä. Lisäksi naiset olivat täynnä itseään (bloating) sekä valittivat (bitchy). Heillä oli jatkuvaa epämukavuutta kuten kipua, selkäsärkyä, lihasheikkoutta ja lihaskramppeja. Näistä vaivoista osan tutkittavat tunnistivat vasta leikkauksen jälkeen, kun ne olivat poissa. (Tammilehto 1998, 9.) 2.3 Seksuaalisuus ja seksuaalinen kokemus kohdunpoistosta Seksuaalisuus voidaan nähdä yksilön tunteena omasta olemisestaan miehenä tai naisena. Se sisältää tyytyväisyyden tunteen omaa ruumista tai sukupuolta kohtaan. Tämä vaikuttaa yksilön persoonallisuuteen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen, näkemykseen itsestään. Seksuaalisuus on suhteessa ihmisen kokonaistoimintaan miehenä tai naisen, suhteessa siihen, miten hänen tietoisuutensa muotoilee päivittäiset elämänkokemukset, myös muut kuin seksuaaliset. Itsekäsitys, riittämättömyyden pelko, syyllisyys tai jopa syrjintä ovat yhteydessä seksuaaliseen käyttäytymiseen. (Niemi, 1994,8.) Seksuaalisen eheyden tunnusmerkkejä ovat luontevuus omissa rooleissa, aidot ja hyvät ihmissuhteet, oman seksuaalisuutensa arvostaminen ja seksuaalisuutensa hallinta, kun tunnetaan omat arvot ja niiden vaikutus seksuaalisuuteen. Minäkuva, kommunikaatio ja ympäristö ovat seksuaalisen eheyden keskeiset tekijät. ( Niemi 1994, 9.) Seksuaalisuus merkitsee naiselle hyvin erilaisia kokemuksia. Se saa eri muotoja elämänkulun aikana: lapsuudessa ja puberteetissa, kuukautiskierron eri vaiheissa ja raskauden, synnytyksen, vaihdevuosien ja vanhenemisen erilaisissa kokemuksissa.

16 12 Olennaista seksuaalisuudessa ovat tunteet, joita kokemukset herättävät, identiteetti ihmisenä, ihmissuhteet ja ne tavat, millä nainen antaa ja vastaanottaa rakkautta. Seksi on yhteydessä ihmisen itsetuntoon, identiteettiin ja omanarvontunteeseen. (Eskola & Hytönen 1997, 111.) Seksuaalisuudessaan nainen on aina varsin kokonaisvaltainen. Kaikkien asioiden tulisi olla hyvin, ennen kuin nainen pystyy nauttimaan seksuaalisuuden ja seksin suomista mahdollisuuksista. Jos koti- tai työasioissa on ristiriitoja, lapsilla, tai omilla vanhemmilla on ongelmia, tai perheenjäsenen sairaus huolestuttaa, naisen mahdollisuudet tyydyttävään yhdessäoloon huononevat selkeästi. (Kivelä & Salmi 1995, 72.) Seksuaalista identiteettiä ei voida hahmottaa erilleen ihmisen minuudesta ja sisäisestä kokemusmaailmasta. Vaikka seksuaalisuus on monessa suhteessa psyyken ja elimistön välistä yhteistyötä, seksuaalisen identiteetin muodostuminen psyyken tasolla hahmottuvaksi osaksi minä kokemusta on edellytys ihmisen seksuaalisuudelle ja seksuaalisille toiminnoille. Seksuaalinen identiteetti vakiintuu vasta nuoruuden päättyessä. Seksuaalinen identiteetti ja seksuaalisuus ovat kuitenkin läpi elämän voimakkaasti alttiina mielen sisäisille(viettipaine, estot) vuorovaikutuksille (puoliso, partnerit, leskeys) sosiokulturaalisille (sukupuolierot, moralistiset normit) tekijöille. Onnistuneet ratkaisut ovat edellytys tyydyttävälle sukupuolielämälle läpi elämän. (Rikala 1995, 26.) Epäonnistuneet ratkaisut voivat vaurioittaa seksuaalista identiteettiä vuorovaikutussuhteiden kehittyessä tavalla, joka vaikuttaa ihmisen seksuaalikäyttäytymiseen koko elämän ajan. Seksuaalinen identiteetti on yksi herkimmin haavoittuvia ja haavoitettavissa olevia alueita ihmisen minuudessa ja minä kokemisessa (Rikala 1995, 26). Kohdunpoisto merkitsee naiselle paljon enemmän, kuin pelkkää kirurgista toimenpidettä. Se saattaa tuoda naiselle tunteen menettämisestä ja luopumisesta, mitkä tunteet taas heijastuvat sukupuolielämääkin vaimentavasti. Valtaosa naisista kuitenkin kokee leikkauksen hyödyllisenä ja vapauttavana.(kontula O. & Haavio-Mannila E.

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Vakavasti sairas potilas ja toivo

Vakavasti sairas potilas ja toivo Vakavasti sairas potilas ja toivo Pohjolan lääketiedepäivät 2/2016 Päivi Hietanen, syöpätautien dos., psykoterapeutti Suomen Lääkärilehti Sidonnaisuudet Kolmen viime vuoden aikana palkkioita vuorovaikutusopetuksista

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Naisten terveys ja hormonien käyttö

Naisten terveys ja hormonien käyttö Helsingin yliopiston Kansanterveystieteen laitoksen tutkimus: Naisten terveys ja hormonien käyttö Tutkimusryhmämme selvittää HORMONIVALMISTEIDEN KÄYTÖN ja NAISTEN TERVEYDEN SUHDETTA. Tässä kyselylomakkeessa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit MINÄKUVA JA ASENNE Johdanto Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit O losuhteet vaihtelevat mutta kytkeytyvät meihin siinä, miten me niihin asennoidumme. Tässä jaksossa

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Ison kohdun poisto. Eija Tomás, Tays

Ison kohdun poisto. Eija Tomás, Tays Ison kohdun poisto Eija Tomás, Tays Jo ennen muinoin... V. 120 Soranus Kreikassa Vaginaalinen hysterektomia 1813 Conrad Langenbeck ensimmäinen suunniteltu VH Ephraim McDowell Kentucky v.1809 Laparotomia

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Miesten ja naisten yksinäisyys

Miesten ja naisten yksinäisyys Miesten ja naisten yksinäisyys - Näkökulmana elämänkulku Elisa Tiilikainen, VTM, väitöskirjatutkija Vanhuus ja sukupuoli -seminaari 20.11.2015, Tieteiden talo, Helsinki Yksinäisyys on subjektiivinen kokemus,

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala SAIRAALA KOTI Lapsi Lääkäri Vanhemmat Hoitohenkilökunta Suku ja ystävät

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Ihmisen chakrajärjestelmä

Ihmisen chakrajärjestelmä Ihmisen chakrajärjestelmä Aivan ulommaisena meitä ympäröi aura. Se toimii suojaavana kerroksena ihmisen ja maailman välissä. Aurassa on neljä kerrosta, neljä energiakehoamme fyysisen kehomme ympärillä;

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot