KOHDUNPOISTON VAIKUTUS NAISEEN JA NAISEUTEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOHDUNPOISTON VAIKUTUS NAISEEN JA NAISEUTEEN"

Transkriptio

1 KOHDUNPOISTON VAIKUTUS NAISEEN JA NAISEUTEEN Susanna Alminoja Opinnäytetyö Kevät 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu Porin yksikkö

2 PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATIKORKEAKOULU / PORIN YKSIKKÖ Susanna Alminoja Kohdunpoiston vaikutus naiseen ja naiseuteen Spring sivua Liitteet 2kpl, 10 liitesivua Kohdunpoisto on keisarinleikkauksen ohella yleisin naiselle tehty leikkaus. Suomessa tehdään vuosittain noin kohdunpoistoa. Yli puolet niistä tehdään hyvänlaatuisten lihaskasvainten eli myoomien takia. Muita syitä voivat olla mm. vuotoongelmat, lantion alueen krooniset kivut, endometrioosi, laskeumat sekä syöpä. Syövän osuus kaikista tehdyistä kohdunpoistoista vuodessa on kuitenkin alle 10 %. Keskimääräinen leikkausikä suomessa on 45 vuotta. Kohdunpoistoon on vuosikymmeniä liitetty suuri psyykkisten ja seksuaalisten häiriöiden vaara. Leikkauksen yleisyydestä huolimatta on tehty vain muutamia tutkimuksia, joissa selvitetty kohdunpoistopotilaan psyykkistä ja seksuaalista tilaa ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen. Näkökulma on usein ollut lääketieteellinen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten kohdunpoisto vaikuttaa naisen elämään ja naiseuteen. Tavoitteena oli saada tietoa kohdunpoiston vaikutuksista, jotta voitaisiin kehittää kohdunpoistopotilaan hoitotyötä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Aineistoa kerättiin lähettämällä kyselylomake 50 naiselle, jolle oli tehty kohdunpoisto joko vatsanpeitteiden läpi (abdominaalisesti), emättimen kautta (vaginaalisesti) tai tähystyksellä (laparoskooppisesti). Tutkimukseen vastasi 38 naista. Avoimien kysymysten vastaukset tulkittiin käyttämällä sisällön analyysiä. Positiivisuus oli keskeisin piirre sekä ennen, että jälkeen kohdunpoiston. Keskeistä oli myös aktiivinen tiedon kerääminen. Tärkeää oli pohtia itse leikkausta ja miettiä miltä se tuntuu ja mitä siltä odottaa. Ennakkoon odotettiin, että elämänlaatu paranee, kun elämää vaivanneet kivut ja vuodot olisivat poissa. Tämän odotettiin vaikuttavan suotuisasti myös seksuaalielämään. Puolison antama tuki ja kannustus nähtiin yhtenä keskeisimmistä voimavaroista. Myös ystävien ja työtovereiden antama tuki korostui. Leikkauksen jälkeen koettiin iloa ja helpotusta siitä, että toiveet parantumisesta ja elämänlaadun kohoamisesta olivat toteutuneet. Asiasanat: KOHDUNPOISTO, NAISELLISUUS, SEKSUAALISUUS, NAISEUS Säilytyspaikka: DIAK / Porin yksikön kirjasto

3 ABSTRACT THE DIACONIA POLYTECHNIC / PORI TRAINING UNIT Susanna Alminoja. How the hysterectomy affect on the woman and womanhood Spring pages. 2 appendixes (10 pages) Hysterectomy and a cesarean section are the most done operations in Finland. About hysterectomies are done yearly. Over half of those are done because of benign tumors, in other words myomas. Other causes can be, for example, bleeding problems, chronical pains of the hip area, endometriosis, proplapse and cancer. Ten per cent of all the hysterectomies are done because of cancer. Operated patients` average age is 45 years. For many decades hysterectomy has been associated with big danger of psychical and sexual dysfunctions. Despite of generality of operations, have been done just a few researches, which have surveyed patients` psychical and sexual states before and after the operations. The perspective has often been medical. The aim of this research was to find out how hysterectomy affected woman s life and womanhood. The aim was to find out the inpacts of hysterectomy, so that the nursing of an opereted woman could be developed as holistically as possible. The questionaries were mailed to 50 women, who had had either abdominal, vaginal or laparoscopy hysterectomy. In all 38 women responded. Positivity was an essential aspect before and after the hysterectomy. Patients also acquire information actively. It was also important to think the operation over, how it feels and what to expect from the operation. The participants expected in advance that the quality of life would get better when all the the pain and bleeding would end. In addition they also expected their sexual lives to become better. The main issue was the spouses support and encouragement; friends and colleaques` support was important as well. After the operations the women were happy and relieved because all the hopes about getting better came true. HYSTERECTOMY, FEMININITY, SEXUALITY, WOMANHOOD Deposited in the Pori Trainig Unit Library

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Naisellisuus ja naiseus Psyykkinen kokemus kohdunpoistoleikkauksesta Seksuaalisuus ja seksuaalinen kokemus kohdunpoistosta Tuen tarpeen kokeminen TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimukseen osallistujat Tutkimusmenetelmä Tutkimusaineiston keruu ja analyysi TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS TUTKIMUSTULOKSET KOHDUNPOISTOSTA Kokemuksen kuvaamiseen liittyvät tekijät ennen kohdunpoistoa Kokemus kohdunpoistosta leikkauksen jälkeen Kokemus seksuaalisuudesta kohdunpoistoleikkauksen jälkeen YHTEENVETO TULOKSISTA JOHTOPÄÄTÖKSET...34 LÄHTEET...37 LIITTEET. 39

5 1 JOHDANTO Kohdunpoisto on keisarinleikkauksen ohella yleisin naiselle tehty leikkaus. Suomessa tehdään vuosittain noin kohdunpoistoa (Juha Mäkinen 2000, 158). Yli puolet kohdunpoistoista tehdään hyvänlaatuisten lihaskasvainten eli myoomien takia. Muita syitä voivat olla mm. vuoto-ongelmat, lantion alueen krooniset kivut, endometrioosi, laskeumat sekä syöpä. Syövän osuus kaikista tehdyistä kohdunpoistoista vuodessa on kuitenkin alle 10 %. (Eskola & Hytönen ) Keskimääräinen leikkausikä suomessa on 45 vuotta. (Rutanen & Luoto 1996, ) Perinteiset kohdunpoistomenetelmät ovat vatsanpeitteiden läpi tehtävä (abdominaalinen) ja emättimen kautta tehtävä (vaginaalinen) kohdunpoisto (hysterektomia). Suuren suosion on saavuttanut myös tähystyksen avulla tehtävä kohdunpoisto (laparoskooppinen hysterektomia), joka on viime vuosien aikana yleistynyt huomattavasti. Kohdunpoistoleikkaukseen liittyvä välitön kuolleisuus on erittäin pieni ja leikkauskomplikaatiot ovat harvinaisia. Aikaisemmat käsitykset siitä, että kohdunpoisto vaikuttaisi haitallisesti seksuaalielämään tai aiheuttaisi alempien virtsaelinten toimintahäiriöitä on osoitettu vääräksi. (Kiilholma & Paavonen 1996, ; Rutanen & Luoto 1996, ) Kohdunpoistoleikkauksessa olleiden naisten kokemus omasta terveydentilastaan ei eroa muiden naisten koetusta terveydentilasta. (Luoto, Hemminki, Topo, Uutela & Kangas 1992, ) Laparoskooppisen leikkaustavan yleistyminen lyhentää sairaalassaoloaikaa ja asettaa näin uusia haasteita hoitotyölle. Potilaan ohjaukseen ja opetukseen käytettävä aika vähenee. (Tammilehto 1998,3) Toisaalta tähystysleikkauksesta on naiselle paljon etuja. Hoitoaika ja sairasloma ovat lyhyitä, haavakipua on vähän ja fyysinen toipuminen on nopeampaa kuin avoleikkauksesta. Tiedon ja taidon kasvaessa leikkausajat lyhenevät ja löydetään uusia, säästäviä keinoja hoitaa gynekologisia ongelmia. Kohdunpoisto merkitsee naiselle usein enemmänkin kuin pelkkää kirurgista toimenpidettä. Nainen voi pohtia vaikuttaako elämä ilman kohtua naiseuden tunteeseen tai tunnenko itseni vielä naiseksi senkin jälkeen kun olen luopunut kohdusta. Potilas voi myös pohtia onko olemassa muita hoitomuotoja, tarvitaanko muita lääketieteellisiä

6 2 toimenpiteitä ja onko varmaa, että leikkaus ratkaisee ongelmat sekä voiko kohdunpoiston välttää. Tavallisimpia kysymyksiä joita kohdunpoistopotilas miettii, ovat leikkauksen jälkeisen seksuaalielämän laatu ja pelot masentumisesta, lihomisesta, vanhenemisesta sekä muutokset naiseuden kokemisessa. (Rikala 1995, 18.) Tämän tutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa kohdunpoiston vaikutuksista naisen elämään ja naiseuteen kohdunpoiston jälkeen. Tavoitteena on saada tietoa kohdunpoiston kokemuksesta, kun leikkauksesta on kulunut jo jonkin aikaa.

7 3 2 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Tutkimuksia kohdunpoistoon liittyvistä kokemuksista on olemassa melko vähän ja niissä on yleisesti ottaen lääketieteellinen näkökulma. Esimerkiksi Kilkku työryhmineen (1983) vertaili totaalikohdunpoistoa ja kohdun amputaatiota tullen tulokseen, että kohdun amputaatiopotilailla (poistettu kohdun runko-osa) esiintyi vähemmän tiheä virtsaisuutta (pollakisuriaa), virtsan pidätyskyvyttömyyttä (inkontinenssia) ja sukupuolielämän muutoksia kuin totaalikohdunpoistopotilailla (poistettu kohtu ja kohdunkaula). Nykyisen käsityksen mukaan kuitenkin vatsapeitteiden läpi suoritetulla kohdunpoistolla ei ole em. vaikutuksia, vaan kohdunpoisto saattaa jopa parantaa kyseisiä vaivoja. (Lepistö, Kilpi & Scheinin 1996, 5.) Lepistö ym. (1996) on tutkimuksessaan perehtynyt Dylaney n työryhmän tutkimukseen. Dulaney`n työryhmä (1990) kiinnitti huomiota kohdunpoistopotilaiden psyykkiseen hyvinvointiin perustamalla pre- ja postoperatiivisia keskusteluryhmiä, jotta naiset pääsisivät helposti yli kohdunpoiston tuomista rasitteista. Kohdunpoistopotilaiden ongelmina on todettu olevan informaation ja tuen puuttuminen sekä erheellinen tieto kohdunpoistoon liittyvistä asioista. Naisia saattavat askarruttaa mm. kuukautisiin, hormonitoimintaan, painonnousuun ja seksuaalielämään liittyvät kysymykset. Usein naiset kokevat vaikeana kysyä näistä asioista jopa omalta gynekologilta. (Lepistö, Kilpi & Scheinin 1996, 5.) Kohdunpoistoleikkauksen syitä ovat hyvänlaatuiset lihaskasvaimet eli myoomat, epänormaalit verenvuodot, endometrioosi, pahanlaatuiset kasvaimet ja niiden esiasteet, kohdun- ja emättimen laskeumat, virtsanpidätyskyvynhäiriöt, kivut, sekä sekalaiset syyt esim. synnytyskomplikaatiot (Rikala 1995, 31). Yleisimpiä syitä Suomessa ovat myoomat, endometrioosi ja epänormaalit vuotohäiriöt, etenkin runsas anemisoiva vuoto (Kiilholma & Paavonen 1996, 146; Rikala 1996, 32). Kohdunpoistossa voidaan poistaa kohtu ja kohdunkaula tai vaihtoehtoisesti vain kohdun runko-osa, jolloin kohdunkaula jää paikoilleen. Viimeksi mainittua leikkaustapaa käytetään vain silloin, kun kyseessä on myooma tai joku muu hyvänlaatuinen syy. (Heinonen & Punnonen 1995, 291; Rikala 1996, 33.) Kohtu voidaan poistaa joko

8 4 vatsanpeitteiden läpi tehtävällä leikkauksella (abdominaalisesti) tai emättimen kautta (vaginaalisesti). Kohtu voidaan poistaa myös vatsaontelon tähystyksen (laparoskopian) avulla, jolloin se lopuksi tiputetaan emättimen kautta pois. (Hartikainen, Tuomivaara, Puistola & Lang 1995, 59-61; Rikala 1996,34; Tiitinen 1995, 29.) Valtaosa kohduista on viime vuosiin saakka Suomessa poistettu vatsanpeitteiden läpi tehtävällä leikkauksella (laparotomiateitse), ja kohdunlaskeuma on ollut ainoa syy emättimen kautta tehtävään kohdunpoistoon (Kiilholma ym. 1996, ; Rutanen & Luot 1996, 13). Nykyään ollaan kuitenkin siirrytty yhä enemmän emättimen kautta sekä tähystyksen avulla suoritettavaan kohdunpoistoon, sillä näiden katsotaan olevan säästävämpiä niin naiselle kuin yhteiskunnallekin. Näissä leikkaustavoissa vältytään laparotomiahaavalta, jolloin esimerkiksi toipuminen nopeutuu ja sairaalassaoloaika sekä sairasloma lyhenee. (Kiilholma & Paavonen 1996, ; Laatikainen, Sjöberg, Mäkinen, Heinonen, Kauko & Tómas 1996, 27, 29; Rutanen ym. 1996, 13.) Kirurgiset potilaat tarvitsevat enemmän informaatiota ja henkilökunnan tukea kuin muut potilaat. Suomalaisissa tutkimuksissa on todettu kirurgisilla potilailla olevan suuri tarve koko leikkausprosessista kertovaan informaatioon. Kirjallisuuden perusteella kohdunpoistopotilaiden tarpeet ovat yksilöllisiä ja saattavat poiketa muista potilaista. (Lepistö, Leino-Kilpi & Scheinin 1996,6) Kohdunpoisto poikkeaa monista muista leikkauksista siinä, että siihen saattaa liittyä leikkauksenjälkeistä masennusta ja mielialamuutoksia. Esimerkiksi sappileikkaukseen verrattuna niitä esiintyy ainakin kaksi kertaa useammin. Kohdunpoisto saattaa tuoda naiselle tunteen menettämisestä ja luopumisesta, mitkä tunteet taas heijastuvat sukupuolielämääkin vaimentavasti. Valtaosa naisista kokee kuitenkin leikkauksen hyödyllisenä ja vapauttavana.(erkkola 1993,398.) Kohdunpoiston yhteydessä voidaan usein tehdä myös munasarjojen poisto, riippuen tietenkin potilaan iästä ja diagnoosista. Se eroaa toimenpiteenä kohdunpoistosta siten, että se johtaa elimistön naishormonipitoisuuden nopeaan laskuun. Englannissa tehdyssä tutkimuksessa 40 % naisista oli ilmoittanut sukupuolielämänsä laadun huonontuneen munasarjojen poiston jälkeen.

9 5 Suomalaisessa tehdyssä tutkimuksessa (N=79) 20% leikatuista arvioi sukupuolielämänsä parantuneen, 10% arvioi sen huonommaksi ja 70 prosentilla ei esiintynyt muutoksia. Ero englantilaiseen tutkimustulokseen oli huomattava. (Erkkola 1993, ) Todennäköinen syy munasarjojen poistoon liittyviin seksuaalisiin vaikeuksiin ja muihin oireisiin on naishormonitason lasku. Tänä päivänä on tehokkaita korvaushoitojärjestelmiä, joita suomessa käytetään varsin yleisesti. Yleensä hoitava lääkäri tiedustelee hoidon tarvetta aktiivisesti munasarjojen poiston jälkeen, sillä estrogeenitason lasku on niin epänormaalin nopea, että vaihdevuodet saattavat olla vaikeat. Vaihdevuodet alkavat suomalaisella naisella keskimäärin vuoden iässä. Vaihdevuosista ja niiden aikaisista ongelmista, hormonikorvaushoidosta sekä sen haitoista on keskusteltu paljon viime vuosina ja se tulee jatkumaan. On hyvin vakuuttavasti osoitettu, että estrogeenihoidolla voidaan estää tai hidastaa vaihdevuosien aikana alkavaa luustokatoa, verisuonten kalkkeutumista ja verisuonisairauksien ja sydänveritulpan kehittymistä. Useat naiset kertovat estrogeenien vaikuttavan myönteisesti mielialaan, muistiin ja aloitekykyyn. (Erkkola 1993, ) Kohdun ja munasarjojen poiston merkitystä naisen elämän eri alueilla sekä leikkausten sopeutumiseen liittyviä tekijöitä on selvittänyt Kinnunen (1990) työssään. Tutkimuksessa on haastateltu 63 hyvänlaatuisesta syystä leikattavaa naista, jotka ovat iältään vuotiaita. Tutkimuksessa kävi ilmi, että naiset ovat pitäneet leikkausta merkittävänä tapahtumana elämässään, erityisesti oman terveydentilan osalta. Tulokset kertoivat myös, että oman hormonitoiminnan säilyminen leikkauksen jälkeen on vaikuttanut myönteisesti naisten kokemuksiin leikkauksesta sekä heidän seksuaalielämäänsä. Tuloksista kävi myös ilmi, että naisten tiedot omasta leikkauksestaan ovat usein riittämättömiä. (Kinnunen 1990, 58.) Kohdunpoiston yleistyessä on alettu kiinnittää huomiota ennen kaikkea potilaan leikkauksen jälkeiseen psyykkiseen tilaan. Kohdunpoistoon on vuosikymmeniä liitetty suuri psyykkisten häiriöiden vaara. (Rikala 1996, 22.) Tällaista stereotyyppistä kuvaa kohdunpoiston kokeneesta naisesta on sekä hoitotieteellisessä että lääketieteellisessä tutkimuksessa.

10 6 Näissä julkaisuissa nainen kuvataan masentuneena, hänen minäkuvansa on huono ja hänen seksuaalielämänsä on huonontunut. Vaikka psykologisia komplikaatioita saattaa esiintyä, yhä useammat viime vuosien tutkimukset osoittavat, että enemmistö kohdunpoiston kokeneista naisista ei koe näitä sivuvaikutuksia. (Tammilehto 1998, 5-6.) Potilaalle kohdunpoisto merkitsee usein enemmän kuin pelkkää kirurgista toimenpidettä. Potilas voi miettiä itsekseen haluaako hän tulla raskaaksi, onko raskaaksi tuleminen naiseuden edellytys, onko olemassa muita hoitokeinoja, tarvitaanko muita lääketieteellisiä toimenpiteitä, onko varmaa, että leikkaus parantaa vaivat (kivut, vuoto-ongelmat ym.) ja voiko kohdunpoistoa mitenkään välttää. Tavallisempia kysymyksiä joita kohdunpoistopotilas miettii, ovat leikkauksen jälkeisen seksuaalielämän laatu ja pelot ulkoisen olemuksen muuttumisesta sekä muutokset naiseuden kokemisessa. (Rikala 1995, 18.) Kohdun merkitys on naiselle tärkeä ja sen poistaminen voikin tuntua hyvin vaikealta. Tietämättömyys tai tiedostamattomat, vanhat uskomukset saattavat aiheuttaa kuvitelmia naisellisuuden menettämisestä, sukupuolielämän loppumisesta tai vaikeiden vaihdevuosien alkamisesta. Tämän vuoksi lääkärin ja hoitohenkilökunnan tuleekin antaa potilaalle riittävästi tietoa sekä leikkauksesta että sen mahdollisista jälkivaikutuksista. (Eskola, Hytönen & Komulainen 1993, 221.) Kohdunpoisto merkitsee menetystä, muutosta ja muutokseen sopeutumisprosessia. Ihminen luo uutta suruprosessin kautta, missä erotetaan mm. järkytyksen, surun tunteen, yksinäisyyden ja korjaavan sopeutumisen vaiheet. (Rikala 1995, 65.) Leikkaukseen tuleva ja leikkauksessa ollut ihminen tarvitsee usein tukea selvitäkseen kriisistään. 2.1 Naisellisuus ja naiseus Naisellisuus on hyvin syvällistä tajua itsestä naissukupuoleen kuuluvana olentona. Opimme tuntemaan itsemme maailmassa joko feminiinisinä tai maskuliinisina ja sukupuoli on ensisijainen rakenteellinen osa meidän persoonallisuudestamme, meidän

11 7 psykologiassamme. (Junkkari 1992, 45.) Naisen tapaan elää ja toteuttaa elämänsä mahdollisuuksia vaikuttaa hänen piilotajuinen kuvansa naiseudesta. Jollei tämä kuva ole tehty tietoiseksi, se vaikuttaa tiedostamattomasti. (Junkkari 1992, 45.) Naiseus merkitsee Mckinnonin mukaan samaa kuin naisellisuus, mikä tarkoittaa miehen viehättämistä, mikä taas tarkoittaa seksuaalista viehättävyyttä. Tätä taustaa vasten naisen voimattomuus oman identiteetin etsinnän suhteen voidaan selittää sillä, että naisellisuus merkitsee sekä identiteettiä naiselle ja haluttavuutta miehelle. Naisen aseman saavuttaminen ja naiseen samastuminen ei tapahdu niinkään fyysisen kypsymisen eikä soveliaan roolikäyttäytymisen oppimisen kautta vaan seksuaalisuuden kokemisen perusteella. Naiseus muodostuu silloin hienovaraisesta ja monimutkaisesta fyysisyyden, tunteiden, identiteetin ja naisen aseman tajuamisen yhdistelmästä. (Wager 1988, 30.) Kohtua on pidetty elämän keskuksena jo vuosituhansia ekr. Tällöin kohdunsuu ja vagina on kuvattu kehitysriitin ensimmäisenä porttina, synnytystapahtuma on ollut elävä, arvostettu osa olemassa olevaa kulttuuria. Myös kohdun merkitystä ja sen vaikutusta naisen sielunelämään on pohdittu vuosituhansia. Näkökulma on ollut miehinen, sillä mm. Hippokrates ja Freud ovat pitäneet kohtua hysterian syynä tai sen osatekijänä. Muinaisessa Kreikassa kohtua on pidetty sairauksia aiheuttavana ja hysteerisesti käyttäytyvänä elimenä. Historiallisesta näkökulmasta sekä naisnäkökulmasta kohdun ja kohdunpoiston historia on naisen ja naiseen asennoitumisen historiaa, uskomuksia ja myyttejä. (Rikala 1996, 22.) Naiseuden myytit ovat siirtyneet uskonnosta toiseen siten, että myytin perusajatus on säilynyt, vain nimet ja vivahteet ovat muuttuneet. Varhaisissa uskonnoissa on palvottu suurta Jumalatarta tai Äiti maata. Yleinen kulttikuva on ollut hedelmällinen, synnyttävä ja uutta luova sekä seksuaalinen nainen. Länsimaisessa kristillisessä kulttuurissa myytti naiseudesta on jaettu Neitsyt Mariaan, oikean, puhtaan rakkauden kohteena olevaan naiseen sekä Maria Magdaleenaan, rakasteltavaan, seksuaaliseen, syntiseen naiseen. (Koivunen 1995a, 11; Koivunen 1995b, 10, 18, )

12 8 Naisilta vaaditaan ihmisinä niitä positiivisia ominaisuuksia, joita kussakin kulttuurissa liittyy naiseen myyttikuvana ja symbolina. Varsin yleismaailmallinen naisihanne on ollut rakastava, perhettään palveleva ja ravitseva mutta muuten toiminnallisesti passiivinen, uhrautuva ja mukautuva nainen. Nämä naiskuvan peruspiirteet ovat imeytyneet mitä erilaisimmille kulttuurin aloille. Ne voidaan löytää kielestä, uskonnosta, tavoista jne. Kaikki nämä ominaisuudet ja erityispiirteet vaikuttavat naisten identiteettiin ja kulttuurissa vallitsevaan naiskuvaan sekä uudistavat niitä. (Korte 1988, ) Monet naiset ovat jo varhaisessa vaiheessa sisäistäneet naisellisiksi leimautuneita ominaisuuksia, jotka ovat usein myös voimakkaasti luonteenomaisia. Näitä ovat esimerkiksi voimakas tarve pitää koossa perhettä, kotia, sukua ja jopa yhteisöä sekä pysyä koossa ihmisenä ja koota asioita yhteen niin, että syntyy kokonaisuuksia. Naisen luonteenomaisia ominaisuuksia ovat myös tarve vaalia, hoivata, kasvattaa ja rakastaa. Tämä ilmenee naisten kouluttautumisessa hoitoaloille sekä opetus- ja kasvatustehtäviin. (Junkkari 1992, 11.) Hallitseva näkemys naisellisuudesta liitetään usein heidän ruumiiseensa. Naisen voi olla tällöin vaikea selvitä kaikesta kulttuurin tuomasta naiskuvien paineesta ja hyväksyä oman ruumiinsa ja itsensä sellaisena kuin se on. Nainen saa ponnistella jokaisessa elämänsä vaiheessa luodakseen omasta ruumistaan mielessään sellaisen ruumiinkuvan, jonka hän ja muut voisivat hyväksyä. (Niemelä 1995, 84.) Naisen identiteetin perusongelmia onkin se, että nainen samaistetaan liikaa ruumiiseensa. Naisellisuuden normit tukahduttavat jo nuoren tytön ruumiissa piileviä mahdollisuuksia ja opettavat hänet pitämään ruumistaan passiivisena, kyvyttömänä ja haavoittuvaisena. (Wager 1988, 29.) Tämän päivän miehisessä kulttuurissa nainen määritellään ensisijaisesti seksuaalisuutensa kautta ja naisen ruumis nähdään muutenkin seksuaalisuudella kyllästettynä. Naista määritellään yhteiskunnassa myös muidenkin asioiden kautta kuin seksuaalisuuden, esimerkiksi perheroolinsa kautta. Hän on aina jonkun äiti, vaimo tai tytär, ei itsenäinen yksilö. (Ollila 1990, 263.)

13 9 Kohdun olemassaolo merkitsee naiselle sitä, että hän on äiti tai, että hänellä on ainakin teoreettinen mahdollisuus tulla äidiksi. Riippumatta siitä, onko naisella lapsia tai ei, aikooko hän synnyttää tai jäädä lapsettomaksi, pyörii kaikki jollakin tavalla naisen tahtomattakin kohdun ympärillä. Naiselle kohtu antaa uuden elämän luomisen mahdollisuuden ja ennen kaikkea sisäisen tietoisuuden siitä. (Numminen 1980, 13.) Kohdun poistaminen taas merkitsee ennen kaikkea sitä, että hänen on hyväksyttävä ajatus siitä, ettei hän voi enää koskaan saada lapsia. Jotkut naiset pitävät tätä asiaa tervetulleena, koska se poistaa ehkäisytarpeen ja pelon raskaudesta. Toiset taas ajattelevat, että kohtu joutaakin jo pois, koska se on jo tehtävänsä tehnyt. Kaikki naiset eivät kuitenkaan pysty reagoimaan näin myönteisesti kohdunpoistoon. Vaikka heillä olisi jo niin monta lasta kuin he ovat halunneetkin, eivätkä he olisi enää suunnitelleetkaan lapsen hankkimista, kohdun menettäminen voi herättää heissä järkyttävän lopullisuuden tunteen. Nämä naiset usein tuntevat, että he ovat menettäneet jonkin olemuksensa olennaisen puolen, jonkin joka liittyy naisellisuuden ytimeen. (Kitzinger 1984, 299.) Äitiyden ja hoivaamisen odotetaan tänäkin päivänä edelleen saavan naisen elämässä etusijan. Monille naisille perhe ja koti ovat elämän keskeinen sisältö ja kaikkein tärkeintä, josta saadaan voimavaroja ja iloa. Kaikki naiset eivät kuitenkaan halua omaksua perinteisiä käsityksiä perheestä, äitiydestä ja naisen roolista kotona. Jotkut naiset kokevat ne usein painostaviksi ja vieraiksi, jopa käytännössä mahdottomiksi. (Aapola & Kangas 1994, ) Naisten aseman vahvistuminen yhteiskunnassa ja työelämässä on vaikuttanut siihen, että he yhä useammin ovat itse halunneet osallistua naisellisuuden määrittelemiseen (Immonen 1990, 8). Yksi naiseus käsitteen ongelmista on siinä, että käsite on sanan nainen suora johdannainen. Sen vuoksi on helppo ymmärtää naiseuden olevan sitä, mitä naiset ovat. Koska naiset ovat erilaisia sosiaalisessa ja kulttuurisessa mielessä, naiseutta on vaikea ellei suorastaan mahdoton ilmaista naisiin kiinnittyvien ominaisuuksien perusteella. Naiseus viittaa mitä ilmeisimmin kaikkeen muuhun kuin siihen, minkälaista naisten elämä on tai minkälaisia naiset ovat. (Jallinoja 1987, )

14 Psyykkinen kokemus kohdunpoistoleikkauksesta Kohdunpoiston psyykkisiä vaikutuksia on tutkittu jonkin verran viime vuosien aikana, mutta useimmissa niissä on ollut lääketieteellinen näkökulma. Tutkijoina on ollut psykologeja tai gynekologeja ja samassa tutkimuksessa on usein tutkittu sekä psykologista että seksuaalista selviytymistä kuten esimerkiksi Rikalan (1995) tutkimuksessa. Rikalan tutkimuksessa tutkittiin kohdunpoistopotilaan mahdollisia psyykkisiä ja seksuaalisia toimintahäiriöitä ja niiden vaihteluita ennen leikkausta ja sen jälkeen. Siinä tutkittavina oli 98 hyvänlaatuisesta syystä leikattavaa, alle 45-vuotiasta potilasta. Potilailla oli enemmän psyykkistä oireilua lähellä leikkausajankohtaa: ennen leikkausta ja heti leikkauksen jälkeen, osastohoidon aikana. Tuolloin keskimäärin kolmella potilaalla kymmenestä oli todettavissa neuroottistasoista käyttäytymistä. Yleisimpiä häiriöitä olivat ahdistus ja masennus joita esiintyi eniten lähellä leikkausajankohtaa. (Rikala 1995, 90.) Tutkimuksessa todettiin myös, että leikkaukseen valmistautumistunnelma ja asenne leikkausta kohtaan korreloivat psyykkisiin oireisiin. Potilailla, jotka kokivat kohdunpoiston uhkana naisellisuudelleen, oli myös keskimäärin enemmän psyykkisiä ongelmia. Myönteinen asenne heijastui positiiviseen statukseen. Potilaat, jotka eivät kokeneet sairauttaan uhkana naiseudelleen, olivat psyykkisesti vähemmän oireilevia. Siviilisäädyllä ja psyykkisillä ongelmilla oli erittäin merkitsevä riippuvuus. Naimisissa olevat potilaat oireilivat huomattavasti vähemmän kuin eronneet. Positiivinen kommunikaatio puolison tai partnerin kanssa vaikutti psyykkiseen statukseen. Potilaat, jotka eivät olleet selvillä puolisonsa tai partnerinsa asenteesta leikkaukseen, tunsivat tilanteensa vaikeammaksi. (Rikala 1996, 81.) Rikalan tutkimuksessa (1995), keskimäärin joka viides kohdunpoistopotilas arvioi psyykkisen ja seksuaalisen tilansa paremmaksi leikkauksen jälkeen. Suomalaisen naisen psyykkinen vointi kohdunpoistoleikkauksen jälkeen ei merkitsevästi poikkea muun samanikäisen naisväestön psyykkisestä hyvinvoinnista. Kohdunpoisto ei selitä tutkimusotoksen psyykkistä oirehtimista. Psyykkinen oireilu oli pitkäaikaisempaa ja ennen leikkausajankohtaa esiintynyttä. Leikkausta edeltävä psyykkinen terveys ennustaa leikkauksenjälkeistä psyykkistä tilaa. (Rikala 1995, 91.)

15 11 Tammilehto (1998) on omassa tutkimuksessaan perehtynyt Kinnickin ja Lenersin (1995) tutkimukseen. Tutkimukseen osallistui kuusi naista. Ennen leikkausta naiset itse kuvasivat vointiaan kurjaksi ja surkeaksi (miserable). Kurjuus oli yksi viidestä pääteemasta tutkimuksessa. Muita teemoja olivat: asiasta keskusteleminen (talked to others), ei tiedä mitä tuleman pitää (not knowing to expect), muodon muutos (outcomes) ja autetuksi tuleminen (caring support). Kurja olo johtui tutkittavien mukaan tulvimisesta (gush), joka pakotti vaihtamaan vaatteita useita kertoja päivässä. Lisäksi naiset olivat täynnä itseään (bloating) sekä valittivat (bitchy). Heillä oli jatkuvaa epämukavuutta kuten kipua, selkäsärkyä, lihasheikkoutta ja lihaskramppeja. Näistä vaivoista osan tutkittavat tunnistivat vasta leikkauksen jälkeen, kun ne olivat poissa. (Tammilehto 1998, 9.) 2.3 Seksuaalisuus ja seksuaalinen kokemus kohdunpoistosta Seksuaalisuus voidaan nähdä yksilön tunteena omasta olemisestaan miehenä tai naisena. Se sisältää tyytyväisyyden tunteen omaa ruumista tai sukupuolta kohtaan. Tämä vaikuttaa yksilön persoonallisuuteen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen, näkemykseen itsestään. Seksuaalisuus on suhteessa ihmisen kokonaistoimintaan miehenä tai naisen, suhteessa siihen, miten hänen tietoisuutensa muotoilee päivittäiset elämänkokemukset, myös muut kuin seksuaaliset. Itsekäsitys, riittämättömyyden pelko, syyllisyys tai jopa syrjintä ovat yhteydessä seksuaaliseen käyttäytymiseen. (Niemi, 1994,8.) Seksuaalisen eheyden tunnusmerkkejä ovat luontevuus omissa rooleissa, aidot ja hyvät ihmissuhteet, oman seksuaalisuutensa arvostaminen ja seksuaalisuutensa hallinta, kun tunnetaan omat arvot ja niiden vaikutus seksuaalisuuteen. Minäkuva, kommunikaatio ja ympäristö ovat seksuaalisen eheyden keskeiset tekijät. ( Niemi 1994, 9.) Seksuaalisuus merkitsee naiselle hyvin erilaisia kokemuksia. Se saa eri muotoja elämänkulun aikana: lapsuudessa ja puberteetissa, kuukautiskierron eri vaiheissa ja raskauden, synnytyksen, vaihdevuosien ja vanhenemisen erilaisissa kokemuksissa.

16 12 Olennaista seksuaalisuudessa ovat tunteet, joita kokemukset herättävät, identiteetti ihmisenä, ihmissuhteet ja ne tavat, millä nainen antaa ja vastaanottaa rakkautta. Seksi on yhteydessä ihmisen itsetuntoon, identiteettiin ja omanarvontunteeseen. (Eskola & Hytönen 1997, 111.) Seksuaalisuudessaan nainen on aina varsin kokonaisvaltainen. Kaikkien asioiden tulisi olla hyvin, ennen kuin nainen pystyy nauttimaan seksuaalisuuden ja seksin suomista mahdollisuuksista. Jos koti- tai työasioissa on ristiriitoja, lapsilla, tai omilla vanhemmilla on ongelmia, tai perheenjäsenen sairaus huolestuttaa, naisen mahdollisuudet tyydyttävään yhdessäoloon huononevat selkeästi. (Kivelä & Salmi 1995, 72.) Seksuaalista identiteettiä ei voida hahmottaa erilleen ihmisen minuudesta ja sisäisestä kokemusmaailmasta. Vaikka seksuaalisuus on monessa suhteessa psyyken ja elimistön välistä yhteistyötä, seksuaalisen identiteetin muodostuminen psyyken tasolla hahmottuvaksi osaksi minä kokemusta on edellytys ihmisen seksuaalisuudelle ja seksuaalisille toiminnoille. Seksuaalinen identiteetti vakiintuu vasta nuoruuden päättyessä. Seksuaalinen identiteetti ja seksuaalisuus ovat kuitenkin läpi elämän voimakkaasti alttiina mielen sisäisille(viettipaine, estot) vuorovaikutuksille (puoliso, partnerit, leskeys) sosiokulturaalisille (sukupuolierot, moralistiset normit) tekijöille. Onnistuneet ratkaisut ovat edellytys tyydyttävälle sukupuolielämälle läpi elämän. (Rikala 1995, 26.) Epäonnistuneet ratkaisut voivat vaurioittaa seksuaalista identiteettiä vuorovaikutussuhteiden kehittyessä tavalla, joka vaikuttaa ihmisen seksuaalikäyttäytymiseen koko elämän ajan. Seksuaalinen identiteetti on yksi herkimmin haavoittuvia ja haavoitettavissa olevia alueita ihmisen minuudessa ja minä kokemisessa (Rikala 1995, 26). Kohdunpoisto merkitsee naiselle paljon enemmän, kuin pelkkää kirurgista toimenpidettä. Se saattaa tuoda naiselle tunteen menettämisestä ja luopumisesta, mitkä tunteet taas heijastuvat sukupuolielämääkin vaimentavasti. Valtaosa naisista kuitenkin kokee leikkauksen hyödyllisenä ja vapauttavana.(kontula O. & Haavio-Mannila E.

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA KOHDUNPOISTO KOKEMUKSENA, SEN VAIKUTUS NAISEUTEEN JA SEKSUAALISUUTEEN

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA KOHDUNPOISTO KOKEMUKSENA, SEN VAIKUTUS NAISEUTEEN JA SEKSUAALISUUTEEN KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA KOHDUNPOISTO KOKEMUKSENA, SEN VAIKUTUS NAISEUTEEN JA SEKSUAALISUUTEEN Opinnäytetyö Laura Keränen ja Jaana Partanen Hoitotyön koulutusohjelma/ Sairaanhoitaja

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN Lämpimät kiitokseni *Kaikille tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. *Seppo Degermanille tutkimusluvasta. *Satu Lahdelle, Sari Niinimäelle ja Mika Vuorelle siitä, että sain toteuttaa tutkimukseni

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto Kiistelty aihe Paljon eriäviä mielipiteitä Hyvin erilaisia toimintatapoja Leikkaustekniikka vaikuttaa poistetaanko

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta

Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta Liisa Laitinen sh, psykoterapeutti, seksuaaliterapeutti NACS KYS 16.10.2011 1 Seksuaalisuudesta vaginan

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP - Taustoja Kohu vaginaalisiin verkkoleikkauksiin lii'yvistä riskeistä FDA:n varoitukset (2011) HALO- katsaus 2012 SHENIHR 2015 Miten meillä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvioinnin tutkimusmenetelmät

Vaikuttavuusarvioinnin tutkimusmenetelmät Vaikuttavuusarvioinnin tutkimusmenetelmät Kari Hämäläinen (VATT) Mittaaminen vaikuttavuusinvestoimisen kova ydin, Sitra, 26.1.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat toimenpiteen X seuraukset Y:ssä? Kolme

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

Naisten terveys ja hormonien käyttö

Naisten terveys ja hormonien käyttö Helsingin yliopiston Kansanterveystieteen laitoksen tutkimus: Naisten terveys ja hormonien käyttö Tutkimusryhmämme selvittää HORMONIVALMISTEIDEN KÄYTÖN ja NAISTEN TERVEYDEN SUHDETTA. Tässä kyselylomakkeessa

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

KPL 3 TERVEYSTOTTUMUS TEN TUTKIMINEN Terve!3 s. 26-35

KPL 3 TERVEYSTOTTUMUS TEN TUTKIMINEN Terve!3 s. 26-35 KPL 3 TERVEYSTOTTUMUS TEN TUTKIMINEN Terve!3 s. 26-35 Terveystutkimuksen aineistonkeruutapoja Testaaminen Kysely (avoin, strukturoitu) Haastattelu (avoin, strukturoitu) Havainnointi, osallistuva havainnointi

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot