Transkriptio

1 ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN TUTKIMUSYKSIKKÖ TOIMINTAKERTOMUS 2003

2

3 Tampereen yliopisto Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Toimintakertomus 2003 [ Sente on osa Aluetieteen ja ympäristöpoliitiikan laitosta ]

4 Kansi: Nina Mustikkamäki Taitto: Minna Virtanen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Yhteystiedot: Tampereen yliopisto Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Tampereen yliopisto Puh Fax Cityoffset Oy Tampere 2004

5 SISÄLTÖ Senten toiminta-ajatus ja tavoitteet 7 Sente-filosofia ja keskeiset käsitteet toiminnan taustalla 9 Senten tutkimusryhmä 11 Tutkimusprojekti (jatko-opinnot) oman työn ohessa 11 Henkilökuntaesittely eli Senten virallinen lintukirja 12 Talous 19 Senten yhteistyökumppanit - rahoittajat 21 Projektit Alueiden uudistuminen ja oppiminen 22 Innovaatioympäristöjen synnyttäminen ja kehittäminen 24 Kaupunkiseutujen vetovoima ja kilpailukyky 25 Verkostot ja prosessit alueiden kehittämisessä 27 Väitöskirjatutkimukset 28 Julkaisut 31 Sente sarjan julkaisuja 31 Senten työraportteja-sarjan julkaisuja 32 Tutkijoiden julkaisut 33 Tutkijoiden muu tieteellinen toiminta ja asiantuntijatehtävät 40 Tutkijakoulutus ja vierailut ulkomaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa 49 Muuta 49

6

7 Senten toiminta-ajatus ja tavoitteet Toiminta-ajatus Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö on alueiden ja erityisesti kaupunkiseutujen kehittämistä palveleva tutkimusyksikkö. Sen perustehtävä on lisätä ymmärrystä kaupunkiseutujen kehittämisprosessien dynamiikasta kilpailukyvyn, suunnittelun ja johtamisen näkökulmista. Luonteeltaan Sente on kaupunkiseutujen kehittämisen tuotekehitysyksikkö. Sen päämääränä on luoda uusia lähestymistapoja ja näkökulmia kehittämistoiminnan tueksi. Sente tukee strategista kehittämistä tuottamalla uutta tietoa, soveltamalla muualla tehtyä tutkimusta yhteistyöalueillaan (erityisesti Tampereen ja Seinäjoen kaupunkiseudut) sekä toimimalla alueellisessa kehittämisessä ideoijana, sparraajana ja tarvittaessa kriittisenä vastavoimana. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikön toiminta kohdistuu tutkimukseen. Se osallistuu koulutukseen ja konsultointiin yhteistyössä strategisten ja tapauskohtaisten kumppaneiden kanssa. Senten tutkijat osallistuvat tarvittaessa strategiatyöhön asiantuntijoina. Senten tutkimustoiminta kohdistuu yleisellä tasolla seuraaviin teemoihin: Alue- ja kehittämispolitiikat Kaupunkipolitiikka Elinkeinopolitiikka Erityisellä tasolla tutkimus kohdentuu seuraavasti: Innovatiivinen alueellinen kehittäminen - Osaamiseen ja innovatiivisuuteen perustuvien kehittämiskonseptien analyysi ja kehittäminen - Innovaatioympäristöjen tutkimus Kaupunkiseutujen kilpailukyky ja elinkeinopolitiikka verkostoyhteiskunnassa - Osaamiseen ja innovatiivisuuteen perustuvan kehittämisen tulevaisuuden sisältöjen tunnistaminen Suunnittelu ja johtaminen verkostoyhteiskunnassa - Kehittäjäverkostojen analyysi ja niiden strategisen toiminnan kehittäminen Yritysverkostot ja talouden klusterit - Taloudellisen toiminnan globaali ja paikallinen dynamiikka. Yleiset tavoitteet Luoda kaupunkiseutujen strategiseen kehittämiseen erikoistunut kansainvälinen huippututkimusyksikkö. Vahvistaa kaupunkiseutujen strategisen kehittämisen teoreettista pohjaa ja luoda käytännön sovellusten luominen. 7

8 Erityiset tavoitteet 8 Tukea alueiden ja kaupunkiseutujen erityisesti Tampereen ja Seinäjoen kaupunkiseutujen - kehitystä tutkimus- ja kehittämispalveluilla. Tuottaa sekä teoreettisesta että käytännön toiminnan näkökulmasta käyttökelpoisia ja mielekkäitä tutkimustuloksia. Luoda sellainen luova ja dynaaminen tapa toimia, joka tukee yksikön tutkijoiden henkilökohtaista sitoutumista sekä Senten toimintoihin että kunkin omaan tulevaisuuteen. Senten toiminnan lähtökohta Kehittyneet taloudet ovat siirtymässä teollisesta yhteiskunnasta jälkiteolliseen yhteiskuntaan, jota kutsutaan esimerkiksi tieto- tai verkostoyhteiskunnaksi. Eräs keskeinen verkostoyhteiskuntaa määrittävä piirre on tiedon muodostuminen tärkeimmäksi tuotannontekijäksi. Yhä yleisemmin kilpailukykyisyyden uskotaan riippuvan kyvystä tuottaa, prosessoida ja soveltaa tehokkaasti informaatiota ja tietoa. Näin kilpailukyvyn kehittämisen avainteemoiksi ovat nousseet osaaminen, oppiminen ja innovatiivisuus. Samalla hallinnollisia ja toiminnallisia rajoja ylittävän verkostomaisen yhteistyön merkitys on kasvanut. Globalisoituvalle taloudelle on ominaista kansainvälisten, kansallisten ja paikallisten toimintojen limittyminen uudella tavalla. Aiemmin rajat alueiden, instituutioiden, sektoreiden ja organisaatioiden välillä määrittivät toimijoiden paikan ja aseman. Nyt alueiden ja organisaatioiden aseman määrittää yhä useammin niiden osaaminen ja kyky jatkuvasti kehittää omia toimintoja. Samalla kilpailu kaupunkiseutujen välillä yrityksistä, työpaikoista ja osaavista ihmisistä kiristyy. Lisäksi elinkeinopolitiikassa painopiste on siirtymässä erilaisista interventioista ja subventioista kilpailukyvyn kehittämiseen. Myös kilpailukyvyn käsite laajenee perinteisestä yritysten kilpailukykyä korostavasta näkökulmasta kokonaisvaltaista näkemystä korostavaan suuntaan. Kilpailukyvyn jatkuva kehittäminen edellyttää tietoa kilpailukyvyn elementeistä, kehittämisen institutionaalisesta kapasiteetista, taloudellisista klustereista, asuin- ja elinympäristön laadusta kilpailukyvyn tekijänä, johtajuudesta kaupunkiseudun kehittämisessä jne. Jatkuvan oppimisen ja osaamisen korostuminen nostaa esille tutkimuksen ja kehittämistoiminnan tiiviin yhteistyön tarpeen. Tutkimuksen ja käytännön vuorovaikutus voi tukea alueen kehittämistä mm... tuottamalla uutta tietoa kaupunkiseudun kehittämisen ja kehityksen kannalta keskeisistä ilmiöistä, lisäämällä ymmärrystä alueella tapahtuvista organisationaalisista muutoksista tavoitteena oppimisen edistäminen, tukemalla kehittämiskonseptien jatkuvaa kehittämistä tunnistamalla niiden pullonkaulat ja tarjoamalla ratkaisuehdotuksia niiden poistamiseksi, tukemalla strategista suunnittelua analysoimalla sekä strategioiden sisältöjä, prosessien laatua että toimintaympäristön muutosta,

9 tukemalla uuden tiedon käyttäjien linkittymistä tiedon tuottajiin, tunnistamalla yhtäältä verkostosuhteiden syntymisen esteet ja toisaalta verkostomaisen toiminnan mahdollisuudet, lisäämällä ymmärrystä organisaatioiden välisen kommunikaation, vuorovaikutteisen oppimisen ja kaupunkiseudun kehittymisen välisistä suhteista, osoittamalla sektoreittaisten strategioiden väliset suhteet kaupunkiseudun kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmasta, tuottamalla näkemyksiä kaupunkiseudun mahdollisista tulevaisuuksista. 7XWNLPXV Uusin tieto Uudet kysymykset ja tutkimuskohteet Uusin tieto Uudet ajattelu- ja toimintatavat.rxoxwxv MD NRQVXOWRLQWL.HKLWWlPLQHQ Kuva 1. Senten toiminnan taustalla oleva näkemys tutkimuksen ja käytännön jatkuvasta vuorovaikutuksesta. Sente-filosofia ja keskeiset käsitteet toiminnan taustalla Vanhassa itämaisessa lautapelissä nimeltä GO sente tarkoittaa yliotetta pelin kulussa. Jos pelaajalla on sente, hän voi pakottaa vastustajan vastaamaan omiin siirtoihinsa. Sente ei kuitenkaan ole staattinen ilmiö, vaan pelaajalla voi olla sente jossain osassa lautaa, mutta arvioituaan tilanteen vastustaja voi jättää sen huomiotta ja pelata laudan toiseen osaan ja pyrkiä näin saamaan sente haltuunsa. Sente ei siis ole pysyvä tila, vaan jatkuva pyrkimys saada peli haltuun. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikössä sente tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä olla oman alan kehityksen kärjessä, pyrkimystä luoda jotain uutta. Senten tutkimustoiminnan kohteen muodostavat erilaiset hajautuneet järjestelmät, jaetun vallan sävyttämät alueiden ja kaupunkien kehittämiseen suunnatut pelit. Hajautunut järjestelmä Uudet ajattelu- ja toimintatavat Vanhan keskitetysti koordinoidun ja hierarkkisen järjestelmän tilalle on syntymässä uudenlainen moninainen ja limittyvä neuvottelu- ja kommunikaatiojärjestelmä. Uuden jär- 9

10 jestelmän tehtävänä ei niinkään ole suoraan vaikuttaa kehityksen kulkuun, vaan luoda toimintaedellytyksiä taloudelliselle toiminnalle. Kehityksen suunta näyttäisi olevan kohti verkostoituneita, moninaisia, dynaamisia ja limittyviä neuvottelusysteemejä, joissa suunnittelu ja ohjaus eivät kohdistu vain ylhäältä alas vaan eri toimijoiden jatkuvana vuoropuheluna. Moniulotteisessa järjestelmässä ei ole yhtä hallitsevaa keskusta, vaan se rakentuu useiden toimijoiden keskinäiselle vuorovaikutukselle. Hajautuneissa järjestelmissä sente tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä ylittää sisäänpäin kääntyneet yksikkökohtaiset intressit ja löytää kolmansia ratkaisuja ja näin edistää sekä yhteisiä että erillisiä tavoitteita. Hajautuneissa järjestelmissä sente ei siis kohdistu toista pelaajaa vastaan vaan kokonaisuuden tarpeisiin ja uusien ratkaisujen löytämiseen. Sillä johtajalla, joka hallitsee verkostoissa käytävien pelien hienoudet ja niiden monet kommunikatiiviset prosessit, on holistinen ja käytännönläheinen ote valtaan eli kapasiteettiin johtaa verkostoja ja hallita muutosta. Hajautuneissa järjestelmissä senten saaminen haltuun edellyttää uudenlaista näkökulmaa ja uudenlaisia lähestymistapoja alueellisessa johtamisessa. Yleisenä lähtökohtana tällöin on, että senten saaminen haltun edellyttää enemmän verkostojen ja muutosprosessien johtamista ja vähemmän hallinnointia. Alueellinen johtaminen Edellä olevan pohjalta alueellinen johtaminen voidaan nähdä useiden organisaatioiden ja intressiryhmien välisenä vuoropuheluna, jossa etsitään jatkuvasti yhteisymmärrystä ja sopimusta tulevaisuuteen suuntautuvista toimenpiteistä. Se on jatkuva kommunikatiivinen prosessi, jolloin johtamisen voidaan määritellä olevan eri yhteiskuntaelämän alojen erilaisten intressiryhmien (potentiaalisesti ristiriitaisten) päämäärien, strategioiden ja keinojen yhteensovittamista ja toimintojen koordinoimista alueen kehityksen edistämiseksi sekä verkostojen ja muutoksen johtamiseksi. Alueellisessa johtamisessa sente tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä hallita muutosta ja johtaa verkostoja siten, ettei muutos pääse hallitsemaan meitä ja ettei verkosto ala elää omaa elämäänsä. 10

11 Senten tutkimusryhmä Markku Sotarauta, HT, professori, dosentti (TTY) Kimmo Viljamaa, HM, tutkija Mika Raunio, HL, erikoistutkija Tomi Lähteenmäki, HM, projektipäällikkö ( ) Nina Mustikkamäki, rak. arkk., HM, tutkija Mika Kautonen, HM, projektipäällikkö Jari Kolehmainen, HM, tutkija Kati-Jasmin Kosonen, YTM, tutkija Leena Helenius-Mäki, HM, tutkija Riikka Ahmaniemi, HM, tutkija ( ) Kimmo Kainulainen, YTL, erikoistutkija (vieraileva tutkija) Minna Virtanen, tutkimussihteeri Marjut Setälä, hall.yo, harjoittelija ( ) Anna Vilhula, hall.yo, harjoittelija ( ) Tutkimusprojekti (jatko-opinnot) oman työn ohessa Sente - toimintakertomus 2003 HT, DI, FM Juha Kostiainen, johtaja (YIT-rakennus Oy). HL Jari Iisakkala, elinkeinojohtaja (Porin kaupunki) HL Reija Linnamaa, johtava konsultti (HAUS) HM Arto Saarinen, projektipäällikkö, (Hämeen liitto) HL Jukka Vepsäläinen, maakuntasihteeri, (Päijät-Hämeen TE-keskus) HM Katja Uosukainen, tutkija, (Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus) Tässä toimintakertomuksessa esitellään pääosin päätoimisesti Sentessä toimivien tutkijoiden toimintaa. 11

12 Henkilökuntaesittely eli Senten virallinen lintukirja 1 MARKKU SOTARAUTA, HT, professori, dosentti (TTY) ASIANTUNTEMUS: Pehmeä strategia - strateginen ajattelu, strateginen johtaminen ja strateginen suunnittelu, verkostojen johtaminen ja ydinkompetenssiajattelu. Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, elinkeinopolitiikka, kaupunkipolitiikka, aluepolitiikka. HARRASTUKSET: Urheilu (squash ja muut pallopelit, lenkkeily, rullaluistelu, uinti), lukeminen, Japanin kulttuuri ja talous. STRUTSI (Mani maniacus estradius quack) Strutsi on kotoisin Afrikan kuumilta savanneilta, mutta se on viime vuosikymmeninä vakiinnuttanut vahvasti johtajan asemaa myös pohjoisten lintuyhteisöjen parissa. Strutsilla on ominaisuuksia, jotka ovat taanneet sen säilymisen maapallolla jo miljoonien vuosien ajan. Strutsi on erittäin kauko- ja laajakatseinen, se on yksi nopeimmista kaksijalkaisista eläimistä ja tällä hetkellä se on maapallolla suurin elävä lintu. Vastapainona strutsilla on taas erittäin pienet aivot (n g), joihin parhaassa tapauksessa on tiivistynyt kaikki oleellinen Strutsilla on vahva sija mytologiassa; joissakin kulttuureissa strutsit ovat hyvän ilmentymiä, kun taas toisissa kulttuureissa strutsi nähdään demoniseksi olennoksi. Vahvin strutsista kulkeva myyttinen tarina on linnun taipumus haudata pelottavissa tilanteissa päänsä hiekkaan. Tämä myyttinen tarina on tuskin tosi, sillä tosielämässä strutsi on erittäin sosiaalinen ja haasteita rakastava olento. Lisäksi tuo intoa puhkuva lintuhan jopa haltioituu kirkkaista parrasvaloista KIMMO VILJAMAA, HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, elinkeinopolitiikka, kehittämistyön arviointi. Tietämyksen luominen ja hallinta aluekehittämisessä ja alueellisessa innovaatiopolitiikassa. Musiikin kuuntelu, lukeminen, urheilu (lenkkeily, kuntosali, pallopelit), tietokoneet. VALKOSELKÄTIKKA (Kimberly tierra de vilja) Valkoselkätikka on Kiljuhanhen ohella Senten linnuston uhanalaisin laji, jonka esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut ja rajoittunut. Lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä on hyvin pieni, vaikka viime vuosina pesivien parien määrä onkin noussut huikeasti. Valkoselkätikalla saattaa ilmetä pakottava tarve esim. hakata nokallaan metallitolppaa, mikä kuvastaa tikan taipumusta selvittää asioita ja ratkaista ongelmia jääräpäisesti ja periksiantamattomasti. Aiemmin luonnossa vapaana steppaillessaan valkoselkätikka oli varsin suuri seikkailija. Nyttemmin nämä harvalukuiset huippuyksilöt on rauhoitettu erilaisin pakkokeinoin. 1 Senten virallinen lintukirja on syntynyt useiden kahvi- ja lounastaukojen yhteydessä. Lintuluonnehdinnat ovat sekoitus todellisten lintujen kuvauksia ja kyseisen tutkijan luonteenpiirteitä. Jokaisen lukijan vastuulle jää muodostaa kuva siitä, mikä on tämän sekoituksen suhde. 12

13 MIKA RAUNIO, HL, erikoistutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, elinkeinopolitiikka, kaupunkiseutujen vetovoimaisuus ja markkinointi sekä inhimillisten voimavarojen merkitys kaupunkiseutujen kehitykselle. Liikunta (ju-jutsu, kuntosali, jne.), lukeminen ja musiikin kuuntelu. RÄYSKÄ (Loco punk europaeus) Räyskä on valitettavan yleinen loislintulaji, joka esiintyy myös kaupunkimaisissa työpaikkaympäristöissä. Se on tyypillinen Aluerariteettikomitean väheksymä päivittäin esiintyvä satunnaislaji. Ahkerana puurtajana tunnettu Räyskä ei jätä mitään puolitiehen ja syö kalansakin vain savustettuna. Räyskän äänet ovat miehekkään käheitä, mutta lauluääntä Räyskällä ei ole käytännössä lainkaan. Tarmokkaista reviiritappeluistaan ja muninnan monimutkaisuudestaan kuuluisa lintu tunnistetaan Tom Jones-tyylisistä rääkäisyistään varsinkin lämpiminä kesäöinä. Lajille on jo pitkään vaadittu rauhoitusta, mutta turhaan. TOMI LÄHTEENMÄKI, HM, projektipäällikkö ( ) ASIANTUNTEMUS: Strategiatyö ja sen arviointi, kaupunkiseutujen kilpailukyky ja elinkeinopolitiikka. HARRASTUKSET: Musiikki ja penkkiurheilu (pl. hiihtolajit) KUNINGASPINGVIINI (Day dreamius di donne officius) Lentokyvytön pingviini liikkuu maalla kaatumalla mahalleen, potkimalla jaloillaan vauhtia ja liukumalla kelkan tavoin eteenpäin. Se saattaa edetä myös seisomalla pystyssä pyrstöntynkäänsä tukeutuen ja raahautumalla eteenpäin siiventyngät kylkiä vasten painettuina kaikella sillä arvokkuudella, joka saa sen näyttämään meidän silmissämme niin perin rakastettavalta. Uima- ja sosialiseeraustaidoissaan kuningaspingviini on enemmän kuin kala vedessä. Se on suorastaan ilmiömäinen kyky mitä tulee bileiden järjestämiseen ja hauskan pitoon. Isokokoinen kuningaspingviinimme on seurallinen laumaeläin, mutta se on samalla myös hyvin suorasukainen. Ulkoisen olemuksen värikkyyden lisäksi sille on tyypillistä myös varsin selkeäsanaiset mielipiteen ilmaisut. 13

14 NINA MUSTIKKAMÄKI, RAK. ARKK., HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, etätyö sekä yritysten liikkuvuus ja uudet sijaintitekijät Urheilu (suunnistus, kuntosali), luonnossa liikkuminen, avantouinti. KILJUHANHI, KILJUKAS (Lex tyrannius blondius vegetariana) Kiljuhanhen eli kiljukkaan tunnistaa pienestä punaisesta nokasta, pyöreästä vaaleasta päästä, jyrkästä otsalinjasta sekä korkeasta ja viiltävästä äänestä ( ki-ju tai kiju-ju ). Kun kiljukas pääsee omiensa joukkoon, kuuluu tässä parvessa kaikenaikaa monitavuista rupattelua ja korkeaäänistä kaakatusta. Silloin tällöin linnut ravistelevat päätään ja ääntelevät samalla ganggang, ganggang, mikä tarkoittaa: lähdetään nopeasti, tuulta siipien alle! Yhtäkkinen kiljukkaan törähdys saa kaikki säntäämään pakoon. Kiljukas tarkkailee valppaasti parvensa toimintaa ja vahtii, etteivät sen jäsenet pääse poikkeamaan liiaksi ruodusta. Se korvaakin valppaudessaan vahtikoiran ja sitä pidetään myös lahjomattomuuden vertauskuvana. Vaativissa paikoissa ja tilanteissa kiljuhanhet liittoutuvat suurempien petolintujen kanssa turvatakseen toimintansa ja saadakseen suojaa saalistajilta. KATI-JASMIN KOSONEN, YTM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, kaupunkipolitiikka ja osaamiskeskustoiminta, innovaatioympäristöjen kehitys ja paikalliset innovaatiojärjestelmät sekä korkeakoulujen alueellinen vaikutus Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen (patikointi, pyöräily, vesillä liikkuminen), laitesukellus, lukeminen, piirustus, elokuvat. PULU (Columba viippo) Kesykyyhky tai tuttavallisesti pulu on tyypillisin kaupunkilintumme. Se viihtyy vain suurehkoissa asutuskeskuksissa ja liikkuu niiden ulkopuolella ainoastaan syksyisin. Pulu on ensimmäisiä ihmisen kesyttämistä linnuista ja niitä jalostettiin eri tarkoituksiin: osa vain silmien iloksi ja herättämään ihastusta oudoilla väreillään. Näistä erikoisuuksista kehittyi kaupunkien nykyiset pulut. Talvi on pulujen ankeinta aikaa. Päiväkausia kestävissä tuiskuissa ne istuvat räystään reunalla odottamassa hyväntekijäänsä, jonka ympärille ne pudottautuvat ensin yksin, kaksin ja sitten kokonaisena parvena. Siipiään levitellen ne koettavat pitää toisiaan koko ajan loitolla samalla seuraten kohdettaan kujertaen ja pyörien sen ympärillä herkeämättä, kunnes viimein tulevat huomatuksi. 14

15 LEENA HELENIUS-MÄKI, HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Mielikuvien muodostuminen, mielikuvat kaupungeista, mielikuvat tulevaisuuden kaupungeista, kaupunkien harjoittamat imago- ja markkinointikampanjat. Chihuahua tyttö, keskieurooppalaiset linnat, sarjakuvat, tanka-runot, kirjallisuus. HIPPIÄINEN (Satire Domina) Hippiäinen on Euroopan pienin lintu. Se on hyvin värikäs, eloisa ja äänteleväinen pallero. Hippiäinen onkin helppo tunnistaa pienestä koostaan, vilkkaasta liikehtimisestään sekä äänistään, joista tyypillisin on vienolla äänenpainolla esitetty tii-tii-tyri, jota täydentää satunnaisesti sivaltava äännähdys, släsh. Erikoistuntomerkkinä on tällöin hetkellinen punainen väritys. On uskottu, että kokonsa takia hippiäinen on puolustuskyvytön ja uhanalainen lintu. Pieni koko ja hellyttävä ulkomuoto on kuitenkin käytännössä lähes pelkkää silmänlumetta. Koostaan huolimatta hippiäinen saattaa (sukulaissielunsa pilkkasiiven tavoin) hiljentää suuremmankin petolintuparven värikkäällä verbaaliakrobatiallaan ja sivaltavalla argumentoinnillaan. Ainoa luonnollinen vihollinen hippiäiselle on talvi, jolloin muiden lintuyhteisöjen on hyvä korjata paleleva hippiäinen lämpimään. RIIKKA AHMANIEMI, HM, tutkija ( ) ASIANTUNTEMUS: Yritysten yhteistyö (toimittaja-asiakassuhteet) sekä yritysten yhteistyö (alueellisten) kehittäjäorganisaatioiden kanssa, ammattikorkeakoulujen alueellinen vaikuttaminen HARRASTUKSET: Ruuan laitto, työmatkapyöräily, kuntonyrkkeily, lumilautailu ja lukeminen KUUSAMONKÄÄPIÖANKKA (dackus periferius pygmus) Kuusamon kääpiöankka on kotoisin Suomen syrjäisimmiltä koilliskulmilta, mutta sen elinpiiri on 1900-luvun loppupuolella laajentunut Etelä-Suomeen ja yksittäisistä yksilöistä on tehty havaintoja jopa Tampereella. Kääpiöankka on mitä ilmeisimmin levittäytymässä myös etelän lämpimille alueille, koska siitä on tehty havaintoja Etelä-Euroopan pikkukaupungeissa. Kääpiöankka on luonteeltaan vilkas ja eläväinen olio, joka nimestään huolimatta ei tee pientä vaikutusta, vaan täyttää vaivatta suurenkin tilan. Kulttuuritietoisena lintuna sitä kiinnostavat erityisesti urospuoliset aikuisviihdetaiteilijat. Kääpiöankka sopeutuu sujuvasti erilaisiin elinympäristöihin ja sen on kuultu selvinneen elävänä jopa yöelämän hutkimuksesta. Kääpiöankat ovat kuitenkin uhanalainen laji, koska niiden taipumus kannibalismiin ja jäätyneiden lajitovereiden kuljettamiseen repussa Pohjanmaan lakeuksilla saattaa johtaa sisäsiittoisuuteen ja lajin laadulliseen heikkenemiseen. 15

16 JARI KOLEHMAINEN, HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Yritysten innovaatiotoiminta, alueelliset toimialakeskittymät ja innovaatioympäristöt, alueellinen kehittämispolitiikka (erityisesti alueellinen innovaatiopolitiikka), informaatio- ja kommunikaatioteknologian sekä digitaalisen median toimialat Epämääräinen urheilu (mm. hiihto, juoksu, pyöräily, soutu, jalkapallo, ammunta), metsästys, lukeminen, musiikin kuuntelu RUUTANAN VIIKSI-TIMALI (Ruutanus Imitatus) Ruutanan viiksi-timalin alkuperästä ei ole varmaa ja tutkittua tietoa, mutta perimätiedon mukaan ensimmäinen havainto timalien alkumunasta on tehty Suomenselän synkissä maisemissa, oletettavasti jossakin loppumattoman hyytävien tuulten vihmoman Pyhäjärven tietämillä vuonna Sen jälkeen timaleista ei tehty pitkään aikaan havaintoja, kunnes 1990-luvun alkupuolella Kangasalan Ruutanassa havaittiin asustavan timalin, jonka fyysinen ulkomuoto ja käyttäytymismallit erosivat kantaheimostaan. Tämän innoittamana rariteettitoimikunta nimesi erityisen timalien alalajin; viiksi-timalin. Viiksi-timalin tyypillisin piirre on huumorintajuinen eloisuus ja jatkuva ääntely, joka välillä katkeaa - kuin yllättäen - läpitunkevaan tuijotukseen. Viiksi-timalit ovat erittäin paikkauskollisia ja puolustavat reviirejään hyvin tarkkaan. Ne eivät kuitenkaan uskollisuudestaan huolimatta jämähdä vanhoihin kaavoihin, vaan näiden uusia asioita innolla etsivien pikku vekkuleiden on nähty lymyilevän jopa globaaleissa innovaatioverkostoissa. Näissä verkostoissa viiksi-timali sopeutuu loistavasti suurempien, ja jo vakiintuneempien lajien toiminta tapoihin; saatatpa törmätä viiksi-timaliin, joka kaukana pesimäalueeltaan torkkuu leppoisan pullasorsan rinnalla muiden siivekkäiden kuhistessa ympärillä. Yleensä ottaen viiksi-timali ja pullasorsa muodostavat tarvittaessa saumattoman tiimin, jonka johdosta tutkijat ovat jopa ennustaneet näiden yhteisevoluution johtavan lajien väliseen metamorfoosiin. 16

17 MIKA KAUTONEN, HM, projektipäällikkö Työskentelee myös Tieteen, teknologian ja innovaatiotutkimuksen ryhmässä (TASTI) ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Innovaatiojärjestelmät ja -ympäristöt, yritysten innovaatiotoiminta, innovaatiopolitiikka, innovaatioperustainen aluekehitys ja -politiikka, osaamisintensiiviset yrityspalvelut Kuntoilu (sähly, jalkapallo), lukeminen (mm. historia), penkkiurheilu (Ilves, Tampere United), musiikki (piano, syntetisoijat) MANSEN PULLASORSA (Dackus Tamperensis Patriotis) Perimätiedon ja lintukirjojen mukaan pullasorsia esiintyy lähes missä tahansa ja ne ovatkin yleisyydessään varsinainen maanvaiva pullattomalle rannoilla kulkijalle. Pullaa kerjäävät sorsat ovat kuitenkin aina kilttejä eivätkä ne koskaan aiheuta pullattomalle kulkijalle fyysisiä tai henkisiä vaurioita. Pullasorsan lempeä katse ja lauha hymy saavat yleensä pullallisen kulkijan luopumaan pullistaan ja pullattoman kulkijan hakemaan pientä purtavaa lähimmästä kaupasta. Vaikka pullasorsat ovat levinneet laajalle, on Ryyrypohjan ja Hervannan akselilla kasvanut muista pullasorsista selvästi poikkeava alalaji; Mansen pullasorsa. Mansen pullasorsalle on ominaista rauhallisen intohimoinen suhde kasvuympäristöönsä ja muihin samassa ympäristössä syntyneisiin ja kasvaneisiin olioihin ja ilmiöihin. Mansen pullasorsa ei voi edes kuvitella elävänsä ilman Ipaa, Hakametsän vihannes- ja hedelmäpistettä, Näsineulan varjoa tai Tammerkosken kohinaa. Erityisesti Mansen pullasorsa ihailee Raipea ja muita kissaeläimiä, ja sen on usein kuultu laulavan kuninkaista Kiljukkaalle Mansen yössä. Vaikka Mansen pullasorsa on kotiseuturakas olio, on se sujahtanut sujuvasti globaalien innovaatioverkostojen ja -virtojen pyörteisiin. Mansen pullan vaihtuminen ajoittain etelän maiden viiniksi ja suorastaan magnificaalisiksi aterioiksi, saa pullasorsan lempeän buddha-hymyn heijastamaan hetkittäistä yhteyttä universumin ytimeen ja nirvanan kaltaiseen olotilaan. Mansen pullasorsa on varsin hajamielinen olio ja muiden siivekkäiden luottaessa kalentereihin, kommunikaattoreihin ja muihin nykyajan keksintöihin, luottaa pullasorsa uskolliseen Viiksi-timaliin, jonka kristallinkirkas muisti on pelastanut Pullasorsan pulasta jos toisestakin. 17

18 KIMMO KAINULAINEN, YTL, erikoistutkija (vieraileva tutkija) ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Kulttuuripolitiikan ja aluekehitystyön vuorovaikutus, kulttuurihankkeiden arviointi, maaseutukulttuuri, paikallinen omaehtoisuus, kylien kehittäminen, työmatkaliikkuvuus Lenkkeily, rullaluistelu, kuntosali, kaukalopallo ja lukeminen TUNTURIPÖLLÖ (blanco culturus wanderus) Tunturipöllö eli Pohjolan valkea vaeltaja on pohjoisten alueiden kiertolainen, jonka ruuan etsintämatkat ulottuvat laajoille alueille. Tunturipöllö pysyttelee pääosin perifeerisillä alueilla, mutta yksittäisiä yksilöitä on satunnaisesti eksynyt myös etelän kasvukeskuksiin. Perimätiedon mukaan uroksilla naaraan etsintämatkat saattavat ulottua myös etelän kasvuttomiin keskuksiin. Kasvukeskusten linnusto on perifeeriseen hiljaisuuteen tottuneelle tunturipöllölle hämmentävä kokemus. Mitä ihmeellisempien lintujen säksättäessä ja raakkuessa sen ympärillä ainoastaan lähettyvillä olevat herkkupalat voivat pysäyttää sen nykäyksittäin pyörivän pään. Herkkupalan nähtyään tunturipöllö tuijottaa sitä herkeämättä ja odottaa kärsivällisesti ympärillä kuhisevan lintuparven rauhoittumista, jotta sen olisi mahdollista ilman vaaraa iskeä kiinni sille harvinaiseen herkkupalaan. Tunturipöllön tunnistaa sen valkeina hohtavista pyöreistä kasvoista, ihmettelevistä silmistä ja nykäyksittäin liikettä seuraavasta päästä, joka parhaimmillaan tekee lähes 342 asteen käännöksen. MINNA VIRTANEN, tutkimussihteeri HARRASTUKSET: Urheilu (uinti, kuntosali, kävely), palveluskoiraharrastus, vaellus KYLÄHARAKKA (tico tico baila bambino) Kyläharakka on läheistä sukua kantalajilleen harakalle. Lajien välinen ero on pesintätavoissa. Toisin kuin kaatopaikoilla majailevat lajisukulaisensa, kyläharakka tekee pesänsä kauaksi asutuksesta. Kyläharakka ei kuitenkaan ole epäsosiaalinen, vaan muodostaa nopeasti ympärilleen oman populaationsa, joka rakentuu miehestä, lapsista, koirista, anopeista, veljistä, enoista, sedistä, kummeista, kaimoista ja muista metsän eläimistä. Urbaanissa ympäristössä kyläharakkaa viehättävät maaseutuympäristölle vieraat mekaaniset laitteet ja rakennusten sokkelot, joihin se saattaa muodostaa pelottavan omistushaluisen suhteen. Linssiluteena tunnettu lintu on erityisesti kiinnostunut valvontakameroista. Kyläharakan määräävin piirre on mustavalkea väritys ja lakkaamaton ääntely. Lento on lepattavaa mutta suoraviivaista - väliin tulee myös kiivaampia siiveniskuja. Öiseen aikaan kyläharakan erottaa otsalampusta. Päivisin kyläharakka liikkuu moottorikelkalla tai riistapuskurilla varustetulla jeepillä. 18

19 Talous Senten käynnissä olleiden projektin nettomenot olivat vuosina yhteensä Vuonna 1998 yhteensä mk ( ), josta apurahojen osuus yhteensä mk (9 250 ). Vuonna 1999 yhteensä mk ( ), josta apurahojen osuus yhteensä mk ( ). Vuonna 2000 yhteensä mk ( ), josta apurahojen osuus yhteensä ( ) mk. Vuonna 2001 yhteensä mk ( ), josta apurahojen osuus yhteensä mk ( ). Vuonna 2002 yhteensä , josta apurahojen osuus yhteensä Vuonna 2003 yhteensä , josta apurahojen osuus yhteensä euro v v v v v v Kuva 2. Senten nettomenot EU Tampereen osaamiskeskusohjelma Tampereen kaupunki Muut Suomen akatemia Muut kaupungit Seinäjoen kaupunki Sisäasianministeriö Tekes % 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0 Kuva 3. Rahoituksen jakautuminen rahoittajittain

20 htv v v v v v v Kuva 4. Henkilötyövuodet kpl v v v v v v Vuoden aikana käynnissä olleet projektit Uudet alkaneet projektit Kuva 5. Alkaneiden ja vuoden aikana käynnissä olleiden projekteiden määrä Kuvassa viisi on esitetty Sentessä vuosittain käynnissä olleiden projektien määrä sekä uusien alkaneiden projektien määrä. Sekä projektien kokonaismäärän että uusien alkaneiden projektien määrän laskussa näkyy yhden hallinnollisen tavoitteen saavuttaminen eli projektien koon ja pituuden kasvaminen. 20

21 Senten yhteistyökumppanit - rahoittajat DLNDOOLVHWWRLPLMDW $OXHHOOLVHWWRLPLMDW.DQVDOOLVHWWRLPLMDW.YWRLPLMDW - Espoon kaupunki - etampere-ohjelma - Etelä-Pirkanmaan seutukunta - Forssan kaupunki - Helsingin kaupunki - Hämeenlinnan kaupunki - Imatran kaupunki - Jyväskylän kaupunki - Järvenpään kaupunki - Kajaanin kaupunki - Karhukuntien yhteistyötoimikunta - Kuopion kaupunki - Kurun kunta - Nokian kaupunki - Oulun kaupunki - Peräseinäjoen kunta - Porin kaupunki - Riihimäen kaupunki - Ruoveden kunta - Seinäjoen kaupunki - Seinänaapurit - Tampereen kaupungin tukisäätiö - Tampereen kaupunki - Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma - Toijalan kaupunki - Turun seudun kehittämiskeskus - Turun kaupunki - Ulvilan kaupunki - Valkeakosken kaupunki - Valkeakosken seudun kehitysyhtiö - Vammalan kaupunki - Virtain kaupunki - Ylistaron kunta - Etelä-Pohjanmaan liitto - Etelä-Pohjanmaan TE-keskus - Kainuun liitto - Kainuun TE-keskus - Pirkanmaan liitto - Pirkanmaan TEkeskus - Seinäjoen ammattikorkeakoulu - Suomen akatemia - Tekes - Kunnallisalan kehittämissäätiö - Maa- ja metsätalousministeriö - Sisäasianministeriö - Ympäristöministeriö - Puolustusministeriö - Suomen kuntaliitto - Tampereen yliopisto - Tekniikan akateemisten liitto - Synocus Oy - Yritykset jotka eivät halua nimeään julkisuuteen - Euroopan sosiaalirahasto - Pohjoismaiden ministerineuvosto - Euroopan unioni (5. puiteohjelma) - European Science Foundation 21

22 Projektit 2003 ALUEIDEN UUDISTUMINEN JA OPPIMINEN YRITYSTEN, YHTEISÖJEN JA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISEVOLUUTIO [COFI] Projektin tutkijat: Rahoittajat: Nina Mustikkamäki, Mika Raunio ja Markku Sotarauta Suomen akatemia, SoCa -ohjelma (Tekes rahoittaa Teknillistä korkeakoulua) Yhteistyökumppanit: Teknillinen korkeakoulu (HUT) TAI tutkimuslaitos, Massachusetts Institute of Technology (MIT), Industrial Performance Center (IPC); New Jersey Institute of Technology and Rudgers University, USA. Aika: Projektin tehtävä: Kotisivut: Cofi -projektin tehtävänä on tutkia a) miten kaupunkiseudut, organisaatiot ja yksilöt vaikuttavat toistensa kehitykseen ajassa, sekä b) luoda uusia käsitteellisiä viitekehyksiä ja metodologiaa tietämystalouden tutkimusta varten luovan ja sosiaalisen pääoman näkökulmista. Tehtävän toteutuksessa keskeisessä asemassa ovat empiiriset analyysit valituilla kaupunkiseuduilla ja valituissa verkostoissa. Cofi -projektin tavoitteet ovat: a) tunnistaa verkostojen, organisaatioiden, yksilöiden ja kaupunkiseutujen yhteisevoluution dynamiikka; b) selvittää miten yhteisevoluution avulla on mahdollista mallintaa menneen ja tulevaisuuden sekä vakauden ja muutoksen välistä suhdetta uusista; c) tutkia ovatko toimijat yhteisevolutionaarisessa prosessissa strategisia vai adaptiivisia päätöksentekijöitä, ja pitäisikö toimijat itse asiassa nähdä informaation prosessoinnin ja dynaamisten kyvykkyyksien varaan rakentuneina kollektiivisina virtausrakenteina staattisuutta korostavien lähestymistapojen sijaan. Tällöin olennaista on myös kysyä, miten toimijat hyödyntävät muiden virtausrakenteiden kompetensseja ja resursseja kehittäessään omia kyvykkyyksiään; d) kehittää yhteisevoluution näkökulmasta sellaisia lähestymistapoja ja käytännön työkaluja, jotka tukevat johtajuutta ja dynaamisten kyvykkyyksien kehittämistä sekä yrityksissä että aluekehittämisessä. 22

23 CITY REGIONS AS INTELLIGENT TERRITORIES: INCLUSION, COMPETITIVENESS AND LEARNING (CRITICAL) Projektin tutkijat: Rahoittajat: Yhteistyökumppanit Mika Kautonen, Jari Kolehmainen ja Markku Sotarauta Euroopan Komissio, tutkimuksen viides puiteohjelma Centre for Urban & Regional Studies (CURDS), University of Newcastle; Iso-Britannia Employment Reseach Centre (ERC), Trinity College Dublin, Irlanti; Europäische Raumplanung (ERP), University of Dortmund, Saksa. Aika: Tutkimustehtävä: Tutkimustehtävänä on tarkastella osaamis- ja oppimisyhteiskunnan ja talouden (knowledge or learning economy/society) käsitteitä kaupunkiseutujen kontekstissa. Pyrkimyksenä on arvioida sitä, kuinka tietoa ja oppimista voidaan hyödyntää kaupunkien kokonaisvaltaisessa strategisessa kehittämisessä. Nämä yleiset tavoitteet tarkentuvat viideksi osatavoitteeksi, jotka ovat: Osaamis- ja oppimisyhteiskuntaan ja talouteen liittyvien teorioiden empiirinen testaaminen tarkastelemalla erilaisia tiedon ja oppimisen muotoja valituissa kohdekaupungeissa, kaupunkien avainroolien tunnistaminen alueidensa ja maidensa tietotalouden kehittäminen sekä kaupunkiseutujen erilaisten verkostojen hyödyntämien tietoresurssien tunnistaminen, case-kaupunkien kollektiivisiin oppimisprosesseihin liittyvien instituutioiden tarkastelu, sekä erityisesti korkean asteen koulutusinstituutioiden roolin ja uusien, yhteisön oppimista ja kehittymistä edistävien koulutusinstituutiomuotojen tarkastelu, olemassa olevien oppimista ja tietoa kehittävien strategioiden arviointi sekä mahdollisten hyvien käytäntöjen ja kokemusten tunnistaminen niiden levittämiseksi laajempaan tietoisuuteen, tieto- ja oppimisprosesseihin sekä institutionaaliseen sitoutuneisuuteen liittyvien indikaattorien kehittäminen paikallisten ja alueellisten viranomaisten toimenpidestrategioiden kehittämisen helpottamiseksi. Tutkimusprojektin ytimen muodostavat kaupunkiseututasoiset case-tutkimukset. Case-kaupunkeja ovat Newcastle, Dublin, Dortmund ja Tampere. Kotisivut: 23

24 LOCAL INNOVATION SYSTEMS PROJECT [LIS] Projektin tutkijat: Markku Sotarauta, Kimmo Viljamaa ja Kati-Jasmin Kosonen Rahoittajat: Tekes, Porin kaupunki ja Seinäjoen kaupunki Yhteistyökumppanit: MIT/Industrial Performance Laboratory; Teknillinen korkeakoulu/innovation Management Institute; University of Cambridge/Centre for Business Research; University of Tokyo, Department of Engineering Aika: Projektin tehtävä: LIS-projektilla on kaksi yleistä tutkimustavoitetta: - Ymmärtää niitä tekijöitä, jotka ovat keskeisiä yhtäältä paikallisen innovaatiojärjestelmän kehittymisen kannalta sekä toisaalta tilanteissa, joissa vaaditaan siirtymistä (transitio) yhden tyyppisestä järjestelmästä toiseen. - Ymmärtää niitä rooleja ja merkityksiä, joita paikallisella innovaatiojärjestelmillä on yritysten ja alueiden kilpailukyvyn kannalta kasvavan globalisoitumisen aikakaudella. Kotisivut: INNOVAATIOYMPÄRISTÖJEN SYNNYTTÄMINEN JA KEHITTÄMINEN SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN MONET ROOLIT Projektin tutkijat: Riikka Ahmaniemi ja Marjut Setälä Rahoittaja: Seinäjoen ammattikorkeakoulu Aika: Projektin tehtävä: Kehittää strategisen kehittämisen arvioinnin lähestymistapoja tukemaan ammattikorkeakoulujen ja erityisesti Seinäjoen ammattikorkeakoulun omaa kehittämistoimintaa. Raportointi: Ahmaniemi, R. & Setälä, M Seinäjoen ammattikorkeakoulu - alueellinen kehittäjä, toimija ja näkijä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun raportteja ja selvityksiä B 15. Seinäjoki. 24

25 KAUPUNKISEUTUJEN VETOVOIMA JA KILPAILUKYKY Sente - toimintakertomus 2003 TEKNOLOGIA, LAHJAKKUUS JA SUVAITSEVAISUUS EUROOPPALAISISSA KAUPUNGEISSA: TA- PAUS SUOMI (TTT) Tutkijat: Rahoitus: Mika Raunio ja Markku Sotarauta Euroopan tiederahasto (ESF), European Collaborative Research Project in the Social Sciences (Suomen Akatemia) Yhteistyökumppanit: University of Lund, Sweden (co-ordinator); University of Lund, Sweden; University of Oslo, Norway/University of Toronto, Canada; STEP group, Oslo, Norway; CASS, University of Cardiff, Wales; University of Bonn, Germany; University of Bonn, Germany; University of Utrecth, The Netherlands; Copenhagen Business School, Denmark Aika: Tutkimustehtävä: Huomattava etu kaupunkiseuduille on kyvyvkkyys houkutella, tuottaa ja sitouttaa niitä työntekijöitä, joilla on johtava asema tietointensiivisessä tuotannossa ja innovatiossa - he ovat lähde taloudelliselle menestykselle elintärkeille ideoille, know-howlle, luovuudelle ja mielikuvitukselle. Koska arvon luominen monilla talouden sektoreilla perustuu lisääntyvässä määrin aineettomiin voimavaroihin, aikaisemmat sijoittumista ohjanneet reunaehdot - esim. luonnollisten satamien saavutettavuus tai raaka-aineiden lähesisyys ja halpa energia - eivät enää omaa samaa vetovoima vaikutusta kuin aikaisemmin. Sen sijaan tärkeiksi ovat nousseet ne paikan ominaisuudet, jotka tekevät niistä vetovoimaisia paljon kysyttyjen ja potentiaalisesti mobiilien lahjakkuuksien silmissä. Tutkimuksen tavoitteet ovat: 1. Arvioida paikan laatua, laajasti määritellen, seitsemän Euroopan maan tärkeimmässä kaupungissa. 2. Vertailla paikan laatua Euroopan kaupungeissa. 3. Vertailla paikan laatua Euroopan kaupungeissa Usan ja Kanadan kaupunkeihin. 4. Vertailla lahjakkuuksien (suhteellista) osuutta sekä työllisyyttä teknologia-intensiivisillä toimialoilla Europpaassa sekä Euroopan ja Pohjois-Amerikan välillä. 5. Arvioida paikan laadun vaikutusta lahjakkuuksien ja teknologia-intensiivisten työpaikkojen osuuteen Eurooppalaisissa kaupungeissa. 25

26 6. Vertailla paikan laadun vaikutusta lahjakkuuksien ja teknologia-intensiivisten toimialojen työpaikkojen osuuksiin Euroopassa ja Euroopan ja Pohjois-Amerikan välillä. MALLI TOIMINTOJEN ALUEELLISESTA SIJOITTUMISESTA [M-TAS] Projektin tutkijat: Nina Mustikkamäki ja Mika Raunio Rahoittajat: Puolustusministeriö Aika: 2003 Tutkimustehtävä: Luoda Puolustusministeriön hallinnonalalle soveltuva toimintojen alueellista sijoittamista tukevan mallin yleinen viitekehys. Projekti on luonteeltaan esiselvitys. Päätavoitteet: Tukea Puolustusministeriön hallinnonalan strategista päätöksentekoa toimintojen alueelliseen sijoittamiseen liittyvissä kysymyksissä sekä laatia ehdotus siitä, miten esiselvityksen pohjalta on mahdollista laatia lopullinen M-TAS malli. Raportointi: Puolustusministeriö Malli toiminjen alueellistamiseen puolustusministeriön hallinnonalalla. Puolustusministeriön julkaisuja 1/2004. Helsinki. REGIONAL BRAIN GAIN Projektin tutkijat: Mika Raunio Rahoittaja: Synocus Oy Aika: Projektin tehtävä: Selvittää mitkä tekijät ja arvot yhdistävät ja erottavat osaavan työvoiman eri ryhmiä. Miten osaava työvoiman ja sen eri ryhmät valitsevat asuinseutunsa? Tavoitteena on jakaa osaajat eri ryhmiin heidän arvostustensa ja elämäntapansa mukaan ja tämän kautta määritellä kohderyhmä- ja aluetasolla sovellettavia kehittämissuosituksia kaupunkiseudun vetovoimaisuuden kasvattamiseksi. Raportointi: Wallin, J., Hultin, H., Raunio, M., Kuusela, V., Roiha, L., Alhonen, J., Ahlajärvi, P., Laxell, P. & Tunkelo,S Kilpailukykyä orkestroinnista. Uusi näkemys alueelliseen johtamiseen. Brain Gain projektiraportti (Julkaisematon) 26

27 TYÖN HAJAUTUMINEN VERKOSTOYHTEISKUNNASSA - TYÖN HAJAUTUMINEN SUOMESSA, TANSKASSA JA ISOSSA-BRITANNIASSA Projektin tutkijat: Nina Mustikkamäki Rahoittaja: Sisäasiainministeriö / Aluekehitysosasto Aika: Projektin tehtävä: Projektin tehtävänä on ensinnäkin selventää työn uudelleen organisoitumiseen ja toimintojen alueelliseen hajautumiseen liittyvää logiikkaa yritysten näkökulmasta. Toisekseen tarkoituksena on tunnistaa alueiden vetovoimatekijöitä työn hajautumisen näkökulmasta sekä löytää keinoja vetovoimaisuuden vahvistamiseksi. Projekti on vertaileva tutkimus Ison-Britannian, Tanskan ja Suomen välillä siten, että ulkomaisista esimerkeistä esiin nousseita malleja ja käytäntöjä peilataan Suomeen ja näin ollen tuotetaan aineistoa kansallisen aluekehitystyön tueksi. Raportointi: Mustikkamäki, N Työn hajautuminen verkostoyhteiskunnassa. Jäsennys etätyöhön ja yritysten sisäisiin verkostoihin 9 case -yrityksen kautta. Sisäasiainministeriön julkaisu 29/2003. Helsinki. KAUPUNKISEUDUN KILPAILUKYVYN JA OSAAMISKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Projektin tutkijat: Kaikki Senten tutkijat Aika: Rahoittajat: Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma VERKOSTOT JA PROSESSIT ALUEIDEN KEHITTÄMISESSÄ KAUPUNKIEN KEHITTÄMISPROSESSIEN NÄKYMÄTÖN DYNAMIIKKA: VERKOSTOT, TIETÄMYS, MIELIKUVAT JA VALTA KEHITTÄMISTYÖN PROSESSEISSA [ID-UD] Projektin tutkijat: Markku Sotarauta, Reija Linnamaa, Kimmo Viljamaa ja Leena Helenius-Mäki Rahoittaja: Suomen Akatemia Aika: Projektin tehtävä: Tunnistaa kehittämisprosessien näkymätön dynamiikka ja siten tukea vuorovaikutteisten kehittämisprosessien johtamista. Tutkimus perustuu neljään yhteenkietoutuneeseen teemaan: - HT Markku Sotarauta - Vallankäytön monet kasvot kaupunkiseutujen elinkeinopolitiikassa 27

28 - HL Reija Linnamaa - Verkostojen johtaminen kaupunkiseudun kehittämisessä - HM Kimmo Viljamaa - Tietämyksen hallinta kaupunkiseutujen elinkeinopolitiikassa - HM Leena Helenius-Mäki - Näkymätön kaupunki: Mielikuvat tulevaisuuden kaupungeista PIRKANMAAN KEHITTÄJÄVERKOSTON ANALYYSI Projektin tutkijat: Tomi Lähteenmäki Rahoittajat: Tampereen kaupunki ja Tampereen seudun aluekeskusohjelma Aika: Projektin tehtävä: Tukea Pirkanmaan kehittäjäverkostoa nostamalla esille sen toimintaan vaikuttavia tekijöitä, erityisesti verkostomaisen kehittämistoiminnan pullonkauloja, ja pohtimalla keinoja verkoston toimivuuden kehittämiseksi. Raportointi: Lähteenmäki, T Pirkanmaan kehittäjäverkoston analyysi. Sente-työraportteja 5/2003. Tampere. Väitöskirjatutkimukset YRITYSTEN ROOLI ALUEELLISESSA KEHITTÄMISESSÄ Aika: 1997 Tekijä: Timo Lakso Rahoittajat: Kunnallisalan kehittämissäätiö ja Tampereen yliopisto Tehtävä: Tutkimustehtävänä on analysoida julkisten organisaatioiden ja yritysten välisen vuorovaikutuksen järjestämistä ja organisoimista alueellisessa kehittämisessä. KAUPUNKISEUDUN KEHITTÄJÄVERKOSTON TOIMIVUUS KILPAILUKYVYN ELEMENTTINÄ Aika: 1998 Tekijä: Reija Linnamaa Rahoittajat: Toteutuu useiden Senten projektin kautta Tehtävä: Tehtävänä on analysoida, mikä rooli kaupunkiseudun kehittäjäverkoston toimivuudella on kilpailukykyyn ja miten verkostojen johtamisella voidaan vaikuttaa kehittäjäverkoston toimivuuteen. 28

29 INNOVAATIOJÄRJESTELMÄT EI-YLIOPISTOKAUPUNKIEN KILPAILUKYVYN YLLÄPITÄJINÄ JA KEHITTÄJINÄ Aika: 1999 Tekijä: Kati-Jasmin Kosonen Rahoittajat: Kunnallisalan kehittämissäätiö Tehtävä: Tutkimustehtävänä on tutkia, miten ei-yliopistokaupungit tukevat ja ylläpitävät alueen yritysten ja yleisemmin seudun kilpailukykyä edistäviä innovaatioverkostoja sekä edelleen minkälaisia keinoja ei-yliopistokaupungeilla on päästä kilpailukykyisyyttä edistäviin laajempiin innovaatioverkostoihin. HR-ORIENTATION IN LED-POLICY AS A TOOL TO SUCCESSFUL URBAN DEVELOPMENT Aika: 1999 Tekijä: Mika Raunio Rahoittajat: Toteutetaan asuin- ja elinympäristön laadun merkitys kaupunkiseutujen kilpailukyvylle ja Should I Stay or should I go projektien yhteydessä. Tehtävä: Tehtävänä on selvittää, miten elinkeinopolitiikalla, kaupunkiympäristön suunnittelulla ja tietoisella imagon rakentamisella voidaan vaikuttaa kaupungin kehityksen kannalta tärkeän asukassegmentin olemassa oloon kaupungissa ELINKEINOPOLITIIKAN MERKITYS UUSIEN TYÖPAIKKOJEN SYNNYSSÄ Aika: 1999 Tekijä: Jari Iisakkala Tehtävä: Tavoitteena on selvittää, mikä on elinkeinopolitiikan merkitys uusien työpaikkojen synnyssä. NÄKYMÄTÖN KAUPUNKI ELI MIELIKUVIA TULEVAISUUDEN KAUPUNGEISTA Aika: 2000 Tekijä: Leena Helenius-Mäki Rahoittajat: Tampereen yliopisto, Tampereen kaupungin tukisäätiö (2001), Suomen Akatemia (2002 ) Tehtävä: Tavoitteena on selvittää millaisia mielikuvia tulevaisuuden kaupungeista on, miten mielikuvat tulevaisuuden kaupungeista muodostuvat ja kartoittaa sekä positiivisia että negatiivisia mielikuvia tulevaisuuden kaupungeista. 29

30 PAIKALLISEN INNOVAATIOYMPÄRISTÖN ULOTTUVUUDET Aika: 2001 Tekijä: Jari Kolehmainen Rahoittajat: Toteutuu useiden Senten projektin kautta Tehtävä: Tehtävänä on kehittää paikallisen innovaatioympäristön käsitettä tarkastelemalla sen eri ulottuvuuksia ja niiden välisiä suhteita MAAILMA MUUTTUU MUUTTUVATKO OSAAJAT? OSAAJIEN SITOUTUMINEN, SAMAISTUMI- NEN JA ARVOT ASIANTUNTIJAYHTEISKUNNASSA Aika: 2004 Tekijä: Nina Mustikkamäki Rahoittajat: Kunnallisalan kehittämissäätiö ja Suomen Akatemia Tehtävä: Tehtävänä on tarkastella miten osaajien sitoutuminen, samaistuminen ja arvot työssä ovat muuttuneet ja miten nämä muutokset vaikuttavat organisaatioihin ja työmarkkinoihin. Tehtävänä on myös tarkastella miten yrityksissä ja yritysten toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat osaajiin. KULTTUURITEOLLISUUDEN ALUETALOUDELLISET MERKITYKSET Aika: 2003 Tekijä: Kimmo Kainulainen Rahoittajat: Useat Suomen kaupungit sekä maa- ja metsätalousministeriö Tehtävä: Tutkia kulttuuriteollisuuden taloudellisia, symbolisia ja luovuuden klusteroitumiseen liittyviä merkityksiä kaupunkiseutujen ja maaseudun kilpailukyvyn näkökulmasta 30

31 Julkaisut Sente sarjan julkaisuja 1 / 1999 Markku Sotarauta & Reija Linnamaa & Kimmo Viljamaa Kumppanit peilinä: Elinkeinopoliittisen seutuyhteistyön profiilit Tampereen, Turun ja Imatran seuduilla sekä Ouluseudulla ja Seinänaapureissa 2 / 1999 Markku Sotarauta & Reija Linnamaa (toim.) Etelä-Pohjanmaan strategioita ja kehittämismallia etsimässä: Pehmeä strategia maakuntasuunnittelussa 3 / 1999 Markku Sotarauta & Reija Linnamaa & Kimmo Viljamaa Karhukunnat peilissä: Seutuyhteistyön lähtökohdat, esteet ja mahdollisuudet Porin seudulla 4 / 1999 Markku Sotarauta & Timo Lakso & Sami Kurki Alueellisen osaamisympäristön vahvistaminen: Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkoston toimintamalli 5 / 2000 Sami Kurki & Reija Linnamaa & Markku Sotarauta (toim.) 14 näkökulmaa alueelliseen kehittämiseen: Seinäjoen I aluekehitysseminaarin julkaisu 6 / 2000 Mika Raunio Lakeus kutsuu kuuleeko kukaan? Seinäjoen kehittäjäorganisaatioiden yhteistyösuhteet 7 / 2000 Reija Linnamaa & Markku Sotarauta Verkostojen utopia ja arki: Tutkimus Etelä-Pohjanmaan kehittäjäverkostosta 8 / 2000 Kimmo Viljamaa Suuria odotuksia, pieniä askelia: Pohjois-Pirkanmaan strategisen ohjelmatyön arviointi 9 / 2000 Mika Raunio & Reija Linnamaa Asuin- ja elinympäristön laatu ja kaupunkiseutujen kilpailukyky. Osaajien preferenssit ja tyytyväisyys Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen seuduilla 10 / 2001 Matti Mäki & Timo Lakso Hanketoiminnan neljä todellisuutta: ESR-rahoitetut hankkeet rahoittajien, toteuttajien ja osallistujien silmin 31

32 11 / 2001 Mika Raunio Osaajat valintojen kentällä: Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen seutujen vetovoimaisuus virtaavassa maailmassa 12 / 2001 Jari Kolehmainen Yritykset ja alueet tietointesiivesessä globaalitaloudessa: Kilpailukyky kohtalonyhteytenä 13 / 2002 Jyri Kokkonen Ranskan aluekehityshallinnon uudistuminen - Kaupunkipolitiikan ja hallinnon kehittämisen 30 vuotta 14 / 2002 Markku Sotarauta & Mika Kautonen & Tomi Lähteenmäki Tulevaisuustiedosta kilpailuetua: Teknologian ennakointikonseptointi Pirkanmaalla [Pitenna] 15 / 2002 Mika Raunio Suomi globaalitalouden osaajien valintojen kentällä: Ulkomaalaisten huippuosaajien mielikuvat ja todellisuudet suomalaisessa työ- ja kaupunkiympäristössä 16 / 2003 Markku Sotarauta & Reija Linnamaa & Nina Suvinen Tulkitseva kehittäminen ja luovat kaupungit: Verkostot ja johtajuus Tampereen kehittämisessä. Julkaistu yhteistyössä Tekniikan akateemisten liiton kanssa Senten työraportteja-sarjan julkaisuja 1 / 2001 Mika Raunio & Reija Linnamaa Seinäjoen seudun markkinointi osaajia houkuttelevana paikkana asua ja elää 2 / 2001 Reija Linnamaa Development Process of the ICT Cluster in the Jyväskylä Urban Region 3 / 2002 Markku Sotarauta & Juha Kostiainen Näytön paikka. Hämeenlinna seudusta Suomen johtava täydennyskoulutuskaupunki 4 / 2002 Miia Perenius Growth and prosperity to all regions?- A comparative study of the Nordic regional policies 32

33 5 / 2003 Tomi Lähteenmäki Pirkanmaan kehittäjäverkoston analyysi 6 / 2003 Mika Raunio Should I Stay or Should I Go. The Images and realities of foreign professionals in Finnish working and living environments. English Summary 7 / 2003 Anna Vilhula Teollisuusperinnön hyödyntäminen alueellisessa kehittämisessä. Ruhr suuntautuu tulevaisuuteen menneisyyteen nojaten Tutkijoiden julkaisut 2003 Ahmaniemi Riikka, YTM Helenius-Mäki Leena, HM Kautonen Mika, HM AHMANIEMI, R. & Setälä, M Seinäjoen ammattikorkeakoulu - alueellinen kehittäjä, toimija ja näkijä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun raportteja ja selvityksiä B 15. Seinäjoki HELENIUS-MÄKI, L Security as a key value - building security villages for elderly and handicapped people. Gated Communities: Building Social Division or Safer Communities? Julkaistu: Glasgow. Työskentelee myös Tieteen, teknologian ja innovaatiotutkimuksen ryhmässä (TASTI) Kolehmainen Jari, HM KAUTONEN, M Diverse Innovators in Evolving Innovation Systems. Empirical Evidence from Two Finnish Growth Regions. Abstraktijulkaisussa Reinventing Regions in the Global Economy. Regional Studies Association. Kolehmainen, J. & KAUTONEN, M. & Koski, P Korkeakoulut ja alueellisen innovaatiopolitiikan visiot. Teoksessa Aittola, H. (toim.) KG? urooppa, korkeakoulutus, globalisaatio? Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylä. KOLEHMAINEN, J Territorial Agglomeration as a Local Innovation Environment: The Case of a Digital Media Agglomeration in Tampere, Finland. MIT IPC Local Innovation Systems Working Paper