KULTTUURIMAISEMASELVITYS TEOLLINEN RAKENNUSPERINTÖ

Transkriptio

1 KULTTUURIMAISEMASELVITYS TEOLLINEN RAKENNUSPERINTÖ Anne Mäkynen

2 Osoite: Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu Kielotie 28, Vantaa Internetosoite: Lisätietoa: Anne Mäkynen (09) anne Tilaukset: (09) tai Valokuvaajien nimilyhenteet: AE Amanda Eskola AM Anne Mäkynen Taitto: Ritva-Leena Kujala Julkaisija: Vantaan kaupungin kaupunkisuunnittelu YK0004 C31:2006 ISBN ISSN Paino: Vantaan kaupungin paino

3 Sisällys Esipuhe 5 Johdanto 7 Maaseudun kulttuurimaisema 8 Varhaisen teollisuuden ympäristöt 8 Kaupunkimaisema 10 Modernin teollisuuden ympäristöt luku luku luku luku luku 16 Teollinen rakennusperintö yleiskaavassa 18 Muinaismuistolain suojaamat kohteet 18 Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet 18 Teollisuusympäristöt 20 Lähteet ja kirjallisuus 22 Kirjalliset 22 Painamattomat lähteet 22

4

5 Esipuhe Vantaan yleiskaavatyön pohjaksi laadittiin kulttuurimaisemaselvitys, jossa käsiteltiin Vantaan kulttuurimaiseman kerrostumia muinaismaisemasta moderniin kaupunkiympäristöön (Laura Muukka ja Anne Mäkynen: Kulttuurimaisemaselvitys. Vantaa C7:2005, Kaupsu 4/2005). Inventointien puutteellisuuden vuoksi teollinen kulttuuriperintö jäi julkaisussa käsittelemättä lukuun ottamatta maaseudun kulttuurimaiseman yhteydessä sivuttuja historiallisen ajan muinaismuistoiksi luettavia varhaisen teollisuuden jäänteitä, vanhoja myllyjä ja joitakin teollisuusrakennuksia. Vantaan moderni teollinen rakennusperintö on inventoitu (Amanda Eskola: Vantaan moderni teollinen rakennusperintö Vantaa C28:2006, Kaupsu 17/2006). Modernin teollisen rakennusperinnön inventoinnin ja aiempien, vanhaa teollisuutta käsittelevien inventointien perusteella on laadittu tämä kulttuurimaisemaselvityksen täydennysosa yleiskaavatyön tueksi. Selvityksen on tehnyt maisema-arkkitehti Anne Mäkynen Vantaan kaupunkisuunnittelusta. Arvokkaita kommentteja on antanut Vantaan kaupunginmuseon rakennustutkija Mikko Mälkki. Vantaalla Matti Pallasvuo yleiskaavapäällikkö

6 Kuva 1: Vantaankosken mylly ja pato. Myllyn pihalla on muistoina aiemmista teollisuuden vaiheista muun muassa malmikivikasa ja slagia. (AM)

7 Johdanto Vantaan teollinen historia on pitkä. Varhaisimmat teollisuuslaitokset ovat myllyjä. Esimerkiksi vuoden 1586 luettelossa niitä oli Vantaan nykyisellä alueella Kirkonkylässä, Viinikkalassa, Martinkylässä, Tolkinkylässä, Ylästössä, Myllymäessä, Seutulassa, Veromiehenkylässä, Hämeenkylässä, Kuninkaalassa 3, Tikkurilassa 2, Hanabölessä 2, Sotungissa 3 ja Hakunilassa 1. Merkittäviä sahoja on ollut 1700-luvulla Kirkonkylässä, Hanabölessä ja Tolkinkylässä, 1800-luvulla perustettiin saha myös Königstedtiin 2. Vantaalla on ollut vuoriteollisuutta 1740-luvulta luvulle: kaivostoimintaa, rautaruukki ( ) sekä hupeasulattokokeilu (1795) 3. Königstedtissä on ollut lasitehdas luvun loppupuoliskolla, Tikkurilan öljynpuristamo perustettiin 1862 ja vernissatehdas Viilatehdas perustettiin Vantaankoskelle1880-luvulla ja lisäksi paikalla oli saha ja trasselitehdas, Tikkurilaan syntyi tiilitehdas 1800-luvun lopulla, puusepäntehdas sekä kaakelitehdas 1900-luvun alussa luvun alkupuolella merkittävimpiä teollisuuslaitoksia olivat maalinvalmistuksen 1919 aloittanut Tikkurila Oy, Rautayhtiö E. Haato Korsossa ja Suomen Silkkiteollisuus Oy Tikkurilassa, jotka perustettiin 1930-luvulla 6. Teollisuus alkoi työllistää vantaalaisia merkittävästi 1950-luvulta lähtien. Uutta teollisuutta syntyi useille teollisuudenaloille: autonkoreja, heloja, radiosondeja, koneita ja laitteita, lyijyä, tiiliä, makeisia, juustoja ym. elintarvikkeita, saippuaa, elementtitehtaita, graafista teollisuutta jne teollisuudessa oli työpaikoista 28,8% ja ,3%, mutta teollisten työpaikkojen määrä oli kasvanut 1500 työpaikasta yli työpaikkaan 8. Tässä selvityksessä käsitellään lyhyesti varhaisen teollisuuden jäänteitä. Pääasiassa selvitys keskittyy nykypäivään säilyneisiin teollisuusrakennuksiin, niiden suojeluarvoihin, asemakaavalliseen tilanteeseen ja rakennusten huomioon ottamiseen yleiskaavassa. 1 Kuisma 1990, s Kuisma 1991, s Kuisma 1991, s Kuisma s Lizen ja Vuori 1997 s Ahtiainen ja Tervonen 2002, s Ahtiainen ja Tervonen 2002, s Ahtiainen ja Tervonen 2002, s. 322

8 Maaseudun kulttuurimaisema Varhaisen teollisuuden ympäristöt Varhaisen teollisuuden ympäristöt kuuluvat kulttuurihistoriallisena ympäristötyyppinä osaksi maaseudun kulttuurimaisemaa 1. Vantaalla varhaiseen teollisuuteen voidaan yksinkertaistaen sisällyttää kaikki ennen 1930-lukua syntyneet teolliseen toimintaan liittyvät rakennukset ja rakennelmat, koska niitä on jäljellä varsin vähän. Varhaisimmista teollisuusvaiheista on jäljellä enää historiallisen ajan muinaismuistoiksi luokiteltavia kaivoskuiluja, patoja ja vähäisiä rauniofragmentteja. Kaivoksia ja patoja on käsitelty jo Kulttuurimaisemaselvityksessä 2. Varhaisen teollisuuden jäänteitä ei ole systemaattisesti inventoitu. Yhdestä Vantaan teollisuushistorian tärkeimmistä alueista, Vantaankosken ympäristöstä, on erillinen inventointi 3, jonka mukaan hopeasulatosta (1795) on jäljellä malmikivikasa, Vantaan ruukista ( ) on jäljellä pato, purkujätettä ja slagia, trasselitehtaasta (1900- luvun alku) osa kivijalkaa. Myllyrakennuksia on jäljellä kolme, joista Vantaankoski ja Kirkonkylä 1800-luvulta. Hanabölen kylän inventoinnin mukaan Hanabölen myllystä (1854) on jäljellä kivijalka ja joitakin rattaita 4. Ennen 1930-lukua rakennettuja teollisuusrakennuksia on Vantaalla säilynyt vain muutamia ja siksi ne ovat kaikki säilytettäviä rakennuksia. Dahlforsin viilatehdas Vantaankoskella on 1800-luvun lopulta, Tikkurilan kaakelitehdas 1900-luvun alusta ja Tikkurilan vernissatehtaan vanha osa 1800-luvun lopulta. Kaikki ennen 1930-lukua rakennetut, säilyneet myllyt ja teollisuusrakennukset on asemakaavalla suojeltu. Viilatehdas, Kaakelitehdas ja Vernissatehdas ovat uusiokäytössä. Kirkonkylän mylly on kotiseutuyhdistyksen kesäkahvilana ja Vantaankosken mylly on tyhjillään. 1 Muukka, Mäkynen 2005 s.13 2 Muukka ja Mäkynen 2005 s.25 3 Frondelius Frondelius 2001 s.18

9 Kartta 1: Säilyneet, ennen 1930-lukua rakennetut myllyrakennukset ja teollisuusrakennukset on suojeltu asemakaavassa.

10 Kaupunkimaisema Modernit teollisuusympäristöt Modernit teollisuusympäristöt ovat kulttuurihistoriallisena ympäristötyyppinä osa kaupunkimaisemaa 1. Amanda Eskolan Vantaan modernin teollisuusrakentamisen inventointi 2 sisältää varsinaisten teollisen tuotannon rakennusten lisäksi niihin liittyviä toimistorakennuksia sekä kaupan, varastoinnin, logistiikan ja yhdyskuntatekniikan rakennuksia. Inventoinnissa teollisuusrakennukset on arvotettu niiden arkkitehtonisen, rakennushistoriallisen, historiallisen ja ympäristöarvon sekä käyttöarvon perusteella, ja suojeltavat rakennukset on luokiteltu kahteen ryhmään: ensisijaisesti suojeltaviin (A1) ja potentiaalisesti suojeltaviin (A2). Silkkitehdas ja Vernissatehdas sisältyivät jo Vantaan modernin rakennuskulttuurin inventointiin 3. Rakennukset sijoittuvat pääosin teollisuusalueille, mutta yksittäisiä rakennuksia ja rakennusryhmiä sijoittuu myös asuntoalueille. Modernia teollista rakennusperintöä käsitellään tässä selvityksessä aikajärjestyksessä vuosikymmenittäin. Kuva 2: Aurinkobussit Oy.n alunperin konepajaksi rakennettu, kauniisti rapattu teollisuusrakennus 1930-luvulta Hakkilassa. (AE) 10 1 Muukka, Mäkynen 2005 s Eskola Eskola 2002

11 Kartta 2: Vantaan kaupunkimaiseman suojeltava moderni teollinen rakennusperintö. Numerot viittaavat tekstiin. 11

12 1930-luku Vantaalla on jäljellä 1930-luvun teollisuusrakennuksia vain muutamia 4. Jo yksin harvinaisuutensa vuoksi ne ovat suojeltavia, mutta myös teollisen rakennusperinnön arviointikriteereillä kohteet on luokiteltu ilmeisiksi suojelukohteiksi (A1) luvun punatiiliarkkitehtuuria edustavat Silkkitehtaan (1) vanhimmat rakennukset ja Vernissatehtaan (2) uusi osa sekä MariComp Oy:n (3) vanha osa eli entinen Haato Matarissa. Aurinkobussit Oy (4) eli entinen Lohjan Kalkki Hakkilassa on rapattuna tiilirakennuksena ainoa laatuaan luvulta Vantaalla (kuva sivulla 10). Tikkurilassa on lisäksi Söderlingin puinen myllyrakennus (5), joka on uusiokäytössä. Silkkitehtaan ja Vernissatehtaan rakennukset on asemakaavassa suojeltu. Silkkitehtaan asemakaavaa uudistetaan parhaillaan ja rakennukset on tavoitteena säilyttää uusiokäytössä osittain asuntoina. Mari-Comp Oy:n juuri kunnostettu punatiilirakennus ja Aurinkobussien rakennus sijaitsevat asemakaavan teollisuustontilla, mutta kaava ei estä niiden purkamista Söderlingin mylly sijaitsee puistoalueella luku Sodanjälkeisen 1940-luvun teollisuusrakentaminen oli Vantaan nykyisellä hallinnollisella alueella vähäistä. Inventoinnissa löytyi Fortumin toimistorakennus Pakkalassa, pienteollisuusrakennus Koivuhaassa, jossa toimii Vantaan kaupungin kadunpidon tukikohta ja entinen Heteka-tehdas eli Vakulan talo (6) Rekolassa. Vakulan talo on inventoinnissa arvotettu potentiaaliseksi suojelukohteeksi (A2) ja se sijaitsee asemakaavan teollisuustontilla. Vaikka rakennus on arkkitehtuuriltaan melko vaatimaton, sen säilyttäminen 1940-luvun edustajana olisi perusteltua. Kuva 3: Vakulan talo Rekolassa edustaa 1940-luvun teollisuusrakentamista. (AE) 12 4 Eskola 2002 ja 2006

13 13

14 1950-luku 1950-luvulla teollisuusrakentaminen lisääntyi ja myös säilyneitä rakennuksia on edellisiä vuosikymmeniä runsaammin. Eniten suojeluarvoja (A1) sisältävät Vaisalan toimistorakennus osana Vaisalan laitoksia (7) ja Mome Oy (8) eli entinen Mattssonin konepaja Vantaanlaaksossa kuva sivulla 21), kaksi teollisuusrakennusta osana Åbyn teollisuusaluetta (9) Piispankylässä, A&W Konekulma (10) eli ent. Lampukas -tehtaan vanha osa ja Wihuri-yhtymän (11) 1950-luvun rakennukset Veromiehessä, Silkkitehtaan (1) Kuva 4: Komeaa 1950-luvun teollisuusrakentamista edustavat Wihuri-yhtymän rakennukset Veromiehessä. (AE) 14

15 1950-luvun rakennukset Tikkurilassa, Saippuatehtaan (12) 1950-luvun osa Viertolassa, Keradur (13) eli entinen Zetterströmin konepaja Simonkylässä, kaksi 1950-luvun teollisuusrakennusta osana Kuussillantien teollisuusaluetta (14) sekä Fazerin makeistehdas osana Fazerin laitoksia (15) Vaaralassa. Potentiaalisia suojelukohteita (A2) ovat entinen Helsingin maalaiskunnan sähkölaitos Koivuhaassa ja Hienoteräs Oy Leppäkorvessa. Marja-Vantaan osayleiskaavan alueelle sijoittuvalla Åbyn teollisuusalueella ei ole asemakaavaa. Muut 1950-luvun kohteet ovat asemakaavoitetulla alueella. Silkkitehtaan asemakaavatilanne ks luku. Voimassa olevan asemakaavan toteuttaminen edellyttää rakennusten purkamista kahdessa kohteessa. Keradurin eli entisen Zetterströmin konepajan tontilla on asuinkerrostalokaava. A&W Konekulman eli entisen Lampukas -tehtaan tontilla on tehokas toimitilarakennusten asemakaava. Saippuatehtaan tontilla voimassa oleva teollisuusasemakaava ei edellytä rakennusten purkamista, mutta laadittu (vielä valituksenalainen) asemakaavan muutos asumiseen edellyttäisi sitä. Saippuatehtaan rakennukset tultaneen siten purkamaan, jos kaavaan kohdistetut valitukset hylätään. Hienoteräs Oy Leppäkorvessa sijaitsee asemakaavan asuinrakennusten korttelialueella, mutta kaava ei välttämättä edellytä rakennuksen purkamista. Muissa 1950-luvun kohteissa on teollisuus- tms. asemakaava, joka ei edellytä rakennusten purkamista, mutta ei myöskään sitä estä luku 1960-luvun teollisuusrakennuksia on Vantaalla säilynyt melko runsaasti. Suojeluarvoltaan merkittäviä (A1) kohteita on useita: Harman Consumer Finland Oy:n (16) eli entisen Teräsköyden 1960-luvun osa Hämevaarassa, Sarlin Oy (17) Kaivokselassa, Vaisala Oy:n 1960-luvun tuotantorakennus osana Vaisalan laitoksia (7) Vantaanlaaksossa, kolme teollisuusrakennusta osana Åbyn teollisuusaluetta (9) Piispankylässä, entiset Huberin hallit (18), Auramo Oy:n (19) 1960-luvun rakennukset ja A&W Konekulman (10) uusi osa Veromiehessä, Saippuatehtaan (12) luvun osa Viertolassa, Keskon (20) toimisto-, kahvipaahtimo- ja varastorakennukset Hakkilassa, MR-Lasityö Oy (21) eli entinen kirjapaino Ristin Voitto Koivuhaassa, neljä teollisuusrakennusta osana Kuussillantien teollisuusaluetta (14), Fazerin voimalaitos osana Fazerin laitoksia (15) sekä Valion varastorakennus osana Valion laitoksia (22) Vaaralassa. Potentiaalisia suojelukohteita (A2) on 1960-luvulta myös useita: Lohjan Autoclean Oy Kaivokselassa, Vantaan rahtikeskus Oy Ylästössä, Rakennus Oy Wareco Oy ym. eli entisen Pakkasakun 1960-luvun rakennukset, Kirbeto Oy eli entinen Kirkonkylän sementtivalimo Tammistossa, LSO makkaratehdas ja Ramirent eli entinen Tallberg Pakkalassa, Oy Sandvik Ab, Lassila & Tikanojan toimistorakennus sekä Ergotekniikka Oy:n varastorakennus Veromiehessä, E. Vuorio Ky:n teollisuusrakennus Tikkurilassa, 15

16 Tikkurila Oy:n pääkonttori Kuninkaalassa osana Tikkurila Oy:n laitoksia (Eskola 2002), Taifun Engineering Oy:n teollisuusrakennus ja Sundqvist Transport Koivuhaassa, Vantaan kaupungin kuntatekniikan tukikohtana toimivat teollisuusrakennukset Korsossa sekä Elisan tietoliikennerakennus Hakunilassa. Åbyn ja Kuussillantien teollisuusalueiden, Vaisalan, A&W Konekulman, Saippuatehtaan ja Fazerin kaavatilanne ks luku. Valion laitoksilla ei ole asemakaavaa. E. Vuorion tontilla on tehokas toimitilarakentamisen asemakaava, jonka toteuttaminen edellyttää rakennusten purkamista. Kirbeto Oy:n eli entisen Kirkonkylän sementtivalimon suojeluarvo on toiminnallisessa kokonaisuudessa, mutta jos valimon toiminta lakkaa, ei asemakaavan tehokkuuteen nähden vähäisellä ja vaatimattomalla valimorakennuksella todennäköisesti ole uusiokäyttöedellytyksiä. Muissa 1960-luvun kohteissa on teollisuus- tms. asemakaava, joka ei edellytä rakennusten purkamista, mutta ei myöskään sitä estä luku Kuva 5: Huber Oy:n rakennuttamat kaarikattoiset hallit Veromiehessä edustavat 1960-luvun teollisuusrakentamisen parhaimmistoa. (AE) 16 Kaikista inventoiduista teollisuusrakennuksista puolet on luvulta, mikä kuvaa hyvin vuosikymmenen voimakasta rakentamisvaihetta. Parasta teollisuusrakentamista (A1) 1970-luvulta edustavat Vantaalla: DHL Oy (23) eli entinen Suomen hat-

17 tutehdas Hämeenkylässä, Finnish Fur Sales Co Ltd (24) Varistossa, Sanomala (25) Martinlaaksossa, Auramon (19) 1970-luvun rakennukset Veromiehessä, Tikkurila Oy:n Monicolor tehdas (26) ja Valion hapatetehdas (27) Kuninkaalassa, Keskon (20) keskusvaraston 1970-luvun rakennukset Hakkilassa, Toyota Motor Finland Oy (28) Metsolassa sekä Fazerilan (15) ja Valion (22) 1970-luvun rakennukset Vaaralassa. Potentiaalisia suojelukohteita (A2) on runsaasti: Rautakirja Oy:n pääkonttori Hämeenkylässä, Elisa Oyj:n tietoliikennerakennus ja Raul Hellberg Oy:n teollisuusrakennus Varistossa, Vantaan kaupungin varastorakennus ja Fortum Power and Heat Oy:n teollisuusrakennus Myyrmäessä, Volvo Bilia Vaihtoautot varastorakennus Kaivokselassa, Vantaan Energian voimalaitosrakennukset Martinlaaksossa, Marja-Vantaan osayleiskaavan alueella oleva kauppavarasto Piispankylässä, Connex Vantaa Oy: n kulkuneuvosuoja ja Vantaan kaupungin varikko Viinikkalassa, Rakennus Oy Wareco:n ym luvun rakennukset ja Kespro eli entinen Kunnallispaino Tammistossa, Finncatering Oy:n varastohalli eli entinen Keskinäinen vakuutusyhtiö Autoilijat ja Parker Hannfin Oy:n varastorakennus Pakkalassa, Ilmailuhallituksen toimistorakennus ja Philips Medical Systemsin eli entisen Kodak Oy: n toimisto- ja varastorakennus Veromiehessä, Akzo-Nobel Coatings Oy:n eli entisen Sadolin Oy:n 1970-luvun teollisuusrakennus Kuninkaalassa, Oy Kontino Ab:n toimistorakennus, Paperitukku J. Eliasson Oy:n varastora- kennus ja Klippan Oy:n tuotantorakennus Hakkilassa, Vantaan Energian pääkonttori Koivuhaassa sekä Elisa Oyj:n tietoliikenteen rakennus Kirkonkylässä. Piispankylän kauppavarasto sijaitsee Marja-Vantaan osayleiskaavan alueella ja asemakaavan ulkopuolella. E. Vuorion asemakaavatilanne ks luku. Muissa luvun kohteissa on teollisuus- tms. asemakaava, joka ei edellytä rakennusten purkamista, mutta ei myöskään sitä estä. Kuva 6: Valion 1970-luvun tuotantolaitos edustaa ajalleen tyypillistä kireää konstruktivismia. (AE) 17

18 Teollinen rakennusperintö yleiskaavassa Muinaismuistolain suojaamat kohteet Historiallisen ajan muinaismuistoiksi luokiteltavia kohteita suojaa muinaismuistolaki, eikä niiden suojelu siten edellytä yleiskaavassa erityisiä määräyksiä. Yleiskaavan selostuksessa varhaisen teollisuuden jäännöksistä esitetään liitekartalla ja luettelona padot ja kaivokset, koska niiden sijaintipaikat ovat tiedossa kattavasti. Muista varhaisen teollisuuden jäänteistä inventointitiedot ovat vielä niin puutteellisia, ettei niitä ole perusteltua esittää. Asemakaavoituksen ja muun tarkemmanasteisen suunnittelun yhteydessä on varhaisen teollisuuden jäänteitä tarvittaessa inventoitava ja tutkittava säilyttämisen edellytykset. Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Teollisen rakennusperinnön vaaliminen yleiskaavassa perustuu yleiskaavan liitteenä olevaan rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden luetteloon, johon lisätään myös modernin teollisen rakennusperinnön inventoinnissa merkittävimmiksi arvotetut A1 -kohteet. Teollisuusrakennuksissa noudatetaan siten samaa periaatetta kuin muussakin modernissa rakennusperinnössä, poikke- 18 uksena kuitenkin Vakulan talo Rekolassa, joka liitetään suojeltavien kohteiden luetteloon 1940-luvun edustajana, vaikka se on arvotettu A2-kohteeksi. Luetteloon ei sisälly yleiskaavan oikeusvaikutusta, mutta luettelossa olevien kohteiden säilyttämisen mahdollisuudet on tutkittava asemakaavoja laadittaessa ja muutettaessa jo MRL 54 :n perusteella. Luetteloon sisällytetään myös ne kohteet, jotka voimassaolevan asemakaavan toteuttaminen edellyttäisi purettavaksi. Mikäli asemakaavaa ei sellaisenaan toteuteta, on asemakaavaa muutettaessa uudelleen otettava harkittavaksi, onko rakennusten säilyttämiselle tai purkamiselle edellytyksiä tai perusteita. Voimassaolevia asemakaavoja toteutettaessa säilyttämisen edellytyksiä joudutaan harkitsemaan rakennus- ja purkulupien yhteydessä MRL 118 :n perusteella. Ennen 1930-lukua rakennettu teollinen rakennusperintö on Vantaalla jo asemakaavalla suojeltu. Kaikki 1930-lukua vanhemmat teollisuusrakennukset sisältyvät myös jo voimassaolevan yleiskaavan 1992 rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden luetteloon. Moderneista teollisuusrakennuksista vain muutamia on asemakaavoissa suojeltu. Toisaalta asemakaavan (syyskuussa 2006) toteuttaminen edellyttää rakennusten purkamista vain muutamassa ensisijaisesti suojeltavaksi arvotetussa kohteessa. Valion laitoksia (ja Marja-Vantaan

19 Kuva 7: Vaisala Oy:n toimistorakennus edustaa 1950-luvun tehdaskulttuuria. 19

20 osayleiskaavan alueelle sijoittuvaa Åbyn teollisuusaluetta) lukuun ottamatta suojeltavat rakennukset sijaitsevat asemakaavoitetuilla alueilla, joten yleiskaavalla ei voi määrätä niiden säilyttämisestä, eikä yksin Valion laitoksia varten ole perusteltua luoda erillistä yleiskaavamääräystä. A1 -kohteista valtaosa sijoittuu asemakaavan teollisuus- tms. alueille, missä asemakaava ei ota rakennusten säilyttämiseen tai purkamiseen kantaa. Yleiskaavassa modernin teollisen rakennusperinnön suojelukohteet sijoittuvat valtaosaltaan teollisuus-, työpaikka- tai kaupallisten palveluiden alueille. Yleiskaavan maankäyttö tukee siten teollisen rakennusperinnön säilymistä ja yleispiirteisyytensä vuoksi yleiskaava mahdollistaa myös asuntoalueilla sijaitsevien teollisuusrakennusten säilyttämisen. Teollisuusympäristöt 20 Yleiskaavassa 1992 kulttuurihistoriallisesti merkittävän ympäristökokonaisuuden määritelmä on sillä tavoin yleinen, että se soveltuu myös teollisuusympäristöille, vaikka ympäristökokonaisuudet ovat pääosin maaseudun kulttuurimaisemaa. Yleiskaavaluonnoksessa maisemallisesti, kyläkuvallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkailla alueilla sen sijaan on omat määritelmänsä. Vanhat, toimintansa lopettaneet teollisuusympäristöt, joilla vielä on yhteys maaseudun kulttuurimaisemaan, liittyvät luontevasti osaksi sitä. Vantaankosken teollisuusympäristö sisältyy yleiskaavassa Vantaanlaakson kyläkuvallisesti arvokkaaseen alueeseen ja Kirkonkylän koskiympäristö myllyineen ja patoineen sisältyy Kirkonkylän kyläkuvallisesti arvokkaaseen alueeseen. Tikkurilan kaakelitehdas on jäänyt muuttuneen kaupunkirakenteen sisään erillisenä vanhan teollisuusympäristön fragmenttina. Tikkurilankosken teollisuusympäristö koostuu toisaalta vanhoista, uusiokäytössä olevista rakennuksista, joilla ei enää ole kytkentää maaseudun kulttuurimaisemaan ja toisaalta teollinen toiminta jatkuu uusissa tuotantorakennuksissa. Yleiskaavaluonnoksessa Tikkurilan teollisuusympäristö sisältyi kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen alueeseen, mutta kaupunkikuvallisesti arvokkaan alueen yleiskaavamääräys ei kuitenkaan sovellu käytettäväksi alueen suunnittelumääräyksenä ja merkintä on syytä poistaa. Koska Tikkurilankosken ympäristö on asemakaavoitettu ja vanhat teollisuusrakennukset sekä Silkkitehdas ja Tikkurilan vanha asemarakennus puistoineen on jo asemakaavassa suojeltu, ei vanhan teollisuusympäristön arvojen säilyminen edellytä erillistä yleiskaavamääräystä. Teollisuusalueiden osoittamista suojeltaviksi teollisuusympäristöiksi yleiskaavassa ei voi suoraan verrata asuntoalueiden suojeluun. Yleiskaavassa kaupunkikuvallisesti arvokkaiksi osoitetut asuntoalueet säilyvät asumiskäytössä, jolloin niiden toiminnallinen sisältö ei muutu. Teollisuusympäristön maankäyttö sen sijaan voi muuttua kokonaan toiseksi, kuten monissa historiallisissa teolli-

21 suusympäristöissä jo on tapahtunut, ja rakennuksille tulee silloin löytyä uusiokäyttö. Toimivalla teollisuusalueella voi teollinen prosessi muuttua toisenlaiseksi, jolloin jokaisen rakennuksen käyttökelpoisuutta ja tarvittavaa täydennysrakentamista joudutaan tarkastelemaan prosessin muutosten näkökulmasta. Näitä muutoksia on yleiskaavassa mahdoton ennakoida. Teollisuusalueet ovat myös hyvin eri luonteisia pienteollisuudesta mittaviin teollisuuslaitoksiin, niissä on usein eri vuosikymmenien kerrostumia ja niiden asema kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen eheys ja merkitys vaihtelevat suuresti. Suojelutavoitteet ovat erilaisissa teollisuusympäristöissä erilaiset. Toisaalla rakennuksilla on vahva kaupunkikuvallinen arvo, jota halutaan ja on mahdollista säilyttää vaikka uusiokäytössä. Toisissa kohteissa suojeluperusteena korostuvat kaupunkikuvallisten ja arkkitehtonisten arvojen sijasta hyvin vahvat historialliset arvot, eli esimerkiksi pitkään jatkunut teollinen toiminta. Mikäli alueen käyttötarkoitus tällaisissa kohteissa muuttuu, suojelukysymystä pitää pohtia muista kuin kaupunkikuvallisista lähtökohdista, ja rakennusten säilymisen edellytyksiin vaikuttaa vahvasti se, löydetäänkö rakennuksille uusi järkevä käyttö. Arvokkaiden teollisuusalueiden merkitsemiseen Vantaan yleiskaavaan ei ole löytynyt tyydyttävää ratkaisua. Yhtä yleispätevää merkintää vanhoille ja uusille, teollisuuskäytössä säilyville ja erilaisiin muihin käyttötarkoituksiin muuttuneille tai muuttuville arvokkaille teollisuusympäristöille ei ole, eikä usean erilaisen yleiskaavamerkinnän luominen ole perusteltua, jos kutakin tyyppiä on vain yksi tai kaksi. Yleispätevien yleiskaavamääräysten antaminen monimuotoisille suojelutavoitteille on mahdotonta. Tämän vuoksi myös modernin teollisen rakennusperinnön inventoinnissa suojelun arvoisiksi arvotetut pienteollisuusalueet ja useita rakennuksia sisältävät teollisuuslaitokset ovat suojeltavina kohteina yleiskaavan liitteenä olevassa rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden luettelossa. Kuva 8: Mome Oy:n ikäistään vanhemman näköinen, luonteikas teollisuusrakennus 1950-luvulta. (AE) 21

22 Lähteet ja kirjallisuus Kirjalliset Ahtiainen, Pekka ja Tervonen, Jukka: Vantaan historia , luku 15 Teollisuus kehityksen veturina. Jyväskylä Eskola, Amanda: Vantaan Moderni rakennuskulttuuri Vantaa C15:2002, VKM 12, KSY 9/2002. Eskola, Amanda: Vantaan moderni teollinen rakennusperintö Vantaa C28:2006, Kaupsu/ 17/2006. Frondelius, Satu: Hanabölen kylä, kulttuurihistoriallinen maisema. Vantaa C4:2001, KSY 9/2001. Kuisma, Markku: Helsingin pitäjän historia II , luku III Elinkeinoelämä uuden ajan alussa. Jyväskylä Kuisma, Markku: Helsingin pitäjän historia III , luku V Monipuolistuva elinkeinoelämä. Jyväskylä Litzen, Aulikki ja Vuori, Jukka: Helsingin maalaiskunnan historia , luku 3.2 Elinkeinojen kehitys. Jyväskylä Muukka, Laura ja Mäkynen Anne: Kulttuurimaisemaselvitys. Vantaa C7:2005, Kaupsu 4/2005 Painamattomat lähteet Frondelius, Satu: Vantaankosken kulttuurihistoriallinen inventointi (julkaisematon käsikirjoitus Vantaan kaupunginmuseo) Kuva 9: Valion hapatetehdas on 1970-luvun arkkitehtuurin puhdaspiirteinen edustaja.

23 23

24 VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu