TEISKO AITOLAHDEN METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 TEISKO AITOLAHDEN METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE

2

3 1 Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelma Sisällysluettelo Sisällysluettelo...1 Johdanto...2 Metsäsuunnitelman valmistelu...4 Suunnittelualueen kuvaus...6 Yleiskuvaus...6 Maankäytön suunnitelmat...7 Kasvupaikat ja maaperä...7 Puusto...8 Metsien virkistyskäyttö...9 Luonnon monimuotoisuus...10 Metsäsuunnitelman tavoitteet...11 Hoitoluokitus määrittelee tavoitteet...11 Metso-ohjelman tavoitteet Teisko-Aitolahdessa...13 Toimenpide-ehdotukset...16 Suunnitelman toteutus...17 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Yleiskartta Yleiskaavojen virkistys-, maa- ja metsäalueista Näin luet metsäsuunnitelmaa Metsänkäsittelytavat Erillisinä liitteinä metsikkökuvioittaiset selosteet ja teemakartat suunnittelulohkoittain: Lohko 36 Lohko 41 Lohko 42 Lohko 43 Lohko 44 Lohko 51 Lohko 52 Lohko 53 Lohko 54 Lohko 55 Lohko 57 Lohko 58 Nurmi-Sorila Aitolahti Pulesjärvi Hirviniemi Kintulammi Taulasalo Kääniemi Kulkkila Maisansalo Terälahti Kaanaa Pirttijärvi

4 2 Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelma Johdanto Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelma noudattaa Tampereen kaupungin metsien hoidon toimintamallia, jonka kaupunginhallituksen suunnittelujaosto on hyväksynyt ohjauksenaan noudatettavaksi vuosina Metsien hoidon toimintamallin valmistelu oli metsäsuunnitelmien uudistamisen ensimmäinen ja tärkein työvaihe, johon sidosryhmillä ja asukkailla sekä kaupungin eri yksiköillä oli mahdollisuus osallistua monessa vaiheessa. Valmistelu käynnistyi projektisuunnitelman nähtävillä ololla keväällä 2008, kun kaupungin edellinen metsäsuunnitelma vuosille oli vanhenemassa. Toimintamallin laadinnan keskeisenä tarkoituksena oli antaa asukkaille ja muille sidosryhmille tilaisuus osallistua suunnitteluperiaatteiden linjaamiseen. Toimintamallin valmistelussa oli mukana osallisryhmä, jossa oli edustettuina luonto- ja ympäristöjärjestöjä ja asukasyhdistyksiä. Toimintamallin valmistelua ohjasi kaupungin eri yksiköiden edustajista muodostettu ohjausryhmä. Asukkaat saivat vaikuttaa valmisteluun mm. Valma-foorumissa. Valmistelusta myös tiedotettiin eri vaiheissa. Luonnos oli nähtävillä ja kommentoitavana Palvelupiste Frenckellissä ja kaupungin sivuilla. Metsien hoidon toimintamalliin on kirjattu yksityiskohtaiset metsäsuunnitelmien valmisteluperiaatteet, joiden perusteella käytännön metsäsuunnittelutyö tehdään. Toimintamallissa tarkennetaan esimerkiksi metsien luokittelua eri hoitoluokkiin. Hoitoluokitus perustuu valtakunnallisesti käytössä olevaan Viheralueiden hoitoluokitus julkaisuun. Toimintamalli painottaa 1. Metsien monikäyttöisyyttä 2. Luonnon monimuotoisuutta ja 3. Metsien sopeutumista erilaisiin muutoksiin kuten kaupungin kasvuun ja rakentamiseen sekä ilmastonmuutokseen. Toimintamallin linjausten mukaan virkistys-, maisema- ja luontoarvojen lisäksi kaupungin omistamilla metsillä on myös huomattava taloudellinen merkitys. Taulukko 1. Kaupungin omistamien metsien hoitoa suunnitellaan monella tasolla (Lähde: Tampereen kaupungin metsien hoidon toimintamalli ). METSIEN HOIDON TOIMINTAMALLI Sisältää metsien hoidon ja käytän periaatteet hoitoluokittain Ohjaa metsäsuunnittelua ja töiden toteutusta Voimassa vuoteen 2020 Valmisteltu vuorovaikutteisesti METSÄSUUNNITELMA Alueellinen toimenpidesuunnitelma 10 vuodeksi Sisältää metsikkökuvioittain tiedot metsien tilasta ja ehdotukset hakkuista, metsänhoitotöistä ja luonnonhoitotöistä sekä mm. suojeltavista kohteista Vuorovaikutus: esim. asukastilaisuudet ja -kyselyt, nähtävillä olo, lausuntopyynnöt METSÄTYÖOHJELMA Metsätyökohteet kalenterivuodeksi metsäsuunnitelman ja asukastoiveiden mukaisesti Kohteet kaupungin sivuilla Vuorovaikutus: Esim. maastokävelyt ja -katselmukset TOTEUTUS Kiinteistötoimi tilaa kantakaupungin metsätyökohteet ja metsänhoitotyöt kuten taimien istutuksen Tampereen Infralta Taajama-alueen ulkopuolella metsätyöt toteuttaa puutavaran tarjouskilpailun perusteella ostanut taho Vuorovaikutus järjestetään tapauskohtaisesti, esim. lehdistötiedote, maastotaulu, tiedote asukkaille

5 3 Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelma Metsäsuunnitelmien uudistaminen toimintamallin mukaisesti käynnistyi Teisko-Aitolahdesta. Alueen metsäsuunnitelma on valmisteltu vuosille Suunnitelma sisältää kaupungin metsiä 3060 hehtaaria. Metsäsuunnitelman valmistelu perustuu kattaviin maastoselvityksiin. Metsikkö- ja puustotietojen lisäksi kaupungin omistamissa Teisko-Aitolahden metsissä selvitettiin kesällä 2011 vapaaehtoisuuteen perustuvan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet täyttäviä luonnon arvokohteita, ns. Metso-kohteita. Metso-kohteet on määritetty metsäsuunnitelmassa arvometsiksi. Edustavimmat elinympäristökokonaisuudet on nostettu myös kaupungin luonnonsuojeluohjelmaan. Osasta Metso-kohteista perustetaan yksityisiä luonnonsuojelualueita Metso-ohjelman kautta, jolloin kaupunki voi saada puuntuotannollisista menetyksistä osakorvauksen. Metsäsuunnitelmassa on kuvattu Teisko-Aitolahden metsien tila kuten tiedot maapohjasta ja kasvupaikoista, elävästä ja kuolleesta puustosta, luonnon arvokohteista ja monimuotoisuuden kannalta tärkeistä metsien rakennepiirteistä sekä virkistys- ja maisema-arvoista. Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelma ohjaa kaupungin metsissä tehtävien töiden toteutusta. Metsäsuunnitelma on taktisen tason toteutussuunnitelma, jossa on esitetty kiireellisyyksittäin ehdotettavat hakkuu- ja metsänhoitotyöt sekä joitakin luonnonhoito- ja ennallistamistöitä. Metsäsuunnitelman ehdotusten ja asukastoiveiden perusteella valmistellaan vuotuinen metsätyöohjelma, jossa tarkennetaan metsäsuunnitelman toimenpide-ehdotuksia ja esitetään yksityiskohtaisemmin esimerkiksi virkistys-, maisema- ja luontoarvojen huomioon ottaminen toteutuksessa. Metsien hoidon ohjaus on kuvattu taulukossa 1. Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelmassa ei ole mukana Nallin metsätilaa, jonka vaihtoa yksityisen omistamaan metsätilaan valmistellaan. Kuva 1. Metsien hoidon toimintamallin valmistelu oli metsäsuunnittelun ensimmäinen ja tärkein vaihe. Malliin kirjattiin suunnitteluperiaatteet. Valmisteluun oli mahdollista osallistua monin tavoin. Osallisryhmä tutustui maastoretkellä Pirttijärven metsiin.

6 4 Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelma Metsäsuunnitelman valmistelu Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelman valmistelu käynnistyi talvella 2010 suunnittelutyön kilpailutuksella ja suunnittelijan valinnalla. Metsikkö- ja puustotietojen inventointi toteutettiin kattavana maastotyönä. Yksityinen metsäpalveluyrittäjä inventoi metsät maastokausilla 2010 ja 2011 metsien hoidon toimintamallin ohjaamana. Metsäsuunnitelman valmistelussa otettiin huomioon laajasti eri lähtökohdat kuten lait ja asetukset, metsäsertifiointi ja maankäytön suunnitelmat. Tietolaatikkoon on listattu suunnittelutyön lähtökohtia. Metsäsuunnittelun maastotöiden keskeisenä lähtökohtana oli edellisen metsäsuunnitelman metsävaratieto, jota hyödynnettin suunnittelutyössä. Suunnittelussa hyödynnettiin myös luontotietoa ja muuta paikkatietoaineistoa. Metsävaratiedot päivitettiin metsiköittäin. Metsissä inventointiin maapohjaa kuvaavat tiedot kuten maalaji ja ravinteisuus sekä elävän ja kuolleen puuston laatu ja määrä. Lisäksi tarkennettiin vuonna tehtyä metsälain tärkeiden elinympäristöjen selvitystä. Metsäsuunnitelmaan rajattiin uusia, muita arvokkaita elinympäristöjä ja metsäsertifionnin kriteerit täyttäviä luontokohteita. Kuolleen puuston lisäksi selvitettiin myös muita metsäluonnon tärkeitä rakennepiirteitä kuten järeiden lehtipuiden ja jalopuiden esiintymistä. Lisäksi metsäsuunnitelmaan rajattiin muita luonto- tai maisemaarvoiltaan erityisiä kohteita arvometsiksi. Metsikkö- ja puustotietojen perusteella maastossa arvioitiin myös metsän- ja maisemanhoidolliset toimenpidetarpeet. Maastossa tarkistettiin lisäksi metsikön ominaispiirteiden ja alueen sijainnin ja käytön perusteella metsikön hoitoluokka, joka oli ennakkoon määritetty työpöytätyönä eri aineistojen pohjalta. Hoitoluokitus perustuu Viheralueiden hoitoluokitus julkaisuun, joka on käytössä valtakunnallisesti mm. useissa kaupungeissa. Tampereen omistamien metsien luokitusta on täsmennetty metsien hoidon toimintamallissa. Hoitoluokituksen periaatteisiin oli mahdollista vaikuttaa toimintamallin valmistelun yhteydessä. Metsikkökuvioittaiseen hoitoluokitukseen on voinut ottaa kantaa luonnosvaiheessa. TIETOLAATIKKO: METSÄSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Lait ja asetukset, joista keskeisimpänä metsälaki, luonnonsuojelulaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäytön suunnitelmat, Teisko-Aitolahden rantaosayleiskaava ja muut kaavat Metsien hoidon toimintamalli Metsäsertifiointi Hyvän metsänhoidon suositukset Viheralueiden hoitoluokitus Metso-ohjelma Luonnonsuojeluohjelma ja muut ohjelmat Luontotieto ja muu paikkatietoaineisto Edellisen metsäsuunnitelman metsävaratieto ja luontotietoselvitys

7 5 Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelma Metsikkö- ja puustotietojen inventoinnin lisäksi kaupungin metsissä toteutettiin ympäristöministeriön rahoituksella vuonna 2011 Etelä-Suomen monimuotoisuusohjelman, Metson mukaisten kohteiden inventointi- ja suunnitteluhanke. Metso-hankkeessa arvioitiin myös luonnonhoito- ja ennallistamistarpeita. Tarkempi selvitys Metso-selvityksestä on esitetty luvussa Metso-ohjelman tavoitteet metsäsuunnitelmassa. Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelman valmistelussa ja Metso-kohteiden inventoinnissa tehtiin yhteistyötä muiden yksiköiden, etenkin ympäristönsuojeluyksikön kanssa. Metsäsuunnitelmaluonnosta esiteltiin asukastilaisuudessa Palvelupiste Frenckellissä. Suunnitteluprosessia ja suunnitelmaluonnosta on esitelty myös Koillis-Alvarin tilaisuudessa. Luonnos oli nähtävillä ja kommentoitavana Palvelupiste Frenckellissä ja kaupungin sivuilla. Luonnoksesta jätettiin neljä lausuntoa nähtävillä oloaikana ja neljä kirjallista palautetta asukastilaisuudessa. Lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelmaluonnokseen on tehty seuraavat muutokset: Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelmasta laadittiin tämä raportti suunnitelmaluonnoksen esittelymateriaalin pohjalta suunnitellun suppeamman yhteenvedon sijaan. Metsikkökuvioittaista selostetta, jossa esitetään metsikkö- ja puustotiedot, yksinkertaistettiin, jotta se olisi helpommin luettavissa. Metsäsuunnitelman liitteisiin lisättiin esittely metsien ja maiseman hoidon tavoista Metsäsuunnitelman liitteisiin lisättiin metsäsuunnitelman lukuohje. Metso-kohteilta poistettiin toimenpide-esitykset lukuun ottamatta yksittäisiä poikkeustapauksia, joissa metsikkö rajoittuu esimerkiksi tonttiin. Metso-kohteita määritettiin suunnitemaan lisää noin 20 ha. Vastaava määrä Metso-kohteita kuitenkin poistui metsäsuunnitelmasta, kun Nallin tila rajattiin kokonaisuudessaan suunnittelualueesta pois. Joiltakin arvometsäkuvioilta poistettiin toimenpide-esitys. Joissakin tapauksissa arvometsän perusteena ovat kuitenkin metsikön maisema-arvot, jolloin toimenpiteen toteutuksessa otetaan huomioon erityiset maisema-arvot luokituksen mukaisesti. Suunnitelmaan kirjattiin tavoite lahopuuston lisäämisestä toimenpiteiden yhteydessä: Luonnon arvokohteiden läheisyydessä ja erityisesti linnustollisesti arvokkailla alueilla tuotetaan lahopuustoa metsänkäsittelyn yhteydessä tekemällä mm. pieniläpimittaisesta koivurungosta tekopökkelöitä ja jättämällä metsänkäsittelyn yhteydessä puuta lahoamaan metsään. Kasvaneet hyönteistuhoriskin vuoksi lahopuun keinollinen lisääminen laajemmin, suhteellisen pienialaisilla metsätiloilla ei kuitenkaan ole perusteltua. Raporttiin kirjattiin toimintamallin linjauksia luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamisesta metsänkäsittelyssä, jotka tulee erityisesti ottaa huomioon Teisko-Aitolahden metsissä. Nämä toteutusta ohjaavat periaatteet huomioidaan työmaasuunnitelmien valmistelussa. Luonnonhoito- ja ennallistamistöiden suunnittelu jatkuu kesällä 2012 Mansen Metson jatkohankkeessa. Suunnittelu koskee erityisesti Kintulammin, Kulkkilan ja Pirttijärven metsäalueita. Nämä suunnitelmat tullaan lisäämään tähän raporttiin kesän 2012 aikana. Metsikkökuvioiden tietoja tarkennettiin yksityiskohtaisten palautteiden pohjalta. Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelmaehdotukseen on voinut tutustua Vanhalla kirjastotalolla metsäasioiden avointen ovien tilaisuudessa. Avointen ovien tilaisuudessa vieraili kaksitoista henkilöä, joista puolet oli kaupungin työntekijöitä. Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelmaehdotus on luettavissa kaupungin sivuilla osoitteessa Suunnitelmasta annetut lausunnot ja vastineet liitetään metsäsuunnitelmaan. TIETOLAATIKKO: METSÄSUUNNITTELU KÄYTÄNNÖSSÄ Metsikkö- ja puustotiedot inventoidaan maastossa alueittain eli metsikkökuvioittain. Metsikkökuvio on puustoltaan ja maapohjaltaan samankaltainen alue. Metsikkökuviot esitetään taustakartan päällä alueina. Metsikkökuviolle annetaan numero, jonka perusteella metsikkökuvioittaisesta selosteesta löytyvät metsikköä ja puustoa kuvaavat tiedot. Metsikkökuviot piirretään ennakkoon ilmakuvalle, metsiköiden rajaus tarkastetaan maastossa. Metsikkö- ja puustotiedot kerätään maastossa paikannusjärjestelmällä varustetulle maastotallentimelle. Puuston pohjapinta-alan mittauksessa käytetään apuna relaskooppia, puun pituus mitataan hypsometrilla ja puun iän voi laskea kairausnäytteestä. Puustotietojen inventointi perustuu relaskooppi- ja ympyräkoealoihin. Metsäsuunnitelmatiedot siirretään maastotallentimelta metsäsuunnittelujärjestelmään, jossa viimeistellään metsäsuunnitelma, ja jossa lasketaan mm. puustotiedot ja puuston kehitysennusteet. Valmis metsäsuunnitelma koostuu tästä yhteenvetoraportista, liitteenä olevasta metsikkökuvioittaisesta selosteesta sekä hoitoluokituskartoista ja toimenpidekartoista. Liitteessä 2. Näin luet metsäsuunnitelmaa on kuvattu tarkemmin metsäsuunnitelman sisältöä.

8 6 Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelma Suunnittelualueen kuvaus YLEISKUVAUS Teisko-Aitolahden metsäsuunnittelma käsittää kaupungin omistamia metsiä hehtaaria. Suunnittelualue koostuu lähes 50 erillisestä metsäalueesta. Metsäalueet on jaettu suunnitelmassa 12 suunnittelulohkoon, jotka muodostuvat yleensä useista, erillisistä metsätiloista. Suunnittelulohkojen pinta-alat vaihtelevat 40,6 hehtaarista 616,7 hehtaariin. Suunnittelulohkon metsät on lähtökohtaisesti luokiteltu joko ulkoilu-, retkeily- tai talousmetsiksi edellisen metsäsuunnitelman pohjalta. Aiemmin lohkon kaikki metsät oli luokiteltu yhteen luokkaan. Tässä metsäsuunnitelmassa luokitusta on tarkistettu Viheralueiden hoitoluokituksen mukaiseksi, jolloin yhden lohkon sisällä on useita eri hoitoluokkia. Esimerkiksi Kintulammin metsien yleisin hoitoluokka on retkeilymetsä ja luontoarvoiltaan merkittävimmät metsiköt on luokiteltu suojelualueiksi tai arvometsiksi hoitoluokitusjulkaisun ja toimintamallin periaatteiden mukaan. Taulukossa 2. on esitetty suunnittelualueittain metsäpinta-alat ja lohkon yleisin hoitoluokka. Teisko-Aitolahden metsät eivät muodosta laajaa, yhtenäistä kokonaisuutta. Laajin yhtenäinen metsäalue sijoittuu Kintulammin lähialueelle, jossa kaupunki omistaa toisiinsa kytkeytyviä metsätiloja yhteensä noin 670 hehtaaria. Muita suurempia metsätiloja ovat Kulkkila ja Pirttijärvi. Kintulammin ja Kulkkilan etäisyys toisistaan on noin viisi kilometriä linnuntietä, Kulkkilan ja Pirttijärven etäisyys on noin 10 kilometriä. Näiden metsäalueiden väliin sijoittuu runsaasti, pääasiassa yksityisten omistuksessa olevia metsätiloja, mutta myös pienempiä kaupungin omistamia metsätiloja. Liitteen 1. kartassa on esitetty kaupungin omistamat Teisko-Aitolahden metsät sekä yleiskaavojen maa-, metsä- ja viheralueet. Taulukko 2. Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelman suunnittelulohkot. LOHKONRO LOHKON NIMI YLEISIN HOITOLUOKKA METSÄPINTA-ALA, HA 36 Nurmi-Sorila Ulkoilumetsä 186,3 41 Aitoniemi Talousmetsä 411,1 42 Pulesjärvi Talousmetsä Hirviniemi Ulkoilumetsä 112,2 44 Kintulammi Retkeilymetsä 616,7 51 Taulasalo Retkeilymetsä 40,6 52 Kääniemi Ulkoilumetsä 66,4 53 Kulkkila Retkeilymetsä Maisansalo Retkeilymetsä 124,6 55 Terälahti Talousmetsä 202,5 57 Kaanaa Talousmetsä 245,7 58 Yhteensä Pirttijärvi Retkeilymetsä 297,6 3060,7

9 MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT 7 Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelma Suunnittelualueella on voimassa Aitolahti-Teiskon rantayleiskaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Kaupungin omistuksessa olevia metsätiloja on varattu yleiskaavassa virkistysalueiksi. Edellisessä metsäsuunnitelmassa, joka oli valmisteltu vuosille , metsät luokiteltiin ulkoilu-, retkeily- ja talousmetsiin. Luokittelua ohjasivat rantayleiskaavan kaavamerkinnät. Virkistysalueeksi merkityt alueet luokiteltiin pääsääntöisesti retkeilymetsiksi. Joitakin loma-asutusalueiden läheisyydessä sijaitsevia metsiä luokiteltiin ulkoilumetsiksi luvun metsäsuunnitelmassa Teisko-Aitolahden metsät kuuluivat pääasiassa talousmetsiin. Maisansalon alueella on voimassa vahvistettu asemakaava, jossa kaupungin metsät on varattu retkeily-, loma- ja ryhmäpuutarha-alueeksi sekä asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Teisko-Aitolahteen on valmisteilla neljä osayleiskaavaa, joista Nurmi-Sorilan kaava-alueella on merkittävästi kaupungin maanomistusta. Metsäsuunnitelmaa täsmennetään maankäytönsuunnitelmien mukaiseksi, kun kaavoitus etenee. Teisko-Aitolahden kaavoitustilanne on esitetty tarkemmin liitteenä 1. olevassa kartassa. KASVUPAIKAT JA MAAPERÄ Teisko-Aitolahdessa kaupungin metsien yleisin kasvupaikka on tuore, mustikkatyypin kangasmetsä, joita on noin 43 % suunnittelualueen metsistä. Lehtomaisia kankaita on noin 24 % ja lehtoja vajaa viisi prosentti kokonaisalasta. Kuivahkoja, puolukkatyypin metsiä on 13 % suunnittelualueen metsistä. Kuivia kankaita on noin kaksi prosenttia ja karukkokankaita 0,2 % pinta-alasta. Eri ravinteisuusluokkien korpia on metsäalasta noin kahdeksan prosenttia ja rämeitä noin viisi prosenttia. Kasvupaikkajakauma on esitetty kuvassa 2. Kaupungin metsät ovat keskimäärin varsin ravinteisia. Kuva 2. Teisko-Aitolahden metsissä yleisin kasvupaikkatyyppien on mustikkatyypin, tuore kangasmetsä.

10 PUUSTO 8 Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelma Teisko-Aitolahden metsät ovat melko runsaspuustoisia. Metsät ovat keskimäärin noin kolmanneksen puustoisempia kuin esimerkiksi Metsähallituksen hallinnoimat metsät Länsi-Suomessa. Puustoisuuteen vaikuttaa metsien käsittelyhistorian lisäksi mm. maaperän ravinteisuus. Puuston määrä on lisääntynyt aiemmalla suunnitelmakaudella ( ) merkittävästi, sillä puustoa on uuden inventoinnin perusteella keskimäärin 186 m³ hehtaarilla. Vuosina toteutetun, edellisen puustoinventoinnin perusteella tähän suunnitelmaan sisältyvien metsien keskipuusto oli 135 m³ hehtaarilla. Aiemman suunnitelman toimenpide-esitysten ja puuston kasvun perusteella laskennallinen puuston hehtaarikohtainen puustoennuste vuodelle 2010 oli 179 m³ / ha, mikä on toteutunutta pienempi. Metsien yleisin puulaji on kuusi. Se on pääpuulajina noin 47 %:lla metsäpinta-alasta. Lehtipuu on määritetty pääpuulajiksi noin 10 %:n alalle. Käytännössä lehtipuustoa on kuitenkin enemmän, sillä laskennallisesta puuston kokonaistilavuudesta on lehtipuuston osuus noin viidennes. Valtaosa lehtipuustosta on rauduskoivua ja hieskoivua. Haapaa on noin 3 % puuston kokonaistilavuudesta. Kaupungin metsissä on lisäksi vähäisiä määriä jaloja lehtipuita, lehtikuusta sekä erikoispuulajeja kuten serbiakuusta ja douglaskuusta. Männyn osuus on 36 % ja kuusen osuus 45 % kokonaistilavuudesta. Kuvassa 3. on esitetty tarkemmin puulajien osuudet kokonaistilavuudesta Teisko-Aitolahden metsissä. Kuva 3. Teisko-Aitolahden metsien puulajien osuudet kokonaistilavuudesta. Kuva 4. Teisko-Aitolahden metsien puuston ikäluokittaiset osuudet kokonaistilavuudesta. Kaupungin metsät Teisko-Aitolahdessa ovat pääasiassa varttuneita metsiä. Puusto on keskimäärin noin 60-vuotiasta. Valtaosa eli noin 35 % puustosta on vuotiasta. Alle 20-vuotiaiden metsien osuus on 7 % kokonaispintaalasta. Kaupungin metsissä on tästä päätellen tehty pinta-alaan nähden hyvin maltillisesti metsän uudistamista viimeisten 20 vuoden aikana, sillä nuorten metsien lisäksi myös siemen- ja suojuspuuasentoisten metsien osuus on pieni, yhteensä noin 3 %. Vertailussa on hyvä ottaa huomioon, etteivät kaikki metsäsuunnitelman metsät ole olleet kaupungin omistuksessa koko vertailuajankohtaa. Yli 80-vuotiaiden metsien osuus on lähes 20 % kokonaispinta-alasta. Tämä osuus kasvaa jatkossa edelleen, koska uudistushakkuita tehdään ikäluokkajakaumaan nähden kohtuullisesti.

11 METSIEN VIRKISTYSKÄYTTÖ 9 Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelma Kaupungin omistamat Teisko-Aitolahden metsät soveltuvat omatoimiseen retkeilyyn ja ulkoiluun. Metsissä on vain vähän ulkoilu- ja retkeilypalveluita kuten reittejä, opasteita, tulenteko- ja taukopaikkoja tai muita retkeilypalveluita. Kaupungin omistamien metsien virkistyskäyttö on monessa tapauksessa samanlaista kuin yksityisten ja muiden tahojen omistamien Teisko-Aitolahden metsien käyttö. Kaupungin metsät rajoittuvat kuitenkin monin paikoin vesistöön, mikä lisää metsien virkistysarvoa. Metsien käyttöä ja ulkoilu- ja retkeilypalveluita esitellään seuraavassa lyhyesti hoitoluokittain. Metsien luokittelu viheralueiden hoitoluokkiin ei suoraan kuvaa alueen virkistyskäyttöä tai ulkoilu- ja retkeilypalveluita, vaan luokitus ohjaa metsien käsittelyä. Tässä virkistyskäyttöä esitellään ulkoilu-, retkeily- ja talousmetsäluokittain perustuen sivun 2 taulukkoon 1. Ulkoilumetsiksi luokitellut metsät sijaitsevat asutuksen ja loma-asutuksen läheisyydessä. Niiden käyttö on muita suunnittelualueen metsiä intensiivisempää, joskaan käyttö ei monessakaan paikassa ole tavanomaista jokamiehenoikeuksiin perustuvaa virkistyskäyttöä laajempaa. Ulkoilumetsiä on lähinnä Nurmi-Sorilassa ja Kämmenniemessä, joiden lähellä on asuinalueita. Kämmenniemessä pinta-alaltaan suppealla metsäalueella on rakennettuja reittejä ja latu. Hirviniemen ulkoilumetsät ovat lähellä loma-asutusta. Hirviniemessä alueiden polkuuntumisesta päätellen metsien käyttö ei poikkea merkittävästi ympäröivien metsien käytöstä. Kämmenniemeä lukuun ottamatta ulkoilumetsissä ei ole rakennettuja reittejä. Retkeilymetsistä merkittävin kokonaisuus on Kintulammin alue, jonka retkeilypalveluita kehitetään vuonna 2007 valmistuneen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Kintulammille on vuonna 2011 perustettu yksi kunnollisesti viitoitettu reitti, mutta aluetta voi käyttää omatoimiseen retkeilyyn, sillä luontaisesti syntyneitä polkuja tai kärryteitä on jonkin verran. Muita isompia retkeilymetsäalueita ovat Kulkkila ja Pirttijärvi, joissa ei ole reittejä. Myös polkuja on varsin vähän. Kintulammin lisäksi retkeilymetsiksi luokitelluilla alueilla on Maisansalon Leiriniemessä rakennettu ulkoilureitti, jossa on talvella latu. Pulesjärven rannassa on leirintäalue, joka rajoittuu kaupungin pieneen metsätilaan. Pirttijärvellä on vanha, heikkokuntoinen keittokatos, jonka käyttö lienee vähäistä. Muuten retkeilymetsissä ei ole kaupungin ylläpitämiä retkeilypalveluita. Retkeilymetsäluokka onkin käytännössä metsien hoitoa ohjaava, eikä kerro alueen käytöstä tai palveluvarustuksesta. Vielä 1990-luvulla retkeilymetsät luokiteltiin talousmetsiksi. Kintulammilla metsien käytössä ovat etusijalla virkistyskäytön tavoitteet ja metsolinnun elinympäristöjen ylläpitäminen. Nämä kaksi tavoitetta kulkevat sopuisasti käsi kädessä, sillä keskimääräinen retkeilijä ja metso pitävät tutkimusten mukaan hyvin samankaltaisesta metsämaisemasta. Miellyttävä maisema syntyy mm. siitä, että metsien harvennuksessa säästetään pienpuustoa, joka katkaisee näkyvyyden. Metsien käsittelyn ulkopuolelle säästetään myös luontaisesti tiheitä korpipainanteita, jotka Kintulammilla on rajattu tarkasti metsäsuunnitelmaan. Metsämaisemasta tulevat jatkossakin puuttumaan laajat hakkuuaukeat, jotka heikentävät metsämaisemaa metson ja retkeilijän näkökulmasta. Kintulammilla on tavoitteena myös yleisemmin monimuotoisuuden edistäminen. Tavanomaisen metsänkäsittelyn ulkopuolelle on rajattu metsäsuunnitelmassa 40 % alueen kokonaisalasta. Kintulammin metsäsuunnittelussa on noudatettu retkeilyalueelle laadittuun hoito- ja käyttösuunnitelmaan kirjattuja metsien käsittelyn yleisperiaatteita. Kuva 5. Teisko-Aitolahden metsissä on vain vähän rakennettuja reittejä ja polkuja tai muita retkeilyä tukevia palveluita. Kuva Susanna Lyly.

12 10 Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelma LUONNON MONIMUOTOISUUS METSÄSUUNNITELMAAN ON RAJATTU LUONTOKOH- TEITA 23 % PINTA-ALASTA Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelmaan on määritetty laajasti metsäluonnonalueita, jotka tullaan jättämään suunnitelmakaudella metsätaloudellisten toimien ulkopuolelle. Suunnitelmaan on rajattu esimerkiksi metsä- ja luonnonsuojelulain mukaiset luontokohteet, metsäsertifioinnin harvinaiset luontotyypit, muut arvokkaat elinympäristöt, Etelä-Suomen monimuotoisuusohjelma Metson kriteerit täyttäviä luontokohteita sekä muita luonnoltaan tai maisemaltaan arvokkaita kohteita. Arvokohteet on määritetty Viheralueiden hoitoluokituksen mukaisiksi suojelualueiksi ja arvometsiksi, joita on 23 % kokonaispinta-alasta. Luonnon arvokohteiden osuus koko suunnittelualueen pinta-alasta on merkittävä: suunnitelmaan rajattujen luontokohteiden määrä on kasvanut aiempaan metsäsuunnitelmaan verrattuna nelinkertaiseksi. Vuosille laadittuun metsäsuunnitelmaan oli rajattu luontokohteita noin 6 % kokonaispinta-alasta. Luonnon monimuotoisuus on otettu metsäsuunnitelmassa huomioon korostetusti, esimerkiksi metsälain mukaiset luontokohteet on rajattu metsäsuunnitelmaan lain asettamaa minirajausta laajempina kohteina. Metsäsuunnittelussa puuston kehitystä tarkastellaan pitkälle tulevaisuuteen. Luontokohteiden määrittelyssä on tarkasteltu myös arvokkaiksi kehittyviä kohteita ja kohteita, joissa luontoarvot olisi mahdollista palauttaa luonnonhoitotoimin. Esimerkiksi luontokohteiden sisään on rajattu luontoarvoiltaan kehittymässä olevia nuoria metsiä arvometsiksi, vaikka niissä ei vielä nykyisellään ole erityisiä arvoja. Osa arvometsiksi määritellyistä kohteista tullaan perustamaan luonnonsuojelulain mukaisiksi yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi kaupungin luonnonsuojeluohjelman kautta. Luonnonsuojeluohjelman kohteet on otettu huomioon suunnitelmassa. LUONTOARVOT OTETAAN HUOMIOON METSÄNKÄSIT- TELYSSÄ TOIMINTAMALLIN MUKAISESTI Luonnon monimuotoisuus otetaan läpäisyperiaatteella huomioon myös muissa hoitoluokissa kuin arvometsissä ja suojelualueilla. Metsien hoidon toimintamalliin on kirjattu joukko linjauksia, joilla turvataan luonnon monimuotoisuutta metsienkäsittelyssä. Seuraavassa on esitetty Teisko-Aitolahden kannalta keskeisimpiä periaatteita. Metsänkäsittelyssä suositaan sekametsärakennetta ja puustorakenteen vaihtelua kuten kerroksellisuutta. Jalopuita ja kookkaita lehtipuita säästetään. Myös aiemman puusukupolven puustoa säästetään. Metsäsuunnittelussa ylispuuhakkuun tarpeellisuus on harkittu tapauskohtaisesti puuston kasvun ohjaamisen, monimuotoisuuden lisäämisen, virkistyskäytön, turvallisuuden, maisematekijöiden ja metsätuhojen torjumisen kannalta. Osa vanhoista puista jätetään säästö- ja maisemapuiksi, vaikka metsikössä tehdään ylispuiden poistoa. Kun metsänkäsittely tapahtuu luonnonarvokohteen vieressä, jätetään säästöpuita tavanomaista enemmän. Harvennusten yhteydessä tehtävässä pienpuuston poistossa sekä maiseman ja virkistysarvojen parantamiseen tähtäävässä pienpuuston hoidossa jätetään tiheikköjä raivaamatta erityisesti luonnon arvokohteiden yhteyteen. Pienialaisia harvennuksia lukuun ottamatta jätetään harvennuskuvioiden sisään myös harventamattomia alueita, joihin muodostuu luontaisesti lahopuustoa. Aiempaa metsäsuunnitelmaa on tarkennettu siten, että suunnitelmaan on rajattu erillisiksi metsikkökuvioiksi esimerkiksi kosteita painanteita, jotka on tarkoituksenmukaista jättää käsittelemättä. Luonnon arvokohteiden ja etenkin linnustollisesti arvokkaiden kohteiden läheisyyteen tehdään metsänkäsittelyn yhteydessä pieniläpimittaisista koivurungoista parimetrisiä kantoja ja jätetään kaadettuja runkoja lahoamaan, jotta lahopuun määrä kasvaa myös käsiteltäviksi ehdotetuilla alueilla. Metsäsuunnittelussa on kiinnitetty huomiota luontokohteisiin, joiden arvot vaativat säilyäkseen hoitotoimia, kuten lehtoihin ja perinneympäristöihin. Metsäsuunnitelmaan on ehdotettu joitakin lehtojen ja perinnebiotooppien hoitotoimia. Tarkempi toteutussuunnitelma valmistellaan yhteistyössä ympäristönsuojeluyksikön kanssa. Metsäsuunnitelmaa täydennetään luonnonhoito- ja ennallistamistöiden osalta Metson jatkohankkeessa suunniteltavilla toimenpiteillä kesän 2012 aikana. Kesän aikana arvioidaan maastossa myös kulotusmahdollisuuksia. Lisäksi luonnonhoito- ja ennallistamistoimia arvioidaan luonnonsuojeluohjelmassa esitettyjen luontotyyppien yksityiskohtaisempien lajistoinventointien pohjalta, perustiedot luontotyypeistä löytyvät metsäsuunnitelmasta. Luonnonhoito- ja ennallistamistyöt on arvioitava perusteellisesti esimerkiksi saavutettavien hyötyjen näkökulmasta. Toimenpiteiden kustannukset tulee myös selvittää perusteellisesti. Lisäksi toimenpiteiden vaikutukset mm. muihin kiinteistöihin on selvitettävä. Metso-selvitys ja Metso-ohjelman tavoitteiden huomioon ottaminen on kuvattu tarkemmin seuraavassa luvussa.

13 11 Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelma Metsäsuunnitelman tavoitteet Toimintamalliin on kirjattu kuusi painopistettä, jotka ohjaavat metsäsuunnitelmien valmistelua. Viisi ensimmäistä painopistettä asettavat tavoitteita metsien hoidolle ja käytölle. Kuudes painopiste ohjaa toimintatapoja kohti vahvempaa yhteistyötä ja osallistumista. Metsien hoidossa ja käytössä sekä metsäsuunnittelussa on tavoitteena, että Metsät ovat monikäyttöisiä, viihtyisiä, turvallisia ja terveyttä edistäviä Metsät ovat monimuotoisia ja ekologinen verkosto on toimiva Metsämaisema on elämyksellinen ja metsien kulttuuriarvoja korostetaan Metsät ovat elinvoimaisia ja muutokseen sopeutuvia Metsien hoito ja käyttö on taloudellisesti perusteltua Metsien hoidon toimintatapa on avoin, vuorovaikutteinen ja erilaisten käyttäjien tarpeet huomioiva. Metsien hoidon toimintamallin keskeinen tavoite on sovittaa yhteen erilaisia metsien arvoja ja metsiin kohdistuvia tavoitteita. Erilaisilla metsäalueilla korostetaan erilaisia tavoitteita metsäalueen ominaispiirteiden ja sijainnin mukaan. Toimintamalliin kirjatut painotukset ovat osittain ristiriidassa keskenään. Erilaisia painotuksia sovitetaan yhteen luokittelemalla metsät Viheralueiden hoitoluokituksen (Viherympäristöliitto 2007) mukaisiin metsäluokkiin. HOITOLUOKITUS MÄÄRITTELEE TAVOITTEET Teisko-Aitolahden metsät on luokiteltu valtakunnallisesti käytössä olevan Viherympäristöliiton Viheralueiden hoitoluokituksen mukaisesti. Hoitoluokitusjulkaisu uudistettiin vuonna Teisko-Aitolahden metsien kokonaispintaalasta on hoitoluokituksen mukaisia ulkoilumetsiä 10 %, retkeilymetsiä on 33 %, talousmetsiä 34 %, arvometsiä 18 % ja suojelualueita 5 %. Alla olevassa kuvassa on esitetty Teisko-Aitolahden hoitoluokat. Toimintamallissa on täsmennetty hoitoluokittaisia tavoitteita, joista on seuraavassa esitetty Teisko-Aitolahden alueen osalta keskeisimmät tavoitteet hoitoluokittain. Tavoitteet ovat ohjanneet metsäsuunnitelmien valmistelua. Luontoarvot otetaan läpäisyperiaatteella huomioon kaikissa metsissä. Luonnon monimuotoisuus ja tavat, joilla erilaiset luontoarvot otetaan huomioon metsäsuunnittelussa ja metsienkäsittelyssä on esitetty edellisessä luvussa Luonnon monimuotoisuus. Hoitoluokittain on esitetty lisäksi joitain tarkennuksia esimerkiksi lahopuustoon liittyvistä tavoitteista. Kuva 6. Teisko-Aitolahden kaupungin metsien hoitoluokat.

14 12 Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelma ULKOILU- JA RETKEILYMETSÄT Ulkoilumetsät (C2.1) sijaitsevat asutuksen lähialueilla, kun taas retkeilymetsät (C2.2) sijaitsevat kauempana taajamista. Etenkin ulkoilumetsiä käytetään monin eri tavoin ulkoiluun ja virkistäytymiseen. Teisko-Aitolahdessa erityinen virkistyskäyttö kohdistuu etenkin Kintulammin alueeseen ja muutamiin ulkoilumetsätiloihin kuten Kämmenniemen metsiin. Ulkoilu- ja retkeilymetsien hoidon tavoitteena on monimuotoinen ja viihtyisä metsä. Hoidossa otetaan huomioon myös puuston elinvoimaisuus ja uudistuminen sekä turvallisuus- ja maisematavoitteet. Ulkoilumetsien maisematavoitteina ovat monipuoliset metsiköt ja metsämaiseman erityispiirteiden korostaminen. Metsien hoidossa säästetään myös eri laajuisia tiheikköjä ja suositaan eri latvuskerroksia, kun ne ovat riittävän elinvoimaisia kasvatettavaksi. Metsien hoidossa vältetään yksipuolistamasta metsikkörakennetta ja muuttamasta lähimaisemaa yksitoikkoiseksi. Elinvoimaisuuteen pyritään toteuttamalla harvennushakkuut ja metsien hoitotyöt oikea-aikaisesti. Ulkoilumetsissä tavoitteena on puuston korkea ikä. Metsän uudistaminen kohdistetaan ulkoilumetsissä kunnoltaan ja kasvukyvyltään heikentyneisiin puustoihin. Uudistamisen tavoitteena on jatkuvuuden turvaaminen. Puustot pyritään uudistamaan vaiheittain muutoksiin paremmin sopeutuviin sekametsiköihin mm. maisema- ja luontoarvot huomioiden. Uudistamistoimet tulee aloittaa riittävän ajoissa, jolloin uudistaminen voidaan toteuttaa pienialaisesti. Metsänuudistamisen varmistamiseen ja taimikon varhaishoitoon tulee kohdentaa riittävästi resursseja. Ulkoilumetsissä lahopuustoa säästetään hallitusti ottaen huomioon virkistyskäyttö, asuminen, maisematekijät ja turvallisuus. Yksittäisiä tuulenkaatoja ei pääsääntöisesti kerätä maastosta pois, jos ne eivät haittaa esim. liikkumista. Lahopuustoa säästetään ja voidaan lisätä erityisesti alueilla, joilla on jo valmiiksi kuollutta puustoa tai joiden lähettyvillä on erityisiä luontoarvoja. Lahopuustoa voidaan säästää kaikissa ikäluokissa oleviin metsiköihin. Retkeilymetsissä lahopuustoa annetaan muodostua luontaisesti. Yksittäisiä kuolleita puita tai muutaman puun ryhmiä ei korjata pois. Laajemmat tuoreet myrskytuhopuustot on korjattava metsästä hyönteistuhojen torjumiseksi. Retkeilymetsien puustorakennetta ohjataan metsänhoidollisin hakkuin ja hoitotoimin virkistyskäytön näkökulmasta monipuoliseksi ja visuaalisesti mielenkiintoiseksi metsämaisemaksi. Vanhoja metsiä säästetään. Pienialaisia uudistushakkuita voidaan toteuttaa, kun virkistysarvot tai luontoarvot eivät vaarannu. Uudistamisen tavoitteena on ikärakenteen säilyttäminen monipuolisena. TALOUSMETSÄT Talousmetsät (C4) sijaitsevat kaupunkirakenteen ulkopuolella. Tavoitteena on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä talousmetsän hoito huomioiden luonnon monimuotoisuus ja metsän monikäyttö. Talousmetsien hakkuut ja hoitotoimet toteutetaan oikea-aikaisesti. Talousmetsät pidetään taloudellisesti tuottokykykyisinä. Kaupungin metsistä etenkin talousmetsillä on huomattava taloudellinen merkitys myös vaihtomaina puuntuotannollisen merkityksen lisäksi. Talousmetsissä yksittäisiä kuolleita puita tai muutaman kuolleen puun ryhmiä ei kerätä maastosta pois, vaan lahopuustoa annetaan muodostua talousmetsiin luontaisesti. Laajemmat tuoreet myrskytuhopuustot on korjattava metsästä hyönteistuhojen torjumiseksi. Lahopuuston määrää pyritään lisäämään erityisesti arvokkaiden luontokohteiden läheisyydessä säästämällä uudistushakkuissa suosituksia enemmän säästöpuustoa uudistusalalle. Metsänkäsittely sovitetaan maisemaan maastomuotojen mukaisesti. Maisemallisesti merkittäviä metsäalueita kuten rantametsiä tai peltosaarekkeita uudistetaan pienipiirteisesti. Pienialaiset kohteet voidaan jättää kokonaan uudistamatta. Puulaji- ja puustorakenne säilytetään monipuolisena ja kasvupaikkatyypille ominaisena. ARVOMETSÄT Arvometsä (C5) on erityisen tärkeä ja arvokas kohde maiseman, kulttuurin, luonnon monimuotoisuusarvojen tai muiden ominaispiirteiden vuoksi. Hoidon tavoitteena on korostaa kohteen erityisarvoja. Arvokas luontokohde on rajattu metsäsuunnitelmassa arvometsäksi, jos kohde ei täytä suojelualueen määritysperusteita, mutta sen luontoarvot ovat perustellusti merkittävät, ja se halutaan omaehtoisesti säästää tavanomaisen metsänkäsittelyn ulkopuolelle. Tällaisella alueella voidaan joutua tekemään toimenpiteitä luontoarvojen ylläpitämiseksi tai poistamaan vaaraa aiheuttavia puita. Arvometsien määrityksessä perusteena ovat kohteen ominaispiirteet. Arvometsiksi on suunnitelmassa määritetty esimerkiksi muut arvokkaat elinympäristöt, metsäsertifioinnin luontokohteet, maisemassa arvokkaita metsiä ja Metso-kriteerit täyttäviä kohteita. Etenkin aiemman metsäsuunnitelman retkeilymetsiin on rajattu monimuotoisuuden lisäämisalueita arvometsiksi Metso-ohjelman valintaperusteita hyödyntäen. Myös muihin metsiin on rajattu arvometsiksi Metso-kriteerit täyttäviä elinympäristökokonaisuuksia ja edustavia yksittäisiä metsiköitä. Suunnitelmassa on esitetty joihinkin arvometsiin luonnonhoito- tai ennallistamistoimia. Mahdollisten toimenpiteiden suunnittelua jatketaan osana Mansen Metso:n jatkohanketta kesällä Jatkosuunnittelu kohdistuu pääasiassa edellä mainituille monimuotoisuuden lisäämisalueille ja niiden läheisyyteen.

15 13 Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelma SUOJELUALUEET Suojelualueet (S) luokkaan kuuluu kolmentasoisia kohteita. 1. Luonnonsuojelualueet ovat luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja alueita, luonnonsuojelulain luontotyyppejä ja ympäristökeskuksen rajauspäätöksellä määriteltyjä erityissuojeltujen lajien elinympäristöjä tai kasvupaikkoja. 2. Muut suojellut alueet ovat metsä- ja vesilakikohteita, suojeluohjelma-alueita, Natura-alueita sekä rakennussuojelulain tai rakennuslainsäädännön nojalla suojeltuja alueita ja muinaismuistoalueita. 3. Muut arvokkaat alueet ovat maisemallisesti, kaupunkikuvallisesti tai geologisesti arvokkaita alueita ja arvokkaita luonnonalueita. METSO-OHJELMAN TAVOITTEET TEISKO-AITOLAHDESSA METSO-KOHTEIDEN INVENTOINTI Etelä-Suomen monimuotoisuusohjelman, Metso:n mukaisten luontokohteiden selvitys Teisko-Aitolahdessa tehtiin vuonna 2011 kaupungin metsien hoidon toimintamallin ja Metsoohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden ohjaamana. Maastossa inventoidut kohteet valittiin ennakkoselvityksen perusteella. Inventoinnin lähtökohtana oli vuosina 2010 ja 2011 kerätty metsikkö- ja puustotieto sekä muut luontotiedot. Maastossa arvioitavan kohteen puuston rakennepiirteitä (mm. ikä, puulajisuhteet, lahopuun määrä) ja kasvillisuutta verrattiin Metso-ohjelman luonnontieteellisiin valintakriteereihin. Maastoinventointi painotettiin jo tiedossa olevien monimuotoisuuskohteiden ja suojelualueiden läheisyyteen. Selvityksen keskeisenä tavoitteena oli laajempien luonnonarvokohteiden määrittäminen metsäsuunnitelmiin, mikä on myös metsien hoidon toimintamallin linjaus. Maastoselvityksen perusteella hylätyt kohteet olivat useimmiten puustoltaan niin käsiteltyjä ja puulajisuhteiltaan niin yksipuolisia, että niitä ei ollut perusteltua rajata Metsokohteiksi. Mukaan otettujen kohteiden tiedot tallennettiin paikan päällä maastotallentimeen ja siirrettiin myöhemmin Tforest -suunnittelujärjestelmän metsätietoihin. YHTEENVETO METSO-KOHTEISTA Metso-inventoinnissa kerätty luontotieto lisäsi tietoa kaupungin metsien luontoarvoista ja täydensi luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta merkittävällä tavalla metsäsuunnitelmatietoa. Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelmaan rajattujen Metsokohteiden yhteispinta-ala on 342 ha. Taulukossa on esitetty yhteenveto kohteista luontotyypeittäin ja luokittain. Kohteiden osuus koko metsämaan alasta on noin 11 %. Yleisin luontotyyppi on runsaslahopuustoinen kangasmetsä. Puustoiset suot ja lehdot ovat seuraavaksi yleisimpiä. Runsaslahopuustoisten kangasmetsien osuus on noin 44 % kaikista kohteista. Metso-kohteista noin 60 % täyttää 1- luokan kriteerit. 2-luokan kohteita on noin 26 % ja 3-luokan kohteita noin 14 %. Teisko-Aitolahden Metso-kohteet ovat hyvin puustoisia. Niiden kuutiotilavuus on keskimäärin 243 m 3 /ha, kun puuston keskimääräinen tilavuus kaikissa Teisko-Aitolahden metsissä on 186 m 3 /ha. Taulukko 3. Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelmaan rajatut Metso-kohteet laaduittain ja luontotyypeittäin. LUONTOTYYPIT Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Puustoiset perinneympäristöt Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Yhteensä, ha METSO I METSO II METSO III YHTEENSÄ, ha 25,54 21,48 10,44 57,46 111,14 27,95 12,96 152,05 4,54 9,5 4,2 18,24 37,84 22,2 21,94 81,98 0 1,61 0 1, ,61 0,59 0 4,2 21,31 4,59 0,51 26,41 203,98 87,92 50,05 341,95

16 14 Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelma Metso-selvityksessä ei ollut tavoitteena rajata kaikkia Metso-ohjelman valintakriteerit täyttäviä kohteita metsäsuunnitelmaan suojelukohteiksi. Tavoitteena oli yksittäisten kohteiden sijaan muodostaa laajempia elinympäristökokonaisuuksia, esimerkiksi jo olemassa olevien suojelualueiden tai metsälain arvokkaiden elinympäristöjen läheisyyteen. Inventoinnissa painotettiin edustavimpia, Metso 1-luokan kohteita. Metso 2- ja Metso 3-luokan kohteita otettiin mukaan pääsääntöisesti täydentämään Metso 1-luokan kohdetta tai muuta arvokasta kohdetta, esim. metsälain arvokasta elinympäristöä. Yksittäisiä pienialaisia Metso 3-luokan kohteita ei otettu mukaan Metso-kohteisiin, koska valintakriteerit ovat kolmosluokassa vaatimattomat. Metso-ohjelman valintakriteerit on alun perin tehty yksityisten omistuksessa olevien talousmetsien vapaaehtoiseen suojeluun ja suojelukohteiden arvottamiseen. Kriteereitä on Ympäristöministeriön mukaan tarkoitus soveltaa joustavasti. Metso-kriteereillä ei ole lakiperustaa, jonka mukaan ne olisi pakko suojella. Sen sijaan Metso-ohjelma tarjoaa metsänomistajalle mahdollisuuden saada korvausta valtiolta kohteen suojelusta. Kohteen selkeän ja tarkoituksenmukaisen rajauksen kannalta on järkevää, että osittain varsin väljien kriteerien takia metsänomistaja voi saada myös edustavien alueiden väliin jäävien, mutta luontoarvoiltaan vaatimattomampien metsiköiden puuntuotannollisesta menetyksestä korvauksen, kun kokonaisuus suojellaan Metso-ohjelman kautta. Tampereen kaupungin metsiä on hoidettu kestävästi ja monitavoitteisesti jo vuosikymmenten ajan. Metsienkäsittelyssä on pyritty säästämään Metso-kriteereinä toimivia metsän rakennepiirteitä. Siksi valintakriteerien systemaattinen soveltaminen ei ole perusteltua, kun esimerkiksi Metso 3-luokan luontokohteiden valintakriteerit ovat hyvin vaatimattomalla tasolla. Kriteerien sovittaminen kaupungin metsänomistuksen tavoitteisiin on kirjattu metsien hoidon toimintamalliin, jonka sisältöön kuntalaiset ja sidosryhmät (esim. ympäristöjärjestöt) ovat olleet vaikuttamassa. METSO-OHJELMAN TAVOITTEIDEN HUOMIOINTI Metso-ohjelman tavoitteet otetaan Teisko-Aitolahden metsissä huomioon kolmella tavalla: Merkittävimmistä Metso-kohteista, joihin ei kohdistu muita erityisiä maankäytön tavoitteita, perustetaan luonnonsuojelulain mukaisia yksityisiä luonnonsuojelualueita kaupungin luonnonsuojeluohjelman perusteella. Muut edustavat Metso-kohteet on määritetty metsäsuunnitelmassa arvometsiksi. Arvometsäksi luokittelu on myös yksi Tampereen luonnonsuojeluohjelman suojeluvoista. Metsienkäsittelyssä säästetään ja lisätään monimuotoisuuden kannalta tärkeitä metsien rakennepiirteitä, jotka ovat Metsoohjelman luonnontieteellisiä valintaperusteita. Metsien hoidossa pyritään myös tavoitteellisella tasolla Metso-kriteerien mukaiseen metsien rakenteeseen. ENNALLISTAMIS- JA LUONNONHOITOTOIMENPITEET Ennallistamisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla ihmistoiminnan takia heikentynyt, vahingoittunut tai tuhoutunut ekosysteemi pyritään palauttamaan mahdollisimman lähelle luonnontilaa. Mansen Metso -hankkeessa inventoituihin kohdetietoihin sisältyi ehdotuksia ennallistamiseen tai luonnonhoitotöihin soveltuvista kohteista. Vuonna 2012 toteutuvassa Metson jatkohankkeessa suunnitellaan tarkemmin luonnonhoitotöitä ja ennallistamista sekä arvioidaan kaupungin taloudellisia mahdollisuuksia töiden toteuttamiseen. Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelma täydentyy luonnonhoito- ja ennallistamistöiden osalta kesän 2012 aikana, jolloin toteuttamista suunnitellaan maastossa.

17 15 Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelma TIETOLAATIKKO: METSO ETELÄ-SUOMEN METSIEN MONIMUOTOISUUSOHJELMA Metso-ohjelma on käynnissä vuosina Ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien taantuminen ja metsälajiston köyhtyminen. Metso-ohjelman kohteita ovat metsäiset luontotyypit. Niihin kuuluvat mm. lehdot, runsaslahopuustoiset kangasmetsät ja puustoiset suot. Metso ohjelman lähtökohtana on maanomistajan vapaaehtoisuus, maanomistajat itse tarjoavat omilla maillaan sijaitsevia luontokohteitaan suojeluun. Metso-ohjelman keinoja metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ovat perinteisen suojelun ja määräaikaisen suojelun ohella monimuotoisuusarvoiltaan heikentyneiden kohteiden luonnonhoito. Luonnonhoitotoimia voivat olla esimerkiksi lehtojen hoito tai vesitaloudeltaan muuttuneen lähteen ennallistaminen. Mikäli suojeltavaksi tarjottu kohde hyväksytään Metso-kohteeksi, valtio maksaa metsänomistajalle korvauksen kustannuksista, joita puuntuotannon tulonmenetyksistä aiheutuu. Korvauksen suuruus riippuu kohteen puuston arvosta. Yksityisille metsänomistajille suojelusta aiheutuvat kustannukset korvataan täysimääräisinä. Kunnat voivat saada korvausta Metso-kohteiden suojelusta aiheutuvista tulonmenetyksistä enintään puolet kohteen puuston hakkuuarvosta. Korvauksen määrää alentavat esimerkiksi virkistyskäyttö ja kaavan virkistysmerkintä. Kuvat 7 ja 8. Pienvesien kuten lampien ja purojen lähiympäristöt ovat metsäluonnon ja virkistyskäytön kannalta arvokkaita. Vasemman puoleinen kuva Sini Miettinen, oikean puoleinen kuva Joanna Aalto.

18 16 Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelma Toimenpide-ehdotukset Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelma ehdottaa hakkuita noin 1200 hehtaarin alueelle ja metsänhoitotöitä noin 390 hehtaarin alueelle. Metsänhoitotöistä iso osa sijoittuu samoille alueille kuin hakkuuesitykset. Aiemmassa metsäsuunnitelmassa toimenpiteitä esitettiin suunnittelualueen pinta-alaan suhteutettuna yhtä paljon. Tämä metsäsuunnitelma ehdottaa kasvatushakkuita noin 1100 hehtaarin alueelle ja noin 100 hehtaarin alueelle luontaista uudistamista tai uudistamista ja viljelyä. Hakkuuesitysten perusteella metsistä ehdotetaan poistettavaksi puustoa noin puolet puuston kokonaiskasvusta, mikä merkitsee puuston huomattavaa lisääntymistä suunnitelmakauden aikana. Valtaosa ehdotetuista hakkuista on harvennushakkuita, jolloin metsät säilyvät laajasti peitteisinä. Uudistushakkuita ehdotetaan vain noin 15 %:lle siitä alueesta, missä puusto olisi mahdollista uudistaa lainsäädäntö huomioiden. Kasvatushakkuita eli ensiharvennusta, harvennusta ja ylispuiden poistoa taimikosta esitetään tehtäväksi vuosittain noin 1100 hehtaarin alueella. Uudistushakkuita ehdotetaan tehtäväksi noin 10 hehtaarin alueella vuosittain, mikä on noin 0,3 % suunnitelmaalueen pinta-alasta. Uudistamista ehdotetaankin varsin vähän. Keskimäärin Teisko-Aitolahden metsien kiertoajaksi muodostuu esitetyllä uudistamisnopeudella noin 280 vuotta. Metsänhoitosuositukset esittävät uudistamisiäksi keskimäärin vuotta. Pääasiassa uudistushakkuut kohdistuvat talousmetsiin, ja vain pieneltä osin retkeilymetsiin. Retkeilymetsissä kiertoaika nouseekin jopa 665 vuoteen. Kuvassa on esitetty eri hakkuutapojen osuudet hakkuuehdotusten kokonaispinta-alasta. Kuva 9. Metsäsuunnitelman ehdottamista hakkuista valtaosa on metsän ensiharvennusta tai varttuneemman puuston harvennusta.

19 17 Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelma Metsäsuunnitelma ehdottaa metsänhoitotöitä noin 390 hehtaarille. Nuoren metsän hoito ja taimikonhoito puustoa raivaamalla sekä metsänuudistamiseen liittyvät työlajit kuten maanmuokkaus ja taimien istutus ovat metsäsuunnitelmassa useimmiten esitettyjä metsänhoitotöitä. Vuotuinen metsänhoitotöiden pinta-ala on noin 39 hehtaaria. Kuvassa on esitetty eri metsänhoitotyölajien kokonaispinta-alat Teisko-Aitolahden suunnitelma-alueella. Kuva 10. Metsäsuunnitelma esittää metsänhoitotöitä yhteensä 390 hehtaaria. Ehdotukseen eivät sisälly harvennuksiin liittyvät pienpuuston raivaustyöt. Suunnitelman toteutus Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelma on yleistasoinen toteutussuunnitelma, jonka pohjalta valmistellaan yksityiskohtaisemmat työmaasuunnitelmat. Työmaasuunnitelmissa kuvataan tarkemmin miten esimerkiksi virkistysarvot ja luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon metsänkäsittelyssä. Työmaasuunnittelussa tehdään yhteistyötä kaupungin ympäristönsuojeluyksikön kanssa. Työmaasuunnitelmien valmistelua ohjaa metsäsuunnitelman esittämä toimenpiteiden kiireellisyys. Kiireellisimmät työt on ehdotettu toteutettaviksi vuosina Käytännössä näiden töiden toteutus on metsänhoidollisesta näkökulmasta arvioituna myöhässä. Kiireelliset toimenpiteet ovat usein nuoren puuston käsittelyehdotuksia tai metsänuudistamisen varmistamista vuosille esitetyt työt ehdotetaan toteutettaviksi ensimmäiselle viisivuotiskaudella ja vuosille ehdotettavat työt toiselle viisivuotiskaudelle. Työmaasuunnittelussa otetaan huomioon metsien hoidon toimintamalliin kirjatut linjaukset ja tässä suunnitelmassa esitetyt yleiset tavoitteet sekä metsikkökuvioittaiset ehdotukset. Teisko-Aitolahden metsävaratietoja ylläpidetään metsätietojärjestelmässä. Toimenpiteiden toteutuksen jälkeen metsikkö- ja puustotiedot päivitetään ajantasalle. Suunnitelmaa täydennetään tarvittaessa esimerkiksi uusilla lajihavainnoilla. Lisäksi suunnitelmaan voidaan täydentää luonnonhoito- ja ennallistamistöiden osalta. Suunnitelmaan voidaan joutua tekemään myöhemmin muutoksia esimerkiksi puuston terveydentilan muutoksen tai myrskytai hyönteistuhojen seurauksena. Tällaisten toimenpiteiden toteutus ei vaadi metsäsuunnitelman viemistä uudelleen hyväksyttäväksi metsäasioista päättävään luottamuselimeen, vaan tarvittavista toimenpiteistä sovitaan tapauskohtaisesti eri asiantuntijatahojen kesken.

20

21 NÄIN LUET METSÄSUUNNITELMAA LIITE 2. Valmis metsäsuunnitelma koostuu yhteenvetoraportista, liitteinä olevista metsikkökuvioittaisista selosteista ja teemakartoista. Metsikkökuvioittaisessa selosteessa on esitetty kuvioittain eli metsiköittäin: Metsikkökuvion numero lukuna, esim. 1 tai 1.1 (jos alkuperäinen kuvio on jaettu useammaksi kuvioksi on kuviolla alanumero) Pinta-ala: Metsikkökuvion pinta-ala hehtaareina Kasvupaikkatyyppi: Se kertoo ravinteisuudesta. Kasvupaikkatyyppejä ovat lehto, lehtomainen kangas, tuore kangas, kuivahko kangas, kuiva kangas, karukkokangas Pääpuulaji: Pääpuulajiksi määritellään puulaji, jota esiintyy metsikkökuvion kokonaispuustosta eniten (ppa). Puusto: Puulajeittain kuvataan puuston keski-ikä, pohjapinta-ala neliömetreinä (m 2 ) hehtaarilla, runkoluku kappaleina hehtaarilla, puuston keskiläpimitta rinnan korkeudella (d 1,3 m) cm, pituus metreinä ja puuston kuutiotilavuus hehtaarilla m³/ha. Toimenpiteet kohdassa kuvataan ehdotettavat toimenpiteet kiireellisyyksittäin. Kiireellisimmät työt on esitetty vuosille Käytännössä näiden töiden toteutus on metsänhoidollisesta näkökulmasta arvioituna myöhässä vuosille esitetyt työt ehdotetaan ensimmäiselle viisivuotiskaudella ja vuosille ehdotettavat työt toiselle viisivuotiskaudelle. Toimenpiteissä esitetään hakkuut ja metsänhoitotyöt. Metsienkäsittelytavat on kuvattu suunnitelman liitteissä Monimuotoisuus kohdassa esitetään aina Viheralueen hoitoluokituksen mukainen luokka. Lisäksi kohdassa on tieto kuviolla esiintyvistä muista puulajeista, kun niitä on kuviolla esim. alle 1 m 2 /ha. Monimuotoisuus kohdassa esitetään myös kuviokohtaisia monimuotoisuustietoja kuten lajihavaintoja ja muita kuviota kuvaavia erityispiirteitä. Lisäksi monimuotoisuuskohtaan merkitään tieto Metsälain tärkeästä elinympäristöstä, Luonnonsuojelulain mukaisista luontotyypeistä, muista arvokkaista elinympäristöistä ja metsäsertifioinnin harvinaisista elinympäristöistä. Metso-kohteet on esitetty määreellä Metso-ohjemaan soveltuva kohde. Lisätietoja kohdassa on kuvattu tekstirivillä kuvion erityispiirteitä kuten lajistoa. Lisätiedot kohdassa on kuvattu Metso-kohteesta kohteen laatu (Metso 1, Metso 2 tai Metso 3) ja luontotyyppi. Lisäksi useimmissa kohteissa on mainittu tietoja kohteen kasvillisuudesta. Lisätietoja kohdassa on myös tarkennuksia toimenpiteiden toteutuksesta, jos toimenpiteessä tulee ottaa huomioon jotain tavanomaisesta poikkeavaa. Metsien hoidon toimintamalli ohjaa lisäksi varsinaisten töiden toteutusta. Siinä on kuvattu yksityiskohtaisesti asioita, jotka otetaan läpäisyperiaatteella huomioon kaikissa metsissä. Taustakartan päällä on esitetty: Kartalle on merkitty kiinteistön rajat punaisella. Suunnittelualueen lohkonumero on esitetty punaisella numerolla. Vain ensimmäisellä kahdella numerolla on merkitystä (36 58), alanumerot ovat teknisiä (esim. 36/1). Taustakartan päälle on rajattu metsikkökuviot vihreällä viivalla, kuvion keskellä on mustalla numerolla metsikkökuvion numero. Metsikkökuvion numero löytyy suunnittelulohkoittain metsikkökuvioittaisesta selosteesta. Karttaa ja selostetta luetaan rinnakkain. Metsälain tärkeät elinympäristöt on rajattu yhtenäisellä pinkillä/punertavalla viivalla ja kuvionumero on esitetty samalla värillä. Muut arvokkaat elinympäristöt on rajattu pinkillä/punertavalla palloviivalla. Kartalla on esitetty käytetyimpiä reittejä oranssilla viivalla, polkuja ruskealla katkoviivalla sekä tiet mustalla viivalla. Kartalla on esitetty myös pistemäistä monimuotoisuustietoa kuten huomattavia havupuita ja lehtipuita. Tieto monimuotoisuuspisteestä on esitetty myös selosteen monimuotoisuuskohdassa. Teemakartoilla on esitetty: Metsien hoitoluokat (kartalla selite) Hakkuuehdotukset kiireellisyyksittäin (kartalla selite). Liitteessä kolme on kuvattu metsien käsittelytavat. Metsänhoitotyöt kiireellisyyksittäin (kartalle selite). Liitteessä kolme on kuvattu metsien käsittelytavat.