Kauniaisten luonnonhoitosuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauniaisten luonnonhoitosuunnitelma 2012-2021"

Transkriptio

1 Kauniaisten luonnonhoitosuunnitela

2 Sisällys 1 Suunnitela-alue 1.1 Suunnitelan periaatteet 2 Suunnitelan toteutus 2.1 Tiedottainen keväällä 2010 ja koenttipyyntö asukkaille 2.2 Maastoinventointi 2.3 Suunnitelaluonnoksen esittely syksyllä Yleisötilaisuus ja asukaskysely Asukaskyselyn palautteet 3 Viheralueiden hoitoluokitus 4 Metsäalueiden nykytila 5 Luonnonhoidon tavoitteet 5.1 Miksi taajaaetsiä hoidetaan? 5.2 Ilastonuutos 6 Hoitotoienpiteet 6.1 t Harvennukset Erikoishakkuut 6.2 Muut etsänhoitotyöt 7 Luonnon oniuotoisuus 8 Hoito alueittain 9 Aikataulutus ja kustannusarvio 10 Tiedot kuvioittain

3 1. Suunnitela-alue Luonnonhoitosuunnitela sisältää Kauniaisten kaupungin oistaat luonnonalueet. Suurin osa alueista on lähietsiä. Suunnitelassa on ukana yös suojelualueet ja rakentaattoat tontit. Suunnitela-alue on yhteensä 158 hehtaaria. Suurin osa, 155 hehtaaria, on etsäisiä alueita. Loput ovat puoliavoiia alueita ja aiseaniittyjä. Luonnonhoitosuunnitela on neljäs Kauniaisten luonnonalueita koskeva suunnitela. Edellinen luonnonhoitosuunnitela on tehty vuosille Tätä aiein Kauniaisissa on tehty kaksi etsänhoitosuunnitelaa. 1.1 Suunnitelan periaatteet Kauniaisten luonnonalueiden hoidon tavoitteet ovat elinvoiaisuus, onipuolisuus ja luonnon oniuotoisuus. Varsinaista talousetsää Kauniaisissa ei ole. 2 Suunnitelan toteutus 2.1 Tiedottainen keväällä 2010 ja koenttipyyntö asukkaille Keväällä 2010 luonnonhoitosuunnitelan aloittaisesta tiedotettiin kaupungin nettisivuilla ja KaunisGrani -lehdessä. Asukkailta tiedusteltiin vanhojen etsien uudistaisesta sekä uita ielipiteitä ja toivouksia etsäisten alueiden hoidosta. Metsien uudistaiseksi esitettiin kaksi vaihtoehtoa: säästö- ja uudistusperiaate. Säästöperiaatteessa vanhojen etsiköiden annetaan kehittyä pääasiassa luontaisesti. Metsät uudistuvat puiden kuoleisen ja yrskytuhojen kautta. Uudistusperiaatteessa iäkkäissä ja huonokuntoisissa etsissä tehdään valikoivia hakkuita ja puustoa uudistetaan näin suunnitelallisein. Vastauksia tuli 10 kpl. Säästö- ja uudistusperiaatteen kannatus jakautui tasaisesti. Osa toivoi huonokuntoisten ja kuolleiden puiden aktiivista poistaista lähietsistä sekä pienpuuston siistiistä. Erityisesti katujen ja teiden varsien kasvillisuuden siistiistä toivottiin. Toisaalta osassa vastauksissa toivottiin luonnontilaisina kehittyvien alueiden salliista luontoarvojen ta. Lisäksi vastauksissa esitettiin toiveita. pienialaisten lähietsien ja Gallträskin ypäristön hoitotarpeista. 2.2 Maastoinventointi Maastoinventointi tehtiin elo-syykuussa Alue on jaettu etsikkökuvioihin. Maastossa kuvioittain itattiin puusto, ääritettiin kasvupaikka ja arvioitiin uut erityispiirteet kuten aiseallisesti arvokkaat puut. Tarvittaessa kuviolle on annettu toienpide-ehdotus. iden rajauksen näkee suunnitelakartoilta ja yksityiskohtaiset suunnitelatiedot kuvioluettelosta. 2.3 Suunnitelaluonnoksen esittely syksyllä Yleisötilaisuus ja asukaskysely Suunnitelaluonnos esiteltiin asukastilaisuudessa kaupungintalolla Tilaisuudessa oli ahdollista keskustella suunnitelaluonnoksesta. Tilaisuudessa jaettiin yös kyselyloakkeita joiden avulla kartoitettiin asukkaiden toiveita luonnonalueiden hoidosta. Suunnitelaluonnos oli arraskuussa nähtävillä yös kaupungintalon aulassa ja kirjastossa. Saoissa paikoissa oli jaossa yös kyselyloakkeita. Yleisötilaisuudessa kerättyjä koentteja:

4 Gallträskin rannassa, ulkoilureitin ja järven välissä, veden päälle kaartuvat puut ja rannan pensaat toivotaan säästettävän. Luontoarvojen ta kasvillisuutta ei tule siistiä liikaa. Paikoin näkyiä voi avata puuston ja pensaiden kasvun yötä utta pääasiassa rannan puiden ja pensaiden tulisi antaa kehittyä luontaisesti. Erityisesti rannan tervalepät ja suuret kuuset säästettävä. Kasavuoren etsässä poluille kaatuneiden puiden poistoa toivottiin jotta polut pysyisivät auki. Puistoaisina hoidettavilta alueilta toivottiin kantojen jyrsiistä. Maiseallisesti arvokkaina alueina voidaan pitää kaupunkiin johtavien väylien ypäristöjä ja keskeisten alueiden puistoalueita. Näillä alueilla on usein yös kulttuurivaikutusta kuten puutarhoista levinneitä kukkivia pensaita Asukaskyselyn palautteet Asukaskyselyyn saatiin vastauksia kahdeksan kappaletta. Sekä uudistus- että säästöperiaatteen ukaista hoitoa toivottiin. Säästöperiaate koettiin sopivaksi erityisesti laajeilla luonnonalueilla. Nykyinen lahopuun äärä etsissä koettiin keskiäärin sopivaksi. Kahdessa vastauksessa lahopuuta koettiin olevan nykyisellään liikaa. Kun puustoa joudutaan uudistaaan, puulajivalinnassa tulee ottaa huoioon sekä kuusen juurikäävän leviäisen estäinen että ilastonuutos. Kyselyn perusteella sekaetsiköt ovat toivottuja. Puuston uudistaisessa käytettävistä puulajeista kannatusta saivat kaikki kotiaiset puulajit: kuusi, änty, koivu ja jalot lehtipuut. Vanhat suuret puut ja jalot lehtipuut ovat tärkeitä aiseapuita. Kasavuoren etsä toivotaan säilytettävän tiheänä suojaetsänä. Avaria etsiä, joissa on hyvä näkyvyys, ei vastausten perusteella juuri kaivata. Kahdessa vastauksessa toivotaan Gallträskin alueen hoidettavan avarana. Vain yhdessä vastauksessa kaik Kauniaisten kaupungin oistaia etsiä toivottiin hoidettavan avarina. Erityisen suosittuja alueita vastausten perusteella ovat Kasavuorenetsä ja Gallträskin ypäristö. Yhdessä palautteessa annettiin yös kuviokohtaisia koentteja ja ehdotuksia. 3 Viheralueiden hoitoluokitus Suunnitelassa noudatetaan viheralueiden hoitoluokitusta. Luokitus kuvaa alueen hoidon ja käytön tavoitteita. Jokainen kuvio on sijoitettu parhaiten tavoitteita vastaavaan hoitoluokkaan. Lähietsät 123 ha Noin 80 % alueesta on lähietsiä. Lähietsät sijaitsevat lähellä asutusta ja niiden käyttö on runsasta. Puustoa ja uuta kasvillisuutta hoidetaan säännöllisesti. Lähietsät hoidetaan turvallisina, elinvoiaisina ja lajistoltaan onipuolisina. Lahopuita jätetään vain paikkoihin issä siitä ei aiheudu vaaraa liikkujille tai rakennuksille. Lähietsät on tarvittaessa jaettu alaluokkiin puistoetsät ja lähivirkistysetsät. Puistoetsiä on suunnitelassa yhdeksän hehtaaria. Puistoetsät sijaitsevat keskeisillä paikoilla ja kasvillisuus hoidetaan puistoaisena. Aluetta hoidetaan usein. Lähietsistä puolet on alaluokassa lähivirkistysetsä, 62 hehtaaria. Lähivirkistysetsiä ovat Kasavuoren etsäalue ja Gallträskin ypäristö. Lähivirkistysetsät ovat puistoetsiä laajepia luonnonalueita ja alueella on rakennettu ulkoilureitistö. Hoidon tavoite on hoidettu utta saalla oniuotoinen etsä. Luonnon oniuotoisuuskohteita esiintyy.

5 Suojaetsät, 9 ha prosenttia etsistä on luokiteltu suojaetsiksi. Suojaetsät sijaitsevat häiriötä aiheuttavan toiinnan läheisyydessä kuten asutuksen ja radan tai tien välissä. Puuston hoidon tavoite on kerroksellinen, suojaava kasvillisuus. Suojavaikutuksen ylläpito vaatii aktiivista hoitoa. Suojelualueet, 24 ha 15 prosenttia etsistä on suojelualueita. Alueilla olevat ulkoilureitit pidetään avoiina. Mahdolliset uut hoitotoienpiteet tehdään suojelualueiden erillisten hoito- ja käyttösuunnitelien ukaisesti. Lisäksi suunnitelassa on reilu hehtaari erityisalueita: luenkaatopaikka ja rakentaattoia tontteja. Puoliavoiia tai avoiia aiseaniittyjä on vajaa hehtaari. 4 Metsäalueiden nykytila Kauniaisten etsät ovat havupuuvaltaisia. Männyn osuus on hiean suurepi kuin kuusen. Lehtipuiden osuus on neljännes. Lehtipuista koivun osuus on suurin, lisäksi yleisesti esintyy. haapaa, raitaa ja leppiä. Lähes 70 % etsistä on keski-iältään vuotiaita. Kolasosa etsistä on nuorepia. Metsissä voi olla kuitenkin eri-ikäisiä puita joten pelkkä keski-ikä ei aina ole kuvaava. Havupuut voivat saavuttaa 250 vuoden iän tai eneänkin. Koivut voivat elää reilun 100 vuotta. Lehtipuista erityisen pitkäikäisiä ovat jalot lehtipuut tai, lehus, saarni ja jalavat. Kaupunkiypäristö on kuitenkin puille vaativa elinypäristö ja etenkin kuusi on tuhoaltis. kärsii helposti kuivuudesta ja on altis yrskytuhoille. Kuivuus ja vauriot juurissa tai rungossa altistavat kuuset lahottajille. Kauniaisissa kuusissa esiintyy tyvilahoa, lahon saastuttailla kasvupaikoilla kasvatettavaa puulajia tulee vaihtaa. Metsien kasvupaikat vaihtelevat rehevistä lehdoista kitukasvuisiin kallioalueisiin. Neljännes kasvupaikoista on reheviä lehtoja ja lehtoaisia kankaita, reilu neljännes tuoretta kangasta, viidennes kuivahkoa ja kuivaa kangasta. Viidennes on kallioalueita. 5 Luonnonhoidon tavoitteet 5.1 Miksi taajaaetsiä hoidetaan? Metsä on jatkuvasti uuttuva ypäristö. Puut kasvavat ja aikanaan yös kuolevat. Rehevillä kasvupaikoilla uutokset ovat nopeapia kuin karuilla kasvupaikoilla. Taajaaetsiä on hoidettava säännöllisesti jos etsät halutaan pitää jatkuvasti peitteellisinä ja hyväkuntoisina. Hoidon tavoitteena on onilajinen etsäluonto jossa kasvaa eri-ikäisiä puita ja uuta etsäkasvillisuutta kuten pensaita. Metsänhoidossa kuusen äärää joudutaan rajoittaaan. Puhtaat kuusikot varjostavat uuta kasvillisuutta ja syrjäyttävät valoa eneän vaativat ännyn ja lehtipuut. uudistuu hyvin alikasvokseen ja sitä kasvatetaankin sekapuuna uiden puiden kanssa. Havupuut ovat tärkeä talvisen vihreyden antajia. Suoen eteläisin rannikkoseutu, Kauniainen ukaan lukien, kuuluu heiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Tää nk. taivyöhyke on pohjoisepien havu- ja eteläisepien lehtietsien vaihettuisvyöhyke. Sen kasvillisuus on keskiäärin uuta aata vaateliaapaa ja. pähkinäpensasta ja jaloja lehtipuita esiintyy yleisesti. Kauniaisissa on ahdollista kasvattaa hyvin onilajisia etsiä.

6 5.2 Ilastonuutos Tutkiusten ukaan ilastonuutos heikentää Suoessa eniten kuusen kasvuolosuhteita. Vaikutuksen on ennustettu olevan voiakkain Etelä-Suoessa. Kuusen juuristo on pinnallinen ja isot kuuset tarvitsevat paljon vettä. Kuivat kesät ovatkin aiheuttaneet jo nykyisin kuusten kuoleista kuiveilla paikoilla. on pinnallisen juuristonsa ta altis yös yrskytuhoille. Kuuset enestyvät variin kosteilla kasvupaikoilla. Ilastonuutokseen tulee varau jo nykyisessä etsänhoidossa koska puiden ikä on pitkä. Metsiköitä tulisi kasvattaa sekapuustoisena ja lehtipuuvaltaisina. Jaloista lehtipuista tai kestää kuivuuttaa suhteellisen hyvin. Useiissa paikoissa Kauniaisissa on luontaisia taentaiia joita tulisi erityisesti suosia. 6 Hoitotoienpiteet 6.1 t Suunnitelakauden alussa puuston kokonaistilavuus on Hakkuita on esitetty 57 hehtaarille. Arvioitu hakkuupoistua suunnitelakauden aikana on Näin ollen suunnitelakauden alun puustoäärästä poistetaan kyenesosa. Poistuasta yli puolet on kuusta Harvennukset Hakkuista 28 hehtaaria on harvennushakkuita. Harvennuksissa puustosta poistetaan neljäsosa tai kolasosa. Huonokuntoisia puita poistetaan ja tiheiköt harvennetaan. Hoidetussa etsässä puilla on tilaa kasvaa, puut ovat pitkäikäisiä ja kestävät ypäristön rasitusta parein kuin hoitaattoat etsät. Valoisassa etsässä syntyy yös puuston kerroksellisuutta: isojen puiden alle kehittyy pienepiä puita. Jos huonokuntoisia isopia puita joudutaan poistaaan, paikalla kasvaa valiiksi nuorepia puita ja pensaita Erikoishakkuut Erikoishakkuita on suunnitelassa 28 hehtaaria. Erikoishakkuun tavoitteet vaihtelevat, kuvioittain on ääritelty hoitotarve. Erikoishakkuissa on sekä pienipiirteisiä että voiakkaapia, puuston uudistaiseen liittyviä hakkuita. Pienipiirteisissä hakkuissa poistetaan yksittäisiä huonokuntoisia puita tai annetaan suojelualueilla tilaa jaloille lehtipuille. Voiakkaapia hakkuita on esitetty huonokuntoisiin etsiköihin. Esierkiksi kuusivaltaisesa sekaetsässä voidaan poistaa kaikki huonokuntoiset puut ja säästää aiseapuiksi hyväkuntoisia äntyjä ja lehtipuita. Metsikön avartaisen yötä uusilla puuntaiilla on kasvutilaa. Hoitaattoat iäkkäät ja huonokuntoiset kuusivaltaiset etsät ovat vaikeita uudistaa ilan että puista poistetaan kerralla suurin osa. Tiheässä varjoisassa etsässä ei kehity taiia. Alueilla joilla kulutus on suurta tai taiia ei uusta syystä ole, taiia joudutaan hakkuun jälkeen istuttaaan. Juurikäävän lahottaien kuusien tilalle joudutaan istuttaaan uita puulajeja koska lahottajasieni leviää yös kuusentaiiin. Männyt ovat keskiäärin hyvin kestäviä, äntyvaltaisia etsiä voidaan kasvattaa yleensä pidepään kuin kuusivaltaisia. 6.2 Muut etsänhoitotyöt Muita hoitotöitä ovat taiikon- ja pienpuustonhoito, raivaus ja taiien istutus. Suurin osa, noin 38 hehtaaria, on pienpuustonhoitoa. Pienpuustonhoidossa isoan puuston alla kasvavaa nuorepaa puustoa harvennetaan. Taiikonhoitoa on ehdotettu viiden hehtaarin alalle. Taiikonhoidossa tiheä taiikko harvennetaan ja valitaan kasvatettavat puulajit. Harvennettu taiikko kasvaa nopeain kuin hoitaaton.

7 Raivausta on esitetty noin 10 hehtaarille. Polkujen ja ulkoilureittien varret pidetään raivauksin auki ja siisteinä. Lisäksi paikoin kuusialikasvoksen äärää rajoitetaan jotta esi. lehdot säilyisivät lehtipuuvaltaisina. Taiien istuttaista on esitetty kolelle kuviolle yhteensä noin puolen hehtaarin alalle. Istutusta on ehdotettu lähinnä lähietsiin jossa käyttö on suurta ja puustolla tärkeä suoja- ja aiseavaikutus. Jos luontaista taiiainesta ei ole tai taiikko on aukkoinen, istutus nopeuttaa uudistuista. 7 Luonnon oniuotoisuus Luonnonhoitosuunnitelassa on otettu huoioon etsä- ja luonnonsuojelulakien sekä etsäsertifioinnin ukaiset arvokkaat elinypäristöt. Lahopuuta on hyvä jättää sopiviin paikkoihin kaikessa etsänhoidossa. Metsien hoidossa pyritään onilajisiin etsiköihin. Kauniaisissa on tehty luontokartoituksia kasvillisuudesta, linnustosta, liito-oravista ja lepakoista. Lisäksi suojelluille alueille on tehty oia suunnitelia: Träskossenin hoito- ja kunnostussuunnitela 2002, Karvasbackan pähkinäpensaslehdon hoito- ja käyttösuunnitela 2005, Kasavuoren lehdon ja kallioetsäalueen hoito- ja käyttösuunnitelan tarkistus vuonna 2005 ja Kiikarivuoren jalopuuetsikön hoito- ja käyttösuunnitela Luontokartoitukset ja suunnitelat on otettu huoioon luonnonhoitosuunnitelan teossa. Suojelualueiden hoidon toteutuksessa on kuitenkin tutustuttava tarkepaan alueen hoito- ja käyttösuunnitelaan. 8 Hoito alueittain - Kasavuorenetsä ja Suursuo Kasavuoren etsäalueen virkistyskäyttö on aktiivista. Alueella on kuntorata jolla on talvisin hiihtolatu. Kasavuorenetsässä on yös kiintorastiverkko. Alueelle on ehdotettu harvennushakkuita lähinnä kuusivaltaisille kuvioille jotta etsiköt säilyisivät sekapuustoisina. Huonokuntoisia puita poistaalla ja tiheiköitä harventaalla saadaan kasvutilaa nuorealle puustolle. Ojitetun suursuon räeosat on jätetty hoidon ulkopuolelle, reheväällä itäosalla on tarpeen poistaa huonokuntoisia puita ja rajoittaa kuusen äärää. Lahopuita säästetään reittien ulkopuolella luonnon oniuotoisuuden ta. Kasavuoren länsiosan kallioalue ja sen kuusivaltaiset rinteet ovat suojelualuetta. Alueen eteläosassa on yös Karvasbackan suojeltu pähkinäpensaslehto. Suojelualueilla hoitotoienpiteet ovat erillisten hoito- ja käyttösuunnitelien ukaisia. - Gallträskin ypäristö Alue on tärkeä virkistys-, aisea- ja luontoarvojensa ta. Järveä kiertää ulkoilureitti. Reittien ypäristöt hoidetaan turvallisina utta kauepana reiteistä jätetään yös lahopuustoa. Tonttien ja reittien varsilta poistetaan kuitenkin vaaralliset puut ja erityisesti änty- ja koivuvaltaisilla kohdilla tiheiköitä harvennetaan. Alueella esiintyy lepakoita ja liito-oravia. Eläinten todennäköisellä siirtyäreitillä Gallträskistä koilliseen on säilytettävä oniuotoinen puusto. Vuoden 2008 liitoorava selvityksessä liito-oravan papanoita löytyi Kavallintieltä Gallträskiin laskevalta rinteeltä. Liitooravan kannalta tärkeintä on säilyttää kuusia ja haapoja. Gallträsk on lepakoille (vesisiippa) tärkeää saalistusaluetta ja varjostavaa puustoa ulkoilupolun ja rannan välissä tulee säilyttää. - Kiikarivuori Keskiosan kallioetsä jätetään hoidon ulkopuolelle. Reheväillä reuna-alueilla tiheiköitä harvennetaan ja poistetaan huonokuntoisia puita. Paikoin harvennetaan tiheää pienpuustoa. Kiikarivuoren pohjois-luoteisosa on suojelualuetta jota hoidetaan erillisen hoito- ja käyttösuunnitelan ukaisesti. Suojelualueella tehdään hyvin kevyitä toienpiteitä jalojen lehtipuiden ja pähkinäpensaiden hyväksi.

8 - Laskettelurinteen ypäristössä harvennetaan tiheäpuustoisia kuvioita ja poistetaan huonokuntoisia puita. Tiheät taiikot harvennetaan. - Vesitorninäen kallioalueet jätetään hoidon ulkopuolelle. Reheväpien reuna-alueiden puustoa harvennetaan ja poistetaan huonokuntoisia puita. - Kallioetsät Kallioiset alueet kaiklla Kauniaisissa on ahdollista jättää hyvin vähäiselle hoidolle. Kallioalueiden puusto on äntyvaltaista, harvaa ja pienikokoista. Kelot ovat osa kallioetsien aiseaa. Polkujen ja tonttien reunat tulee hoitaa. - Pieneät puistoalueet, rakentaattoat tontit Pienissä puistoetsissä on tärkeää turvallisuus, puuston elinvoiaisuus ja onilajisuus. Huonokuntoiset puut tulee poistaa ja nuoret tiheät puustot harventaa ajoissa. 9 Aikataulutus ja kustannusarvio ittain on annettu ajankohta toienpiteiden suorittaiseksi. Toteutusaika on ohjeellinen ja siitä voi tarvittaessa poiketa. Voi olla esierkiksi järkevää hoitaa lähekkäisiä kuvioita kokonaisuutena saaan aikaan. kertyä kustannus: 22 e/ 3 - kaato etsurityönä 15 e/ 3, puun ajo 7 e/ 3 tähteiden keräys e/ha Tulot puunyynnistä e Kustannukset: ja puiden ajo tähteiden keräys Muut etsänhoitotyöt Kustannukset yhteensä Yhteensä e e e e e Kustannusarvio on sua koko 10 -vuotiskauden ajalta. 10 Tiedot kuvioittain

9 Kunta Alue Ms kirja 2011 Osa 8 Sivu 1 / 84 paikka Kunta 235 Alue 2 Ms 1 kaikki jne. Rauduskoivu Vallitseva jakso Rauduskoivu ,2 Haapa ,1 Haraaleppä ,3 Raita ,3 C 1.1 Puistoetsä 12,9 Harvennushakkuu T 56 Pienpuuston hoito 2 v. hakk. Tiheä nuorehko lehtipuuetsä. Eniten koivua, yös haapaa runsaasti. Metsikön läpi kulkee rakennettu polku penkkeineen. Tiheä alikasvos: vaahteraa, pihlajaa, raitaa, uutaa taen taii. Polunvarsietsään istutettu jalavia. Harvennuksessa sekapuustoisuus säilytetään. Tavoite kerroksellinen etsikkö ja lisätä jalojen lehtipuiden osuutta. Harvennuksen yhteydessä erityisesti jalavan- ja taentaiille tehdään riittävä kasvutila. Harvennuksen jälkeen tiheä alikasvosvesakko harvennetaan. 1 1,1 0,2 ha Metsäaa Kangas Lehto ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Hienojakoinen kangasaa 1 1,0 1,1 ha Metsäaa Kangas Lehto ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Hienojakoinen kangasaa c /v Lp v kpl/ha c /v Vaahtera Vallitseva jakso ,3 Erikoishakkuu Rauduskoivu ,3Sairaat puut poistetaan Haapa ,5 Metsälehus ,2 Raita ,4 Vaahtera ,0 Ylispuusto ,3 Saarni ,1 Tai ,1 Tuoia C 1.1 Puistoetsä K 10 lla aiseallisesti erkittäviä jaloja lehtipuita: pari järeää taea ja iso kolihaarainen saarni, yös vaahteraa ja lehuksia. Istutettu serbiankuusta kahdeksi ryhäksi (2-3 korkeita), lisäksi pari pihtakuusta. Kehitetään jalopuuvaltaisena puistoetsikkönä. Jalojen lehtipuiden seasta/nuorepien vaahteroiden päältä poistetaan uutaa vanha koivu.

10 Osa 8 Sivu 2 / 84 paikka Tervaleppä Vallitseva jakso ,4 Erikoishakkuu Hieskoivu ,6Sairaat puut poistetaan Haapa ,7 Haraaleppä ,6 Tervaleppä ,3 Vaahtera ,2 Alikasvos ,4 Tuoi ,3 Vaahtera ,1 Tervaleppäkorpi S Suojelualue Muu arvokas elinypäristö T 4 Luonnonsuojelu-alue. Pohjoisosa harvapuustoisepi, eteläosa runsaspuustoisepi. Kuivepi länsi- ja eteläosa tuoretta lehtoa, järeät haavat tällä osalla kuviota. Maaston atalaat osat lähellä rantaa ja pohjoisosassa luhtaista ärepää korpea. Rannan lähellä runsaasti tervaleppää, seassa hieskoivua. Vaikeakulkuinen, runsaasti tuoea alikasvoksessa. Eteläpuolisen pyörätien reunasta kaadetaan noin viisi järeää lahovikaista koivua. Vallitseva jakso ,4 Erikoishakkuu ,1Ei raivausta ,1 Vaahtera ,2 Alikasvos , ,2 Vaahtera ,1 Ylispuusto ,7 Rauduskoivu ,4 Haapa ,3 C 1.2 Lähivirkistysetsä T 28 Kenttäkerroksen kasvillisuus vähentynyt varjostuksen ta. Tien- ja tontinreunoilta kaadetaan huonokuntoiset puut. 1 3,1 0,1 ha Kituaa Kangas Kallio, hietikko -- Ei tietoa Ojittaaton kangas Kallio tai kivikko ,0 1,2 ha Metsäaa Kangas Lehto ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Multaaa c /v 1 3,0 0,6 ha Metsäaa Kangas Lehtoainen kangas ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Lp v kpl/ha c /v Vallitseva jakso , ,1 Alikasvos ,3 Vaahtera ,3 C 1.2 Lähivirkistysetsä n itäosassa noin 10 kpl vaahteroita, pituus noin viisi etriä.

11 Osa 8 Sivu 3 / 84 paikka Vallitseva jakso , ,8 Haapa ,8 Raita ,1 Alikasvos ,3 Harvennushakkuu T 80 0, ,4 Vaahtera ,2 C 1.2 Lähivirkistysetsä Suuret harsuuntuvat kuuset poistetaan. Myös pieneät huonokuntoiset kuuset poistetaan. Männyt ja haavat otetaan esille. 1 3,2 0,2 ha Metsäaa Kangas Lehtoainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 4,0 1,7 ha Metsäaa Korpi Lehto ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Turvekangas Turveaa c /v Vallitseva jakso ,8 Erikoishakkuu ,2Sairaat puut poistetaan ,7 Rauduskoivu ,9 Hieskoivu ,4 Haraaleppä ,2 Tervaleppä ,3 Alikasvos , ,4 Tuoi ,2 Vaahtera ,8 C3 Suojaetsä T 4 Alikasvoksessa lehtipuuvesakkoa: haraaleppää, tuoea, pihlajaa. Muutaia poistettavia puita: Vanhan Turuntien päälle taipuneita haraaleppiä. Parkkipaikan reunalta uutaan haraalepän kaato. n keskiosassa tien ja ojan välissä kole kuollutta kuusta, nää jätetään.

12 Osa 8 Sivu 4 / 84 paikka Vallitseva jakso ,4Suositaan äntyä ,5 Rauduskoivu ,7 Hieskoivu ,2 Alikasvos , ,4 Pihlaja ,2 Ylispuusto , , ,3 Haapa ,2 C3 Suojaetsä 6,8 Harvennushakkuu T 60 Pienpuuston hoito v. Länsiosassa kasvupaikka lehtoainen kangas, isot ännyt, kuuset ja haavat länsiosassa. Suuriat kuuset läpiitaltaan 50 c. n itäosaan entäessä kuusten koko pieneneee ja valtapuuksi vaihtuu änty. Puustoa kasvatetaan kerroksellisena. Haavat säästetään jos vain hyväkuntoisia. valtaisilla kohdilla suositaan hyvälatvaisia äntyjä koska änty kestävä. Myös hyvälatvaisia kuusia (pitkä elävä latvus) ja puuaisia pihlajia suositaan. Pienpuusto harvennetaan hakkuun yhteydessä. Vallitseva jakso ,3 Ylispuiden poisto ,7Sairaat puut poistetaan ,3 Pihlaja ,3 Ylispuusto , ,8 Rauduskoivu ,8 C3 Suojaetsä Haapoja T 45 Pienpuuston hoito v. Suunnitelakauden loppupuolella kuivalatvaisten ylispuukoivujen kaato. Hyväkuntoiset ylispuuännyt ja -lehtipuut säästetään. n jälkeen nuorten äntyjen ja kuusten harvennus. Harvennetaan säästeliäästi koska hoidon tavoite tiheä suojaetsä. jen kasvua haittaavat kuuset raivataan pois, kuusta jää silti runsaasti kuviolle. Myös tiheät kuusiryhät harvennetaan. n länsisosassa ei juuri ole ylispuita vaan nuori lehtipuuvesakko, vesakko harvennetaan saalla. 1 5,0 0,4 ha Metsäaa Korpi Tuore kangas ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Turvekangas Turveaa c /v 1 6,0 0,6 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo Y1 Ylispuustoinen taiikko Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 7,0 0,1 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Ojitettu kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Vallitseva jakso , , ,9 Rauduskoivu ,0 Haraaleppä ,8 C3 Suojaetsä Pienpuuston hoito Alikasvoksena lehtipuuvesakkoa joka harvennetaan suunnitelakauden lopussa, suositaan jaloja lehtipuita kuten vaahteraa. Tarvittaessa huonokuntoisia vallitsevan jakson puita poistetaan.

13 Osa 8 Sivu 5 / 84 paikka Vallitseva jakso , ,3 Rauduskoivu ,3 Haapa ,3 C1 Lähietsä Pienpuuston hoito Alikasvoksessa paikoin taen- ja kuusentaiia. Rinteen alaosassa harvasti haapoja, haapojen alla lehtipuuvesakko joka harvennetaan sopivaan tiheyteen. Vanhojen kuusten kuntoa tarkkaillaan, poistetaan vasta kun alkavat kuolla / yrskytuhon jälkeen. Syntyviin aukkopaikkoihin voi istuttaa ännyn ja/tai koivun taiia. Rauduskoivu Vallitseva jakso , ,7 Rauduskoivu ,7 Tai ,0 C1 Lähietsä Myös pihlajaa ja hieskoivua. Taiikon hoito Rauduskoivu Vallitseva jakso , ,1 Rauduskoivu ,3 Haapa ,8 Raita ,7 Alikasvos , ,1 Haapa ,2 Haraaleppä ,6 Raita ,7 C1 Lähietsä n eteläosassa noin 10 etriä korkea pihta. Pohja raivattu pari vuotta sitten, nyt nuorta lehtipuuvesakkoa. 1 11,0 0,2 ha Muu aa ,0 0,4 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 9,0 0,2 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo T2 Taiikko yli 1.3 Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 10,0 0,3 ha Metsäaa Kangas Lehtoainen kangas ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Hienojakoinen kangasaa c /v Lp v kpl/ha c /v

14 Osa 8 Sivu 6 / 84 paikka Rauduskoivu Vallitseva jakso , , ,1 Rauduskoivu ,5 Haraaleppä ,2 Tai ,1 C1 Lähietsä Taiikon hoito Isot kuuset poistettu pari vuotta sitten. Ulkoiluväylän varressa ryhä vanhepia haraaleppiä, noin 10 korkeita. Pari sebraännyn taiea. Vallitseva jakso , ,1 Rauduskoivu ,6 Pihlaja ,1 Tai ,9 Ylispuusto , ,0 C1 Lähietsä Alikasvoksessa runsaasti nuorta lehtipuuvesakoa,. koivua ja uutaa tai. 1 12,0 0,1 ha Metsäaa Kangas Lehtoainen kangas ja vastaava suo T2 Taiikko yli 1.3 Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 13,0 0,1 ha Metsäaa Kangas Lehtoainen kangas ja vastaava suo 05 Suojuspuuetsikkö Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 14,0 0,6 ha Metsäaa Kangas Lehto ja vastaava suo 02 Nuori kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Hienojakoinen kangasaa c /v Rauduskoivu Vallitseva jakso , ,3 Rauduskoivu ,7 Haapa ,3 Haraaleppä ,6 Pihlaja ,4 Raita ,4 Alikasvos , ,2 Rauduskoivu ,1 Hieskoivu ,7 Pihlaja ,7 Ylispuusto , ,1 Hieskoivu ,2 Tervaleppä ,3 Pähkinäpensas C1 Lähietsä Rehevä korpi Muu arvokas elinypäristö Pienpuuston hoito n pohjoisosassa lehtokorpi, eteläosassa tihkupinta/korpi jossa tervaleppää ja saniaisia (kartalla vihreä rajaus). Korpialueiden väleissä ja reunoilla kangasetsää jonka pienpuustoa harvennetaan suunnitelakauden lopussa. Saalla harvennetaan tiheät koivuryhät.

15 Osa 8 Sivu 7 / 84 paikka Vaahtera Vallitseva jakso , ,0 Rauduskoivu ,1 Pihlaja ,8 Raita ,1 Tai ,1 Vaahtera ,3 Ylispuusto , , ,1 Rauduskoivu ,4 Haapa ,4 Vaahtera ,6 C1 Lähietsä Taiikon hoito Tienreunassa kasvupaikka lehto,. kaksi puuaista tuoea. Paljon tuoipihlajaa, noin etrin korkuista, raivattu ja vesonut sen jälkeen. Osin kallioinen. Kasvatetaan lehtipuuvaltaisena sekapuustona. 1 15,0 0,3 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo Y1 Ylispuustoinen taiikko Ojittaaton kangas Kivinen hienojakoinen kangasaa c /v 1 16,0 0,3 ha Metsäaa Kangas Lehto ja vastaava suo 05 Suojuspuuetsikkö Ojittaaton kangas Hienojakoinen kangasaa c /v Vallitseva jakso , ,1 Hieskoivu ,1 Tervaleppä ,1 Pihlaja ,7 Tuoi ,2 Vaahtera ,1 Ylispuusto , , ,9 Hieskoivu ,9 Tervaleppä ,1 Korpipaatsaa C1 Lähietsä Taiikon hoito Taiikonhoito puiden ollessa lehdessä. Kuusen lisäksi suositaan tervaleppää, tuoea ja vaahteraa.

16 Osa 8 Sivu 8 / 84 paikka 1 17,0 0,7 ha Metsäaa Kangas Lehto ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Hienojakoinen kangasaa c /v Vallitseva jakso ,5Sairaat puut poistetaan ,4 Rauduskoivu ,6 Haapa ,3 Haraaleppä ,3 Alikasvos ,8 Raita ,2 Vaahtera ,6 Pähkinäpensas C 1.1 Puistoetsä 8,0 Harvennushakkuu T 33 Pienpuuston hoito Alikasvoksena runsaasti nuorta vaahteraa, pihlajaa ja vähän tuoea. n itäosassa kaksi vuorijalavaa, noin 7 korkeita. Harvennus: Ulkoiluväylän varrelta poistetaan kpl huonokuntoista (pihkaa valuvaa ja/tai harsuuntuvaa) kuusta, reitin varrella kuusten juuret vaurioituneet. Reitin länsiosasta kaadetaan noin 5 kpl vanhoja koivuja. Vanhojen koivujen alla. vaahteraa ja puuaisia pihlajia joten tilalla on valiiksi nuoria hyväkuntoisia puita. Myöhein tiheän pienpuuston harvennus ja huonokuntoisia ylispuita poistetaan tarpeen ukaan. Raita Vallitseva jakso ,9 Erikoishakkuu Haapa ,9Sairaat puut poistetaan Pihlaja ,3 Raita ,7 Vaahtera ,0 C3 Suojaetsä K 10 Vaikeakulkuinen jyrkkä rinne, osin kalliota. Pihan, rakennusten ja polun reunoilta poistetaan lahot puut kuten vanhat lahot raidat. Alikasvoksessa nuorepaa lehtipuustoa. 1 19,0 0,3 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa Kehityskelpoinen, tyydyttävä (aukkoinen,harva) 1 18,0 0,1 ha Metsäaa Kangas Lehtoainen kangas ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Kivinen hienojakoinen kangasaa c /v Lp v kpl/ha c /v Vallitseva jakso , , ,8 Rauduskoivu ,5 Alikasvos , ,0 Pihlaja ,4 Tai ,0 C3 Suojaetsä n länsiosassa aukko jossa vain yksittäisiä äntyä, uutaa puuainen pihlaja ja haapa. Itäosassa tiheäpi kuusivaltainen etsikkö.

17 Osa 8 Sivu 9 / 84 paikka Vallitseva jakso , ,0 Haapa ,7 Raita ,6 C3 Suojaetsä Laskettelurinteen reunassa reheväpää siirrettyä aa-ainesta jossa haapaa, raitaa, pari koivua ja kuusi. Vallitseva jakso , , ,8 Rauduskoivu ,5 Haapa ,6 Alikasvos , ,5 C3 Suojaetsä Ei toienpidetarvetta suunnitelakaudella. Myöhein kuusten kunto tarkistettava ja tarvittaessa kuusen harvennus. Vallitseva jakso , ,6 Rauduskoivu ,3 Haapa ,5 C 1.2 Lähivirkistysetsä Kallioinen etsä. Kuusta poistettu harvennuksessa. 1 20,0 0,1 ha Kituaa Kangas Kallio, hietikko -- Ei tietoa Ojittaaton kangas Kallio tai kivikko c /v 1 21,0 0,2 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 22,0 0,3 ha Metsäaa Kangas Kuivahko kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 22,1 0,2 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Vallitseva jakso , , ,9 Rauduskoivu ,3 Alikasvos , ,1 Rauduskoivu ,3 Haapa ,3 C1 Lähietsä Kuusta harvennettu vasta, ei toienpidetarvetta suunnitelakaudella.

18 Osa 8 Sivu 10 / 84 paikka Vallitseva jakso ,7 Erikoishakkuu ,7Sairaat puut poistetaan ,8 Rauduskoivu ,2 C1 Lähietsä T 20 Ulkoiluväylän varsilla uutaia vaurioituneita kuusia. Lisäksi äntyjen ypäriltä kaadetaan uutaia kuusia jotta äntyjen latvus säilyy. Rauduskoivu Vallitseva jakso ,6Suositaan koivua ,2 Rauduskoivu ,9 Kontortaänty ,2 C1 Lähietsä 10,0 Harvennushakkuu T 58 Harvennus suunnitelakauden loppupuolella. Suositaan erityisesti koivua, harvennetaan kuitenkin kaik puulajeja sekapuustoisuus säilyttäen. lla kontortaäntyjä itäkulassa. Ulkoiluväylä kuvion halki. Vallitseva jakso ,1 Ensiharvennus ,7Suositaan äntyä ,4 Ylispuusto , ,9 Rauduskoivu ,3 Haapa ,3 C1 Lähietsä T 26 Kivinen etsäinen rinne. Vanhat järeät änty-ylispuut aiseallisesti erkittäviä, alla nuorepi kuusivaltainen puusto. Nuoreat kuusi- ja äntyryhät harvennetaan. Harvennuksessa poistetaan puolet kuusista. valtaisilla valoisiilla kohdilla yös uutaia taia. 1 23,0 0,4 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 24,0 0,5 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 02 Nuori kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 25,0 0,4 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 02 Nuori kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 26,0 0,1 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo T2 Taiikko yli 1.3 Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Rauduskoivu Vallitseva jakso , ,1 Rauduskoivu ,3 Pihlaja ,2 Tai ,3 Ylispuusto ,5 Haapa ,3 Pihlaja ,3 C1 Lähietsä Taiikon hoito Viie vuosina isot kuuset poistettu ja vesakko raivattu vasta. Suunnitelakauden lopussa taiikon harvennus. Säilytetään sekapuustoisuus.

19 Osa 8 Sivu 11 / 84 paikka Rauduskoivu Vallitseva jakso , , ,0 Rauduskoivu ,2 Haapa ,1 Tai ,0 Ylispuusto , ,2 Rauduskoivu ,1 C 1.2 Lähivirkistysetsä Reikäperkaus 2012 v hakk. Taiikon hoito Nuori taiikko (kuuset poistettu), taiikossa yös pihlajaa ja uutaa vaahterantaii. Tienreunassa uutaia uuta puustoa isopia kuusia ja lehtipuuvesakkoa. Suunnitelakauden alussa reikäperkaus ännyntaiille jotta eivät jää lehtipuiden, koivun ja pihlajan, alle. Taiikon ollessa pientä ei kannata harventaa vielä tasaisesti, äntyjen kasvutilan varistus riittää. Myöhein suunnitelakauden puolivälissä varsinainen taiikonhoito. Tavoite änty-rauduskoivuvaltainen etsä jossa yös kuusta, taea, haapaa ja vaahteraa. Vallitseva jakso , ,8 Alikasvos ,2 Haapa ,2 C 1.2 Lähivirkistysetsä Kaavoitettu rakentaiseen. Piste kartalla jalopuuryhä kuivalla kalliokedolla: kaksi lahovikaista elävää taea (lp 22 c), yksi taista kuollut, noin 10 kpl vaahteraa (lp 15 c), kaikki jalopuut noin 12 korkeita. lla paikoin yös rauduskoivun- ja taentaiia. 1 27,0 0,6 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo T1 Taiikko alle 1.3 Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 28,0 0,8 ha Kituaa Kangas Kallio, hietikko -- Ei tietoa Ojittaaton kangas Kallio tai kivikko c /v 1 29,0 0,9 ha Metsäaa Kangas Kuivahko kangas ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Vallitseva jakso , ,0 Rauduskoivu ,7 Alikasvos ,7 Harvennushakkuu T 52 2, ,4 C 1.2 Lähivirkistysetsä Kaavoitettu rakentaiseen. Hoidetaan lähivirkistysetsänä toistaiseksi. Harvennus jotta puilla säilyy kasvutila ja etsikkö pysyy hyväkuntoisena. Huonokuntoiset puut poistetaan ja tiheät ryhät harvennetaan. Sopivaan kohtaan jätetään tiheikköä. Suositaan äntyä koska kasvupaikalla kestävin.

20 Osa 8 Sivu 12 / 84 paikka Vallitseva jakso , ,5 Rauduskoivu ,3 Haapa ,6 Alikasvos ,0 Harvennushakkuu T 53 Pienpuuston hoito 2 v. hakk. 0,4 Haapa ,1 Vaahtera ,3 C1 Lähietsä Osa ännyistä kasvaa liian tiheässä ja ovat siksi huonolatvaisia. Yksi kuollut änty. Männyt, joilla enää pieni elävä latvus, poistetaan. Hyvälatvaiset ännyt säästetään. Poistetaan noin puolet puista. Alikasvoksessa vaahteraa jota kasvatetaan. Haapa Vallitseva jakso Haapa ,3 Pihlaja ,1 Vaahtera ,1 Ylispuusto ,6 Erikoishakkuu T 19 Pienpuuston hoito , , ,1 Rauduskoivu ,3 Haapa ,1 Metsälehus ,3 S Suojelualue Taia Kiikarivuoren jalopuuetsikkö suojeltu luontotyyppi. Länsipuolella kallionaluslehdosta poistetaan läpiitaltaan alle 30 c kokoisia kuusia. Kallionaluslehdossa runsaasti pähkinäpensaita, paikoin yös taen taiia. Pienpuustoa harvennetaan pähkinää ja jaloja lehtipuita suosien. Lehtipuuvesakko erityisen tiheää rinteessä kuvion 30.1 lähellä. Suuri tai kuvion keskiosassa. Kiikarivuoren jalopuuetsikön hoito- ja käyttösuunnitela: tavoite jalopuuston ja pähkinäpensaston säilyttäinen ja lisääinen. Lehtoalueilla kuusen äärää kontrolloidaan, vain yksittäisiä kuusia jätetään kasvaaan. Kuusten hakkuutähteet poistettava. 1 30,1 0,1 ha Muu aa ,1 0,1 ha Metsäaa Kangas Lehtoainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Hienojakoinen kangasaa c /v 1 30,0 0,8 ha Metsäaa Kangas Lehtoainen kangas ja vastaava suo Y1 Ylispuustoinen taiikko Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Lp v kpl/ha c /v Mekaaninen raivaus B3 Maiseaniitty ja laidunalue Aseakaavassa puisto. Avoin hoitaaton niitty. Nuorta lehtipuuvesakkoa harvakseltaan, vesakko raivataan pois. Hoidetaan avoiena aiseaniittynä.

21 Osa 8 Sivu 13 / 84 paikka Vallitseva jakso , ,3 Rauduskoivu ,3 Haapa ,6 C 1.2 Lähivirkistysetsä 5,4 Harvennushakkuu T 51 Pienpuuston hoito 5 v. hakk. Kauniaisten lepakkokartoitus 2006: Lepakoiden tärkeä siirtyäreitti Gallträskin ja Lippajärven välillä. Alikasvoksena harvakseltaan pihlajan-, haavan- ja taentaiia. Kevyt harvennus jossa poistetaan kuusia, kasvupaikka sopivapi ännylle ja lehtipuille. Männyt otetaan esille poistaalla kuusia niiden ypäriltä. Myös taentaiia suositaan, tavoite kasvattaa taea sekapuustona. Taentaiista suuriat ovat 3 korkeita, suurin osa alle 1. n keskellä kalliokupare. Länsiosassa rakentaaton tontti, hoidetaan toistaiseksi lähietsänä koko aluetta. Vallitseva jakso , ,7 Alikasvos ,1 Erikoishakkuu K 10 Pienpuuston hoito , ,0 Rauduskoivu ,2 Hieskoivu ,7 Pihlaja ,5 Pähkinäpensas C 1.2 Lähivirkistysetsä Piste kartalla: kuusten alla lehuksia, korkein noin 6 korkea. Lehusten ypäriltä voi kaataa noin viisi isoa kuusta jotta lehuksilla tilaa kasvaa. lla konkelo. Pieniä taentaiia. n pohjoisrajalla kaksi järeää lehusta. 1 31,0 0,7 ha Metsäaa Kangas Kuivahko kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 32,0 0,7 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 32,1 0,4 ha Metsäaa Kangas Lehtoainen kangas ja vastaava suo Y1 Ylispuustoinen taiikko Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Vallitseva jakso Haapa ,1 Metsälehus ,0 Pihlaja ,0 Tai ,0 Ylispuusto ,2 Erikoishakkuu K 0Reikäperkaus , , ,8 Haapa ,6 Metsälehus ,1 Tai ,0 S Suojelualue Kiikarivuoren jalopuuetsikkö suojeltu luontotyyppi. Hoitotoienpiteet jalojen lehtipuiden hoitaiseksi ja lisääiseksi. Kaadetaan yksittäisiä puita jalojen lehtipuiden ypäriltä,. taen vierestä haapa, kuollut kuusi lehuksen vierestä. Nuorille jaloille lehtipuille tehdään kasvutilaa raivaaalla uuta puustoa niiden ypäriltä. Runsaasti järeää kuusilahopuuta, suurin osa aapuita, noin 20 kpl kuviolla. Kiikarivuoren jalopuuetsikön hoito- ja käyttösuunnitela: hoidon tavoite jalopuuston ja pähkinäpensaston säilyttäinen ja lisääinen. Alueen uu lajisto huoioitava. Lehtoalueilla kuusen äärää kontrolloidaan.

22 Osa 8 Sivu 14 / 84 paikka 1 33,0 3,0 ha Kituaa Kangas Kallio, hietikko -- Ei tietoa Ojittaaton kangas Kallio tai kivikko Ei toienpiteitä Vallitseva jakso , , ,3 Ylispuusto , ,9 C 1.2 Lähivirkistysetsä Kauniaisten lepakkokartoitus 2006: Lepakoiden tärkeä siirtyäreitti Gallträskin ja Lippajärven välillä. Hidaskasvuinen kallioetsä. Paikoin lahopuita, erityisesti pystyynkuolleita kuusia. Lahopuut säästetään luonnon oniuotoisuuden ta. Vallitseva jakso , , ,9 Haapa ,3 S Suojelualue Kallioinen rinne, ei hoitotarvetta. Kiikarivuoren jalopuuetsikkö suojeltu luontotyyppi. Kiikarivuoren jalopuuetsikön hoito- ja käyttösuunnitela: hoidon tavoite jalopuuston ja pähkinäpensaston säilyttäinen ja lisääinen. Alueen uu lajisto huoioitava. Kauniaisten lepakkokartoitus 2006: Lepakoiden tärkeä siirtyäreitti Gallträskin ja Lippajärven välillä. Lp v kpl/ha c /v 1 33,1 0,8 ha Metsäaa Kangas Kuivahko kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa Lp v kpl/ha c /v Ei toienpiteitä 1 34,0 0,2 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 05 Suojuspuuetsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Vallitseva jakso , ,1 Rauduskoivu ,1 Hieskoivu ,1 Pihlaja ,3 Tai ,1 Ylispuusto , , ,4 Haapa ,4 C1 Lähietsä Taiikon hoito Kasvatetaan sekapuustoisena: tavoite tai-rauduskoivu-kuusisekaetsä. Taiikonhoidossa erityisesti kuusen osuutta vähennetään jotta lehtipuilla tilaa kasvaa. Lisäksi harvassa kasvavista kuusista kehittyy kauniita pitkälatvaisia puita. Ylispuut säästetään, vain huonokuntoisia ylispuita poistetaan tarpeen ukaan.

23 Osa 8 Sivu 15 / 84 paikka 1 34,1 0,1 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa Kehityskelpoinen, tyydyttävä (aukkoinen,harva) Vallitseva jakso ,4 Erikoishakkuu ,6Sairaat puut poistetaan Haapa ,1 Pihlaja ,1 Tai ,1 Vaahtera ,4 Ylispuusto , , ,3 Rauduskoivu ,0 C1 Lähietsä K 25 Pienpuuston hoito 5 v. hakk. Rakentaaton tontti, eteläosassa yös kapea kaistale virkistysaluetta. Koko aluetta hoidetaan toistaiseksi lähietsänä. Huonokuntoiset ylispuukoivut poistetaan. Vallitsevan puuston alla nuorepaa lehtipuuvesakkoa. Pienpuusto harvennetaan vaahteraa suosien. Vallitseva jakso ,2 Erikoishakkuu ,2Sairaat puut poistetaan ,9 Hieskoivu ,6 Haapa ,5 C1 Lähietsä Tervaleppiä T 24 Pienpuuston hoito 4 v. hakk. Kauniaisten lepakkokartoitus 2006: Lepakoiden tärkeä siirtyäreitti Gallträskin ja Lippajärven välillä. Pystyynkuolleita kuusia: pohjoisosassa pari polun varrella ja Alppitien reunassa huonokuntoisia ja kuolleita kuusia, eteläosassa ilajohdon lähellä kallioisella kohdalla kole kuollutta kuusta. Pohjoisosassa soistunut painanne. Lehtipuuvesakkoa,. runsaasti taentaiia. Eteläosassa tontinreunassa tiheä vesakko. Kuolleiden ja huonokuntoisten puiden kaato kadun-, tonttien- ja polkujen varsilta, osa rungoista jätetään aapuiksi. 1 35,1 0,4 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa Kehityskelpoinen, tyydyttävä (ylitiheä,hoitaaton) Lp v kpl/ha c /v 1 35,0 0,6 ha Metsäaa Kangas Kuivahko kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Lp v kpl/ha c /v Vallitseva jakso ,7 Erikoishakkuu ,0Maiseapuita jätetään ,5 Rauduskoivu ,3 Haapa ,9 C1 Lähietsä T 107 Pienpuuston hoito 1 v. hakk. Kaksi rakentaatonta tonttia, puusto hoitaaton. Tienvarsietsikkö. Hoidetaan lähietsänä niin kauan kuin rakentaisesta ei tietoa. Männyt ja haavat pääasiassa hyväkuntoisia, kuuset huonokuntoisia. Kuuset ja uut lahovikaiset puut poistetaan. Harvennuksen jälkeen änty-haapaetsikkö. n jälkeen pienpuusto siistitään, taia ja uita kasvatuskelpoisia nuoria lehtipuita kasvatetaan. n pohjoisosa kallioista etsää jossa puustonhoitotarve vähäinen.

24 Osa 8 Sivu 16 / 84 paikka Vallitseva jakso , ,4 Rauduskoivu ,2 Haapa ,5 C 1.2 Lähivirkistysetsä 7,0 Harvennushakkuu T 43 Pienpuuston hoito 3 v. hakk. Tienvarsietsä. n halki ilajohto. Kevyt harvennus jossa poistetaan lähinnä huonokuntoisia koivuja ja kuusia. Alikasvoksessa. pihlajaa, taea ja haapaa. Piste kartalla: kallionreunassa tai, korkeus 12. Tai otetaan esille kaataalla ypäriltä raita ja haapa. Vallitseva jakso ,9Yläharvennus ,1 Hieskoivu ,9 Tervaleppä ,4 Raita ,3 Alikasvos , ,6 Tai ,1 C1 Lähietsä 4,5 Harvennushakkuu T 51 Pienpuuston hoito 1 v. hakk. Ohutturpeinen, hienojakoinen aalaji. Poistetaan kuusia ja lahot koivut. Männyt ja hyväkuntoiset lehtipuut ja kuuset säästetään. Tavoite lisätä lehtipuuston osuutta. Muutaa tai,. kuvion itäosassa isojen kuusten keskellä, kuuset taen ypäriltä poistetaan. Länsiosassa tontireunasta poistetaan kuuset, tai ja tervalepät otetaan esille. Jos vahinkoriskiä haluaa inioida, isot kuuset ojan eteläpuolelta poistetaan. Vielä hyväkuntoisia, kuntoa kuitenkin tarkkailtava. Lehtipuuvesakkoa, yös taen- ja vaahterantaiia, pähkinäpensaita, pieniä kuusentaiia. Pienpuustonhoidossa suositaan lehtipuita. Puuaisia pihlajia. 1 36,0 0,7 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 36,1 0,5 ha Metsäaa Korpi Lehto ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Turvekangas Turveaa c /v 1 37,0 0,2 ha Metsäaa Kangas Kuivahko kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Vallitseva jakso ,0 Harvennushakkuu T ,9Suositaan äntyä Sairaat puut poistetaan 2,1 C1 Lähietsä 27 Pieni kuvio kahden tontin välissä. valtainen, seassa kuusta. Polku kuvion läpi, polun varrella uutaa pystyynkuollut kuusi ja koivu. Kevyt harvennus kuolleiden ja huonokuntoisten puiden poistaiseksi. Kuivahkon ja kivisen kasvupaikan ta suositaan äntyä. Lahopuita ei jätetä koska kuvio sijaitsee lähellä tontteja ja polku kuvion läpi.

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua. Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva

Lisätiedot

Liite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio

Liite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio Liite. Mustauoren aastokatseluksen uistio Aika Paikka Läsnä.. klo 9.. Siuruainen Antti Mikkola Jyri Metsäsuunnittelija Järjestöedustaja Koollekutsuja Mustauoren aastokäynnin uistio Luontojärjestöt ehdottiat

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua. Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7

Lisätiedot

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Metsänhoitotyöt kuvioittain Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren

Lisätiedot

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26 Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua. Kunta Alue Ms 593 463 42 kirja 2017 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 593 Alue 463 Ms 42 MYLLYRINNE Vallitseva jakso 10 1 3 2 4 0 0 1,4 8 0 200 3 3 1 0 0 0,2 10 1 1400 3 3 3 0 0 1,2 Taimikon hoito 2020-2022

Lisätiedot

Metsäohjelma 2016 16.11.2015

Metsäohjelma 2016 16.11.2015 Metsäohjelma 2016 16.11.2015 Espoon kaupunki 2015 Metsäohjelma 2016 1 Yhteenveto Tähän metsäohjelmaan on koottu Espoon kaupungin metsissä vuoden 2016 aikana tehtävät hakkuu- ja hoitotyöt. Vuosityöohjelman

Lisätiedot

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua. Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus

Lisätiedot

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18 Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3 KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua. Kunta Alue Ms 420 558 502 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 420 Alue 558 Ms 502 TYRYNLAHTI Vallitseva jakso 31 40 2151 15 13 275 11 243 31 40 2151 15 13 275 11 243 18,9 18,9 Ensiharvennus 2015 2017

Lisätiedot

MAUNULAN LUONNONHOIDON TOTEUTUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2021

MAUNULAN LUONNONHOIDON TOTEUTUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2021 MAUNULAN LUONNONHOIDON TOTEUTUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2021 Helsingin kaupunki Rakennusirasto 2012 Helsingin kaupunki Rakennusirasto Maunulan luonnonhoidon toteutussuunnitela uosille 2012-2021 SISÄLTÖ

Lisätiedot

ALA- MALMIN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

ALA- MALMIN LUONNONHOITOSUUNNITELMA ALA- MALMIN LUONNONHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2019 He l s i ngi n ka upungi n r a k e nnus i r a s to Ka tu- ja pui s to- os a s to 2 00 9 Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.

Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää. HAULITORNIN-TIPOTIEN PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Pispalan valtatien ja Ratakadun välisen alueen Haulitornista itään. Tavoitteena on avata näkymiä Pispalan valtatieltä ja sen vierellä kulkevalta

Lisätiedot

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).

Lisätiedot

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Metsäsuunnitelma antaa vankan pohjan metsäomaisuuden hoitoon ja sen arvonmääritykseen. Suunnitelma tehdään metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti

Lisätiedot

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4 LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa,

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life

Lisätiedot

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Puistometsäsuunnitelmassa korostuu luonnon monimuotoisuus. Näillä lähivirkistysalueilla pyritään säilyttämään puusto elinvoimaisena harvennuksilla

Lisätiedot

KÄPYLÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2019

KÄPYLÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2019 KÄPYLÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2019 Helsingin kaupungin rakennusirasto Katu- ja puisto-osasto 2009 Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0 1262 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti

Lisätiedot

Kuviokirja Kuitua. Kasvu. Hakkuu. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, tyydyttävä (aukkoinen,harva) Kasvu. Hakkuu. Kasvu.

Kuviokirja Kuitua. Kasvu. Hakkuu. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, tyydyttävä (aukkoinen,harva) Kasvu. Hakkuu. Kasvu. Kunta Alue Ms 49 1 32 Lohko Kuviokirja 2012 Sivu 1 / 83 Kuvio Ala paikka Kehitysluokka Pääpuulaji Osa 8 Kunta 49 Alue 1 Ms 32 1 100 0,2 ha Muu maa B3 Maisemaniitty ja laidunalue Kevyenliikenteenreitti.

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Peruskuvioluettelo. Pituus m. Määrä/ha m 3 tai kpl. Kuusi 64 5,7 27 kpl 0. Mänty 64 6,0 220 kpl 0 0,1. keskiarvo 64 5,9 242 kpl 0

Peruskuvioluettelo. Pituus m. Määrä/ha m 3 tai kpl. Kuusi 64 5,7 27 kpl 0. Mänty 64 6,0 220 kpl 0 0,1. keskiarvo 64 5,9 242 kpl 0 Peruskuioluettelo Kuio 71 1,9 ha Inentoitu Joutoaa, äntyaltainen räe Kuusi 64 5,7 27 kpl 0 3 /ha Mänty 64 6,0 220 kpl 0 0,1 Yhteensä 6 3 keskiaro 64 5,9 242 kpl 0 ja /ha Kuio 72 2,3 ha kuiahko kangas,

Lisätiedot

Teisko Aitolahden metsäsuunnitelma vuosille 2012-2021

Teisko Aitolahden metsäsuunnitelma vuosille 2012-2021 Teisko Aitolahden etsäsuunnitela uosille 2012-2021 Lohko 55 Terälahti Metsikkökuioittainen seloste Kaupunkikehitysryhä Kiinteistötoii PL 487 33101 Tapere kiinteistotoii@tapere.fi Kannen kua: Joanna Aalto

Lisätiedot

Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma

Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma Luonnos 14.12.2009 / Virpi Sahi Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma Suunnitelman ja toteutuksen vertailua kuvioittain joulukuu 2009 Yleistä hoito- ja käyttösuunnitelmasta

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II SUUNNITELMA 1 (6) PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II 1. Tehtävä Tehtävänä oli suunnitella Kajaanin kaupungin metsien hakkuut ja niihin liittyvät hoitotyöt Pöllyvaaran, Hetteenmäen ja Nakertajan

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) 26.3.2015

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) 26.3.2015 Siu 20 (1) 26.3.2015 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu lla 89 0,4 Metsämaa Tuore kangas,

Lisätiedot

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat TOISPUOLISENPUISTON JA SILAPUISTON HOITOSUUNNITELMA Yleistä Suunnitelma käsittää Raudikonkujan ja Raudikonkadun välisen sekä Silakadun ja Hussankadun väliset puistoalueet. Yleisellä tasolla suunnitelman

Lisätiedot

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat 3052 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Tuore Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Hakkuut kuvioittain vuosina 2015-2024

Hakkuut kuvioittain vuosina 2015-2024 Sivu 13 12.5.2015 Hakkuut kuvioittain vuna 2015-2024 Kuvio Hakkuutapa Korjuu- Ehdotettu Pinta- Hakkuumäärä yhteensä ja puutavaralajeittain Lisäksi energiapuuta, m³ Tulot ja menot, 20 Harvennus Talvi 2015

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 13: Kuvioluettelo

Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 13: Kuvioluettelo Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2014 2024 Liite 13: Kuioluettelo 05.12.2014 Siu 1 ESPOO / Alue 1 / Metsäsuunnitelma 34 / Lillhemt / Palsta 1 / Lohko 34 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka

Lisätiedot

METSO KOHTEEN LIITTEET

METSO KOHTEEN LIITTEET METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen

Lisätiedot

3934/ /2014. Metsätyöohjelma

3934/ /2014. Metsätyöohjelma 3934/14.03.02/2014 Metsätyöohjelma 2015 Espoon kaupunki 2014 Metsätyöohjelma 2015 1 (15) Yhteenveto Metsätyöohjelma 2015 on C-hoitoluokkien vuosityöohjelma, jonka ovat koonneet Espoon kaupunkitekniikka

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

VARIKONNIEMEN PUUSTOINVENTOINTI 2011

VARIKONNIEMEN PUUSTOINVENTOINTI 2011 VARIKONNIEMEN PUUSTOINVENTOINTI 2011 Varikonnieen hoitotalkoot uonna 2006/ Häeenlinnan kaupunki Tforest 04.12.2013 METSIKKÖTULOSTE Kunta: 109 HÄMEENLINNA Suunnittelualue: 28 Aulanko Lohko: 5 a: Oistaja:

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

VAAKONPUISTON PUISTOMETSÄSUUNNITELMA

VAAKONPUISTON PUISTOMETSÄSUUNNITELMA VAAKONPUISTON PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Vaakkolammin pohjois- ja länsipuolella olevat puiston metsäiset osat. Alue on vilkkaassa virkistyskäytössä ja kuuluu VHT 14:n mukaisessa luokituksessa

Lisätiedot

Teisko Aitolahden metsäsuunnitelma vuosille 2012-2021

Teisko Aitolahden metsäsuunnitelma vuosille 2012-2021 Teisko Aitolahden etsäsuunnitela uosille 2012-2021 Lohko 51 Taulasalo Metsikkökuioittainen seloste Kaupunkikehitysryhä Kiinteistötoii PL 487 33101 Tapere kiinteistotoii@tapere.fi Kannen kua: Anne Tuoinen

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

n.20,5 ha

n.20,5 ha 476-406-0- n.20,5 476-406-0- n.20,5 Maununsuo kt. 476-406-0- Peruskartta Mittakaava :5000 Koordinaatisto Keskipiste Tulostettu ETRS-TM35FIN (508095, 6988752) Copyright Maanmittauslaitos 206/Copyright Lantmäteriverket

Lisätiedot

Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut

Lisätiedot

Luonnonhoidon hankehaku

Luonnonhoidon hankehaku Sivu 1 Luonnonhoidon hankehaku Luonnonhoidon alueellinen suunnitelma Yhteenveto Tulostuspäivämäärä: 10.10.2018 Palvelualue: Eteläinen palvelualue Suunnitelma, nimi: Keräkankareen paahderinteet Suunnittelija:

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Monimuotoisuus- ja erityispiirteet 2016

Monimuotoisuus- ja erityispiirteet 2016 MS-Yhdistelmätuloste Monimuotoisuus- ja erityispiirteet 2016 Kuvio Pa,ha Kasvupaikka Kehitysluokka Pääpuulaji Tilavuus, m³/ha Lohko 115 Alue 210 Ms 115 KANTOLA 23,0 0,9 Kuivahko kangas ja vastaava suo

Lisätiedot

Asia: Kommentit ja muutosesitykset eräisiin Espoon kaupungin metsätyöohjelman vuosien 2011-2013 kohteisiin

Asia: Kommentit ja muutosesitykset eräisiin Espoon kaupungin metsätyöohjelman vuosien 2011-2013 kohteisiin Espoon ympäristöyhdistys ry Pappilantie 5 02770 Espoo 31.8.2011 Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Kotkankatu 9 00510 Helsinki Espoon kaupunki/ Tekninen keskus/ Luonnonhoitoyksikkö/ Pekka Pakkala Asia:

Lisätiedot

Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä

Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Peruskarttalehdet 2032 08, 2032 09 Kirkkonummen kunnan alueella, Vitträsk-järven ja Jorvaksen välillä on säilynyt hämmästyttävän

Lisätiedot

Metsäohjelma

Metsäohjelma Metsäohjelma 2017 Espoon kaupunki 2017 Metsäohjelma 2017 1 (26) Yhteenveto Tähän metsäohjelmaan on koottu Espoon kaupungin metsissä vuoden 2017 aikana tehtävät hakkuu- ja hoitotyöt. Vuosityöohjelman kohteet

Lisätiedot

50 % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0

50 % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 2002 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kuviolle suoritetaan edellisenä kesänä istutettujen taimien heinäntorjunta. Heinätorjunta parantaa taimikon mahdollisuuksia

Lisätiedot

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee 25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi

Lisätiedot

PUISTOMETSIEN JA LUONNONSUOJELUALUEIDEN HOITO OHJELMA 2014 2015. Kiinteistöliikelaitos Anu Nuora Aki Männistö Juha Mäkitalo

PUISTOMETSIEN JA LUONNONSUOJELUALUEIDEN HOITO OHJELMA 2014 2015. Kiinteistöliikelaitos Anu Nuora Aki Männistö Juha Mäkitalo PUISTOMETSIEN JA LUONNONSUOJELUALUEIDEN HOITO OHJELMA 2014 2015 Kiinteistöliikelaitos Anu Nuora Aki Männistö Juha Mäkitalo Paakarlanpuisto JÄÄNYT KESKEN 2013-2014! Puistoalue Toivottu alueen harventamista

Lisätiedot

Luontokohteiden tarkistus

Luontokohteiden tarkistus LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1

Lisätiedot

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 YLEISTÄ Tavoitteena oli selvittää lajin esiintymistä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla. Selvitysalueiden laajuuden vuoksi valittiin niiltä kartta-

Lisätiedot

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 0 Toivosen tilan LUONTOSELVITYS Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 2014 1 Toivosen tilan luontoselvitys Toivosen tilan pohjoisreunaa Huiskonkadun yli nähtynä Raportin sisältö: Luontoselvitys... 1 Selvitysalue...

Lisätiedot

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6 TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus JOKELA 422-432-7-57 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa

Lisätiedot

Planterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos

Planterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos Planterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos LUONTOLAUSUNTO Johdanto Tämä lausunto koskee Espoon Rastaalassa sijaitsevia kiinteistöjä 49-60-230-5 ja 6, osoitteissa Veininmäki 6

Lisätiedot

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle

Lisätiedot

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) 13.3.2015

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) 13.3.2015 Siu 20 (1) 13.3.2015 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu kuiolla 20 0,7 Metsämaa Lehtomainen

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

60 % havupuita 40 % lehtipuita. Haapa, harmaaleppä, hieskoivu ym. lehtipuuvesakko. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0

60 % havupuita 40 % lehtipuita. Haapa, harmaaleppä, hieskoivu ym. lehtipuuvesakko. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 4092 Hoitoluokka Suojametsä, pölysuoja Ravinteisuus Tuore Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 Tilojen nimet ja Savinala, Mekrinniemi 146-420-1-63 kiinteistönumerot Ahola, Molssi 146-420-1-6 Viitalaidun, Parissavaara 146-430-1-64 Suotalo, Sonkaja 146-432-30-14

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

257 449 2 623 / 0 257 449 2 671 / 7 119 257 449 2 538 / 8 174 257 449 2 152 / 1

257 449 2 623 / 0 257 449 2 671 / 7 119 257 449 2 538 / 8 174 257 449 2 152 / 1 TAPIO ForestKIT 6.11.2015 257 449 2 538 / 9 99 500 m 88 87 100 85 80 76 77 78 79 138 257 449 2 118 / 0 141142 257 449 2 152 / 0 140 143 145 146 147 149 139144 150 148 257 449 2 671 / 8 153 151 257 449

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat

Lisätiedot

Kuopion moottoritien reuna-alueiden kasvillisuuden hoitosuunnitelma

Kuopion moottoritien reuna-alueiden kasvillisuuden hoitosuunnitelma Kohteen nimi: Karjalankadun eritasoliittymä Liittymäaluetyyppi Eritasoliittymä Kiertoliittymä Muu liittymä Laatija päiväys 14.8.2015 muutos Hyväksyjä päiväys muutos Hoitoluokat Hoitoluokkien kuvaus, keskeiset

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot