PEIKKOMETSÄN TUOTEKEHITYS JA MARKKINOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PEIKKOMETSÄN TUOTEKEHITYS JA MARKKINOINTI"

Transkriptio

1 Sarianna Niemelä PEIKKOMETSÄN TUOTEKEHITYS JA MARKKINOINTI Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma Toukokuu 2005

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Sarianna Niemelä Koulutusohjelma ja suuntautuminen Matkailun koulutusohjelma, Savonlinna Matkailun liiketoiminta Nimeke Peikkometsän tuotekehitys ja markkinointi Tiivistelmä Opinnäytetyöni aihe käsittelee Himoksella sijaitsevaa Peikkometsää. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kehittää Peikkometsää tuotteena sekä kehittää Peikkometsälle toimiva markkinointi. Tavoitteena oli selvittää Peikkometsän kävijöiden mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia Peikkometsästä. Peikkometsään ei ole aiemmin tehty asiakaskyselyitä ja juuri sen takia työni on todella tärkeä kehitettäessä alueen toimintoja. Aineiston keruu tehtiin asiakaskyselyn avulla, jonka toteutin kesäkuusta elokuuhun vuonna Käytin kartoittavaa tutkimusta ja avoimia kysymyksiä, koska halusin selvittää asiakkaiden mielipiteitä tiettyihin asioihin. Asiakaskyselylomakkeeseen tuli myös strukturoituja kysymyksiä. Toteutin kyselyn paikan päällä Himoksella ja sain 96 vastausta. Niiden perusteella sain mielikuvan siitä, millaisena asiakkaat näkivät puiston ja mitä kehitysehdotuksia heillä oli. Asiakaskyselyn tuloksista selvisi, että suurin osa Peikkometsän kävijöistä on tullut omien vanhempiensa kanssa Peikkometsään päivävierailulle. Majoitus on hankittu pääasiallisesti HimosLomien mökkimajoituksesta. Eniten tietoa Peikkometsästä ja Peikkoteatterin näytelmästä on saatu paikallisten lehtien kautta. Himokseen tulon suurin syy on ollut loman viettäminen, ja Peikkometsään tulon syynä on ollut Peikkoteatterin näytelmä sekä peikot itsessään. Kyselyyn vastanneista ei monikaan ollut käynyt aikaisemmin Himoksella. Vastaajat ajattelivat, että Peikkometsä oli hyvä paikka, osa piti sitä jopa erittäin hyvänä paikkana. Kehitysehdotuksissa haluttiin nähdä enemmän peikkoja, peikkojen asumuksia sekä lisää ohjausta peikkojen leikkeihin. Vastaajat halusivat Peikkotaloon kahvilapalveluja ja askartelunurkkauksen. Suurin osa halusi myös ostaa matkamuistoja (esim. peikkofiguureja), kuunnella tarinoita peikkojen elämästä sekä enemmän peikkotoimintaa. Vastaajien loppukommenteista nousi suurimmaksi kommentiksi se, ettei Peikkometsää saisi liian paljon kaupallistaa. Asiakaskyselystä sain mielestäni todellisen käsityksen Peikkometsän kävijöiden mielipiteistä ja kehittämisehdotuksista Peikkometsää kohtaan. Näiden pohjalta suunnittelin Peikkotalon ja sen tarjoamat palvelut. Jatkotutkimusehdotuksena voitaisiin pitää toisen asiakaskyselyn tekemistä Peikkometsän muutosten jälkeen. Opinnäytetyötä tehdessä sain paljon tietoa ja taitoa uuden tuotteen suunnittelemisesta ja kehittämisestä vanhan tuotteen sisälle. Tätä samanlaista kehittämismallia voidaan hyödyntää HimosLomien muidenkin tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Asiasanat (avainsanat) Peikkometsä, tuotekehitys, markkinointi, tutkimus Sivumäärä Kieli URN URN:NBN:fi:mamkopinn s. + liitt. 4 s. Suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) Toimeksianto: HimosLomat Oy Ohjaavan opettajan nimi Leena Fyhr Opinnäytetyön toimeksiantaja HimosLomat Oy

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis May 2,.2005 Author(s) Degree programme and option Sarianna Niemelä Degree Programme in Tourism, Savonlinna, Tourism Management Name of the bachelor's thesis Troll Forest s Product Development and Marketing Abstract This diploma work is about Troll Forest which is situated in Himos. The purpose of my diploma work was to develop Troll Forest as a product and also make a marketing strategy for it. The task was to find out the opinions and developing ideas of Troll Forest visitors. My diploma work is very important when developing functions of the area because there has not been any surveys before. I collected the material for this diploma work by using a survey which was carried out from June to August in I used open questions and also predefined questions. I got 96 replies to the survey and I got a good perception of what Troll Forest visitors want. I found out many things of the respondents of the survey. Most of them came with their parents for a day visit. They got their accommodation through HimosLomat. The best information source on Troll Forest had been different newspapers. The respondents came to Himos to enjoy their holiday and to visit Troll Forest. Most of the respondents thought that Troll Forest was a good place. When asked about developing ideas they wanted to see more trolls and their houses. The respondents wanted a cafeteria and an activity corner in the Troll House. Most of them also wanted to buy troll souvenirs and listen to stories about troll s life. I think I got a pretty good picture of what Troll Forest visitors need and want. Based on these replies I designed a Troll House and services in there. In the future it is important to conduct more surveys so that we know what people thought about the Troll House. During the process I got a lot information about designing a new product and developing an existing one. These same developing models can be used to develop other products and services in HimosLomat. Subject headings, (keywords) Troll forest, product development, marketing, research Pages Language URN 45 p. + app. 4 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Commissioned by HimosLomat Tutor Leena Fyhr Employer of the bachelor's thesis HimosLomat

4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO Opinnäytetyön tausta Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoitteet Opinnäytetyön rakenne PEIKKOMETSÄ Peikkometsän historia Fauni-peikot Peikkopuisto Peikkometsä nykypäivänä TUOTEKEHITYS MARKKINOINTI TUTKIMUKSEN TULOKSET Tutkimusmenetelmä ja tutkimuksen käytännön toteutus Vastaajien taustatiedot Vastaajien mielipiteet Peikkometsästä Vastaajien Peikkometsän kehittämisehdotukset Yhteenveto tutkimuksen tuloksista PEIKKOMETSÄN TUOTEKEHITYSEHDOTUS PEIKKOMETSÄN MARKKINOINTIEHDOTUS Peikkometsän markkinointikeinot Peikkoklubi PÄÄTELMÄT...44 LÄHTEET...46

5 LIITTEET 1 Kyselylomake 2 Peikkoklubin liittymislomake

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyön tausta Peikot ovat ystävällisiä ja rauhaa rakastavia olentoja. Mutta on heissä hieman vekkuliakin, niin että kyllä he saattavat joskus naureskella ihmisten hömpsötyksille. Siellä missä sadun ja mielikuvituksen salaperäiset, surullisen iloiset portit odottavat lupaa aueta meille, siellä asuu Peikkokansa. Martti Kuuskoski HimosLomat on perustettu vuonna 1990, ja yritys toimii Keski-Suomessa Jämsän kaupungin läheisyydessä. HimosLomien toimintaan kuuluu mökkien vuokraus ja kokousten järjestäminen. Peikkometsä on vain pieni osa HimosLomien kokonaisuutta. Lähellä on Himoksen laskettelukeskus, josta tulee talvisin suurin osa Peikkometsän asiakkaista. Himoksen talvisesonki on kuusi kuukautta pitkä. HimosLomat tarjoaa majoitusta laadukkaissa ja korkeatasoisissa lomamökeissä, joita on tarjolla yli 220 kappaletta. Yrityksille, jotka haluavat pitää kokouksiaan Himoksella, on monta mahdollisuutta tarjolla. Kokoustiloja on kuusi erilaista, (100) hengelle. (ks. esim. HimosLomat 2005.) HimosSafarit on olennainen osa HimosLomia. HimosSafarit tarjoavaa ohjelmapalveluja, kuten mönkijä-, moottorikelkka- ja lumikenkäsafareita, seikkailurataelämyksiä sekä kalliokiipeilyä. Himoksella tapahtuu niin kesällä kuin talvellakin. Kesän vetonauloja ovat muun muassa HimosFestival ja Neste Rally Finland. (ks. esim. HimosLomat 2005.) Olen töissä HimosLomilla koulun ohessa. Toimin siellä asiakaspalvelutehtävissä ja välillä teen myös markkinointitehtäviä. Markkinointipäällikkö Raija Etelä Himos- Lomilta ehdotti, että tekisin opinnäytetyöni heille. Hän antoi minulle luettavaksi Martti Kuuskosken kirjoittamat teokset Pyhän Puun Tarina ja Peikot. Luettuani molemmat tarinat päätin ottaa toimeksiannon vastaan. Kirjat olivat viihdyttäviä ja mielenkiintoisia. En ihmettele ollenkaan, että Peikkometsä oli aikoinaan todella

7 suosittu paikka. Esimieheni Raija Etelä toivoi minun kehittävän puiston toimintaa, keksivän ehkä jonkin uuden vetonaulan tai tuotteen ja kehittävän toimivan markkinoinnin puistolle. 2 Opinnäytetyöni aihe käsittelee Himoksella sijaitsevaa Peikkometsää. Peikkometsä koostuu Peikkopuistosta sekä Peikkoteatterin näyttämöstä. Peikkopuistossa järjestetään kesäisin näytelmiä, se on auki toukokuusta elokuuhun ja siellä saa vapaasti kävellä, peikkojakin saattaa näkyä puiden takana. Peikkopuistossa ei tällä hetkellä ole kovin paljon peikkorekvisiittaa. Siellä on kuitenkin näyttämö, jossa näyttelijät esittävät näytelmiä. Näytelmät vaihtuvat joka kesä, joten aina on jotain uutta ja mielenkiintoista. Tilausnäytöksinä on mahdollista tilata edellisen vuoden näytelmä. Peikkometsään ei ole aiemmin tehty asiakaskyselyitä ja sen takia työni on tärkeä kehitettäessä Peikkometsän toimintoja. Tulevaisuudessa täytyy tehdä lisää asiakaskyselyjä, jotta saadaan selville, miten Peikkometsän kehittäminen on edistynyt. 1.2 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoitteet Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Peikkometsää tuotteena sekä kehittää Peikkometsälle toimiva markkinointi. Tavoitteena oli selvittää Peikkometsän kävijöiden mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia Peikkometsästä. Halusin erityisesti selvittää, mitä mieltä asiakkaat olivat Peikkometsästä sen nykyisessä muodossa ja jos he haluaisivat kehittää puistoa, niin millaisia muutosten pitäisi olla. Asiakkaat ovat todella tärkeässä asemassa, koska he päättävät viime kädessä millaisia palveluja he haluavat. Tavoitteen saavuttamiseksi valitsin tutkimuskysymyksiksi: Mistä saitte tietoa Peikkometsästä / Peikkoteatterin näytelmästä? Mitä mieltä olitte Peikkometsästä? Mitä mieltä olitte Peikkometsän näytelmästä? Tarvitseeko Peikkometsää kehittää? Jos Peikkometsään rakennettaisiin Peikkotalo, niin mitä palveluja se voisi tarjota?

8 1.3 Opinnäytetyön rakenne 3 Opinnäytetyön teoriaosan luvussa kaksi käsittelen Peikkometsää, sen historiaa, Peikkometsän peikkoja sekä Peikkometsää nykypäivänä. Lähteenä käytän omaa kokemustani ja lähdeteoksia. Luvussa kolme puolestaan käsittelen tuotekehityksen teoriaa. Lähdeteoksista oli tässä kohdassa apua erityisesti Peikkometsän tuotteita kehitettäessä. Luvussa neljä käyn läpi markkinoinnin teoriaa. Käytän hyväkseni lähdeteoksia luodakseni teorian, jonka pohjalta suunnittelen toimivan markkinoinnin Peikkometsään. Käytän hyväksi Ropen ja Vahvaselän markkinoinnin kehitysprosessia sekä Kotlerin (1999, 129) selittämää Jerome McCarthyn 1960-luvulla kehittelemää neljän P:n mallia: product, price, place ja promotion (tuote, hinta, saatavuus ja markkinointiviestintä). Opinnäytetyön luvussa viisi kerron tutkimusmenetelmästä, tutkimuksen käytännön toteutuksesta sekä teen tuloksista yhteenvedon. Luvussa kuusi sovellan tuotekehityksen teoriaa Peikkometsään. Luvussa seitsemän luon markkinoinnin teoriasta markkinointiehdotuksen Peikkometsään. Lisäksi kerron Peikkoklubista ja sen palveluista. Päätelmät -luvussa pohdin omaa työtäni sekä annan Peikkometsälle jatkotutkimusehdotuksia. Tutkimuksen tulosten yhteenveto löytyy sivulta 35. Opinnäytetyön liitteinä ovat kyselylomake sekä Peikkoklubin liittymislomake. 2 PEIKKOMETSÄ 2.1 Peikkometsän historia Kuviossa yksi on selitetty millainen Peikkometsä on tällä hetkellä. Peikkometsään kuuluu Peikkopuisto, jossa sijaitsevat seikkailurata ja peikkojen asumukset. Peikkojen pieniä taloja on sijoitettu eripuolille puistoa. Peikkoteatteri esittää kesäisin näytelmiä Peikkometsään rakennetulla näytelmälavalla. Tuotekehittelyn jälkeen Peikkometsän yksi osa-alue tulee olemaan Peikkotalo.

9 4 KUVIO 1. Peikkometsän sisältö Peikkometsä Peikkopuisto seikkailurata peikkojen asumukset Peikkoteatteri näytelmä Fauni-peikot Peikkometsän historiasta ei voi puhua ilman fauni-peikkoja. Peikkopuisto muodostui alun perin peikkojen ympärille Järvenpäähän. Peikkometsää ei olisi tänä päivänä ilman sen luojia, Martti ja Helena Kuuskoskea. He tekivät ensimmäiset peikkonuket eli -figuurit vuonna Tästä alkoi tapahtumaketju, joka vielä tänäkin päivänä vaikuttaa Himoksen Peikkometsän toimintaan. Martti Kuuskoski alkoi ensin tehdä peikkonukkeja, minkä jälkeen hän loi niiden ympärille tarinoita. Hänen tarinoissaan esiintyi erilaisia peikkoja, joilla kaikilla oli omanlaisensa nimi, persoonallisuus ja ainutlaatuinen luonteensa. Kuuskoski on kirjoittanut erilaisia tarinoita peikoista niiden seikkailuineen, historioineen ja elämäntarinoineen. Kuuskosket perustivat Atelier Faunin Järvenpäähän vuonna 1954 ja alkoivat valmistaa peikkoja 150 työntekijän voimin. Peikkoja myytiin miljoonia, ja suurin osa niistä vietiin ulkomaille. Järvenpäähän muodostui lopulta Peikkopuisto vuonna 1957 peikkohahmojen, -rakennelmien ja -rekvisiitan laajennettua. Peikkopuisto oli aikoinaan yksi Suomen suurimmista matkailunähtävyyksistä, ja siellä vieraili kymmeniä tuhansia matkailijoita vuodessa. (Peikkopuisto-palaverin pöytäkirja 2000.)

10 luvulla Sumppi-peikon englantilainen versio Tivvy oli kaupallisen TV-yhtiön tunnuksena Englannissa ja pääsi esiintymään muun muassa Lontoon kaksikerroksisten linja-autojen kyljissä. Toiminta laajentui lopulta todella suureksi, ja Kuuskosket joutuivat luopumaan organisaatiosta. Järvenpään Peikkopuiston toiminta jatkui kuitenkin 1970-luvulla, ja Martti Kuuskoski jatkoi peikkofiguurien valmistusta ja suunnittelua yhteistyössä Marja-Liisa Kaitalan kanssa. Auvo Taivalvuo piirsi alkuaikoina peikkohahmot, ja Marja-Liisa Kaitala antoi niille vakiintuneet, vahvat ja sympaattiset muodot. Peikkokansan filosofia perustuu luonnon kunnioitukseen ja luonnonsuojeluun sekä rauhaan ja oikeudenmukaisuuteen. Peikot ovat ystävällisiä, rauhaa rakastavia ja hyväntahtoisia. Peikkometsässä asuvat muun muassa Torvinokka, Edwartti, Murri, Himmi, Hiski ja Sumpit Peikkopuisto Martti Kuuskoskelle tarjottiin puiston paikkaa Jämsästä, Säyrylän lomakeskuksen vierestä. Sinne perustettiin uusi Peikkopuisto vuonna 1980, ja vanhoja rakennelmia siirrettiin Järvenpään Peikkopuistosta. Peikkopuisto oli aluksi Kuuskosken perheen omistuksessa, jonka jälkeen se siirtyi lomakeskuksen omistukseen. Säyrylän lomakeskus tunnetaan nykyään nimellä HimosLomat. Peikkometsässä nähtiin näytelmiä yli kymmenen vuoden ajan, ja ohjaajina toimivat niin Martti Kuuskoski kuin Janne ja Teija Mäkinenkin. Viimeisinä vuosina Kuuskosken lapset ottivat ohjat sekä näyttelijäpuolella että ohjaajapuolella. Peikkometsä oli avoinna joka päivä kesäisin, jolloin peikot viihdyttivät ja leikkivät lasten kanssa. Jättimäisestä kannosta, joka oli naamioitu peikon pääksi, myytiin makeisia, kahvia ja matkamuistofiguureja sekä paljon muuta tavaraa. Pienellä budjetilla rakennettu Peikkometsä oli suosittu, koska siellä ei näkynyt rahastamisen suuria paineita. Peikkometsässä oli kävijöitä vuonna 1990, noin kävijää vuonna 1991, kävijää vuonna 1995 sekä 100 kävijää / näytös vuonna Peikkometsän tarkoitus on olla sadunomainen ja kiehtova paikka, jossa pienet kävijät voivat löytää itsestään uusia puolia. Siellä voi seikkailla ja kuvitella kaikenlaista.

11 Ympäröivä metsä on kaunis ja sieltä löytyy peikon asumuksia, pienten kävijöiden seikkailurata sekä näytelmälava Peikkometsä nykypäivänä Tällä hetkellä Peikkometsä on avoinna toukokuun lopusta elokuuhun. Peikkoteatterin näytelmiä on kaksi kertaa viikossa, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Tilausnäytöksiä on mahdollista tilata kesän aikana. Tilausnäytösten näytelmät ovat edellisen vuoden näytelmiä. Talvisin Peikkometsässä järjestetään joulun aikaan hartaustilaisuus sekä uuden vuoden aattona ilotulitus. Peikkometsän on oletettu tuovan paljon vetovoimaa Himoksen alueelle, mutta sen potentiaalia ei ole täysin käytetty hyväksi. Tässä opinnäytetyössä luon teoriaa toimivalle ja hyvälle toimintasuunnitelmalle, jota voidaan hyödyntää Peikkometsää kehiteltäessä. Peikkometsässä on jonkin verran peikkojen asumuksia ja rekvisiittaa, mutta lisää tarvittaisiin. Pienet peikot peikkoasumusten sisällä saisivat lapset hihkumaan riemusta. Vaikka Peikkometsä onkin metsä, tulisi sitä siistiä hienompaan kuntoon ja keksiä pieniä juttuja, joilla saataisiin enemmän peikkotunnelmaa. 3 TUOTEKEHITYS Matkailutuote palvelujen tuottajan näkökulmasta Yrityksellä pitää olla selkeä liikeidea, jossa määritellään ydintuotteet eli pääasialliset tuotteet, joiden avulla yritys tuottaa hyötyä asiakkaille. Liikeidean ytimenä voi olla esimerkiksi majoituspalvelujen tuottaminen. Tämän valitun liiketoimintalinjan pitäisi tuottaa pääosa toimeentulosta. Näin ollen yrityksen matkailutuotteen ytimen muodostaa majoituspalvelun tuottamiseen tarvittava osaaminen, huoneet ja sängyt, joissa matkailijat majoittuvat. Ydinhyöty, jonka asiakas saa, on unen tarpeen tyydyttäminen. Yrityksen varsinainen tuote syntyy, kun tarkasteluun otetaan ydinpalvelun lisäksi kaikki ne aineelliset ja aineettomat tekijät, jotka tuottavat lisäarvoa asiakkaan unen tarpeen tyydyttämiseen. Nämä tekijät voivat olla esimerkiksi

12 7 ydinpalveluun liittyviä teknisiä ominaisuuksia (kuten sängyn koko ja patjan pehmeys), tai ne voivat olla erilaisia avustaviin palveluihin liittyviä ominaisuuksia. Varsinainen tuote on se perustuotteen kokonaisuus, josta asiakas maksaa. Tukipalveluiden avulla voidaan lisätä tuotteiden vetovoimaa. Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi maksulliset TV-kanavat, pesulapalvelut ja arvoesineiden turvasäilytys. Kuviossa kaksi on havainnollistettu matkailutuotteen kerroksellisuutta palvelutuotteen tarkastelun näkökulmasta. (Komppula & Boxberg 2002, 13.) KUVIO 2. Kerroksinen matkailutuote palvelutuotteen näkökulmasta (mukaillen Kotler, Bowen & Malcens 1999, 276) LAAJENNETTU TUOTE Tuotteen saavutettavuus VARSINAINEN TUOTE Tukipalvelut Ydintuote Avustavat palvelut Fyysinen ympäristö Vuorovaikutus Matkailutuote paikkaan perustuvana tuotteena Matkailun peruselementti on matkustaminen johonkin kohteeseen tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle. Komppulan ja Boxbergin (2002, 15) mukaan Smith määrittelee matkailutuotteen ytimeksi fyysisen paikan, johon matkustetaan. (ks. kuvio 3) Muut matkailutuotteen elementit ovat palvelut, vieraanvaraisuus, matkailijan valinnan vapaus tehdä erilaisia valintoja kohteessa sekä matkailijan oma osallistuminen matkailutuotteen tuottamiseen.

13 8 KUVIO 3. Matkailutuote paikkaan perustuvana tuotteena (Smith 1994, 587) Asiakkaan osallistuminen Valinnan vapaus Vieraanvaraisuus Palvelut Paikka Paikka viittaa kaikkiin niihin fyysisiin elementteihin, joita matkakohteessa on havaittavissa. Kokonaismatkailutuotteen tai yrityksen tuotteen paikkana voi olla kokonainen maa (Suomi), alue (Keski-Suomi), matkailukeskus (Himos) tai yksittäinen hotelli. Paikkaan liittyvät muun muassa maisema, ilmasto ja rakennukset. Pelkkä paikka ei riitä matkailutuotteeksi vaan tarvitaan myös jonkinasteisia palveluja. Näitä palveluja ovat esimerkiksi ravitsemis- ja ohjelmapalvelut, joita matkailualue tarjoaa matkailijalle. Vieraanvaraisuudella tarkoitetaan lähinnä palveluhalua ja -asennetta, jota kohteen palveluhenkilöstö osoittaa matkailijaa kohtaan. Jos kokonainen maa tai alue käsitetään kohteeksi, tarkoittaa vieraanvaraisuus myös paikallisväestön suhtautumistapaa matkailijoita kohtaan. (Komppula & Boxberg 2002, ) Valinnan vapaus tarkoittaa matkailijan valitsemia mahdollisuuksia, joiden välillä hän voi tehdä tilannekohtaisia ratkaisuja. Vapaa-ajan matkailija voi tehdä päätöksen säätilan mukaan päivittäisistä ohjelmista. Matkailija odottaa kohteeseen tultaessa, että hänellä on valittavinaan monia vaihtoehtoja vaikka ei niitä lopulta käyttäisikään. Palvelujen tuottajalla on pienimmät mahdollisuudet vaikuttaa matkailijan osallistumiseen matkailutuotteen tuottamiseen. Valmiin matkapaketin ostaja voi odottaa saavansa enemmän opastusta, välineitä ja palveluja kuin omatoimimatkailija. (Komppula & Boxberg 2002, 16.) Yrityksen palvelutarjooma Komppulan ja Boxbergin (2002, 19) mukaan Lumsdon esittää matkailutuotteen kuvauksessa, että huomio kiinnittyy yrityksen matkailijalle tuottamiin hyötytekijöihin. Palvelun tuottaja ja asiakas ovat keskeisellä sijalla Lumsdonin mallissa. Lumsdon ei

14 9 käytä termiä tuote vaan tarjooma, ja tämä voidaan määritellä yhdistelmäksi palveluja, jotka tuottavat asiakkaalle aineettomia, emotionaalisia ja psykologisia hyötyjä, joihin liittyy myös aineellisia elementtejä. Kuviossa neljä on havainnollistettu yrityksen palvelutarjooman viitekehys, josta ilmenee asiakkaan hyödyn kokemiseen vaikuttavat tekijät. (Komppula & Boxberg 2002, 19.) KUVIO 4. Matkailuyrityksen palvelutarjooma (Lumsdon 1997, 142) Fyysiset puitteet: sisustus henkilökunnan asut kalusteet värivalikoima materiaalit tunnusomaiset merkit imago Prosessit: reagointijärjestelmä vastaanotto laskutus jonotus henkilökunnan menettelytavat Ydinpalvelutarjooma: todellinen palvelun taso asiakkaan imago ja odotukset arvon aistiminen ilmapiiri Hyvä Meininki -tekijä Ihmiset: henkilökunnan koulutus henkilökunnan avuliaisuus henkilökunnan taso vastaanottotiskit Palvelutarjooma muodostuu palvelujen tuotantojärjestelmässä, johon kuuluvat palveluyrityksen resurssit, palveluprosessit sekä tuotteeseen liittyvät fyysiset elementit. Lumsdonin mallissa henkilöresurssit on nostettu erityisasemaan resursseista. Toisin kuin Smithin mallissa Lumsdon ei pidä paikkaa, matkakohdetta keskeisenä elementtinä. Oleelliset elementit ovat välttämättömiä palvelun tuottamisen kannalta, esimerkiksi yrityksen toimitilat sekä palvelun tuottamiseen tarvittavat koneet ja laitteet. Toissijaiset elementit luovat oleellisille elementeille lisäarvoa, esimerkiksi hotellihuoneiden korkeatasoinen sisustus. Palvelujen tuotantojärjestelmässä tasaisen laadun luominen on keskeisintä. Palveluprosessit tapahtuvat kahdella eri tasolla: asiakkaalle näkyvinä prosesseina sekä niin sanottuina back-office prosesseina (asiakkaalle näkymättömät prosessit). Asiakkaalle näkyviä prosesseja ovat esimerkiksi

15 10 hotellissa asiakkaan vastaanottoon ja huoneen luovutukseen liittyvät palveluprosessit sekä ravitsemispalvelujen osalta ruuan pöytiin tarjoiluun liittyvät toiminnot. Asiakkaalle näkymättömiä prosesseja ovat esimerkiksi hotellissa varausjärjestelmät sekä moottorikelkkasafarin valmistelut. (Komppula & Boxberg 2002, ) Matkailupalvelun tuotannon keskeisessä asemassa ovat ihmiset, palveluyrityksen henkilökunta, muut asiakkaat ja paikalliset asukkaat. Ammattitaitoinen henkilökunta on kaikkein tärkein resurssi yrityksen näkökulmasta. Palvelujärjestelmän toimivuuteen voidaan vaikuttaa turvaamalla riittävä määrä henkilökuntaa ja kouluttamalla henkilöstöä jatkuvasti. Lumsdonin mallissa tämän palvelujärjestelmän tuloksena syntyy yrityksen ydintarjooma, joka on palvelun todellinen taso. Asiakkailla on aina tietty mielikuva ja tiettyjä odotuksia palvelun tasosta. Asiakkaan kannalta palvelun ilmapiiri ja feel good -tekijät ovat tärkeitä. Ydintarjooma luo asiakkaalle arvoa, josta hän on valmis maksamaan. (Komppula & Boxberg 2002, 20.) Asiakaslähtöisen matkailutuotteen määritelmä Matkailutuote on asiakkaan subjektiiviseen arviointiin perustuva kokemus, jolla on tietty hinta ja joka syntyy prosessissa, jossa asiakas hyödyntää palvelun tarjoajien palveluja osallistumalla itse palvelun tuotantoprosessiin. Tuotteen arvoa asiakkaalle korostetaan uusimmissa matkailutuotteen määritelmissä. Tuotteen tulisi tarjota asiakkaalle lisäarvoa, joka syntyy jokaisessa tuotteen syntyprosessin vaiheessa. Asiakkaan tavoitteena ja toivomana lopputuloksena on hyöty tai arvo, joka on kulloinkin ainutkertainen subjektiivinen kokemus. Matkailuyritys luo tuotteen syntymiseen vaadittavat välttämättömät edellytykset. Näitä edellytyksiä voidaan kuvata mallilla, johon kuuluu kolme komponenttia: palvelukonsepti, palveluprosessi ja palvelujärjestelmä. Kuviossa viisi on havainnollistettu asiakaslähtöisen matkailutuotteen luonnetta. (Komppula & Boxberg 2002, 21.) Tuotteen ytimen muodostaa asiakkaan tarpeiden mukainen palveluidea, jonka toteuttamiseksi yritys luo edellytyksiä erilaisten toimintojen avulla. Palvelukonseptilla tarkoitetaan asiakkaan tarpeista lähtevää tuotteen ideaa. Se perustuu asiakkaan tarpeisiin, jotka pohjautuvat asiakkaan primäärisiin ja sekundäärisiin matkustusmotiiveihin. Primäärinen motiivi on matkan tarkoitus eli syy matkustamiseen. Sekundääriset motiivit liittyvät siihen, miten ja minne matkustetaan

16 11 ja millaisia päätöksiä niiden suhteen tehdään. Palveluprosessi viittaa niihin toimintoihin, joiden on toimittava moitteettomasti palvelun toteuttamiseksi. Palveluprosessin kuvaus sisältää matkailutuotteen kuvauksen, julkistamisen, markkinoinnin ja mainonnan. Palvelujärjestelmä koostuu resursseista, joita tarvitaan, jotta palveluprosessi voi tuottaa palvelun. Se pitää sisällään kaikki ulkoiset ja sisäiset resurssit, joita asiakkaan odottaman arvon tuottaminen yritykseltä tai kohteelta vaatii. Tällä tarkoitetaan arvon syntymiseen vaadittavaa toimintaympäristöä eli paikkaa, jossa asiakkaan osallistuminen ja toiminta toteutuu, välineistöä, jota arvon tuottaminen edellyttää, palvelujen henkilöstöä sekä näiden resurssien organisointia ja kontrollointia. Kokemus syntyy palvelukonseptin, palveluprosessin ja palvelujärjestelmän komponenttien myötävaikutuksesta asiakkaan osallistuessa palvelun tuotantoprosessiin. (Komppula & Boxberg 2002, ) KUVIO 5. Tuotteistaminen: Peikkotalo (mukaillen Komppula & Boxberg 2002, 24) Palveluprosessi: tuotteen kuvaaminen tuotteen julkistaminen tuotteen markkinointi ja mainonta Palvelukonsepti: mitä asiakas saa? mitä hän kokee saavansa? vastaako tuote hänen odotuksiaan? Tuotteistaminen Peikkotalo Palvelujärjestelmä: mistä eri osista tuote koostuu? sisällön ja hinnan määrittäminen Laadun merkitys matkailutuotteessa Tuotekehitykseen voi olla monia syitä, kuten tavoite lisätä myyntiä, markkinatilanteen muutos, asiakkaiden kulutustottumukset ja kilpailutilanne. Myynnin lisääminen vaatii aina investointeja, joten kannattaa laskea tarkkaan, onko yrityksellä juuri sillä hetkellä rahaa ja aikaa panostaa uuden tuotteen kehittämiseen. Markkinatilanne voi myös

17 12 muuttua aika rajusti, jos kilpaileva yritys alkaa myydä samankaltaista tuotetta. Asiakkaiden kulutustottumukset vaikuttavat myös paljon: heille uuden trendin tuleminen saattaa merkitä vanhan trendin korvaamista. Jos yrityksellä sattuu olemaan vanhan trendin mukainen tuote, on sitä siis uudistettava. Yritysten kannattaisi kuitenkin aina muistaa, että uusi trendi ei välttämättä ole tullut jäädäkseen ja asiakkaat ovat edelleen uskollisia uuden trendin hälvennyttyä. Uusien kilpailijoiden tuleminen samoille markkinoille saattaa myös laukaista arvaamattoman tilanteen. Tällöin yritys vastaa takaisin kehittelemällä uuden ja paremman tuotteen vanhan tilalle. (Komppula & Boxberg 2002, ) Matkailuyrityksen tuotekehityksen yksi tavoite on laadukas matkailutuote. Tässä tapauksessa Peikkotalosta on saatava laadukas matkailutuote, joka tyydyttää asiakkaiden tarpeet. Laadun ulottuvuudet (ks. taulukko 1) voidaan jakaa kahteen osaan, tekniseen ja toiminnalliseen laatuun. Tekninen laatu kertoo, mitä asiakas saa ja toiminnallinen miten asiakas saa haluamansa palvelun. Tekninen laatu sisältää kaikki paikkaan liittyvät tekijät, palvelun tuottamisessa tarvittavat koneet, laitteet ja välineet. Teknisessä laadussa korostuvat palvelutapahtuman tekninen toteuttaminen ja palveluprosessin lopputulos (Komppula & Boxberg 2002, 42.). Toiminnallinen laatu vastaa siitä, miten asiakas kokee samanaikaisen tuotanto- ja kulutusprosessin. Toiminnalliseen laatuun kuuluvat muun muassa yrityksen palveluilmapiiri, vuorovaikutus muiden asiakkaiden kanssa, asiakkaan oma osaamistaso ja sen huomioiminen sekä esimerkiksi palveluhenkilöstön ammattitaito. (Komppula & Boxberg 2002, 43.). Yksi tuotteen elementti on vuorovaikutuslaatu, joka kuvastuu asiakkaan ja palveluhenkilöstön välillä. Vuorovaikutuslaatuun vaikuttavat muun muassa asiakaspalvelijan palvelualttius, ystävällisyys, kyky puhua asiakkaan kieltä sekä palveluhenkilöstön ulkoinen olemus ja käytöstavat (Komppula & Boxberg 2002, 43.). Imagolla on suuri merkitys yrityksen toiminnassa. Imago ei aina ole sellainen kuin yritys on sen halunnut olevan. Imago muodostuu markkinoilla, ja sillä on suuri merkitys asiakkaiden mielissä. Yrityksen persoonallisuuden muodostaa yrityksen identiteetti, eli se, mitä yritys todellisuudessa on. Se pitää sisällään seuraavat arvot: perusarvot, tavoitteet, visiot ja strategiat. Yrityksen profiili on se kuva, jonka yritys

18 13 haluaa itsestään antaa ja miten se haluaa asiakkailleen näkyä. Yrityksellä pitää olla hyvä persoonallisuus (esim. perusarvot, tavoitteet), ja sen pitäisi pyrkiä todella hyvään imagoon sekä profiiliin. (Komppula, Boxberg 2002, 45.) Asiakkaan henkilökohtaisten mielikuvien muodostumiseen vaikuttavat yrityksen julkinen imago, asiakkaan omat kokemukset yrityksestä sekä asiakkaan muilta asiakkailta sekä sukulaisilta ja tuttavilta saama tieto yrityksestä. Jos asiakkaalla on myönteinen mielikuva yrityksestä, pystyy hän antamaan pienet virheet anteeksi. Jos virheitä sattuu usein, imago kärsii ja vaikuttaa palvelun vetovoimaisuuteen sekä laadun arviointiin. TAULUKKO 1. Laadun ulottuvuudet (mukaillen Komppula & Boxberg 2002, 44-45) Laadun ulottuvuudet Tekninen laatu Toiminnallinen laatu Vuorovaikutuslaatu Peikkotalo - yrityksen toimitilojen ulkoinen ilme - Peikkotalon ulkoinen ilme ja sopivuus ympäristöön - peikkopukujen laatu ja kunto - kahvilatilojen toimivuus ja viihtyisyys (teemaan sopivuus) - tuotteen / palvelun ostamisen ja maksamisen helppous - tiedon saaminen tuotteesta / palvelusta ja yrityksestä - Peikkotalon sisältö - henkilökunnan ammattitaitoisuus - palvelun toimivuus - Peikkotalon ilmapiiri - asiakkaan vastaanottaminen ja puhuttelu (asiakaspalvelun laatu) - henkilöstön käytös ja pukeutuminen (teemaan sopivuus) - yksilön huomioon ottaminen - henkilöstön motivaatio sekä luotettavuus - kyky puhua asiakkaan kieltä - tiimityön osaaminen ja palveluilmapiiri

19 14 Kestävässä tuotekehityksessä on otettava huomioon yhteiskunta, ympäristö, tekniikka, talous ja filosofiset näkökohdat. Yhteiskunta vaikuttaa ympäristön kanssa kaikkein eniten tuotekehitykseen, ja siihen millä lailla kehitystä voi tulla tulevaisuudessa tapahtumaan. Tekniikalla on myös suuri merkitys, koska sen myötä tiedetään rajat tuotekehitykselle. (ks. Environment, Development and Sustainability 2002) Tutkimus- ja tuotekehitys tulee olemaan tulevaisuudessa yhä merkittävämpi yritysten kilpailutekijä. Yritykset panostavat yhä enemmän tuotekehitykseen, ja sen kautta saavat enemmän voittoa. Metsä-Serlan liikevaihdosta tuotekehityksen osuus oli yli kaksi prosenttia koko liikevaihdosta. (ks. Tuotekehitys tuo menestyksen 1999) Tuotekehitystä on tehtävä koko ajan, se on elinehto kaikelle liiketoiminnalle. Tämän päivän ja tulevaisuuden asiakas hakee laajempia kokemuksia, asiakas ei enää osta pelkkiä tuotteita. Tuotekehitystyössä tulisi aina olla mukana laajempi ympäristö. Matkailijoiden kysyntään, tarpeisiin ja toiveisiin perustuen rakennetaan koko alueen liikeidea. Tämän pohjalta syntyvät uudet tuoteideat sekä parannusideat vanhoihin tuotteisiin. (ks. Tuotekehitys elinehto maaseutumatkailussa 2004) 4 MARKKINOINTI Liiketoiminnan markkinoinnillinen kehittäminen Markkinointi on todella tärkeä kilpailukeino. Hyvällä markkinointisuunnitelmalla voidaan saavuttaa niin pienet kuin suuretkin asiakasryhmät. Markkinointiin kuuluu monia osa-alueita, kuten mainonta ja myynti. Ilman markkinointia myyntiä ei välttämättä tapahtuisi, ja mainonnalla saadaan aikaan toimiva ja tehokas markkinointi. (Anttila & Iltanen 2001, 12.) Markkinoinnilla on monia erilaisia määrityksiä. Määritelmissä voidaan kuitenkin havaita viisi yhtenäistä tekijää (Anttila & Iltanen 2001, 13): markkinointi tavoitteellisena johtamisprosessina, jonka tehtäviä ovat suunnittelu, toimeenpano ja valvonta asiakaskeskeisyys ja tarvelähtöisyys kokonaisvaltainen markkinointi ja kannattavuus

20 15 markkinointitoiminnot, joilla yritys pyrkii vaikuttamaan kysyntään ja sitä tyydyttämään markkinointitutkimus ja ympäristöanalyysi. Liiketoiminnan markkinoinnillista kehittämistä voidaan tarkastella suunnitteluprosessina, jonka tavoitteena on (Rope & Vahvaselkä 1992, 212): tehdä liiketoiminnan markkinoinnilliset tulevaisuutta koskevat menestysratkaisut suunnitella tehtyjen ratkaisujen toteutus toteuttaa suunnitellut kehitysratkaisut seurata ja varmistaa kehitystoimenpiteiden toteutuksen onnistuminen. Kuviossa kuusi kuvatussa prosessissa oleellisia seikkoja ovat prosessin päättymättömyys eli edellisestä suunnitteluprosessin seurantavaiheesta on suora jatko seuraavaan suunnitteluprosessin analyysivaiheeseen, edellisen vaiheen tulokset käynnistävät seuraavan vaiheen sekä suunnitteluprosessi on tarkoitettu ikuisesti kiertäväksi. (Rope & Vahvaselkä 1992, 212) KUVIO 6. Markkinoinnin kehitysprosessi (Rope & Vahvaselkä 1992, 212) Lähtökohta-analyysit Seuranta Strategiat Toteutus Tavoiteasetanta Toimintasuunnitelma Lähtökohta-analyysi kattaa seuraavat osa-alueet (Rope & Vahvaselkä 1992, 213): yritysanalyysit

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Leena Erola, 26.1.2016

Leena Erola, 26.1.2016 Leena Erola, 26.1.2016 Sisältö Liikeidea ja sen merkitys markkinoinnin päätöksiin Mitä markkinointi on? Markkinoinnin kilpailukeinot Mainonnan ABC Liikeidea Mitä? Kenelle? Miten? = näkemys ja päätös siitä,

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus Mikko Jokela Yhteenveto Poista tiedon monistaminen Järjestele hallittaviin kokonaisuuksiin Mahdollista informaation kulku Luo tiedolle saavutettavuus Käännä oikealle kielelle Ymmärrä kokonaisuus Yritykset

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Markkinoinnilla kasvua & työtä!

Markkinoinnilla kasvua & työtä! Markkinoinnilla kasvua & työtä! Oulun Kauppakamarin Kevätforum 13.5.2016 Anne Korkiakoski Meillä on tehtävä, jotta suomalaiset yritykset lisäisivät panostuksia markkinointiin, koska silloin osaamisemme,

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

MARKKINOINTI. Mitä se on? Miksi sitä tarvitaan? Miten sitä hyödynnetään? Kenelle se kohdennetaan? Kunniaa????Mainetta????Mammonaa????

MARKKINOINTI. Mitä se on? Miksi sitä tarvitaan? Miten sitä hyödynnetään? Kenelle se kohdennetaan? Kunniaa????Mainetta????Mammonaa???? MARKKINOINTI Mitä se on? Miksi sitä tarvitaan? Miten sitä hyödynnetään? Kenelle se kohdennetaan? Kunniaa????Mainetta????Mammonaa???? Markkinoinnin historiaa (wikipedia) Markkinointi käsitteenä keksittiin

Lisätiedot

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT Johdanto Mahdollisuus koputtaa harvoin ovellesi. Koputa sen sijaan mahdollisuuden ovea, jos toivot pääseväsi sisään. J okaisen myyjän on hyvä tiedostaa miten ja miksi pitää

Lisätiedot

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA 2016-2017 Valmennusohjelman tavoite o Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää nykyistä sekä tuotteistaa uutta palvelu-

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op

MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op 1/ MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op Vieraanvaraisuus 3 op Markkinointi ja tuotekehitys 4 op Englanti 2 op Turvallisuus 1 op Matkailun teoriaopintojaksot toteuttaa Lapin AMK/ MTI (Viirinkankaantie

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS)

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS) Businessteeman yrittäjyyspaja 2013 CrossBorder Citizen Scientists (CBCS) TERVETULOA! Elena Ruskovaara LUT 1 Yrityspajan ohjelmaa ja teemoja Suunnitellaan pienryhmissä kuvitteellinen rajan pinnassa toimiva

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon

Lisätiedot

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Taustaa Matkailijat ovat olleet perinteisesti kiinnostuneita paikallisista kulttuureista,

Lisätiedot

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen. TU-A1100 Tuotantotalous 1

5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen. TU-A1100 Tuotantotalous 1 5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitusty ö Harjoitusten sisältö 6. Analyysit ja tulevaisuus 5. Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen 4.

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

GREATive Business - luovien alojen yritystieto. henna.aho@gmail.com

GREATive Business - luovien alojen yritystieto. henna.aho@gmail.com GREATive Business - luovien alojen yritystieto henna.aho@gmail.com GREATive Business luovien alojen yrittäjätieto mitä? tavoitteena: - liiketoimintasuunnitelma oman idean pohjalta, alan kenttään ja tukipalveluihin

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kaupan alan osaajaksi! LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2017 Kenelle Liiketalouden perustutkinto, merkonomi on suunnattu henkilöille, jotka haluavat hankkia

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus 37. Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari, Kauhava 22.-23.3.2011 Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Juho Pesonen, Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos,

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki 8.11.2002 Pirjo Ståhle Organisaation tieto- ja toimintaympäristöt Suhteet avoin tiedonvaihto mekaaninen orgaaninen

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa yökalu Asiakaslähtöinen lähestymistapa Palveluyrityksen liiketoiminnassa on tarkoituksena tyydyttää asiakkaan toiveita ja vastata asiakkaiden odotuksiin, näin muodostuu palvelun asiakaskeskeisyys entistä

Lisätiedot

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus.

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Mitä strategia tarkoittaa? Kuka tarvitsee strategiaa? Strategiatyön tavoitteet

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi!

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! 1 1 Online - matkatoimistot lentomyynnin voittajia 2 2 1 Nettimatkatoimiston myynnin jakauma 86 % Lennot 13 % Hotellit, autot ym. 1% Paketointi

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Scrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.

Scrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12. Scrum is Not Enough Scrum ei riitä Ari Tanninen & Marko Taipale Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.2009 Ari Tanninen Vanhempi ohjelmistoinsinööri Marko Taipale Teknologiajohtaja,

Lisätiedot

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN Riitta Sutinen KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN BioTurku aamiaisinfo 27.1.2012 Riitta Sutinen 1) HealthBIO-klusterin kv. myynti- ja markkinointikoulutuksen tarveselvitys

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä

Lisätiedot

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013 Irlanninsusikoiran luonnekysely A survey of the temperament of Irish wolfhounds koiran omistajille ja kasvattajille 213 for dog owners and breeders in 213 Teksti / author: Jalostustoimikunta / breeding

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvä liikeidea? 11.10.2011 Virpi Laukkanen Savonia-ammattikorkeakoulu Mistä hyvä bisnes syntyy? TILANNE TOIMINTA TULOS (hyvä) tyyppi + (onnekas/suotuisa) tilanne = (hyvä) toiminta (hyvä) tulos (Pyykkö,

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot