Designstudio muotoilun osaamiskeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Designstudio muotoilun osaamiskeskus"

Transkriptio

1 Designstudio muotoilun osaamiskeskus LOPPURAPORTTI Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskus 2001

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Lähtökohdat, tavoite ja toiminta Toiminnan pääpiirteet Jatkoaika Seminaarit Muotoilun aamu Koulutus Pitkäkestoinen koulutus Lyhytkurssit Kevät Syksy Kevät Koulutusten markkinointi Tutkimus Osaamisen ehdot Selvitys muotoilutoimialasta Suomessa Menestyneiden brandien kanssa markkinoille Pilottihanke Raportti luontomatkailuyrittäjille ja välinevalmistajille... tehdyistä kyselyistä ekologian ja estetiikan osalta Vihreät viittaukset - Tutkimus matkailuyritysten ekoestetiikasta Design and Business Performance Konsultointi- ja kehitystoiminta Yhteenveto Organisaation ongelmia Liitteet...30

3 3 1. Johdanto Muotoiluprosessia hyödynnetään tänä päivänä yhä erilaisimmissa yhteyksissä. Helppokäyttöiset koneet, toimivat kulutustavarat, laadukas asuminen tai uudistunut viestintä ovat eräitä muotoilijan työn alueita. Muotoilu huomataan useimmiten silloin, kun se puuttuu. Mistä hyvän muotoilun tunnistaa? Helppokäyttöisistä tuotteista, kauniista ulkonäöstä vai ergonomiasta? Erilaisten käyttäjäryhmien huomioiminen tuotteita tai ympäristöjä suunniteltaessa vähentää jälkikäteen tehtäviä lisäratkaisuja ja siten säästää kustannuksia. Muotoilijan ammattitaito tuo kehitysprosessiin lisän, joka erottaa muuten samankaltaiset tuotteet tai palvelut toisistaan. Muotoilu on kilpailuetu. Muotoilu tuottaa. Muotoilun alalle suunnattu koulutus- ja kehityshanke Designstudio muotoilun osaamiskeskus aloitettiin vuonna Sen pääasialliset rahoittajat ovat olleet Euroopan sosiaalirahasto ja Uudenmaan TE-keskus. Hanke kuului Euroopan sosiaalirahaston tavoiteohjelma 4:n "Osaamis- ja innovaatiorakenteiden kehittäminen" toimenpidekokonaisuuteen Osaamiskeskusmallin kehittäminen. Projektin toiminta-alue oli koko maa. Designstudion toiminnan perustana olivat toimialatutkimukset sekä muotoilun ammattilaisille ja muotoilua hyödyntäville PK -yrityksille suunnatut koulutus- ja kehityspalvelut. Tavoitteena oli muotoilualueen liiketoiminnallisen osaamisen kehittäminen sekä saada entistä useampi yritys käyttämään muotoilua osana liike- ja tuotekehitystoimintaansa. Designstudio sisälsi monipuolisesti muotoilun alan yritystoiminnan luonnetta ja tilanne- sekä koulutustarpeita kartoittavia tutkimuksia. Projektin puitteissa tehtiin pioneerityötä, jolloin sekä hankkeen toteuttajaosapuoli että projektihankkeiden kohderyhmät olivat uusien asioiden äärellä. Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskus on korkeakoulun erillislaitos, joka antaa ammatillista täydennyskoulutusta ja avointa korkeakouluopetusta designin, median ja kulttuurin aloilta. Keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu koulutettavien työmarkkina-aseman vahvistaminen. Koulutuskeskus edistää myös taideteollisen alan yritystoiminnan syntymistä sekä tuottaa alan käytännönläheistä tutkimus- ja kehitystoimintaa.

4 4 2. Lähtökohdat, tavoite ja toiminta Projektin käynnistäminen liittyi tietoyhteiskunnan nopeaan kehittymiseen sekä muotoilualalla tapahtuneisiin muutoksiin ja muuttuneeseen muotoilijan ammattikuvaan. Muutosten tarjoamien taiteellisten, tuotannollisten ja taloudellisten mahdollisuuksien hyödyntäminen koettiin tärkeäksi. Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskus pyrki omalta osaltaan luomaan puitteita ja edellytyksiä muotoilualan osaamisen kehitykselle Designstudioprojektin kautta. Keskeinen tutkimuksellinen perusta koulutuksen tuotteistamiselle oli SITRAn julkaisema raportti Muotoiltu etu. Muotoilu, teollisuus ja kansainvälinen kilpailukyky, (1998). Käynnistämisen pohjana on pidettävä myös koulutuskeskuksen aiempaa Mediastudio-hanketta (ESR), jossa pelkistyivät koulutus- ja palvelutuotannon periaatteet. Designstudio oli tutkimus-, koulutus- ja kehittämishanke pienten ja keskisuurten yritysten liiketoiminnallisen osaamisen vahvistamiseksi. Toiminnan kohteina olivat niin muotoilu- ja suunnittelutoimistot kuin yksityiset ammatinharjoittajat. Lisäksi kohteena olivat tuotannolliset ja palveluyritykset, joiden liiketoimintaan designin laajempi hyödyntäminen toisi lisäarvoa. Projektin tavoitteena oli designalan tuotannollisten taitojen kehittäminen ja näiden asiakasyritysten ja toimialojen tuntemuksen lisääminen designia hyödyntävien PK-yritysten osaamisen kehittäminen suunnitteluyritysten välisen tuotannollisen ja markkinalähtöisen verkostoitumisen edistäminen mallintaa arvoketjupohjainen toimintamalli design-alueelle tuotekehitys, markkinatutkimus, muotoilu, tuotanto, markkinointi, jakelu, myynti, asiakaspalvelu,... edistää arvoketjun toimijoiden välistä markkinalähtöistä verkostoitumista designosaamisen integraation edistäminen teollisissa prosesseissa tuotteiden ja palveluiden kilpailukyvyn lisäämiseksi luoda perusta designosaamisen tuotteistamiselle ja tälle alueelle syntyvälle yritystoiminnalle tukea ja kehittää designosaamiseen perustuvaa uutta liiketoimintaa luoda pohjaa uuden muotoilun osaamiskeskuksen Designiumin luomiselle

5 5 Lisäksi voidaan kirjata Koulutuskeskuksen sisäisiksi tavoitteiksi: koulutuskeskuksen toimintatapojen muutos- ja kehitysohjelma designin täydennyskoulutuksen suunnittelu ja tuotteistus designin asiakaskuntien sitouttaminen jatkuvuuden turvaaminen 2.1 Toiminnan pääpiirteet Ohjelmaesitys Designstudio hankkeesta tehtiin lokakuussa 1998 ja sitä täydennettiin alkuvuodesta Hyväksyntä hankkeelle saatiin helmikuussa Työministeriön päätöksellä hanke päätettiin käynnistää ja sen operatiivinen toteutus annettiin Uudenmaan TE-keskukselle. Täsmennetty toimintasuunnitelma laadittiin TE-keskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena huhtikuussa Päätös hankkeen toteutuksesta tehtiin TE-keskuksessa ja kesäkuun lopussa se toimitettiin toteuttajalle. Varsinainen ohjelma-aika oli , mutta projektille haettiin jatkoaikaa Designstudion projektipäällikkönä toimi Tapani Huovinen ja koulutussuunnittelijana Päivi Korpelainen asti. Sihteerinä toimi osastosihteeri Tarja Kiuru.

6 6 Projektiryhmään kuuluivat lisäksi: Päivi Lepistö suunnittelija Kari Korkman asiantuntija Tuuli Somma tutkimusassistentti Ohjausryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt: Muotoilija Juhani Salovaara Professori Markku Salimäki Helsingin kauppakorkeakoulu ESR-koordinaattori Sakari Koivula Uudenmaan TE-keskus Koulutuskeskuksen johtaja Erkki Kujanpää asti Koulutuskeskuksen johtaja Juha Saapunki Kevään osalta toteuttajatahon työskentely keskittyi ennakoivaan valmisteluun, koska sopimuksettomassa tilanteessa ei ulkopuolisia taloudellisia sitoumuksia voitu vielä tehdä. Hankkeen orientaatiota täsmennettiin, pilottitoiminnan toimialavalintaa valmisteltiin ja hankkeen piirissä tehtävien selvitysten intentiota suunniteltiin. Lisäksi luonnosteltiin koulutussisältöjä. Hankkeen ohjelmaa ja tavoitteita esiteltiin alan asiantuntijoille ja heidän näkemyksiään ja kommenttejaan kerättiin toteutuksen käyttöön. Kahden asiantuntijan kanssa tehtiin ennakoiden yhteistyösopimus: professori ja muotoilija Juhani Salovaara lupautui hankkeen ohjausryhmän jäseneksi ja toimitusjohtaja Kari Korkman projektiryhmän jäseneksi. Yhteistyö- ja keskustelukumppaneita Taideteollinen korkeakoulu Yrjö Sotamaa Pekka Korvenmaa Raimo Nikkanen Juhani Salovaara (ohjausryhmän jäsen) Helsingin kauppakorkeakoulu Markku Salimäki (ohjausryhmän jäsen) Antti Ainamo Muotoiluala Kari Korkman (hankkeen asiantuntija) Timo Silvonen (5D) Petri Laitinen (Muodos) ORNAMO Pekka Toivonen (TKO) Leena Strömberg (SIO) GRAFIA Jari Koskinen FINPRO Eeva Airamo Jarmo Karesto

7 7 Kevään 99 viimeisenä toimenpiteenä julkaistiin hankkeen tutkimusassistentin haku. Hakuteksti jaettiin International Design Business Management (IDBM) ohjelman opiskelijoille. Hakemuksessa pyydettiin määräaikaisesta tutkimustyöstä kiinnostuneita ottamaan yhteyttä elokuussa Ensimmäisenä tutkimuksena päätettiin toteuttaa muotoilijoiden ja muotoilutoimistojen osaamiskartoitus. Tutkimus oli tarkoitus julkistaa maaliskuussa Toiseksi tutkimukseksi suunniteltiin muotoilualan asiakasyritysten keskuudessa tehtävää kartoitusta keväällä Elokuussa 1999 projektiryhmän kokoontumista tiivistettiin. Ryhmä piti eri kokoonpanoissa istuntoja keskustellen tutkimuksen, koulutuksen ja yrityspalveluiden tarjonnoista. Designstudion laajahko pilottiohjelma päätettiin suunnataan ulkoilu- ja retkeilyvälinevalmistajille sekä suomalaisille luontomatkailuyrityksille. Pilottihankkeen tarkoituksena oli tutkia muotoiluosaamisen vaikutusta tuotelanseerauksen menestymiseen sen laajuutta ja ajoittamista suunnitteluprosesseihin. Designstudio-hanke lanseerattiin Muotoilun aamu-seminaarissa tammikuussa Keväällä 2000, projektin varsinaisella käynnistyskaudella, Designstudio-hankkeesta kerrottiin julkaisuissa: Arttu (liite 1) 1/2000 Teollisuustieto Helsingin Kauppakamarin julkaisut Koulutuksia ja seminaareja ajankohtaisista aiheista suunniteltiin ja markkinoitiin kevääksi ja syksyksi Projektissa tapahtui henkilövaihdoksia syksyllä 2000, kun projektipäällikkö Tapani Huovinen siirtyi toisen työnantajan palvelukseen. Koulutussuunnittelijaksi nimitettiin Eeva Mäkinen. Tutkimusvastaavana toimi alkaen Koulutuskeskuksen johtaja Juha Saapunki. Alkuperäisessä päätöksessä Designstudion hankekausi kesti vuoden 2000 loppuun, mutta sille haettiin jatkoa keväälle Designstudion tarkoituksena oli osaltaan toteuttaa Muotoilu 2005-ohjelmaa ja toimillaan valmistella maastoa kansallisen muotoilun innovaatiokeskuksen Designiumin perustamiselle Taideteolliseen korkeakouluun.

8 8 2.2 Jatkoaika Projektille haettiin ja sille myönnettiin jatkoaikaa saakka, koska suunnitellut koulutukset ja kehitystoiminnot eivät olleet toteutuneet aiotun mukaisesti varsinaiseen projektin päätöspäivään mennessä. Projektin tutkimukset olivat kuitenkin käynnissä ja valmistumassa, ja keväälle uudelleen suunnitellut, syksyn tarjonnassa olleet koulutukset olivat valmiina ja markkinoinnissa. Koska budjettiin ei tullut lisäystä jatkoajan takia, oli kaikkien osapuolin kannalta järkevää jatkaa projektia. Jatkoajan tavoitteisiin kirjattiin: koulutukset viedään markkinoille suunnitellun ohjelman mukaisesti tutkimushankkeet viedään päätökseen rekrytoidaan lisävoima hankkeen toteutukseen: o koulutusvastaava o tutkimusvastaava Jakoajalla toteutettiin neljä lyhytkurssia ja aloitetut tutkimukset saatettiin päätökseen.

9 9 3. Seminaarit Keväällä 2000 suunniteltiin toteutettavaksi ajankohtaisiin asioihin pureutuva seminaarisarja yhteiseksi foorumiksi pääkaupunkiseudun yrittäjille ja muotoilijoille. Kohdeyleisöksi tavoiteltiin sekä muotoilun ammattilaisia että muotoilua hyödyntävien yritysten henkilöstöä. Seminaarisarja suunniteltiin ja sen markkinointi toteutettiin yhteistyössä Helsingin kauppakamarin kanssa. Seminaarit tarkastelivat toimivan ja myyvän tuotelupauksen ominaisuuksia: esteettisyys ulkonäkö käytettävyys ominaisuudet taloudellisuus hinta, kustannukset elämäntyyli viestintä Tarkoituksena oli myös tarjota mahdollisuus kuulla ajankohtaiset kuulumiset muotoilutoiminnan eduista ja mahdollisuuksista alan parhaiden esimerkkien ja ammattilaisten kautta. Koska seminaareihin oli kutsuttu yrittäjiä ja eri alojen muotoilijoita, oli tilaisuuksissa myös mahdollisuus solmia kontakteja. Seminaarit saivat muutamia hajailmoittautumisia, mutta toteutuskynnyksen yli ei yltänyt mikään sisältöaiheista. Vaikka sisällöt, luennoitsijat ja caset tarjosivat uutta tietoa aiheista, joista ala ja asiakkaat keskustelivat, ei veto näihin tilaisuuksiin toteutunut. Seminaarit keväällä Markkinoinnin uudet tuulet Design ja laatu Tuotteet ja trendit Ikääntyvä väestö ja elämänlaatu

10 10 Seminaarien peruuntumiseen voidaan löytää useita syitä: Helsingin Kauppakamarin jäsenet ovat melko pieniä yrityksiä, jolloin työntekijän irrottautuminen seminaariin on hankalaa TaiKin koulutuskeskus ei ollut aiemmin markkinoinut seminaareja tälle kohderyhmälle tarvittaisiin pidempiaikainen tarjonta, jotta kiinnostus seminaareihin kasvaisi seminaarien aiheet olivat ehkä liian kaukana yritysten tarpeista: monet olivat palvelualan yrityksiä, jolloin ensisijainen uuden tiedon tarve liittyy mm. verotukseen ja kirjanpitoon ei välttämättä muotoilualaan muotoilualalla toimivilla ei ole suuria taloudellisia ja ajallisia resursseja panostaa täydennyskoulutukseen asiakkaat eivät ehkä tunne tarvetta päivittää muotoiluosaamistaan ajankohta oli väärä molemmille kohderyhmille 3.1 Muotoilun aamu Designstudio järjesti perjantaina Arabianrannassa Muotoilun aamu nimisen seminaarin. Tapaamisen tarkoituksena oli lanseerata Designstudion toiminta ja tarjota osallistujille näköala ja päivitys tärkeisiin muotoilun kehityshankkeisiin ja ohjelmiin. Tilaisuuteen kutsuttiin muotoilun ammattilaisia ja edellisten asiakasyritysten edustajia. Tilaisuus pidettiin Mediakeskus Lumeen auditoriossa, ja se oli osa keskuksen avajaisviikon ohjelmaa. Seminaariin ennakkoon ilmoittautuneita oli n. 50 henkeä. Paikalle saapui noin 70 aiheesta kiinnostunutta, joista suurin osa julkisen hallinnon edustajia. Varsinaisia muotoiluyrittäjiä ja liike-elämän edustajia oli paikalla vain muutama. Tämä vaikutti myös osaltaan projektin pilottihankkeen (s.24) käynnistymisen epäonnistumiseen. Ohjelma: Aamiainen Tervetuloa Johtaja Juha Saapunki, TaiK, Koulutuskeskus Muotoilu 2005 Kansliapäällikkö Vilho Hirvi, Opetusministeriö Muotoilun Round Table Vuorineuvos Krister Ahlström Designium Rehtori Yrjö Sotamaa, TaiK Designstudio Projektipäällikkö Tapani Huovinen, Koulutuskeskus Muotoilun kv-hanke Projektipäällikkö Arja Korolainen, Finpro Muotoilun laatuhanke Muotoilija Pekka Toivonen

11 11 4. Koulutus Hankkeen pääpaino oli designyrityksille ja näiden henkilöstöille tarjottavan koulutusten kehittämisessä, suunnittelussa ja toteutuksessa. Projektin alkuperäisenä tarkoituksena oli, että koulutustarjonnan lähtökohtana olisi projektin aikana kerätty tutkimustieto sekä kokemukset design-yritystoiminnan ja toimialan kehittämistarpeista. Designstudio-hankkeessa toteutettavan koulutustoiminnan osalta päädyttiin tarjontaan, jossa pitkän kehittämisohjelman lisäksi tuotettiin tietoa ja osaamista päivittäviä lyhytkursseja. Koulutusten päätavoitteena oli liiketaloudellisen osaamisen kehittäminen. Alkuperäinen projektisuunnitelma määritteli varsin väljästi koulutustarjonnan luonteen. Näin pyrittiin saamaan mahdollisimman ajankohtainen sisältö koulutuksille. Koulutussisällöt hyväksyttiin projektin ohjausryhmän istunnossa. 4.1 Pitkäkestoinen koulutus Muotoilun business-to-business asiantuntijuus Pitkäkestoista täydennyskoulutusta tarjottiin sekä syksyllä 2000 että keväällä Muotoilun business-to-business asiantuntijuus koulutusohjelman tarkoituksena oli tarjota monipuolista ja mielenkiintoista omaan työhön sovellettavaa, käytännönläheistä ja ajan tasalla olevaa täydennyskoulutusta muotoilusta ja sen käytöstä kilpailuetuna. Kohderyhmä ja sisältö Koulutuksen kohderyhmänä oli ensisijaisesti muotoilutoimistot, yksittäiset muotoilijat ja visuaalisen alan suunnittelijat sekä muotoilupalveluja hankkivat tai sitä harkitsevat yritykset. Samoin esimerkiksi yritysten tuotekehitys- ja tutkimustoiminnoissa, markkinoinnissa työskentelevät kuuluivat kohderyhmään. Koulutukseni tavoitteena oli 15 opiskelijaa. Koulutus suunniteltiin muodostuvan neljästä jaksosta, joista lähiopetuksena toteutettaisiin 12 päivää. Itsenäistä työskentelyä oli 16 päivää ja siihen kuului henkilökohtaisia projektitöitä, perehtymistä oheiskirjallisuuteen sekä konsulttien ja kurssijohtajan antamaa ohjausta ja neuvontaa.

12 12 JAKSO 1 Muotoilu asiantuntijapalveluna (4 lähipäivää, 6 päivää itsenäistä työskentelyä) Osaamisintensiiviset asiantuntijapalvelut business-to-business kentässä Elämystalous ja muotoilun merkitys Muotoilun suunnitteluprosessi ja eri suunnitteluvaiheitten hallinta Suunnittelun vanhat ja uudet työkalut Tiedon hankinta ja hallinta suunnittelutyössä Tutkimustieto suunnittelun apuna ja tarpeiden selvittämisessä JAKSO 2 Muotoilu ja käytettävyys (6 lähipäivää, 9 päivää itsenäistä työskentelyä) Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteita Käytettävyyden hallinta ja arviointi Ihmisen ominaisuuksista johdetut suunnitteluperiaatteet Ihmisen käyttäytymisen tunteminen, ihminen tekniikka vuorovaikutus o fyysiset vaatimukset, psykologiset tarpeet, kulttuuriset merkitykset o ergonomia, turvallisuus, virheiden ja vahinkojen ennaltaehkäisy Käytettävyyden tutkimus, kustannukset ja säästöt Käytettävyyden huomioiminen tuotekehitys- ja suunnitteluvaiheessa, testaus ja virheiden korjaus JAKSO 3 Muotoilu, laatu ja ympäristö ( 4 lähipäivää, 6 päivää itsenäistä työskentelyä) Tuotteen elinkaariajattelu, ekologisuus ja kestävä kehitys Tuotesuunnittelu ja ympäristöarvot Kestävään kehitykseen perustuva muotoilu käytännön prosessina Muotoilun tuote ja ympäristöjärjestelmä Uudet materiaalit, uudet tuotantotavat, ympäristöjärjestelmien vaatimukset Laadun työkalut ja muotoilu Laatuerot, käytön helppous ja muotoilu Loppuseminaari: Kokonaisvaltainen suunnittelu ja klusterit Klusteriajattelua muotoiluun ja tuotekehitykseen Monialaosaamisen kehittäminen: design ei ole vain muotoilijoiden asia Koulutukseen osallistuvien ammatillisen suuntautumisen pohjalta painottuva sisältö

13 Lyhytkurssit Projektin puitteissa tarjottiin design-alan lyhytkursseja, joilla alan ammattilaiset ja yrittäjät sekä alan yrityksissä ja asiakasyrityksissä työskentelevät pystyivät päivittämään tietojaan ja osaamistaan. Syksyllä sekä keväällä 2000 tarjottiin kymmenen 1 3 päivän mittaista kurssia. Kurssit olivat osittain samoja; syksyllä eniten ilmoittautumisia ja kiinnostusta saaneita kursseja markkinoitiin uudelleen keväällä Lisäksi täsmennettiin osaa kursseista, ja tarjontaan suunniteltiin muutama uusi kurssi Kevät 2000 Keväällä 2000 toteutettiin kaksi koulutustapahtumaa ennakoiden syksyn ja seuraavan vuoden tiivistyvämpää koulutustarjontaa. Toteutetut kurssit keräsivät yhteensä 24 opiskelijaa ja saivat hyvän palautteen. Kurssit olivat: 1. FOORUMI: muotoilun ja mainonnan synergiaa etsimässä 2. Photoshop -ohjelman soveltaminen tekstiilitaiteessa Syksy 2000 Suunnittelija Päivi Korpelainen laati syksylle 2000 lyhytkurssiohjelman, joka pohjautui lehdissä ja muussa mediassa käsiteltyyn ajankohtaiseen tietoon muotoilun alueella. Lisäksi neuvoteltiin useiden muotoilualan ammattilaisten kanssa, joilta saatiin kommentteja koulutussisältöihin. Syksyn ohjelma: 1. Ympäristötietous ja muotoilu Ympäristötietous ja muotoilu Pakkaussuunnittelu EU-markkinoilla Design management ja yrityskuva Markkinointiviestintä ja verkkomainonta Tila- ja ympäristösuunnittelu osana markkinointiviestintää Yrityksen muotoilutarpeen arviointi Laadun työkalut ja muotoilu Innovaatioprosessi ja muotoilujohtaminen

14 14 Kuten pitkä koulutuskin, jäivät lyhytkurssit toteutumatta. Syitä löytyy monia: muotoiluyritykset pieniä: alalla toimivilla ei ole suuria taloudellisia ja ajallisia resursseja panostaa täydennyskoulutukseen sisältöjen tuoreus muotoilijoiden keskuudessa TaiKin koulutuskeskus ei ollut aiemmin markkinoinut muotoilualan koulutusta PK - sektorille tarvittaisiin pidempiaikainen markkinointi uusista aiheista, jotta kiinnostus heräisi muotoilijat eivät tarpeeksi laajasti hahmota omaa osaamisaluettaan, eivätkä ymmärrä sen kuuluvan osaamisintensiiviseen alueeseen asiakkaat eivät ehkä tunne tarvetta päivittää muotoiluosaamistaan ajankohta oli väärä suunnittelijat eivät ole valmiita maksamaan koulutuksesta työttömillä olisi aikaa, mutta ei varaa maksullisiin kursseihin Kevät 2001 Kevään lyhytkurssitarjonta päätettiin pohjata syksyn 2000 tarjonnalle; uusia kursseja oli nyt markkinoitu kohderyhmille, joten niiden nimet ja sisällöt eivät enää tuntuisi vierailta. Tarjontaan lisättiin myös ns. työkalukursseja, jotka sisältävät tietotekniikan soveltamista sovellusohjelmien hyödyntämistä jollain muotoilu osa-alueella. Vaikka kurssien markkinointia tehostettiin ja kurssien hintaa tarkistettiin syksystä 2000, vain osa kursseista toteutui. Peruuntumiseen voidaan nähdä samoja syitä kuin syksyllä Kevään tarjonnassa olivat: 1. Design management ja yrityskuva Muotoilun ebusiness Tila- ja ympäristösuunnittelu myymälämarkkinoinnissa Pakkaussuunnittelu EU-markkinoilla Innovaatio ja muotoilu -workshop Muotoilijan digitaalinen portfolio 2.3. ja Ekologinen muotoilu ja muotoilijan etiikka Käytettävyyden perusteet Laatustandardit ja laadun työkalut muotoilussa Muotoilu ja internet

15 15 Keväällä 2001 toteutui neljä lyhytkurssia. kurssi ajankohta osallistuneita 1. Design management ja yrityskuva Tila- ja ympäristösuunnittelu myymälämarkkinoinnissa Innovaatio ja muotoilu workshop Käytettävyyden perusteet Lisäksi Designstudion tilauskoulutuksena toteutettiin Kuopion naisyrittäjille Design management koulutus , johon osallistui 12 henkeä. 4.3 Koulutusten markkinointi Tarjontaa suunnattiin voimakkaasti PK-yrityksille: markkinoinnin kohteeksi valittiin joukko pieniä ja keskisuuria tuotantoyrityksiä, joille design saattaisi tuoda lisäarvoa. Kevään 2000 seminaareista, pitkistä koulutuksista ja lyhytkursseista sekä 2000 että 2001 painatettiin neliväriesite. Sitä postitettiin suoraan projektin kohderyhmille: suunnittelijoille ja yrityksille. Suunnittelijat kuuluivat alojensa jäsenjärjestöihin Teollisen muotoilun toimistot Taidekäsityöläiset TAIKO ry Teolliset muotoilijat TKO ry Vaatetussuunnittelijat MTO ry Sisustusarkkitehtitoimistot Ornamon toimisto Sisustusarkkitehdit SIO ry Design Forum Tekstiilitaiteilijat TEXO ry ammattikorkeakoulut (design) Yritykset liikelahjat mainostoimistot Yrityskeskukset Uusyrityskeskukset FOCUS -projekti

16 16 Yrityssektorin osoitteet tilattiin suoraviestintämarkkinointia tarjoavalta yritykseltä. Tilauksessa määriteltiin yrityksen koko, sijainti ja toimialue. - sijainti: Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme - PK-sektori - toimiala kankaiden kudonta tekstiilien viimeistys sovitettujen tekst. tuotteiden valm. sisustustekst.- ja vuodevaatt. valm. mattotehtaat, matto- ja ryijykutomot neuletehtaat työvaatetehtaat naisten vaatetehtaat ja -ompelimot miesten vaatetehtaat lastenpukinetehtaat ulkoilupukine tehtaat laukku- yms. nahkateostehtaat muut paperi- ja kartonkipakk. tehtaat paperisten taloustarvikkeiden valm. paperikauppatavaroiden valmistajat muovipakkaustehtaat talous- ja koristelasitehtaat posliini- ja savias. tehtaat, keram. pajat taidetakomot ruokailu- ja työvälinne. välineiden valm. metall. kotitaloustavaroiden valmistus hanojen ja venttiilien valistus kylmäkalustetehtaat kotitalouskoneiden ja -laitteiden valm. konttori- ja tietokoneiden valmistus valaisintehtaat tietoliikennevälinetehtaat lääkintä- ja hammaslääk. laitteiden valm. lääkintä- ja hammaslääk. kalust. valm. autonkorien ja perävaunujen valmistus tuolien ja istuinten valmistajat toimisto- ja myymäläkalustetehtaat keittiökalustetehtaat huonekalutehtaat urheilu- ja kalastusvälinetehtaat leikkikalutehtaat

17 17 Lehti-ilmoitukset Syksyn ja kevään koulutuksista julkaistiin useita lehti-ilmoituksia eri lehdissä: Muoto-lehti Ornamon jäsentiedote Helsingin Sanomat Suomen Yrittäjät Kauppalehti EXTRA - PK -yritysliite Omalähiö(Lahti) Länsi-Lahti Lähiö-Lahti Lisäksi suoritettiin kurssikohtaista markkinointia neljästä lyhytkurssista. Verkkomainonta Koulutustarjonnasta tiedotettiin paitsi Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen sivuilla myös keväällä 2001 Uranus konsultointi OY:n ylläpitämillä websivuilta jossa myös voitiin seurata kävijämääriä.

18 18 5. Tutkimus Johdanto Muotoilun alue on moninaisten ja jatkuvanmuutosten äärellä; esimerkkeinä voidaan mainita digitalisoituminen ja yhä voimistuva yritystoiminnan kansainvälistyminen. Alan toimijoiden on opeteltava uusia taitoja ja oltava mukana kehittämässä arvoketjuja ja verkostoja, joilla teknologian tarjoamat mahdollisuudet ja huippuluokan muotoilu-osaaminen hyödynnetään ripeästi kansainvälisesti merkittävien innovaatioiden tuottamiseksi. Designstudion tutkimusten perusajatuksena oli kerätä uutta tietoa designalan tarpeista sekä muotoilijoiden että heidän asiakkaittensa. Vuonna 1999 aloitettiin tutkimusohjelman suunnittelu ja käynnistäminen, sekä luontomatkailuun ja välinevalmistajille suunnatun kehityshankkeen käynnistys. Päämääränä oli, että koulutushankkeet käynnistetään tutkimustiedon pohjalta. Designstudio-projektissa toteutettiin viisi tutkimusta muotoilun alueella: 1. Osaamisen ehdot selvitys muotoilutoimialasta Suomessa 1 (Osaamisen ehdot.pdf) 2. Menestyneiden brandien kanssa markkinoille (Menestyneiden brandien kanssa markkinoille.pdf) 3. Vihreät viittaukset Tutkimus matkailuyritysten ekoestetiikasta (Vihreät viittaukset.pdf) 4. Raportti luontomatkailuyrityksille ja välinevalmistajille tehdyistä kyselyistä ekologian ja estetiikan osalta (Luontomatkailu-raportti.pdf) 5. Design and Business Performance - Assessing the impact of product design on business performance (Design and Business Performance.pdf) 1 Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen julkaisuja 9, 2001, ISBN

19 19 Hankkeen piirissä tehtävien selvitysten haluttiin olevan mahdollisimman praktisia ja käyttökelpoisia koulutuksen ja muiden palveluiden suunnittelussa. Kyseessä olikin enemmän tarkoitushakuisten tarvekartoitusten toteuttaminen valituilla kohdealoilla kuin toimialoja esittelevän yleisen tutkimustiedon keruu. Selvityksillä pyrittiin testaamaan hankkeen intentioita ja keräämään hyviä ja kestäviä perusteita koulutukselle. Ensimmäinen toteutettava selvitys päätettiin suunnata valitulle pilottitoimialalle. Sen avulla pyrittiin kartoittamaan matkailuyritysten ja kulutustavaratuotteiden tarjoajien mielenkiintoa yhteistyöhön muotoiluosaaminen, markkinoinnin ja tuotelanseerauksen alueilla. Tähän alueeseen liittyivät: Menestyneiden brandien kanssa markkinoille sekä tutkija Päivikki Ritalan väitöskirjaan tähtäävän tutkimustyön aihe ekologian ja estetiikan merkityksestä muotoilussa Vihreät viittaukset sekä Raportti luontomatkailuyrityksille ja välinevalmistajille tehdyistä kyselyistä ekologian ja estetiikan osalta. Muotoilualaa muotoilijan ja suunnittelijan kannalta tarkasteltiin tutkimuksessa Osaamisen ehdot selvitys muotoilutoimialasta Suomessa. Selvityksen tarkoituksella oli hahmottaa osaamiskapeikot aiempaa perustellummin, pyrkimyksenä saada esiin ammattilaisten oma ääni. Jotta kokonaisvaltainen käsitys muotoilujärjestelmämme heikkouksista ja vahvuuksista saataisiin, tarvitaan useita, erisuuntaisesti valottavia näkökulmia aiheesta. Muotoilun tulosvaikutusten tuntemisen uskotaan vaikuttavan positiivisesti yritysten halukkuuteen käyttää hyväkseen muotoilupalveluita. Design and Business Performance - Assessing the impact of product design on business performance -tutkimus on osa design-osaamisen ja teollisuuden prosessien integroitumista edistävää toimintaa.

20 Osaamisen ehdot Selvitys muotoilutoimialasta Suomessa Petra Tuovinen, Muotoilun tutkimuslaitos Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kyselyllä, miten muotoilutoimistot ja itsenäiset ammatinharjoittavat näkevät toiminta- ja kilpailukenttänsä tilan tänä päivänä. Mitkä ovat muotoilijan ammatillisen toiminnan ehdot, mahdollisuudet ja esteet Suomessa uuden vuosituhannen koitteessa? Miten muotoilijat itse näkevät toimintansa suhteessa toisaalta omaan osaamiseensa ja toisaalta sitä asiakkaille välittävään yritystoimintaansa? Tutkimuksella haluttiin ottaa kantaa muotoilualueen kehitykseen ja pyrkiä kartoittamaan, onko muotoilualalla kehitystä haittaavia kilpailutiloja tai osaamiskapeikkoja. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää muotoilualan suhdannenäkymiä (muotoilutoimiston ja ammattilaisen näkökulma). Erityisesti muotoilun alalle suunnattu täydennyskoulutus-tarpeiden kartoitus oli tutkimuksen tavoitteena. Kyselykaavakkeen muotoili projektitutkija Minna Pasanen Taideteollisesta korkeakoulusta ( saakka) yhdessä projektipäällikkö Tapani Huovisen kanssa. Kaavaketta kommentoi joukko muotoilun ja tutkimuksen asiantuntijoita sekä koetäytti ryhmä muotoilijoita. Tutkimuksen käytännön suorituksesta vastasi tutkija Petra Tuovinen Muotoilun tutkimuslaitoksesta, tehtävinään kyselyaineiston analysointikuntoon saattaminen, tilastoajot ja tutkimuskysymysten tarkentaminen sekä aineiston analysointi ja raportointi. Tutkijan työskentelyä ohjasi professori Pekka Korvenmaa Taideteollisesta korkeakoulusta ja koulutuskeskuksen johtaja Juha Saapunki. Tutkimusraportti on saatavissa painotuotteena sekä netissä julkaistuna PDF-tiedostona. Tutkimus rajattiin koskemaan teollista muotoilua, sisustusarkkitehtuuria ja huonekalusuunnittelua sekä graafista suunnittelua. Kyselykaavake lähetettiin 1500 muotoilijalle ja suunnittelijalle. Kyselyyn vastasi yhteensä 375 henkilöä. Selvitys itse asettuu osaksi niitä sekä kansallisia että kansainvälisiä toimintoja, joilla muotoilu pyritään aiempaa tiiviimmin kytkemään osaksi tuotantoelämää ja jotka ovat lukuisissa maissa synnyttäneet niin kehitysohjelmia kuin niitä pohjustavia muotoilupoliittisia mietintöjä.

21 21 Tutkimuksen tuloksia Eniten toimeksiantojen saantiin nähtiin vaikuttavan koko maan taloudellinen tilanne, asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen ja oma liiketaloudellinen osaaminen. Suunnittelijana menestymiseen vaikuttaneista tekijöistä tärkeimmäksi mainittiin luovuus. Lähes yhtä merkityksellisinä asioina pidettiin joustavuutta, asiakkaan tarpeiden tunnistamista ja teknistä osaamista. Kilpailuetuun vaikuttavista asioista mainittiin näytöt, referenssit sekä aiemmat toimeksiannot. Kilpailuetua puolustettiin suoralla yhteydenpidolla asiakkaaseen sekä kouluttautumisella. Liiketaloudellinen osaaminen koettiin heikoksi: varsinkin rahoituksessa, vero-suunnittelussa sekä sopimus- ja lakiasioissa oli ongelmia. Tekninen ja materiaaliosaaminen koettiin sen sijaan vahvoiksi. Yleisesti vastaajat pitivät omaa osaamistaan ja suunnittelutyönsä laatua hyvänä, samoin oman alan tuntemusta ja oman suunnittelutyön toteutusta. Kehittymistä jarruttivat eniten liian pieni yrityskoko sekä heikko kansainvälistymisaste, verkostoitumisen puute ja rahoituksen saantiin liittyvät asiat. Yhteistyö muiden muotoilutoimistojen kanssa oli kyselyn perusteella vähäistä. Yrittäjien kehitysnäkymät olivat kyselyä tehtäessä positiivisia ja liikevaihdon arvioitiin nousevan tulevina vuosina. Vastaajat viihtyivät hyvin työpaikoissaan. Työssä viihtyminen näytti liittyvän ikään sekä yrittäjyyteen. Yli puolet vastaajista suhtautui tulevaisuuteensa muotoilijana positiivisesti. Vastaajista puolet oli osallistunut täydennyskoulutukseen. Yli puolet oli kiinnostunut täydennyskoulutuksesta, ja eniten kiinnostusta herätti monialainen taidekoulutus Koko kyselyssä eniten omaksi ryhmäkseen erottuivat graafiset suunnittelijat, joka ammatti-ryhmänä oli heterogeenisin. Huomattavaa myös on, että nimike muotoilija ei tunnu toimivan graafisten suunnittelijoiden tai sisustusarkkitehtien toimenkuvan määrittelyssä. Tutkimusraportti: Osaamisen ehdot.pdf (251 Kt) Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen julkaisuja 9, 2001, ISBN

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus 1. EAKR-projektihakemuksessa oli lueteltu ryhmä yrityksiä esimerkkeinä. Onko kyseisiltä yrityksiltä tai laajemmin suoritettu tarkempaa

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Etelä-Savossa Rahoituslähteet: TEM: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos TEKES / Digitaalinen suunnittelu 4.6.2013 Suomalainen Klubi Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos Green ICT käsitteestä Green ICT tai myös Green by ICT tarkoittaa yleiskäsitteenä tieto- ja viestintä-teknologian

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS Digikuntakokeilu kehittämisohjelma Juhta 10.5.2016 Digikuntakokeilun tausta hallitusohjelmassa Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta - reformi Toimenpidenohjelma 2/2016 Teema

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

INFO Teatteri Vanha Juko

INFO Teatteri Vanha Juko INFO Teatteri Vanha Juko 11.08.2011 TAUSTAA 1. VISIOITA LUOVASTA LAHDESTA selvitys Lahden luovan talouden ja toiminnan laajuudesta ja merkityksestä julkaistiin 04.10.2010. Taustalla kesällä 2011 luovan

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Valvoja: Varsinais-Suomen TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto Oy Hakijat: Varsinaissuomalaiset

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen vuosina 1997 2007

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen vuosina 1997 2007 Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen vuosina 1997 2007 Kyselytutkimuksen tuloksia Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi tapaaminen 13.2.2009 HENKILÖSTÖN TYÖKYKY JA YRITYKSEN MENESTYMINEN VUOSINA

Lisätiedot

PROJEKTIKATSAUS SMART LADIES IN DIGITAL WORLD Työpaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu

PROJEKTIKATSAUS SMART LADIES IN DIGITAL WORLD Työpaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu PROJEKTIKATSAUS SMART LADIES IN DIGITAL WORLD Työpaja 24.11.2016 Seinäjoen ammattikorkeakoulu HANKKEEN SUUNNITELLUT JA TOTEUTUNEET TOIMENPITEET (1) Naisyrittäjien rekrytointi ja kumppanien etsiminen opiskelijoille

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Palokunnan toiminnan lopettamiseen ja aloittamiseen johtavat syyt- miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää?- tutkimushanke

Palokunnan toiminnan lopettamiseen ja aloittamiseen johtavat syyt- miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää?- tutkimushanke 14.4.2016 Palokunnan toiminnan lopettamiseen ja aloittamiseen johtavat syyt- miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää?- tutkimushanke Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämishankkeet 2016 26.4.2016, tutkija

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016

#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016 TERVETULOA Enfo Digital Dimension Vibes 2016 LOISTE OY DIGITALISAATION AVULLA UUTTA LIIKETOIMINTAA - CASE LOISTE EERO LUHTANIEMI AGENDA Loiste-konserni Digitalisaatio Kehityshaasteet energiayhtiössä Talousprosessien

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus.

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Mitä strategia tarkoittaa? Kuka tarvitsee strategiaa? Strategiatyön tavoitteet

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi?

Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi? Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi? 19.4.2012 Kuntatalo, Helsinki KT Kuntatyönantajat Erityisasiantuntija Jari Salomaa, Oy Audiapro Ab jari.salomaa@audiapro.fi 045 671 2322 Esitykseni

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot