Designstudio muotoilun osaamiskeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Designstudio muotoilun osaamiskeskus"

Transkriptio

1 Designstudio muotoilun osaamiskeskus LOPPURAPORTTI Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskus 2001

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Lähtökohdat, tavoite ja toiminta Toiminnan pääpiirteet Jatkoaika Seminaarit Muotoilun aamu Koulutus Pitkäkestoinen koulutus Lyhytkurssit Kevät Syksy Kevät Koulutusten markkinointi Tutkimus Osaamisen ehdot Selvitys muotoilutoimialasta Suomessa Menestyneiden brandien kanssa markkinoille Pilottihanke Raportti luontomatkailuyrittäjille ja välinevalmistajille... tehdyistä kyselyistä ekologian ja estetiikan osalta Vihreät viittaukset - Tutkimus matkailuyritysten ekoestetiikasta Design and Business Performance Konsultointi- ja kehitystoiminta Yhteenveto Organisaation ongelmia Liitteet...30

3 3 1. Johdanto Muotoiluprosessia hyödynnetään tänä päivänä yhä erilaisimmissa yhteyksissä. Helppokäyttöiset koneet, toimivat kulutustavarat, laadukas asuminen tai uudistunut viestintä ovat eräitä muotoilijan työn alueita. Muotoilu huomataan useimmiten silloin, kun se puuttuu. Mistä hyvän muotoilun tunnistaa? Helppokäyttöisistä tuotteista, kauniista ulkonäöstä vai ergonomiasta? Erilaisten käyttäjäryhmien huomioiminen tuotteita tai ympäristöjä suunniteltaessa vähentää jälkikäteen tehtäviä lisäratkaisuja ja siten säästää kustannuksia. Muotoilijan ammattitaito tuo kehitysprosessiin lisän, joka erottaa muuten samankaltaiset tuotteet tai palvelut toisistaan. Muotoilu on kilpailuetu. Muotoilu tuottaa. Muotoilun alalle suunnattu koulutus- ja kehityshanke Designstudio muotoilun osaamiskeskus aloitettiin vuonna Sen pääasialliset rahoittajat ovat olleet Euroopan sosiaalirahasto ja Uudenmaan TE-keskus. Hanke kuului Euroopan sosiaalirahaston tavoiteohjelma 4:n "Osaamis- ja innovaatiorakenteiden kehittäminen" toimenpidekokonaisuuteen Osaamiskeskusmallin kehittäminen. Projektin toiminta-alue oli koko maa. Designstudion toiminnan perustana olivat toimialatutkimukset sekä muotoilun ammattilaisille ja muotoilua hyödyntäville PK -yrityksille suunnatut koulutus- ja kehityspalvelut. Tavoitteena oli muotoilualueen liiketoiminnallisen osaamisen kehittäminen sekä saada entistä useampi yritys käyttämään muotoilua osana liike- ja tuotekehitystoimintaansa. Designstudio sisälsi monipuolisesti muotoilun alan yritystoiminnan luonnetta ja tilanne- sekä koulutustarpeita kartoittavia tutkimuksia. Projektin puitteissa tehtiin pioneerityötä, jolloin sekä hankkeen toteuttajaosapuoli että projektihankkeiden kohderyhmät olivat uusien asioiden äärellä. Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskus on korkeakoulun erillislaitos, joka antaa ammatillista täydennyskoulutusta ja avointa korkeakouluopetusta designin, median ja kulttuurin aloilta. Keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu koulutettavien työmarkkina-aseman vahvistaminen. Koulutuskeskus edistää myös taideteollisen alan yritystoiminnan syntymistä sekä tuottaa alan käytännönläheistä tutkimus- ja kehitystoimintaa.

4 4 2. Lähtökohdat, tavoite ja toiminta Projektin käynnistäminen liittyi tietoyhteiskunnan nopeaan kehittymiseen sekä muotoilualalla tapahtuneisiin muutoksiin ja muuttuneeseen muotoilijan ammattikuvaan. Muutosten tarjoamien taiteellisten, tuotannollisten ja taloudellisten mahdollisuuksien hyödyntäminen koettiin tärkeäksi. Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskus pyrki omalta osaltaan luomaan puitteita ja edellytyksiä muotoilualan osaamisen kehitykselle Designstudioprojektin kautta. Keskeinen tutkimuksellinen perusta koulutuksen tuotteistamiselle oli SITRAn julkaisema raportti Muotoiltu etu. Muotoilu, teollisuus ja kansainvälinen kilpailukyky, (1998). Käynnistämisen pohjana on pidettävä myös koulutuskeskuksen aiempaa Mediastudio-hanketta (ESR), jossa pelkistyivät koulutus- ja palvelutuotannon periaatteet. Designstudio oli tutkimus-, koulutus- ja kehittämishanke pienten ja keskisuurten yritysten liiketoiminnallisen osaamisen vahvistamiseksi. Toiminnan kohteina olivat niin muotoilu- ja suunnittelutoimistot kuin yksityiset ammatinharjoittajat. Lisäksi kohteena olivat tuotannolliset ja palveluyritykset, joiden liiketoimintaan designin laajempi hyödyntäminen toisi lisäarvoa. Projektin tavoitteena oli designalan tuotannollisten taitojen kehittäminen ja näiden asiakasyritysten ja toimialojen tuntemuksen lisääminen designia hyödyntävien PK-yritysten osaamisen kehittäminen suunnitteluyritysten välisen tuotannollisen ja markkinalähtöisen verkostoitumisen edistäminen mallintaa arvoketjupohjainen toimintamalli design-alueelle tuotekehitys, markkinatutkimus, muotoilu, tuotanto, markkinointi, jakelu, myynti, asiakaspalvelu,... edistää arvoketjun toimijoiden välistä markkinalähtöistä verkostoitumista designosaamisen integraation edistäminen teollisissa prosesseissa tuotteiden ja palveluiden kilpailukyvyn lisäämiseksi luoda perusta designosaamisen tuotteistamiselle ja tälle alueelle syntyvälle yritystoiminnalle tukea ja kehittää designosaamiseen perustuvaa uutta liiketoimintaa luoda pohjaa uuden muotoilun osaamiskeskuksen Designiumin luomiselle

5 5 Lisäksi voidaan kirjata Koulutuskeskuksen sisäisiksi tavoitteiksi: koulutuskeskuksen toimintatapojen muutos- ja kehitysohjelma designin täydennyskoulutuksen suunnittelu ja tuotteistus designin asiakaskuntien sitouttaminen jatkuvuuden turvaaminen 2.1 Toiminnan pääpiirteet Ohjelmaesitys Designstudio hankkeesta tehtiin lokakuussa 1998 ja sitä täydennettiin alkuvuodesta Hyväksyntä hankkeelle saatiin helmikuussa Työministeriön päätöksellä hanke päätettiin käynnistää ja sen operatiivinen toteutus annettiin Uudenmaan TE-keskukselle. Täsmennetty toimintasuunnitelma laadittiin TE-keskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena huhtikuussa Päätös hankkeen toteutuksesta tehtiin TE-keskuksessa ja kesäkuun lopussa se toimitettiin toteuttajalle. Varsinainen ohjelma-aika oli , mutta projektille haettiin jatkoaikaa Designstudion projektipäällikkönä toimi Tapani Huovinen ja koulutussuunnittelijana Päivi Korpelainen asti. Sihteerinä toimi osastosihteeri Tarja Kiuru.

6 6 Projektiryhmään kuuluivat lisäksi: Päivi Lepistö suunnittelija Kari Korkman asiantuntija Tuuli Somma tutkimusassistentti Ohjausryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt: Muotoilija Juhani Salovaara Professori Markku Salimäki Helsingin kauppakorkeakoulu ESR-koordinaattori Sakari Koivula Uudenmaan TE-keskus Koulutuskeskuksen johtaja Erkki Kujanpää asti Koulutuskeskuksen johtaja Juha Saapunki Kevään osalta toteuttajatahon työskentely keskittyi ennakoivaan valmisteluun, koska sopimuksettomassa tilanteessa ei ulkopuolisia taloudellisia sitoumuksia voitu vielä tehdä. Hankkeen orientaatiota täsmennettiin, pilottitoiminnan toimialavalintaa valmisteltiin ja hankkeen piirissä tehtävien selvitysten intentiota suunniteltiin. Lisäksi luonnosteltiin koulutussisältöjä. Hankkeen ohjelmaa ja tavoitteita esiteltiin alan asiantuntijoille ja heidän näkemyksiään ja kommenttejaan kerättiin toteutuksen käyttöön. Kahden asiantuntijan kanssa tehtiin ennakoiden yhteistyösopimus: professori ja muotoilija Juhani Salovaara lupautui hankkeen ohjausryhmän jäseneksi ja toimitusjohtaja Kari Korkman projektiryhmän jäseneksi. Yhteistyö- ja keskustelukumppaneita Taideteollinen korkeakoulu Yrjö Sotamaa Pekka Korvenmaa Raimo Nikkanen Juhani Salovaara (ohjausryhmän jäsen) Helsingin kauppakorkeakoulu Markku Salimäki (ohjausryhmän jäsen) Antti Ainamo Muotoiluala Kari Korkman (hankkeen asiantuntija) Timo Silvonen (5D) Petri Laitinen (Muodos) ORNAMO Pekka Toivonen (TKO) Leena Strömberg (SIO) GRAFIA Jari Koskinen FINPRO Eeva Airamo Jarmo Karesto

7 7 Kevään 99 viimeisenä toimenpiteenä julkaistiin hankkeen tutkimusassistentin haku. Hakuteksti jaettiin International Design Business Management (IDBM) ohjelman opiskelijoille. Hakemuksessa pyydettiin määräaikaisesta tutkimustyöstä kiinnostuneita ottamaan yhteyttä elokuussa Ensimmäisenä tutkimuksena päätettiin toteuttaa muotoilijoiden ja muotoilutoimistojen osaamiskartoitus. Tutkimus oli tarkoitus julkistaa maaliskuussa Toiseksi tutkimukseksi suunniteltiin muotoilualan asiakasyritysten keskuudessa tehtävää kartoitusta keväällä Elokuussa 1999 projektiryhmän kokoontumista tiivistettiin. Ryhmä piti eri kokoonpanoissa istuntoja keskustellen tutkimuksen, koulutuksen ja yrityspalveluiden tarjonnoista. Designstudion laajahko pilottiohjelma päätettiin suunnataan ulkoilu- ja retkeilyvälinevalmistajille sekä suomalaisille luontomatkailuyrityksille. Pilottihankkeen tarkoituksena oli tutkia muotoiluosaamisen vaikutusta tuotelanseerauksen menestymiseen sen laajuutta ja ajoittamista suunnitteluprosesseihin. Designstudio-hanke lanseerattiin Muotoilun aamu-seminaarissa tammikuussa Keväällä 2000, projektin varsinaisella käynnistyskaudella, Designstudio-hankkeesta kerrottiin julkaisuissa: Arttu (liite 1) 1/2000 Teollisuustieto Helsingin Kauppakamarin julkaisut Koulutuksia ja seminaareja ajankohtaisista aiheista suunniteltiin ja markkinoitiin kevääksi ja syksyksi Projektissa tapahtui henkilövaihdoksia syksyllä 2000, kun projektipäällikkö Tapani Huovinen siirtyi toisen työnantajan palvelukseen. Koulutussuunnittelijaksi nimitettiin Eeva Mäkinen. Tutkimusvastaavana toimi alkaen Koulutuskeskuksen johtaja Juha Saapunki. Alkuperäisessä päätöksessä Designstudion hankekausi kesti vuoden 2000 loppuun, mutta sille haettiin jatkoa keväälle Designstudion tarkoituksena oli osaltaan toteuttaa Muotoilu 2005-ohjelmaa ja toimillaan valmistella maastoa kansallisen muotoilun innovaatiokeskuksen Designiumin perustamiselle Taideteolliseen korkeakouluun.

8 8 2.2 Jatkoaika Projektille haettiin ja sille myönnettiin jatkoaikaa saakka, koska suunnitellut koulutukset ja kehitystoiminnot eivät olleet toteutuneet aiotun mukaisesti varsinaiseen projektin päätöspäivään mennessä. Projektin tutkimukset olivat kuitenkin käynnissä ja valmistumassa, ja keväälle uudelleen suunnitellut, syksyn tarjonnassa olleet koulutukset olivat valmiina ja markkinoinnissa. Koska budjettiin ei tullut lisäystä jatkoajan takia, oli kaikkien osapuolin kannalta järkevää jatkaa projektia. Jatkoajan tavoitteisiin kirjattiin: koulutukset viedään markkinoille suunnitellun ohjelman mukaisesti tutkimushankkeet viedään päätökseen rekrytoidaan lisävoima hankkeen toteutukseen: o koulutusvastaava o tutkimusvastaava Jakoajalla toteutettiin neljä lyhytkurssia ja aloitetut tutkimukset saatettiin päätökseen.

9 9 3. Seminaarit Keväällä 2000 suunniteltiin toteutettavaksi ajankohtaisiin asioihin pureutuva seminaarisarja yhteiseksi foorumiksi pääkaupunkiseudun yrittäjille ja muotoilijoille. Kohdeyleisöksi tavoiteltiin sekä muotoilun ammattilaisia että muotoilua hyödyntävien yritysten henkilöstöä. Seminaarisarja suunniteltiin ja sen markkinointi toteutettiin yhteistyössä Helsingin kauppakamarin kanssa. Seminaarit tarkastelivat toimivan ja myyvän tuotelupauksen ominaisuuksia: esteettisyys ulkonäkö käytettävyys ominaisuudet taloudellisuus hinta, kustannukset elämäntyyli viestintä Tarkoituksena oli myös tarjota mahdollisuus kuulla ajankohtaiset kuulumiset muotoilutoiminnan eduista ja mahdollisuuksista alan parhaiden esimerkkien ja ammattilaisten kautta. Koska seminaareihin oli kutsuttu yrittäjiä ja eri alojen muotoilijoita, oli tilaisuuksissa myös mahdollisuus solmia kontakteja. Seminaarit saivat muutamia hajailmoittautumisia, mutta toteutuskynnyksen yli ei yltänyt mikään sisältöaiheista. Vaikka sisällöt, luennoitsijat ja caset tarjosivat uutta tietoa aiheista, joista ala ja asiakkaat keskustelivat, ei veto näihin tilaisuuksiin toteutunut. Seminaarit keväällä Markkinoinnin uudet tuulet Design ja laatu Tuotteet ja trendit Ikääntyvä väestö ja elämänlaatu

10 10 Seminaarien peruuntumiseen voidaan löytää useita syitä: Helsingin Kauppakamarin jäsenet ovat melko pieniä yrityksiä, jolloin työntekijän irrottautuminen seminaariin on hankalaa TaiKin koulutuskeskus ei ollut aiemmin markkinoinut seminaareja tälle kohderyhmälle tarvittaisiin pidempiaikainen tarjonta, jotta kiinnostus seminaareihin kasvaisi seminaarien aiheet olivat ehkä liian kaukana yritysten tarpeista: monet olivat palvelualan yrityksiä, jolloin ensisijainen uuden tiedon tarve liittyy mm. verotukseen ja kirjanpitoon ei välttämättä muotoilualaan muotoilualalla toimivilla ei ole suuria taloudellisia ja ajallisia resursseja panostaa täydennyskoulutukseen asiakkaat eivät ehkä tunne tarvetta päivittää muotoiluosaamistaan ajankohta oli väärä molemmille kohderyhmille 3.1 Muotoilun aamu Designstudio järjesti perjantaina Arabianrannassa Muotoilun aamu nimisen seminaarin. Tapaamisen tarkoituksena oli lanseerata Designstudion toiminta ja tarjota osallistujille näköala ja päivitys tärkeisiin muotoilun kehityshankkeisiin ja ohjelmiin. Tilaisuuteen kutsuttiin muotoilun ammattilaisia ja edellisten asiakasyritysten edustajia. Tilaisuus pidettiin Mediakeskus Lumeen auditoriossa, ja se oli osa keskuksen avajaisviikon ohjelmaa. Seminaariin ennakkoon ilmoittautuneita oli n. 50 henkeä. Paikalle saapui noin 70 aiheesta kiinnostunutta, joista suurin osa julkisen hallinnon edustajia. Varsinaisia muotoiluyrittäjiä ja liike-elämän edustajia oli paikalla vain muutama. Tämä vaikutti myös osaltaan projektin pilottihankkeen (s.24) käynnistymisen epäonnistumiseen. Ohjelma: Aamiainen Tervetuloa Johtaja Juha Saapunki, TaiK, Koulutuskeskus Muotoilu 2005 Kansliapäällikkö Vilho Hirvi, Opetusministeriö Muotoilun Round Table Vuorineuvos Krister Ahlström Designium Rehtori Yrjö Sotamaa, TaiK Designstudio Projektipäällikkö Tapani Huovinen, Koulutuskeskus Muotoilun kv-hanke Projektipäällikkö Arja Korolainen, Finpro Muotoilun laatuhanke Muotoilija Pekka Toivonen

11 11 4. Koulutus Hankkeen pääpaino oli designyrityksille ja näiden henkilöstöille tarjottavan koulutusten kehittämisessä, suunnittelussa ja toteutuksessa. Projektin alkuperäisenä tarkoituksena oli, että koulutustarjonnan lähtökohtana olisi projektin aikana kerätty tutkimustieto sekä kokemukset design-yritystoiminnan ja toimialan kehittämistarpeista. Designstudio-hankkeessa toteutettavan koulutustoiminnan osalta päädyttiin tarjontaan, jossa pitkän kehittämisohjelman lisäksi tuotettiin tietoa ja osaamista päivittäviä lyhytkursseja. Koulutusten päätavoitteena oli liiketaloudellisen osaamisen kehittäminen. Alkuperäinen projektisuunnitelma määritteli varsin väljästi koulutustarjonnan luonteen. Näin pyrittiin saamaan mahdollisimman ajankohtainen sisältö koulutuksille. Koulutussisällöt hyväksyttiin projektin ohjausryhmän istunnossa. 4.1 Pitkäkestoinen koulutus Muotoilun business-to-business asiantuntijuus Pitkäkestoista täydennyskoulutusta tarjottiin sekä syksyllä 2000 että keväällä Muotoilun business-to-business asiantuntijuus koulutusohjelman tarkoituksena oli tarjota monipuolista ja mielenkiintoista omaan työhön sovellettavaa, käytännönläheistä ja ajan tasalla olevaa täydennyskoulutusta muotoilusta ja sen käytöstä kilpailuetuna. Kohderyhmä ja sisältö Koulutuksen kohderyhmänä oli ensisijaisesti muotoilutoimistot, yksittäiset muotoilijat ja visuaalisen alan suunnittelijat sekä muotoilupalveluja hankkivat tai sitä harkitsevat yritykset. Samoin esimerkiksi yritysten tuotekehitys- ja tutkimustoiminnoissa, markkinoinnissa työskentelevät kuuluivat kohderyhmään. Koulutukseni tavoitteena oli 15 opiskelijaa. Koulutus suunniteltiin muodostuvan neljästä jaksosta, joista lähiopetuksena toteutettaisiin 12 päivää. Itsenäistä työskentelyä oli 16 päivää ja siihen kuului henkilökohtaisia projektitöitä, perehtymistä oheiskirjallisuuteen sekä konsulttien ja kurssijohtajan antamaa ohjausta ja neuvontaa.

12 12 JAKSO 1 Muotoilu asiantuntijapalveluna (4 lähipäivää, 6 päivää itsenäistä työskentelyä) Osaamisintensiiviset asiantuntijapalvelut business-to-business kentässä Elämystalous ja muotoilun merkitys Muotoilun suunnitteluprosessi ja eri suunnitteluvaiheitten hallinta Suunnittelun vanhat ja uudet työkalut Tiedon hankinta ja hallinta suunnittelutyössä Tutkimustieto suunnittelun apuna ja tarpeiden selvittämisessä JAKSO 2 Muotoilu ja käytettävyys (6 lähipäivää, 9 päivää itsenäistä työskentelyä) Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteita Käytettävyyden hallinta ja arviointi Ihmisen ominaisuuksista johdetut suunnitteluperiaatteet Ihmisen käyttäytymisen tunteminen, ihminen tekniikka vuorovaikutus o fyysiset vaatimukset, psykologiset tarpeet, kulttuuriset merkitykset o ergonomia, turvallisuus, virheiden ja vahinkojen ennaltaehkäisy Käytettävyyden tutkimus, kustannukset ja säästöt Käytettävyyden huomioiminen tuotekehitys- ja suunnitteluvaiheessa, testaus ja virheiden korjaus JAKSO 3 Muotoilu, laatu ja ympäristö ( 4 lähipäivää, 6 päivää itsenäistä työskentelyä) Tuotteen elinkaariajattelu, ekologisuus ja kestävä kehitys Tuotesuunnittelu ja ympäristöarvot Kestävään kehitykseen perustuva muotoilu käytännön prosessina Muotoilun tuote ja ympäristöjärjestelmä Uudet materiaalit, uudet tuotantotavat, ympäristöjärjestelmien vaatimukset Laadun työkalut ja muotoilu Laatuerot, käytön helppous ja muotoilu Loppuseminaari: Kokonaisvaltainen suunnittelu ja klusterit Klusteriajattelua muotoiluun ja tuotekehitykseen Monialaosaamisen kehittäminen: design ei ole vain muotoilijoiden asia Koulutukseen osallistuvien ammatillisen suuntautumisen pohjalta painottuva sisältö

13 Lyhytkurssit Projektin puitteissa tarjottiin design-alan lyhytkursseja, joilla alan ammattilaiset ja yrittäjät sekä alan yrityksissä ja asiakasyrityksissä työskentelevät pystyivät päivittämään tietojaan ja osaamistaan. Syksyllä sekä keväällä 2000 tarjottiin kymmenen 1 3 päivän mittaista kurssia. Kurssit olivat osittain samoja; syksyllä eniten ilmoittautumisia ja kiinnostusta saaneita kursseja markkinoitiin uudelleen keväällä Lisäksi täsmennettiin osaa kursseista, ja tarjontaan suunniteltiin muutama uusi kurssi Kevät 2000 Keväällä 2000 toteutettiin kaksi koulutustapahtumaa ennakoiden syksyn ja seuraavan vuoden tiivistyvämpää koulutustarjontaa. Toteutetut kurssit keräsivät yhteensä 24 opiskelijaa ja saivat hyvän palautteen. Kurssit olivat: 1. FOORUMI: muotoilun ja mainonnan synergiaa etsimässä 2. Photoshop -ohjelman soveltaminen tekstiilitaiteessa Syksy 2000 Suunnittelija Päivi Korpelainen laati syksylle 2000 lyhytkurssiohjelman, joka pohjautui lehdissä ja muussa mediassa käsiteltyyn ajankohtaiseen tietoon muotoilun alueella. Lisäksi neuvoteltiin useiden muotoilualan ammattilaisten kanssa, joilta saatiin kommentteja koulutussisältöihin. Syksyn ohjelma: 1. Ympäristötietous ja muotoilu Ympäristötietous ja muotoilu Pakkaussuunnittelu EU-markkinoilla Design management ja yrityskuva Markkinointiviestintä ja verkkomainonta Tila- ja ympäristösuunnittelu osana markkinointiviestintää Yrityksen muotoilutarpeen arviointi Laadun työkalut ja muotoilu Innovaatioprosessi ja muotoilujohtaminen

14 14 Kuten pitkä koulutuskin, jäivät lyhytkurssit toteutumatta. Syitä löytyy monia: muotoiluyritykset pieniä: alalla toimivilla ei ole suuria taloudellisia ja ajallisia resursseja panostaa täydennyskoulutukseen sisältöjen tuoreus muotoilijoiden keskuudessa TaiKin koulutuskeskus ei ollut aiemmin markkinoinut muotoilualan koulutusta PK - sektorille tarvittaisiin pidempiaikainen markkinointi uusista aiheista, jotta kiinnostus heräisi muotoilijat eivät tarpeeksi laajasti hahmota omaa osaamisaluettaan, eivätkä ymmärrä sen kuuluvan osaamisintensiiviseen alueeseen asiakkaat eivät ehkä tunne tarvetta päivittää muotoiluosaamistaan ajankohta oli väärä suunnittelijat eivät ole valmiita maksamaan koulutuksesta työttömillä olisi aikaa, mutta ei varaa maksullisiin kursseihin Kevät 2001 Kevään lyhytkurssitarjonta päätettiin pohjata syksyn 2000 tarjonnalle; uusia kursseja oli nyt markkinoitu kohderyhmille, joten niiden nimet ja sisällöt eivät enää tuntuisi vierailta. Tarjontaan lisättiin myös ns. työkalukursseja, jotka sisältävät tietotekniikan soveltamista sovellusohjelmien hyödyntämistä jollain muotoilu osa-alueella. Vaikka kurssien markkinointia tehostettiin ja kurssien hintaa tarkistettiin syksystä 2000, vain osa kursseista toteutui. Peruuntumiseen voidaan nähdä samoja syitä kuin syksyllä Kevään tarjonnassa olivat: 1. Design management ja yrityskuva Muotoilun ebusiness Tila- ja ympäristösuunnittelu myymälämarkkinoinnissa Pakkaussuunnittelu EU-markkinoilla Innovaatio ja muotoilu -workshop Muotoilijan digitaalinen portfolio 2.3. ja Ekologinen muotoilu ja muotoilijan etiikka Käytettävyyden perusteet Laatustandardit ja laadun työkalut muotoilussa Muotoilu ja internet

15 15 Keväällä 2001 toteutui neljä lyhytkurssia. kurssi ajankohta osallistuneita 1. Design management ja yrityskuva Tila- ja ympäristösuunnittelu myymälämarkkinoinnissa Innovaatio ja muotoilu workshop Käytettävyyden perusteet Lisäksi Designstudion tilauskoulutuksena toteutettiin Kuopion naisyrittäjille Design management koulutus , johon osallistui 12 henkeä. 4.3 Koulutusten markkinointi Tarjontaa suunnattiin voimakkaasti PK-yrityksille: markkinoinnin kohteeksi valittiin joukko pieniä ja keskisuuria tuotantoyrityksiä, joille design saattaisi tuoda lisäarvoa. Kevään 2000 seminaareista, pitkistä koulutuksista ja lyhytkursseista sekä 2000 että 2001 painatettiin neliväriesite. Sitä postitettiin suoraan projektin kohderyhmille: suunnittelijoille ja yrityksille. Suunnittelijat kuuluivat alojensa jäsenjärjestöihin Teollisen muotoilun toimistot Taidekäsityöläiset TAIKO ry Teolliset muotoilijat TKO ry Vaatetussuunnittelijat MTO ry Sisustusarkkitehtitoimistot Ornamon toimisto Sisustusarkkitehdit SIO ry Design Forum Tekstiilitaiteilijat TEXO ry ammattikorkeakoulut (design) Yritykset liikelahjat mainostoimistot Yrityskeskukset Uusyrityskeskukset FOCUS -projekti

16 16 Yrityssektorin osoitteet tilattiin suoraviestintämarkkinointia tarjoavalta yritykseltä. Tilauksessa määriteltiin yrityksen koko, sijainti ja toimialue. - sijainti: Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme - PK-sektori - toimiala kankaiden kudonta tekstiilien viimeistys sovitettujen tekst. tuotteiden valm. sisustustekst.- ja vuodevaatt. valm. mattotehtaat, matto- ja ryijykutomot neuletehtaat työvaatetehtaat naisten vaatetehtaat ja -ompelimot miesten vaatetehtaat lastenpukinetehtaat ulkoilupukine tehtaat laukku- yms. nahkateostehtaat muut paperi- ja kartonkipakk. tehtaat paperisten taloustarvikkeiden valm. paperikauppatavaroiden valmistajat muovipakkaustehtaat talous- ja koristelasitehtaat posliini- ja savias. tehtaat, keram. pajat taidetakomot ruokailu- ja työvälinne. välineiden valm. metall. kotitaloustavaroiden valmistus hanojen ja venttiilien valistus kylmäkalustetehtaat kotitalouskoneiden ja -laitteiden valm. konttori- ja tietokoneiden valmistus valaisintehtaat tietoliikennevälinetehtaat lääkintä- ja hammaslääk. laitteiden valm. lääkintä- ja hammaslääk. kalust. valm. autonkorien ja perävaunujen valmistus tuolien ja istuinten valmistajat toimisto- ja myymäläkalustetehtaat keittiökalustetehtaat huonekalutehtaat urheilu- ja kalastusvälinetehtaat leikkikalutehtaat

17 17 Lehti-ilmoitukset Syksyn ja kevään koulutuksista julkaistiin useita lehti-ilmoituksia eri lehdissä: Muoto-lehti Ornamon jäsentiedote Helsingin Sanomat Suomen Yrittäjät Kauppalehti EXTRA - PK -yritysliite Omalähiö(Lahti) Länsi-Lahti Lähiö-Lahti Lisäksi suoritettiin kurssikohtaista markkinointia neljästä lyhytkurssista. Verkkomainonta Koulutustarjonnasta tiedotettiin paitsi Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen sivuilla myös keväällä 2001 Uranus konsultointi OY:n ylläpitämillä websivuilta jossa myös voitiin seurata kävijämääriä.

18 18 5. Tutkimus Johdanto Muotoilun alue on moninaisten ja jatkuvanmuutosten äärellä; esimerkkeinä voidaan mainita digitalisoituminen ja yhä voimistuva yritystoiminnan kansainvälistyminen. Alan toimijoiden on opeteltava uusia taitoja ja oltava mukana kehittämässä arvoketjuja ja verkostoja, joilla teknologian tarjoamat mahdollisuudet ja huippuluokan muotoilu-osaaminen hyödynnetään ripeästi kansainvälisesti merkittävien innovaatioiden tuottamiseksi. Designstudion tutkimusten perusajatuksena oli kerätä uutta tietoa designalan tarpeista sekä muotoilijoiden että heidän asiakkaittensa. Vuonna 1999 aloitettiin tutkimusohjelman suunnittelu ja käynnistäminen, sekä luontomatkailuun ja välinevalmistajille suunnatun kehityshankkeen käynnistys. Päämääränä oli, että koulutushankkeet käynnistetään tutkimustiedon pohjalta. Designstudio-projektissa toteutettiin viisi tutkimusta muotoilun alueella: 1. Osaamisen ehdot selvitys muotoilutoimialasta Suomessa 1 (Osaamisen ehdot.pdf) 2. Menestyneiden brandien kanssa markkinoille (Menestyneiden brandien kanssa markkinoille.pdf) 3. Vihreät viittaukset Tutkimus matkailuyritysten ekoestetiikasta (Vihreät viittaukset.pdf) 4. Raportti luontomatkailuyrityksille ja välinevalmistajille tehdyistä kyselyistä ekologian ja estetiikan osalta (Luontomatkailu-raportti.pdf) 5. Design and Business Performance - Assessing the impact of product design on business performance (Design and Business Performance.pdf) 1 Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen julkaisuja 9, 2001, ISBN

19 19 Hankkeen piirissä tehtävien selvitysten haluttiin olevan mahdollisimman praktisia ja käyttökelpoisia koulutuksen ja muiden palveluiden suunnittelussa. Kyseessä olikin enemmän tarkoitushakuisten tarvekartoitusten toteuttaminen valituilla kohdealoilla kuin toimialoja esittelevän yleisen tutkimustiedon keruu. Selvityksillä pyrittiin testaamaan hankkeen intentioita ja keräämään hyviä ja kestäviä perusteita koulutukselle. Ensimmäinen toteutettava selvitys päätettiin suunnata valitulle pilottitoimialalle. Sen avulla pyrittiin kartoittamaan matkailuyritysten ja kulutustavaratuotteiden tarjoajien mielenkiintoa yhteistyöhön muotoiluosaaminen, markkinoinnin ja tuotelanseerauksen alueilla. Tähän alueeseen liittyivät: Menestyneiden brandien kanssa markkinoille sekä tutkija Päivikki Ritalan väitöskirjaan tähtäävän tutkimustyön aihe ekologian ja estetiikan merkityksestä muotoilussa Vihreät viittaukset sekä Raportti luontomatkailuyrityksille ja välinevalmistajille tehdyistä kyselyistä ekologian ja estetiikan osalta. Muotoilualaa muotoilijan ja suunnittelijan kannalta tarkasteltiin tutkimuksessa Osaamisen ehdot selvitys muotoilutoimialasta Suomessa. Selvityksen tarkoituksella oli hahmottaa osaamiskapeikot aiempaa perustellummin, pyrkimyksenä saada esiin ammattilaisten oma ääni. Jotta kokonaisvaltainen käsitys muotoilujärjestelmämme heikkouksista ja vahvuuksista saataisiin, tarvitaan useita, erisuuntaisesti valottavia näkökulmia aiheesta. Muotoilun tulosvaikutusten tuntemisen uskotaan vaikuttavan positiivisesti yritysten halukkuuteen käyttää hyväkseen muotoilupalveluita. Design and Business Performance - Assessing the impact of product design on business performance -tutkimus on osa design-osaamisen ja teollisuuden prosessien integroitumista edistävää toimintaa.

20 Osaamisen ehdot Selvitys muotoilutoimialasta Suomessa Petra Tuovinen, Muotoilun tutkimuslaitos Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kyselyllä, miten muotoilutoimistot ja itsenäiset ammatinharjoittavat näkevät toiminta- ja kilpailukenttänsä tilan tänä päivänä. Mitkä ovat muotoilijan ammatillisen toiminnan ehdot, mahdollisuudet ja esteet Suomessa uuden vuosituhannen koitteessa? Miten muotoilijat itse näkevät toimintansa suhteessa toisaalta omaan osaamiseensa ja toisaalta sitä asiakkaille välittävään yritystoimintaansa? Tutkimuksella haluttiin ottaa kantaa muotoilualueen kehitykseen ja pyrkiä kartoittamaan, onko muotoilualalla kehitystä haittaavia kilpailutiloja tai osaamiskapeikkoja. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää muotoilualan suhdannenäkymiä (muotoilutoimiston ja ammattilaisen näkökulma). Erityisesti muotoilun alalle suunnattu täydennyskoulutus-tarpeiden kartoitus oli tutkimuksen tavoitteena. Kyselykaavakkeen muotoili projektitutkija Minna Pasanen Taideteollisesta korkeakoulusta ( saakka) yhdessä projektipäällikkö Tapani Huovisen kanssa. Kaavaketta kommentoi joukko muotoilun ja tutkimuksen asiantuntijoita sekä koetäytti ryhmä muotoilijoita. Tutkimuksen käytännön suorituksesta vastasi tutkija Petra Tuovinen Muotoilun tutkimuslaitoksesta, tehtävinään kyselyaineiston analysointikuntoon saattaminen, tilastoajot ja tutkimuskysymysten tarkentaminen sekä aineiston analysointi ja raportointi. Tutkijan työskentelyä ohjasi professori Pekka Korvenmaa Taideteollisesta korkeakoulusta ja koulutuskeskuksen johtaja Juha Saapunki. Tutkimusraportti on saatavissa painotuotteena sekä netissä julkaistuna PDF-tiedostona. Tutkimus rajattiin koskemaan teollista muotoilua, sisustusarkkitehtuuria ja huonekalusuunnittelua sekä graafista suunnittelua. Kyselykaavake lähetettiin 1500 muotoilijalle ja suunnittelijalle. Kyselyyn vastasi yhteensä 375 henkilöä. Selvitys itse asettuu osaksi niitä sekä kansallisia että kansainvälisiä toimintoja, joilla muotoilu pyritään aiempaa tiiviimmin kytkemään osaksi tuotantoelämää ja jotka ovat lukuisissa maissa synnyttäneet niin kehitysohjelmia kuin niitä pohjustavia muotoilupoliittisia mietintöjä.

21 21 Tutkimuksen tuloksia Eniten toimeksiantojen saantiin nähtiin vaikuttavan koko maan taloudellinen tilanne, asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen ja oma liiketaloudellinen osaaminen. Suunnittelijana menestymiseen vaikuttaneista tekijöistä tärkeimmäksi mainittiin luovuus. Lähes yhtä merkityksellisinä asioina pidettiin joustavuutta, asiakkaan tarpeiden tunnistamista ja teknistä osaamista. Kilpailuetuun vaikuttavista asioista mainittiin näytöt, referenssit sekä aiemmat toimeksiannot. Kilpailuetua puolustettiin suoralla yhteydenpidolla asiakkaaseen sekä kouluttautumisella. Liiketaloudellinen osaaminen koettiin heikoksi: varsinkin rahoituksessa, vero-suunnittelussa sekä sopimus- ja lakiasioissa oli ongelmia. Tekninen ja materiaaliosaaminen koettiin sen sijaan vahvoiksi. Yleisesti vastaajat pitivät omaa osaamistaan ja suunnittelutyönsä laatua hyvänä, samoin oman alan tuntemusta ja oman suunnittelutyön toteutusta. Kehittymistä jarruttivat eniten liian pieni yrityskoko sekä heikko kansainvälistymisaste, verkostoitumisen puute ja rahoituksen saantiin liittyvät asiat. Yhteistyö muiden muotoilutoimistojen kanssa oli kyselyn perusteella vähäistä. Yrittäjien kehitysnäkymät olivat kyselyä tehtäessä positiivisia ja liikevaihdon arvioitiin nousevan tulevina vuosina. Vastaajat viihtyivät hyvin työpaikoissaan. Työssä viihtyminen näytti liittyvän ikään sekä yrittäjyyteen. Yli puolet vastaajista suhtautui tulevaisuuteensa muotoilijana positiivisesti. Vastaajista puolet oli osallistunut täydennyskoulutukseen. Yli puolet oli kiinnostunut täydennyskoulutuksesta, ja eniten kiinnostusta herätti monialainen taidekoulutus Koko kyselyssä eniten omaksi ryhmäkseen erottuivat graafiset suunnittelijat, joka ammatti-ryhmänä oli heterogeenisin. Huomattavaa myös on, että nimike muotoilija ei tunnu toimivan graafisten suunnittelijoiden tai sisustusarkkitehtien toimenkuvan määrittelyssä. Tutkimusraportti: Osaamisen ehdot.pdf (251 Kt) Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen julkaisuja 9, 2001, ISBN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Päijät-Hämeen Yrityksille Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Jari Turunen ICT -liiketoiminnankehittäjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Omistus Lahden kaupunki 74 % Lähikunnat 10 % Yksityiset

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Luova Matka Culture Creators go Tourism

Luova Matka Culture Creators go Tourism Luova Matka Culture Creators go Tourism Toteutusaika 1.10.2015 30.9.2018 Euroopan sosiaalirahaston rahoittama valtakunnallinen hanke (ESR) Budjetti 600 000 euroa Hankkeen hallinnoija Visit Finland/Finpro

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK SataSPIN Prosessien parantaminen verkostoitumalla Porin korkeakouluyksikkö, TTKK Ohjelmistoasiantuntemuksen keskus Centre of Software Expertise - CoSE Timo.Varkoi@pori.tut.fi http://www.pori.tut.fi SPI

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi tämän vuoden tammi- ja helmikuun

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus 1. EAKR-projektihakemuksessa oli lueteltu ryhmä yrityksiä esimerkkeinä. Onko kyseisiltä yrityksiltä tai laajemmin suoritettu tarkempaa

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Kotityöpalvelujen tuottavuus Pääkaupunkiseudulla ja Lahden talousalueilla tehtyjen kartoitusten tulosten tarkastelua

Kotityöpalvelujen tuottavuus Pääkaupunkiseudulla ja Lahden talousalueilla tehtyjen kartoitusten tulosten tarkastelua Kotityöpalvelujen tuottavuus Pääkaupunkiseudulla ja Lahden talousalueilla tehtyjen kartoitusten tulosten tarkastelua Eero Hyttinen Edupoli 20.03.2009 Kotityöpalveluyritysten substanssi- ja liiketoimintaosaaminen

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Osaamisen lisäämisellä tukea kansainvälistymiseen PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Johtamistaidon Opisto JTO Elinkeinoelämän arvostetuin ja tunnetuin johtamiskouluttaja ja

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto. PYRY II -hanke. Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto. PYRY II -hanke. Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko. Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto PYRY II -hanke Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko.fi Rahoittajat: Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto Euroopan sosiaalirahasto

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Muotoiluyrityksen kehitysohjelma

Muotoiluyrityksen kehitysohjelma Muotoiluyrityksen kehitysohjelma Ajankohta huhtikuu 2005 - kesäkuu 2006 Opetusmuoto lähiopetus 28 pv (+3 yrityspäivää) etätyö 20 pv pienryhmä- tai yrityskohtaista asiantuntijapäivä n. 5 pv Osallistujatavoite

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

VERKOSTOANALYYSI raportti

VERKOSTOANALYYSI raportti Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Design Business Network - suomalaisen muotoiluliiketoiminnan uusi aalto

Design Business Network - suomalaisen muotoiluliiketoiminnan uusi aalto Design Business Network - suomalaisen muotoiluliiketoiminnan uusi aalto 1.10.04 31.10.06 Tausta Luovien alojen kansantaloudellista merkitystä on selvitetty eri maissa, ja alojen merkitys on ymmärretty

Lisätiedot

Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet

Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet Lahti Science Day 11.11.2014 Helena Hatakka, Jaana Loipponen ja Leena Nietosvuori 1 Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 Taustaa Luontomatkailuyrityksiä tutkittu suhteellisen vähän Yleispätevä luontomatkailun määritelmä on puuttunut Ei ole tilastoitu Suppeat ja

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA

ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA LAHTI ON SUOMEN KIINNOSTAVIN JA KANSAINVÄLISESTI KASVUHAKUINEN DESIGNEKOSYSTEEMI

Lisätiedot

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012 www.matkailukonsultit.fi Suomen Matkailukonsultit Oy Mäntyharjunkatu 4, 70820 Kuopio puh. 050-9178 688 info@matkailukonsultit.fi www.matkailukonsultit.fi Jouni Ortju

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt.

Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt. Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt. Koulutuksen tavoitteet: Saada kokonaisvaltainen

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA JÄSENTUTKIMUS DIGITALISAATIOSTA 2015 SIHTEERI- JA HALLINTOTYÖN AMMATTILAISILLE UUSIMAA DIGITALISAATION MÄÄRITELMÄ Digitalisaatiolla tarkoitetaan digiteknologian hyödyntämistä

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Tieto kasvaa verkossa, verkkokoulutuksen laaduntekijät - Itä-Suomi. VirtuaaliAMK seminaari, Mikkeli 11.11.2004 Jari Uimonen

Tieto kasvaa verkossa, verkkokoulutuksen laaduntekijät - Itä-Suomi. VirtuaaliAMK seminaari, Mikkeli 11.11.2004 Jari Uimonen Tieto kasvaa verkossa, verkkokoulutuksen laaduntekijät - Itä-Suomi VirtuaaliAMK seminaari, Mikkeli 11.11.2004 Jari Uimonen Sisältö Virtuaaliammattikorkeakoulu Tieto kasvaa verkossa hanke epeda-hanke 2

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot