Herkullista hyvinvointia Itä-Suomesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Herkullista hyvinvointia Itä-Suomesta"

Transkriptio

1 Herkullista hyvinvointia Itä-Suomesta Hankesuunnitelmaluonnos KALA RIISTA MARJAT SIENET YRTIT LÄHI- JA LUOMU- RUOKA Vuokko Tuononen Sisä-Savon seutuyhtymä

2 1 Taustaa Elintarvikealan merkitys Itä-Suomessa: Yritysten määrä, työllistävyys ja vienti Maakuntakohtaiset erityispainotukset Itä-Suomen maakuntien resurssit elintarvikealalla Yhteiset ja maakuntakohtaiset kehittämistarpeet ja vahvuudet Elintarvikealan alueelliset ja kansalliset ohjelmat Itä-Suomi ohjelma Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA Osaamiskeskusohjelma Makrohankkeen linkittyminen edellä mainittuihin ohjelmiin Elintarvikealan makrohankkeen valmistelu HANKKEEN KUVAUS Hankkeen sisältö Esiselvitysvaihe Tuotteistaminen Markkinointi Koulutus ja konsultointi Kohderyhmä ORGANISOITUMINEN Hallinnointi Ohjausryhmä TOIMENPITEET Pienryhmien toiminnan käynnistäminen Kala ja riista Marjat, sienet ja yrtit Lähi- ja luomuruoka Markkinointiselvitysten tekeminen Tutkimus- ja koulutustarpeiden kartoitus, koulutus ja konsultaatio Tutkimuksesta tiedottaminen Tuotekehitys Markkinointi AIKATAULU...18 U 6 BUDJETTI Menot Rahoitus HANKKEEN ARVIOINTI

3 1 Taustaa 1.1 Elintarvikealan merkitys Itä-Suomessa: Yritysten määrä, työllistävyys ja vienti Itä-Suomen osuus koko Suomen elintarvikealan työpaikoista on 19,7 %. Prosentuaaliset osuudet vaihtelevat elintarviketeollisuuden 11,8 % osuudesta maa- ja riistatalouden 23,8 % osuuteen. Suhteelliset osuudet ovat säilyneet suunnilleen ennallaan vuodesta Kalatalouden osuus on hieman kasvanut, mutta sen merkitys on vähäinen. Koko Suomessa maatalouden työpaikat ovat vähentyneet 18 % vuosien 2000 ja 2003 välisenä aikana. Itä-Suomessa vähennys on ollut suunnilleen samaa luokkaa, mutta Etelä- Savossa maatalous on vähentynyt eniten (20 %) ja Etelä-Karjalassa vähiten (17,5 %). Kalataloudessa ainoastaan Pohjois-Karjalassa työpaikat ovat merkittävästi lisääntyneet, kun koko Suomessa vähennystä on tullut noin 10 %. Elintarviketeollisuudessa Etelä- ja Pohjois- Savo ovat kasvattaneet osuuksiaan. 20 % Elintarvikealan työpaikat Itä- Suomessa v (ennakkotieto) (yhteensä työpaikkaa) 8 % 36 % 13 % 23 % Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Elintarviketeollisuudessa on yhteensä 645 yritystä, joista vain 35 on yli 20 henkilöä työllistävää. Näistä suuremmista yrityksistä kolmannes on leipomoita. Eniten suuria yrityksiä on Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa (molemmissa 10 kpl). Elintarviketeollisuuden toimipaikkojen määrä on vähentynyt vuodesta 2000 hieman koko Suomen keskiarvoa enemmän (5,8 %, koko Suomessa 3,9 %). Henkilöstön määrä on vähentynyt 4,7 %, kun koko Suomessa vähennystä on tapahtunut vain 1,2 %. Tuotannon bruttoarvo on noin 1 mrd euroa ja tuotannon jalostusarvo noin 200 milj. euroa. Suhteellinen osuus koko Suomen elintarviketeollisuuden tuotannosta on noin 11% ja jalostusarvosta noin 10%. Viennin arvo on vähentynyt alle kolmasosaan vuoden 2000 tilanteesta (v noin 0,3 mrd euroa). Samalla osuus koko Suomen elintarvikeviennistä on vähentynyt 12,7 %:sta 3,1 %:iin. Viennin arvon väheneminen on lähes yksinomaan Pohjois- Savon viennin vähenemisestä johtuvaa (Pohjois-Savoa ja Etelä-Karjalaa lukuun ottamatta vienti on muissa maakunnissa kasvanut). 3

4 Elintarvikealan työpaikkojen jakauma Itä-Suomessa 2003 (ennakkotieto) Itä-Suomen elintarvikeyritykset toimialoittain (Ruoka-Suomi 3/2005) Työpaikkojen lkm Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Elint.teollisuus Kalatalous Maatalous, riistatalous Juomat; 34 Leipomo; 244 Muut; 64 Liha; 70 Kala; 68 Vihann, marjat, hed,; 113 Maito; 21 Myllytuotteet; 31 Maakuntien osuus Itä-Suomen elintarvikeviennin arvosta v Kainuu 18 % Pohjois-Karjala 3 % Etelä-Karjala 34 % Pohjois-Savo 36 % Etelä-Savo 9 % Maakuntakohtaiset erityispainotukset Seuraavan taulukon tiedot on kerätty maakuntasuunnitelmista ja maakunnallisista kehittämisstrategioista täydentäen em. suunnitelmien valmistumisen jälkeisillä lisäyksillä. Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois- Karjala Perusmaatalous Venäjän vienti Erikoisviljelypainoitteinen perusmaatalous (luomu, puutarhatuotanto, viljellyt yrtit) Kainuu Puutarhamarjat Juustot Keräilytuotteet: marjat, yrtit, sienet Maito Naudanliha Kalatalous Terveellisyys ja turvallisuus Ammattikeittiöt Lähiruoka, ammattikeittiöt Keruutuotteet, järvikalat Pensasmarjat Viljellyt ja luonnon sienet Riista Lähiruoka 4

5 Yhteenvetona voidaan todeta, että marjat (viljellyt ja luonnonmarjat) sekä lähiruoka yhdistettynä luomuun ja ammattikeittiöihin ovat painopisteenä lähes jokaisessa maakunnassa Itä-Suomen maakuntien resurssit elintarvikealalla Seuraavaan taulukkoon on kerätty elintarvikealan kehittäjäorganisaatiot Itä-Suomesta. Alueella on kaksi yliopistoa (Kuopion yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto) sekä Oulun ja Helsingin yliopistojen sivupisteet (Biotekniikan laboratorio Sotkamossa ja Ruralia Mikkelissä). Alueella toimii lisäksi MTT:n tutkimusyksiköitä. Pro Agria hoitaa jokaisessa maakunnassa maaseutuyritysten neuvontaa ja ammattiopistoilla ja ammattikorkeakouluissa on elintarvikealaan liittyvää toimintaa lähes jokaisessa maakunnassa. Valtakunnallisen Elintarvikealan osaamiskeskuksen (ELO) toimipisteet ovat toimineen v päättyvällä osaamiskeskuskaudella jokaisessa maakunnassa. Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois- Karjala ProAgria / ELO Ekoneum / ELO Kuopion yliopisto Aikuisopisto / ELO-food SAKKY (ammattiopisto): viinitietokeskus, luomukeittiökeskus MTT/Maaninka Lappeenrannan TY Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Helsingin kauppakorkeakoulu/ Pienyrityskeskus Kainuu Oulun yo: Sotkamon yksikkö / ELO Savonia-amk Joensuun yo ProAgria Kainuu SSSY / Futuria: Marjaosaamiskeskus, Kalatietokeskus, ELO Pohjois- Karjalan amk Kainuun Etu Oy Mikkelin amk Bioluma ProAgria MTT/Sotkamo Mikkelin ammattiopisto (MAST) MTT, Ekologinen tuotanto ProAgria Aikuiskoulutuskeskus MaitoSavo ProAgria Arktiset Aromit ry Yhteiset ja maakuntakohtaiset kehittämistarpeet ja vahvuudet Itä-Suomi hankkeen valmisteluvaiheessa kerättiin tietoa maakuntakohtaisista kehittämiskohteista. Tulokset on kerätty seuraavaan taulukkoon. Ylimaakunnallisia hankkeita on tehty mm. luomuun, luonnontuotteisiin ja lähileipään liittyen. Yhteiset kehittämistarpeet olivat hyvin samansuuntaisia kaikissa maakunnissa. Monet näistä kehittämistarpeista ovat yhteneväisiä yleensä pk-yrityksillä toimialasta riippumatta (liiketoiminta, markkinointi, tuotekehitys). 5

6 Yhteiset kehittämistarpeet Maakuntakohtaiset kehittämistarpeet Vahvuudet / osaaminen Mitä yhteistä jo tehty / tulossa Liiketoimintaosaaminen yritysten kasvun vauhdittaminen / vienti (mm. metsämarjat) Teurastamotoiminta (ml. jätehuolto/sivutuotteet) PK-yritysten logistiikka Asiakaslähtöisyys tuotekehityksessä ja markkinoinnissa Laatuosaaminen toimintajärjestelmän laatu Innovaatiojärjestelmien kehittäminen ideaharavointi ja neuvonta / yritysneuvonta ja hautomot Terveellisyys elintarvikkeissa (kansanterveys), turvallisuuden varmistaminen Ruokamatkailu Etelä- Karjala Venäjän läheisyys - vientikokemus Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois- Karjala Järvikalan kehittäminen Luomu-, yrtti-, marja ja vihannesketjun osaaminen, elintarviketeknologia (aistinvarainen arviointi, tuotekehitys), Venäjäosaaminen, lähiruoan eurooppalaiset verkostot, ammattikeittiöihin suunnattu toiminta Osaamisen kaupallistaminen, Terve Kuopio hankkeen hyödyntäminen elintarvikealalla, Tuotantotilat Pohjois- Karjala projektin hyödyntäminen, Riista-alan tutkinnot ja osaaminen ELO-verkosto Lähileipä-projekti (Tavoite 1-alueen hanke, Alma-alueen hanke) Luomu Itää hanke (P-Karjala, Kainuu, P-Savo, E-Savo) Luonnosta Sinulle (Arktiset aromit ry) Kainuu Terveellisyys (ml. ravitsemus) ja turvallisuus, bioteknologinen osaaminen, marja- ja kalaosaaminen, ammattikeittiöihin suunnattu toiminta, soveltavat osaamiskeskittymät erityispainotuksineen Sieniosaaminen, (myös vienti) Sähköiset tilausjärjestelmät, Urheilijan ravitsemus / marjat (terveellisyys), kalatalous, viljellyt puutarhamarjat, sienet, yrtit, pientuotannon kehittäminen Luonnontuotteiden hyödyntäminen 6

7 1.2 Elintarvikealan alueelliset ja kansalliset ohjelmat Itä-Suomi ohjelma Seuraavassa on esitetty Itä-Suomi ohjelman keskeiset elintarvikealaa käsittelevät johtopäätökset. Itä-Suomi ohjelmaa valmistellut työryhmä esitti makrohankkeiksi aloja ja kokonaisuuksia, jotka ovat luonteeltaan ylimaakunnallisia. Ryhmä tarkasteli Itä-Suomen kriittisiä menestystekijöitä kolmen teeman avulla. Kaikkien esitysten läpikäyviä teemoja ovat kansainvälistyminen ja yrittäjyys. Kansainvälistymisessä Venäjän läheisyys tarjoaa Itä-Suomelle suhteellisen edun, jota tulisi hyödyntää nykyistä vahvemmin. Alueen kehittämisen kärkenä tulee olla kansainvälisen tason osaaminen ja sen tuotteistaminen. Ratkaisevaa on avainyritysten, osaamisen kärki-instituutioiden, välittäjäorganisaatioiden sekä poliittisten päätöksentekijöiden ja viranomaisten kehittämistoimien yhdensuuntaisuus. Alueella on vahvistettava liiketoimintaosaamista. Samalla on hyödynnettävä paremmin Itä- Suomen korkeakouluissa jo olevaa osaamista, mitä kokoamaan luodaan alueen liiketoimintaosaamisen verkosto. Liiketoimintaosaamisen toisena painopisteenä on vientikauppa ja palvelujen vienti. Monilla tuotannollisilla aloilla voidaan hyödyntää alihankintaa ja yritysyhteistyötä itärajan takana. Hankevetoisen aluepolitiikan elinkaari on tulossa päätepisteeseensä. Aluepolitiikkaa tuleekin fokusoida nykyistä vahvemmin yritysten ja osaamisen instituutioiden perusedellytysten tukemiseen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Ohjelmien tehokasta toteuttamista on tuettava ohjelmasopimuksin ja kehittäjäverkostoin. Väestörakenteen muutos koettelee entisestään Itä-Suomen kykyä tuottaa asukkaidensa tarvitsemat hyvinvointipalvelut. Kunnallista palvelutuotantoa on koottava nykyistä vahvempiin, seutu- tai maakunnallisiin, yksiköihin. Hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisen pakko voidaan nähdä myös mahdollisuutena uusia toimintatapoja sekä kehittää alueen ulkoiseen kysyntään perustuvia palvelukonsepteja ja -tuotteita. Terveyden edistämiseen kytkeytyvän liiketoiminnan edellytyksiä on vahvistettava. Elintarvikeala elää murrosta. EU-jäsenyyden myötä kotimarkkinat avautuivat kilpailulle, mutta samalla markkinat laajenivat. Alan kilpailukyvyn kasvattaminen edellyttää koko elintarviketuotannon toimintojen uudistamista ja panostusta tuotekehittelyyn. Itä-Suomessa luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden tarjoamat mahdollisuudet ja terveysvaikutteiset elintarvikkeet ovat tärkeitä kehityssuuntia. Itä-Suomen korkeakoulujen kehittämisen lähtökohtana tulee olla niiden kansainvälinen kilpailukyky. On löydettävä todella vahvat itäsuomalaiset kehittämisen/erikoistumisen alat. Ravitsemusosaaminen on tunnustettu kansainvälisestikin itäsuomalaiseksi vahvuudeksi. Elintarvikealan makrohankkeen keskeiseksi tavoitteeksi on esitetty elintarvikealan kilpailukyvyn parantamista erityisesti alan koulutus- ja innovaatiojärjestelmää, yritystoimintaa ja toimijoiden verkostoitumista sekä kansainvälisen liiketoiminnan edellytyksiä vahvistamalla. Kehittämisessä erityishuomio kohdistuu luomutuotantoon ja terveysvaikutteisiin tuotteisiin. Vastuutoimijat ovat alan yliopistot, tutkimuslaitokset, ammattikorkeakoulut, osaamiskeskustoimijat, maaseutukeskukset, järjestöt ja yritykset. Kansallista rahoitusta suunnataan keskeisten osaamiskeskittymien vahvistamiseen. Ohjelmajohtaja Pentti Malisen mukaan Itä-Suomi ohjelmalla ei ole sitovaa poliittisen tason rahoituksellista toimeenpanopäätöstä. Ohjelma on laadittu Itä-Suomen neuvottelukunnan 7

8 asettaman valmisteluhankkeen tuloksena. Ohjelma on luonteeltaan asiantuntijaohjelma, joten sen painoarvo on sisällössä. Toisekseen ohjelma on tulevaisuusohjelma, mikä näkyy tavoitetason haastavuutena: suuret tulevaisuuden haasteet erityisesti globalisaatiokehitys ja väestörakenteen vanheneminen halutaan kohdata Itä-Suomessa yhteisesti Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA ERA-ohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta kilpailukykyinen terveellisen ravitsemuksen edelläkävijä. ERA-ohjelman puitteissa luodaan Suomeen vahva ravitsemusklusteri eli osaamiskeskittymä, jossa elintarvikeala, tutkimuslaitokset ja julkinen sektori sekä kansanterveystoimijat tekevät pitkäjänteistä yhteistyötä terveyden edistämiseksi ja kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseksi. ERA-ohjelmassa toteutetaan Sitran tavoitetta toimia verkostojen rakentajana. Ohjelman puitteissa luodaan erilaista osaamista yhdistäviä hankkeita, jotka vahvistavat alan verkostoitumista myös yli toimialarajojen. Näin luodaan pohjaa myös vahvalle ravitsemusklusterille. Elintarvike- ja ravitsemusohjelma tukee miniklustereiden syntymistä mm. kokoamalla alan toimijoita yhteen toimimalla aktiivisena tiedottajana ja yhteistyön rakentajana alan toimijoiden kesken. Miniklusterien tavoitteena on lisätä pk-alan liiketoiminnan kansainvälistymismahdollisuuksia. Klustereihin kootaan tutkimuksen ja yritysmaailman toimijoita, jotka yhdessä luovat lisäarvoa toiminta-alueelleen. Keväällä 2006 on käynnistetty keliakia-, marja- ja Venäjäminiklustereiden toiminta. Ohjelma panostaa myös terveyden edistämiseen tähtääviin hankkeisiin yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa. Pyrkimyksenä on myös synnyttää Suomeen ravitsemusklusteri, joka metsä- ja ICT-klustereiden tapaan tuo synergiaetuja alan yrityksille. Sitran Elintarvikeravitsemusohjelma ERA yhdessä tutkimuksen ja yritysten kanssa luo keinoja tehostaa tuotteistusta. Tavoitteena on tutkimustulosten laajempi ja nopeampi hyödyntäminen. Elintarvike- ja ravitsemusohjelmassa panostetaan erityisesti pk-sektorin kehittämiseen. Yhtenä keinona on kokeneiden liikkeenjohtajien pyytäminen kasvuhaluisten yritysten neuvonantajiksi eli mentoreiksi. Yrityksille voidaan hakea mentoreiksi myös jonkin tietyn erityisalueen osaajia. Mentorit voivat konsultoida yrityksiä projektikohtaisesti tai tulla mukaan esimerkiksi hallitustyöskentelyyn. Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelman puitteissa tehdään strategisia pääomasijoituksia alan yrityksiin, joilla on kasvu- ja kansainvälistymispotentiaalia. Sijoitukset kohdistetaan erityisesti pk-yrityksiin, mutta myös isojen yritysten spin off- ja yhteishankkeet voivat olla rahoituskohteina. Sijoittamiseen soveltuviksi alueiksi on arvioitu innovatiivinen raaka-aineiden lisäarvojalostus sekä uudet elintarvike- ja ravitsemusteknologian sovellutukset ja palvelukonseptit. Sijoituskohteiksi voivat hakeutua ravitsemus- tai elintarvikealan yritykset, joilla on kansainvälistymispotentiaalia. Muita kriteereitä ovat merkittävä liiketoiminnan kasvumahdollisuus, selkeä kilpailuetu, osaava avainhenkilöstö sekä ravitsemus- tai terveydenedistämisnäkökulman huomioiminen. Sijoituksissa on varauduttu miljoonan euron kokonaispanostukseen. 8

9 Kuva 1. Sitran ERA-ohjelman toimintamalli ERA-ohjelman strategiassa lanseerattiin termi järkiruoka (smart food), joka kuvaa terveellisiä elintarvikkeita ja järkevää ruokailua. Järkiruoaksi luokiteltavat elintarvikkeet vaikuttavat myönteisesti ihmisen fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Järkevä ruokailu perustuu terveellisiin valintoihin; kuluttaja valitsee yksilöllisesti oman hyvinvointinsa kannalta oikeanlaista, kulloiseenkin käyttötilanteeseen ja makumieltymyksiinsä sopivaa ruokaa. Järkiruoka on eettisesti kestävää, puhdasta, jäljitettävää, luotettavaan tutkimustietoon ja tuotekehitykseen perustuvaa ruokaa. Järkiruoka on pakattu kuluttajan kannalta tarkoituksenmukaisesti ja sen terveyttä edistävistä vaikutuksista kerrotaan kuluttajalle. Alla oleva kuva ja kuvateksti on Sitran julkaisemasta ERA-ohjelman strategiaraportista (v. 2006). 9

10 1.2.3 Osaamiskeskusohjelma Meneillään oleva osaamiskeskuskausi päättyy v lopussa. Uusien osaamiskeskusten valinta on vielä kesken, mutta elintarvikealan toimijat ovat yhdessä hakemassa uuteen Osaamiskeskusohjelmaan. Työnimeltään Herkullinen klusteri on asettanut kehittämiskohteekseen kolme keihäänkärkeä: terveyttä edistävien elintarvikkeiden kehittäminen ja tuotteistaminen kuluttajan hyvinvoinnin edistäminen elintarvikealan palveluiden kautta riskienhallinnan ja turvallisuuden kehittäminen koko elintarvikeketjussa Kuva 3. Tulevalle osaamiskeskuskaudelle suunniteltu elintarvike- ja ravitsemusklusteri Osaamiskeskustoimintojen edellytetään keskittyvän korkeanteknologian osaamiseen ja kansainvälisiin toimintoihin. Klusteri ja siinä toimivat osaamiskeskusohjelmat ovat työkalu erityisesti pienille ja keskisuurille elintarviketeollisuusyrityksille niiden suunnitellessa kehittämistoimiaan. Osaamiskeskusohjelmat tukevat myös suuria elintarvikeyrityksiä ohjelmiin sisältyvillä erityisalueilla. Osaamiskeskusten rooli on kehittämisohjelmien suunnittelua, suunnitteluun liittyvää resurssointia, rahoitusvaihtoehtojen etsintää, varsinaista kehittämisprojektien toteuttamista tai koordinointia sekä tiedon välittämistä. Osaamiskeskukset voivat lisäksi toteuttaa pienimuotoista konsultointia ja tiedonhakua elintarviketeollisuusyritysten toiminnan tukemiseksi omilla ydinosaamisen alueillaan Makrohankkeen linkittyminen edellä mainittuihin ohjelmiin Elintarvikealan makrohanke on osa Itä-Suomi ohjelmaa. Makrohankkeella ja Sitran ERAohjelmalla on yhdensuuntaiset painopistealueet. Toimintamalli on kuitenkin erilainen: ERA- 10

11 ohjelma keskittyy verkostojen luomiseen ja makrohanke yritysten tukemiseen käytännön tasolla: tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Osaamiskeskuksen tavoitteet ja esitetyt toiminnat ovat pitkälti samoja kuin Itä-Suomen elintarvikealan makrohankkeessa, mutta todennäköistä on, että makrohanke toimii enemmän ruohonjuuritasolla - yrityskohtaisten kehittämiskohteiden parissa kuin osaamiskeskushanke. Makrohankkeen kohdeyritykset edustavat todennäköisesti pienempiä yrityksiä kuin Osaamiskeskustoimintaan osallistuvat yritykset ja toiminnot kohdennetaan Itä-Suomen erityispiirteiden ja vahvuuksien mukaisesti. Koska toimijat molemmissa ohjelmissa ovat osittain samoja, makrohankkeella on yhteistyöverkosto valmiina ja osaamiskeskuksen toiminnot ovat makrohankkeessa hyödynnettävissä ja päinvastoin. 1.3 Elintarvikealan makrohankkeen valmistelu Kesällä 2005 makrohankkeiden valmisteluvastuut jaettiin maakuntiin. Elintarvikealan makrohankkeen valmisteluvastuulliseksi nimettiin Pohjois-Savon liitto, joka nimesi Pohjois-Savon ELO- Pohjois-Savon koordinaattorin Vuokko Tuonosen valmisteluryhmän sihteeriksi. Useiden puheenjohtajavaihdosten(jääviyssyistä) jälkeen valmistelua on johtanut professori Atte von Wright Kuopion yliopistosta. Valmistelutyöryhmän kokoonpano on ollut seuraava: - Atte von Wright, Kuopion yliopisto, puheenjohtaja - Kari Venäläinen, Tekes, - Leena Heinola, Oulun Yliopisto/Biotekniikan laboratorio / ELO Kainuu - Hannu Huikuri ja Armi Liinamaa Pohjois-Karjalan liitto, - Jari Lantta, Etelä-Karjalan liitto - Hanne Leppänen, Pohjois-Karjalan aikuisopisto/elo Pohjois-Karjala - Sari Mäkinen-Hankamäki, Ekoneum/ ELO Etelä-Savo - Jorma Teittinen, Kainuun liitto - Riitta Tuikkanen, Mikkelin amk/yti - Satu Vehreävesa, Pohjois-Savon liitto - Vuokko Tuononen, Sisä-Savon seutuyhtymä/elo Pohjois-Savo, sihteeri Lisäksi Tuula Repoa (ProAgria, Kymenlaakso/ELO Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) on informoitu valmistelun etenemisestä. Ensimmäinen luonnos hankkeesta esiteltiin maakuntahallituksille ja Itä-Suomen neuvottelukunnalle elokuussa Makrohankkeen valmisteluun myönnettiin rahoitusta ajalle Hankkeen puitteissa järjestettiin maakuntien yhteinen työseminaari Suonenjoella Yrityspuisto Futuriassa. Seminaariin osallistui noin 35 elintarvikealan kehittäjää koko Itä-Suomesta. Seminaarissa pohdittiin makrohankkeen sisältöjä seuraavien osa-alueiden kautta: - koulutus, - tutkimus, - liiketoimintaosaaminen, - markkinointi ja vienti sekä - tuotekehitys. Huolimatta osa-alueiden keskinäisestä erilaisuudesta, esille nousi keskeisiä teemoja, joita makrohankkeen haluttiin sisältävän. Näitä teemoja olivat: - terveellisyys ja hyvinvointi, - herkullisuus, - asiakaslähtöisyys ja 11

12 - kansainvälinen markkinapotentiaali. Näiden teemojen mukaisesti hankkeelle annettiin nimeksi: Herkullista hyvinvointia Itä- Suomesta. 2 HANKKEEN KUVAUS 2.1 Hankkeen sisältö Hankkeen sisältö karkealla tasolla ilmenee alla olevasta kaaviosta. Hankkeessa lähtökohtana on tuottaa asiakaslähtöisiä tuotteita paikallisia raaka-aine- ja osaamisvahvuuksia hyödyntäen. Kansainväliset markkinat Suomen markkinat Itä-Suomen markkinat T u t k i m u s Tuotteistaminen: - terveysvaikutukset - ekologisuus - HERKULLISUUS Markkinointi K o u l u t u s T u o t e k e h i t y s Kala ja riista - luonnon - viljelty Marjat, sienet, yrtit - luonnon - viljelty Lähiruoka, luomuruoka Kuva 4. Hankkeen sisältö 12

13 Hankkeessa mukana oleville yrityksille tarjotaan parhaita saatavissa olevia palveluja tuotteistamisessa yli maakuntarajojen. Hankkeen konkreettinen sisältö tarkentuu raakaainepohjaisten pienryhmien työskentelyn tuloksena. Tästä syystä pienryhmien välillä on myös sisällöllisiä eroja, vaikka hanketta toteutetaan kokonaisuutena Esiselvitysvaihe Hanketta valmistellaan pienemmissä työryhmissä, jotka käsittelevät aihetta raakaainelähtöisesti (kala ja riista; marjat sekä lähiruoka). Valitut teemat nousivat esille itäsuomalaisina vahvuuksina ja potentiaalisina menestystuotteiden lähtökohtina. Tarkastelusta jätettiin tietoisesti pois bulkkituotteet, joilla on jo olemassa valtakunnalliset toimijat omine kehittämisyksikköineen. Raaka-ainelähtöiseen ryhmäjakoon päädyttiin siitä syystä, että erityyppisillä raaka-aineilla on erilaiset lähtökohdat ja ongelmat, joskin yhteisiäkin kehittämiskohteita on. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei valittujen raaka-aineiden kesken tehtäisi yhteisiä kehittämistoimia. Ryhmien tehtävänä on fokusoida hankkeen konkreettinen sisältö, selvittää markkinoiden tarpeet sekä tutkimus- ja koulutustarpeet. Ryhmät etsivät jo alusta lähtien yrityskumppanit hankkeeseen. Tarvittaessa esiselvityksiin haetaan erillisrahoituksia. Esiselvitysvaiheen jälkeen kokonaisuus liitetään yhteen yhdeksi hankkeeksi. Tavoitteena on, että hankkeen tuotekehitysvaihetta varten markkinoiden tarpeet on selvitetty ja kehitettävien tuotteiden terveellisyys, ekologisuus ja herkullisuus on huomioitu Tuotteistaminen Tuotteistamisessa päävastuu on hankkeessa mukana olevilla yrityksillä. Hankkeen tuella yrityksille tarjotaan keskitetysti apua tuotekehityksessä ja tuotetaan hankkeeseen liittyvää soveltavaa tutkimus- ja markkinatietoa. Tavoitteena on, että jokaisesta tuoteryhmästä saadaan vähintään 1-2 kansainvälisille markkinoille soveltuvaa tuotetta sekä lisäksi useita kotimaiseen kulutukseen päätyviä tuotteita Markkinointi Markkinointia tehdään koko hankkeen aikana, mutta erityisesti hankkeen lopussa painopiste on kehitettyjen uusien tuotteiden markkinoinnissa. Vastuu on edelleen yrityksillä, mutta hanke tarjoaa asiantuntijapalveluja markkinoinnin toteutukseen. Markkinoinnissa panostetaan kansainväliseen markkinointiin (tarkemmat kohderyhmät selvitetään esitutkimusvaiheessa) Koulutus ja konsultointi Elintarvikeyritysten kasvua ja kehittymistä tuetaan koulutuksella, joka toteutetaan ns. casepohjaisena. Tällä tarkoitetaan ongelmalähtöistä toimintatapaa, jolloin apu tulee yritykselle silloin, kun se sitä akuutisti tarvitsee. Yritysten yhteisissä koulutustarpeissa voidaan tukeutua koulutusorganisaatioiden järjestämiin koulutuksiin. Malleja ja kokeiluja tästä on jo olemassa ja parhaita käytäntöjä sovelletaan entistä laajemmin elintarvikekehitykseen. 2.2 Kohderyhmä Hankkeen maantieteellinen kohdealue on Itä-Suomi: Kainuu, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä Karjala. 13

14 Hankkeen pääkohderyhmänä ovat hankkeen painopistealojen mukaisia tuotteita tuottavat (kala, riista, marjat, lähi- ja luomuruoka) elintarvikealan kasvuhakuiset pk-yritykset Itä- Suomessa. Tällaisia yrityksiä Itä-Suomessa on arviolta noin 470 (noin 70 % kaikista yrityksistä). Näistä kasvuhakuisia yrityksiä on arviolta n. 20 %, joten todellinen yrityskohderyhmä on noin 100 yritystä. Toteutuvaan kohderyhmän kokoon vaikuttaa pitkälti se, miten lähiruokayrittäjät (leipomot ym.) lähtevät hankkeeseen mukaan. Hankkeen kohderyhmänä ovat myös ammattikeittiöt, elintarvikealalle palveluja tuottavat yritykset sekä neuvonta-, koulutus- ja tutkimusorganisaatiot. 3 ORGANISOITUMINEN 3.1 Hallinnointi Hankkeen hallinnoijaksi on suunniteltu Sisä-Savon seutuyhtymää Suonenjoelta. Käytännön työn organisointi tarkentuu pienryhmien työskentelyssä syksyn 2006 aikana. Hallinnoija nimeää hankkeelle projektipäällikön, jonka tehtävänä on sitouttaa yhteistyökumppanit (kirjallisilla sopimuksilla) ja koordinoida pienryhmien työtä sekä vastata hankkeen kokonaisuuden pysymisestä suunnitellussa kehyksessä. Projektipäällikön tehtävänä on myös hoitaa koko hankkeen viestintä sekä rahoittajan vaatimat raportointiin liittyvät asiat. Todennäköistä on, että jokainen pienryhmä tarvitsee koordinaattorin, jonka tehtävänä on vetää oman aihealueensa kehitystyötä siihen itse myös käytännössä osallistuen. Koordinaattorin toiminnan edellytyksenä on, että hän tuntee aihealueen substanssin ja toimijat. Koordinaattoreiden tehtävänä on: o johtaa aihealueensa suunnittelua o sitouttaa yrityskumppanit ja kehittäjäorganisaatiot hankkeeseen o välittää tutkimustietoa yrityksille ja tutkimustarpeita tutkijoille o selvittää kohdeyrityksen kehittämistarpeet ja -resurssit o välittää asiantuntija-apua yrityksille o toimia oman asiantuntemuksensa puitteissa palvelujen tuottajana o tiedottaa hankkeen etenemisestä o raportoida hankkeen hallinnoijalle hankkeen etenemisestä Koordinaattorin edellytetään toimivan tasapuolisesti hankkeen kohdealueella ja käyttävän parhainta saatavilla olevaa asiantuntemusta riippumatta siitä, missä yritys tai koordinaatiopiste sijaitsee. 3.2 Ohjausryhmä Ohjausryhmä muodostetaan hankkeen valmisteluryhmän jäsenistä (esitelty kohdassa 1.3.), joista valitaan maantieteellisesti tasapuolinen edustus ja jota täydennetään vähintään yhdellä yritysedustajalla. Ohjausryhmässä tulee olla edustus jokaisesta pienryhmästä. 4 TOIMENPITEET Hankkeessa tuotetaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita, joissa on yhdistetty hyvinvointiin liittyvä tutkimustieto, asiakaslähtöisyys sekä korkea teknologinen osaaminen. Hankkeen aikana tehtävät toimenpiteet tarkentuvat pienryhmien työn tuloksena. Tässä vaiheessa tunnistetaan seuraavat toimenpiteet: 14

15 o raaka-ainelähtöisten pienryhmien toiminnan käynnistäminen o markkinointiselvitysten tekeminen o tutkimus- ja koulutustarpeiden etsiminen o tutkimustuloksista tiedottaminen kohdeyrityksille o yritysyhteistyön käynnistäminen o tuotekehitys o markkinointi o yritysten henkilökunnan kouluttaminen ja konsultointi o kansainvälisten yhteistyökumppaneiden etsiminen vientitoimia varten 4.1 Pienryhmien toiminnan käynnistäminen Hankkeen valmisteluryhmä päätti, että hanketta valmistelemaan perustetaan pienryhmiä, joissa kerätään alan potentiaalisimmat toimijat yhteen. Kuhunkin ryhmään sovitetaan valmisteluryhmän jäseniä, jotka osaltaan huolehtivat pienryhmässä tehtävien suunnitelmien soveltuvuudesta hankkeen kokonaisuuteen. Ryhmät voivat täydentää itseään. Toivottavaa on, että ryhmiin saataisiin heti alkuvaiheessa mukaan alan kärkiyrityksiä ja että meneillään olevien hankkeiden kokemukset hyödynnettäisiin toiminnan suunnittelussa. Ryhmien tavoitteena on vetää omaa aihealuettansa (makrohankkeen sisällä) siten, että makrohankkeen lopussa on kehitetty 1-2 menestyskelpoista uutta tuotetta. Tällainen määrä edellyttää useampien tuotteiden tuotekehityksen käynnistymistä, koska suurin osa tuoteideoista karsiutuu tuotteistamisen myöhemmissä vaiheissa. Ryhmien tehtävänä on o hankkeen fokusointi oman tuotealansa kautta Kartoitetaan aihealueeseen liittyvää tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminta Itä- Suomessa ja painopistealueet, joissa on potentiaalia kansainvälisille markkinoille. Kansainvälisten markkinoiden lisäksi merkittävä kotimainen markkinapotentiaali huomioidaan. o selvittää markkina-aukot Tehdään markkinaselvityksiä liittyen painopistealueisiin, joiden perusteella tuotekehitys kohdistetaan asiakaslähtöisiin tuotteisiin. Kartoitetaan tuotteet, joille on kysyntää Itä-Suomessa, koko Suomessa ja kansainvälisesti. Tavoitteena on kehittää kansainvälisille markkinoille sopivia tuotteita. Markkinaselvitykset voivat kattaa Suomen markkinoiden lisäksi Venäjän, Baltian, Ruotsin ja Keski-Euroopan markkinoita. Valikoiduissa tuotteissa voisi myös Aasian markkinat voivat olla selvitysten kohteina. Markkinaselvityksissä kartoitetaan paitsi uusien tuotteiden tarve myös alihankintapalvelujen ja raaka-ainetuotannon tarpeet. o kartoittaa keskeiset toimijat Itä-Suomessa Etsitään kasvuhakuiset yritykset, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Kartoitetaan tutkimus-, koulutus- ja kehittämispalveluja tuottavat organisaatiot lähialueilla ja muualla. o kartoittaa tutkimus- ja koulutustarpeet Kartoitetaan markkinoiden tarpeiden mukaisten tuotteiden tuotekehitykseen tarvittavat tutkimukset. Samoin kartoitetaan yrityksiltä tulevia tutkimustarpeita. Yritysten osaa- 15

16 mistarpeet arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Koulutustarpeissa huomioidaan liiketoimintaan, markkinointiin ja tuotekehitykseen liittyvä osaaminen. o tiedottaminen Tiedottaminen voidaan hoitaa sekä keskitetysti elintarvikealan makrohankkeen kautta että ryhmäkohtaisesti. Tiedottamisen tavoitteena on herättää yritysten mielenkiinto pitkäjänteiseen tuotekehitykseen ja markkinointiin. Tiedottamista voidaan tehdä mm. seuraavista asioista: - Itä-Suomen vahvuudet ko. aihealueessa: tutkimukset ja niiden tulokset, koulutus ja esimerkkejä yrityksistä - markkinaselvitysten tuloksista, jolloin yritykset voivat tarttua heitä kiinnostaviin aihealueisiin Järjestettävissä tilaisuuksissa pyritään tarjoamaan yrityksille konkreettista tietoa, jolloin yrityksillä riittää mielenkiintoa osallistua niihin. 4.2 Kala ja riista Tässä ryhmässä on edustajia luonnonkalan, viljellyn kalan, riistan ja tarhatun riistan asiantuntijoista. Ryhmään kutsutaan edustajia o Kalatietokeskuksesta o Kuopion yliopistosta o Pohjois-Karjalan aikuisopistosta o Savon ammattiopistolta (Metsästys ja kalastushanke) 4.3 Marjat, sienet ja yrtit Ryhmä edustaa sekä luonnosta kerättävien että viljeltyjen marjojen, sienten ja yrttien osaamista. Ryhmään kutsutaan edustajat o Marjaosaamiskeskuksesta, o Kuopion yliopistolta o Food Scient -hankkeesta, o Arktisista Aromeista, o MTT:stä o ProAgria Kainuusta o Biotekniikan laboratoriosta o Ilomantsin marjaosuuskunnasta 4.4 Lähi- ja luomuruoka Lähi- ja luomuruokaryhmän tavoitteena on edistää paikallista elintarviketuotantoa ja ruokakulttuuria sekä löytää niistä kilpailukykyä kehitettäessä itäsuomalaista matkailua ja paikallisten ammattikeittiöiden toimintaa. Ryhmään kutsutaan edustajia o Luomukeittiökeskuksesta o Ekoneumista (Ruralia, YTI/MAMK) o MTT:stä o Pro Agriasta o Biotekniikan laboratoriosta (lähiruoka) o Savonia ammattikorkeakoulusta 16

17 4.5 Markkinointiselvitysten tekeminen Asiakaslähtöinen tuotekehitys edellyttää markkinoiden tarpeiden ja trendien tuntemista. Kun tavoitteena on tehdä kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita, tarvitaan markkinatietoa myös potentiaalisista vientimaista. Hankkeen suunnitteluvaiheessa aktiviteettia on ollut mm. Aasian maihin, Keski-Eurooppaan ja Pohjoismaihin. Hankkeen alkuvaiheessa kerätään aiemmin tehdyt markkinaselvitykset ja täydennetään niitä tarvittaessa. Myös meneillään olevien vientihankkeiden teettämät selvitykset hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Markkinaselvityksiä voidaan teettää myös opinnäytetöinä tai hankkia selvityksiä alan palveluyrityksiltä. Selvityksissä kartoitetaan mm: o tuoteryhmien trendit kotimaassa ja muualla o tuotetyypit, joiden menekki on nousussa o millaisia tarpeita kuluttajilla on ko. tuoteryhmästä o mitkä ovat tyypillisimmät kulutuksen esteet ko. tuoteryhmässä o millaiset markkinat ko. tuotteilla on 4.6 Tutkimus- ja koulutustarpeiden kartoitus, koulutus ja konsultaatio Yrittäjiltä selvitetään, millaisista asioista he tarvitsevat tutkimustietoa ja koulutusta. Tutkimuksessa keskitytään soveltavaan tutkimukseen. Tutkimus- ja koulutustarpeet voivat liittyä mm. o raaka-aineiden ravitsemusominaisuuksiin ja terveysvaikutuksiin o tuotekehitysprosessiin o hygieniaan ja laatuun o tuotantoteknologiaan o markkinointiin o liiketoimintaan ja sen kehittämiseen o ruokakulttuurin tuotteistamiseen Tarvittavilta aihealueilta järjestetään koulutusta ja yrityskohtaista konsultaatiota. Tavoitteena on, että yritys saa tarvitsemansa avun nopealla aikataululla ja että yrityksellä on lähellä henkilö, joka toimii välittäjänä yrityksen ja palvelun tarjoajan välillä. Koulutuksessa keskitytään ongelmalähtöiseen koulutukseen, jossa eri alojen asiantuntijat yhdessä yrittäjän kanssa selvittävät kyseessä olevaa ongelmaa. 4.7 Tutkimuksesta tiedottaminen Aiemmin tehdyistä ja meneillään olevista tutkimuksista tiedotetaan, jotta yritykset voivat tehokkaasti hyödyntää tutkimuksia tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Hankkeen toimesta voidaan järjestää yhteisiä tilaisuuksia, joihin kerätään koko Suomessa tehtävä aihealueeseen liittyvä tutkimus ja johon kutsutaan yrityksiä mukaan. Nämä tilaisuudet voivat onnistuessaan toimia yrityksen sitouttamisessa hankkeeseen ja toisaalta ne edistäisivät yritysten ja muiden toimijoiden verkottumista ja hankkeesta tiedottamista. 4.8 Tuotekehitys Tehtyjen markkinaselvityksen ja yritysten sitoutumisen mukaan käynnistetään korkeatasoinen tuotekehitys, jossa päävastuu on yrityksillä. Hankkeen tehtävänä on varmistaa asiakaslähtöisyyden toteutuminen tuotekehityksessä ja etsiä tarvittavat kontaktit tuotekehityksen edetessä. Samalla huolehditaan, että yritys saa tarvittavan avun teknologisissa kysymyksissä. Tuotekehitykseen sisällytetään terveellisyyttä ja herkullisuutta varmistavia tekijöitä. Tuotekehitysprosessiin sisältyy mm. 17

18 o Asiakastarpeen/ idean tarkentaminen ja asiakaslähtöisyyden varmistaminen o Esitutkimus, jossa määritetään kehitettävän tuotteen ominaisuudet o Tuotesuunnittelu, johon sisältyy myös markkinointisuunnitelma ja alustava kustannuslaskenta o Tuotekehityksen käytännön toteutus: suunnittelu, koevalmistus, arviointi o Tuotannon suunnittelu (ml. kone- ja laitehankinnat, pakkaussuunnittelu ja tarvittaessa idean/menetelmän suojaaminen) o Omavalvonnan ym. lakisääteisten asioiden päivittäminen ko. tuotteen osalta o Markkinointisuunnitelman päivittäminen o Asiakaspalautteiden hankinta ja käsittely tuotannon käynnistyessä Toimialojen välisen yhteistyön mahdollisuudet hyödynnetään (ruokamatkailu, ruoka ja ravitsemus hyvinvointimatkailussa jne.) 4.9 Markkinointi Hankkeen toteuttamissa markkinointitoimenpiteissä keskitytään yritysryppäiden yhteiseen markkinointiin: tehdään selvityksiä, järjestetään messuosallistumisia ja koulutetaan yrityksiä markkinointiasioissa. Yrityksille ja asiakkaille järjestetään kohtaamisia ja kannustetaan yrityksiä yhteisiin markkinointiponnisteluihin. Mahdollisuuksien mukaan etsitään toimialoja ylittävää yhteistyötä. 5 AIKATAULU Seuraava kaavio havainnollistaa hankkeen aikataulutuksen. Kuvassa on esitetty kunkin ajanjakson päätoiminnot. Käytännössä toimenpiteitä tehdään päällekkäin. Koulutusta, konsultaatiota ja tutkimusta tehdään tarpeen mukaan koko hankekauden ajan. Ryhmien muodostaminen (a) kala ja riista, b) marjat, sienet ja yrtit sekä c) lähi- ja luomuruoka) tehdään mennessä. Tehtävämääritykset, johon voi liittyä markkinaselvityksiä, koulutus- ja tutkimustarvekartoituksia, tehdään mennessä. Sen jälkeen panostetaan tuotekehitykseen ja markkinointiin. Ryhmien tehtävämääritykset Tutkimus, koulutus ja konsultointi Ryhmien muodostaminen Tuotteistaminen ja markkinoinnin suunnittelu Markkinointi v v v v v Kuva 5. Hankkeen aikataulu 18

19 6 BUDJETTI Hankkeen menokehys tarkentuu pienryhmien työn edetessä. Hankkeen esiselvityksiin haetaan erillisrahoituksia tarpeen mukaan ja tuotteistamis- ja markkinointivaihe on tarkoitus rahoittaa Itä-Suomi ohjelman kautta (mikäli rahoitus toteutuu). Alla esitetyissä laskelmissa on huomioitu vain tämän hankkeen kautta rahoitettavat toimet. Tätä hanketta sivuaviin toimiin on mahdollista hakea rahoitusta useista eri lähteistä: Suomen Akatemialta tutkimukseen, Sitran ERA-ohjelmasta yritysten kehittämiseen (pääomasijoitukset) ja yritysryppäiden yhteisiin kehittämishankkeisiin sekä muista hankerahoituskanavista. Tällöin elintarvikealan makrohanke toimii katalyyttinä ja sateenvarjona laajemmalle hankekokonaisuudelle. Hankkeen budjetti pyritään pitämään kohtuullisena sopimalla koulutus-, tutkimus- ja neuvontaorganisaatioiden kesken keskinäisen laskutuksen pelisäännöistä. Tavoitteena on, että hankkeen suunnittelussa olevat julkisella rahoituksella toimivat organisaatiot tarjoaisivat hankkeelle palveluja omakustannushintaan (kattaen kaikki kustannukset, ei katetta). 6.1 Menot Seuraavassa taulukossa olevat summat ovat arvioita, joissa on huomioitu hankkeelle palkattavien henkilöiden kustannuksia. Erityisesti alihankintapalveluihin varattua summaa on syytä tarkastella kriittisesti, sillä niiden määrä on täysin riippuvainen pienryhmien sisältösuunnittelun tuloksista. Menot on arvioitu käyttäen seuraavia pohjatietoja: - v palkkoja 4 henkilöä 8 kk ajan ja siitä eteenpäin 12 kk ajan, vuodelle 2009 on varattu projektityöntekijälle noin 3 kk palkkausta varten. - vuokrissa on huomioitu tuotekehitystilojen vuokrat ja projektihenkilöstön työtilat Menot Palkat ja palkkiot Sivukulut (30%) Matkakustannukset Vuokrat (laitteet ja tilat) Asiantuntijapalvelut Muut palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet Muut menot Yhteensä Taulukko 1. Kustannusarvio 19

20 6.2 Rahoitus Tulot Yksityinen rahoitus 10% Avustus 90% Yhteensä Taulukko 2. Rahoituskehys 7 HANKKEEN ARVIOINTI Ohjausryhmä arvioi hankkeen etenemistä hankesuunnitelman ja rahoituspäätöksen mukaisesti. Mukaan saatavien yritysten määrä ja osallistumisaktiivisuus on yksi mittari hankkeen onnistumiselle. Hankesuunnitelmaa täydennetään siinä vaiheessa, kun pienryhmät ovat saaneet omat suunnitelmansa valmiiksi. Tuotteistamisvaiheessa hanke jakaantuu moniin erillisiin kehittämisprojekteihin, joita seurataan ryhmäkohtaisesti. 20

Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa. Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009

Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa. Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009 Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009 Kehittämistyötä tekeviä Yrityspalvelut: elinkeinoasiamiehet, yrityspalvelupisteet, uusyrityskeskus

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007 TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN Vuokko Tuononen 24.11.2007 Tuotekehitys "Tuotekehitys on toimintaa, jonka tarkoituksena on etsiä, synnyttää, valita ja kehittää yritykselle uusia tuotteita sekä

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 2 25/09/2014 Finpro Finpron kansainvälinen verkosto 3 25/09/2014 Finpro Export Finlandin palvelut

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011 1 Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa Ilkka Alarotu / 11.10.2011 2 Sisältö 1. Ruoan merkityksen muutos 2. PTY:n hanke: Mirkoyritysten

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys:

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Pohjois-Savon EBC-hankkeen tausta Ympäristö- ja bioenergia-ala Pohjois- Savossa Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Kuinka saadaan perustettua uusia ympäristöalan yrityksiä ja miten jo

Lisätiedot

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi?

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet -hanke (LT-INNO) Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Russia Business Point -hanke

Russia Business Point -hanke Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

Miten projektoin yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämistarpeen?

Miten projektoin yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämistarpeen? TEOLLISUUDEN PALVELULIIKETOIMINTA -SEMINAARI 23.5.2013 Savonia-amk Miten projektoin yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämistarpeen? Heikki Passiniemi toimialapäällikkö, Ylä-Savon Kehitys Oy 23.5.2013

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä

Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä Oulustako lähiruokakaupunki? -seminaari, Oulu 20.9.2012 Heidi Valtari, Ruoka-Suomi -teemaryhmä Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Elintarvikeyritykset

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Elintarviketeollisuutemme menestys perustuu osaamiseen Koko elintarvikeketjumme osaaminen on kansainvälisesti

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Elintarvikeala & Pokat 2017

Elintarvikeala & Pokat 2017 Elintarvikeala & Pokat 2017 Yritysten lukumäärä loivassa laskussa v Vuonna 2013 meillä oli alan teollisuudessa 125 yritystä. v Suurin osa yrityksistä pk-yrityksiä, vain viidessä yli 40 työntekijää. v Merkittäviä

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Luomualan koordinaatiohanke

Luomualan koordinaatiohanke Luomualan koordinaatiohanke austaa Kansalliset tavoitteet lähtökohtana: Maaseutuohjelman tavoitteet luomulle Luomualan kehitysohjelma (julkaistu 1.10): Keskeistä kysynnän luominen. Oletus: koordinaation

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa RuokaKouvola 27.10.2015 Tuula Repo Kehityspäällikkö, MMM ProAgria Etelä-Suomi ry p. 040 588 0958 tuula.repo@proagria.fi Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Haemme 31.12.2014 saakka kestävää jatkoaikaa ja 60 089 euron lisärahoitusta Palvelevat puuyritykset -hankkeen toteuttamiselle.

Haemme 31.12.2014 saakka kestävää jatkoaikaa ja 60 089 euron lisärahoitusta Palvelevat puuyritykset -hankkeen toteuttamiselle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Tapio Sivula PL 156 60101 SEINÄJOKI Muutoshakemus Palvelevat puuyritykset -hanke Hankenumero 9915, päätösnumero 24486, Dnro 1875/3560-2010 Haemme 31.12.2014 saakka kestävää

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja - - Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot