Herkullista hyvinvointia Itä-Suomesta

Transkriptio

1 Herkullista hyvinvointia Itä-Suomesta Hankesuunnitelmaluonnos KALA RIISTA MARJAT SIENET YRTIT LÄHI- JA LUOMU- RUOKA Vuokko Tuononen Sisä-Savon seutuyhtymä

2 1 Taustaa Elintarvikealan merkitys Itä-Suomessa: Yritysten määrä, työllistävyys ja vienti Maakuntakohtaiset erityispainotukset Itä-Suomen maakuntien resurssit elintarvikealalla Yhteiset ja maakuntakohtaiset kehittämistarpeet ja vahvuudet Elintarvikealan alueelliset ja kansalliset ohjelmat Itä-Suomi ohjelma Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA Osaamiskeskusohjelma Makrohankkeen linkittyminen edellä mainittuihin ohjelmiin Elintarvikealan makrohankkeen valmistelu HANKKEEN KUVAUS Hankkeen sisältö Esiselvitysvaihe Tuotteistaminen Markkinointi Koulutus ja konsultointi Kohderyhmä ORGANISOITUMINEN Hallinnointi Ohjausryhmä TOIMENPITEET Pienryhmien toiminnan käynnistäminen Kala ja riista Marjat, sienet ja yrtit Lähi- ja luomuruoka Markkinointiselvitysten tekeminen Tutkimus- ja koulutustarpeiden kartoitus, koulutus ja konsultaatio Tutkimuksesta tiedottaminen Tuotekehitys Markkinointi AIKATAULU...18 U 6 BUDJETTI Menot Rahoitus HANKKEEN ARVIOINTI

3 1 Taustaa 1.1 Elintarvikealan merkitys Itä-Suomessa: Yritysten määrä, työllistävyys ja vienti Itä-Suomen osuus koko Suomen elintarvikealan työpaikoista on 19,7 %. Prosentuaaliset osuudet vaihtelevat elintarviketeollisuuden 11,8 % osuudesta maa- ja riistatalouden 23,8 % osuuteen. Suhteelliset osuudet ovat säilyneet suunnilleen ennallaan vuodesta Kalatalouden osuus on hieman kasvanut, mutta sen merkitys on vähäinen. Koko Suomessa maatalouden työpaikat ovat vähentyneet 18 % vuosien 2000 ja 2003 välisenä aikana. Itä-Suomessa vähennys on ollut suunnilleen samaa luokkaa, mutta Etelä- Savossa maatalous on vähentynyt eniten (20 %) ja Etelä-Karjalassa vähiten (17,5 %). Kalataloudessa ainoastaan Pohjois-Karjalassa työpaikat ovat merkittävästi lisääntyneet, kun koko Suomessa vähennystä on tullut noin 10 %. Elintarviketeollisuudessa Etelä- ja Pohjois- Savo ovat kasvattaneet osuuksiaan. 20 % Elintarvikealan työpaikat Itä- Suomessa v (ennakkotieto) (yhteensä työpaikkaa) 8 % 36 % 13 % 23 % Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Elintarviketeollisuudessa on yhteensä 645 yritystä, joista vain 35 on yli 20 henkilöä työllistävää. Näistä suuremmista yrityksistä kolmannes on leipomoita. Eniten suuria yrityksiä on Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa (molemmissa 10 kpl). Elintarviketeollisuuden toimipaikkojen määrä on vähentynyt vuodesta 2000 hieman koko Suomen keskiarvoa enemmän (5,8 %, koko Suomessa 3,9 %). Henkilöstön määrä on vähentynyt 4,7 %, kun koko Suomessa vähennystä on tapahtunut vain 1,2 %. Tuotannon bruttoarvo on noin 1 mrd euroa ja tuotannon jalostusarvo noin 200 milj. euroa. Suhteellinen osuus koko Suomen elintarviketeollisuuden tuotannosta on noin 11% ja jalostusarvosta noin 10%. Viennin arvo on vähentynyt alle kolmasosaan vuoden 2000 tilanteesta (v noin 0,3 mrd euroa). Samalla osuus koko Suomen elintarvikeviennistä on vähentynyt 12,7 %:sta 3,1 %:iin. Viennin arvon väheneminen on lähes yksinomaan Pohjois- Savon viennin vähenemisestä johtuvaa (Pohjois-Savoa ja Etelä-Karjalaa lukuun ottamatta vienti on muissa maakunnissa kasvanut). 3

4 Elintarvikealan työpaikkojen jakauma Itä-Suomessa 2003 (ennakkotieto) Itä-Suomen elintarvikeyritykset toimialoittain (Ruoka-Suomi 3/2005) Työpaikkojen lkm Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Elint.teollisuus Kalatalous Maatalous, riistatalous Juomat; 34 Leipomo; 244 Muut; 64 Liha; 70 Kala; 68 Vihann, marjat, hed,; 113 Maito; 21 Myllytuotteet; 31 Maakuntien osuus Itä-Suomen elintarvikeviennin arvosta v Kainuu 18 % Pohjois-Karjala 3 % Etelä-Karjala 34 % Pohjois-Savo 36 % Etelä-Savo 9 % Maakuntakohtaiset erityispainotukset Seuraavan taulukon tiedot on kerätty maakuntasuunnitelmista ja maakunnallisista kehittämisstrategioista täydentäen em. suunnitelmien valmistumisen jälkeisillä lisäyksillä. Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois- Karjala Perusmaatalous Venäjän vienti Erikoisviljelypainoitteinen perusmaatalous (luomu, puutarhatuotanto, viljellyt yrtit) Kainuu Puutarhamarjat Juustot Keräilytuotteet: marjat, yrtit, sienet Maito Naudanliha Kalatalous Terveellisyys ja turvallisuus Ammattikeittiöt Lähiruoka, ammattikeittiöt Keruutuotteet, järvikalat Pensasmarjat Viljellyt ja luonnon sienet Riista Lähiruoka 4

5 Yhteenvetona voidaan todeta, että marjat (viljellyt ja luonnonmarjat) sekä lähiruoka yhdistettynä luomuun ja ammattikeittiöihin ovat painopisteenä lähes jokaisessa maakunnassa Itä-Suomen maakuntien resurssit elintarvikealalla Seuraavaan taulukkoon on kerätty elintarvikealan kehittäjäorganisaatiot Itä-Suomesta. Alueella on kaksi yliopistoa (Kuopion yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto) sekä Oulun ja Helsingin yliopistojen sivupisteet (Biotekniikan laboratorio Sotkamossa ja Ruralia Mikkelissä). Alueella toimii lisäksi MTT:n tutkimusyksiköitä. Pro Agria hoitaa jokaisessa maakunnassa maaseutuyritysten neuvontaa ja ammattiopistoilla ja ammattikorkeakouluissa on elintarvikealaan liittyvää toimintaa lähes jokaisessa maakunnassa. Valtakunnallisen Elintarvikealan osaamiskeskuksen (ELO) toimipisteet ovat toimineen v päättyvällä osaamiskeskuskaudella jokaisessa maakunnassa. Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois- Karjala ProAgria / ELO Ekoneum / ELO Kuopion yliopisto Aikuisopisto / ELO-food SAKKY (ammattiopisto): viinitietokeskus, luomukeittiökeskus MTT/Maaninka Lappeenrannan TY Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Helsingin kauppakorkeakoulu/ Pienyrityskeskus Kainuu Oulun yo: Sotkamon yksikkö / ELO Savonia-amk Joensuun yo ProAgria Kainuu SSSY / Futuria: Marjaosaamiskeskus, Kalatietokeskus, ELO Pohjois- Karjalan amk Kainuun Etu Oy Mikkelin amk Bioluma ProAgria MTT/Sotkamo Mikkelin ammattiopisto (MAST) MTT, Ekologinen tuotanto ProAgria Aikuiskoulutuskeskus MaitoSavo ProAgria Arktiset Aromit ry Yhteiset ja maakuntakohtaiset kehittämistarpeet ja vahvuudet Itä-Suomi hankkeen valmisteluvaiheessa kerättiin tietoa maakuntakohtaisista kehittämiskohteista. Tulokset on kerätty seuraavaan taulukkoon. Ylimaakunnallisia hankkeita on tehty mm. luomuun, luonnontuotteisiin ja lähileipään liittyen. Yhteiset kehittämistarpeet olivat hyvin samansuuntaisia kaikissa maakunnissa. Monet näistä kehittämistarpeista ovat yhteneväisiä yleensä pk-yrityksillä toimialasta riippumatta (liiketoiminta, markkinointi, tuotekehitys). 5

6 Yhteiset kehittämistarpeet Maakuntakohtaiset kehittämistarpeet Vahvuudet / osaaminen Mitä yhteistä jo tehty / tulossa Liiketoimintaosaaminen yritysten kasvun vauhdittaminen / vienti (mm. metsämarjat) Teurastamotoiminta (ml. jätehuolto/sivutuotteet) PK-yritysten logistiikka Asiakaslähtöisyys tuotekehityksessä ja markkinoinnissa Laatuosaaminen toimintajärjestelmän laatu Innovaatiojärjestelmien kehittäminen ideaharavointi ja neuvonta / yritysneuvonta ja hautomot Terveellisyys elintarvikkeissa (kansanterveys), turvallisuuden varmistaminen Ruokamatkailu Etelä- Karjala Venäjän läheisyys - vientikokemus Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois- Karjala Järvikalan kehittäminen Luomu-, yrtti-, marja ja vihannesketjun osaaminen, elintarviketeknologia (aistinvarainen arviointi, tuotekehitys), Venäjäosaaminen, lähiruoan eurooppalaiset verkostot, ammattikeittiöihin suunnattu toiminta Osaamisen kaupallistaminen, Terve Kuopio hankkeen hyödyntäminen elintarvikealalla, Tuotantotilat Pohjois- Karjala projektin hyödyntäminen, Riista-alan tutkinnot ja osaaminen ELO-verkosto Lähileipä-projekti (Tavoite 1-alueen hanke, Alma-alueen hanke) Luomu Itää hanke (P-Karjala, Kainuu, P-Savo, E-Savo) Luonnosta Sinulle (Arktiset aromit ry) Kainuu Terveellisyys (ml. ravitsemus) ja turvallisuus, bioteknologinen osaaminen, marja- ja kalaosaaminen, ammattikeittiöihin suunnattu toiminta, soveltavat osaamiskeskittymät erityispainotuksineen Sieniosaaminen, (myös vienti) Sähköiset tilausjärjestelmät, Urheilijan ravitsemus / marjat (terveellisyys), kalatalous, viljellyt puutarhamarjat, sienet, yrtit, pientuotannon kehittäminen Luonnontuotteiden hyödyntäminen 6

7 1.2 Elintarvikealan alueelliset ja kansalliset ohjelmat Itä-Suomi ohjelma Seuraavassa on esitetty Itä-Suomi ohjelman keskeiset elintarvikealaa käsittelevät johtopäätökset. Itä-Suomi ohjelmaa valmistellut työryhmä esitti makrohankkeiksi aloja ja kokonaisuuksia, jotka ovat luonteeltaan ylimaakunnallisia. Ryhmä tarkasteli Itä-Suomen kriittisiä menestystekijöitä kolmen teeman avulla. Kaikkien esitysten läpikäyviä teemoja ovat kansainvälistyminen ja yrittäjyys. Kansainvälistymisessä Venäjän läheisyys tarjoaa Itä-Suomelle suhteellisen edun, jota tulisi hyödyntää nykyistä vahvemmin. Alueen kehittämisen kärkenä tulee olla kansainvälisen tason osaaminen ja sen tuotteistaminen. Ratkaisevaa on avainyritysten, osaamisen kärki-instituutioiden, välittäjäorganisaatioiden sekä poliittisten päätöksentekijöiden ja viranomaisten kehittämistoimien yhdensuuntaisuus. Alueella on vahvistettava liiketoimintaosaamista. Samalla on hyödynnettävä paremmin Itä- Suomen korkeakouluissa jo olevaa osaamista, mitä kokoamaan luodaan alueen liiketoimintaosaamisen verkosto. Liiketoimintaosaamisen toisena painopisteenä on vientikauppa ja palvelujen vienti. Monilla tuotannollisilla aloilla voidaan hyödyntää alihankintaa ja yritysyhteistyötä itärajan takana. Hankevetoisen aluepolitiikan elinkaari on tulossa päätepisteeseensä. Aluepolitiikkaa tuleekin fokusoida nykyistä vahvemmin yritysten ja osaamisen instituutioiden perusedellytysten tukemiseen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Ohjelmien tehokasta toteuttamista on tuettava ohjelmasopimuksin ja kehittäjäverkostoin. Väestörakenteen muutos koettelee entisestään Itä-Suomen kykyä tuottaa asukkaidensa tarvitsemat hyvinvointipalvelut. Kunnallista palvelutuotantoa on koottava nykyistä vahvempiin, seutu- tai maakunnallisiin, yksiköihin. Hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisen pakko voidaan nähdä myös mahdollisuutena uusia toimintatapoja sekä kehittää alueen ulkoiseen kysyntään perustuvia palvelukonsepteja ja -tuotteita. Terveyden edistämiseen kytkeytyvän liiketoiminnan edellytyksiä on vahvistettava. Elintarvikeala elää murrosta. EU-jäsenyyden myötä kotimarkkinat avautuivat kilpailulle, mutta samalla markkinat laajenivat. Alan kilpailukyvyn kasvattaminen edellyttää koko elintarviketuotannon toimintojen uudistamista ja panostusta tuotekehittelyyn. Itä-Suomessa luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden tarjoamat mahdollisuudet ja terveysvaikutteiset elintarvikkeet ovat tärkeitä kehityssuuntia. Itä-Suomen korkeakoulujen kehittämisen lähtökohtana tulee olla niiden kansainvälinen kilpailukyky. On löydettävä todella vahvat itäsuomalaiset kehittämisen/erikoistumisen alat. Ravitsemusosaaminen on tunnustettu kansainvälisestikin itäsuomalaiseksi vahvuudeksi. Elintarvikealan makrohankkeen keskeiseksi tavoitteeksi on esitetty elintarvikealan kilpailukyvyn parantamista erityisesti alan koulutus- ja innovaatiojärjestelmää, yritystoimintaa ja toimijoiden verkostoitumista sekä kansainvälisen liiketoiminnan edellytyksiä vahvistamalla. Kehittämisessä erityishuomio kohdistuu luomutuotantoon ja terveysvaikutteisiin tuotteisiin. Vastuutoimijat ovat alan yliopistot, tutkimuslaitokset, ammattikorkeakoulut, osaamiskeskustoimijat, maaseutukeskukset, järjestöt ja yritykset. Kansallista rahoitusta suunnataan keskeisten osaamiskeskittymien vahvistamiseen. Ohjelmajohtaja Pentti Malisen mukaan Itä-Suomi ohjelmalla ei ole sitovaa poliittisen tason rahoituksellista toimeenpanopäätöstä. Ohjelma on laadittu Itä-Suomen neuvottelukunnan 7

8 asettaman valmisteluhankkeen tuloksena. Ohjelma on luonteeltaan asiantuntijaohjelma, joten sen painoarvo on sisällössä. Toisekseen ohjelma on tulevaisuusohjelma, mikä näkyy tavoitetason haastavuutena: suuret tulevaisuuden haasteet erityisesti globalisaatiokehitys ja väestörakenteen vanheneminen halutaan kohdata Itä-Suomessa yhteisesti Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA ERA-ohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta kilpailukykyinen terveellisen ravitsemuksen edelläkävijä. ERA-ohjelman puitteissa luodaan Suomeen vahva ravitsemusklusteri eli osaamiskeskittymä, jossa elintarvikeala, tutkimuslaitokset ja julkinen sektori sekä kansanterveystoimijat tekevät pitkäjänteistä yhteistyötä terveyden edistämiseksi ja kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseksi. ERA-ohjelmassa toteutetaan Sitran tavoitetta toimia verkostojen rakentajana. Ohjelman puitteissa luodaan erilaista osaamista yhdistäviä hankkeita, jotka vahvistavat alan verkostoitumista myös yli toimialarajojen. Näin luodaan pohjaa myös vahvalle ravitsemusklusterille. Elintarvike- ja ravitsemusohjelma tukee miniklustereiden syntymistä mm. kokoamalla alan toimijoita yhteen toimimalla aktiivisena tiedottajana ja yhteistyön rakentajana alan toimijoiden kesken. Miniklusterien tavoitteena on lisätä pk-alan liiketoiminnan kansainvälistymismahdollisuuksia. Klustereihin kootaan tutkimuksen ja yritysmaailman toimijoita, jotka yhdessä luovat lisäarvoa toiminta-alueelleen. Keväällä 2006 on käynnistetty keliakia-, marja- ja Venäjäminiklustereiden toiminta. Ohjelma panostaa myös terveyden edistämiseen tähtääviin hankkeisiin yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa. Pyrkimyksenä on myös synnyttää Suomeen ravitsemusklusteri, joka metsä- ja ICT-klustereiden tapaan tuo synergiaetuja alan yrityksille. Sitran Elintarvikeravitsemusohjelma ERA yhdessä tutkimuksen ja yritysten kanssa luo keinoja tehostaa tuotteistusta. Tavoitteena on tutkimustulosten laajempi ja nopeampi hyödyntäminen. Elintarvike- ja ravitsemusohjelmassa panostetaan erityisesti pk-sektorin kehittämiseen. Yhtenä keinona on kokeneiden liikkeenjohtajien pyytäminen kasvuhaluisten yritysten neuvonantajiksi eli mentoreiksi. Yrityksille voidaan hakea mentoreiksi myös jonkin tietyn erityisalueen osaajia. Mentorit voivat konsultoida yrityksiä projektikohtaisesti tai tulla mukaan esimerkiksi hallitustyöskentelyyn. Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelman puitteissa tehdään strategisia pääomasijoituksia alan yrityksiin, joilla on kasvu- ja kansainvälistymispotentiaalia. Sijoitukset kohdistetaan erityisesti pk-yrityksiin, mutta myös isojen yritysten spin off- ja yhteishankkeet voivat olla rahoituskohteina. Sijoittamiseen soveltuviksi alueiksi on arvioitu innovatiivinen raaka-aineiden lisäarvojalostus sekä uudet elintarvike- ja ravitsemusteknologian sovellutukset ja palvelukonseptit. Sijoituskohteiksi voivat hakeutua ravitsemus- tai elintarvikealan yritykset, joilla on kansainvälistymispotentiaalia. Muita kriteereitä ovat merkittävä liiketoiminnan kasvumahdollisuus, selkeä kilpailuetu, osaava avainhenkilöstö sekä ravitsemus- tai terveydenedistämisnäkökulman huomioiminen. Sijoituksissa on varauduttu miljoonan euron kokonaispanostukseen. 8

9 Kuva 1. Sitran ERA-ohjelman toimintamalli ERA-ohjelman strategiassa lanseerattiin termi järkiruoka (smart food), joka kuvaa terveellisiä elintarvikkeita ja järkevää ruokailua. Järkiruoaksi luokiteltavat elintarvikkeet vaikuttavat myönteisesti ihmisen fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Järkevä ruokailu perustuu terveellisiin valintoihin; kuluttaja valitsee yksilöllisesti oman hyvinvointinsa kannalta oikeanlaista, kulloiseenkin käyttötilanteeseen ja makumieltymyksiinsä sopivaa ruokaa. Järkiruoka on eettisesti kestävää, puhdasta, jäljitettävää, luotettavaan tutkimustietoon ja tuotekehitykseen perustuvaa ruokaa. Järkiruoka on pakattu kuluttajan kannalta tarkoituksenmukaisesti ja sen terveyttä edistävistä vaikutuksista kerrotaan kuluttajalle. Alla oleva kuva ja kuvateksti on Sitran julkaisemasta ERA-ohjelman strategiaraportista (v. 2006). 9

10 1.2.3 Osaamiskeskusohjelma Meneillään oleva osaamiskeskuskausi päättyy v lopussa. Uusien osaamiskeskusten valinta on vielä kesken, mutta elintarvikealan toimijat ovat yhdessä hakemassa uuteen Osaamiskeskusohjelmaan. Työnimeltään Herkullinen klusteri on asettanut kehittämiskohteekseen kolme keihäänkärkeä: terveyttä edistävien elintarvikkeiden kehittäminen ja tuotteistaminen kuluttajan hyvinvoinnin edistäminen elintarvikealan palveluiden kautta riskienhallinnan ja turvallisuuden kehittäminen koko elintarvikeketjussa Kuva 3. Tulevalle osaamiskeskuskaudelle suunniteltu elintarvike- ja ravitsemusklusteri Osaamiskeskustoimintojen edellytetään keskittyvän korkeanteknologian osaamiseen ja kansainvälisiin toimintoihin. Klusteri ja siinä toimivat osaamiskeskusohjelmat ovat työkalu erityisesti pienille ja keskisuurille elintarviketeollisuusyrityksille niiden suunnitellessa kehittämistoimiaan. Osaamiskeskusohjelmat tukevat myös suuria elintarvikeyrityksiä ohjelmiin sisältyvillä erityisalueilla. Osaamiskeskusten rooli on kehittämisohjelmien suunnittelua, suunnitteluun liittyvää resurssointia, rahoitusvaihtoehtojen etsintää, varsinaista kehittämisprojektien toteuttamista tai koordinointia sekä tiedon välittämistä. Osaamiskeskukset voivat lisäksi toteuttaa pienimuotoista konsultointia ja tiedonhakua elintarviketeollisuusyritysten toiminnan tukemiseksi omilla ydinosaamisen alueillaan Makrohankkeen linkittyminen edellä mainittuihin ohjelmiin Elintarvikealan makrohanke on osa Itä-Suomi ohjelmaa. Makrohankkeella ja Sitran ERAohjelmalla on yhdensuuntaiset painopistealueet. Toimintamalli on kuitenkin erilainen: ERA- 10

11 ohjelma keskittyy verkostojen luomiseen ja makrohanke yritysten tukemiseen käytännön tasolla: tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Osaamiskeskuksen tavoitteet ja esitetyt toiminnat ovat pitkälti samoja kuin Itä-Suomen elintarvikealan makrohankkeessa, mutta todennäköistä on, että makrohanke toimii enemmän ruohonjuuritasolla - yrityskohtaisten kehittämiskohteiden parissa kuin osaamiskeskushanke. Makrohankkeen kohdeyritykset edustavat todennäköisesti pienempiä yrityksiä kuin Osaamiskeskustoimintaan osallistuvat yritykset ja toiminnot kohdennetaan Itä-Suomen erityispiirteiden ja vahvuuksien mukaisesti. Koska toimijat molemmissa ohjelmissa ovat osittain samoja, makrohankkeella on yhteistyöverkosto valmiina ja osaamiskeskuksen toiminnot ovat makrohankkeessa hyödynnettävissä ja päinvastoin. 1.3 Elintarvikealan makrohankkeen valmistelu Kesällä 2005 makrohankkeiden valmisteluvastuut jaettiin maakuntiin. Elintarvikealan makrohankkeen valmisteluvastuulliseksi nimettiin Pohjois-Savon liitto, joka nimesi Pohjois-Savon ELO- Pohjois-Savon koordinaattorin Vuokko Tuonosen valmisteluryhmän sihteeriksi. Useiden puheenjohtajavaihdosten(jääviyssyistä) jälkeen valmistelua on johtanut professori Atte von Wright Kuopion yliopistosta. Valmistelutyöryhmän kokoonpano on ollut seuraava: - Atte von Wright, Kuopion yliopisto, puheenjohtaja - Kari Venäläinen, Tekes, - Leena Heinola, Oulun Yliopisto/Biotekniikan laboratorio / ELO Kainuu - Hannu Huikuri ja Armi Liinamaa Pohjois-Karjalan liitto, - Jari Lantta, Etelä-Karjalan liitto - Hanne Leppänen, Pohjois-Karjalan aikuisopisto/elo Pohjois-Karjala - Sari Mäkinen-Hankamäki, Ekoneum/ ELO Etelä-Savo - Jorma Teittinen, Kainuun liitto - Riitta Tuikkanen, Mikkelin amk/yti - Satu Vehreävesa, Pohjois-Savon liitto - Vuokko Tuononen, Sisä-Savon seutuyhtymä/elo Pohjois-Savo, sihteeri Lisäksi Tuula Repoa (ProAgria, Kymenlaakso/ELO Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) on informoitu valmistelun etenemisestä. Ensimmäinen luonnos hankkeesta esiteltiin maakuntahallituksille ja Itä-Suomen neuvottelukunnalle elokuussa Makrohankkeen valmisteluun myönnettiin rahoitusta ajalle Hankkeen puitteissa järjestettiin maakuntien yhteinen työseminaari Suonenjoella Yrityspuisto Futuriassa. Seminaariin osallistui noin 35 elintarvikealan kehittäjää koko Itä-Suomesta. Seminaarissa pohdittiin makrohankkeen sisältöjä seuraavien osa-alueiden kautta: - koulutus, - tutkimus, - liiketoimintaosaaminen, - markkinointi ja vienti sekä - tuotekehitys. Huolimatta osa-alueiden keskinäisestä erilaisuudesta, esille nousi keskeisiä teemoja, joita makrohankkeen haluttiin sisältävän. Näitä teemoja olivat: - terveellisyys ja hyvinvointi, - herkullisuus, - asiakaslähtöisyys ja 11

12 - kansainvälinen markkinapotentiaali. Näiden teemojen mukaisesti hankkeelle annettiin nimeksi: Herkullista hyvinvointia Itä- Suomesta. 2 HANKKEEN KUVAUS 2.1 Hankkeen sisältö Hankkeen sisältö karkealla tasolla ilmenee alla olevasta kaaviosta. Hankkeessa lähtökohtana on tuottaa asiakaslähtöisiä tuotteita paikallisia raaka-aine- ja osaamisvahvuuksia hyödyntäen. Kansainväliset markkinat Suomen markkinat Itä-Suomen markkinat T u t k i m u s Tuotteistaminen: - terveysvaikutukset - ekologisuus - HERKULLISUUS Markkinointi K o u l u t u s T u o t e k e h i t y s Kala ja riista - luonnon - viljelty Marjat, sienet, yrtit - luonnon - viljelty Lähiruoka, luomuruoka Kuva 4. Hankkeen sisältö 12

13 Hankkeessa mukana oleville yrityksille tarjotaan parhaita saatavissa olevia palveluja tuotteistamisessa yli maakuntarajojen. Hankkeen konkreettinen sisältö tarkentuu raakaainepohjaisten pienryhmien työskentelyn tuloksena. Tästä syystä pienryhmien välillä on myös sisällöllisiä eroja, vaikka hanketta toteutetaan kokonaisuutena Esiselvitysvaihe Hanketta valmistellaan pienemmissä työryhmissä, jotka käsittelevät aihetta raakaainelähtöisesti (kala ja riista; marjat sekä lähiruoka). Valitut teemat nousivat esille itäsuomalaisina vahvuuksina ja potentiaalisina menestystuotteiden lähtökohtina. Tarkastelusta jätettiin tietoisesti pois bulkkituotteet, joilla on jo olemassa valtakunnalliset toimijat omine kehittämisyksikköineen. Raaka-ainelähtöiseen ryhmäjakoon päädyttiin siitä syystä, että erityyppisillä raaka-aineilla on erilaiset lähtökohdat ja ongelmat, joskin yhteisiäkin kehittämiskohteita on. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei valittujen raaka-aineiden kesken tehtäisi yhteisiä kehittämistoimia. Ryhmien tehtävänä on fokusoida hankkeen konkreettinen sisältö, selvittää markkinoiden tarpeet sekä tutkimus- ja koulutustarpeet. Ryhmät etsivät jo alusta lähtien yrityskumppanit hankkeeseen. Tarvittaessa esiselvityksiin haetaan erillisrahoituksia. Esiselvitysvaiheen jälkeen kokonaisuus liitetään yhteen yhdeksi hankkeeksi. Tavoitteena on, että hankkeen tuotekehitysvaihetta varten markkinoiden tarpeet on selvitetty ja kehitettävien tuotteiden terveellisyys, ekologisuus ja herkullisuus on huomioitu Tuotteistaminen Tuotteistamisessa päävastuu on hankkeessa mukana olevilla yrityksillä. Hankkeen tuella yrityksille tarjotaan keskitetysti apua tuotekehityksessä ja tuotetaan hankkeeseen liittyvää soveltavaa tutkimus- ja markkinatietoa. Tavoitteena on, että jokaisesta tuoteryhmästä saadaan vähintään 1-2 kansainvälisille markkinoille soveltuvaa tuotetta sekä lisäksi useita kotimaiseen kulutukseen päätyviä tuotteita Markkinointi Markkinointia tehdään koko hankkeen aikana, mutta erityisesti hankkeen lopussa painopiste on kehitettyjen uusien tuotteiden markkinoinnissa. Vastuu on edelleen yrityksillä, mutta hanke tarjoaa asiantuntijapalveluja markkinoinnin toteutukseen. Markkinoinnissa panostetaan kansainväliseen markkinointiin (tarkemmat kohderyhmät selvitetään esitutkimusvaiheessa) Koulutus ja konsultointi Elintarvikeyritysten kasvua ja kehittymistä tuetaan koulutuksella, joka toteutetaan ns. casepohjaisena. Tällä tarkoitetaan ongelmalähtöistä toimintatapaa, jolloin apu tulee yritykselle silloin, kun se sitä akuutisti tarvitsee. Yritysten yhteisissä koulutustarpeissa voidaan tukeutua koulutusorganisaatioiden järjestämiin koulutuksiin. Malleja ja kokeiluja tästä on jo olemassa ja parhaita käytäntöjä sovelletaan entistä laajemmin elintarvikekehitykseen. 2.2 Kohderyhmä Hankkeen maantieteellinen kohdealue on Itä-Suomi: Kainuu, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä Karjala. 13

14 Hankkeen pääkohderyhmänä ovat hankkeen painopistealojen mukaisia tuotteita tuottavat (kala, riista, marjat, lähi- ja luomuruoka) elintarvikealan kasvuhakuiset pk-yritykset Itä- Suomessa. Tällaisia yrityksiä Itä-Suomessa on arviolta noin 470 (noin 70 % kaikista yrityksistä). Näistä kasvuhakuisia yrityksiä on arviolta n. 20 %, joten todellinen yrityskohderyhmä on noin 100 yritystä. Toteutuvaan kohderyhmän kokoon vaikuttaa pitkälti se, miten lähiruokayrittäjät (leipomot ym.) lähtevät hankkeeseen mukaan. Hankkeen kohderyhmänä ovat myös ammattikeittiöt, elintarvikealalle palveluja tuottavat yritykset sekä neuvonta-, koulutus- ja tutkimusorganisaatiot. 3 ORGANISOITUMINEN 3.1 Hallinnointi Hankkeen hallinnoijaksi on suunniteltu Sisä-Savon seutuyhtymää Suonenjoelta. Käytännön työn organisointi tarkentuu pienryhmien työskentelyssä syksyn 2006 aikana. Hallinnoija nimeää hankkeelle projektipäällikön, jonka tehtävänä on sitouttaa yhteistyökumppanit (kirjallisilla sopimuksilla) ja koordinoida pienryhmien työtä sekä vastata hankkeen kokonaisuuden pysymisestä suunnitellussa kehyksessä. Projektipäällikön tehtävänä on myös hoitaa koko hankkeen viestintä sekä rahoittajan vaatimat raportointiin liittyvät asiat. Todennäköistä on, että jokainen pienryhmä tarvitsee koordinaattorin, jonka tehtävänä on vetää oman aihealueensa kehitystyötä siihen itse myös käytännössä osallistuen. Koordinaattorin toiminnan edellytyksenä on, että hän tuntee aihealueen substanssin ja toimijat. Koordinaattoreiden tehtävänä on: o johtaa aihealueensa suunnittelua o sitouttaa yrityskumppanit ja kehittäjäorganisaatiot hankkeeseen o välittää tutkimustietoa yrityksille ja tutkimustarpeita tutkijoille o selvittää kohdeyrityksen kehittämistarpeet ja -resurssit o välittää asiantuntija-apua yrityksille o toimia oman asiantuntemuksensa puitteissa palvelujen tuottajana o tiedottaa hankkeen etenemisestä o raportoida hankkeen hallinnoijalle hankkeen etenemisestä Koordinaattorin edellytetään toimivan tasapuolisesti hankkeen kohdealueella ja käyttävän parhainta saatavilla olevaa asiantuntemusta riippumatta siitä, missä yritys tai koordinaatiopiste sijaitsee. 3.2 Ohjausryhmä Ohjausryhmä muodostetaan hankkeen valmisteluryhmän jäsenistä (esitelty kohdassa 1.3.), joista valitaan maantieteellisesti tasapuolinen edustus ja jota täydennetään vähintään yhdellä yritysedustajalla. Ohjausryhmässä tulee olla edustus jokaisesta pienryhmästä. 4 TOIMENPITEET Hankkeessa tuotetaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita, joissa on yhdistetty hyvinvointiin liittyvä tutkimustieto, asiakaslähtöisyys sekä korkea teknologinen osaaminen. Hankkeen aikana tehtävät toimenpiteet tarkentuvat pienryhmien työn tuloksena. Tässä vaiheessa tunnistetaan seuraavat toimenpiteet: 14

15 o raaka-ainelähtöisten pienryhmien toiminnan käynnistäminen o markkinointiselvitysten tekeminen o tutkimus- ja koulutustarpeiden etsiminen o tutkimustuloksista tiedottaminen kohdeyrityksille o yritysyhteistyön käynnistäminen o tuotekehitys o markkinointi o yritysten henkilökunnan kouluttaminen ja konsultointi o kansainvälisten yhteistyökumppaneiden etsiminen vientitoimia varten 4.1 Pienryhmien toiminnan käynnistäminen Hankkeen valmisteluryhmä päätti, että hanketta valmistelemaan perustetaan pienryhmiä, joissa kerätään alan potentiaalisimmat toimijat yhteen. Kuhunkin ryhmään sovitetaan valmisteluryhmän jäseniä, jotka osaltaan huolehtivat pienryhmässä tehtävien suunnitelmien soveltuvuudesta hankkeen kokonaisuuteen. Ryhmät voivat täydentää itseään. Toivottavaa on, että ryhmiin saataisiin heti alkuvaiheessa mukaan alan kärkiyrityksiä ja että meneillään olevien hankkeiden kokemukset hyödynnettäisiin toiminnan suunnittelussa. Ryhmien tavoitteena on vetää omaa aihealuettansa (makrohankkeen sisällä) siten, että makrohankkeen lopussa on kehitetty 1-2 menestyskelpoista uutta tuotetta. Tällainen määrä edellyttää useampien tuotteiden tuotekehityksen käynnistymistä, koska suurin osa tuoteideoista karsiutuu tuotteistamisen myöhemmissä vaiheissa. Ryhmien tehtävänä on o hankkeen fokusointi oman tuotealansa kautta Kartoitetaan aihealueeseen liittyvää tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminta Itä- Suomessa ja painopistealueet, joissa on potentiaalia kansainvälisille markkinoille. Kansainvälisten markkinoiden lisäksi merkittävä kotimainen markkinapotentiaali huomioidaan. o selvittää markkina-aukot Tehdään markkinaselvityksiä liittyen painopistealueisiin, joiden perusteella tuotekehitys kohdistetaan asiakaslähtöisiin tuotteisiin. Kartoitetaan tuotteet, joille on kysyntää Itä-Suomessa, koko Suomessa ja kansainvälisesti. Tavoitteena on kehittää kansainvälisille markkinoille sopivia tuotteita. Markkinaselvitykset voivat kattaa Suomen markkinoiden lisäksi Venäjän, Baltian, Ruotsin ja Keski-Euroopan markkinoita. Valikoiduissa tuotteissa voisi myös Aasian markkinat voivat olla selvitysten kohteina. Markkinaselvityksissä kartoitetaan paitsi uusien tuotteiden tarve myös alihankintapalvelujen ja raaka-ainetuotannon tarpeet. o kartoittaa keskeiset toimijat Itä-Suomessa Etsitään kasvuhakuiset yritykset, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Kartoitetaan tutkimus-, koulutus- ja kehittämispalveluja tuottavat organisaatiot lähialueilla ja muualla. o kartoittaa tutkimus- ja koulutustarpeet Kartoitetaan markkinoiden tarpeiden mukaisten tuotteiden tuotekehitykseen tarvittavat tutkimukset. Samoin kartoitetaan yrityksiltä tulevia tutkimustarpeita. Yritysten osaa- 15

16 mistarpeet arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Koulutustarpeissa huomioidaan liiketoimintaan, markkinointiin ja tuotekehitykseen liittyvä osaaminen. o tiedottaminen Tiedottaminen voidaan hoitaa sekä keskitetysti elintarvikealan makrohankkeen kautta että ryhmäkohtaisesti. Tiedottamisen tavoitteena on herättää yritysten mielenkiinto pitkäjänteiseen tuotekehitykseen ja markkinointiin. Tiedottamista voidaan tehdä mm. seuraavista asioista: - Itä-Suomen vahvuudet ko. aihealueessa: tutkimukset ja niiden tulokset, koulutus ja esimerkkejä yrityksistä - markkinaselvitysten tuloksista, jolloin yritykset voivat tarttua heitä kiinnostaviin aihealueisiin Järjestettävissä tilaisuuksissa pyritään tarjoamaan yrityksille konkreettista tietoa, jolloin yrityksillä riittää mielenkiintoa osallistua niihin. 4.2 Kala ja riista Tässä ryhmässä on edustajia luonnonkalan, viljellyn kalan, riistan ja tarhatun riistan asiantuntijoista. Ryhmään kutsutaan edustajia o Kalatietokeskuksesta o Kuopion yliopistosta o Pohjois-Karjalan aikuisopistosta o Savon ammattiopistolta (Metsästys ja kalastushanke) 4.3 Marjat, sienet ja yrtit Ryhmä edustaa sekä luonnosta kerättävien että viljeltyjen marjojen, sienten ja yrttien osaamista. Ryhmään kutsutaan edustajat o Marjaosaamiskeskuksesta, o Kuopion yliopistolta o Food Scient -hankkeesta, o Arktisista Aromeista, o MTT:stä o ProAgria Kainuusta o Biotekniikan laboratoriosta o Ilomantsin marjaosuuskunnasta 4.4 Lähi- ja luomuruoka Lähi- ja luomuruokaryhmän tavoitteena on edistää paikallista elintarviketuotantoa ja ruokakulttuuria sekä löytää niistä kilpailukykyä kehitettäessä itäsuomalaista matkailua ja paikallisten ammattikeittiöiden toimintaa. Ryhmään kutsutaan edustajia o Luomukeittiökeskuksesta o Ekoneumista (Ruralia, YTI/MAMK) o MTT:stä o Pro Agriasta o Biotekniikan laboratoriosta (lähiruoka) o Savonia ammattikorkeakoulusta 16

17 4.5 Markkinointiselvitysten tekeminen Asiakaslähtöinen tuotekehitys edellyttää markkinoiden tarpeiden ja trendien tuntemista. Kun tavoitteena on tehdä kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita, tarvitaan markkinatietoa myös potentiaalisista vientimaista. Hankkeen suunnitteluvaiheessa aktiviteettia on ollut mm. Aasian maihin, Keski-Eurooppaan ja Pohjoismaihin. Hankkeen alkuvaiheessa kerätään aiemmin tehdyt markkinaselvitykset ja täydennetään niitä tarvittaessa. Myös meneillään olevien vientihankkeiden teettämät selvitykset hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Markkinaselvityksiä voidaan teettää myös opinnäytetöinä tai hankkia selvityksiä alan palveluyrityksiltä. Selvityksissä kartoitetaan mm: o tuoteryhmien trendit kotimaassa ja muualla o tuotetyypit, joiden menekki on nousussa o millaisia tarpeita kuluttajilla on ko. tuoteryhmästä o mitkä ovat tyypillisimmät kulutuksen esteet ko. tuoteryhmässä o millaiset markkinat ko. tuotteilla on 4.6 Tutkimus- ja koulutustarpeiden kartoitus, koulutus ja konsultaatio Yrittäjiltä selvitetään, millaisista asioista he tarvitsevat tutkimustietoa ja koulutusta. Tutkimuksessa keskitytään soveltavaan tutkimukseen. Tutkimus- ja koulutustarpeet voivat liittyä mm. o raaka-aineiden ravitsemusominaisuuksiin ja terveysvaikutuksiin o tuotekehitysprosessiin o hygieniaan ja laatuun o tuotantoteknologiaan o markkinointiin o liiketoimintaan ja sen kehittämiseen o ruokakulttuurin tuotteistamiseen Tarvittavilta aihealueilta järjestetään koulutusta ja yrityskohtaista konsultaatiota. Tavoitteena on, että yritys saa tarvitsemansa avun nopealla aikataululla ja että yrityksellä on lähellä henkilö, joka toimii välittäjänä yrityksen ja palvelun tarjoajan välillä. Koulutuksessa keskitytään ongelmalähtöiseen koulutukseen, jossa eri alojen asiantuntijat yhdessä yrittäjän kanssa selvittävät kyseessä olevaa ongelmaa. 4.7 Tutkimuksesta tiedottaminen Aiemmin tehdyistä ja meneillään olevista tutkimuksista tiedotetaan, jotta yritykset voivat tehokkaasti hyödyntää tutkimuksia tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Hankkeen toimesta voidaan järjestää yhteisiä tilaisuuksia, joihin kerätään koko Suomessa tehtävä aihealueeseen liittyvä tutkimus ja johon kutsutaan yrityksiä mukaan. Nämä tilaisuudet voivat onnistuessaan toimia yrityksen sitouttamisessa hankkeeseen ja toisaalta ne edistäisivät yritysten ja muiden toimijoiden verkottumista ja hankkeesta tiedottamista. 4.8 Tuotekehitys Tehtyjen markkinaselvityksen ja yritysten sitoutumisen mukaan käynnistetään korkeatasoinen tuotekehitys, jossa päävastuu on yrityksillä. Hankkeen tehtävänä on varmistaa asiakaslähtöisyyden toteutuminen tuotekehityksessä ja etsiä tarvittavat kontaktit tuotekehityksen edetessä. Samalla huolehditaan, että yritys saa tarvittavan avun teknologisissa kysymyksissä. Tuotekehitykseen sisällytetään terveellisyyttä ja herkullisuutta varmistavia tekijöitä. Tuotekehitysprosessiin sisältyy mm. 17

18 o Asiakastarpeen/ idean tarkentaminen ja asiakaslähtöisyyden varmistaminen o Esitutkimus, jossa määritetään kehitettävän tuotteen ominaisuudet o Tuotesuunnittelu, johon sisältyy myös markkinointisuunnitelma ja alustava kustannuslaskenta o Tuotekehityksen käytännön toteutus: suunnittelu, koevalmistus, arviointi o Tuotannon suunnittelu (ml. kone- ja laitehankinnat, pakkaussuunnittelu ja tarvittaessa idean/menetelmän suojaaminen) o Omavalvonnan ym. lakisääteisten asioiden päivittäminen ko. tuotteen osalta o Markkinointisuunnitelman päivittäminen o Asiakaspalautteiden hankinta ja käsittely tuotannon käynnistyessä Toimialojen välisen yhteistyön mahdollisuudet hyödynnetään (ruokamatkailu, ruoka ja ravitsemus hyvinvointimatkailussa jne.) 4.9 Markkinointi Hankkeen toteuttamissa markkinointitoimenpiteissä keskitytään yritysryppäiden yhteiseen markkinointiin: tehdään selvityksiä, järjestetään messuosallistumisia ja koulutetaan yrityksiä markkinointiasioissa. Yrityksille ja asiakkaille järjestetään kohtaamisia ja kannustetaan yrityksiä yhteisiin markkinointiponnisteluihin. Mahdollisuuksien mukaan etsitään toimialoja ylittävää yhteistyötä. 5 AIKATAULU Seuraava kaavio havainnollistaa hankkeen aikataulutuksen. Kuvassa on esitetty kunkin ajanjakson päätoiminnot. Käytännössä toimenpiteitä tehdään päällekkäin. Koulutusta, konsultaatiota ja tutkimusta tehdään tarpeen mukaan koko hankekauden ajan. Ryhmien muodostaminen (a) kala ja riista, b) marjat, sienet ja yrtit sekä c) lähi- ja luomuruoka) tehdään mennessä. Tehtävämääritykset, johon voi liittyä markkinaselvityksiä, koulutus- ja tutkimustarvekartoituksia, tehdään mennessä. Sen jälkeen panostetaan tuotekehitykseen ja markkinointiin. Ryhmien tehtävämääritykset Tutkimus, koulutus ja konsultointi Ryhmien muodostaminen Tuotteistaminen ja markkinoinnin suunnittelu Markkinointi v v v v v Kuva 5. Hankkeen aikataulu 18

19 6 BUDJETTI Hankkeen menokehys tarkentuu pienryhmien työn edetessä. Hankkeen esiselvityksiin haetaan erillisrahoituksia tarpeen mukaan ja tuotteistamis- ja markkinointivaihe on tarkoitus rahoittaa Itä-Suomi ohjelman kautta (mikäli rahoitus toteutuu). Alla esitetyissä laskelmissa on huomioitu vain tämän hankkeen kautta rahoitettavat toimet. Tätä hanketta sivuaviin toimiin on mahdollista hakea rahoitusta useista eri lähteistä: Suomen Akatemialta tutkimukseen, Sitran ERA-ohjelmasta yritysten kehittämiseen (pääomasijoitukset) ja yritysryppäiden yhteisiin kehittämishankkeisiin sekä muista hankerahoituskanavista. Tällöin elintarvikealan makrohanke toimii katalyyttinä ja sateenvarjona laajemmalle hankekokonaisuudelle. Hankkeen budjetti pyritään pitämään kohtuullisena sopimalla koulutus-, tutkimus- ja neuvontaorganisaatioiden kesken keskinäisen laskutuksen pelisäännöistä. Tavoitteena on, että hankkeen suunnittelussa olevat julkisella rahoituksella toimivat organisaatiot tarjoaisivat hankkeelle palveluja omakustannushintaan (kattaen kaikki kustannukset, ei katetta). 6.1 Menot Seuraavassa taulukossa olevat summat ovat arvioita, joissa on huomioitu hankkeelle palkattavien henkilöiden kustannuksia. Erityisesti alihankintapalveluihin varattua summaa on syytä tarkastella kriittisesti, sillä niiden määrä on täysin riippuvainen pienryhmien sisältösuunnittelun tuloksista. Menot on arvioitu käyttäen seuraavia pohjatietoja: - v palkkoja 4 henkilöä 8 kk ajan ja siitä eteenpäin 12 kk ajan, vuodelle 2009 on varattu projektityöntekijälle noin 3 kk palkkausta varten. - vuokrissa on huomioitu tuotekehitystilojen vuokrat ja projektihenkilöstön työtilat Menot Palkat ja palkkiot Sivukulut (30%) Matkakustannukset Vuokrat (laitteet ja tilat) Asiantuntijapalvelut Muut palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet Muut menot Yhteensä Taulukko 1. Kustannusarvio 19

20 6.2 Rahoitus Tulot Yksityinen rahoitus 10% Avustus 90% Yhteensä Taulukko 2. Rahoituskehys 7 HANKKEEN ARVIOINTI Ohjausryhmä arvioi hankkeen etenemistä hankesuunnitelman ja rahoituspäätöksen mukaisesti. Mukaan saatavien yritysten määrä ja osallistumisaktiivisuus on yksi mittari hankkeen onnistumiselle. Hankesuunnitelmaa täydennetään siinä vaiheessa, kun pienryhmät ovat saaneet omat suunnitelmansa valmiiksi. Tuotteistamisvaiheessa hanke jakaantuu moniin erillisiin kehittämisprojekteihin, joita seurataan ryhmäkohtaisesti. 20