Yksityisen sektorin tuottavuuden kasvun edistäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yksityisen sektorin tuottavuuden kasvun edistäminen"

Transkriptio

1 Muistio Valtioneuvoston kanslia: Talouskasvun edellytysten vahvistamista koskeva hanke Muistio on laadittu McKinseyn & Companyn organisoiman työpajan pohjalta Yksityisen sektorin tuottavuuden kasvun edistäminen Suomen talouden kehitys Suomen talous on pärjännyt erittäin hyvin 1990-luvun alun laman jälkeen. Bruttokansantuote (bkt) on kasvanut nopeasti suhteessa muihin kehittyneisiin maihin. Tämä on ollut tuottavuuden keskimääräistä nopeamman kasvun sekä laman pohjalta nousseen työllisyyden kasvun ansiota. Olemme kuitenkin nyt merkittävien haasteiden edessä väestön ikääntyessä. Suomen työikäisen väestön määrä alkaa laskea. Tätä kautta myös työssäkäyvien määrä tulee laskemaan, ellei poistuma korvaudu korkeammalla työllisyysasteella, työttömien työllistymisellä tai maahanmuuttajilla. Jos työllisyysaste pysyy vakiona, tuottavuuskasvun tulisi olla vuositasolla yhden prosenttiyksikön verran nopeampaa verrattuna trendiin, jotta bkt:n kasvu säilyisi välisellä tasolla tämän taantuman jälkeen. Näin nopeaa tuottavuuden kasvuvauhtia on erittäin vaikea saavuttaa. Tämä tarkoittanee, että talouden kasvun pitkän aikavälin trendi tulee hidastumaan. Kokonaiskasvun kannalta sektoritason kilpailukyky on tärkeää koko kansantaloudessa, ei pelkästään vahvoilla vientisektoreilla. Vuosina saavutetun Suomen keskimääräistä nopeamman kasvun selittää yksittäisten sektorien kasvu ko. sektorin kansainvälistä keskiarvoa nopeammin (ks. kuviot 1 3). 1 Myös Suomen vahvat sektorit, kuten telekommunikaatio, ovat kasvaneet nopeammin kuin kyseiset sektorin kehittyneissä maissa keskimäärin. 1 Vertailtaessa kehittyneitä teollisuusmaita keskenään, voidaan havaita, etteivät maakohtaiset erot toimialarakenteessa juurikaan selitä koko talouden kasvuvauhtien välisiä eroja vuosina

2 KUVA 1 Sektorijakauman ja sektorien performanssin vaikutus kokonaiskasvuun Bruttokansantuote, Vuosikasvu prosenttia Sektorijakauma maassa vuonna 1995 Yksittäisten sektorien kasvunopeus kehittyvissä maissa keskimäärin vuosina Kokonaiskasvu Kasvu Kokonaiskasvu Sektorijakauman vaikutus kasvuun 1 Erot sektorien kasvussa 2 Nopea Yhdysvallat Suomi Etelä-Korea Iso-Britannia Ranska Saksa Hidas Japani Maakohtaiset erot sektorijakaumassa eivät selitä eroja maakohtaisessa kokonaiskasvussa Erot yksittäisen maan sektorien suorituskyvyissä ovat pääasiallinen selittävä tekijä maiden kokonaiskasvujen eroissa 1 Maan talouden arvonlisäyksen kokonaiskasvunopeus, mikäli yksittäiset sektorit olisivat kasvaneet kehittyneiden maiden kyseisen sektorin keskiarvo kasvunopeuden mukaisesti 2 Toteutunut kokonaiskasvu kyseisessä maassa vähennettynä maan alkuperäisen sektorijakauman kasvunopeudella LÄHDE: Global Insight; McKinsey Global Institute -analyysi KUVA 2 Talouden sektorien osuus kokonaiskasvusta Sektorien vaikutus arvonlisäyksen kasvuun, Prosenttia kokonaiskasvusta, miljardia USD Tuotteet Palvelut 100% = Tutkimusintensiivinen tuotanto Teollinen tuotanto Sektorijakauman vaikutus kokonaiskasvuun Pääomaintensiivinen tuotanto Palvelut yrityksille Paikalliset palvelut , Ennuste: Sektorien vaikutus Prosenttia kokonaiskasvusta 12, Infrastruktuuri Suomi Korkean tulotason maat 1 Korkean tulotason maat 1 1 Maailmanpankin määritelmä vuonna 2008: maat joiden bruttokansantulo (BKT) henkeä kohden oli vähintään $11,906 (EU-15, Australia, Unkari, Japani, Korea, Norja, Slovakia, Sveitsi, USA Israel, Kanada, Saudi-Arabia, Kuwait, Tŝekin Tasavalta, Uusi-Seelanti, Singapore, Hong Kong, Taiwan) LÄHDE: Global Insight; McKinsey Global Institute -analyysi 2

3 KUVA 3 Sektorien performanssin vaikutus kokonaiskasvuun Suomessa Vaikutus arvonlisäyksen kokonaiskasvuun, Vuotuinen kasvuvauhti (CAGR) Erot sektorien kasvussa suhteessa keskiarvoon 1 Suomen talouden sektorien performanssin vaikutus kokonaiskasvuun suhteessa kehittyneisiin maihin USA 0.9 Suomi 0.6 Etelä- Korea Iso-Britannia 0.2 Ranska -0.2 Saksa Infrastruktuuri Tutkimusintensiivinen tuotanto Pääomaintensiivinen tuotanto Palvelut yrityksille Teollinen tuotanto Paikalliset palvelut Julkinen sektori Japani -1.6 Yhteensä Sektorin arvonlisän kasvu vähennettynä kasvuennusteella (ennuste perustuu sektorin keskimääräiseen kasvunopeuteen kehittyvissä maissa) LÄHDE: Global Insight; MGI -analyysi Kun mietitään sektoritason kilpailukykyä, on sekä tärkeä ymmärtää, mitkä tekijät yleensä vaikuttavat eri sektorien kilpailukykyyn että mitä valtioiden on mahdollista tehdä sektorien kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseksi. Vastaukset näihin kysymyksiin vaihtelevat merkittävästi sen mukaan, missä määrin kunkin sektorin hyödykkeillä käydään kauppaa yli rajojen sekä kuinka erikoistunutta kyseisen sektorin tuotanto on. Näiden kahden tekijän perusteella on mahdollista jakaa talous kahteen kolmen sektorin ryhmään (julkinen sektori on jätetty tässä sivuun): Palvelutuotanto: Infrastruktuuri, paikalliset palvelut yksityisille kuluttajille sekä palvelut yrityksille 2 Tavaratuotanto: Pääomaintensiivinen tuotanto, tutkimusintensiivinen tuotanto sekä muu teollinen tuotanto 3 2 Palvelut. Infrastruktuuri: sähköntuotanto, posti, telekommunikaatiopalvelut ja maaliikenne yms.; Paikalliset palvelut yksityisille kuluttajille: tukku- ja vähittäiskauppa, pankki ja vakuutuspalvelut, muut henkilökohtaiset palvelut ja kiinteistöpalvelut yms.; Palvelut yrityksille: mainonta ja markkinointi, konsultointi ja tutkimus- ja kehityspalvelut yms. 3 Tavaratuotanto. Pääomaintensiivinen tuotanto: paperiteollisuus, puuteollisuus, metalliteollisuus, kaivostoiminta, maatalous, laivanrakennus ja muut paljon pääomainvestointeja vaativat alat; Tutkimusintensiivinen tuotanto: telekommunikaatiolaitteet, lääketeollisuus, kemianteollisuus sekä muut paljon tutkimusinvestointeja vaativat alat, joissa innovaatiot ovat tärkein kilpailutekijä; Muu teollinen tuotanto: autoteollisuus, ruokateollisuus, laitteiden ja koneiden tuotanto ja muut tuotannon alat, joilla tuotantoprosessien kustannustehokkuus on tärkeä kilpailutekijä. 3

4 Näistä kahdesta ryhmästä palvelut ovat olleet merkittävämmässä roolissa kasvun kannalta. Vuodesta 1980 vuoteen 2005 palvelut ovat tuoneet 68 prosenttia kasvusta yksityisellä sektorilla Suomessa. Vastaavasti tavaratuotanto on tuonut 32 prosenttia yksityisen sektorin kasvusta. Suomessa palveluiden kontribuutio on kuitenkin ollut poikkeuksellisen matala verrattuna muihin kehittyneisiin maihin, joissa samalla ajanjaksolla palveluiden osuus on ollut 86 prosenttia yksityisen sektorin kasvusta. Suurin ero on ollut paikallisissa palveluissa, jotka ovat Suomessa tuoneet vain 36 prosenttia kokonaiskasvusta verrattuna kehittyneiden maiden keskiarvoon 57 prosenttia. Tavaratuotannon osalta arvonlisäystä on Suomessa nostanut etenkin pääomaintensiivinen tuotanto (14 prosenttia kokonaiskasvusta) sekä tutkimusintensiivinen tuotanto (16 prosenttia). Samalla muun teollisen tuotannon arvonlisäyksen kasvu on tuonut vain 2 prosenttia kokonaiskasvusta. Suomen muista kehittyneistä maista poikkeava sektorien vaikutus kokonaiskasvuun ei selity pelkästään muista maista poikkeavalla sektorien koolla, vaan sektoritasolla kasvu on ollut hitaampaa nimenomaan paikallisissa palveluissa. Paikallisten palveluiden keskimääräistä hitaampaa kasvua on puolestaan ajanut kyseisten palveluiden hitaampi tuottavuuden kasvu. Yllä kuvattu kehitys on pitänyt Suomen suhteellisen riippuvaisena tavaratuotannosta verrattuna muihin kehittyneisiin maihin. Suomen paikalliset palvelut olivat vuonna 2005 noin 36 prosenttia yksityisen sektorin arvon lisäyksestä, kun vastaava luku kehittyneissä maissa oli tyypillisesti prosenttia. Myös yrityspalveluiden osuus taloudesta on verrattain pieni (9 prosenttia) suhteessa muihin kehittyneisiin maihin (14 17 prosenttia). Tärkeimmät kysymykset Suomen talouden tulevaisuudesta Suomen talouden rakenne ja kehitys nostavat esille kolme kriittistä kysymystä tulevaisuuden talouskasvun kannalta: Kysymys 1: Miten edistää paikallisten palveluiden tuottavuuden kasvua? Kysymys 2: Miten ylläpitää pääomavaltaisten tuotannon alojen pitkän aikavälin kilpailukykyä? Kysymys 3: Miten edistää tutkimusintensiivisten sektorien kasvua myös tulevaisuudessa? Sekä paikallisten että yrityspalveluiden merkitys korostuu talouden kasvun kannalta tulevaisuudessa. Kehittyneissä maissa 80 prosenttia pitkän aikavälin kasvusta ennustetaan tulevan palvelusektoreista. Lisäksi on vaikea nähdä, että Suomen talous voisi pysyä pitkällä aikavälillä yhtä riippuvaisena tavaratuotannosta. Tämän takia palvelusektoreiden tuottavuuskasvun edistäminen tulee olemaan kriittistä Suomen talouden tulevaisuuden kannalta. Nopealla tuottavuuden kasvulla matalan tuottavuuden aloilla, kuten paikalliset palvelut, on merkittävä vaikutus myös kokonaistuottavuuden kasvuun jo sektorien painoarvon vuoksi. 4

5 Palveluiden kasvun edistämisen ei tule kuitenkaan tarkoittaa sitä, että pääomaintensiivisten alojen kilpailukyvyn edistäminen unohdetaan. Jotta talouskasvu voisi olla vakaalla pohjalla, kaikkien talouden sektorien tulisi pärjätä ainakin kohtuullisesti. Tutkimusintensiiviset sektorit ovat olleet merkittävä osa Suomen kasvua viime vuosina ja ne tulevat olemaan tärkeitä myös tulevan hyvinvoinnin kannalta. Nykyisiltä tutkimusintensiivisiltä toimialoilta on kuitenkin vaikea löytää lisäkasvua tulevaisuudessa. Näin ollen uusien tutkimusosaamiseen perustuvien toimialojen synnyn edistäminen tulee jatkossa olemaan tärkeää. Vastaukset kysymyksiin Kysymys 1: Kilpailun lisäämiseen pyrkivät toimenpiteet lisäävät parhaiten paikallisten palveluiden tuottavuuden kasvua Paikallisten palveluiden merkitys kokonaiskasvun kannalta kasvaa tulevaisuudessa. Tämän takia Suomen tulisi toimenpiteissään panostaa kotimaisten palveluiden tuottavuuden edistämiseen. Sekä paikallisten palveluiden että yrityspalveluiden kannalta tärkein tekijä tuottavuuden edistämisessä on kilpailun intensiivisyys. Kilpailu pakottaa toimijat miettimään tehokkaampia toimintamalleja, jotka vastaavat kuluttajien tarpeisiin. Paikallisissa palveluissa kaavoitus- ja kilpailulainsäädännöllä sekä niiden tulkinnalla on merkittävin vaikutus toimialan kehitykseen. Esimerkki: Ruotsi Ruotsin toimenpiteet kaupanalan tuottavuuden parantamiseksi tarjoavat hyvän esimerkin myös Suomelle. Vuosina Ruotsin kaupanalan tuottavuus kasvoi 4,6 prosenttia vuodessa, kun vastaava luku oli edellisenä vuosikymmenenä 2,7 prosenttia. Nopeaa kasvua selittää moni tekijä, joista osa liittyy muutoksiin kaupan toimialan sääntelyssä Ruotsissa. Muutoksilla pyrittiin lisäämään kilpailua kaupanalalla, jotta alan toimijoilla olisi paineita oman tuottavuutensa parantamiseen ja uusien toimintamallien kehittämiseen. Merkittävimmät muutokset sääntelyssä olivat: Lakimuutokset: Vuonna 1992 kuntien vaikutusta kaupan kaavoitukseen sekä mahdollisuutta suosia tietyntyyppisiä kaupanaloja vähennettiin. Muutoksilla pyrittiin vaikuttamaan etenkin kaavoituskäytäntöihin kuntatasolla. Ruotsissa paikallisten kauppojen omistajien ja kuntien siteet olivat usein läheiset, millä oli vaikutusta kaupan toimijoiden kohteluun paikallistasolla. Tosin vuonna 1997 kuntien kaavoitusvaltaa jälleen lisättiin. Kuntien kaavoitustapojen muutos: Vuoden 1997 kuntien kaavoitusvallan lisäämisellä ei ollut negatiivisia vaikutuksia kilpailun intensiteettiin paikallisesti, koska kuntien toimintamalleissa oli jo tapahtunut muutos. Ne olivat ymmärtäneet kaavoituksen vapauttamisen positiiviset vaikutukset palvelui- 5

6 den tarjontaan ja näkivät tämän kehityksen hyödyt kuluttajien kannalta. Kunnat myös huomasivat, että uusien kauppaformaattien tulo markkinoille oli vaikuttanut ruoan hintoja alentavasti. Kilpailuviranomaisen toiminta: Kilpailuviranomaiset keskittyivät kilpailun edistämiseen ja kilpailun esteiden poistamiseen lakien tulkinnassa. Nopeaa tuottavuuden kasvua tuki samaan aikaan tapahtunut tietotekniikan käytön kasvu kaupanalalla, joka mahdollisti logistiikkaketjujen tehostamisen. Samaan aikaan kilpailun lisääntyessä alan toimijat joutuivat kehittämään uusia, tuottavampia formaatteja, joiden kehitystä uudet kaavoituskäytännöt tukivat. Ruotsissa on kuitenkin edelleen kilpailun esteitä, joihin puuttumalla voidaan edistää kaupanalan kehitystä. Kaavoituksessa päätösprosessit ovat pitkiä varsinkin, kun haetaan muutoksia nykyiseen kaavoitukseen uusia kauppoja perustettaessa tai rakennuksen käyttötarkoitusta muutetaan. Tämä rajoittaa etenkin uusien toimijoiden kauppojen perustamista, jos heillä ei ole varaa investoida täysin uusiin rakennuksiin. Lisäksi kaavoituskäytännöissä on edelleen suuria vaihteluita eri alueiden välillä. Suomessa on tehty vastaavia muutoksia liittyen kaavoitukseen ja kilpailun lisäämiseen. Toimenpiteet eivät ole kuitenkaan johtaneet vastaavaan tuottavuuden kasvuun kuin Ruotsissa. Suomi voikin ottaa oppia Ruotsista keskittymällä edistämään kaupan toimijoiden tasavertaista kohtelua paikallishallinnon tasolla. Kaupanalan tuottavuuden kehityksen kannalta tärkeintä olisi sääntelyn vähentäminen. Sääntely voi rajoittaa toimijoiden mahdollisuuksia optimoida toimintaansa vastaamaan parhaiten kuluttajien tarpeita. Kilpailun intensiivisyys on kuitenkin lopulta se tekijä, joka kannustaa yrityksiä toimintansa parantamiseen. Suomessa kaupanalan kokoa rajoittaa yksityisen kysynnän alhainen taso suhteessa bkt:hen verrattuna muihin kehittyneisiin maihin. Vuonna 2005 yksityinen kulutus oli Suomessa vain 43 prosenttia bkt:stä, kun vastaava luku Ruotsissa oli 49 prosenttia, Yhdysvalloissa 70 prosenttia ja Saksassa 56 prosenttia. Yksityisen kysynnän suuruudella ja kasvulla on merkittävästi vaikutusta kaupanalan kehitykseen ja siksi kotimaisella kysynnällä tulee olemaan Suomessa suuri merkitys palvelusektoreiden kehitykseen pitkällä aikavälillä. Kysymys 2: Pääomaintensiivisillä tuotannonaloilla ei ole helppoa tietä kilpailukyvyn tukemiseen Pääomaintensiiviset tuotannon alat, kuten paperi- ja terästeollisuus, ovat rakenteellisen muutoksen edessä. Kysynnän kasvu kehittyneissä talouksissa on joko pysähtynyt tai kääntynyt laskuun. Lisäksi monet aloista kärsivät tuotannon ylikapasiteetista sekä lisääntyneestä kilpailusta kehittyviltä markkinoilta. Tuotannon tehokkuudessa monet näiden alojen suomalaisista yrityksistä ovat jo johtavia yrityksiä maailmassa. 6

7 Toimialan edistämiseen liittyvät toimet, kuten ylikapasiteetin vähentäminen, ovat Euroopan laajuisia ongelmia, joten Suomen on vaikea vaikuttaa näihin yksipuolisesti. Kysymys 3: Tutkimusintensiivisillä tuotannonaloilla Suomen tulisi keskittyä toimenpiteiden vaikuttavuuteen Suomen tutkimusintensiiviset sektorit ovat kasvaneet erittäin hyvin viimevuosina ja muodostavat suhteellisesti suuremman osan kansantaloudesta kuin muissa kehittyneissä maissa. Sektorien kehityksen tukemiseksi on tehty laajoja toimenpiteitä ja Suomella on monia tapoja tukea kyseisen sektorin yritysten kehitystä. Siksi tulevaisuudessa pitäisi keskittyä varmistamaan, että Suomen innovaatiopolitiikka on tehokasta ja tuottaa toivottuja vaikutuksia. Sekä arvonlisäyksen että patenttien määrän kasvulla mitattuna Suomen tutkimusintensiiviset sektorit ovat pärjänneet erittäin hyvin verrattuna verrokkimaihin. Lisäksi patentit ovat Suomessa keskittyneet nopeasti kasvaville aloille. Kun katsotaan muita kaupallisia mittareita, Suomi on jäljessä johtavia innovaatioalueita. Uusien yritysten kasvu isoiksi merkittäviksi kansainvälisiksi yrityksiksi on vähäistä. Lisäksi sektori on Nokian dominoima. Nokia tuottaa yli 50 prosenttia uusista Suomessa rekisteröidyistä patenteista. Tutkimusintensiivisten sektorien kohdalla on kaksi tärkeää kysymystä: Miten taataan nykyisten isojen sektorien kilpailukyky? Miten edistetään uusien sektorien syntymistä? Nykyiset sektorit. Tutkimusintensiivisillä sektoreilla yritystason kilpailukyky on jälleen kaikki kaikessa. Jo olemalla olevilla sektoreilla kilpailukyvyn tukeminen valtion toimilla on käytännössä hyvin tehotonta. Valtio voi kuitenkin varmistaa, että kilpailukyvyn perusedellytykset, kuten osaavan työvoiman saatavuus, ovat paikallaan. Uudet sektorit. Edistettäessä uusien sektorin syntymistä on hyvä pitää mielessä muutama asia, jotka voidaan oppia muiden maiden esimerkeistä: Valtion on hyvin vaikea identifioida uusia kasvusektoreita. Valtio on kauempana sekä teknisestä kehityksestä että asiakkaiden tarpeista kuin yritykset. Tämän takia valtio on aina yrityksiä huonommassa asemassa arvioimaan jonkun tietyn alan kasvupotentiaalia. Valtio voi kuitenkin tukea jo syntymässä olevan toimialan kehitystä reaktiivisesti luomalla kyseiselle sektorille sopivan kehittymisympäristön. Tällöin on erittäin tärkeä ymmärtää kyseisen toimialan kilpailun dynamiikka. Julkinen sektori on monesti merkittävä ostaja uuden teknologian tuotteille ja palveluille, kuten IT-järjestelmille. Tällöin julkisia hankintoja voidaan käyt- 7

8 tää kyseisen sektorin kehityksen tukemiseen pitämällä huolta siitä, että ostot kilpailutetaan ja toimittajille luodaan paineita parantaa toimintaansa. Julkinen sektori voi myös tukea yhteistyömuotojen kehittämistä yritysten sekä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten välille. Tämän on todettu olevan erittäin tärkeä osa uusien innovaatioiden syntymisessä. Kotimarkkinoiden kilpailun intensiteetillä on suuri merkitys yritysten kilpailukyvyn kehitykselle. Yksi sektori, joka on aiheuttanut kiinnostusta sekä yritysten että valtioiden suunnalta mahdollisen uutena kasvusektorina, on uusiutuvat energialähteet. Toimenpiteitä, joita valtio voisi harkita sektorin kehityksen edistämiseksi, ovat muun muassa: Määrittää alan toimintaa ohjaavat pelisäännöt: Auttaa muodostamaan alalle perusstandardit sekä osoittaa sitoutumista alan kehittämiseen. Rakentaa perusedellytykset alan kasvulle: Varmistaa osaavan työvoiman saatavuus ja edistää alan tutkimusta sekä tukea paikallista kysyntää esimerkiksi verokannustimien kautta. Valtion toimenpiteitä mietittäessä on hyvä muistaa, että uuden klusterin synnyttäminen valtiojohtoisesti on melkein mahdotonta ja nielee suuria summia rahaa. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii puolijohdeteollisuus, jossa monet valtiot ovat käyttäneet miljardeja euroja sektorin syntymisen tukemiseksi. Taiwan voi ainoana maana sanoa onnistuneensa toimenpiteissään. Nykyisten toimenpiteiden vaikuttavuus on kuitenkin tärkeintä. Ennen kuin aletaan miettiä mahdollisia uusia toimenpiteitä, olisi tärkeintä varmistaa, että nykyiset toimenpiteet saavat aikaan haluttuja vaikutuksia ja ettei tekohengitetä jo taantumassa olevia aloja tai yrityksiä tai tueta epäreilua kilpailua. Tutkimus- ja kehitystuet voivat toimia myös alan sisäistä kilpailua vääristävästi ja tukea tehottomia yrityksiä. Edistettäessä innovaatioiden ja uusien yritysten syntymistä tutkimusintensiivisillä aloilla, tärkeintä ovat yksilö ja yritystason muutokset. Näihin on järjestelmän tasolta hyvin vaikea vaikuttaa. Siksi pitää aina varmistaa, että toimenpiteet saavat aikaan konkreettisia muutoksia yritysten ja niiden henkilökunnan tasolla. Tärkeintä on kuitenkin pitää mielessä, että yritysten kilpailukyky on se, joka lopulta merkitsee talouden kasvun kannalta. Kilpailukyky ei kuitenkaan kehity, jos yritykset voivat kasvaa ilman menestys- tai tuloksentekopaineita. Tästä syystä väärin kohdistetut tuet voivat vaikuttaa negatiivisesti pitkän aikavälin kehitykseen. 8

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen haasteet

Talouden näkymät ja Suomen haasteet Talouden näkymät ja Suomen haasteet Juhlaseminaari Suomen talous ja tulevaisuus muuttuvassa maailmassa Raahesali 12.12.2012 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisi jättänyt pitkän

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2015

Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi

Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen volyymi kasvoi 1,3 % Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen odotukset yhä alamaissa Palvelutuotannon

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Helsinki, 26.8.2014 Suomen talous kärsii nestevajauksesta, mikä haittaa

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus Talousneuvosto Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Megatrendit Globalisaatio Isoin myllerrys tapahtunut myös Suomen kannalta Maailman

Lisätiedot

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.1.2016 Turku Maailmantalouden kasvu kohtalaista Kasvun painopiste on kaukana Suomesta Kiinan kasvunäkymät heikkenevät EU:ssa

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Suomen Pankin Maksufoorumi

Suomen Pankin Maksufoorumi Suomen Pankin Maksufoorumi 10.5.2016 Finlandia-talo SAMI KARHUNEN SOLINOR OY MAKSAMISESTA VELOITUSSOPIMUKSEEN JA PALVELUIDEN KÄYTTÖÖN SEKÄ OSTELUUN MAKSAMISESTA SOVITAAN PALVELUNTARJOAJAN TAI KAUPAN KANSSA.

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2016:

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP ÅLANDSBANKEN SIJOITTAJAILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä

WÄRTSILÄ OYJ ABP ÅLANDSBANKEN SIJOITTAJAILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä WÄRTSILÄ OYJ ABP ÅLANDSBANKEN SIJOITTAJAILTA 22.10.2015 Atte Palomäki, Viestintäjohtaja 1 Wärtsilän liikevaihto liiketoiminnoittain 1-9/2015 Energy Solutions, 22% Marine Solutions, 33% Services, 45% 2

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen DEMOGRAFIA Lähde: Statista 2013 Koko 357 092 km2 (1,05 x Suomi) 82,4 miljoonaa asukasta (15,8 x Suomi)

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus 1. EAKR-projektihakemuksessa oli lueteltu ryhmä yrityksiä esimerkkeinä. Onko kyseisiltä yrityksiltä tai laajemmin suoritettu tarkempaa

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Teollinen Suomi? Toimialojen ja teollisten klustereiden kehitysnäkymät

Teollinen Suomi? Toimialojen ja teollisten klustereiden kehitysnäkymät Teollinen Suomi? Toimialojen ja teollisten klustereiden kehitysnäkymät Suomen mineraalistrategia Workshop, Långvik 15.4.10 Pekka Ylä-Anttila ETLA ja Etlatieto Oy Teemat Kriisi iski Suomeen kovemmin kuin

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat

Lisätiedot