Yksityisen sektorin tuottavuuden kasvun edistäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yksityisen sektorin tuottavuuden kasvun edistäminen"

Transkriptio

1 Muistio Valtioneuvoston kanslia: Talouskasvun edellytysten vahvistamista koskeva hanke Muistio on laadittu McKinseyn & Companyn organisoiman työpajan pohjalta Yksityisen sektorin tuottavuuden kasvun edistäminen Suomen talouden kehitys Suomen talous on pärjännyt erittäin hyvin 1990-luvun alun laman jälkeen. Bruttokansantuote (bkt) on kasvanut nopeasti suhteessa muihin kehittyneisiin maihin. Tämä on ollut tuottavuuden keskimääräistä nopeamman kasvun sekä laman pohjalta nousseen työllisyyden kasvun ansiota. Olemme kuitenkin nyt merkittävien haasteiden edessä väestön ikääntyessä. Suomen työikäisen väestön määrä alkaa laskea. Tätä kautta myös työssäkäyvien määrä tulee laskemaan, ellei poistuma korvaudu korkeammalla työllisyysasteella, työttömien työllistymisellä tai maahanmuuttajilla. Jos työllisyysaste pysyy vakiona, tuottavuuskasvun tulisi olla vuositasolla yhden prosenttiyksikön verran nopeampaa verrattuna trendiin, jotta bkt:n kasvu säilyisi välisellä tasolla tämän taantuman jälkeen. Näin nopeaa tuottavuuden kasvuvauhtia on erittäin vaikea saavuttaa. Tämä tarkoittanee, että talouden kasvun pitkän aikavälin trendi tulee hidastumaan. Kokonaiskasvun kannalta sektoritason kilpailukyky on tärkeää koko kansantaloudessa, ei pelkästään vahvoilla vientisektoreilla. Vuosina saavutetun Suomen keskimääräistä nopeamman kasvun selittää yksittäisten sektorien kasvu ko. sektorin kansainvälistä keskiarvoa nopeammin (ks. kuviot 1 3). 1 Myös Suomen vahvat sektorit, kuten telekommunikaatio, ovat kasvaneet nopeammin kuin kyseiset sektorin kehittyneissä maissa keskimäärin. 1 Vertailtaessa kehittyneitä teollisuusmaita keskenään, voidaan havaita, etteivät maakohtaiset erot toimialarakenteessa juurikaan selitä koko talouden kasvuvauhtien välisiä eroja vuosina

2 KUVA 1 Sektorijakauman ja sektorien performanssin vaikutus kokonaiskasvuun Bruttokansantuote, Vuosikasvu prosenttia Sektorijakauma maassa vuonna 1995 Yksittäisten sektorien kasvunopeus kehittyvissä maissa keskimäärin vuosina Kokonaiskasvu Kasvu Kokonaiskasvu Sektorijakauman vaikutus kasvuun 1 Erot sektorien kasvussa 2 Nopea Yhdysvallat Suomi Etelä-Korea Iso-Britannia Ranska Saksa Hidas Japani Maakohtaiset erot sektorijakaumassa eivät selitä eroja maakohtaisessa kokonaiskasvussa Erot yksittäisen maan sektorien suorituskyvyissä ovat pääasiallinen selittävä tekijä maiden kokonaiskasvujen eroissa 1 Maan talouden arvonlisäyksen kokonaiskasvunopeus, mikäli yksittäiset sektorit olisivat kasvaneet kehittyneiden maiden kyseisen sektorin keskiarvo kasvunopeuden mukaisesti 2 Toteutunut kokonaiskasvu kyseisessä maassa vähennettynä maan alkuperäisen sektorijakauman kasvunopeudella LÄHDE: Global Insight; McKinsey Global Institute -analyysi KUVA 2 Talouden sektorien osuus kokonaiskasvusta Sektorien vaikutus arvonlisäyksen kasvuun, Prosenttia kokonaiskasvusta, miljardia USD Tuotteet Palvelut 100% = Tutkimusintensiivinen tuotanto Teollinen tuotanto Sektorijakauman vaikutus kokonaiskasvuun Pääomaintensiivinen tuotanto Palvelut yrityksille Paikalliset palvelut , Ennuste: Sektorien vaikutus Prosenttia kokonaiskasvusta 12, Infrastruktuuri Suomi Korkean tulotason maat 1 Korkean tulotason maat 1 1 Maailmanpankin määritelmä vuonna 2008: maat joiden bruttokansantulo (BKT) henkeä kohden oli vähintään $11,906 (EU-15, Australia, Unkari, Japani, Korea, Norja, Slovakia, Sveitsi, USA Israel, Kanada, Saudi-Arabia, Kuwait, Tŝekin Tasavalta, Uusi-Seelanti, Singapore, Hong Kong, Taiwan) LÄHDE: Global Insight; McKinsey Global Institute -analyysi 2

3 KUVA 3 Sektorien performanssin vaikutus kokonaiskasvuun Suomessa Vaikutus arvonlisäyksen kokonaiskasvuun, Vuotuinen kasvuvauhti (CAGR) Erot sektorien kasvussa suhteessa keskiarvoon 1 Suomen talouden sektorien performanssin vaikutus kokonaiskasvuun suhteessa kehittyneisiin maihin USA 0.9 Suomi 0.6 Etelä- Korea Iso-Britannia 0.2 Ranska -0.2 Saksa Infrastruktuuri Tutkimusintensiivinen tuotanto Pääomaintensiivinen tuotanto Palvelut yrityksille Teollinen tuotanto Paikalliset palvelut Julkinen sektori Japani -1.6 Yhteensä Sektorin arvonlisän kasvu vähennettynä kasvuennusteella (ennuste perustuu sektorin keskimääräiseen kasvunopeuteen kehittyvissä maissa) LÄHDE: Global Insight; MGI -analyysi Kun mietitään sektoritason kilpailukykyä, on sekä tärkeä ymmärtää, mitkä tekijät yleensä vaikuttavat eri sektorien kilpailukykyyn että mitä valtioiden on mahdollista tehdä sektorien kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseksi. Vastaukset näihin kysymyksiin vaihtelevat merkittävästi sen mukaan, missä määrin kunkin sektorin hyödykkeillä käydään kauppaa yli rajojen sekä kuinka erikoistunutta kyseisen sektorin tuotanto on. Näiden kahden tekijän perusteella on mahdollista jakaa talous kahteen kolmen sektorin ryhmään (julkinen sektori on jätetty tässä sivuun): Palvelutuotanto: Infrastruktuuri, paikalliset palvelut yksityisille kuluttajille sekä palvelut yrityksille 2 Tavaratuotanto: Pääomaintensiivinen tuotanto, tutkimusintensiivinen tuotanto sekä muu teollinen tuotanto 3 2 Palvelut. Infrastruktuuri: sähköntuotanto, posti, telekommunikaatiopalvelut ja maaliikenne yms.; Paikalliset palvelut yksityisille kuluttajille: tukku- ja vähittäiskauppa, pankki ja vakuutuspalvelut, muut henkilökohtaiset palvelut ja kiinteistöpalvelut yms.; Palvelut yrityksille: mainonta ja markkinointi, konsultointi ja tutkimus- ja kehityspalvelut yms. 3 Tavaratuotanto. Pääomaintensiivinen tuotanto: paperiteollisuus, puuteollisuus, metalliteollisuus, kaivostoiminta, maatalous, laivanrakennus ja muut paljon pääomainvestointeja vaativat alat; Tutkimusintensiivinen tuotanto: telekommunikaatiolaitteet, lääketeollisuus, kemianteollisuus sekä muut paljon tutkimusinvestointeja vaativat alat, joissa innovaatiot ovat tärkein kilpailutekijä; Muu teollinen tuotanto: autoteollisuus, ruokateollisuus, laitteiden ja koneiden tuotanto ja muut tuotannon alat, joilla tuotantoprosessien kustannustehokkuus on tärkeä kilpailutekijä. 3

4 Näistä kahdesta ryhmästä palvelut ovat olleet merkittävämmässä roolissa kasvun kannalta. Vuodesta 1980 vuoteen 2005 palvelut ovat tuoneet 68 prosenttia kasvusta yksityisellä sektorilla Suomessa. Vastaavasti tavaratuotanto on tuonut 32 prosenttia yksityisen sektorin kasvusta. Suomessa palveluiden kontribuutio on kuitenkin ollut poikkeuksellisen matala verrattuna muihin kehittyneisiin maihin, joissa samalla ajanjaksolla palveluiden osuus on ollut 86 prosenttia yksityisen sektorin kasvusta. Suurin ero on ollut paikallisissa palveluissa, jotka ovat Suomessa tuoneet vain 36 prosenttia kokonaiskasvusta verrattuna kehittyneiden maiden keskiarvoon 57 prosenttia. Tavaratuotannon osalta arvonlisäystä on Suomessa nostanut etenkin pääomaintensiivinen tuotanto (14 prosenttia kokonaiskasvusta) sekä tutkimusintensiivinen tuotanto (16 prosenttia). Samalla muun teollisen tuotannon arvonlisäyksen kasvu on tuonut vain 2 prosenttia kokonaiskasvusta. Suomen muista kehittyneistä maista poikkeava sektorien vaikutus kokonaiskasvuun ei selity pelkästään muista maista poikkeavalla sektorien koolla, vaan sektoritasolla kasvu on ollut hitaampaa nimenomaan paikallisissa palveluissa. Paikallisten palveluiden keskimääräistä hitaampaa kasvua on puolestaan ajanut kyseisten palveluiden hitaampi tuottavuuden kasvu. Yllä kuvattu kehitys on pitänyt Suomen suhteellisen riippuvaisena tavaratuotannosta verrattuna muihin kehittyneisiin maihin. Suomen paikalliset palvelut olivat vuonna 2005 noin 36 prosenttia yksityisen sektorin arvon lisäyksestä, kun vastaava luku kehittyneissä maissa oli tyypillisesti prosenttia. Myös yrityspalveluiden osuus taloudesta on verrattain pieni (9 prosenttia) suhteessa muihin kehittyneisiin maihin (14 17 prosenttia). Tärkeimmät kysymykset Suomen talouden tulevaisuudesta Suomen talouden rakenne ja kehitys nostavat esille kolme kriittistä kysymystä tulevaisuuden talouskasvun kannalta: Kysymys 1: Miten edistää paikallisten palveluiden tuottavuuden kasvua? Kysymys 2: Miten ylläpitää pääomavaltaisten tuotannon alojen pitkän aikavälin kilpailukykyä? Kysymys 3: Miten edistää tutkimusintensiivisten sektorien kasvua myös tulevaisuudessa? Sekä paikallisten että yrityspalveluiden merkitys korostuu talouden kasvun kannalta tulevaisuudessa. Kehittyneissä maissa 80 prosenttia pitkän aikavälin kasvusta ennustetaan tulevan palvelusektoreista. Lisäksi on vaikea nähdä, että Suomen talous voisi pysyä pitkällä aikavälillä yhtä riippuvaisena tavaratuotannosta. Tämän takia palvelusektoreiden tuottavuuskasvun edistäminen tulee olemaan kriittistä Suomen talouden tulevaisuuden kannalta. Nopealla tuottavuuden kasvulla matalan tuottavuuden aloilla, kuten paikalliset palvelut, on merkittävä vaikutus myös kokonaistuottavuuden kasvuun jo sektorien painoarvon vuoksi. 4

5 Palveluiden kasvun edistämisen ei tule kuitenkaan tarkoittaa sitä, että pääomaintensiivisten alojen kilpailukyvyn edistäminen unohdetaan. Jotta talouskasvu voisi olla vakaalla pohjalla, kaikkien talouden sektorien tulisi pärjätä ainakin kohtuullisesti. Tutkimusintensiiviset sektorit ovat olleet merkittävä osa Suomen kasvua viime vuosina ja ne tulevat olemaan tärkeitä myös tulevan hyvinvoinnin kannalta. Nykyisiltä tutkimusintensiivisiltä toimialoilta on kuitenkin vaikea löytää lisäkasvua tulevaisuudessa. Näin ollen uusien tutkimusosaamiseen perustuvien toimialojen synnyn edistäminen tulee jatkossa olemaan tärkeää. Vastaukset kysymyksiin Kysymys 1: Kilpailun lisäämiseen pyrkivät toimenpiteet lisäävät parhaiten paikallisten palveluiden tuottavuuden kasvua Paikallisten palveluiden merkitys kokonaiskasvun kannalta kasvaa tulevaisuudessa. Tämän takia Suomen tulisi toimenpiteissään panostaa kotimaisten palveluiden tuottavuuden edistämiseen. Sekä paikallisten palveluiden että yrityspalveluiden kannalta tärkein tekijä tuottavuuden edistämisessä on kilpailun intensiivisyys. Kilpailu pakottaa toimijat miettimään tehokkaampia toimintamalleja, jotka vastaavat kuluttajien tarpeisiin. Paikallisissa palveluissa kaavoitus- ja kilpailulainsäädännöllä sekä niiden tulkinnalla on merkittävin vaikutus toimialan kehitykseen. Esimerkki: Ruotsi Ruotsin toimenpiteet kaupanalan tuottavuuden parantamiseksi tarjoavat hyvän esimerkin myös Suomelle. Vuosina Ruotsin kaupanalan tuottavuus kasvoi 4,6 prosenttia vuodessa, kun vastaava luku oli edellisenä vuosikymmenenä 2,7 prosenttia. Nopeaa kasvua selittää moni tekijä, joista osa liittyy muutoksiin kaupan toimialan sääntelyssä Ruotsissa. Muutoksilla pyrittiin lisäämään kilpailua kaupanalalla, jotta alan toimijoilla olisi paineita oman tuottavuutensa parantamiseen ja uusien toimintamallien kehittämiseen. Merkittävimmät muutokset sääntelyssä olivat: Lakimuutokset: Vuonna 1992 kuntien vaikutusta kaupan kaavoitukseen sekä mahdollisuutta suosia tietyntyyppisiä kaupanaloja vähennettiin. Muutoksilla pyrittiin vaikuttamaan etenkin kaavoituskäytäntöihin kuntatasolla. Ruotsissa paikallisten kauppojen omistajien ja kuntien siteet olivat usein läheiset, millä oli vaikutusta kaupan toimijoiden kohteluun paikallistasolla. Tosin vuonna 1997 kuntien kaavoitusvaltaa jälleen lisättiin. Kuntien kaavoitustapojen muutos: Vuoden 1997 kuntien kaavoitusvallan lisäämisellä ei ollut negatiivisia vaikutuksia kilpailun intensiteettiin paikallisesti, koska kuntien toimintamalleissa oli jo tapahtunut muutos. Ne olivat ymmärtäneet kaavoituksen vapauttamisen positiiviset vaikutukset palvelui- 5

6 den tarjontaan ja näkivät tämän kehityksen hyödyt kuluttajien kannalta. Kunnat myös huomasivat, että uusien kauppaformaattien tulo markkinoille oli vaikuttanut ruoan hintoja alentavasti. Kilpailuviranomaisen toiminta: Kilpailuviranomaiset keskittyivät kilpailun edistämiseen ja kilpailun esteiden poistamiseen lakien tulkinnassa. Nopeaa tuottavuuden kasvua tuki samaan aikaan tapahtunut tietotekniikan käytön kasvu kaupanalalla, joka mahdollisti logistiikkaketjujen tehostamisen. Samaan aikaan kilpailun lisääntyessä alan toimijat joutuivat kehittämään uusia, tuottavampia formaatteja, joiden kehitystä uudet kaavoituskäytännöt tukivat. Ruotsissa on kuitenkin edelleen kilpailun esteitä, joihin puuttumalla voidaan edistää kaupanalan kehitystä. Kaavoituksessa päätösprosessit ovat pitkiä varsinkin, kun haetaan muutoksia nykyiseen kaavoitukseen uusia kauppoja perustettaessa tai rakennuksen käyttötarkoitusta muutetaan. Tämä rajoittaa etenkin uusien toimijoiden kauppojen perustamista, jos heillä ei ole varaa investoida täysin uusiin rakennuksiin. Lisäksi kaavoituskäytännöissä on edelleen suuria vaihteluita eri alueiden välillä. Suomessa on tehty vastaavia muutoksia liittyen kaavoitukseen ja kilpailun lisäämiseen. Toimenpiteet eivät ole kuitenkaan johtaneet vastaavaan tuottavuuden kasvuun kuin Ruotsissa. Suomi voikin ottaa oppia Ruotsista keskittymällä edistämään kaupan toimijoiden tasavertaista kohtelua paikallishallinnon tasolla. Kaupanalan tuottavuuden kehityksen kannalta tärkeintä olisi sääntelyn vähentäminen. Sääntely voi rajoittaa toimijoiden mahdollisuuksia optimoida toimintaansa vastaamaan parhaiten kuluttajien tarpeita. Kilpailun intensiivisyys on kuitenkin lopulta se tekijä, joka kannustaa yrityksiä toimintansa parantamiseen. Suomessa kaupanalan kokoa rajoittaa yksityisen kysynnän alhainen taso suhteessa bkt:hen verrattuna muihin kehittyneisiin maihin. Vuonna 2005 yksityinen kulutus oli Suomessa vain 43 prosenttia bkt:stä, kun vastaava luku Ruotsissa oli 49 prosenttia, Yhdysvalloissa 70 prosenttia ja Saksassa 56 prosenttia. Yksityisen kysynnän suuruudella ja kasvulla on merkittävästi vaikutusta kaupanalan kehitykseen ja siksi kotimaisella kysynnällä tulee olemaan Suomessa suuri merkitys palvelusektoreiden kehitykseen pitkällä aikavälillä. Kysymys 2: Pääomaintensiivisillä tuotannonaloilla ei ole helppoa tietä kilpailukyvyn tukemiseen Pääomaintensiiviset tuotannon alat, kuten paperi- ja terästeollisuus, ovat rakenteellisen muutoksen edessä. Kysynnän kasvu kehittyneissä talouksissa on joko pysähtynyt tai kääntynyt laskuun. Lisäksi monet aloista kärsivät tuotannon ylikapasiteetista sekä lisääntyneestä kilpailusta kehittyviltä markkinoilta. Tuotannon tehokkuudessa monet näiden alojen suomalaisista yrityksistä ovat jo johtavia yrityksiä maailmassa. 6

7 Toimialan edistämiseen liittyvät toimet, kuten ylikapasiteetin vähentäminen, ovat Euroopan laajuisia ongelmia, joten Suomen on vaikea vaikuttaa näihin yksipuolisesti. Kysymys 3: Tutkimusintensiivisillä tuotannonaloilla Suomen tulisi keskittyä toimenpiteiden vaikuttavuuteen Suomen tutkimusintensiiviset sektorit ovat kasvaneet erittäin hyvin viimevuosina ja muodostavat suhteellisesti suuremman osan kansantaloudesta kuin muissa kehittyneissä maissa. Sektorien kehityksen tukemiseksi on tehty laajoja toimenpiteitä ja Suomella on monia tapoja tukea kyseisen sektorin yritysten kehitystä. Siksi tulevaisuudessa pitäisi keskittyä varmistamaan, että Suomen innovaatiopolitiikka on tehokasta ja tuottaa toivottuja vaikutuksia. Sekä arvonlisäyksen että patenttien määrän kasvulla mitattuna Suomen tutkimusintensiiviset sektorit ovat pärjänneet erittäin hyvin verrattuna verrokkimaihin. Lisäksi patentit ovat Suomessa keskittyneet nopeasti kasvaville aloille. Kun katsotaan muita kaupallisia mittareita, Suomi on jäljessä johtavia innovaatioalueita. Uusien yritysten kasvu isoiksi merkittäviksi kansainvälisiksi yrityksiksi on vähäistä. Lisäksi sektori on Nokian dominoima. Nokia tuottaa yli 50 prosenttia uusista Suomessa rekisteröidyistä patenteista. Tutkimusintensiivisten sektorien kohdalla on kaksi tärkeää kysymystä: Miten taataan nykyisten isojen sektorien kilpailukyky? Miten edistetään uusien sektorien syntymistä? Nykyiset sektorit. Tutkimusintensiivisillä sektoreilla yritystason kilpailukyky on jälleen kaikki kaikessa. Jo olemalla olevilla sektoreilla kilpailukyvyn tukeminen valtion toimilla on käytännössä hyvin tehotonta. Valtio voi kuitenkin varmistaa, että kilpailukyvyn perusedellytykset, kuten osaavan työvoiman saatavuus, ovat paikallaan. Uudet sektorit. Edistettäessä uusien sektorin syntymistä on hyvä pitää mielessä muutama asia, jotka voidaan oppia muiden maiden esimerkeistä: Valtion on hyvin vaikea identifioida uusia kasvusektoreita. Valtio on kauempana sekä teknisestä kehityksestä että asiakkaiden tarpeista kuin yritykset. Tämän takia valtio on aina yrityksiä huonommassa asemassa arvioimaan jonkun tietyn alan kasvupotentiaalia. Valtio voi kuitenkin tukea jo syntymässä olevan toimialan kehitystä reaktiivisesti luomalla kyseiselle sektorille sopivan kehittymisympäristön. Tällöin on erittäin tärkeä ymmärtää kyseisen toimialan kilpailun dynamiikka. Julkinen sektori on monesti merkittävä ostaja uuden teknologian tuotteille ja palveluille, kuten IT-järjestelmille. Tällöin julkisia hankintoja voidaan käyt- 7

8 tää kyseisen sektorin kehityksen tukemiseen pitämällä huolta siitä, että ostot kilpailutetaan ja toimittajille luodaan paineita parantaa toimintaansa. Julkinen sektori voi myös tukea yhteistyömuotojen kehittämistä yritysten sekä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten välille. Tämän on todettu olevan erittäin tärkeä osa uusien innovaatioiden syntymisessä. Kotimarkkinoiden kilpailun intensiteetillä on suuri merkitys yritysten kilpailukyvyn kehitykselle. Yksi sektori, joka on aiheuttanut kiinnostusta sekä yritysten että valtioiden suunnalta mahdollisen uutena kasvusektorina, on uusiutuvat energialähteet. Toimenpiteitä, joita valtio voisi harkita sektorin kehityksen edistämiseksi, ovat muun muassa: Määrittää alan toimintaa ohjaavat pelisäännöt: Auttaa muodostamaan alalle perusstandardit sekä osoittaa sitoutumista alan kehittämiseen. Rakentaa perusedellytykset alan kasvulle: Varmistaa osaavan työvoiman saatavuus ja edistää alan tutkimusta sekä tukea paikallista kysyntää esimerkiksi verokannustimien kautta. Valtion toimenpiteitä mietittäessä on hyvä muistaa, että uuden klusterin synnyttäminen valtiojohtoisesti on melkein mahdotonta ja nielee suuria summia rahaa. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii puolijohdeteollisuus, jossa monet valtiot ovat käyttäneet miljardeja euroja sektorin syntymisen tukemiseksi. Taiwan voi ainoana maana sanoa onnistuneensa toimenpiteissään. Nykyisten toimenpiteiden vaikuttavuus on kuitenkin tärkeintä. Ennen kuin aletaan miettiä mahdollisia uusia toimenpiteitä, olisi tärkeintä varmistaa, että nykyiset toimenpiteet saavat aikaan haluttuja vaikutuksia ja ettei tekohengitetä jo taantumassa olevia aloja tai yrityksiä tai tueta epäreilua kilpailua. Tutkimus- ja kehitystuet voivat toimia myös alan sisäistä kilpailua vääristävästi ja tukea tehottomia yrityksiä. Edistettäessä innovaatioiden ja uusien yritysten syntymistä tutkimusintensiivisillä aloilla, tärkeintä ovat yksilö ja yritystason muutokset. Näihin on järjestelmän tasolta hyvin vaikea vaikuttaa. Siksi pitää aina varmistaa, että toimenpiteet saavat aikaan konkreettisia muutoksia yritysten ja niiden henkilökunnan tasolla. Tärkeintä on kuitenkin pitää mielessä, että yritysten kilpailukyky on se, joka lopulta merkitsee talouden kasvun kannalta. Kilpailukyky ei kuitenkaan kehity, jos yritykset voivat kasvaa ilman menestys- tai tuloksentekopaineita. Tästä syystä väärin kohdistetut tuet voivat vaikuttaa negatiivisesti pitkän aikavälin kehitykseen. 8

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

JOHNNY ÅKERHOLM

JOHNNY ÅKERHOLM JOHNNY ÅKERHOLM 16.1.2018 Taantumasta kasvuun uudistuksia tarvitaan Suomen talouden elpyminen jatkui kansainvälisen talouden vanavedessä vuonna 2017, ja bruttokansantuote kasvoi runsaat 3 prosenttia. Kasvua

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Aasian taloudellinen nousu

Aasian taloudellinen nousu Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Maarit Lindström Keskuskauppakamari ml1 Talouskasvu Bkt asukasta kohden kasvuvauhdin määrittäjät: TEM-seminaarin

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

BLOGI. Kuvio 1. BKT, Inflaatio ja reaalikorko. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat

BLOGI. Kuvio 1. BKT, Inflaatio ja reaalikorko. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat BLOGI Suomen talous ei ole kasvanut bruttokansantuotteella mitattuna vuoden 2011 jälkeen (kuvio 1). Kotimainen kysyntä, ja erityisesti investoinnit ovat olleet hyvin vaimeita huolimatta siitä, että pankkiluottojen

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Suomen talous vahvistumassa

Suomen talous vahvistumassa Suomen Pankki Suomen talous vahvistumassa Pardian seminaari 31.10.2017 31.10.2017 1 Suomen vuotuinen kasvuvauhti on nyt ohittanut euroalueen, mutta takamatka on huomattava 120 Bruttokansantuote Suomi Euroalue

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2019 Tiedotustilaisuus 4.4.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 4.4.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Nousukauden lopulla: Työllisyys on korkealla ja työttömyys

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Liite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto

Liite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto Liite 1 Suomen kilpailukyky Lauri Lyly Talousneuvosto 21.8.2012 21.8.2012 1 Palkat ovat nousseet Suomessa keskimääräistä nopeammin Lähde: Euroopan komissio 21.8.2012 2 Myös tuottavuus on noussut Suomessa

Lisätiedot

Hunningolta huipulle

Hunningolta huipulle Hunningolta huipulle Mika Maliranta ETLA & Jyväskylän yliopisto Mikkelin kesäpäivät, Mikkeli 11.6.2015 Myyttejä Suomen tuottavuuskasvun romahduksen syistä yritys- ja työpaikkarakenteiden jäykkyydestä keskisuurten

Lisätiedot

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta

Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Jussi Kivistö ja Seppo Hölttä Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Tiivistelmä Johdanto Kuka maksaa ja miten? 111 Opiskelijarahoitusjärjestelmät ja tehokkuus 112

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2018 Tiedotustilaisuus 13.4.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 13.4.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Kasvu jatkuu yli 2 prosentin vuosivauhdilla. Maailmantaloudessa

Lisätiedot

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

ENNUSTEEN ARVIOINTIA ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville

Lisätiedot

14 Talouskasvu ja tuottavuus

14 Talouskasvu ja tuottavuus 14 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw n ja

Lisätiedot

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden

Lisätiedot

Sata vuotta taloutta mitä seuraavaksi?

Sata vuotta taloutta mitä seuraavaksi? Sata vuotta taloutta mitä seuraavaksi? Riihimäen Hyvinkään kauppakamari Syyskokous 5.12.2017 Jussi Mustonen 2 Suomi maailman väestökartalla - näkyy juuri ja juuri Väestön jakautuminen nyt Väestön jakautuminen

Lisätiedot

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Talouden näkymät Hallituksen talousarvioesityksessä Suomen talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna 2,9 prosenttia.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Globalisaatio, velkakriisi ja talouskasvu: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Globalisaatio, velkakriisi ja talouskasvu: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Globalisaatio, velkakriisi ja talouskasvu: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Esityksen rakenne 1) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 2) Globalisaatio 3) Velkakriisi 4) Suomen talouskasvu 5) Miten Suomen käy?

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2016

Tuottavuustutkimukset 2016 Kansantalous 2017 Tuottavuustutkimukset 2016 Työn tuottavuus kasvoi 1,2 prosenttia vuonna 2016 Kansantalouden tilinpidon arvonlisäyksen volyymin ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu 1 (14) Vastaanottaja Eduskunta Työ- ja elinkeinojaosto 00102 EDUSKUNTA Viite Asia Viite Lausuntopyyntö työ- ja elinkeinojaosto 20.10.2017 Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä innovaatiotoiminta tilastojen

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019

Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Olli Rehn Suomen Pankki Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Teknologiateollisuuden hallitus 17.1.2019 17.1.2019 1 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Suomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa

Suomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa Meri Obstbaum Suomen Pankki Suomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa Euro ja talous -tiedotustilaisuus 11.6.2019 11.6.2019 1 Euro ja talous 3/2019 Pääkirjoitus Ennuste

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Kauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm

Kauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm Kauppasodan uhka Hämeen kauppakamarin kevätkokous 15.5.2018 Näyttää uhkaavalta Trumpilla yksi hyvä argumentti suhteessa Kiinaan: Immateriaalioikeudet Muuten heikot perustelut: Kauppaa ei pidä tarkastella

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Miksi matkailuun kannattaa panostaa?

Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen Esityksen sisältö Miten Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa? Miten Suomella ja Varsinais-Suomella menee matkailussa? Matkailun tiekartta ja sen

Lisätiedot

Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen

Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen Esityksen sisältö Miten Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa? Miten Suomella ja Varsinais-Suomella menee matkailussa? Matkailun tiekartta ja sen

Lisätiedot

Talouden näkymät vuosina

Talouden näkymät vuosina Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Euro & talous 1/211 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Pääjohtaja 1 Aiheet Ajankohtaista tänään Maailmantalouden ennuste Suomen talouden näkymät vuosina 211-213 2 Ajankohtaista

Lisätiedot

Kilpailu, innovaatiot, yritysdynamiikka ja talouskasvu Mika Maliranta. Kenen ehdoilla markkinoiden toimivuutta edistetään? KKV-päivä 2018,

Kilpailu, innovaatiot, yritysdynamiikka ja talouskasvu Mika Maliranta. Kenen ehdoilla markkinoiden toimivuutta edistetään? KKV-päivä 2018, Kilpailu, innovaatiot, yritysdynamiikka ja talouskasvu Mika Maliranta Kenen ehdoilla markkinoiden toimivuutta edistetään? KKV-päivä 2018, 12.11.2018 Esityksen rakenne lyhyesti Talouskasvu on tärkeää Kilpailu

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa

Lisätiedot