ASEMAKAAVASELOSTUS. EHDOTUS Riihimäen kaupunkikehityksen toimialue Kaupunkisuunnittelu vt. Kaavoituspäällikkö Anniina Korkeamäki

Transkriptio

1 TEKLA 207/ ASEMAKAAVASELOSTUS Asemakaavan muutos 4:45 Lidl EHDOTUS Riihimäen kaupunkikehityksen toimialue Kaupunkisuunnittelu vt. Kaavoituspäällikkö Anniina Korkeamäki

2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE PÄIVÄTTYÄ ASE- MAKAAVAKARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee: 4. kaupunginosan, Peltokylän korttelin 4 tonttia 7 sekä katu- ja puistoalueita sekä 11. kaupunginosan Hirsimäen katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 4. kaupunginosan, Peltokylän korttelin 4 tontti 8 sekä katu- ja puistoaluetta. Sitovalla tonttijaolla muodostuu: 4. kaupunginosan, Peltokylän korttelin 4 tontti 8. Kaupunginhallitus on päättänyt kaavamuutokseen ryhtymisestä KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue käsittää Lidl Suomi Kommandiittiyhtiön omistuksessa olevan Riihimäen kaupungin Peltokylän kaupunginosassa korttelissa 4 sijaitsevan määräalan tontista (määräalatunnus M501). Näiden lisäksi suunnittelualueeseen kuuluvat tarvittavat yleiset alueet. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 4 hehtaaria. 1.3 KAAVAN TARKOITUS Asemakaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa Lidlin omistuksessa olevan määräalan käyttötarkoitukseksi liikerakennusten korttelialue (KL). Tavoiteltava rakennusoikeus on kem² ja autopaikkanormi 1 ap/35 kem². Katualueiden osalta tavoitteena on päivittää vanhentunut asemakaava. Suunnittelussa huomioidaan liikennejärjestelyt Etelän Viertotiellä ja Kulmalan puistokadulla. 2

3 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 4 2. Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Toteuttaminen 5 3. Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelu tarve Suunnittelun käynnistämistä ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Kaavaluonnokseen tehdyt muutokset Asemakaavan tavoitteet Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Hakijan asettamat tavoitteet Kuvaus Tontinkäyttö Asemakaavan rakenne Kokonaisrakenne Mitoitus ja aluevaraukset Palvelut VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnnät ja määräykset Nimistö Asemakaavan toteutus Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen 28 3

4 7. Kaavatyöhön osallistuneet Seurantalomake LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Asemakaavakartta ja -määräykset Liite 3 Liikenneselvitys Liite 4 Hulevesiselvitys- ja suunnitelma Liite 5 Tulvariskiselvitys Liite 6 Tontinkäyttösuunnitelma Liite 7 Kaupunkikuvallinen selvitys Liite 8 Kaavoituksen seurantalomake Liite 9 Luonnosvaiheen vastineraportti 4

5 2. TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muutokseen on lähdetty Lidl Suomi Kommandiittiyhtiön aloitteesta. Asemakaavaa laatii Lidlin valitsema ja kaupungin hyväksymä konsultti, Ramboll. Kaavan vireilletulosta on päätetty ja kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville kaavamuutoshankkeen verkkosivuille ja kaupungin palvelupisteeseen Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti Riihimäen kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä sekä kaupungin ilmoitustaululla ja kotisivuilla. Luonnosaineisto pidettiin MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Luonnoksesta saatiin 7 lausuntoa. Mielipiteitä ei jätetty. Yleisötilaisuus järjestettiin Riihimäen kunnanhallitus päätti kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kokouksessaan Kaavaehdotus on nähtävillä MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti ASEMAKAAVA Asemakaavan muutoksen päätavoite on muuttaa kaavamerkintöjä siten, että Lidlin omistuksessa olevalle määräalalle voidaan rakentaa myymälärakennus. Tavoiteltava rakennusoikeus on kem² ja autopaikkanormi 1 ap / 35 kem². Lisäksi tavoitteena on päivittää vanhentunut asemakaava katualueiden osalta. 2.3 TOTEUTTAMINEN Kaavan toteuttamisesta vastaa Lidl. Asemakaava voidaan toteuttaa kaavan saatua lainvoiman. 5

6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Riihimäen kaupungin keskustan eteläpuolella Peltokylän kaupunginosassa. Alueen pohjoisosassa kulkee Kulmalan puistokatu ja kaava-alueen halki kulkee Etelän Viertotie. Alueen länsiosa on puistoaluetta ja itäosa on entistä Versowoodin asfaltoitua teollisuus- ja varastoaluetta. Kaava-alueen pinta-ala on noin 4 hehtaaria. Etelän Viertotie Kulmalan puistokatu Alueen ortoilmakuva. (Maanmittauslaitos) Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Kaava-alueen itäosa on asfaltoitua entistä Versowood Oy:n teollisuus- ja varastoaluetta. Kadun puoleisia reunoja reunustaa meluvalli sekä mäntypuuston muodostama rivistö. Kaava-alueen länsiosa on osa Palomiehenpuistoa, jonka kadun puoleisella reunalla kulkee kevyen liikenteen väylä. Maaperä ja rakennettavuus Suunnittelualueen maaperä on hiesua ja kallioperä mikrokliinigraniitti (GTK). Alueen korkeusvaihtelut ovat pienet. Kaava-alueen maanpinta laskee loivasti etelään. Suunnitellut vähittäiskaupan alueen korkein kohta on määräalan keskivaiheilla, metriä merenpinnan yläpuolella, josta alue viettää loivasti kohti pohjoista ja etelää. Alueen läpi kulkeva Etelän Viertotie viettää kohti etelää. Suunnittelualueen matalimmat kohdat ovat alueen eteläosissa Etelän Viertotiellä noin metriä merenpinnan yläpuolella. Ojan pohjan korkeus suunnittelualueella on noin

7 Pohjavesi Suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueen ulkopuolella. Lähin pohjavesialue, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Herajoki (049451) sijaitsee noin 800 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta lounaaseen. Valuma-aluejako Suunnittelualue kuuluu Vantaan Herajoen valuma-alueeseen, joka laskee suunnittelualueen läheisyydessä virtaavaan Vantaanjokeen. Lähimmällään Vantaanjoki on kaavoitettava alueen länsipuolella, kaava-alueen rajasta 600 metrin päässä. Laskennallisen osavaluma-alueen pinta-ala on noin 3 hehtaaria. Suuremmassa mittakaavassa osavaluma-alue kuuluu Vantaanjoen vesistöalueeseen. Vantaanjoki laskee Suomenlahteen Helsingissä. Suunnittelualue sijoittuu Vantaanjoen tulvariskialueen rajan reuna-alueelle. Hulevesiviemäriverkko Pääasiassa kaavoitettavan alueen kuivatus perustuu rakennettuun hulevesiviemäriverkostoon, avo-ojiin sekä katujen sivuojiin ja painanteisiin. Suunnittelualueen läheisyydessä on rakennettua hulevesiviemäriverkkoa Etelän Viertotiellä, Kulmalan puistokadulla, Kaarlonkadulla ja Karoliinankadulla. Nykyisen asfalttipäällysteisen teollisuus- ja varastoalueen hulevedet valuvat pintavaluntana ja kiinteistön sisäisillä hulevesiviemäreillä alueen pohjois- ja eteläosien avo-ojiin ja painanteisiin. Katualueiden hulevesiä johdetaan rakennettua hulevesiverkostoa ja avoojia pitkin ja ne puretaan alueen eteläosan ojaan. Hulevesiverkoston nykytilanne. Kaava-alueen rajaus on muuttunut kuvassa esitetystä kaavatyön aikana. (Hulevesiselvitys 2018) 7

8 Tulvariskialue Suunnittelualueen itäpuolella kulkee Vantaanjoki, jonka tulvavaaravyöhyke ulottuu suunnittelualueen rajalle. Toistuvuudeltaan kerran 250 vuodessa toistuvan tulvan vaikutukset osuvat suunnittelualueen ulkopuolelle, alueen eteläosaan. Kerran 250 vuodessa toistuvan tulvan tulvakorkeus suunnittelualueen kohdalla on noin N ELY-keskus on laatinut Vantaanjoen vesistöalueelle Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman vuosille Tulvakorkeus on arvioitu tulvareitin, ennustettujen tulvakorkojen (pohjoispuolella tulvakorkeus ja eteläpuolella ) sekä maanpinnan korkojen mukaan. Ote Riihimäen tulvariskikartasta 1/250a tulvatilanteesta suunnittelualueella. Kartoitettu tulvavaara-alue on esitetty kuvassa vihreällä ja merkittävä tulvariskialue punaisella. (Hulevesiselvitys 2018, ELY, SYKE) Luonnonolot ja luonnon monimuotoisuus Riihimäki kuuluu metsäkasvillisuusvyöhykejaottelussa eteläboreaaliseen lounaismaan vyöhykkeeseen eli vuokkovyöhykkeeseen. Suunnittelualueen itäosa toimii varastoalueen, eikä sillä juurikaan ole luonnonkasvillisuutta. Alueen halki kulkevan Etelän Viertotien ja varastoalueen välissä on meluvalli sekä männikkö. Etelän Viertotien länsipuolella on Palomiehenpuisto, jonka kadun puoleisella reunalla kasvaa puustoa ja pensastoa. Luonnonsuojelu Kaava-alueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai -kohteita. Vajaan kahden kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta länteen sijaitsee Vahteriston luonnonsuojelualue. 8

9 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys Riihimäen kaupungin asukasluku oli (Riihimäen kaupunki). Tilastokeskuksen väestöennusteen 2015 mukaan asukasluku tulee olemaan vuoteen 2040 mennessä. Yhdyskuntarakenne, taajamakuva ja asuminen Kaava-alueen itäosa on rakentamatonta entistä Versowoodin teollisuus- ja varastoaluetta ja länsiosa puistoaluetta. Alueen halki kulkee Etelän Viertotie. Alue sijoittuu Riihimäen kaupungin keskustan tuntumaan hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Kulmalan puistokadun pohjoispuolella sekä kaava-alueen länsipuolella. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaava-alueella ei ole palveluja. Välittömästi kaava-alueen pohjois- ja länsipuolella on huoltoasemat. Lähin elintarvikemyymälä sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta länteen. Riihimäen kaupungin keskustan palvelut sijoittuvat alle kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta pohjoiseen. Virkistys Suunnittelualueen länsiosa on osa Palomiehenpuistoa. Liikenne Suunnittelualuetta rajaa pohjoisessa Kulmalan puistokatu ja alueen halki pohjois-eteläsuuntaisesti kulkee Etelän Viertotie (yhdystie 1322). Molemmat kadut toimivat Riihimäen keskustan alueellisina pääkatuina ja niiden risteys on ohjattu liikennevaloilla. Nopeusrajoitus molemmilla kaduilla on 50 km/h. Kaava-alueen eteläpuolella kulkevat Kaarlonkatu ja Karoliinankatu Etelän Viertotiehen nähden kohtisuuntaisesti. Suunnittelualue liittyy Etelän Viertotien ja edelleen Mattilantien kautta kaksi kilometriä alueen lounaispuolella kulkevalle Helsinginväylälle (valtatie 3). Nykyinen liikenneverkko. (Liikenneselvitys 2018) 9

10 Kulmalan puistokadun KVL eli keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin ajon./vrk suunnittelualueen kohdalla. Etelän Viertotien KVL on noin ajon./vrk suunnittelualueen kohdalla. Etelän Viertotien ja Kulmalan Puistokadun liittymä ollaan muuttamassa liikennevaloliittymästä yksikaistaiseksi kiertoliittymäksi syksyyn 2019 mennessä. Mattilantien yleissuunnitelma 2012 (Riihimäen kaupunki) Kulmalan puistokadun pohjoispuolella ja Etelän Viertotien länsipuolella on yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Etelän Viertotien itäpuolelle ei ole suunniteltu jk/pp-yhteyden rakentamista. Suunnittelualueelle ei nykytilanteessa ole jalankulkuyhteyttä. Riihimäen yleiskaavan 2035 pyöräilyn tavoiteverkossa Kulmalan puistokatu ja Etelän Viertotie ovat pyöräilyn pääreittejä, laatukäytäviä. Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä tai maisema-alueita. Muinaismuistot Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa olevia muinaisäännöksiä. Lähin muinaisjäännös sijaitsee kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta koilliseen. Tekninen huolto Lidlin omistaman alueen länsiosassa Etelän Viertotien suuntaisesti kulkee kaukolämpölinja ja pohjoisosassa Kulmalan puistokadun suuntaisesti kulkee maakaasu- ja viemärilinja. Etelän Viertotien itäpuolella kulkee vesijohto ja viemärilinja ja länsipuolella sadevesiviemäri. Lisäksi alueella on Elisa Oyj:n tietoliikennekaapeleita sekä Carunan sähköverkkoa. 10

11 Selvitysalueen johtokartta, jossa mustalla näkyy kaavarajaus, sinisellä vesijohdot, pinkillä viemäriputket, vihreällä sadevesiviemärit ja ruskealla kaukolämpölinjat. (Riihimäen kaupunki) Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Melua alueen ympäristössä aiheuttaa tieliikenne sekä jonkin verran teollisuusalueen nykyiset toiminnot. Meluntorjuntalain nojalla on annettu Valtionneuvoston päätös (993/92), jossa esitetään yleiset melutaso-ohjearvot pitkän ajan ekvivalenttitasoina. Riihimäen meluselvityksen 2019 mukaan suunnittelualueen meluarvot tieliikenteen osalta nykytilanteessa jäävät päivällä alle 60 db:n ja yöllä alle 55 db:n. Ennusteessa vuodelle 202 ei juurikaan ole eroa nykytilanteeseen. Melun nykytilanne Vasemmalla on päiväajan keskiäänitaso nykytilanteessa ja oikealla on yöajan keskiäänitaso nykytilanteessa (Riihimäen meluselvitys 2019) 11

12 Melun ennustetilanne Vasemmalla on päiväajan keskiäänitaso ennustetilanteessa 2035 ja oikealla on yöajan keskiäänitaso ennustetilanteessa (Riihimäen meluselvitys) Kaava-alueen itäosassa, Versowoodin varastoalueella, on 1990-luvulla kompostoitu dioksiineilla ja furaaneilla pilaantuneita maita. Kompostoidut pilaantuneet maa-ainekset poistettiin syyskuussa Vuonna 2011 (Pöyry Finland Oy) tehdyn loppuraportin mukaan alueelta poistettujen kompostimassojen jälkeen maaperän jäännöspitoisuudet sisälsivät dioksiini- ja furaaniyhdisteitä yli kynnysarvon, mutta selvästi alle alemman ohjearvon, joten teollisuustoiminnan säilyessä ennallaan ei jatkotoimenpiteisiin ole tarvetta. Dioksiinija furaaniyhdisteet sijoittuvat herkästi orgaaniseen ainekseen, eivät ole haihtuvia eivätkä vesiliukoisia, joten ne eivät liiku maaperässä. Loppuraportin mukaan alueen käyttötarkoituksen muuttuessa herkempään suuntaan tai alueella tehdään maankaivua, tulee huomioida, että kynnysarvon ylittävien maiden poisviennille on rajoitteita. Ensimmäiset lisätutkimukset suoritettiin (Taratest Oy). Selvitykseen ei kuulunut maavalli ja tutkimuksissa oli mukana yhteensä 6 näytteenottopistettä. Näytteestä 101_1-2m todettiin kynnysarvon ylittävät pitoisuudet trikloorifenoleja ja näytteestä 102_2-3 todettiin kynnysarvon ylittävä pitoisuus kobolttia. Tulosten mukaan alueelta todetut kynnysarvon yltävät pitoisuudet eivät aiheuta riskiä tai rajoitetta maa-ainesten käytölle kohteessa. Maavallin poistamisen jälkeen tulee maavallin pohjalle jäävän maaperän haittaainepitoisuudet selvittää lisätutkimuksilla. Nykyisessä käyttötarkoituksessaan alueen maaperää ei pidetä pilaantuneena. Kohteessa tehtävien maanrakennustöiden yhteydessä on kuitenkin suositeltavaa aistinvaraisesti kiinnittää huomiota maa-ainesten puhtauteen. Toiset lisätutkimukset suoritettiin (Taratest Oy) alueen eteläosaan. Mittauspisteitä oli 4. Näytteestä 204_2m todettiin dioksiini- ja furaaniyhdisteitä alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus ja öljyhiilivetyjä kynnysarvon ylittävä pitoisuus. Näytteestä 205_2m todettiin dioksiini- ja furaaniyhdisteitä alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus. Nykyisessä käyttötarkoituksessaan alueen maaperää ei pidetä pilaantuneena. Kohonneet pitoisuudet kohteen maaperässä tulee huomioida kiinteistön käyttötarkoituksen muuttuessa tai kiinteistön omistajan vaihtuessa. Käyttötarkoituksesta riippuen alueella tulee mahdollisesti suorittaa pilaantuneen maaperän puhdistustoimenpiteitä erillisen suunnitelman mukaisesti. Puhdistussuunnitelmaa varten näytepisteiden 204_2m ja 12

13 205_2m ympäristössä on suositeltavaa suorittaa lisätutkimuksia koekuoppamenetelmällä pilaantuneen alueen laajuuden ja syvyyden selvittämiseksi. Kohonneet haitta-ainepitoisuudet kiinteistön eteläosissa tulee huomioida maarakennustöiden yhteydessä. Näytteenottopisteet ja lisätutkimuspisteet on kuvassa korostettu punaisella. (Maaperän pilaantuneisuusselvitys päivitetty lisätutkimuksilla 11/2017) Maanomistus Lidl omistaa määräalan tontista (määräalatunnus M501). Kulmalan puistokadun puoleisella rajalla on Versowoodin omistama osa tontista Kaavaalueen länsiosan katualueet ovat Riihimäen kaupungin omistuksessa. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen uusista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Päätös korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen. Valtioneuvoston päätös tuli voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 13

14 2. Tehokas liikennejärjestelmä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 5. Uusiutumiskykyinen energianhuolto Maakuntakaava Alueella on voimassa Valtioneuvoston vahvistama Kanta-Hämeen maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaava sai lainvoiman , kun korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi päätöksensä kaavasta jätetyistä valituksista. Lisäksi alueella on voimassa Maakuntavaltuuston hyväksymä ja ympäristöministeriön vahvistama Kanta-Hämeen 1.vaihemaakuntakaava sekä Maakuntavaltuuston hyväksymä ja ympäristöministeriön vahvistama 2.vaihemaakuntakaava. Yllä listattujen maakuntakaavojen yhdistelmäkartalla suunnittelualue sijaitsee teollisuusja varastoalueella (T). Lisäksi alue sijaitsee Seutukeskuksen palveluvyöhykkeellä (Cvkm). Tällä vyöhykkeellä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on km². Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 ehdotusaineisto oli nähtävillä Kaavaehdotuksessa suunnittelualue sijaitsee teollisuus- ja varastoalueella (T307). Lisätietoa maankuntakaavasta saa Hämeen liitosta ( Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta. Suunnittelualue näkyy keltaisella rajattuna. 14

15 Yleiskaava Alueella on voimassa Riihimäen oikeusvaikutteinen yleiskaava 2035, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja saanut lainvoiman Yleiskaavassa suunnittelualue sijaitsee teollisuus- ja varastoalueella / uudella keskustatoimintojen alueella (T/C). Alue on asemakaavoitettu teollisuus- ja varastotoimintoja varten. T/C-merkinnällä osoitetaan mahdollinen muutos keskustatoimintojen alueeksi, mikäli yritystoiminta alueella päättyy. Keskustatoimintojen alue on tarkoitettu palveluja, hallintoa sekä keskustaan soveltuvia ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työpaikkatoimintoja ja asumista varten. Etelän Viertotien länsipuoleinen alue on kaavassa asuinaluetta (A) ja Kulmalan puistokadun pohjoispuoleinen alue keskustatoimintojen aluetta (C). Alueen eteläkärki sijaitsee merkittävällä tulvariskialueella 1/250a. Mahdollisten tulvavahinkojen ja tulvariskin vähentäminen tulee ottaa huomioon, kun alueelle laaditaan asemakaava tai muuta yleiskaavaa tarkempaa maankäytön suunnitelmaa. Vaikeasti evakuoitavia toimintoja ei saa sijoittaa 250 vuodessa (1/250a) toistuvan tulvariskin alueelle. Vakituista asutusta ei saa osoittaa 1/100 a toistuvan tulvariskin alueella, ellei rakentamisen tulvankestävyyttä varmisteta tarkemmassa suunnittelussa. Yleisten määräysten mukaan maankäytön kehittämis- tai yleissuunnitelman laatimiseen tulee varautu Etelän Viertotien alueella. Ote Riihimäen yleiskaavakartasta. Suunnittelualue näkyy keltaisella rajattuna. 15

16 Asemakaava Kaava-alueen itäosan asemakaava on vahvistettu vuonna 1976 (4:30). Asemakaavassa alueen itäosa on osoitettu yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueena, jonka tonteille saadaan lisäksi rakentaa tarpeellisia toimisto- ja ruokailuhuoneistoja sekä asuinhuoneistoja ainoastaan erillisinä sellaista henkilökuntaa varten, jonka jatkuva läsnäolo on laitoksen toiminnalle välttämätöntä (TTV¹). Rakennusten tulee tonteilla sijaita vähintään 6 m etäisyydellä naapurin tontin rajasta, ellei toisin ole merkitty. Autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 autopaikkaa 2 työssä olevaa henkilöä kohti. Alueen tonttitehokkuusluku e=0,45. Kaava-alueeseen kuuluvilla katualueilla ovat voimassa vuosina 1951 (11:1) ja 1957(4:7 ja 4:8) vahvistuneet asemakaavat. Etelän Viertotie on osoitettu istutettavana katualueena, jonka muun katualueen vastaista rajaa ei vahvisteta. Etelän Viertotien ja Kulmalan puistokadun risteykseen on osoitettu varaus kiertoliittymälle. Ote ajantasa-asemakaavasta, jossa taustalla on pohjakartta. Suunnittelualue näkyy punaisella rajattuna. Rakennusjärjestys Riihimäen kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Pohjakartta on kaupungin laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n asettamat vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. 16

17 Päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Asemakaavatyön yhteydessä on laadittu viitesuunnitelma tontin käytöstä. Tontinkäyttösuunnitelma on kaavaselostuksen liitteenä (liite 6). Laaditut selvitykset Alueesta on laadittu seuraavat selvitykset: - Riihimäen yleiskaava 2035 varten tehdyt selvitykset - Riihimäen meluselvitys (Ramboll Finland Oy, 2019) - Riihimäen ilmanlaatuselvitys (Ilmatieteenlaitos, ) - Ilmanlaatumittaukset Riihimäellä (ympäristönsuojeluyksikkö, 11/2016) - Kompostointimassojen poisto. Loppuraportti. (Pöyry, ) Kaavatyön yhteydessä on laadittu seuraavat selvitykset ja suunnitelmat: - Maaperän pilaantuneisuusselvitys (Taratest Oy, ) - Maaperän pilaantuneisuusselvitys päivitetty lisätutkimuksilla 11/2017 (Taratest Oy, ) - Liikenneselvitys (Ramboll, ) - Hulevesiselvitys ja -suunnitelma (Ramboll, ) - Tulvariskitarkastelu (Ramboll, ) - Kaupunkikuvallinen selvitys (Ramboll, ) - Tontinkäyttösuunnitelma (Ramboll, ) 17

18 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELU TARVE Lidl Suomi Kommandiittiyhtiö on päivätyssä kaavamuutoshakemuksessa esittänyt asemakaavan muutosta koskien omistamaansa tonttia Kaupunginhallitus on päättänyt kaavamuutokseen ryhtymisestä Asemakaavan muutoksen päätavoite on muuttaa kaavamerkintöjä siten, että alueelle on mahdollista rakentaa Lidlin myymälärakennus. Tavoiteltava rakennusoikeus on k- m² ja autopaikkanormi 1 ap / 35 kem². 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMISTÄ JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä on päätetty Riihimäen kaupunginhallituksessa Kokouksessa kaupunginhallitus päätti hyväksyä Lidl Suomi Kommandiittiyhtiön asemakaavahakemuksen, ja että kaavamuutokseen ryhdytään seuraavin periaattein: - Tontin alueelle sekä tarvittaville yleisille alueille laaditaan asemakaava seuraavien lähtökohtien pohjalta: o Tulevan korttelialueen käyttötarkoitukseksi osoitetaan liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM). Suunnittelussa tulee ottaa huomioon liikennejärjestelyt Etelän Viertotiellä ja Kulmalan puistokadulla. o Tavoiteltava rakennusoikeus on kem2. o Autopaikkanormiksi osoitetaan 1 ap / 35 kem2. - Kaavamuutoksen hakijan tulee esittää kaavoitusyksikön hyväksyttäväksi kaavan laatija (vastuullinen henkilö), jolla on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 3 :n mukainen pätevyys ja riittävä kokemus juridisen asemakaavan laatimisesta. - Tarvittavat selvitysten ja tutkimusten laatijat tulee hyväksyttää kaavoitusyksikössä. - Asemakaava ja siihen liittyvät selvitykset ja tutkimukset laaditaan kaavoitusyksikön ohjauksessa ja valvonnassa. - Lidl Suomi Kommandiittiyhtiö vastaa kaikista asemakaavan muutoksen ja siihen kuuluvien selvitysten ja tutkimusten laadinnan kustannuksista sekä työstä kaupungille aiheutuvista kaavoituskustannuksista (työn ohjaus ja valvonta, kuulutukset, painatukset jne.). - Lidl Suomi Kommandiittiyhtiö vastaa hankkeesta aiheutuvista liikennejärjestelyjen kuluista Etelän Viertotiellä ja Kulmalan puistokadulla ja mahdollisista maanalaisten putkien siirroista aiheutuvista kuluista. - Lidl Suomi Kommandiittiyhtiö vastaa kaupungille maksettavasta kaavoitusarvomaksusta, joka on 56,31 euroa / rakennusoikeusneliömetri. - Asemakaavan muutoksen laatimiseen liittyen laaditaan maankäyttösopimus kaupungin maapoliittisen ohjelman mukaisesti. - Kaavan laatiminen aloitetaan heti. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 18

19 Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Riihimäen kaupungin vastuualueet: o ympäristönsuojelun palvelualue, ympäristöjohtaja o rakennusvalvonnan palvelualue, rakennusvalvontapäällikkö o kaupunkitekniikan palvelualue, katupäällikkö o kartta- ja tonttipalvelualue, kaupungin geodeetti - Riihimäen Vesi, vesihuoltojohtaja - Versowood - Caruna Oy - Elisa Oyj - TeliaSonera Finland Oyj - Riihimäen Kaukolämpö Oy - Gasum - Kanta-Hämeen pelastuslaitos - Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Hämeen liitto - Muut yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti Riihimäen kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä sekä kaupungin ilmoitustaululla ja kotisivuilla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivuille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavoitustyön ajan internetissä osoitteessa Suunnitelmaa täydennetään tarvittaessa työn aikana. Kaavatyön aikana saatu palaute kirjataan kaavaselostukseen, jossa myös kerrotaan, miten palaute on otettu huomioon kaavoituksessa. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin Alueen naapurikiinteistöjen omistajille ilmoitettiin nähtäville tulosta kirjeitse. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on nähtävillä hankkeen kotisivuilla internetissä. Luonnoksesta saatiin 7 lausuntoa. Mielipiteitä ei jätetty. Koonti saadusta palautteista sekä niihin laaditut vastineet ovat selostuksen liitteenä (Liite 9). Yleisötilaisuus järjestettiin Siellä lähialueen asukkaat esittivät huolensa lisääntyvään liikenteen aiheuttamaan meluun ja rakentamisen aiheuttamaan hulevesitulvariskiin. Vaikutusten arviointia on tarkistettu näiltä osin Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty Hämeen ELY-keskukselle tiedoksi. Kunnan ja ELY-keskuksen välistä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) ei pidetty tarpeellisena. Valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä pyydetään viranomaislausunnot. 19

20 4.4 KAAVALUONNOKSEEN TEHDYT MUUTOKSET Saatujen lausuntojen ja palautteen pohjalta kaavaluonnokseen on tehty seuraavat muutokset: - Palomiehen puistoalueelle on osoitettu ohjeellinen rakennusala muuntamolle (mu). - Puistoaluetta (VP) on laajennettu Etelän Viertotien suuntaan kevyen liikenteen väylälle asti. - Liikerakennusten korttelialueelle (KL) on osoitettu sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero (8). 4.5 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee teollisuus- ja varastoalueella (T) sekä Seutukeskuksen palveluvyöhykkeellä (C-vkm). Yleiskaavassa suunnittelualueen itäosa sijaitsee teollisuus- ja varastoalueella / uudella keskustatoimintojen alueella (T/C). Merkintä mahdollistaa alueen muutoksen keskustatoimintojen alueeksi, mikäli yritystoiminta alueella päättyy Hakijan asettamat tavoitteet Kaavamuutoshakemuksessa Lidl on esittänyt kaavan muuttamista konseptimyymälälle, erilliselle noin m² liiketilalle, parkkihallille ja vähintään 100 piha-autopaikalle soveltuvaksi. Rakennusoikeudeksi kokonaisuudelle haetaan k-m². Kaupungin ja maanomistajan välinen maankäyttösopimus laaditaan kaavaluonnosvaiheen jälkeen. 20

21 5. KUVAUS 5.1 TONTINKÄYTTÖ Kaavan laadinnan yhteydessä on laadittu tontinkäyttösuunnitelma, joka on tämän selostuksen liitteenä (Liite 6). Myymälärakennus rakennetaan Lidlin omistaman määräalan eteläosaan siten, että pysäköintialue sijoittuu tontin pohjoisosaan. Huoltoajo tapahtuu Etelän Viertotien kautta rakennuksen eteläpuolelta. Asiakasliikenne tapahtuu Kulmalan puistokadun kautta rakennuksen pohjoispuolelta sekä Etelän Viertotien kautta ainoastaan etelän suunnasta. Kulmalan puistokadulla sekä Etelän Viertotiellä on uudet kääntymiskaistat Lidlin tontille. Kulmalan puistokadun ja Etelän Viertotien risteyksessä on uudet suojatiet myymälätontille. Määräalan eteläosassa on ajoyhteys Versowoodin naapuritontille. Rakennettavan myymälän pinta-ala on k-m². Asiakkaiden autopaikkoja on 145 kpl ja henkilökunnan autopaikkoja 7 kpl. Polkupyöräpaikkoja on 20 kpl. 5.2 ASEMAKAAVAN RAKENNE Kokonaisrakenne Kaavamuutosalueen itäosa on osoitettu liikerakennusten korttelialueena (KL). Korttelin eteläosan halki kulkee itä-länsi-suuntaisesti Etelän Viertotieltä ohjeellinen ajoyhteys Versowoodin kiinteistölle. Alueelle on osoitettu nykyiset kaasu- ja lämpöputket. Liikerakennusten korttelialueen länsipuolella kulkee Etelän Viertotien katualue. Kaava-alueen länsiosa on osoitettu Palomiehenpuiston puistoalueena (VP). Alueen pinta-ala on yhteensä m² Mitoitus ja aluevaraukset Liikerakennusten korttelialue (KL) - pinta-ala m² - rakennusoikeus k-m² - autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 ap / 35 k-m² - polkupyöräpaikkojen vähimmäismäärä on 1 pp / 170 k-m² Puistoalue (VP) - pinta-ala m² Katualueet - pinta-ala m² Palvelut Asemakaava mahdollistaa alueelle k-m²:n verran myymälärakentamista. 5.3 VAT:IN, MAAKUNTAKAAVAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEU- TUMINEN Riihimäen oikeusvaikutteista yleiskaavaa 2035 laadittaessa on otettu huomioon MRL 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset, ja asemakaava on yleiskaavan mukainen. Asemakaavan muutos on Kanta-Hämeen maakuntakaavan mukainen. 21

22 5.4 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaavaratkaisu noudattaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja toteuttaa Riihimäen yleiskaavan 2035 alueelle asettamia tavoitteita. Asemakaavassa on huomioitu alueen hulevesien käsittely, Etelän Viertotien ja Puistolan Kulmakadun liikenne sekä rakennuksen soveltuminen kaupunkikuvaan. 5.5 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan muutos tiivistää alueen nykyistä yhdyskuntarakennetta, kun nykyiselle asfalttikentälle rakennetaan Lidlin päivittäistavarakaupan konseptimyymälä. Suunnittelualue sijaitsee osana nykyistä kaupunkirakennetta ja alue on hyvin saavutettavissa. Toteutuessaan kaava eheyttää yhdyskuntarakennetta tiivistämällä Riihimäen keskustaa ja tukeutumalla oleviin teknisiin verkostoihin ja teihin. Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna kaavamuutos pienentää alueen rakennusoikeutta k-m². Vaikutukset kaupunkikuvaan Kaavan yhteydessä on laadittu kaupunkikuvallinen selvitys, joka on tämän selostuksen liitteenä (Liite 7). Suunnittelualue sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla valtatie 3:n ja Riihimäen keskustan välillä Etelän Viertotien ja Kulmalan puistokadun risteyksen tuntumassa. Asemakaavan muutos parantaa kaupunkikuvaa nykytilaan verrattuna, kun päällystetty varastoalue rakentuu keskustan tuntumassa ja sen tulevaisuuden laajenemisalueella. Katuja puistoalueet säilyvät nykyisellään. Kaupunkikuvallinen muutos on havaittavissa lähinnä vain lähiympäristössä, Etelän Viertotien ja Kulmalan Puistokadun varsilta katsottaessa. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Vaikutukset liikenteeseen Kaavan laadinnan yhteydessä on laadittu liikenneselvitys, joka on tämän selostuksen liitteenä (Liite 3). Päivittäistavarakauppa sijaitsee hyvien autoliikenteen yhteyksien varrella. Asiakkaiden ajoyhteys päivittäistavarakauppaan on Kulmalan puistokadulta. Etelän suunnasta on myös sisäänajomahdollisuus Etelän Viertotieltä (poistuminen Kulmalan puistokadun kautta). Huoltoajoliikenne tapahtuu Etelän Viertotien liittymän kautta. Huoltoliikennettä tapahtuu Lidlin arvion mukaan noin 1 ajoneuvo/vrk ja kuljetus ajoittuu yöaikaan, joten se ei aiheuta häiriötä Etelän Viertotien liikenteelle. Kulmalan puistokadun toisella puolella sijaitsee huoltoasema, jonka tonttiliittymä on Lidlin tonttiliittymää vastapäätä. On mahdollista, että myös näiden kautta suuntautuu liikennettä Lidliin. 22

23 Ympäristöministeriön oppaan Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa mukaan arvioituna autoliikenteen tuotos on noin käyntiä / arkivuorokausi, joka tarkoittaa noin ajon./vrk lisäystä liikennemääriin. Toimivuustarkasteluiden perusteella uusi maankäyttö ja liikennejärjestelyt on mahdollista rakentaa tontinkäyttösuunnitelmassa esitettyyn paikkaan. Etelän Viertotien ja Kulmalan Puistokadun liittymä ollaan muuttamassa liikennevaloliittymästä yksikaistaiseksi kiertoliittymäksi syksyyn 2019 mennessä. Ennustetilanteessa kiertoliittymä toimii arki-iltahuipputunnin liikenteessä erittäin hyvin, ja liittymän kapasiteetista on käytössä enintään 60 %. Lidlin liittymää vastapäätä sijaitsevan huoltoaseman liittymässä ei ennusteta toimivuusongelmia. Piikinmäen asuinalueen tulevalla liikennemäärällä ei ole alueen liikenneverkon toimivuuteen vaikutusta. Joukkoliikenteen yhteydet alueelle ovat melko hyvät, sillä lähin pysäkki sijoittuu noin 300 metrin etäisyydelle kaupasta. Jalan ja pyörällä kulku tapahtuu Etelän Viertotien/Kulmalan puistokadun liittymän kautta. Liittymään rakennetaan uudet suojatiet liittymän etelä- ja itähaaroihin sekä jalankulkuyhteys tontille. Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet pohjoisen suunnasta ovat siten melko hyvät, mutta etelän suunnasta heikommat, koska Etelän Viertotien itäpuolella ei ole jalankulun ja pyöräilyn väylää Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Kaavamuutosalue ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 800 metrin etäisyydellä. Vaikutukset hulevesiin Kaavan laadinnan yhteydessä on laadittu hulevesiselvitys- ja suunnitelma, jotka ovat tämän selostuksen liitteenä (Liite 4). Suunnittelualueella syntyviä hulevesiä pyritään viivyttämään tonttikohtaisilla hulevesijärjestelmillä siten, että alueen laskennallinen hulevesivirtaama mitoitussateella ei kasva, kun alue on rakennettu. Hulevesien laatua pyritään parantamaan laskeuttamalla hulevesistä kiintoainesta. Hulevesiä viivytetään korttelialueella. Syntyviä hulevesiä on viivytettävä siten, että jokaista sataa päällystettyä pihapinta-alaneliötä ja kattopinta-alaneliötä kohti on vähintään 1,0 kuutiometriä viivytystilavuutta. Ne tontin osat, joita ei ole tarpeen päällystää, on hyvä jättää vettäläpäisevälle pinnalle tai nurmipinnalle. Korttelista saa virrata hulevesiä pois enintään 15 l/s hehtaaria kohti, mikä vastaa alueelta ennen rakentamista tapahtunutta laskennallista luonnollista virtaamaa. Silloin viivytystilavuus on mitoitussateella tehokkaassa käytössä. Hulevesiä viivytetään hulevesikaseteissa tai muussa maanalaisessa viivytysrakenteessa. Sijoitettaessa kasetteja liikennöinti alueen alle, on huomioita riittävästä peite- ja asennussyvyydestä. Hulevesikasetit kestävät oikein toteutettuina raskasta liikennettä. Hulevesikasetit on sijoitettu alueen eteläosaan, joka on korttelin matalin kohta ja lähellä purkupistettä. Hulevesikasettien purkuputki on mitoitettava riittävän pieneksi, jotta vesi viipyy kaseteissa. Kasetit on varustettava ylivuodolla, jotta rankkasateen sattuessa vesi ei patoudu hulevesiviemäreihin. Suositellaan 23

24 käytettäväksi hulevesisäiliöitä tai hulevesikasettimallia, jotka ovat tarkastettavissa ja puhdistettavissa säännöllisin väliajoin. Hulevesiselvitystä laadittaessa ei pohjaveden korkeustietoa ollut saatavilla. Suunnitellun kasettien sijoitusalueen ja purkupisteenä toimivan ojan välillä on hyvin korkeuseroa. Pohjaveden korkeusasema pitää selvittää korttelin tarkemman suunnittelun yhteydessä. Hulevesien imeytymistä kaseteissa ei pyritä estämään tiiviillä rakenteella, joten pohjaveden mahdollisesti aiheuttama noste ei ole ongelma. Jos pohjavettä kuitenkin on ja hulevesien ja pohjaveden sekoittuminen halutaan estää, voidaan käyttää esimerkiksi tiiviitä hulevesisäiliöitä, jotka ankkuroidaan nostetta vastaan. Tämä asia ratkeaa tontin tarkemman geo- ja lvi-suunnittelun yhteydessä. Viivyttämällä hulevesiä tonttikohtaisesti voidaan estää alueelta tulevan hulevesien maksimivirtaaman kasvua. Arvioitu tarvittava viivytystilavuus korttelissa on yhteensä noin 93 m3. Rakentamisen myötä hulevesien kokonaismäärä kuitenkin kasvaa, koska maaperään imeytyvien ja kasvillisuuteen pidättyvien ja haihtuvien hulevesien määrä pienenee. Viivytettävien hulevesien laatua voidaan parantaa erottamalla kiintoainesta hiekanerottimessa ennen viivytysrakenteeseen johtamista. Hulevesien suodattamisen mahdollisuutta voidaan arvioida tontin ja rakennuksen tarkemman suunnittelun yhteydessä. Mitoitussateen ylittävän sadetapahtuman aikana tontin viivytysjärjestelmän kapasiteetin ylittävät hulevedet johdetaan ylivuotona alueen tulvareittinä toimivaan eteläpuoliseen avoojaan. Alueen rakentamisen vaikutus viereisen ojan ja alueen hulevesitulvariskiin on erittäin pieni, koska tontti on nykyisellään jo osittain päällystetty ja uuden rakentamisen myötä tapahtuva viivytys pienentää hulevesien mitoitussateen aikaista maksimivirtaamaa reilusti. Hulevedet johdetaan suoraan alueen pääkuivatusreittinä toimivaan Vantaanjokeen laskevaan avo-ojaan, jolloin ne eivät kuormita alueen hulevesiviemäriverkostoa. Tällä hankkeella ei ole vaikutusta yleisötilaisuudessa esille tulleille viereisen asuinalueen hulevesiongelmiin. Ongelmat ovat kuitenkin kertoman mukaan todellisia ja olisi tärkeää selvittää tästä kaavahankkeesta erillisellä selvityksellä mistä ongelmat johtuvat ja mitä kiinteistöjä ne koskevat. Myymälätontilla syntyviä hulevesien hallintaa ohjataan seuraavilla yleismääräyksillä: - Korttelissa syntyviä hulevesiä on viivytettävä korttelin alueella siten, että jokaista sataa päällystettyä pihapinta-alaneliötä ja kattopinta-alaneliötä kohti on vähintään 1,0 kuutiometri viivytystilavuutta eikä virtaama korttelista hulevesien purkupisteeseen saa ylittää 15 l/s/ha. Viivytysrakenteet pitää varustaa ylivuodolla ja niiden pitää tyhjentyä 24 tunnin kuluessa täyttymisestään. Ne tontin osat, joita ei ole tarpeen päällystää, tulee jättää vettä läpäisevälle pinnalle tai on istutettava. - Rakenteellista hulevesien viivytystilavuuden tarvetta voi korvata käyttämällä rakennuksissa ja katoksissa viherkattoja ja/tai pysäköintialueilla hulevesikiviä. - Hulevesien hallintaan tarvittavat rakenteet pitää suunnitella ja toteuttaa korttelialueen maanrakennustöiden alkuvaiheessa ja viimeistellä sekä puhdistaa rakennustöiden valmistuttua. - Hulevesien hallintasuunnitelma tulee esittää rakennusluvan yhteydessä. 24

25 Alueelle suunnitellut hulevesien viivytysalueet on merkitty kaavaan ohjeellisella merkinnällä (hu). Ohjeellinen rajaus mahdollistaa optimaalisen toteutuspaikan ja laajuuden määrittämisen tarkemman suunnittelun yhteydessä. Ote hulevesisuunnitelmasta. (Hulevesiselvitys 2018) Rakentamisen aikana on huolehdittava siitä, että rakennusmateriaalien kemikaaleja tai koneiden tai laitteiden öljyjä sekä muita haitta-aineita ei huuhtoudu sadevesien mukana maaperään ja vesistöön. Hulevesirakenteet pitäisi toteuttaa heti rakennushankkeen alussa ennen varsinaisen rakentamisen aloittamista tai etukäteen ja rakentamisen päätyttyä puhdistaa ja viimeistellä. Rakentamisen aikaiset hulevesien kiintoaine- ja ravinnekuormat ovat yleensä moninkertaiset verrattuna rakentamisen jälkeisiin kuormiin. Rakennusmateriaalien osalta voidaan käyttää myös suodatusta, jotta sadevesi ei huuhdo kemikaaleja mukaansa. Kaava-alueella esiintyneet kohonneet haitta-ainepitoisuudet tulee huomioida hulevesien käsittelyssä. 25

26 Hulevesien viivytyksen toimintaperiaate. (Hulevesiselvitys 2018) Esimerkki Uponor hulevesikasetista (Uponorhulevesikasetit ja -tunnelit suunnittelu- ja asennusohje 2012) Vaikutukset tulvariskien hallintaan Kaavan laadinnan yhteydessä on laadittu vesistötulvariskiselvitys, joka on tämän selostuksen liitteenä (Liite 5). Suunnittelualueen maankäytön tulevista muutoksista aiheutuvat vesistötulvariskit ovat olemattomat. Vantaanjoen tulvariskitarkastelujen perusteella Vantaanjoen vedenpinnan kerran 250 vuodessa toistuva tulvakorkeus suunnittelualueen kohdalla on noin N Suunnittelualueen vesistötulvariski ja tulvan aiheuttamia riskejä korttelin rakennuksille ja toiminnoille voidaan estää tehokkaasti rakentamalla tontti riittävän korkealle tulvakorkeuden yläpuolelle. Tontin korkeustason pitää olla rakennusten kohdalla vähintään N Vantaanjoen rumpujen suurentaminen Riihimäen keskusta-alueella on harkinnassa. Ne sijaitsevat suunnittelualueeseen nähden ylävirtaan päin. Rumpujen kasvattaminen saattaa nostaa tulvakorkeutta suunnittelualueella. Paikallisiin suunnittelualueella esiintyviin hulevesitulvariskeihin varaudutaan varmistamalla riittävät tulvareitit ja rumpujen koot, jotta vesi ei patoudu suunnittelualueelle hulevesitulvatilanteessa. 26

27 Yleisten kaavamääräyksen mukaan tulva-alueen raja on arviolta noin m. Tulvavahingoille ja kosteudelle alttiiden rakennusosien tulee olla vihintään alimman rakentamiskorkeuden m tasolla (N2000). Vaikutukset virkistykseen Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutuksia virkistykseen. Palomiehenpuiston itäosa on osoitettu kaavassa puistoalueena (VP) Muut vaikutukset Melu Kaavan mahdollistama vähittäiskaupan suurmyymälä tuottaa liikenneselvityksen 2018 mukaan noin ajoneuvon lisäyksen vuorokauden liikennemääriin. Tämä tulee osaltaan tuottamaan jonkin verran liikennemelua. Liikennemäärät etelänsuunnasta kasvavat liikenneselvityksen mukaan noin 60 % nykymäärästä. Tämä tarkoittaa arviolta 1-2 db melutason voimistumista Etelän Viertotien läheisyyteen sijoittuvan asutuksen kohdalla. Tämän myötä uusia asuinrakennuksia ei kuitenkaan altistu yli 55 db päivämelualueelle. Nykyiset pientalot Etelän Viertotien länsipuolella rajautuvat 55 db:n melualueen rajalle, mutta niiden piha-alueilla melutaso on alle 50 db. Olemassa olevien asuinrakennuksien sisätiloihin tai niiden piha-alueille ei aiheudu liikennemäärän kasvamisen myötä ohjearvot ylittävää melua lukuun ottamatta muutamaa ulko-oleskelualuetta, jossa melun ohjearvot ylittyvät jo nykytilanteessa. Meluselvitys Riihimäki 2019 (Ramboll), päivämelutaso nykytilanteessa. 27

28 Vaikutukset asumiseen ja lapsiin Kaavamuutoksella ei muodostu asumista eikä sillä ole vaikutuksia asumiseen tai lapsiin. Tekniseen huoltoon Kaava-alueen tekninen huolto tukeutuu lähialueella oleviin vesi-, viemäri- ja sähkönjakeluverkostoihin. Kaava-alueella kulkevat lämpö- ja kaasulinjat on osoitettu asemakaavakartalla. Työpaikkoihin, elinkeinotoimintaa, kunnallistalouteen, yrityksiin Uuden Lidlin rakentaminen tuo alueelle työpaikkoja. Tällä kaavamuutoksella parannetaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, kun rakentamattomalle teollisuus- ja varastoalueelle sijoittuu kaupan rakentamista. Alueen toteutumisen myötä alueen kaupallisten palvelujen saatavuus paranee. 5.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaava-alueen halki kulkevan Etelän Viertotien ja kaava-alueen pohjoispuolella kulkevan Kulmalan puistokadun liikenne on suurin ympäristöön melua aiheuttava tekijä. Rakennusaikana rakentamisesta aiheutuvat ympäristön häiriötekijät voivat olla hetkellisesti merkittäviä kaavamuutosalueen ympäristön asukkaille. Rakentamisvaiheessa tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon melu, lika ja tärinä. 5.7 KAAVAMERKINNNÄT JA MÄÄRÄYKSET Asemakaavakartta ja -määräykset ovat tämän selostuksen liitteenä (Liite 2). 5.8 NIMISTÖ Kaavamuutoksella ei muodostu tarpeita uudelle nimistölle. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Asemakaavan lisäksi toteuttamista ohjaavat yleiset rakentamismääräysohjeet ja Riihimäen kaupungin rakennusjärjestys. Kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Kaavan laadinnan yhteydessä on laadittu tontinkäyttösuunnitelma, joka on tämän selostuksen liitteenä (Liite 6). 6.2 TOTEUTTAMINEN Kaavan toteuttamisesta vastaa Lidl. Asemakaava voidaan toteuttaa kaavan saatua lainvoiman. Maaperä on puhdistettava rakentamisen yhteydessä Hämeen Ely-keskuksen edellyttämällä tavalla ja edellyttämään tasoon. Maaperän kunnostustarpeen ja -laajuuden 28

29 selvittämiseksi tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia, jotka voidaan toteuttaa maansiirtotöiden yhteydessä. Esimerkiksi maavallin alapuolisen maaperän tilanne on selvitettävä sen jälkeen kun päällä oleva maavalli on poistettu. Maaperän kunnostuksesta on tehtävä pima -ilmoitus Hämeen Ely-keskukselle hyvissä ajoin ennen kunnostustoimiin ryhtymistä. Ilmoitukseen tulee liittää riskitarkastelu ja kunnostussuunnitelma. Riskitarkastelussa on huomioitava läheinen Vantaanjokeen laskeva oja. Ylijäämämaiden käsittelyssä tulee huomioida, ettei pilaantuneita maa-aineksia saa viedä puhtaan maan kaatopaikalle. Maa-aineksen pölyäminen on estettävä tehokkaasti maansiirtotöiden yhteydessä Hulevesien hallintaratkaisut tulee toteuttaa viivyttävinä ja puhdistavina rakenteina. Maaperän orsiveden korkeus tulee selvittää ja ottaa huomioon hulevesiratkaisun suunnittelussa ja toteutuksessa. Vantaanjoen läheisyyden vuoksi hulevesirakenteet on toteutettava mahdollisimman pian heti rakentamisen alkuvaiheessa. Alueella on Elisa Oyj:n tietoliikennekaapeleita joiden olemassaolo tarvitsee alueella toimijoiden tiedostaa ja huolehtia niiden riittävästä suojauksesta. Mikäli kaapeleita joudutaan siirtämään pitää siirron tarvitsijan olla hyvissä ajoin yhteydessä Elisaan ja tilata ao. siirto. 29

30 7. KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET Lidl Suomi Ky: Katariina Paunu Niko Rinne Toni Koskinen Ramboll Finland Oy: Tuuli Tolonen Niina Ahlfors Tiina Heikkilä Riikka Salli Ilkka Taipale Anni Salila liikepaikkapäällikkö rakennuttamisen projektipäällikkö kiinteistöpäällikkö kaavasuunnittelija kaavoitusarkkitehti kaavasuunnittelija liikennesuunnittelun projektipäällikkö hulevesisuunnittelun projektipäällikkö hulevesisuunnittelija Riihimäen kaupunki: Anniina Korkeamäki Raija Niemi Jari Jokivuo Elisa Lintukangas Otto Mäkelä Heikki Pitkänen Tuula Aittola Aili Tuppurainen Anna-Maija Jämsen Elina Mäenpää Jenni Lehtonen Sirpa Aulio Ari Vettenterä Werner Franzén Elmeri Vähänen Kimmo Haapanen vt kaavoituspäällikkö kaavoituspäällikkö kaavoitusarkkitehti kaavasuunnittelija kaavasuunnittelija kaavasuunnittelija kaavasuunnittelija suunnitteluinsinööri liikennesuunnittelija ympäristöjohtaja vs ympäristöjohtaja vesihuoltoinsinööri kaupungingeodeetti maankäyttöinsinööri toimitusinsinööri kartoittaja Riihimäellä Kaupunkisuunnittelun vastuualue Anniina Korkeamäki vt. kaavoituspäällikkö Jari Jokivuo kaavoitusarkkitehti 30

31 8. SEURANTALOMAKE Asemakaavan seurantalomake on kaavaselostuksen liitteenä (Liite 8). 31