Transkriptio

1 Sivu 1/14 TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE Koulun tiedot Koulu: Koulumuoto: Opetuskieli: Koulupiiri: Koulun yhteystiedot Koulun nimi: Sipoonlahden koulu Osoite: Neiti Miilin tie Söderkulla Puhelin: (koulusihteeri) Rehtorin yhteystiedot: Nimi: Jorma Joki-Korpela Puhelin: Sähköposti: jorma.joki-korpela@sipoo.fi Sipoonlahden koulu toimii kahdessa toimipisteessä: Esiopetus ja vuosiluokkien 1-2 perusopetus järjestetään Opintien toimipisteessä Osoite: Opintie Söderkulla Vuosiluokkien 3-9 perusopetus järjestetään Neiti Miilin tien toimipisteessä Osoite: Neiti Miilin tie Söderkulla Oppilasmäärä Opiskelijamäärät eriteltynä luokittain: Perusopetuksessa yhteensä 538 oppilasta. Esiopetuksessa 54 lasta. 1A 23 1B 20 1C 22 2A 18 2B 18 2C 17 3A 17 3B 21 3C 19 4A 18 4B 17 4C 17 5A 22

2 Sivu 2/14 5B 23 5C 23 6A 22 6B 20 6C 22 7A 20 7B 19 7C 20 8A 20 8B 18 9A 24 9B 22 Pienlk Pienlk Pienlk Jopo Yhteensä 538 Koulun tuntikehys Esiopetus: tuntia/lukuvuosi Perusopetus: Lukuvuodelle opetukseen annettu kokonaistuntimäärä: 932 tuntia/viikko, josta käytetään - yleisopetukseen 775 tuntia/viikko (sisältää myös luokanvalvojatunnit ja tukiopetuksen) - erityisopetukseen 143 tuntia/viikko - muut tunnit (erityistehtävät, demot, jne.): 14 Koulunkäynninohjaajatunnit: Vakinaiset koulunkäynninohjaajat: 80 tuntia/viikko Kouluohjaaja 38,25 tuntia Määräaikaiset koulunkäynninohjaajat: tuntimäärä ei vielä tiedossa Koulun henkilökunta Henkilökunta Esiopetus: Baarman Hanna, lastenhoitaja Horppu Tiina, lastentarhanopettaja Höglund Kaisa, lastentarhanopettaja Ketola Kristiina, lastenhoitaja Koivunen-Rosenström Lila, lastenhoitaja

3 Sivu 3/14 Kosonen Riitta-Kaisa, lastentarhanopettaja Lunden Jaana, lastentarhanopettaja Saarinen Henna, lastenhoitaja??? lastentarhanopettaja, avoin toimi, johon on haettu täyttölupa Kuusela Marika, henkilökohtainen avustaja Räsänen Anne, ryhmäavustaja 2 pv/viikko Perusopetus Opettajat: Ahola-Kinnunen Eeva, luokanopettaja (6B-luokka) Alanne Outi, luokanopettaja (1C) Aro Anu, luokanopettaja (1A) Andtsjö Johanna, aineenopettaja (englanti ja ruotsi). Toimii Minna Kortelaisen sijaisena syyslukukauden ajan. Elomaa Milja, päätoiminen tuntiopettaja/joustava perusopetus (JOPO) Grönman Anna, luokanopettaja (5C) Haara Annukka, luokanopettaja (2A) Harri Riina, luokanopettaja (4B) Huhtakallio Jani, aineenopettaja (tekninen käsityö) Holttinen Salla, erityisopettaja (lisäksi saksan kielen opetus) Hypén Karri, luokanopettaja (3B) Kanerva Pasi, luokanopettaja (1B) Kantonen Marianne, sivutoiminen tuntiopettaja(ortodoksiuskonto) Karjalainen Ritva, erityisopettaja Karttunen Anna-Maija, luokanopettaja (6C), virkavapaalla, sijaisena Annele Rantavuori Kemppainen Jaana, luokanopettaja (3A) Kylmälä Marko, aineenopettaja (fysiikka, kemia, matematiikka) Lainas Pipsa, aineenopettaja (äidinkieli ja kirjallisuus) Leino Helena, luokanopettaja (6A) Luomaniemi Mervi, luokanopettaja (5B) Maristo Heli, päätoiminen tuntiopettaja (kuvataide) Metsärinne Satuminna, luokanopettaja (3C) Mäntyniemi Kati, aineenopettaja (biologia, maantieto) Niemiaho Maisa, luokanopettaja (2B) Nieminen Kaisa, luokanopettaja (4C) Peltonen Mia, aineenopettaja (kotitalous) Pohjalainen Tarja, päätoiminen tuntiopettaja (tekstiilikäsityö) Pomell Katja, luokanopettaja (4A) Puistolahti Miia, erityisluokanopettaja Rantavuori Annele, luokanopettaja (6C) Saarinen Petri, päätoiminen tuntiopettaja (liikunta, terveystieto) Sabelström Hanna-Leena, erityisluokanopettaja Sihvonen Niina, luokanopettaja (2C) Tikkanen Raija, opinto-ohjaaja Torro Mikko, aineenopettaja (historia, yhteiskuntaoppi) Vainionpää Minna, aineenopettaja (englanti, ruotsi, ranska) Vihtari Anna-Leena (5A), virkavapaalla syyslukukauden. Sijaista ei ole vielä valittu. Virtanen Anna, aineenopettaja (fysiikka, kemia, matematiikka) Wetherill Sanna, erityisluokanopettaja Österholm Marja, erityisopettaja Muu henkilöstö: Joki-Korpela Jorma, rehtori

4 Sivu 4/14 Luomanen Tiina, apulaisrehtori Eskolin Kirsi, koulunkäynnin-/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Forsblom Lotta, koulunkäynnin-/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Haapaniemi Petja, vahtimestari/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Hyvärinen Minna, koulusihteeri 2 pv/viikko, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja 2 pv/viikko sekä koordinaattori 1 pv/viikko Jaatinen Camilla, koulusihteeri 3 pv/viikko, koulutoimen oppilashallinto-ohjelmien pääkäyttäjä 2 pv/viikko Kautto Riina, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja, virkavapaalla. Sijaisena Pia Pihl. Kettumäki Teea, kouluohjaaja/joustava perusopetus (JOPO) Mertsalmi Kati, koulunkäynnin-/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Oksman Tuomo, koulunkäynnin ohjaaja Packalén Pia, koulunkäynnin-/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Plattonen Anna-Liisa, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Rantavuori Mari, iltapäivätoiminnan ohjaaja, työaika 8 tuntia/viikko Telemachou Jaana, koulunkäynnin-/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Taipale Paula, kirjastovirkailija??? oppilaitosisäntä/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja, avoin toimi, johon ei vielä ole valittu henkilöä Oppilashuoltohenkilöstö: Salmela Anne, johtava koulupsykologi Mielonen Heidi, koulupsykologi Valtonen Pia, koulukuraattori Grannas Anne, kouluterveydenhoitaja. Koulun työajat Lukuvuoden työ- ja loma-ajat Koulupäiviä koko lukuvuonna yhteensä 189. Jaksot: 1. jakso jakso Syyslukukausi: Syysloma Kevätlukukausi: Hiihtoloma Vapaapäivä pe Koulu haluaa poiketa kunnan päättämistä työpäivistä: Mahdollinen poikkeaminen päätetään myöhemmin. Syy ja kustannusvaikutus: Koulun päivittäiset työajat

5 Sivu 5/14 OPINTIEN TOIMIPISTEEN PÄIVITTÄISET TYÖAJAT Esiopetus: Päivittäin klo kaikkina koulupäivinä. Lisäksi esiopetukseen liittyvä päivähoito klo 7.00 (tarvittaessa klo 6.30) ja klo Perusopetus/vuosiluokat 1-2: Maanantai, tiistai, keskiviikko ja perjantai Oppitunti/ Aika ja kesto välitunti 1. tunti min välitunti min 2. tunti min ruokailu min 3. tunti min 4. tunti min välitunti min 5. tunti min Torstai Oppitunti/ Aika ja kesto välitunti 1. tunti min välitunti min 2. tunti min 3. tunti min ruokailu min 4. tunti min välitunti min 5. tunti min Aamu- ja iltapäivätoiminta: Kaikkina koulupäivinä klo ja klo Kesäkuussa 2016 ajalla (mahdollisesti 1.7. saakka) päivittäin klo Elokuussa lähtien lukuvuoden koulutyön alkamiseen asti. NEITI MIILINTIEN TOIMIPISTEEN PÄIVITTÄISET TYÖAJAT Perusopetus: Vuosiluokat 3-6 Oppitunti/ Aika ja kesto välitunti 1. tunti min välitunti min 2. tunti min välitunti min 3. tunti min ruokailu min 4.tunti min välitunti min 5. tunti min välitunti min

6 Sivu 6/14 6. tunti min 7. tunti min Mikäli 5. ja 6. tunti pidetään kaksoistuntina, voi opetus päättyä jo klo Mikäli on tarve pitää 15 minuutin välitunti 6. ja 7. oppitunnin välillä, päättyy 7. tunti klo Vuosiluokat 7-9 Oppitunti/ Aika ja kesto välitunti tunti min välitunti min tunti min ruokailu min 5. tunti min välitunti min tunti min Mikäli 5. ja 6. tunti pidetään kaksoistuntina, voi opetus päättyä jo klo Mikäli on tarve pitää 15 minuutin välitunti 6. ja 7. oppitunnin välillä, päättyy 7. tunti klo Oppilaiden koulukuljetukset huomioidaan mahdollisen välitunnin järjestämisessä. Aamu- ja iltapäivätoiminta Päivittäin klo ja klo Syyslukukausi: Taksvärkkipäivänä osa oppilaista suorittaa korvaavaa työpäivää koulun ulkopuolella erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti. Niillä oppilailla, jotka eivät taksvärkkityöhön osallistu, koulupäivä päättyy viimeistään klo Henkilökunnan joulukahvitilaisuus järjestetään syyslukukauden viimeisen kouluviikon aikana. Päivämäärä tarkennetaan myöhemmin. Oppilaiden koulupäivä päättyy joko tai Joulujuhla järjestetään sekä Opintien toimipisteessä että Neiti Miilintien toimipisteessä. Juhlien ajankohta päätetään myöhemmin. Kevätlukukausi: Opettajien ja mahdollisuuksien mukaan myös muun henkilöstön virkistysiltapäivä järjestetään kevätlukukaudella. Päivämäärät tarkennetaan myöhemmin. Oppilaiden koulupäivä päättyy viimeistään klo Vappua edeltävänä perjantaina vietetään toimintapäivää. Tällöin koulu päättyy vuosiluokilla 1-6 klo ja vuosiluokilla 7-9 joko klo tai klo Koulun liikuntapäivää vietetään yhtenä koulupäivänä toukokuussa Oppilaiden koulupäivä päättyy klo tai Perjantaina järjestetään iltapäivällä henkilökunnan kevätkahvitilaisuus. Oppilaiden koulupäivä päättyy joko tai Lauantaina järjestetään kevätjuhlat molemmissa toimipisteissä. Opintien toimipisteen juhla alkaa klo 8.00 ja Neiti Miilintien toimipisteen juhla klo Työelämään tutustumiseen liittyvistä TET-jaksoista on erillinen selvitys kohdassa Koulun ulkopuolinen opetus. Opintoretkien, leirikoulujen sekä erilaisten liikunta- ym. tapahtumien ja koulujen urheilukilpailujen aikana oppilaan työpäivä poikkeaa lukujärjestyksen mukaisesta

7 Sivu 7/14 työpäivästä sekä sisällöllisesti että toisinaan myös ajallisesti. Työjärjestyksistä poikkeavista päivistä tiedotetaan oppilaille ja huoltajille hyvissä ajoin etukäteen. Kuljetusta odottaville oppilalle tarjotaan mahdollisuus osallistua koulussa valvottuun toimintaan. Sipoon kunnan sivistysosaston sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet vuodelle 2015 Strateginen / Sitova tavoite - Asiakaslähtöiset, hyvinvointia ja terveyttä edistävät kuntapalvelut / Itseoppivan asiantuntija-organisaation tavoitetila - Jatkuva parantaminen / Kehityspolku tavoitetilaan - Talouden kattilankansiperiaate / vaihe 1: valtuuston linjausten mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen - Talouden kattilankansiperiaate / vaihe 2: päätöksenteon valmistelu ja toteuttaminen Toimenpide - Tulosyksiköiden konkreettiset tavoitteet on määritelty ja ne toteutuvat. - Sivistysosaston jokaisella tulosyksiköllä tulee olla vähintään yksi käynnistynyt projekti kohti määriteltyä tavoitetta. - Toteutetaan kunnanvaltuuston syyskuussa 2014 hyväksymät säästötoimenpiteet (liite). - Sivistysosaston hallintoa ja organisaatiota tarkastellaan. Mittari - Vuoden 2015 tavoitteet ovat toteutuneet suunnitellusti. - Sivistysosaston jokaisella tulosyksiköllä tulee olla vähintään yksi käynnistynyt projekti kohti määriteltyä tavoitetta. - Säästötoimenpiteet ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. - Hallinnollisen henkilökunnan toimenkuvat on tarkistettu. Koulun painopisteet ja tavoitteet Koulun omat painopistealueet ja niiden toteutus Sipoonlahden koulun toimintakulttuurin kehittäminen Osana OPS 2014 työtä ja valmistautumista uuden opetussuunnitelman käyttöönottoon Sipoonlahden koulussa painotetaan lv toimintakulttuurin kehittämistä. Painopisteinä ovat yhteisöllisyyden rakentaminen ja uudenlaiset joustavat opetusjärjestelyt mm. koulupudokkuuden ehkäisemiseksi. Yhteisöllisyyden rakentamisessa lähtökohtana ovat Sipoon kunnan arvot ja toimintaperiaatteet; avoimuus, palvelualttius ja kekseliäisyys sekä koulun sovitut toimintaperiaatteet: arvostus, kunnioitus, kiitollisuus, toivo, myötätunto ja anteeksianto. Toimintaperiaatteiden jalkautumista tuetaan mm. seuraavilla toimilla: yhteiset toimintaperiaatteet koko yhteisölle ja niihin sitoutuminen yhteisöllisyyden lähtökohtana kunnan ja koulun toimintaperiaatteista keskusteleminen ja niiden ottaminen arjessa

8 Sivu 8/14 käyttöön niin aikuisten kuin oppilaidenkin toiminnassa jaettu johtajuus, jossa toiminnan lähtökohtana on Sipoon kunnan esimiesten johtajuuslupauksen periaatteet fokusoiminen jokapäiväisen työn iloon ja toiminnan hyvään ilmapiiriin Syrjäytymisen ja koulupudokkuuden ehkäisemiseen keskittyvä Sipoon kunnan pilottihanke Sändis on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahoituksella toteutettavaa kehittämistyötä. Lähtökohtaisena ajatuksena on, että Sipoonlahden koulu on kaikkien lasten ja nuorten koulu. Koulun kynnystä pyritään madaltamaan siten, että kaikki oppilaat haluaisivat kouluun tulla ja kokisivat koulunkäynnin mielekkääksi. Esiopetuksen toteutus Esiopetusta toteutetaan Sipoon suomenkielisen esiopetussuunnitelman mukaisesti. Syksyllä yhteistyössä vanhempien kanssa jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen lapsen esiopetuksen opetussuunnitelma. Keväällä toteutunutta suunnitelmaa arvioidaan kolmikantakeskustelussa, jossa käytetään välineenä myös lapsen itsearviointia. Lapsesta lähtevä leikki on olennainen osa esiopetuksen toimintaa. Esiopetusryhmät muodostetaan siten, että lasten toiminta oppimisympäristössä mahdollistuu ja he oppivat toimimaan yhteistyössä toistensa kanssa. Käytämme sosiaalista kehitystä ja tunnetaitoja tukevaa Askeleittain -opetusohjelmaa sosio-emotionaalisten taitojen opettamiseen ja tukemiseen. Lapsilla on omat kotiluokat, kotiluokkia on kolme (15 lasta, 19 lasta ja 19 lasta). Lapset toimivat esiopetusaikana erilaisissa ryhmissä mm. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö luokkien kanssa ja Metsämörriretkillä. Lapset jaetaan ryhmiin "yli" kotiluokkarajojen. Nivelvaihetta kehitetään varhaiskasvatuksesta esiopetukseen yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja erityisopettajan kanssa. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja käy säännöllisesti syyslukukauden aikana seuraamassa lasten sopeutumista esiopetukseen ja tarvittaessa konsultoimme häntä lasten asioissa. Päivähoidon henkilökunnan kanssa pidetään kaksi palaveria toimintakaudella, joissa käydään palautekeskustelua edellisen kevään tutustumiskäynneistä ja siirtopalavereista. Suunnittelemme myös tulevan kauden yhteistyötä. Koulun laaja-alainen erityisopettaja työskentelee esiopetusikäisten lasten kanssa 5 oppituntia / viikossa. Lisäksi koulupsykologi, -terveydenhoitaja ja kuraattori toimivat yhteistyössä esiopetuksen kanssa. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö toteutetaan projektipäivinä ja ystävyysluokka toimintana. Teemme yhteistyötä ruotsinkielisen esiopetuksen (Söderkulla skola) kanssa. Suunnittelemme ja toteutamme vierailuja toistemme luona ja yhteisiä projekteja lukuvuoden aikana. Lisäksi muita yhteistyö tahoja ovat seurakunta, kirjasto, Porvoon musiikkiopisto, paikalliset urheiluseurat ja partio. Esiopetuksessa sovelletaan Sipoon kunnan ympäristöohjelmaa mm. hyödyntämällä toiminnassa luonnonmateriaaleja ja käyttämällä askarteluissa kierrätysmateriaaleja. Yksikössämme kiinnitetään erityistä huomiota jätteiden kierrätykseen. Metsämörriretkillä lapset saavat luontokokemuksia tutuilla retkipaikoilla. Keväällä järjestetään koko koulun ympäristön siivoustalkoot. Esiopetuksen koko henkilökunta osallistuu toiminnan suunnitteluun ja arviointiin säännöllisissä iltapalavereissa. Lisäksi pidämme viikoittain esiopetustiimin ja kotiluokkien kokouksia. Henkilökunnasta vähintään yksi osallistuu Opintien tiimikokouksiin ja koko koulun henkilöstökokouksiin. Esimies järjestää mahdollisuuden kehityskeskusteluun. Keväällä järjestämme vanhemmille arviointikyselyn. Kyselyn pohjalta henkilökunta arvioi omaa toimintaa ja suunnittelee tulevaa toimintakautta. Osallistumme mahdolliseen yhteiseen lauantai koulupäivään toimintakauden aikana. Vierailemme toimintakauden aikana erilaisissa kulttuuri- ja taidetapahtumissa. Keväällä teemme yhteisen kevätretken.

9 Sivu 9/14 Kunnan asettamat oppilashuollon painopistealueet "Lapsille ja nuorille turvallinen ja viihtyisä ympäristö on tärkeä". fyysinen ympäristö: miten koulurakennuksesta ja koulun tiloista saadaan viihtyisät ja turvalliset kanssaihmisten kohtaaminen, vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet: miten kouluyhteisön ihmisten välistä toimintaa kehitetään niin että koulussa on turvallista ja viihtyvyys kasvaa (oppilaiden keskinäiset suhteet, opettajien ja oppilaiden väliset suhteet, oppilaiden osallisuus) oma hyvinvointi (oppilaiden psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukeminen) Sipoonlahden koulussa lukuvuoden painopisteenä on yhteisöllisyys. Yhteisöllisyyttä pyritään kasvattamaan monin keinoin. Eräs menetelmistä koulun toimintakulttuurissa ovat luokkakokoukset, joiden tavoitteina ovat koko luokan yhteisöllinen kehittyminen sekä demokraattisen päätöksenteon oppiminen ja osallistuminen koko koulun toimintakulttuurin luomisessa ja kehittämisessä. Lukuvuoden alussa opetushenkilöstö perehdytetään luokkakokoustoimintaan. Jokainen opettaja ohjaa ryhmäänsä oppimaan luokkakokouskäytännöt. Luokkakokouksia pidetään noin kerran kuukaudessa ja vastuussa niistä ovat luokanvalvojat. Syyslukukauden alussa oppilaat valitsevat jokaisesta ryhmästään sisäisellä äänestyksellä koko koulun oppilaskunnan kaksi jäsentä. Nämä kaksi jäsentä toimivat puheenjohtajina luokkakokouksissa. He voivat myös siirtää puheenjohtajuuden halutessaan muillekin oppilaille. Luokkakokous Osallistava keskustelu Ideat, ehdotukset, vaikuttaminen Yhteiset sopimukset ja pelisäännöt Sitoutuminen koulunkäyntiin Ryhmäytyminen, hyvä me luokkahenki Taitojen harjoittelu OPPILAITTEN OPPIMISPROSESSI LUOKKAKOKOUSTEN YHTEYDESSÄ: ASETETAAN TAVOITTEET SUUNNITELLAAN TOTEUTETAAN ARVIOIDAAN Aiheina luokan ja koulun yhteiset asiat: Aiheet voivat tulla oppilaskunnan hallituksen kokouksesta tai nousta ryhmältä itseltään. Luokan hyvinvointi Oppiminen tunneilla, läksyt, oppimismenetelmät Oppimisen tukimuodot luokassa ja koulussa

10 Sivu 10/14 Välitunnit, oppimisympäristö Yhteiset tutustumiskäynnit, retket, talkoot Poissaolot (jos niitä ilmenee poikkeuksellisen paljon) Yhteistyö koteihin Organisointi: Puheenjohtaja, sihteeri ja assistentti (kiertävät) Pienryhmäkeskustelut: 3 4 oppilasta Kokemukset, mielipiteet kaikista ryhmistä Ryhmän mielipiteiden kertomisvuoro kiertää Ideat, ehdotukset Vaihtoehtojen pohdinta Päätös, miten käytäntöön Muistio Seuranta Kenelle tietoa (oppilaskunnan hallitus / opettajat )? Koulun ulkopuolella annettava opetus ja muu poikkeava toiminta Koulun ulkopuolella annettava opetus TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN, TET 7.lk Oppilas tutustuu yhden työpäivän ajan huoltajan, isovanhempien, naapurin tai muun perheelle läheisen henkilön työhön. Oppilas valitsee huoltajan kanssa sopivan päivän ajalla Oppilas seuraa työpaikan toimintaa ja aikuisten työtä ja voi osallistua sopiviin töihin. Oppilas haastattelee yhtä työpaikan työntekijää. 8.lk Oppilas on viisi päivää tutustumassa työelämään ajalla tai aakkosittain puolet luokasta kerrallaan. Oppilas hankkii työpaikan itsenäisesti tai opinto-ohjaaja auttaa paikan löytymisessä. Ensisijaisesti työpaikkaa haetaan lähiseudulta. Oppilas pitää päiväkirjaa tutustumisjaksostaan ja haastattelee yhtä työntekijää. 9. lk Oppilas on 10 päivää tutustumassa työelämään ajalla tai Ensisijaisesti oppilas hankkii työpaikan itsenäisesti. Työpaikkaa valitessaan oppilaan oma kiinnostus alaan ja töihin voi auttaa myös omien koulutusvaihtoehtojen pohtimisessa. Oppilas pitää päiväkirjaa tekemistään töistä ja oppimistaan asioista. Kokemuksista keskustellaan oppiaineiden tunneilla ja oppilaanohjauksessa. Messin työharjoittelu Messi koostuu Jopo-luokan sekä vuosiluokkien 7-9 erityisopetuksen pienluokan oppilaista, yhteensä 18 oppilasta. Jopo-luokan oppilaille järjesteään työssäoppimisjaksoja, joiden kokonaismäärä tarkentuu syyslukukauden alkupuolella. Vuosiluokkien 7-9- erityisluokan

11 Sivu 11/14 oppilaille järjestetään oppilaskohtaisesti soveltuvin joko työelämään tutustumista tai työssäoppimista. LEIRIKOULUT, YÖKOULUT JA OPINTORETKET Yhtenä työmuotona sekä esiopetuksessa että perusopetuksessa sovelletaan opintoretkiä. Retket ovat työsuunnitelman mukaista koulun toimintaa, jos retkestä on laadittu etukäteen retkisuunnitelma, jonka rehtori on hyväksynyt ennen retken toteutusta. Myös ns. yökouluja on mahdollista järjestää. Tällöin luokka kokoontuu opettajansa johdolla koululle esimerkiksi klo 18 ja toteuttaa illan aikana yökouluun suunniteltua toimintaa. Oppilaat jäävät opettajansa valvonnassa yöpymään kouluun. Opettajan lisäksi koululla täytyy yöpyä vähintään yksi muu aikuinen, joka auttaa opettajaa oppilaiden toiminnan ohjaamisessa ja valvonnassa. Yökoulut ovat työsuunnitelman mukaista koulun toimintaa, jos yökoulusta on laadittu etukäteen suunnitelma, jonka rehtori on hyväksynyt ennen yökoulun toteutusta. Perusopetuksessa yhtenä työmuotona sovelletaan leirikoulua. Leirikoulut ovat työsuunnitelman mukaista koulun toimintaa, jos leirikoulusta on laadittu etukäteen leirikoulusuunnitelma, jonka rehtori on hyväksynyt ennen leirikoulun toteutusta. Muutamilla luokilla on jo alustavia suunnitelmia leirikoulun järjestämisestä. Leirikoulujen ajankohdat ja muut tiedot tarkentuvat vasta lukuvuoden aikana. Kun kaikki tarpeelliset leirikoulua koskevat tiedot on olemassa, laatii leirikoulusta vastaava opettaja leirikoulusuunnitelman. Leirikoulu on hyväksytty koulun toiminnaksi mikäli rehtori/apulaisrehtori on hyväksynyt leirikoulusuunnitelman. TAKSVÄRKKIPÄIVÄ Nuorelta nuorelle Taksvärkki-päivä on yksi kouluvuoden kohokohdista. Taksvärkki-keräyksessä päivän palkka lahjoitetaan Taksvärkki ry:lle, joka projekteillaan edistää lasten ja nuorten oloja kehitysmaissa. Näin suomalaiset koululaiset ja opiskelijat auttavat ikäisiään nuoria maailman köyhimmissä maissa. Samalla nuoret pääsevät tutustumaan työelämään. Taksvärkkipäivä järjestetään Taksvärkkipäivään osallistuminen on vapaaehtoista. Niillä oppilailla, jotka eivät varsinaiseen taksvärkkiin osallistu, koulupäivä päättyy viimeistään klo Aamu- ja iltapäivätoiminta Koulu järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa kaikkina koulupäivinä sekä lisäksi koulun kesäloman aikana ja lähtien lukuvuoden koulutyön alkamiseen saakka. Kesällä järjestettävästä toiminnasta käytämme nimitystä kesätoiminta. Aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä kesätoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista ja kaikilla koulumme oppilailla on halutessaan mahdollisuus osallistua toimintaan. Perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille ja erityisopetukseen siirretyille oppilaille vuosiluokasta riippumatta. Muille oppilaille järjestettävä aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kesätoiminta kokonaisuudessaan on ns. muuta koulun järjestämää aamu- ja iltapäivätoimintaa, joka järjestetään samojen periaatteiden mukaan, kuin varsinainen lakisääteinenkin toiminta.

12 Sivu 12/14 Perusopetuslain mukainen iltapäivätoiminta rahoitetaan kokonaan kunnan kautta saatavalla, valtion myöntämällä avustuksella sekä vanhemmilta perittävällä osallistumismaksulla. Aamutoiminta sekä muu iltapäivätoiminta ja kesätoiminta rahoitetaan vanhemmilta perittävillä osallistumismaksuilla. Lakisääteisen iltapäivätoiminnan maksut muuttuivat koko kunnassa Kyseisestä päivästä alkaen osallistumispäivien määrä ei vaikuta maksuun, vaan maksu määräytyy päivittäisen tuntimäärän mukaan. Maksut ovat enintään 3 h/päivä osalta 60 /kk ja yli 3 h/päivä osalta 100 /kk. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuu yhteensä 208 oppilasta. Osallistuminen toiminnoittain jakaantuu seuraavasti: Opintien toimipisteessä iltapäivätoimintaan osallistuu 120 lasta, joista osa on Leppätien koulun oppilaita. Neiti Miilin tien toimipisteessä iltapäivätoimintaan osallistuu 79 vuosiluokkien 3-6 oppilasta, joista myös osa on Leppätien koulun oppilaita. Aamutoimintaan osallistuu yhteensä 116 oppilasta, Opintien toimipisteessä 73 ja Neiti Miilin tien toimipisteessä 43 oppilasta. Oppilaista yhdeksän osallistuu pelkästään aamutoimintaan. Opintien toimipisteen aamutoimintaan osallistuu myös Söderkulla skolan oppilaita. Aamutoimintaa järjestetään koulun molemmissa toimipisteissä kaikkina koulupäivinä klo , poikkeuksena mahdolliset lauantaikoulupäivät. Myös iltapäivätoimintaa järjestetään kaikkina koulupäivinä molemmissa toimipisteissä klo , poikkeuksena mahdolliset lauantaikoulupäivät. Opintien toimipisteessä lasten on mahdollista syödä aamutoiminnan yhteydessä aamupala. Molemmissa toimipisteissä syödään iltapäivätoiminnassa välipala. Välipalan ajankohta määräytyy koulupäivän päättymisen mukaan. Välipalan järjestelyistä huolehtii koulun keittiö. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajina toimivat koulun henkilökuntaan kuuluvat aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat, joista osa toimii myös koulunkäynninohjaajina. Lähes kaikki ohjaajat ovat vakinaisessa työsuhteessa. Iltapäivätoiminnan yhteydessä järjestetään oppilaille mahdollisuus halutessaan osallistua laajaan harrastekerhotoimintaan. Kerhojen ohjaajina toimivat aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat tai koulun opettajat. Osa harrastustoiminnasta toteutetaan koulun yhteistyökumppaneiden toimesta. Erityisesti Porvoonseudun musiikkiopisto tarjoaa harrastusmahdollisuuksia iltapäivätoiminnan aikana. Harrastustoiminta on osa iltapäivätoimintaa, mutta toiminnan tärkein tehtävä on tarjota lapsille turvallinen paikka, jossa viettää aikaa ennen ja jälkeen koulunpäivän oman ikäistensä lasten seurassa ja aikuisen valvonnassa. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään aamu- ja iltapäivätoiminnan valtakunnallisten perusteiden sekä Sipoon kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman mukaisesti. Kerhotoiminta Sipoonlahden koulun molemmissa toimipisteissä tullaan järjestämään kerhotoimintaa mikäli hankerahoitusta kerhotoimintaan koululle myönnetään. Kerhotoiminan järjestäminen riippuu täysin kyseisen rahoituksen saamisesta. Kun rahoituksesta ei ole vielä tietoa, päätetään kerhotoiminnasta yksityiskohtaisesti vasta lukuvuoden koulutyön alettua. Koulun projektit ja hankkeet Projekti 1 Sändis, kaikkien lasten ja nuorten koulu Sipoonlahden koulussa toteutetaan lv pilottihanke, joka on osa Sipoon kunnan Opetus- ja kulttuuriministeriön saamaa hankerahoitukseen pohjautuvaa toimintakulttuurin ja vaativan erityisen tuen kehittämistoimintaa.

13 Sivu 13/14 Pilotti kulkee nimiellä Sändis. Tavoitteena on järjestää koulun toimintaa siten, että kaikki oppilaat kokisivat olevansa tervetulleita ja saisivat opintojaan edistetyksi ja perusopetuksen oppimäärän suoritetuksi sekä voisivat edetä yksilöllisesti koulupolullaan omien edellytystensä mukaisesti. Pilotin alkuvaiheessa kohteena ovat syrjäytymis- ja koulupudokasvaarassa olevat oppilaat, joilla on tai on ollut paljon poissaoloja ja / tai muita indikaattoreita (oppimisvaikeudet, sos.em. vaikeudet, kuten koulupelko, masennus jne.), jotka ennakoivat mahdollista syrjäytymistä tai koulupudokkuutta. Jatkossa hanketta on tarkoitus laajentaa mahdollisuuksien mukaan koskemaan laajempaa oppilasjoukkoa, joille yksilölliset ratkaisut opetuksen järjestämisessä ovat erityisen tarpeellisia. Osana Sändis- pilottia käytetään tieto- ja viestintätekniikkaa (tvt/ict/digitalisaatio) mahdollisimman monipuolisesti sekä opetuksen monipuolisen järjestämisen näkökulmasta että oppilaan osallistamisen osalta. Tarkoitus on löytää uudenlaisia aktivointi- ja osallistumismenetelmiä, jotka lisäisivät oppilaiden motivaatiota, iloa ja vastuun ottamista omasta koulutyöstään. Pilottihankkeeseen pyritään yhdistämään yhteistyö mm. yritysten, poliittisten päättäjien, tutkimusja koulutustahojen sekä Sipoon suomenkielisen seurakunnan ja Sipoon kunnan muiden hallinnonalojen kanssa. Erasmus- kumppanuushanke Sipoonlahden koulu on hakenut osallisuutta Erasmus- kumppanuushankkeeseen Ruotsin, Islannin ja Iso- Britannian kanssa. Erasmus- hankkeen tavoitteet ovat hyvin yhteneväiset Sändis- pilotin kanssa. Tieto EU- rahoituksesta tulee myöhemmin. Hankkeista saatuja kokemuksia, osaamista ja tietoja käytetään Sipoon kunnan opetustoimen kehittämiseen kaikilla asteilla ja siitä tiedotetaan eri toimijoita säännöllisesti. Lisätietoja antaa apulaisrehtori Tiina Luomanen p / tiina.luomanen@sipoo.fi Projekti 2 Aine- ja luokkarajat ylittävä projekti: Aine-, luokka- ja ikärajat ylittävät kaksi päivää (to-pe) kerrallaan kestävät projektit toteutetaan niin syksyllä kuin keväällä. Ajankohdat tarkennetaan myöhemmin, karkeasti kuitenkin lokakuussa ja huhtikuussa. Tarkoitus: Opettajat: Yhdessä tekemällä opitaan tuntemaan paremmin kollegamme, oppimaan toisen työskentelytavoista ja saamme mahdollisesti uusia ajatuksia opetukseen. Samalla pystymme valmistautumaan uuden ops:n vaatimuksiin. Oppilaat: Oppia yhdistelemään jo opittuja asioita eri oppiaineiden välillä sekä ymmärtämään asioiden yhteydet oppiaineiden välillä ja kokoamaan niistä kokonaisuuksia. Oppilaat pääsevät yhdistelemään teoriaa ja käytäntöä. Oppilaat oppivat työskentelemään uusien oppilaiden ja opettajien kanssa, sekä oppivat tuntemaan koulun muita oppilaita paremmin. Käytäntö: Muodostamme opettajista kahden-kolmen hengen tiimejä opettajien omien toiveiden mukaan. Toivottavaa kuitenkin olisi, että ainakin toisessa projektissa olisi esim. luokanopettaja ja aineopettajat niin akateemisista kuin taito-taideaineista. Tiimit tekevät yhdessä oppilaiden kanssa yhteisen kahden päivän projektin liittäen yhteen eri oppiaineiden opetussuunnitelmassa mainittavia asioita sekä sekoittavat oppilaita eri luokilta. Opettajat saavat suunnitteluaikaa yhden työpäivän. Suunnittelupäivät mahdollistetaan oto-tunneilla/taksvärkkipäivällä. Projekti 3

14 Sivu 14/14 HSL:n kummikoulu-ohjelma Sipoonlahden koulu on valittu HSL:n kummikouluksi lukuvuodeksi Tarkoitus: Kummikouluvuoden aikana koulun oppilaiden joukosta valitaan iskuryhmä, joka laatii HSL:n asiantuntijan avustuksella koululle viisaan liikkumisen suunnitelman. Liikkumissuunnitelma sisältää käytännön keinoja ja tekoja ohjata lapsia ja nuoria turvalliseen, ekologiseen ja terveelliseen liikkumiseen. Liikkumissuunnitelman teko tukee opetussuunnitelman mukaista opetusta ja täydentää koulujen muita, esimerkiksi kestävän kehityksen suunnitelmia. Liikkumisvalinnoilla on myös merkitystä. Liikenne on toiseksi suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja Suomessa. HSL:n Kummikouluohjelman tavoitteena on koulumatkojen kulkutapavalintoihin vaikuttaminen ja sitä kautta ilmastonmuutoksen hillitseminen. Kulkutapavalinnoilla voidaan vaikuttaa myös terveyteen ja vireyteen: Koulumatkan kulkeminen jalan tai pyörällä tukee liikunnallista elämäntapaa ja kohentaa keskittymiskykyä oppitunneilla. Myös joukkoliikenteen käyttäjä ottaa päivittäin jopa 2000 askelta enemmän kuin autolla kulkeva. Käytäntö: Kummikouluohjelman alkutapaaminen on jo pidetty ja paikalla oli oppilaskunnan edustajia, koulun henkilökuntaa sekä hankkeen järjestäjien edustajia. Koulun oppilaat ja henkilökunta ovat myös vastanneet kyselyyn, jolla selvitettiin nykyisiä liikkumistapoja ja koulumatkojen olosuhteita. Kyselyn perusteella muodostetaan tavoitteet, joilla liikkumissuunnitelmaa lähdetään edistämään. Ohjelma etenee iskuryhmälle järjestettävien työpajojen kautta. Lisäksi HSL:n matkakummi vierailee koululla pitämässä liikkumisaiheisia oppitunteja. Lopputuloksena koululla on viisaan liikkumisen suunnitelma ja oppilaitos saa HSL:n Hyvä koulutie vie pitkälle! -merkin. Lisätietoa: Oppilaiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin suunnitelma Oikeus turvalliseen oppimisympäristöön Sipoon kouluissa suunnitelma (POL 29 ) Koulukohtainen suunnitelma on luettavissa koulujen omilta kotisivuilta. Linkki kotisivuille löytyy Wilman etusivulta.