Kalmun alueen luontoselvitys
|
|
- Anja Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kalmun alueen luontoselvitys Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy
2 1 SISÄLLYS: 1. JOHDANTO ALUEEN YLEISKUVAUS LUONNONSUOJELULAIN MUKAISET KOHTEET METSÄLAIN ERITYISEN TÄRKEÄT ELINYMPÄRISTÖT Epranoja Puro Taka-Kalmuntien itäpuolella Lehtolan länsipuolen puro Saranevaräme Kalliolantien länsipuolella VESILAKIKOHTEET MUUT KOHTEET Hiirenkallio Tuulenkaatoalue Tuomolasta itään Kalliolantien länsipuolen luonnonmetsä Kassoskivet KANTA-HÄMEEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN TILAN SEURANTAOHJELMA HANKKEEN KOHTEET Kassoskivenmaa Mahlamäki ja Kutinhaka UHANALAISET, SILMÄLLÄPIDETTÄVÄT JA EU:N LUONTO- JA LINTUDIREKTIIVEIHIN SISÄLTYVÄT LAJIT Liito-oravaesiintymät Epranoja, itä Epranoja, länsi Tuomolan tilan lounaispuolen metsä Lehtola Lepakkojen päiväpiilot LINNUSTO OSA-ALUEET PINTAVEDET KIRJALLISUUS LIITE 1. Arvokkaat kohdetyypit LIITE 2. Selvitysalueet LIITE 3. Arvokkaat luontokohteet ja lajihavainnot LIITE 4. Liito-oravareviirit LIITE 5. Osa-alueet LIITE 6. Valuma-alueet Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy Naavankaari 8 a Ilmarinen
3 2 1. JOHDANTO Riihimäen kaupungin tekninen virasto tilasi Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy:ltä luontoselvityksen Kalmun osayleiskaava-alueelta (merkitty liitteeseen 2). Selvityksen laativat FM Turkka Korvenpää ja FM Terhi Korvenpää. Työn tarkoituksena oli kartoittaa alueen luontoarvoja, ja arvioida niiden vaikutusta maankäyttöön. Työtä tullaan käyttämään osayleiskaavan pohjaselvityksenä. Selvityksessä kartoitettiin mahdolliset luonnonsuojelulain (N:o 1096/1996) 29 :n suojelemat luontotyypit, vesilain (N:o 264/1961) 15a ja 17a :ien mukaiset kohteet sekä metsälain (N:o 1093/1996) 10 :n tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (liite 1). Myös muut luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet, kuten perinnebiotoopit ja lepakoiden talvehtimispaikat ja päiväpiilot, inventoitiin. Lakien mukaisten luontokohteiden lisäksi etsittiin EU:n luontodirektiiviin sisältyviä lajeja sekä uhanalaisten ja silmälläpidettävien eliölajien esiintymiä. Selvityksen maastotyöt tehtiin kesä-elokuussa Kaava-alueen linnustoa ei kartoitettu, sillä maastotyöt voitiin aloittaa lintukartoituksen kannalta myöhään. Lisäksi Riihimäeltä on tehty vuosina arvokkaiden linnustoalueiden selvitys (Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ). Työssä merkittiin kuitenkin kartalle kaikki uhanalaisten, silmälläpidettävien, harvinaisten ja EU:n lintudirektiivin I-liitteeseen sisältyvien lintulajien reviirit. Selvitysalueelta erotettiin osa-alueita, joista esitetään lyhyt yleiskuvaus. Raportin liitteenä on karttoja (liitteet 3-6), joihin osa-alueet, liito-oravareviirit, arvokkaat luontokohteet, valuma-alueet ja huomionarvoiset lintu- ja kasvihavainnot on merkitty. 2. ALUEEN YLEISKUVAUS Valtaosa kaava-alueesta on metsämaata. Laajempia peltoja on koillisessa sekä kaava-alueen länsireunalla Hirvijärventien varrella. Tavallisin metsätyyppi on tuore kangas. Siellä täällä on myös lehtomaista kangasta sekä pienialaisia lehtoja lähinnä purojen varsilla. Epranojan varrella on monin paikoin kasvistoltaan edustavia kosteita lehtoja ja reheviä korpia. Maaston painanteisiin on paikoin muodostunut ohutturpeisia soistumia, joista eräät ovat melko reheviä. Monet soistuneet notkelmat ovat kuitenkin ojitusten vuoksi kuivuneet. Laajoja soita ei kaavaalueella ole. Erityisesti lännessä on runsaasti nuorta metsää ja hakkuuaukeita. Eniten varttunutta metsää on jäljellä Hiirenkallion itä- ja pohjoispuolella. Hiirenkallio on kaava-alueen ainoa merkittävän kokoinen kallio. Epranojan varrella Myllypakasta pohjoiseen on laidunta. Tätä kohdetta ei inventoitu tarkemmin, mutta sillä ei todennäköisesti kasva huomattavaa niittykasvillisuutta. Kyseessä ei ole niukkaravinteinen niitty vaan nurmilaidun. 3. LUONNONSUOJELULAIN MUKAISET KOHTEET Selvitysalueella ei ole luonnonsuojelulain luontotyyppejä.
4 3 4. METSÄLAIN ERITYISEN TÄRKEÄT ELINYMPÄRISTÖT 4.1 Epranoja Epranoja on selvitysalueen luonnonarvoiltaan selvästi merkittävin kohde. Kormuntien eteläpuolella kaava-alueen pohjoisrajalla se virtaa varttuneen kuusimetsän keskellä. Uoma on säilynyt melkein täysin luonnontilaisena ja kivisenä, ja vesi on kirkasta. Rannalla on polku, joka lienee virkistyskalastajien tekemä. Puronvarsi on rehevää suurruoho-saniaislehtoa, jossa kasvavat mm. imikkä (Pulmonaria obscura), käenkaali (Oxalis acetosella), tesma (Milium effusum), ojakellukka (Geum rivale), lehtokorte (Equisetum pratense), purolitukka (Cardamine amara), rentukka (Caltha palustris), lehtotähtimö (Stellaria nemoreum), suokeltto (Crepis paludosa), kevätlinnunsilmä (Chrysosplenium alternifolium), hiirenporras (Athyrium filix-femina) ja kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris). Pensaskerroksessa esiintyy esim. vadelmaa (Rubus idaeus), mustaherukkaa (Ribes nigrum), taikinamarjaa (Ribes alpinum), tuomea (Prunus padus), lehtokuusamaa (Lonicera xylosteum) ja näsiää (Daphne mezereum). Purokivillä kasvaa runsaasti sammalia, mm. isonäkinsammalta (Fontinalis antipyretica). Kauempana purosta metsä muuttuu tuoreeksi lehdoksi ja lehtomaiseksi kankaaksi. Ojan itäosan varrella havaittiin varttuneille ja varjoisille kuusimetsille tyypillinen päiväperhoslaji, täpläpapurikko (Pararge aegeria), joka ei ole aivan tavallinen. Puron varrella kasvaa jonkin verran harmaaleppää, ja metsässä on hieman kookkaita haapoja. Usean haavan tyveltä löydettiin liito-oravan papanoita. Reviiri kattaa koko metsikön, ja se jatkunee Kormuntien pohjoispuolelle. Epranojan eteläpuolella on kivistä ladottu kasa, joka soveltuu lepakoiden päiväpiiloksi. Edellä kuvatun metsän länsipuolella puro virtaa laidunmaan keskellä. Epranojan varrella on pieni varttunutta koivua kasvava hakamaa, mutta muuten kyseessä on nurmilaidun. Vanhan Kormuntien länsipuolella kasvaa tiheää varttunutta kuusimetsää. Uoma jatkuu melko luonnontilaisena keskiosan kaivetuille altaille asti. Puron varrella on rehevää lehtoa, jonka kenttäkerroksessa esiintyvät mm. koiranvehnä (Elymus caninus) ja keltaängelmä (Thalictrum flavum). Metsä on liito-oravalle sopivaa, ja alueelta onkin aiemmin löydetty sen reviiri. Tekoaltaista länteen purouoma on suoristettu, mutta alkuperäinen uoma erottuu edelleen maastossa. Tällä kohdalla puron varressa on vaihtelevalla leveydellä rehevää lehtokorpea. Sen lajistoon kuuluvat mm. lehtopähkämö (Stachys sylvatica) ja pitkäpääsara (Carex elongata). Aiemmin useasta kohdasta puron varrelta on tavattu myös korpinurmikka (Poa remota). Hirvijärventiestä itään Epranoja virtaa peltojen ja nuoren, tiheän lehtimetsän keskellä. Epranojassa elää harvinaisia purotaimenia (Salmo trutta). Todennäköisesti Herajoessa ja Vantaanjoessa elävät sukukypsät taimenet käyttävät Epranojaa lisääntymisalueenaan (Saura 2005), mikä korostaa puron arvoa entisestään. Geneettisten analyysien tulosten perusteella taimenkanta poikkeaa muista Suomenlahden rannikkojokien luonnonvaraisista kannoista ja on selvästi ollut jo pitkään eriytynyt. Kyseessä voi olla alkuperäinen taimenkanta (Saura 2005). Epranojalla on tehty kalataloudellisia kunnostustoimenpiteitä 2000 luvun alkupuolella. Epranojan luonnonarvot näyttävät säilyneen varsin hyvin, kun nykytilannetta verrataan 1990 luvun alkuvuosina tehtyyn selvitykseen (Luontotutkimus Enviro Oy 1991). Maankäyttösuositus: Epranojan varret tulee säilyttää rakentamattomina eikä puron varrella tule tehdä metsänhoitotöitä. Karttaan merkityt liito-oravareviirit tulee jättää kokonaisuudessaan kehittymään luonnontilaan. Vedenlaadun säilyminen hyvänä on tärkeää arvokkaalle purotaimenkannalle. Tämän vuoksi koko valuma-alueella on syytä kiinnittää erityistä huomiota pintavesien laatuun vaikuttavien haitallisten muutosten estämiseen.
5 4 Kuva 1. Epranojan itäosaa. Kuva 2. Epranojan varren laidunta. 4.2 Puro Taka-Kalmuntien itäpuolella Varttuneen metsän keskellä on säilynyt uomaltaan melko luonnontilainen puro. Sen varsi on rehevää suurruoholehtoa, jonka kasvistossa esiintyvät mm. purolitukka, mesiangervo (Filipendula ulmaria), rantamatara (Galium palustre), hiirenporras, rantaminttu (Mentha
6 5 arvensis), rönsyleinikki (Ranunculus repens), luhtavuohennokka (Scutellaria galericulata), ojakellukka ja rentukka. Mutkitteleva uoma on kapea. Kohteen eteläosassa se haarautuu useaksi rinnakkaiseksi noroksi. Sammallajisto on melko monipuolinen. Siihen kuuluvat mm. isonäkinsammal ja hetealvesammal (Chiloscyphus polyanthos). Puron varrella kasvaa esim. harmaaleppää ja vähän tervaleppää. Kauempana uomasta on harvennettua kuusimetsää. Kohteella on melko runsaasti hakkuutähteitä. Maankäyttösuositus: Puro täyttää metsälain mukaisen erityisen tärkeän elinympäristön määritelmän. Metsälain mukaisia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Tämän mukaisesti puron varrelle tulee jättää vähintään 50 metrin rakentamaton suojavyöhyke. Myöskin metsänhoitotöissä tulee tulevaisuudessa jättää puron varteen vähintään muutaman kymmenen metrin levyinen suojavyöhyke, eikä purouomaa tule perata. 4.3 Lehtolan länsipuolen puro Lehtolan talon länsipuolella virtaa uomaltaan melko luonnontilainen puro. Sen varrella on tuoretta lehtoa, jonka puusto koostuu kookkaista haavoista, kuusista ja koivuista. Kenttäkerroksessa esiintyvät mm. metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana), valkovuokko (Anemone nemorosa), lillukka (Rubus saxatilis), mesiangervo, mansikka (Fragaria vesca) ja nokkonen (Urtica dioica). Kohteella on liito-oravareviiri. Puron varrella havaittiin pyyn jätöksiä. Maankäyttösuositus: Puro täyttää metsälain mukaisen erityisen tärkeän elinympäristön määritelmän. Kohteella on myös liito-oravan reviiri. Metsälain mukaisia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu eikä liito-oravan reviirejä heikentää tai hävittää. Tämän mukaisesti puro lähiympäristöineen tulee jättää kehittymään luonnontilaan koko karttaan merkityltä alueelta. 4.4 Saranevaräme Kalliolantien länsipuolella Kalliolantien länsipuolella on ojittamaton pieni saranevaräme. Puusto muodostuu hieskoivusta, jonka lisäksi mättäillä kasvaa myös vähän mäntyä. Suon reunoilla on useita mäntykeloja ja koivupökkelöitä, joihin tikat ovat tehneet kolojaan. Saranevarämeen kenttäkerroksessa esiintyvät mm. jouhisara (Carex lasiocarpa), tupasvilla (Eriophorum vaginatum), luhtasara (Carex vesicaria), harmaasara (Carex canescens) ja jokapaikansara (Carex nigra). Maankäyttösuositus: Saranevaräme täyttää metsälain mukaisen erityisen tärkeän elinympäristön määritelmän. Metsälain mukaisia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Tämän mukaisesti suo ympäristöineen tulee jättää kehittymään luonnontilaan. Tärkeää on myös huomioida ympäröivän alueen maankäytön vaikutus vesitalouteen. 5. VESILAKIKOHTEET Selvitysalueella ei ole vesilaissa mainittuja suojeltavia pienvesiä.
7 6 6. MUUT KOHTEET 6.1 Hiirenkallio Hiirenkallion laki kohoaa yli 140 metriin merenpinnasta. Laella on harvaa kalliomännikköä, avokalliota ja pieniä kallioketolaikkuja. Kasvillisuudessa näkyy selvää kulttuurivaikutusta. Ketolaikuilla kasvavat mm. rohtotädyke (Veronica officinalis), keto-orvokki (Viola tricolor), heinätähtimö (Stellaria graminea), niittynurmikka (Poa pratensis) ja aho-orvokki (Viola canina). Tavallisempia kalliokasveja edustavat metsälauha (Deschampsia flexuosa) ja ahosuolaheinä (Rumex acetosella). Lievästä ravinteisuudesta kertovat puolestaan kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas) ja haurasloikko (Cystopteris fragilis). Hiirenkallion merkittävin putkilokasvilaji on kuitenkin nurmilaukka (Allium oleraceum). Tämä rautakauden asutukseen usein liittyvä muinaistulokas on melko harvinainen. Hiirenkalliolla sillä on ollut jo pitkään esiintymä. Vuonna 2006 esiintymän koko oli muutamia kymmeniä versoja. Hiirenkallion laella on sijainnut kolmiomittaustorni, jonka lahoavat jäänteet ovat edelleen näkyvissä. Kallion laki on jonkin verran kulunut, ja siellä on mm. poltettu nuotiota. Hiirenkallion itäreunalla on matala, vain muutaman metrin korkuinen jyrkänne. Jyrkänteen alla kasvaa varttunutta metsää, joten pienilmasto on varjoisa ja kostea. Tämän vuoksi jyrkänteellä kasvaa runsas sammalpeite. Maankäyttösuositus: Hiirenkallio on kasvistoltaan paikallisesti arvokas kohde. Sen merkitystä korostaa kallioiden harvinaisuus lähialueilla. Kalliojyrkänne on liian matala täyttääkseen metsälain mukaisen kohteen määritelmän, mutta suotuisan pienilmastonsa vuoksi se tarjoaa kasvupaikan runsaalle sammalistolle. Hiirenkalliolla on myös merkitystä virkistyskäytön kannalta. Kallio lähimetsineen tulisi jättää rakentamatta eikä metsänhakkuita tulisi ulottaa aivan sen reunalle asti. Kuva 3. Hiirenkallion laki.
8 7 6.2 Tuulenkaatoalue Tuomolasta itään Tuuli on kaatanut runsaasti tukkikuusia Tuomolasta itään sijaitsevalla mäellä. Osa rungoista on katkennut. Maastoon on puiden kaatuessa muodostunut runsaasti juuripaakkuja. Tuulenkaatoalue muodostaa arvokkaan lahopuukeskittymän, jossa on runsaasti nykyisen metsissä harvinaisia järeitä maapuita. Maankäyttösuositus: Tuulen kaatamat rungot olisi hyvä jättää lahoamaan metsään. Niistä ei aiheutune merkittävää hyönteistuhoriskiä ympäröivään metsään, mutta rungot tarjoavat elinympäristöä metsänhoidon vuoksi taantuneille lahopuueliöille. Kuva 4. Tuulenkaatoja Tuomolan itäpuolella. 6.3 Kalliolantien länsipuolen luonnonmetsä Kalliolantien länsipuolella on pitkään hoitamatta kehittynyt metsäkuvio. Puusto ei ole kovin iäkästä, mutta se on erirakenteista ja varsin tiheää. Myös lahopuuta on ehtinyt syntyä. Metsässä on tiheä alikasvoskuusikko ja hieman ylispuumäntyjä. Maankäyttösuositus: Kauan ilman metsänhoitoa kehittynyt kuvio olisi hyvä jättää edelleen kehittymään luonnontilaisena. 6.4 Kassoskivet Takalantien koillispuolella varttuneessa metsässä on kaksi erittäin kookasta siirtolohkaretta.
9 8 Maankäyttösuositus: Kohde olisi hyvä rauhoittaa luonnonmuistomerkkinä. 7. KANTA-HÄMEEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN TILAN SEURANTAOHJELMA HANKKEEN KOHTEET Alla mainittujen kohteiden lisäksi myös Epranoja kuuluu luonnon monimuotoisuuden seurantaohjelma -hankkeen kohteisiin. 7.1 Kassoskivenmaa Kanta-Hämeen luonnon monimuotoisuuden tilan seurantaohjelma hankkeessa (LUMOS) mainitaan Kalliolantien länsipuolella sijaitseva Kassoskivenmaa. Tässä selvityksessä mainituista kohteista kyseisen rajauksen sisällä ovat saranevaräme Kalliolantien länsipuolella, tuulenkaatoalue Tuomolasta itään, Kalliolantien länsipuolen luonnonmetsä ja Kassoskivet. Edellä mainittujen kohteiden lisäksi rajaukseen sisältyy eri kehitysluokkien talousmetsiä, muutama kallio ja useita pieniä soita. Näistä eteläisin on hiljattain ojitettu. Maankäyttösuositus: Karttaan merkityn rajauksen sisäpuolella oleva alue tulisi jättää rakentamatta. Tällöin voidaan turvata soiden vesitalouden säilyminen mahdollisimman muuttumattomana ja edistää arvokkaiden metsäkuvioiden säilymistä. 7.2 Mahlamäki ja Kutinhaka Kyseessä on kaksi lähekkäistä peltojen ympäröimää kumpuilevaa metsäsaareketta. Mahlamäki on melko rehevä haapaa kasvava metsäsaareke. Sen ja Kutinhaan välissä sijaitsee pieni, myös haapaa kasvava, metsäsaareke. Kutinhaka on vaihtelevaa metsää. Maankäyttösuositus: Kohteella ei ole kovin merkittäviä luonnonarvoja, mutta sitä käytetään läheisen koulun opetuskohteena. Tämän vuoksi Mahlamäki ja Kutinhaka olisi hyvä jättää rakentamatta. 7. UHANALAISET, SILMÄLLÄPIDETTÄVÄT JA EU:N LUONTO- JA LINTUDIREKTIIVEIHIN SISÄLTYVÄT LAJIT Kaava-alueelta ei ole liito-oravaa lukuun ottamatta tallennettu havaintoja Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään uhanalaisten eliölajien esiintymärekisteriin (HERTTA). Näistä esiintymistä kaikki rekisterissä olemassa oleviksi merkityt ovat mukana Riihimäen liitooravainventoinnissa (Honkala 2004). Tämän lisäksi tässä selvityksessä löydettiin yksi uusi, raportissa mainitsematon, reviiri. Kaikki liito-oravareviirit käsitellään tarkemmin kappaleessa 7.1. Uhanalaisia, silmälläpidettäviä, EU:n lintudirektiivin I liitteeseen sisältyviä ja harvinaisia lintuja koskevat havainnot käsitellään muun linnuston yhteydessä. Kaava-alueella havaittiin useita lepakoiden talvehtimispaikoiksi tai päiväpiiloiksi sopivia kohteita. Niitä käsitellään tarkemmin kappaleessa 7.2. Hiivolan peltoaukean pohjoislaidalla ladolle vievän kärrytien
10 9 varrella kasvaa silmälläpidettävää kelta-apilaa (Trifolium aureum) seuranaan harvinaista jänönapilaa (Trifolium arvense). Näitä esiintymiä ei kuitenkaan havaittu tämän selvityksen maastotöissä, mikä johtunee hyvin kuivasta loppukesästä. 7.1 Liito-oravaesiintymät Liito-orava on EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittu eläinlaji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty. Siten alla esitellyt liitooravareviirit tulee jättää rakentamatta eikä niillä saa tehdä muitakaan toimenpiteitä, jotka heikentävät liito-oravan elinmahdollisuuksia. Tällaisia ovat esim. metsänhakkuut. Liito-oravalle on tyypillistä, että kaikki sopivat elinympäristöt eivät ole jatkuvasti asuttuina. Tämän vuoksi myös tilapäisesti tyhjiä, mutta lajille sopivia metsiä, tulisi maankäytössä säästää. Mikäli näin ei tehdä, vähenee liito-oravalle sopivien metsien pinta-ala, mikä voi jopa äärimmillään lopulta aiheuttaa lajin paikallisen häviämisen. Liito-oravien täytyy myös pystyä liikkumaan sopivalta elinympäristölaikuilta toiselle. Laji ei kuitenkaan mielellään ylitä avoimia alueita, koska saalistusriski kasvaa niillä huomattavasti. Tämän vuoksi maankäytössä on syytä jättää ainakin kaikilta asutuilta reviireiltä riittävä metsäyhteys muihin liito-oravalle sopiviin metsiköihin. Näiden metsien täytyy olla puuston korkeudeltaan vähintään 10 m (Hanski 2006). Tässä työssä liito-oravan esiintymistä selvitettiin etsimällä kookkaiden haapojen ja kuusten tyviltä eläinten papanoita sekä virtsaamisjälkiä. Tämä on vakiintunut liito-oravan kartoitusmenetelmä. Reviiriksi rajattiin niiden puiden, joiden alta merkkejä löydettiin (nk. havaintopuu), väliset alueet, mikäli ne olivat liito-oravalle sopivaa varttunutta metsää. Liitooravan ei ole tutkimuksissa havaittu lisääntyvän alle 4 hehtaarin laajuisissa metsälaikuissa, joten reviirin säilyminen heikentymättömänä vaatii melko laajan alueen säästämistä. Tämän vuoksi reviiriksi on tässä työssä rajattu myös vähän havaintopuiden muodostaman alueen viereistä metsää, mikäli se on lajille sopivaa. Eläimet käyttävät varmasti koko niille sopivaa metsälaikkua, vaikka merkkejä niiden esiintymisestä ei kaikkialla tiettynä hetkenä olisikaan Epranoja, itä Kormuntien eteläpuolella tienviereisessä varttuneessa lehtomaisessa metsässä Epranojan varrella on asuttu liito-oravan reviiri. Metsä on varjoista kuusimetsää. Kuviolla on jonkin verran kookkaita haapoja sekä puronvarrella harmaaleppää. Metsä soveltuu erittäin hyvin liito-oravan elinympäristöksi. Muutaman haavan tyveltä eri puolilta reviiriksi merkittyä aluetta löydettiin tuoreita liito-oravan papanoita, mutta pesäpuuta ei kyetty paikallistamaan. Runsaimmin liitooravan ruokailupuiksi soveltuvia harmaaleppiä kasvaa metsän länsireunalla. Reviiri jatkunee tien pohjoispuolelle, missä on samanlaista metsää. Muualla se rajautuu peltoihin. Maankäyttösuositus: Koko reviiriksi merkitty alue tulee rajata liito-oravan reviiriksi Epranoja, länsi Vuonna 2004 tehdyssä liito-oravainventoinnissa mainitaan liito-oravareviiri Epranojan varrelta Hiirenkalliosta pohjoiseen. Reviiri sijaitsi puron eteläpuolisen hakkuuaukon vieressä. Metsässä kasvaa tällä kohtaa harmaaleppää, kuusta, haapaa ja koivua. Muutaman varttuneen haavan tyveltä löydettiin tuolloin runsaasti liito-oravan papanoita. Tämän selvityksen maastotöissä ei
11 10 havaittu merkkejä liito-oravasta, mutta maastotyöt voitiin tehdä vasta keskikesällä. Tällöin liitooravan havaitseminen on usein hankalaa, sillä papanat hajoavat nopeasti. Reviiri on todennäköisesti edelleen asuttu, koska metsä on säilynyt lajille varsin sopivana. Varttunutta puustoa on reviirin kohdalla vain kapea kaistale puron varrella, mutta idempänä sijaitsee laaja varttunut kuusimetsä. Se ulottuu aina Hiirenkalliolle ja Vanhalle Kormuntielle asti. Koko tämä alue soveltuu liito-oravan elinympäristöksi. Maankäyttösuositus: Vuoden 2004 liito-oravainventoinnissa reviiriksi merkityn alueen säästäminen ei riitä turvaamaan liito-oravan säilymistä, vaan esiintymä tulee rajata huomattavasti laajemmaksi. Tämän vuoksi raportin liitekarttaan on merkitty myös koko liitooravalle sopiva metsä. Mikäli tämän metsän maankäyttöä aiotaan muuttaa, tulee liito-oravan esiintyminen selvittää tarkemmin keväällä Tuomolan tilan lounaispuolen metsä Tuomolan tilan lounaispuolella sijaitsevassa varttuneessa sekametsässä on asuttu liito-oravan reviiri. Metsässä kasvaa isojen kuusten ohella koivua ja runsaasti kookkaita haapoja. Tämän selvityksen maastotöissä löydettiin useiden haapojen tyviltä liito-oravan papanoita. Merkkejä lajin esiintymisestä havaittiin siten ilmeisesti enemmän kuin vuonna Sopiva metsä kattaa jonkin verran laajemman alueen kuin vuoden 2004 raporttiin merkitty reviiri. Tämän vuoksi tässä selvityksessä reviiri on rajattu kauemmas itään ja pohjoiseen. Etelässä se rajoittuu hakkuuaukkoon ja lännessä sekä koillisessa peltoon. Itään ja pohjoiseen on olemassa metsäyhteys. Maankäyttösuositus: Varsinaisen reviirin ohella tulee säilyttää myös nykyiset metsäyhteydet reviiriltä itään ja pohjoiseen Lehtola Lehtolan tilan länsipuolella sijaitsee varttuneessa sekametsässä vuonna 2004 reviiriksi merkitty liito-oravaesiintymä. Metsässä kasvaa isojen kuusten ohella haapaa ja koivua. Metsä soveltuu erittäin hyvin liito-oravan elinympäristöksi. Tästä huolimatta tässä selvityksessä ei havaittu lainkaan merkkejä liito-oravan esiintymisestä. Myöskin vuonna 2004 niitä havaittiin vain yhden haavan tyveltä. Kyseessä voi olla liito-oravan levähdysalue eikä kenties pysyvä reviiri, kuten vuoden 2004 raportissakin todetaan. Maankäyttösuositus: Kyseessä voi olla liito-oravan reviiri, joten karttaan merkitty alue tulisi jättää kehittymään luonnontilaan. 7.2 Lepakkojen päiväpiilot Kaava-alueelta löydettiin muutamia lepakkojen päiväpiiloiksi soveltuvia kohteita. Takalan autiotalon koillispuolella on kiviaitoja, joiden kolot soveltuvat lepakoille. Myös tilan monet rakennukset käyvät niiden lepopaikoiksi. Epranojan itäosan liito-oravareviirillä on kivistä koottu kasa. Siinä on runsaasti suojaisia onkaloita. Metsäpellon tilan koillispuolella sijaitsee autio ulkorakennus, joka on niin ikään lepakoille soveltuva piilo. Ulkorakennuksia ei kuitenkaan tässä
12 11 selvityksessä tutkittu tarkemmin. Korventien eteläpuolella on kellarin raunioita, joita lepakot voivat käyttää. Edellä mainitut kohteet tulisi mahdollisuuksien mukaan säästää. 8. LINNUSTO Kaava-alueen linnustoa ei tässä työssä selvitetty yksityiskohtaisesti, sillä maastotyöt voitiin aloittaa linnustokartoituksen kannalta myöhään. Lisäksi Riihimäeltä on julkaistu arvokkaiden linnustoalueiden selvitys (Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ). Kaikki maastotöiden yhteydessä havaitut uhanalaisten, silmälläpidettävien, harvinaisten ja EU:n lintudirektiivin I liitteeseen sisältyvien lajien reviirit merkittiin kuitenkin muistiin. Kaavaalueen linnusto koostuu enimmäkseen yleisistä metsä- ja peltolinnuista. Vaarantuneen tiltaltin (Phylloscopus collybita) reviiri havaittiin Hiirenkallion itäpuolen varttuneessa kuusimetsässä. Hiirenkallion itäpuolella havaittiin EU:n lintudirektiivin I liitteeseen kuuluva pyy (Bonasa bonasia), jolla oli poikue. Epranojan itäosan viereisillä pelloilla ruokaili melko runsaasti silmälläpidettäviä kottaraisia (Sturnus vulgaris). Kalliolantien länsipuolella kukkui silmälläpidettävä käki (Cuculus canorus). Epranojan varrella oli mustapääkertun (Sylvia atricapilla) reviiri. Kaava-alueella ei ole maankäyttöön vaikuttavia linnustokohteita. Tiltaltin ja pyyn reviirit säästyvät, kun liito-oravalle sopiva metsä jätetään rakentamatta. 9. OSA-ALUEET 1. Kormuntie Vanha Kormuntie Alue koostuu pääasiassa pelloista ja maatilojen talouskeskuksista. Kormuntien eteläpuolella virtaa Epranoja laitumien ja rehevän varttuneen kuusimetsän keskellä. Idempänä Kormuntien eteläpuolella on varttunutta lehtomaista kuusimetsää, jossa kasvaa melko runsaasti kookkaita haapoja. Tämä kuvio soveltuisi liito-oravan elinympäristöksi, mutta lajia ei tiettävästi ole havaittu siellä. Lehtolan länsipuolella virtaa leveä oja, jonka varrella on liito-oravan reviiri. Metsä on tällä kohdalla rehevää. 2. Hirvijärventien eteläpuoli Alue on valtaosin peltoa. Epranojan pohjoispuolella on asutusta ja nuoria lehtimetsiä. 3. Kalliolantien itäpuoli Alueen metsät ovat pääosin taimikoita tai hakkuita. Kormuntien vieressä on urheilukenttä ja asutusta. Varttunutta metsää on vain niukasti. Aivan alueen eteläreuna ulottuu laajan peltoaukean reunaan asti. 4. Hiivolan pellot Alue muodostuu pelloista ja maatilojen talouskeskuksista. Peltojen keskellä on pieniä metsäkuvioita. Mahlamäen pohjoispuolella olevan valtaojan varrella kasvaa tiheää lehtimetsää.
13 12 5. Hiirenkallion länsipuoli Alue koostuu tuoreen kankaan metsistä. Ne ovat miltei poikkeuksetta enintään muutaman kymmenen vuoden ikäisiä. Metsäpellon talon länsipuolella on peltoa. Varttunutta metsää on erittäin vähän. 6. Hiirenkallion lähialueet Alueen korkein kohta, Hiirenkallion laki, sijaitsee noin 140 mmpy. Kallion laella on kulttuurivaikutteista niittykasvillisuutta ja harvaa mäntymetsää. Muutoin alue koostuu valtaosin varttuneesta tuoreen ja lehtomaisen kankaan kuusimetsästä. Eteläreunalla on asutusta ja umpeutuvaa niittyä. 7. Metsäpelto-Tuomola Alueen itäosassa on asutusta ja entistä peltoa. Sillä kasvaa rehevää niittykasvillisuutta sekä vähän pensaita. Metsäpellon eteläpuolella on varttunutta tuoreen kankaan kuusimetsää ja hakkuuta. Tuomolan pohjoispuolella on peltoa. 8. Kalliolantien länsipuoli Alueella on eri-ikäisiä tuoreen kankaan metsiä. Maaston notkelmiin on kehittynyt useita soistumia. 9. Tuomolan eteläpuoli Alueen metsät ovat enimmäkseen tuoretta kangasta. Varttunutta metsää on vain niukasti Tuomolasta länteen. Tuomolan länsipuolella on vähän peltoa. 10. PINTAVEDET Kaava-alueella ei ole järviä eikä lampia. Eteläosassa on kuitenkin yksi kaivettu kasteluallas. Miltei jokainen noro ja puro on kaivettu ojaksi. Ainoastaan Epranoja on säilynyt uomaltaan pääosin luonnontilaisena. Sen vesi on kirkasta ja ilmeisen puhdasta, koska purossa elää purotaimenia. Keskivaiheille on kuitenkin tehty altaita. Kaava-alueella ei ole säilynyt edes hieman luonnontilaisia lähteitä. KIRJALLISUUS Hanski, I. (2006). Liito-oravan Pteromys volans Suomen kannan koon arviointi loppuraportti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki, 35 s. Honkala, J. (2004). Riihimäen liito-oravainventointi Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö. 12 s. + liitteet. Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) (2001). Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki, 432 s.
14 Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ( ). Linnustoselvitys Riihimäen merkittävimmiltä linnustoalueilta. Luontotutkimus Enviro Oy (1991). Riihimäen luontokohteet kasvillisuuskartoitus vv Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelulautakunta. Julkaisu 1/ s. + liitteet. Meriluoto, M. & Soininen, T. (1998). Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio. 192 s. Neuvoston direktiivi 92/43/ETY luontotyyppien ja luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta A: Neuvoston direktiivi 79/409/ETY luonnonvaraisten lintujen suojelusta A: Pääkkönen, P. & Alanen, A. (2000). Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje. Suomen ympäristökeskuksen monisteita 188. Suomen ympäristökeskus. 128 s. Riihimäen kaupungin ympäristölautakunta (2006). Kanta-Hämeen luonnon monimuotoisuuden tilan seurantaohjelma hanke (LUMOS) Hämeen ympäristökeskuksen inventointitiedot Riihimäen kohteista. Saura, A. (2005). Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna Kala- ja riistaraportteja nro 350. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. 12 s. + 2 liitettä. 13
15 14 LIITE 1. Arvokkaat kohdetyypit Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt: 1) Lähteiden, purojen ja pysyvien vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt 2) Ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot 3) Rehevät lehtolaikut 4) Pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla 5) Rotkot ja kurut 6) Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 7) Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Luonnonsuojelulain mukaiset suojeltavat luontotyypit: 1) Jalopuumetsiköt 2) Pähkinäpensaslehdot 3) Tervaleppäkorvet 4) Hiekkarannat 5) Merenrantaniityt 6) Hiekkadyynit 7) Katajakedot 8) Lehdesniityt 9) Avointa maisemaa hallitsevat suuret puut tai puuryhmät Vesilain mukaiset suojeltavat pienvesityypit: 1) Enintään kymmenen hehtaarin suuruiset fladat ja kluuvijärvet sekä muualla kuin Lapin läänissä enintään 1 ha:n suuruiset lammet ja järvet 2) Luonnontilaiset lähteet 3) Muualla kuin Lapin läänissä sijaitseva luonnontilainen uoma, jota ei katsota vesistöksi
16 15 LIITE 2. Selvitysalue (rajattu punaisella)
17 16 LIITE 3. Arvokkaat luontokohteet ja lajihavainnot
18 17 LIITE 3. Arvokkaat luontokohteet ja lajihavainnot
19 18 LIITE 4. Liito-oravareviirit (Epranojan eteläpuolelle on merkitty lajille sopiva metsä)
20 19 LIITE 5. Osa-alueet
21 20 LIITE 6. Valuma-alueet
Logistiikkakeskusalueen luontoselvitys
Logistiikkakeskusalueen luontoselvitys Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 25.11.2006 1 SISÄLLYS: 1. JOHDANTO... 2 2. ALUEEN YLEISKUVAUS... 2 3. LUONNONSUOJELULAIN MUKAISET KOHTEET... 3 4. METSÄLAIN
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotMetsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa
Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Hyväksytty metsätalouden luontoryhmän kokouksessa 5.5.1998. Metsäalan luonnonhoitotutkinto (3 opintoviikkoa); Kohderyhmänä metsurit,
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotKorpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava
Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa
LisätiedotSUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS
KEURUUN-MULTIAN SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 SAARIJÄRVEN YM. VESISTÖJEN Alueilla ei esiinny liito-oravia Suomen Luontotieto Oy 9/2014 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotVESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ
VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotHämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys
2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle
LisätiedotHyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1
Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotSavonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:
Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee
LisätiedotKartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....
LisätiedotEPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009
Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015
ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 YLEISTÄ Tavoitteena oli selvittää lajin esiintymistä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla. Selvitysalueiden laajuuden vuoksi valittiin niiltä kartta-
LisätiedotLuontokohteiden tarkistus
LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1
LisätiedotIlmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotHAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA
HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010. Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja
Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010 Tuoksusimaketta kasvaa alueen kallioilla Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto
LisätiedotVammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004
LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotLeppälahden liito-oravaselvitys 2012
Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotPerjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.
Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus
LisätiedotANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009
Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotPorhonkallion-Virpin kaavamuutosalueen luontoselvitys
Porhonkallion-Virpin kaavamuutosalueen luontoselvitys Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy Prinssinkuja 2 C 26 21420 Lieto Puh. 045-6793602 2 1. JOHDANTO Naantalin kaupunki tilasi Luonto- ja ympäristötutkimus
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset
LisätiedotVirrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS
Aallokas Oy 26.6.2017 Y-tunnus 2678475-5 Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 1. Menetelmät 1.1. Selvitetyt luontoarvot Luontoselvityksen tarkoitus oli löytää tutkimusalueelta luontokohteet,
LisätiedotKEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA
LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan
LisätiedotASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY
A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotLUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012. HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos. Luontoselvitys
LUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos Luontoselvitys Katumantie 2, asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA
LisätiedotHuhtasuon keskustan liito-oravaselvitys
Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos
RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotPäivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET
Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1
LisätiedotRuostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta
Seija Väre 25.7.2010 1 (9) RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS Tammelan kunta 2 RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Ruostejärven osayleiskaava sijaitsee Tammelan kunnan eteläosassa valtatien
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
Lisätiedot335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo
LisätiedotHYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011
HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 Esa Lammi Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 28.12.2011 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Lähtöaineistot ja menetelmät...
LisätiedotStorträsket-Furusbacken
Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotNAANTALIN KAUPUNGIN SELVITYS ALUEEN LIITO-ORAVAREVIIREISTÄ KEVÄÄLLÄ 2004
NAANTALIN KAUPUNGIN SELVITYS ALUEEN LIITO-ORAVAREVIIREISTÄ KEVÄÄLLÄ 2004 Ari Karhilahti 2004 0 NAANTALIN KAUPUNGIN SELVITYS ALUEEN LIITO-ORAVAREVIIREISTÄ KEVÄÄLLÄ 2004 1. JOHDANTO...0 2. MENETELMÄT JA
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. NaaNtaliN KarjaluodoN-PirttiluodoN suunnittelualueen luontoarvojen Perusselvitys 2011. Suomen Luontotieto Oy 14/2011 Jyrki Oja
NaaNtaliN KarjaluodoN-PirttiluodoN suunnittelualueen luontoarvojen Perusselvitys 2011 Jättipalsami on levinnyt Karjaluotoonkin Suomen Luontotieto Oy 14/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...3 2. Aineisto
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotNurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007
Raportti 67070228.BJ 25.10.2007 Nurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007 Osa 3/3: Rajamäki 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on laadittu Nurmijärven kuntaan Rajamäen alueelle Vahtolampi-
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS
RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 9.6.2016 RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Maastotyöt... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Luonnonolot
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY
A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 73/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotSavonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys
Savonlinnan kaupunki 2014 Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Petri Parkko 12.5.2014 1 1. Taustoja Kaupunki on ostanut Nojanmaan peltojen alueen yksityiseltä maanomistajalta. Alueella
LisätiedotPIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010
PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN
LisätiedotPäivämäärä 11.10.2011 VALTATIEN 13 PARANTAMINEN MYTTIÖMÄEN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
Päivämäärä 11.10.2011 VALTATIEN 13 PARANTAMINEN MYTTIÖMÄEN KOHDALLA LUONTOSELVITYS VALTATIEN 13 PARANTAMINEN MYTTIÖMÄEN KOHDALLA LUONTOSELVITYS A Versio Päivämäärä 11.10.2011 Laatinut Emilia Saarivuo Hyväksynyt
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotLUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO
LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion
LisätiedotVatialan Lamminrahkan Ruutanan alueiden luontoarvojen yhteenveto
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KANGASALAN KUNTA Vatialan Lamminrahkan Ruutanan alueiden luontoarvojen Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18794 Kangasalan kunta Sisällysluettelo 1 Työn tarkoitus... 1 2
LisätiedotKLAUKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS 2012
KLAUKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS 2012 Pekka Routasuo 18.10.2012 KLAUKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT... 2 2.1 LÄHTÖTIEDOT... 2 2.2 VUODEN
LisätiedotORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS
ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LAUSUNTO LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ JA ELINYMPÄRISTÖISTÄ KUIVISTONMÄEN ALUEELLA Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 21.10.2015 1 JOHDANTO
LisätiedotNAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012
NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOKOHTEET
SIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOKOHTEET Pekka Routasuo 20.11.2012 1 JOHDANTO Tähän selvitykseen on koottu olemassa olevista luontoselvityksistä ja ympäristöhallinnon OIVA-tietokannasta sekä
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotLoviisa, LUO-aluetunnus 58
Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta
LisätiedotYmpäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009
LIITE 2 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009 Petri Parkko 15.2.2010 Sisällys 1. Selvityksen taustoja...3 2. Tutkimusmenetelmät
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotMuistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä
Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Peruskarttalehdet 2032 08, 2032 09 Kirkkonummen kunnan alueella, Vitträsk-järven ja Jorvaksen välillä on säilynyt hämmästyttävän
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo
ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pekka Routasuo 15.12.2015 ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus
Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi
Lisätiedot