Mielenterveys- ja päihdeohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mielenterveys- ja päihdeohjelma 2015 2018"

Transkriptio

1 Liite kh , 35 Liite kv , 6 Mielenterveys- ja päihdeohjelma Aktiivinen ja hyvinvoiva hämeenkyröläinen

2 Sisällys I Perusteluosa Johdanto Ohjelman esittely Käsitteet Arvot Visio Lähtökohdat Lainsäädäntö ja ohjelmat Yhteys kunnan strategioihin ja hyvinvointikertomukseen Mielenterveystilanne ja päihteiden käyttö Hämeenkyrössä Tilastotietoa Hämeenkyröstä Aiemmat mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmat Hämeenkyrön mielenterveys- ja päihdepalveluiden verkosto Terveyspalvelut Päihdesairaanhoito Akuutti katkaisuhoito Neuvolapalvelut ja oppilas- ja opiskelijaterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Sosiaalipsykiatrinen työ Päihdetyö Sosiaalityö Lastensuojelu Perheneuvonta Työpaja Sivistyspalvelut Perusopetus, lukio, toisen asteen oppilaitokset Elämänlaatupalvelut Varhaiskasvatus Nuorisovaltuusto Kunnan ulkopuoliset palveluntuottajat ja toimijat A-klinikkasäätiö Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Mannerheimiin Lastensuojeluliiton Hämeenkyrön paikallisyhdistys Mielenterveysyhdistys Sarastus ry Hämeenkyrön seurakunta

3 Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Setlementti Kyröskoskela ry Toivon portti ry Mielenterveys- ja päihdepalveluiden verkostokartta II Suunnitelmaosa Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistavoitteet vuosille Toimenpide-ehdotukset Ohjelman seuranta, arviointi ja päivittäminen Lähteet

4 I Perusteluosa 1 Johdanto 1.1. Ohjelman esittely Hämeenkyrön kunnan strategian visio 2020 on Menestyvä ja turvallinen Tampereen alueen asuinkunta kansallismaisemassa. Visio sisältää ajatuksen Hämeenkyröstä, joka huolehtii asukkaistaan. Huolenpidon lisäksi kunta kannustaa asukkaitaan pitämään huolta itsestään, toisistaan ja koko kunnasta. Strategian vision toteutuminen edellyttää muun muassa laadukkaita ja tehokkaita peruspalveluita, joista mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat keskeinen osa. Hyvä mielenterveys on väestön hyvinvoinnin tärkeimpiä kulmakiviä. Mielenterveyshäiriöiden aiheuttama kärsimys, niin sairastuneelle, kuin tämän läheisilleen on suuri. Mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin on panostettava kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. (Himanen, 2012) Tämä mielenterveys- ja päihdeohjelma asettaa kehittämistavoitteet Hämeenkyrön kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluille vuosien aikana. Hämeenkyrön kunnan mielenterveys- ja päihdeohjelman pohjana toimii Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli-suunnitelma) sekä Mielekästä elämää Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategia Ohjelmassa painotetaan ennalta ehkäisevää työtä kunnan asukkaiden mielenterveyden edistämisen ja päihteiden käytön ehkäisyn näkökulmasta. Ohjelman painotukset on kohdistettu sekä vuotiaisiin nuoriin että aikuisväestöön. Mielenterveys- ja päihdeohjelma on suunnitelma siitä, miten edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään päihdehaittoja, jotta kuntalaiset voisivat mahdollisimman hyvin ja saisivat tarvitsemansa palvelut. Ohjelmaan on kirjattu kehittämistavoitteet ja niihin vastaavat toimenpiteet. Kunnan aikaisemmat ohjelmat ovat mielenterveystyön kehittämisohjelma vuosille , alkoholiohjelman mukaisen Kuntakumppanuuden toimintasuunnitelma vuosille sekä Päihdestrategia vuosille Uuteen ohjelmaan yhdistetään mielenterveys- ja päihdepalvelut ja niiden kehittäminen. Päihdehäiriöt luokitellaan mielenterveyshäiriöiksi, minkä vuoksi on luontevaa tarkastella päihdepalveluja yhdessä mielenterveyspalveluiden kanssa. Kansallisella ja maakunnallisella tasolla mielenterveys- ja päihdeohjelmat on myös yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi. 4

5 Kunnan suunnitelma jakautuu kahteen osaan; perusteluosaan ja suunnitelmaosaan. Perusteluosassa käsitellään suunnitelman lähtökohtia ja kunnan olemassa olevaa palveluverkkoa. Suunnitelmaosa käsittää taulukot vuosien toimenpide-ehdotuksista, tarvittavista resursseista ja vastuutahoista. Perusturvalautakunta päätti pidetyssä kokouksessaan perustaa työryhmän laatimaan kunnan mielenterveys- ja päihdeohjelmaa ja nimitti jäsenet työryhmään. Perusturvalautakunta päätti työryhmästä seuraavasti: Hämeenkyrön kuntaan laaditaan Hämeenkyrön mielenterveys- ja päihdeohjelma nimesi työryhmän jäsenet esityksen mukaisesti, nimesi keskuudestaan Paula Ylivakerin työryhmän jäseneksi, nimesi puheenjohtajaksi sosiaalijohtajan Taina Niirasen ja kuulee tarvittaessa työryhmän ulkopuolisia henkilöitä ja yhteistyökumppaneita. Työryhmän jäsenet: - Taina Niiranen, sosiaalijohtaja (pj.) - Pia Turvala, terveydenhoitaja - Lari Santala, päihdesairaanhoitaja - Katri Niemi, päihdetyön ohjaaja - Tiina Pikkarainen, sosiaalipsykiatrisen työn esimies - Hanna Rajakoski-Tamminen, etsivän nuorisotyön koordinaattori - Raili Naskali, sosiaalityöntekijä - Pirkko Pilvinen, kansalaisopiston rehtori - Paula Ylivakeri, perusturvalautakunnan jäsen - Matleena Mikkonen, (siht.) Asiantuntijaedustajiksi kutsuttiin: - Juha Ahonen, koordinointipäällikkö, Mielenterveystyön kehittämisyksikkö, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri - Juha Silius, Tampereen paikallisjohtaja, A-klinikkasäätiö - Irma Järvinen-Aro, ylilääkäri, psykiatrian poliklinikka, Vammalan aluesairaala 5

6 Työryhmä kokoontui kahdeksan kertaa vuoden 2014 kesäkuun ja joulukuun välisenä aikana. Ohjelman valmistelun aikana kunnan vanhus- ja vammaisneuvostoilta kysyttiin minkälaisia mielenterveys- ja päihdepalveluita, toimintaa ja ohjelmaa tulisi olla tarjolla ja miten sitä tulisi kehittää. Neuvostoille annettiin mahdollisuus esittää huomioita ja kommentteja ohjelman laadintaan liittyen. Kunnassa toimivilta kolmannen sektorin toimijoilta ja organisaatioilta kysyttiin ohjelman laadinnan aikana, mitä heidän edustamansa organisaatio tarjoaa koskien mielenterveys- ja päihdepalveluiden alaa, millä tavoin he aikovat tulevaisuudessa kehittää toimintaansa, sekä mitä heidän edustamansa organisaatio toivoisi kunnan ottavan huomioon ohjelmaa tehdessään. Kysymysten tavoitteena oli kartoittaa, mitä mielenterveys- ja päihdepalveluita tukevaa toimintaa kunnassa on tarjolla kunnan toteuttaman toiminnan lisäksi. Kysymykset lähetettiin Hämeenkyrön Sarastus ry:lle, Mannerheimin lastensuojeluliitto Hämeen piiri ry:lle, Mannerheimin lastensuojeluliiton Hämeenkyrön paikallisyhdistykselle, Hämeenkyrön seurakunnalle, Anonyymit alkoholistit -ryhmälle, Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:lle, Setlementti Kyröskoskela ry:lle ja Toivon portti ry:lle Käsitteet Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa yksilö ymmärtää omat kykynsä, sopeutuu arkielämän tavanomaisiin haasteisiin ja stressiin, kykenee työskentelemään tuottavasti ja hyödyllisesti sekä kykenee antamaan oman panoksensa yhteiskunnalle. Mielenterveys on erottamaton osa terveyttä ja muodostaa siten perustan yksilön, perheiden ja yhteisöjen yleiselle hyvinvoinnille. (WHO 2004). Mielenterveyden edistäminen on toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa väestön tai yksilöiden mielenterveyttä. Mielenterveyden edistäminen on yläkäsite, johon sisältyy psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen, mielenterveysongelmien ehkäisy, mielenterveyspotilaiden elämänlaadun parantaminen sekä itsemurhien ehkäisy. (Towards a mentally flourishing Scotland, 2009). Mielenterveystyö on alueen asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarkoitettua työtä, jonka tarkoituksena on yksilön ja yhteisön mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistaminen sekä mielenterveyttä vaarantavien tekijöiden vähentäminen ja poistaminen. Mielenterveystyötä ovat: 6

7 1) terveydenhuollon palveluihin sisältyvä mielenterveyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä ohjaus ja neuvonta sekä tarpeenmukainen yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki 2) yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen äkillisissä järkyttävissä tilanteissa 3) mielenterveyspalvelut, joilla tarkoitetaan mielenterveydenhäiriöiden tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta. Päihdetyö on terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluihin sisältyvää ohjausta ja neuvontaa, joka koskee päihteettömyyttä suojaavia ja sitä vaarantavia tekijöitä sekä päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä sekä päihteiden aiheuttamien sairauksien tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalvelua. Päihteellä tarkoitetaan alkoholia tai muuta päihtymystarkoituksessa käytettävää ainetta. Ehkäisevä päihdetyö on toimintaa, jonka tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistämällä päihteettömiä elintapoja, ehkäisemällä ja vähentämällä päihdehaittoja sekä lisäämällä päihdeilmiön ymmärrystä ja hallintaa. (Laatutähteä tavoittelemassa, 2006). Kokemusasiantuntijoilla tarkoitetaan henkilöitä, joilla on omakohtaista kokemusta mielenterveysja päihdeongelmista, joko niistä itse kärsivänä, niistä toipuneena, palveluita käyttäneenä tai omaisena ja läheisenä. Vertaistoimijat ovat henkilöitä, jotka omaan kokemukseensa nojaten ja vapaaehtoisuuteen perustuen toimivat esimerkiksi palvelujärjestelmässä asiakkaan pitkäaikaisen hoidon tukena tai toimivat vertaisryhmissä tai vertaistukihenkilönä. Esimerkiksi AA-toiminta on vertaistoimintaa. (Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, 2009). Matalan kynnyksen palvelu on palvelua, johon asiakas voin hakeutua ilman lähetettä ja ajanvarausta. Palveluita voi käyttää myös anonyyminä, eikä päihtymys estä palveluiden saamista. (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Matalan kynnyksen palvelut) 1.3. Arvot Pirkanmaan Mielenterveys- ja päihdestrategia: Strategia pohjautuu seuraaviin arvoihin: 7

8 Ihmisten kunnioittaminen Mielenterveys- ja päihdetyön keskeinen periaate on toisen ihmisen arvostaminen ja toisista välittäminen. Kunnioittaminen ilmenee hyvänä vuorovaikutuksena sekä palvelujen käyttäjien, läheisten ja työtoverien hyvänä kohteluna. Tasa-arvoisuus Palvelujen käyttäjille ja heidän läheisilleen turvataan oikeus hyvään hoitoon ja palveluun asuinpaikasta riippumatta. Palvelujen käyttäjiä ja heidän läheisiin kohdellaan yhdenvertaisesti ja tasaarvoisesti. Mielenterveys- ja päihdeongelmaisen tulee saada palveluja yhdenvertaisesti muiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden kanssa. Asiakaslähtöisyys Toiminta organisoidaan palvelujen käyttäjien ja heidän läheistensä tarpeista käsin siten, että asiakas on palveluihin osallistuva aktiivinen toimija. Asiakaslähtöisyys merkitsee joustavuutta, yksilöllisyyttä ja asiakassuhteen hyvää laatua. Osallisuus Osallisuus on yhteiskuntaan ja yhteisöön kiinnittymistä. Se syntyy sosiaalisen kanssakäymisen, työn, harrastusten, kansalaistoiminnan tai muun vaikuttamisen kautta. Osallisuus toimii vastavoimana syrjäytymiselle. Osallisuus tarkoittaa myös palveluiden käyttäjien kokemusasiantuntijuuden huomioimista ja hyödyntämistä palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa Visio 2018 Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategia: Mielekästä elämää Pirkanmaalla - Mielenterveyden, päihteettömyyden ja osallisuuden edistäminen on yhteinen asia. Asukkaiden mielenterveyttä ja hyvinvointia tuetaan kunta- ja aluetason ratkaisuilla kaikilla toimialoilla. Kuntalaisten, palvelujen käyttäjien sekä heidän läheistensä osallisuutta on vahvistettu. - Peruspalvelujen roolia on vahvistettu mielenterveys- ja päihdepalvelujen toteuttamisessa. 8

9 - Ohjausta, hoitoa ja kuntoutusta tarvitsevien kuntalaisten palvelut on järjestetty tarpeenmukaisella ja laadukkaalla tavalla eri tahojen yhteistyönä. - Mielenterveys- ja päihdeongelmien hoito toteutuu alueellisten hoito-ohjelmien ja hoitoketjujen mukaisesti. - Kunta- ja aluetasolla on selkeästi sovittu mielenterveys- ja päihdetyön toteutuksesta, seurannasta ja vastuutahoista sekä yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönotosta. - Mielenterveys- ja päihdeosaaminen on turvattu. Koulutus, tutkimus, kehittäminen sekä käytännön mielenterveys- ja päihdetyö tukevat toisiaan tiiviissä yhteistyössä. 2 Lähtökohdat 2.1. Lainsäädäntö ja ohjelmat Lainsäädäntö velvoittaa kuntia tekemään mielenterveys- ja päihdetyötä sekä järjestämään mielenterveys- ja päihdepalveluita sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnassa tai kuntayhtymän alueella esiintyvä tarve edellyttää. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden lainsäännöllinen tausta on perustuslain (731/1999) 19.3 :ssä, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan kunnan on järjestettävä asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen mielenterveystyö, jonka tarkoituksena on yksilön ja yhteisön mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistaminen sekä mielenterveyttä vaarantavien tekijöiden vähentäminen ja poistaminen. Terveydenhuollossa tehtävä mielenterveystyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden kunnassa tehtävän sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Terveydenhuoltolaissa tarkoitettuun mielenterveystyöhön kuuluvat ohjaus ja neuvonta sekä tarpeenmukainen yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki. Lisäksi mielenterveystyö sisältää yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittamisen äkillisissä, järkyttävissä tilanteissa. Laissa määritellään mielenterveyspalvelut, joilla tarkoitetaan mielenterveydenhäiriöiden tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta. 9

10 Mielenterveystyö tulee ymmärtää laajasti. Mielenterveystyöllä tarkoitetaan mielisairauksien ja muiden mielenterveyshäiriöiden hoitoa, mutta myös väestön elinolosuhteiden kehittämistä siten, että ne ehkäisevät mielenterveyshäiriöiden syntyä, edistävät mielenterveystyötä ja tukevat mielenterveyspalvelujen järjestämistä. Mielenterveystyö on mielenterveyslain 1.1 :n mukaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveyshäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen päihdetyö, jonka tarkoituksena on vahvistaa yksilön ja yhteisön päihteettömyyttä suojaavia tekijöitä sekä vähentää tai poistaa päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. Päihdetyötä on terveydenhuollon palveluihin sisältyvä ohjaus ja neuvonta, joka koskee päihteettömyyttä suojaavia ja sitä vaarantavia tekijöitä sekä päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. Lisäksi päihdetyö sisältää päihteiden aiheuttaminen sairauksien tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluja. Päihdehuoltolain (41/1986) 6.1 :n mukaan päihdehuollon palveluja on järjestettävä yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehittämällä sekä antamalla erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja palveluja. Laki sisältää ensisijaisen velvoitteen järjestää päihdepalvelut yleisiä sosiaali- ja terveyspalveluja kehittämällä. Mikäli ne eivät riitä, kunnalla on velvollisuus järjestää erityisiä päihdepalveluita. (Tuori-Kotkas, 2008, 274). Päihdehuoltolain mukaan päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Ehkäisevällä päihdetyöllä tarkoitetaan monialaista yhteistyömallia, jolla edistetään ja vahvistetaan päihteettömyyttä, otetaan haltuun päihdehaittojen ehkäisy sekä tunnistetaan päihdeongelmat riittävän varhaisessa vaiheessa. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli- suunnitelma) linjaa mielenterveys- ja päihdetyön keskeiset valtakunnalliset periaatteet ja painotukset. Mieli-ohjelman lähtökohtana on mielenterveys- ja päihdeongelmien hoito kokonaisuutena. Palvelujärjestelmän kehittämisessä keskeisiä linjauksia ovat matalakynnyksisen yhden oven periaate sosiaali- ja terveyskeskuksessa hoitoon tultaessa ja yhdistettyjen mielenterveys- ja päihdeavohoitoyksiköiden 10

11 perustaminen. Mieli-ohjelmassa painotetaan asiakkaan aseman vahvistamista, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä, ongelmien ja haittojen ehkäisyä ja hoitoa sekä kaikkien ikäryhmien mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämistä painottaen perus- ja avohoitopalveluja. Suunnitelma korostaa yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämistä sekä ylisukupolvisesti siirtyvien ongelmien tunnistamista ja vähentämistä. Kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin ratkaisuihin tulee lisätä. Kokemusasiantuntijat tulee ottaa mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. (Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009). Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategian painopistealueet myötäilevät Mieliohjelman painopistealueita. Strategian painopistealueet ovat lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi, nuorten hyvinvointi ja osallisuus, työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmien hoito ja ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaistunnistus ja hoito. Strategia antaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia otettavaksi suoraan kunnallisiin ohjelmiin. Strategia toimii tältä osin apuvälineenä kunnallisten ohjelmien valmistelussa. Keskeisiksi toimenpiteiksi alueellisessa strategiassa todetaan: Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi ja kuntalaisten mielenterveystilanteen ja päihteiden käytön seuraaminen hyvinvointikertomuksissa Palvelujen käyttäjien ja heidän läheistensä osallisuuden edistäminen heitä koskevaan päätöksentekoon sekä palvelujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin Peruspalveluiden resurssien ja mielenterveys- ja päihdeosaamisen vahvistaminen Ongelmien varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen vahvistaminen Alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen ja ylisukupolvisten ongelmien siirtymisen ehkäisy Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut ja yhden oven periaate, jossa mielenterveys- ja päihdepalvelut integroidaan asiakaslähtöisesti Palvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen ja koordinointi Perhe- ja verkostokeskeinen toimintatapa sekä palvelujen käyttäjien läheisten ja heidän jaksamisensa tukeminen Yhteisten tietojärjestelmien käyttöönotto ja yhteistyömallien kehittäminen avo- ja sairaalapalveluiden välillä Kuntalaisten tarpeista nousevien kehittämishankkeiden käynnistäminen 11

12 Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tehnyt toimeenpanosuunnitelman koskien kansallista mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa. Toimeenpanosuunnitelman mukaan mielenterveys- ja päihdetyön kehittymistä kuntalaisten tarpeita vastaaviksi seurataan indikaattoreilla, joiksi on valittu seuraavat: kaikissa kunnissa on voimassa oleva mielenterveys- ja päihdestrategia, mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarve on selvitetty osana kunnan strategiaa, hoito- ja palvelutakuu toteutuu, palveluissa noudatetaan kansallisia suosituksia sekä asiakastyytyväisyys Yhteys kunnan strategioihin ja hyvinvointikertomukseen Kuntastrategia Hämeenkyrön kuntastrategia kuvaa millainen kunta Hämeenkyrö haluaa olla sekä mitä arvoja kunta tuottaa asukkailleen ja sidosryhmilleen. Kuntastrategia on suuria linjoja vetävä yleiskatsaus kunnan kehittämiseen. Kunnan strategiassa määritellään keskeisimmät painopistealueet, joilla turvataan hyvinvointipalvelut kuntalaisille. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt strategian Hämeenkyrön kuntastrategian visio 2020 on Menestyvä ja turvallinen Tampereen seudun asuinkunta kansallismaisemassa. Strategian perusteena ovat ihmiset ja muuttuvan ympäristön edellyttämä mukautuminen. Tahtotilat ovat: - Menestyvä ja yhteistyökykyinen itsenäinen kunta Tampereen seudulla - Hallitusti kasvava ja taloudellisesti vahva kotikunta - Toimintaansa kehittävä ja asukkaistaan huolehtiva kunta Strategiset päämäärät ovat: - Vahva ja vetovoimainen asuinkunta ja kehittyvät kylät - Huolehdittu kansallismaisema ja ympäristö - Taloudellisesti vahva ja peruspalveluita tuottava kunta - Elinkeinoelämältään virkeä ja työllistävä - Kestävä tulevaisuus - Arvostettu työnantaja 12

13 Palvelustrategia Valtuusto on hyväksynyt kunnan palvelustrategian vuosille Strategiassa määritelty palveluvisio vuodelle 2016 on, että Hämeenkyrön kunnan palvelutoiminnan tavoitteena on omatoiminen, aktiivinen ja hyvinvoiva hämeenkyröläinen. Palvelustrategian tärkeänä tehtävä on viestittää, miten kunnallisten palvelujen järjestäminen voidaan turvata myös tulevaisuudessa huomioiden sekä kuntalaisten hyvinvointi että kestävän kehityksen periaatteet. Palvelustrategiassa esitetään, miten kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut tullaan lähivuosien aikana kuntalaisille eri toimialoilla tuottamaan. Palvelustrategia osoittaa painopisteitä ja työnjakoa tarpeiden ja rahoituksen välisen tasapainon aikaansaamiseksi. Mielenterveys- ja päihdepalveluita koskettavat erityisesti perusturvapalveluiden missio, visio, strategiset päämäärät sekä taulukossa olevat palvelujen järjestämistavat. Perusturvapalveluiden missio on Perusturvapalveluiden toiminta-ajatus on väestön tarpeiden ja kunnan voimavaroja vastaavien laadukkaiden, laissa määrättyjen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen ja hankinta. Palvelujen järjestämistapa ja toimenpide-ehdotukset on koottu taulukkoon. Päihdehuolto ja asumispalvelut panostavat ehkäisevään päihdetyöhön ja asiakkailla on mahdollisuus harkinnalla päästä pitkäaikaisiin laitoskuntoutuksiin ostopalveluna. Aikuissosiaalityö panostaa sosiaalityöhön, jonka tukena on laaja paikallinen palveluvalikko kuten työtoiminta, päihdehuolto, mielenterveyspalvelut ja kuntouttava työtoiminta. Sosiaalipsykiatrisen työ palvelun tuottoon omana toimintana, mutta kysynnän huippuja ja tarjonnan laajuutta täydennetään ostopalveluilla ja kolmannen sektorin palveluilla. Työpajapalvelut panostavat palveluprosessien kehittämiseen toimivammaksi yhteistyökumppaneiden kanssa. Hyvinvointikertomus Terveydenhuoltolaki (1326/2010, 12) velvoittaa kunnat valmistelemaan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa. Se on linjaus kunnan hyvinvointipolitiikan tavoitteista, painoalueista ja toimenpiteistä. Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. 13

14 2.3. Mielenterveystilanne ja päihteiden käyttö Hämeenkyrössä Mielenterveys on erottamaton osa terveyttä. Se muodostaa perustan yksilön yleiselle hyvinvoinnille, kyvylle hallita elämää, tulkita ympäristöä sekä sopeutua siihen. Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden on sanottu heikentävän elämänlaatua enemmän kuin useimmat fyysiset sairaudet. (Stengård ym. 2009a, 5) Mielenterveyshäiriöt ja päihteiden käytön ongelmat näkyvät Hämeenkyrössä samalla tavoin kuin Suomessa. Suomalaisesta aikuisväestöstä % kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä, lapsilla vastaava luku on % ja yli 65- vuotiailla %. Mielenterveyden häiriöt koskettavat kaikkia ikäryhmiä, mikä korostaa mielenterveyspalveluiden tärkeyttä. Mielenterveyshäiriöt eivät kuitenkaan itsessään ole lisääntyneet, vaan niihin liittyvät ja niistä johtuvat ongelmat ovat lisääntyneet. (Lönnqvist ym. 2011; Suvisaari ym. 2011) Alkoholin kulutus on kasvanut yli kolminkertaiseksi viimeisten neljän vuosikymmenen aikana. Vuonna 2008 aikuisväestöstä 90 % ilmoitti käyttävänsä alkoholia. Alkoholin kulutus jakaantuu kuitenkin epätasaisesti ja arvio on, että eniten juova kymmenes juo puolet kaikesta kulutetusta alkoholista. Alkoholijuomien myynti asukasta kohden on laskenut viime vuosina siten, että 100 % alkoholia kulutettiin vielä vuonna 2011 asukasta kohden 8,2 litraa, kun vuonna 2013 sama luku oli 7,6 litraa asukasta kohden. Hämeenkyrössä alkoholin myynti on laskenut samassa suhteessa kuin koko maassa, mutta myynti on ollut tänä aikana hieman Suomen keskiarvoa korkeampaa. (SOTKAnet). Hämeenkyrön maantieteellinen sijainti hyvien liikenneyhteyksien ja teiden varrella selittänee osin alkoholin myynnin korkeamman tason. Hämeenkyrö on myös suosittu kesänviettopaikka ulkopaikkakuntalaisille, joten alkoholimyynnin tilastojen perusteella tehtäviä suoria johtopäätöksiä pelkästään hämeenkyröläisten alkoholinkulutuksesta ei voida tehdä. Nuorten masentuneisuuteen ja mielenterveyshäiriöihin johtavat syyt ovat moninaisia. Yksi merkittävimmistä syistä syrjäytymiseen on nuorten työttömyys. Vuonna 2013 oli Suomessa 18 % alle 25- vuotiaista työttömänä tai vailla koulutuspaikkaa. Kaksi kolmasosaa näistä oli miehiä. Keskimäärin Pirkanmaalla nuorten osuudet työttömistä olivat 17,6 % (9/2013) ja 18,4 % (9/2014) Hämeenkyrössä nuoria työttömistä oli 19 % syyskuussa Syyskuussa 2014 nuorten osuus työttömistä oli 14

15 14,7 %. Nuorten mielenterveysongelmien on todettu liittyvän sosiaaliseen huono-osaisuuteen, koulutukselliseen syrjäytymiseen, rikoskäyttäytymiseen sekä päihteiden käyttöön. Hämeenkyröläisistä 8. ja 9. luokan oppilaista 7,5 %:lla ei ole yhtään läheistä ystävää ja 9,8 % on koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (2013). (SOTKAnet ja Mielekästä elämää, 11) Nuorten humalahakuinen juominen ja alkoholin käyttö on vähentynyt. Hämeenkyröläisistä 8. ja 9. luokan oppilaista tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa on 10,2 % (2013), kun vuonna 2011 tosi humalassa kerran kuukaudessa on ollut 16,6 %. Vaikka humalahakuinen juominen on laskenut, huumausaineiden käyttö on kuitenkin yleistynyt. Vuonna 2013 huumausaineita oli 8. ja 9. luokan oppilaista kokeillut 8,9 % (7,3 % / 2011). (SOTKAnet). Suurin osa nuorista voi hyvin. Osalla nuorista on kuitenkin psykososiaalisia ongelmia. Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat vaikuttavat lapsiin ja nuoriin, minkä johdosta lapset ja nuoret ovat alttiita sairastua psyykkisesti tai ajautua päihteiden käyttäjiksi. Nuorten huomioon ottaminen Hämeenkyrön kunnan mielenterveys- ja päihdeohjelmassa on perusteltua myös mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisyn kannalta. Työikäinen väestö kärsii liiallisesta psyykkisestä stressistä ja masennuksesta. (Mieli- suunnitelma 2009, 13) Hämeenkyröläisistä vuotiaista 9 % on saanut työkyvyttömyyseläkettä vuonna Lähes puolet tästä on työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. (SOTKAnet). Nämä häiriöt ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Masennus ja alkoholiriippuvuus lisäävät kuolemanriskiä kaksinkertaiseksi ja vuosien ajan alkoholiperäiset kuolemat ovat olleet vuotiaiden miesten ja naisten yleisin kuolinsyy. Eurooppalaisen selvityksen mukaan työelämässä toteutettuun mielenterveyden edistämiseen sijoitetun pääoman on todettu palautuvan jo vuodessa. (McDaid, 2011 ja Mielekästä elämää, 13 14) Ikääntyneiden mielenterveyden häiriöt ovat samoja kuin työikäisilläkin, mutta heillä esiintyy lisäksi usein elimellisiin sairauksiin liittyviä psyykkisiä oireita. Suomalaisista vuotiaista vanhuksista lähes kolmasosa kokee jossain määrin yksinäisyyttä ja yhdellä kymmenestä yksinäisyyden tunteita oli usein tai aina. (Tiikkainen, 2006) Ikääntyneiden alkoholinkäyttö on lisääntynyt Suomessa jatkuvasti ja runsas alkoholin käyttö näkyy fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa toimintakyvyssä. 15

16 2.4. Tilastotietoa Hämeenkyröstä Indikaattori Alue Työttömät, % työvoimasta Hämeenkyrö 8,7 9 11,3 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 10, ,2 Koko maa 9,4 9,8 11,3 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Hämeenkyrö 13,7 14,3 20 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 13,7 14,5 18 Koko maa 11,9 12,4 14,6 Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista Hämeenkyrö Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Koko maa Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Hämeenkyrö 16,6 10,2 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 14,6 11,1 Koko maa 15,5 12 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista Hämeenkyrö 7,3 8,9 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 8,3 9,3 Koko maa 8 8,8 Ei yhtään ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista Hämeenkyrö 6,2 7,5 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 8,8 8,5 Koko maa 9,1 8,4 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Hämeenkyrö 9,8 9,8 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 8 7,5 Koko maa 7,6 6,9 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas Hämeenkyrö 15,3 12,9 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 35,1 34,6 Koko maa 31,2 32,9 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti, 100 %:n alkoholina, litraa Hämeenkyrö 8,6 8,2 7,7 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 8,1 7,7 7,4 Koko maa 8,2 7,7 7,6 16

17 2.5. Aiemmat mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmat Hämeenkyrön toimintasuunnitelma vuosille : alkoholiohjelman mukainen kuntakumppanuus Hämeenkyrössä Ohjelmaan on listattu tavoitteet ja toimintasuunnitelma vuosille Ohjelma sisältää seitsemän keskeistä kehittämiskohdetta: Ehkäisevä päihdetyö, nuorten alkoholinkäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy, varhaisen puuttumisen toimenpiteet, päihdehuollon erityispalveluiden joustava käyttö peruspalveluissa, päihdepalvelujen kehittäminen peruspalveluissa, lasten ja perheiden huomioiminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen paikallistasolla. Ohjelma sisältää runsaasti konkreettisia toimenpiteitä. Tavoitteet ja toimenpiteet ovat pääosin toteutuneet ja osa on muuttunut käytännöksi. Hämeenkyrön päihdestrategia Hämeenkyrön päihdestrategiassa määritellään, miten Hämeenkyrössä ehkäistään päihdehaittojen syntymistä ja miten päihdepalvelut järjestetään sekä selvennetään eri toimijoiden työnjakoa päihdepalveluissa. Strategiassa on kartoitettu kunnassa toimivat päihdepalveluita tarjoavat palvelut: sosiaalityön palvelut, terveydenhuollon palvelut, koulutoimen palvelut, nuoriso- ja vapaaaikatoimen palvelut, seurakunnan toiminta, seurat, järjestöt ja yritykset, poliisi ja työvoimahallinto. Kunkin organisaation tarjoamat palvelut on esitelty asiakirjassa sisältöineen. Strategia ei sisällä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, vaan enemmänkin visioita ja tavoitetiloja, mutta ei keinoja tavoitetiloihin pääsemiseksi. Hämeenkyrön mielenterveystyön kehittämisohjelma Kehittämisohjelman visiona on ollut se, että kaikkien toimialojen toimintatavat ja ratkaisut edistävät Hämeenkyrön asukkaiden hyvinvointia ja mielenterveyttä. Ennaltaehkäisyn tärkeys on huomioitu aikaisemmassa ohjelmassa päätöksentekoa ohjaavana tekijänä. Avomielenterveyspalveluiden toteutus haluttiin tehdä yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Tavoitteena oli, että psykiatrista sairaalahoitoa ja kuntoutusta tarvitsevat asukkaat saavat laadukasta ja monipuoliseen osaamiseen perustuvaa palvelua. Tiivis yhteistyö mielenterveysosaamisen ja asiakaslähtöisten toimintatapojen edistämiseksi oli myös yksi vision kohdista. 17

18 Mielenterveystyön kehittämisohjelman tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Ohjelman konkreettiset tavoitteet ovat toteutuneet. Asumisyhteisö mielenterveyskuntoutujille on perustettu ja mielenterveyskuntoutujien päivätoimintaan palkattiin toinen työntekijä vuonna Päivätoimintaa on monipuolistettu nuorille tarkoitetulla ryhmällä. Hämeenkyrön psykiatrian poliklinikalla työskentelee kotikäyntejä tekevä psykiatrian sairaanhoitaja, joka tekee tiivistä yhteistyötä kunnan oman mielenterveystiimin kanssa. 3 Hämeenkyrön mielenterveys- ja päihdepalveluiden verkosto 3.1. Terveyspalvelut Päihdesairaanhoito Kunnan päihdesairaanhoito koostuu päihdesairaanhoitajan kotikäynneistä, vastaanottokäynneistä, vuodeosastokäynneistä sekä oppilaitoskäynneistä. Lisäksi päihdesairaanhoidon tehtävänä on avustaa ja konsultoida kunnan pienkotien ja kotisairaanhoidon henkilökuntaa mielenterveys- ja päihdeasioissa. Hoitomuotoina päihdesairaanhoitoon kuuluu vastaanottotoiminta, kotisairaanhoito, opiskelijaterveydenhuolto, katkaisupotilaan hoidon arviointi ja lähettäminen hoitoon, katkaisupotilaan avohoito ja erikoissairaanhoidon tarpeen selvittäminen. Kunnan palveluksessa on yksi kokopäiväinen päihdesairaanhoitaja. Vuonna 2013 päihdesairaanhoidon asiakkaana oli kaikkiaan 128 henkilöä. Potilaskontakteja oli 1569 sisältäen kaiken yhteydenpidon, puhelut, vastaanotot ja potilastapaamiset. Kontaktit ovat muun muassa puhelinkontakteja, vastaanottokäyntejä, kotikäyntejä, pienkotikäyntejä, hoitoneuvotteluja ja vuodeosastokäyntejä. Lisäksi päihdesairaanhoitaja käy eri oppilaitoksissa, kuten Ammatti-instituutti Iisakilla ja Osaran maaseutuoppilaitoksella luennoimassa päihteistä ja niiden vaikutuksista. Vuonna 2013 päihdesairaanhoitaja kävi pitämässä luennot Osaralla kahdelle ja Iisakissa seitsemälle oppilasryhmälle. Vastaanottokäynnit koostuvat muun muassa avokatkoista, päihdeseurannoista, korvaushoitokäynneistä, vuodeosaston jatkohoidoista, Tampereen selviämisaseman jatkohoidoista ja rikosseuraamuslaitoksen määrittämistä päihdetunneista. Kotikäyntejä tehtiin vuoden 2013 aikana 374. Kotikäynnit suuntautuvat pääsääntöisesti iäkkäille henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta päästä vastaanotolle. 18

19 Päihdesairaanhoito on matalan kynnyksen palvelua. Asiakkaat hakeutuvat päihdesairaanhoidon piiriin omalääkärin, vuodeosaston, poliklinikan hoitajien, oppilaitosten edustajien tai sosiaalitoimen kautta. Ensikontakti asiakkaalta tai hänen omaisiltaan suoraan päihdesairaanhoitajaan on mahdollista. Päihdesairaanhoitaja toimii linkkinä muiden kunnan toimijoiden välillä. Tarvittaessa päihdesairaanhoitaja ohjaa mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivän jatkohoitoon. Päihdesairaanhoitaja tekee muun muassa arvion katkaisuhoitopotilaan terveydentilasta ja vuode-osastokatkon jälkeisesti potilaan jatkohoidosta ja seurannasta. Päihdesairaanhoitaja on tehnyt tiiviisti yhteistyötä opiskelijaterveydenhuollon kanssa ja tavannut yksittäisiä mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviä opiskelijoita. Yhteistyötä tehdään terveyskeskuksen poliklinikan, kotisairaanhoidon, vuodeosaston, sosiaalityöntekijöiden, päihdetyönohjaajan, selviämisaseman, Vammalan aluesairaalan, päihdepsykiatrian poliklinikan, Hämeenkyrön psykiatrian poliklinikan, Hämeenkyrön apteekin, Marjalinnan A-klinikan ja yleisen edunvalvonnan kanssa. Akuutti katkaisuhoito Akuutilla katkaisuhoidolla tarkoitetaan riippuvuutta aiheuttavien aineiden avokatkaisua tai vuodeosastokatkaisua. Akuutti katkaisuhoito toteutetaan pääasiassa Hämeenkyrön omassa terveyskeskuksessa. Huumausainekatkaisuhoidot tehdään Vammalan aluesairaalan psykiatrian osastolla (Pursi) ja A-klinikan Tampereen kuntoutuskeskuksessa (Vipunen). Katkaisuhoidon tarpeen kartoittaa sairaanhoitaja yhdessä asiakkaan kanssa. Vieroitusoireiden vaatiessa potilaalle toteutetaan lääkkeellinen avokatko. Avokatkoja toteutettiin vuonna 2013 kaikkiaan 15, joista jokaiseen avokatkoon sisältyi 5 vastaanottokäyntiä sekä jatkohoito. Yhteensä vastaanottokäyntejä (ei sisällä jatkohoitokäyntejä) oli noin 75 kappaletta. Avokatkon tarkoituksena on helpottaa alkoholista johtuvia vieroitusoireita lääkehoidon avulla. Vuodeosastokatko toteutetaan potilaan fyysisen kunnon ollessa niin huono, ettei hän pärjää kotona (kävely on mahdotonta ja potilas tarvitsee nesteytystä). Hämeenkyrössä vuodeosastokatkoja on noin 1-2 jaksoa kuukautta kohden. 19

20 Vammalan aluesairaalassa toteutettuja huumausaineista johtuvia katkaisuhoitoja on hämeenkyröläisille toteutettu harvoin, viimeisin asiakas on ollut vuonna Erikoissairaanhoidon katkaisuhoitoja ei ole ollut ollenkaan. Potilaan joutuessa psykiatrian osastolle, mahdollinen katkaisuhoito on toteutunut samalla hoitojaksolla. Kunnan tuottaman akuutin katkaisuhoidon lisäksi katkaisuhoitoa toteuttaa A-klinikkasäätiö Tampereella, jonka kanssa Hämeenkyröllä on palvelusopimus. A-klinikkasäätiön toteuttama kuntoutustoiminta alkoholiriippuvaisille on matalan kynnyksen palvelua ja lähetettä kuntoutukseen ei tarvita. K-klinikan huumevieroitukseen tarvitaan lähete. Neuvolapalvelut ja oppilas- ja opiskelijaterveydenhuolto Terveydenhuoltopalveluista neuvolapalvelut (äitiys-, vauva- ja lapsineuvola) ja oppilas- ja opiskelijaterveydenhuolto ovat keskeisiä mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyssä. Työtehtävät on jaettu seitsemälle terveydenhoitajalle. Äitiysneuvola tukee ja ohjaa odottavan äidin sekä muun perheen psykososiaalista hyvinvointia, perheen voimavaroja, vanhemmuutta, parisuhdetta sekä puuttuu varhaisessa vaiheessa poikkeamiin ja tuen tarpeeseen. Mielenterveys- ja päihdeongelmien ilmetessä neuvolakäyntejä järjestetään tihennetysti. Äitiysneuvolakäynnit sisältävät molemmille vanhemmille tehtävän laajan terveystarkastuksen, joka sisältää mielenterveys- ja päihdekartoituksen. Kartoituksen pohjalta otetaan tarvittaessa yhteyttä kunnan sosiaalityöntekijään, perheneuvontaan ja päihdetyöntekijään. Äitiysneuvola tekee lähetteen tarvittaessa erikoissairaanhoidon äitiyspoliklinikalle ja psykiatrian poliklinikalle. Yhteystyötä tehdään Päiväperhon kanssa. Päiväperho on Tampereen kaupungin yksikkö, joka tarjoaa monipuolista tukea, hoitoa ja kuntoutusta syntyville ja syntyneille lapsille perheineen. Tilanteen vaatiessa terveydenhoitaja tekee ennakollisen lastensuojeluilmoituksen. Hämeenkyrössä neuvolatoimintaa on kehitetty kohti hyvinvointineuvolamallia, jossa asiakkaalla on sama terveydenhoitaja äitiys- ja vauvaneuvolassa. Keinot synnytyksen jälkeisen masennuksen ja pikkulasten vuorovaikutushäiriöiden tunnistukseen ovat tällöin paremmat. 20

21 Lastenneuvolan käynneillä keskustellaan vanhempien kanssa muun muassa päihteiden käytöstä. Neuvolakäynti itsessään toimii ennalta ehkäisevästi siten, että terveydenhoitaja pystyy keskustelujen kautta tekemään arvion mahdollisesta avun tarpeesta. Oppilas- ja opiskeluterveydenhuollon neuvolapalvelut koskettavat Hämeenkyrössä alakouluja, yläkoulua, lukiota sekä kahta ammattioppilaitosta. Neuvolavastaanotot voidaan suorittaa tarvittaessa perheen kotona. Vastaanotot sisältävät määräaikaiset tarkastukset ja laajat terveystarkastukset. Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia, huolien kuulemista, psyykkisen tilan seuraamista ja arviointia sekä kannustaa omahoitoon. Terveydenhoitaja pitää oppilas- ja opiskelijaryhmille tapaamisia vuosittain. Yhteistyö oppilas- ja opiskeluterveydenhuollossa oppilaiden perheiden, opettajien, kuraattorin, psykologin, perheneuvonnan ja sosiaalitoimen kanssa on keskeistä. Vammalan aluesairaala, Hämeenkyrön psykiatrian poliklinikka Hämeenkyrön psykiatrian poliklinikka on osa Vammalan aluesairaalan psykiatrisen hoidon yksikköä. Hämeenkyrön psykiatrian poliklinikan työryhmän tehtävänä on erikoisalan mukaisten psykiatristen sairauksien tutkimuksen, diagnosoinnin ja hoidon järjestäminen 18 vuotta täyttäneille. Työryhmään kuuluvat erikoislääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä/sij.sairaanhoitaja, sairaanhoitaja/psykoterapeutti, sairaanhoitaja ja osastonsihteeri. Yhteistyökumppaneita ovat alueen perusterveydenhuolto, perheneuvola, päihdetyöntekijät, sosiaalitoimi, sosiaalipsykiatrinen kuntoutustoimi ja muut toimijat. Psykiatrian poliklinikalle tarvitaan aina yleislääkärin lähete. Psykiatria poliklinikalle osoitetut lähetteet käsittelee poliklinikan erikoislääkäri ja ensimmäinen käynti ohjautuu aina erikoislääkärille. Lähetteen saannin jälkeen käynnistyy tutkimusjakso, jonka aikana laaditaan hoitosuunnitelma. Tutkimusjakson jälkeen arvioidaan, toteutetaanko hoito erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhoidossa vai muualla. Tutkimusjakson aikana hoitava työntekijä tutkii ja kartoittaa yhdessä potilaan kanssa avun tarvetta. Työryhmä laatii potilaalle yksilöllisen hoitosuunnitelman, jonka hoitava työntekijä käy yhdessä potilaan kanssa läpi. Hoitosuunnitelmassa määritellään hoidolliset tavoitteet, hoitomuodot ja arvioitu hoitoaika. Hämeenkyröstä vuonna 2013 psykiatrian poliklinikalle saapui noin 105 lähetettä. Avohoitokäyntejä oli Avohoitokäynneistä noin puolet koski ma- 21

22 sennustilaan tai toistuvaan masennukseen. Hoitopäiviä kertyi vuonna 2013 yhteensä 1125 kappaletta. Psykiatrian poliklinikan palvelut koostuvat psykiatrian erikoislääkärin vastaanotoista, terapiapalveluista, psykologisista tutkimuksista, toiminta- ja työkyvyn arvioinnista, Kelan kuntoutuspsykoterapiatarpeen arvioinnista, sairaanhoitajan tukikäynneistä ja konsultaatioista sekä kotikäynneistä itsenäisesti asuvien pitkäaikaissairaiden tai vaativaa psykiatrista avohoitoa tarvitsevien potilaiden luokse. Psykiatrian poliklinikan henkilökunta on käytettävissä lisäksi puhelinkonsultaatioihin ja suunniteltuihin konsultaatiokäynteihin tukemaan Käypä hoito- suositusten mukaista tarpeen arviointia ja hoidon porrastuksen toteutumista perusterveydenhuollossa ja sosiaalipsykiatrisessa kuntoutuksessa Sosiaalipalvelut Sosiaalipsykiatrinen työ Sosiaalipsykiatrinen työ tuottaa psykiatrista päivätoiminta- ja asumispalvelua. Toiminnan tavoitteena on kuntoutujan omatoimisuuteen kannustaminen sekä toimintakyvyn tukeminen yhteisöhoidon keinoin. Hämeenkyrön sosiaalipsykiatrisen työn palveluissa työskentelee mielenterveystyöhön kouluttautunut henkilökunta; esimies, psykiatrinen sairaanhoitaja sekä kahdeksan ohjaajaa. Jokaiselle kuntoutujalle tehdään henkilökohtainen palvelu- ja kuntoutussuunnitelma. Kotorinnekoti tarjoaa tehostettua ja kuntouttavaa palveluasumista. Tehostetun palveluasumisen paikkoja on 11, joista yksi paikka tilapäiskuntoutujille. Tilapäispaikkoja käytetään mm. kotona pärjäämisen tueksi, omaisten jaksamisen tueksi sekä sairaalasta kotiutumisen helpottamiseksi. Vuonna 2013 Kotorinnekodilla oli yhteensä 3775 hoitopäivää. Kuntoutus ja osallistuminen kodin yhteisiin tehtäviin toteutetaan asukkaan voimavarojen mukaan. Aikataulut ja viikko-ohjelmat tukevat säännöllistä vuorokausirytmiä. Alueella asuville mielenterveyskuntoutujille on tarvittaessa mahdollisuus järjestää kuntouttavaa palveluasumista. Tällä hetkellä tuen piirissä on kaksi asiakasta. Tuulensuun päivätoiminta on avohuollon tukipiste, joka tarjoaa kuntouttavaa päivätoimintaa mielenterveyskuntoutujille. Päivätoiminnan tavoitteena on luoda edellytykset yksilölliseen ja mielek- 22

23 kääseen elämään. Tavoitteena on kannustaa kuntoutujia omatoimisuuteen ja käyttämään tarjolla olevia muita palveluja. Tuulensuun päivätoimintaan osallistuvat aktiivisesti myös Kotorinnekodin asukkaat palvelu- ja kuntoutussuunnitelmansa mukaisesti. Päivätoiminta on auki 4-5 päivää viikossa. Toiminnassa on mukana n. 30 kuntoutujaa ja asiakaskontakteja on päivää kohden. Vuonna 2013 Tuulensuulla oli yhteensä 2450 asiakaskontaktia (päivätoiminta 2208 asiakaskontaktia ja kotikäynti 242 asiakaskontaktia). Päivätoiminta koostuu ryhmätoiminnasta, vertaistuesta, kodinhoidollisten töiden harjoittelusta, ruokailusta, peseytymisestä, pyykkihuollosta, lääkehoidon toteutuksesta sekä ohjatuista retkistä ja tapahtumista. Toimintaan hakeudutaan ottamalla suoraan yhteyttä Tuulensuun päivätoimintayksikköön. Toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista. Hakemukset tehostettuun palveluasumiseen osoitetaan SAS- työryhmälle (selvitä, arvioi ja sijoita työryhmä), mikä käsittelee hakemukset ja tekee päätökset. Sosiaalipsykiatrisessa työssä tehdään yhteistyötä mm. Hämeenkyrön psykiatrian poliklinikan, Vammalan sairaan psykiatrisen osaston, omaisten, sosiaalityöntekijöiden, edunvalvonnan, kotihoidon, päihdesairaanhoitajan, apteekin, kansalaisopiston ja mielenterveysyhdistys Sarastus ry:n kanssa. Päihdetyö Päihdetyö on matalan kynnyksen päihdepalvelua. Matalan kynnyksen päihdepalvelulla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että asiakkaan ei tarvitse paljastaa nimeään tai henkilötietojaan. Kunnassa työskentelee päihdetyönohjaaja yhdessä Ikaalisten kaupungin kanssa siten, että päihdetyöntekijä työskentelee 50 % työajastaan Hämeenkyrössä. Päihdetyö koostuu asiakastapaamisista, yhteydenpidosta asiakkaisiin sekä keskusteluavun antamisesta myös puhelimitse. Lisäksi päihdetyönohjaajan palveluihin kuuluu päihteidenkäyttäjien läheisten tukeminen, jaksamisessa auttaminen sekä tiedon jakaminen riippuvuuksista ja päihteistä. Lähiverkoston kanssa työskennellään, mikäli asiakas antaa tähän luvan. Asiakkaat hakeutuvat päihdetyönohjaajalle erilaisten aineriippuvuuksien, kuten alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden vuoksi tai toiminnallisten riippuvuuksien, kuten peli- ja nettiriippuvuuksien vuoksi. Päihdetyön asiakkaita Hämeenkyrössä on n. 60 ja asiakastyön kontakteja kertyi vuoden 23

24 2013 aikana 541. Asiakkaita tavataan asiakkaan tilanteen ja tarpeen mukaan useasti viikossa, viikoittain, kuukausittain tai harvemmin. Tapaamiset tapahtuvat toimistolla, kotona tai muussa asiakkaan valitsemassa ympäristössä. Tapaaminen etenee niin, että asiakkaan tullessa varatulle ajalle, elämäntilanne selvitetään ja kuntoutuksen tarve arvioidaan. Asiakkaalle laaditaan hänen kanssaan yhdessä kuntoutussuunnitelma, jossa määritetään tavoitteet. Kuntoutussuunnitelma voi sisältää keskusteluapua päihdekuntoutusohjaajan luona, katkaisuhoidon tarpeeseen vastaamista toteuttamalla avokatkojakso tai katkaisuhoito osastolla yhteystyössä terveydenhuollon kanssa. Käytössä ovat olleet lisäksi päihdekuntoutuslaitosten tarjoamat katkaisu- ja laitoskuntoutusjaksot. Tämän lisäksi huumeidenkäyttäjille tarjotaan mahdollisuus vaihtaa puhtaita käyttövälineitä. Päihdetyönohjaaja tekee yhteistyötä päihdesairaanhoitajan, palveluohjaajan, sosiaalityöntekijöiden, Rikosseuraamuslaitoksen, lastensuojelun, psykiatrisen poliklinikan, psykiatrisen osaston, etsivän nuorisotyöntekijän ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Sosiaalityö Sosiaalityön tarkoituksena on tukea asiakkaan hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa kuten työttömyyden, taloudellisten vaikeuksien, asunnottomuuden, mielenterveys- ja päihdeongelmien tai kriisitilanteen sattuessa. Sosiaalipalveluissa työskentelee johtava sosiaalityöntekijä ja neljä sosiaalityöntekijää. Sosiaalityö on matalan kynnyksen palvelua. Asiakas tai läheinen ottaa usein yhteyttä suoraan sosiaalityöntekijään. Sosiaalityöntekijä ja asiakas tekevät yhdessä elämäntilanteen kartoituksen ja suunnitelman arjen tueksi. Asiakkaan saama apu voi olla taloudellista (esim. toimeentulotuki) tai neuvontaa ja ohjausta liittyen esimerkiksi sosiaaliturvaan ja palveluihin. Hämeenkyrössä periaatteena on, että sosiaalityöntekijä tapaa aina uuden toimeentulotukiasiakkaan kokonaistilanteen selvittämiseksi. Asiakasta ohjataan ja neuvotaan eri palveluista ja tarvittaessa ohjataan esimerkiksi varaamaan aika talous- ja velkaneuvontaan. Asiakkaalle voidaan suositella myös välitystilipalvelua tai hänelle voidaan hakea edunvalvojaa. 24

25 Pitkään työttömänä olleille henkilölle sosiaalityöntekijä, TE-toimisto (työ- ja elinkeinotoimiston) ja asiakas laativat yhdessä aktivointisuunnitelman. Suunnitelmassa kartoitetaan asiakkaan kokonaistilanne, jonka pohjalta mietitään erilaisia vaihtoehtoja asiakkaan työllistymisen edistämiseksi. Suunnitelman tavoitteena on parantaa asiakkaan työllistymisedellytyksiä ja elämänhallintaa. Sosiaalityön palveluihin kuuluu päihdepalvelut, joka sisältää neuvontaa, tiedon antoa erityispalveluista ja kuntoutuksesta, hoitoon ohjausta ja päätöksen teon hoitoon ohjauksesta. Palvelun tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä, siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihdeongelmaisen ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Sosiaalityössä yhteistyötä tehdään kunnan työpajan, TE-toimiston, Kelan, mielenterveys- ja päihdepalveluiden, terveyspalveluiden, oppilaitosten ja seurakunnan kanssa. Sosiaalityöntekijä voi ohjata asiakkaan muihin palveluihin tai asiakkaat ohjautuvat sosiaalityöntekijän vastaanotolle muiden palveluiden kautta. Lastensuojelu Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen (alle 18 -vuotias) oikeus turvalliseen kasvuun, kehitykseen ja erityiseen suojeluun. Lastensuojelutyötä tekevät lapsiperheiden sosiaalityöntekijät. Työ koostuu ehkäisevästä lastensuojelusta ja neuvonnasta, yksilö- ja perhekohtaisesta lastensuojelusta sekä lapsiperheiden toimeentulotukiasioiden selvittelystä ja päihdehuollosta. Lastensuojelun tehtävä on toimia avohuollon tukitoimien tarjoajana, kun perheessä on mielenterveys- tai päihdeongelmia. Lastensuojelu koordinoi asiakkaita eteenpäin palveluihin ja seuraa asiakkaidensa palveluiden käyttöä. Lastensuojelun palvelut ovat matalan kynnyksen palvelua, johon lapsi tai perhe voi hakeutua omaaloitteisesti. Kuka tahansa lapsen hyvinvoinnista huolestunut voi tehdä lastensuojeluilmoituksen ja tietyillä viranomaisilla on lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus. Lastensuojelun asiakkaalle laaditaan asiakassuunnitelma yhdessä perheen sekä tarvittaessa lapsen ja perheen kanssa työskentelevien muiden viranomaisten kanssa. Lastensuojelutyötä on perheen tapaaminen arjessa ja kriisitilanteen sattuessa, työskentely perheen kanssa, lastensuojeluilmoitusten vastaanottaminen ja lastensuojelutarpeen selvittäminen 25

26 sekä tukitoimien tarjoaminen. Lastensuojelun avohuollon toimintamuotoja ovat kotipalvelu, perhetyö, ehkäisevä toimeentulotuki, tukihenkilö tai perhetoiminta, perhesijoitus avohuollon tukitoimena ja lastensuojelun kotiin tehtävä avotyö. Näiden lisäksi muita tukitoimia ovat perheneuvonnan palvelut, terveydenhuollon palvelut, päivähoitopaikka, puutteellisten asuinolojen korjaaminen, terapiapalvelu ja perhekuntoutus. Lastensuojelun lähtökohtana on lapsen etu. Mikäli lapsen etu vaatii, lapsi tai nuori voidaan ottaa huostaan ja sijoittaa kodin ulkopuolelle. Lapsen ja perheen kanssa työskennellään koko sijoituksen ajan tavoitteena, että lapsi voi palata omaan kotiinsa. Perheneuvonta Perheneuvonta vastaa lasten (alle 18 -vuotiaiden) tunne-elämän tutkimuksista, lasten ja nuorten tukikäynneistä ja terapiasta, lasten kasvatukseen liittyvästä tuesta ja konsultoinnista, perheelämään ja parisuhteeseen liittyvästä keskustelusta, puheterapeutin palveluista, sekä lastenpsykiatrisista tutkimuksista ja konsultoinnista. Käynnit ovat asiakaslähtöisiä yksilö-, perhe- tai parikäyntejä. Perheneuvonta on matalan kynnyksen keskustelupaikka, jonne asiakkaat voivat itse varata työntekijältä ajan. Käynnit ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Perheneuvontapalvelut ovat ennaltaehkäisevää palvelua, jonka avulla voidaan vähentää lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon tarvetta. Perheneuvonnan 1,6 psykologin palvelut ostetaan Ikaalisten kaupungilta. Lastenpsykiatrin palvelut ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta siten, että vastaanotto on Hämeenkyrössä 2-3 kertaa viikossa. Lisäksi kunnassa työskentelee puheterapeutti. Asiakkaiden luvalla yhteistyötä tehdään päivähoidon, koulun, lastensuojelun, terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon henkilöstön kanssa. Perheneuvonnan psykologin ja puheterapeutin vastaanotolle on päässyt ilman jonotusta siten, että ensimmäinen aika on tarjottu pääsääntöisesti 1-5 viikon sisällä. Lastenpsykiatrille asiakkaat ohjautuvat lähinnä psykologien kautta. 26

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA

MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2015 2017 1 Sisällys JOHDANTO... 3 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli 2009 )...

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Mielenterveysasema HORISONTTI Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Taustahistoriaa Kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut aikuisväestölle olivat riittämättömät Erikoissairaanhoito vastasi pitkälti perusterveydenhuollon

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Viidakkokujan tuetun asumisen Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille

Lisätiedot

JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus

JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus Sosiaali- ja terveydenhuolto - työpaja II Aika: torstai 27.8.2015 klo 10.00 15.00 Paikka: Tieteiden talo (Kirkkokatu 6), Sali 405 Asialista 10.00 10.15 Luokitustyön

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu

Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Heli Hätönen Neuvotteleva virkamies Sosiaali ja terveysministeriö 1 13.9.2017 Pysyvä muutos 2 13.9.2017 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot