KOKKOLAN ASUNTOMESSUJEN 2011 PIENTALOALUE KORTTELISUUNNITELMIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Transkriptio

1 KOKKOLAN ASUNTOMESSUJEN 2011 PIENTALOALUE KORTTELISUUNNITELMIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOKKOLAN KAAVOITUSPALVELUT ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIANEN

2 ESIPUHE Kokkolan asuntomessualueen pientaloalueen asemakaava on määräyksiltään samanaikaisesti sekä joustava että rakentamista selkeästi ohjaava. Asemakaava on laadittu alueen sijainti ja luonnonolosuhteet huomioiden, korostaen tavoitteena ekotehokasta kaupunkisuunnittelua ja rakentamista. Rakentamisen ohjaus tapahtuu kaksivaiheisesti sitovilla asemakaavamääräyksillä ja erikseen laadittavilla korttelisuunnitelmilla eli osa-alueittaisilla rakentamistapaohjeilla. Rakentamistapaohjeet on laadittu samoin kaksivaiheisesti eli keväällä 2009 laadittiin alustavat rakentamistapaohjeet tonttien luovuttamista varten ja tämän jälkeen tulevien rakentajien kanssa käytyjen vuorovaikutteisten neuvottelujen pohjalta lopulliset, mutta vieläkin säädettävissä olevat, rakentamistapaohjeet keväällä Menettely perustuu Kokkolan rakennusjärjestyksen 21 määräykseen ja on osoittautunut asuntomessualueen suunnittelussa käyttökelpoiseksi. Kokkolassa Veli-Pekka Koivu kaavoituspäällikkö OTE KOKKOLAN RAKENNUSJÄRJESTYKSESTÄ. 21 Rakennuksen soveltuminen tontille Uudisrakennuksen, lisärakennuksen ja uudestaan rakentamisen tulee sopeutua ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan rakennuksen sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen ja julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennusten tulee muodostaa yhdessä ympäröivien rakennusten kanssa kaupunkikuvaltaan hallittu ja kaunis kokonaisuus. Alueilla, joille kaupunki on hyväksynyt rakennustapaohjeet, katsotaan ohjeissa osoitettu rakennustapa yleisesti noudatetuksi rakennustavaksi. OTE TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNNÖSTÄ 8.2 Tulosalueiden ja tulosyksiköiden toiminnasta vastaavien viranhaltijoiden erityinen ratkaisuvalta Kaavoituspäällikkö 2 pientaloalueiden korttelisuunnitelman hyväksyminen ja siitä annettava vähäinen poikkeama

3 1 KOKKOLA ASUNTOMESSUJEN 2011 PIENTALOALUEEN KORTTELISUUNNITELMIEN RAKENTAMISTAPAOHJEIDEN SISÄLTÖ RAKENNUKSIA SUUNNITELTAESSA RAKENTAMISTA OHJAA ENSISIJAISESTI ASEMAKAAVA MÄÄRÄYKSINEEN JA TOISSIJAISESTI KORTTELISUUNNITELMIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET. ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET JA TONTTIEN MUUT OMINAISUUDET ON ESITETTY VIRALLISISSA TONTTIKARTOISSA. Rakentamistapaohjeet käsittävät seuraavat osa-alueet: 1.1 Tontin käyttö - Rakennusten sijoitus tontilla - Tonttien sisäänkäyntien sijoitus ja järjestelyt - Pysäköintijärjestelyt tonteilla - Yleismääräys tonttien aitauksesta tai rajaamisesta - Yleismääräys tonttien istutuksien ja oleskelualueiden suunnittelusta 1.2 Tonttien ja rakennusten korkeusasemat - Kunnallisteniikan suunnittelupalvelut antaa ohjeet käytettävistä rakennusten sokkelikorkeuksista. Katu- ja puistotiloja rajaavien rakennusten ja pihaalueidenkorkeusasema määritellään suhteessa niiden korkeuteen. Asemapiirroksessa tulee esittää selvitys tontin korkeusasemien liittymisestä ympäröivien alueiden ja tonttien korkeusasemiin. 1.3 Rakennukset - Rakennusten ominaisuudet kuten sijainti tontille, kerrosluku, käyttötarkoitus ja ikkunoiden suuntautuminen esitetään kortteli- ja tonttikohtaisesti. 1.4 Kattomuodot, kattokaltevuudet, räystäslinjat ja harjakorkeudet - Määritellään kortteleittain tai katuosuuksittain kattomuodot, kattokaltevuudet ja rakennusten korkeudet siinä laajuudessa kuin on tarpeen alueen yleisilmeen riittävän yhtenäisyyden tavoittaminen toteutuksessa. 1.5 Julkisivumateriaalit ja rakennusten väritys - Tarvittaessa määritellään kortteleittain tai katuosuuksittain käytettävät pääasialliset julkisivumateriaalit ja väritys. Tavoitteena on riittävän yhtenäisyyden aikaansaaminen samalla kuitenkin mahdollistaen yksilölliset ratkaisut kokonaisuuden puitteissa. Määritellään tarvittaessa suositeltava julkisivujen ja kattojen sekä aitojen / muurien värimaailma so. suuntaa antavat sävyt. 1.6 Kuistien ja ulko-oleskelutilojen toteutusperiaatteet - Annetaan ohjeita siinä laajuudessa kuin alueelle asetettujen yleistavoitteiden (ilmastoon sopeutuminen) on tarpeen. Ohjeiden tavoitteena on varmistaa suojaisten ulko-oleskelualueiden toteutuminen 1.7 Alueen rakentamisen ekotehokkuus Alueen rakentamisen ekotehokkuutta ohjataan ja opastetaan osana EcoDrivetutkimushanketta 1). Passiivi- ja matalaenergiatalojen suunnittelusta ja rakentamista saa tietoja seuraavista linkeistä ) Tutkimushankkeen tavoitteena on luoda metodinen perusta tulevaisuuden ekotehokkaiden asuinalueiden konsepteille, niiden suunnittelu- ja toteuttamiskeinoille, vaikuttavuuden arvioinnille, erottautumiselle ja arvon kehittämiselle. Metodeja kokeillaan todellisissa suomalaisissa suunnittelu- ja kehittämishankkeissa yhdessä kaupunkisuunnittelijoiden kanssa (Helsinki, Tampere, Kokkola, Kankaanpää, Riihimäki). Tällä luodaan pohja merkittäville energiansäästöille jo vuoteen 2020 mennessä tukemaan Suomen tekemiä sitoumuksia EU:n energiatehokkuuden lisäämispäätöksiä.

4 2 OSA-ALUEIDEN YHTEISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Asuntomessualueelle muodostetaan erilaisia osa-alueita. Tavoitteena on saada riittävän yhtenäisiä ja luonteeltaan kaupunkimaisia kokonaisuuksia kuitenkin tarjoten samalla alueelta mahdollisuudet monenlaisten asumisratkaisujen toteutukselle. 2.1 Koko alueen toteutuksen yhteiset periaatteet Tonttien kadunpuoleiset rajat ja tonttien väliset rajat tulee pääsääntöisesti aidata niiltä osin kuin rakennukset eivät rajaudu tontin rajaan. Yksikerroksisia rakennuksia tai rakennuksen osia saa sijoittaa naapuritontin rajaan kiinni. Naapuritontin puolella sijaitsevan seinän materiaalista naapuritontin rakentajat sopivat keskenään, kunnossapidosta ja räystäistä laaditaan säännöt rasitteiksi kullekin tontille. Tontin rajaan kiinni rakennettavan rakennuksen katto on suunniteltava siten, että katon sadevedet voidaan johtaa omalle tontille tai sopimuksen mukaan naapuritontin sadevesiviemäriin ja että katolle rakennetaan lumieste. 2.2 Tuulisuuden torjunta Tuulisuutta torjutaan rakennusten sijoittamisella tontille siten, että aina muodostuu suojainen ulko-oleskelu- ja piha-alue. Tulee suosia talousrakennusten (autotallit, pihasaunat, verstashuone) sijoittamista tonttien reunoille ja päärakennuksen siipirakennuksiksi. Tonttien rajojen tuulelta suojaavalla, riittävän korkealla aidalla (n. 1,5 m) vähennetään tuulen pyörteitä oleskelualueilla. Rakennusten etelä-länsisivuille tulisi muodostaa aurinkoinen tuulelta ja katseilta suojattu oleskelutila. Lisäksi suositellaan toteutettavaksi lasitettuja terasseja ja muita suojattuja oleskelutiloja. Rakennusten kattokaltevuus, ote asemakaavamääräyksistä: RAKENNUSTEN KATTOKULMAN TULEE OLLA VÄLILLÄ ASTETTA. RAKENNUSTEN RÄYSTÄÄT, PARVEEKKEET, KATOKSET JA LIPAT TULEE SUUNNITELLA SITEN, ETTÄ ALASPÄIN SUUNTAUTUVAT TUULENPYÖRTEET VÄHENEVÄT. Kerrostaloissa voidaan asemakaavamääräyksen mukaisesta kattokaltevuudesta poiketa. Pientaloissa voidaan asemakaavamääräyksestä poiketa, mikäli tuulen pyörteisyyden vähentämiseen on osoitettu riittävät muut ratkaisut. Linkki, sivut julkaisusta: ahti.pdf 2.3 Rakennusten julkisivumateriaalit Pääasiallisina julkisivumateriaaleina tulee käyttää kivipinnalle tehtyä rappausta, tiiltä ja tiilen väriin sävytettyä muuraussaumaa tai peittomaalattua puuverhousta kattomateriaalina suositellaan käytettäväksi bitumihuopaa. Julkisivujen ja kattojen värityksestä laaditaan tai annetaan rakennusluvan yhteydessä tarvittaessa erilliset ohjeet. 2.4 Tonttien pihasuunnitelmat Tonteille tulee laatia yksityiskohtaiset pihasuunnitelmat, joissa esitetään pihojen pintamateriaalit, istutukset, valaistus, muut piharakenteet ja tontin korkeustasot 2.5 Tonttien välisen rajan aitaus ja korkeusasemat tontin rajalla Tonttien kadunvarsi- ja puistorajojen aitaamisesta kaupunki antaa osa-aluekohtaiset ohjeet. Tonttien välinen raja suositellaan aidattavaksi pihasuunnitelmiin ja rakennusten massoitteluun soveltuvalla tontin rajan osalla, naapuritonttien raja-aidoista tulee tontinomistajien yhteisesti sopia aidan korkeudesta, aitaustavasta ja aidan sijainnista. Aitojen tulee noudattaa laadittua tyyppisuunnitelmaa, jota voidaan soveltaa kaupungin antamien ohjeiden mukaisesti. Tonttien rajoilla maanpinnan korkeusasemien on oltava toisiinsa sovitetut, tukimuureja ei saa tehdä tonttien väliselle rajalle ilman pakottavaa syytä. 2.5 Rakentamistapaohjeiden soveltaminen Rakennustarkastaja voi myöntää kaavoittajaa kuultuaan korttelisuunnitelmassa esitettyjen rakennusalojen ylityksiä ja poikkeamia rakennusaloista sekä perustelluista syistä myös muita vähäisiä korttelisuunnitelman rakentamistapaohjeiden poikkeamisia.

5 3 OSA-ALUEKOHTAISET RAKENTAMISOHJEET 3.1 OSA-ALUE I KORTTELIN 42 tontit 1-8 Tavoitteena on toteuttaa Merilokinkaaren ulkokaari riittävän yhtenäisestä rakennustapaa noudattaen. Rakennukset sijoitetaan siten, että Merilokinkaaren sisäkaarteen puoleisten rakennusten toisesta kerroksesta on mahdollista saada merinäkymiä Osa-alueelle voidaan sijoittaa yksi- ja kaksikerroksisia rakennuksia. Kaksikerroksisten rakennusosien sijoitus ohjataan korttelin reunantonteille. Mikäli tontinvaraajat haluavat rakentaa kokonaan yksikerroksisia rakennuksia, ne ohjataan korttelin keskiosan tonteille. SITOVAT MÄÄRÄYKSET Etupiha (ep) ja autotallin/-katoksen sijoitus - etupihalle viereiselle ta-rakennusalalle sijoitetaan autokatokset ja autotallit, autopiha suunniteltava siten, että auto kääntyminen voi ensisijaisesti tapahtua pihalla, ei peruuttamalla kadulle - ajoyhteyden paikka on toteuttava korttelisuunnitelmassa ohjeellisesti merkitylle alueelle - autosuoja- ja talousrakennuksen saa sijoittaa kadunpuoleiseen tontin rajaan kiinni ja tulee sijoittaa kiinni naapuritontin rajaan, joka on osoitettu korttelisuunnitelmassa - kadun- tai puistonpuoleinen tontin raja aidattava noin 1,5 metriä korkealla aidalla (aitatyypistä laadittua tyyppisuunnitelmaa soveltaen kaupungin antamien ohjeiden mukaisesti) - etupihan korkeusaseman on oltava lähellä Merilokinkadun korkeusasemaa - etupihalle on istutettava vähintään yksi iso lehtipuu Asuinrakennus - rakennus saa olla kaksi kerrosta korkea, kaksikerroksinen rakennuksen osa on sijoitettava korttelisuunnitelmassa osoitettuun rakennusalan rajaan kiinni eikä se saa ylittää rakennusalojen rajoja - naapuritontin rajaan liittyvällä alueella (tontin itäreuna, ks. korttelisuunnitelman piirros) saa rakentaa vain yhteen kerrokseen, rakentaminen saa olla enintään 4 m korkeata - asuinrakennuksen alimman kerroksen lattiataso on oltava noin +3,5 - asuntopiha on suojattava merenpuoleiselta sivultaan istutuksin tai tuulensuojaseinällä tai -aidalla, joka voi olla läpinäkyvä lasiseinä/aita tai säleikköseinä, korkeus enintään 2,5 metriä

6 - asuntopihan korkeusaseman tulee olla vähintään 0,5 metriä etupihan korkeustasoa ylempänä Ikkunoiden sijoitus ja koko - Rakennusten toiseen kerrokseen itäpäätyyn saa sijoittaa vain ikkunoita, joiden alareuna on lattiasta vähintään 1,8 metriä - asunnon tilojen sijoittelussa tulee pyrkiä siihen, ettei naapuritonttien pihoille suuntaudu toisesta kerroksesta huoneiden pääikkunoita. Meripiha (mp) - mp-alueelle saa rakentaa talousrakennuksen tai saunarakennuksen, kooltaan enintään 20 kam2. Rakennusta ei saa sijoittaa 5 metriä lähemmäs naapuritontin rajaa - rakennuksen julkisivujen tulee olla puuta, räystäiden on oltava ns. avoräystäät (ei kotelointeja tms.).rakennus saadaan yhdistää asuinrakennukseen lämmittämättömällä lasiseinäisellä kuistilla tai käytävällä - asuinrakennukseen liittyvät lämmittämättömät lasiseinäiset kuistit saavat ulottua mp-alueelle. - rantavyöhykkeelle saa sijoittaa laiturin, laitureiden sijoitus ja rakentamistapa tulee olla yhtenäinen ja kaupungin antamien ohjeiden mukainen - rantavyöhykkeelle saa sijoittaa vain pollarityyppisiä valaisimia (korkeus enintään 1,5 metriä) tai rakennuksiin kiinnitettäviä valaisimia Tonttien välisen rajan aitaus ja korkeusasemat tontin rajalla - tonttien välinen aita ei saa ulottua 7 metriä lähemmäs rantaviivaa

7 3.2 OSA-ALUE II KORTTELIN 45 tontit 1 6 Merilokinkaaren sisäkaaren omakotitalotontit Muutoin yhtenäisillä rakennuksilla rajataan katutila siten, että korttelialueen päissä olevat tontin ovat rakennustavaltaan talonrivin muista rakennuksista massoittelultaan poikkeavia Asuntopihojen riittävän yksityisyyden toteuttamiseksi suunnitellaan kadulta ja naapureiden katseilta mahdollisimman suojatut sisäpihat, joissa on Kokkolan Vanhakaupungin suljettujen kaupunkipihojen tunnelmaa SITOVAT MÄÄRÄYKSET Asuinrakennusten sijoitus - asuinrakennus on sijoitettava korttelisuunnitelmassa esitettyyn kadunpuoleiseen rakennusalan rajaan kiinni, kadunpuoleisen julkisivu lähin etäisyys on noin 1,0-0,5 metrin päässä kadunpuoleisesta tontin rajasta - katon sadevedet johdetaan tontin puolella suoraan sadevesiviemäriin - rakennuksen sokkelin ja tontin kadunpuoleisen rajan välinen kaista päällystetään teknisen palvelukeskuksen rakennusluvan yhteydessä antamien ohjeiden mukaisesti - asuinrakennuksen sisäänkäyntiä ei suositella rakennettavaksi kadunpuoleiselle julkisivulle Asuinrakennuksen muoto - asuinrakennus tulee sijoittaa tonteilla 2-5 harjansuunta katua vasten - rakennuksen ensimmäisen kerroksen lattian tulee olla noin 0,6 metriä rakennuksen kohdalla olevan kadun tontin rajalla olevaa ylintä kohtaa korkeammalla - kadunpuoleinen näkyvä sokkeli saa olla enintään n. 0,5 metriä korkea - tonteilla 1 ja 6 kattomuoto ja kaltevuus voi poiketa osa-alueen muiden tonttien vastaavista Autokatosten ja -tallien sekä talousrakennusten sijoitus - Talousrakennukset on sijoitettava tontin länsi- tai pohjoisrajaan kiinni tai vaihtoehtoisesti 4 metrin päähän rajasta - autotallit / katokset sijoitetaan tontin itäreunaan noin 5 metrin etäisyydelle katualueen rajasta (kääntyminen voi tapahtua peruuttaen kadulle) - talli/katospihan leveys kadun suuntaisesti saa olla enintään 8 metriä

8 - kadulle avautuva tallipiha (autotallien edusta) on päällystettävä betonikivellä Tontin aitaus - kadun- tai puistonpuoleinen raja, jonka kohdalla ei ole rakennusta, tallipihaa tai ajoporttia on aidattava noin 1,5 metriä korkealla aidalla (aitatyypistä laadittua tyyppisuunnitelmaa soveltaen kaupungin antamien ohjeiden mukaisesti) SUOSITUKSIA - Pihan puoleiselle julkisivulle suositellaan sijoitettavaksi lasikuisti ja se yhteyteen puupintainen terassi - Kadun puoleiselle julkisivulle suositellaan sijoitettavaksi toiseen kerrokseen lasiterassi tai -parveke - Tontin etelärajalla suositellaan istutettavaksi muutama isokokoinen lehtipuu, jotka luovat varjoa kesällä - asunnon tilojen sijoittelussa tulee pyrkiä siihen, ettei naapuritonttien pihoille suuntaudu toisesta kerroksesta huoneiden pääikkunoita.

9 3.31 OSA-ALUE III KORTTELIN 44 Tontit 1 ja 2 Erityisenä tavoitteena on mahdollistaa kahden ilman tiukasti ohjaavia määräyksiä yksilöllisesti suunniteltavan omakotitalon rakentaminen SITOVAT MÄÄRÄYKSET Asuinrakennusten sijoitus - asuinrakennus on sijoitettava korttelisuunnitelmassa esitetylle rakennusalalle Asuinrakennuksen muoto - asuinrakennuksen muoto on vapaavalintainen, ensimmäisen kerroksen lattian tulee olla noin 0,6 metriä rakennuksen kohdalla olevan kadun tontin rajalla olevaa ylintä kohtaa korkeammalla - kaksikerroksiseen asuinrakennukseen saa rakentaa kerrosalaan laskettavan ullakon tai parven (tällöin rakennusalalla on merkintä II/u) - kadunpuoleinen näkyvä sokkeli saa olla enintään n. 0,5 metriä korkea Autokatosten/ -tallien ja talousrakennusten sijoitus - talousrakennukset, autotallit / katokset saa rakentaa kiinni tontin rajaan jos rakennusalalla on näin osoitettu - ajoneuvoliittymää ei saa rakentaa Merikotkantieltä - kadulle avautuva tallipiha (autotallien edusta) on päällystettävä betonikivellä Tontin aitaus - kadun tontin puoleinen raja, jonka kohdalla ei ole rakennusta, tallipihaa tai ajoporttia on aidattava noin 1,5 metriä korkealla aidalla, naapuritonttien rajaaidoista tulee tontinomistajien yhteisesti sopia aidan korkeudesta, aitaustavasta ja aidan sijainnista (aitatyypistä laadittua tyyppisuunnitelmaa soveltaen kaupungin antamien ohjeiden mukaisesti) SUOSITUKSIA - pihan puoleiselle julkisivulle suositellaan sijoitettavaksi lasikuisti ja se yhteyteen puupintainen terassi

10 - kadun puoleiselle julkisivulle suositellaan sijoitettavaksi toiseen kerrokseen lasiterassi tai -parveke - tontin länsireunalle suositellaan istutettavaksi muutama isokokoinen lehtipuu, jotka luovat varjoa kesällä Asunnon tilojen sijoittelussa tulee pyrkiä siihen, ettei naapuritonttien pihoille suuntaudu toisesta kerroksesta huoneiden pääikkunoita.

11 3.31 OSA-ALUE III KORTTELIN 46 Tontit 1 ja 2 Tavoitteena on kummallekin tontille kaksikerroksisen rivitalon rakentaminen SITOVAT MÄÄRÄYKSET Asuinrakennusten sijoitus - asuinrakennus on sijoitettava korttelisuunnitelmassa esitettyyn kadunpuoleiseen rakennusalan rajaan kiinni Asuinrakennuksen muoto - asuinrakennuksessa on harja- tai lapekatto - katon kaltevuus on 14 º- 28º - rakennuksen ensimmäisen kerroksen lattian tulee olla vähintään 0,4 metriä rakennuksen kohdalla olevan kadun tontin rajalla olevaa ylintä kohtaa korkeammalla - kadunpuoleinen näkyvä sokkeli saa olla enintään n. 0,5 metriä korkea Autokatosten ja -tallien sijoitus - autotallit/katokset sijoitetaan kadulle aukeavan tallipihan yhteyteen korttelisuunnitelman p-alueelle, jolle saa rakentaa myös varastoja ja teknisiä tiloja rivitaloyhtiöiden käyttöön - käyttöönotettu tallipiha on päällystettävä joko luonnonkivellä (nupukivellä) tai betonikivellä Tontin aitaus - Merikotkantien ja puistoalueen puoleiset tontin rajat on aidattava vähintään 1,5 metriä korkealla aidalla (aitatyypistä laadittua tyyppisuunnitelmaa soveltaen kaupungin antamien ohjeiden mukaisesti)

12 OSA-ALUE IV KORTTELIN 47 tontit 1 4 KORTTELIN 48 tontit 1 4 Osa-alueen tontit on varattu pääasiassa Kokkolassa käytetyn perinteisten rakentamistapaohjeiden mukaiseen rakentamiseen. Korttelialueelle voidaan sijoittaa yksija kaksikerroksisia asuinrakennuksia. Alueelle voidaan rakentaa sekä perinteistä että uutta tyyppitalotuotantoa. Tontille 48-1 tulee rakentaa kortteleiden 44 ja 42 rakentamistapaan soveltuva arkkitehtuuriltaan tavanomaisesta rakentamisesta poikkeava omakotitalo. SITOVAT MÄÄRÄYKSET Asuinrakennusten sijoitus - asuinrakennus on sijoitettava korttelisuunnitelman mukaiselle rakennusalalle Asuinrakennuksen muoto - asuinrakennuksessa saa olla joko harja- tai lapekatto Autokatosten ja -tallien sijoitus - autotallit, -katokset ja varastot sijoitetaan ta-rakennusalalle 5 metrin etäisyydelle kadun rajasta - talousrakennusta ei saa sijoittaa 2 metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa - autotallin ja -katoksen sijoituksella on pyrittävä suojaamaan pihan oleskelualueita erityisesti mereltä puhaltavilta länsi- pohjoistuulilta - keskenään

13 OSA-ALUE V KORTTELIN 41 tontit 1 4 Tavoitteena on muodostaa pienille kaupunkitonteille soveltuvan pientalotyypin muodostama yhtenäinen kokonaisuus. SITOVAT MÄÄRÄYKSET Asuinrakennusten sijoitus - asuinrakennus on sijoitettava korttelisuunnitelmassa esitettyyn tontin rajaan kiinni - rakennuksen toinen pääty sijoitetaan tontin rajaan kiinni - yksikerroksinen autotalli/katos- ja talousrakennus sijoitetaan tontinrajaan kiinni, siten että talousrakennuksen pääty on kadun rajassa kiinni - autotalliin tai -katokseen ajoa varten muodostetaan asuinrakennuksen ja kadun väliin betonikivellä tai luonnonkivellä päällystetty piha-alue Asuinrakennuksen muoto - asuinrakennukset ovat yksi- tai kerroksisia - asuinrakennuksessa on harja- tai lapekatto - katon kaltevuus on 14 º- 28º, kaikilla tonteilla oltava sama kaltevuus - mikäli asuinrakennukseen liitetään pihan puolelle siipirakennus, sen on oltava yksikerroksinen ja alle 4 metriä korkea OSA-ALUE VI KORTTELIT 47 ja 48 ovat asuntomessujen aikana messukäytössä ja korttelisuunnitelmien rakentamistapaohjeet laaditaan myöhemmin.

14 OSA-ALUE VII MERIKOTKANAUKION KERROSTALOT KORTTELIN 44 tontti 3, KORTTELIN 45 tontti 7 ja KORTTELIN 46 tontti 3 Tavoitteena on rajata rakennuksilla aukio kaupunkimaiseksi tilaksi ja luoda kerrostalorakennuksilla sekä niihin sijoittuvilla tiloilla ja toiminnoilla edellytyksiä aukion kehittymiselle alueen asukkaiden oleskelu- ja kohtauspaikaksi. SITOVAT MÄÄRÄYKSET Asuinrakennusten sijoitus - korttelin 45 kerrostalo sijoitetaan kiinni aukion puoleiseen tontin rajaan, kortteleissa julkisivun tulee olla aukion puoleisen korttelirajan suuntainen ja rakennettu joko korttelirajaan kiinni tai noin viiden metrin päähän siitä, jolloin korttelialueen rajalla tulee rakentaa kaupungin antamien tyyppipiirustusten mukainen aita Asuinrakennuksen muoto - aukioon rajoittuvat rakennukset ovat enintään viisikerroksisia, rakennusten sijoittumiselle on osoitettu rakennusala - aukion puoleisen julkisivulinjan on oltava suora: aukion puoleisen julkisivulinjan parvekkeiden on oltava ns. sisäänvedettyjä parvekkeita - asuinrakennusten katon on oltava loiva lapekatto, kattokaltevuus voi asemakaavamääräystä loivempi Autokatosten tai -tallien sijoitus - autotallit, -katokset ja varastot sijoitetaan p- tai ta-rakennusalalle, kortteleissa 44 ja 46 ne voidaan sijoittaa kiinni tontin rajaan (katso kohta 2.1)

15 ERITYISKOHTEIDEN OSA-ALUE KORTTELIN 43 tontit 1 JA 2 Tavoitteena on toteuttaa asuntomessualueen erityskohteita. Asuinrakennusten sijoitus ja muoto - sitovia määräyksiä ei ole annettu ja korttelisuunnitelma on laadittu rakentajien hankesuunnitelmien pohjalta.