Ryhmämuotoinen sosiaalityö maahanmuuttajaryhmässä Menneisyyden voimavarat tulevaisuuden vahvuudeksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ryhmämuotoinen sosiaalityö maahanmuuttajaryhmässä Menneisyyden voimavarat tulevaisuuden vahvuudeksi"

Transkriptio

1 1 Ryhmämuotoinen sosiaalityö maahanmuuttajaryhmässä Menneisyyden voimavarat tulevaisuuden vahvuudeksi

2 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Ryhmämuotoinen sosiaalityö prosessina ja sosiaalihuollon työkaluna Subjektiuden ja toimijuuden tukeminen ryhmämuotoisessa sosiaalityössä Ryhmä yksilön ja yhteiskunnan siltana Ryhmämuotoisen sosiaalityön toteutus ja toiminnan kuvaus Pilottiryhmän ensimmäinen tapaaminen Muistoni kotimaasta Pilottiryhmän toinen tapaaminen Miten kirjoitan työhakemuksen ja CV:n Pilottiryhmän kolmas tapaaminen Työhaastatteluun valmistautumista Pilottiryhmän neljäs tapaaminen Katse tulevaisuuteen Yhteenveto Asiakkaan osallisuus ryhmäprosessissa ja ryhmämuotoinen sosiaalityö suunnitelmallisen sosiaalityön työkaluna Ryhmämuotoisen sosiaalityön haasteet Yhteiskunnallinen näkökulma kansalaisuuteen, yksilöllisyyteen ja ryhmätoimintaan Hyvän käytännön juurruttamisesta Lähteet Liitteet Liite Liite Liite Liite

3 3 1. Johdanto Tämä raportti käsittelee Pohjanmaan SOS -hankkeessa toteutettua pilottikokeilua. SOS - hanke kuuluu valtakunnalliseen sosiaali- ja terveysministeriön KASTE -ohjelmaan. Hankkeen aikana kehitetään asiakasosallisuutta tukevia työmenetelmiä ja hyviä käytäntöjä. (SOS -hanke. Esite.) K4-alueella (Pietarsaari, Luoto, Pedersöre ja Uusikaarlepyy) pilottikokeilun menetelmäksi valittiin ryhmämuotoinen sosiaalityö. Pilottiasiakaskunta koostui kahdeksasta maahanmuuttajasta, jotka ovat kotoisin Somaliasta. Asiakkaat olivat tulleet Suomeen perheen yhdistämisen kautta. Naisia ryhmässä oli kolme ja miehiä viisi. Iältään asiakkaat olivat vuotiaita. Vastaava sosiaalityöntekijä veti ryhmää, joka kokoontui kevään 2013 aikana neljä kertaa. Ryhmää käytettiin tässä tarkoituksessa kasvatuksellisesti ja opetuksellisesti. Ryhmätapaamiset olivat tavoitteellisia. Niiden tarkoituksena oli asiakasosallisuuden ja asiakasyhteistyön kehittäminen, asiakkaan omien voimavarojen esiin tuominen ja vahvistaminen, ryhmämuotoisen sosiaalityön menetelmän kokeileminen ja kehittäminen sosiaalityöntekijöiden työprosesseja tukemaan. Lisäksi arvioidaan ryhmämuotoisen sosiaalityön vaikuttavuutta. Maahanmuuttajaryhmä on asiakasryhmänä erityinen, sillä sosiaalityössä on välttämätöntä tällöin huomioida kulttuurinen konteksti, joka on valtakulttuurista poikkeava. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja kansalaisena toimiminen on vaikeaa, jollei tunne ja

4 4 tiedä toimintatapoja. Tilannetta voisi verrata siihen, että pelaaja astuu pelikentälle tuntematta pelin sääntöjä ja ohjeita. On helppo havaita, että pelaajan on tällöin lähes mahdotonta vaikuttaa pelin kulkuun. Ryhmämuotoinen sosiaalityö vastasi siis tässä asiakasryhmässä yhteiskunnallisiin instituutioihin integroitumisen tarpeeseen. Raportti etenee niin, että aluksi kuvaan ryhmää, joka osallistui ryhmämuotoiseen sosiaalityöhön. Toiseksi kerron ryhmämuotoisen sosiaalityön prosessista ja menetelmästä. Ryhmämuotoisen sosiaalityön käytännön toteutumista kuvaan tapaamiskerroittain luvussa 3. Lopuksi on yhteenveto, jossa koostan ryhmämuotoisen sosiaalityön menetelmää asiakkaan muutosprosessin, asiakasosallisuuden ja suunnitelmallisen sosiaalityön näkökulmasta. Perehdyn myös kontekstiin, eli yhteiskuntaan, jossa sosiaalityö, asiakkuus ja toimijuus tapahtuvat. Lisäksi tuon esille ryhmämuotoisen sosiaalityön haasteita, joita prosessin aikana ilmeni. 2. Ryhmämuotoinen sosiaalityö prosessina ja sosiaalihuollon työkaluna Vastaava sosiaalityöntekijä on aluksi valinnut asiakkaat, joille hän on tiedottanut asiakastapaamisten yhteydessä mahdollisuudesta ryhtyä pilottiasiakkaaksi. Asiakkaiden kanssa käytiin läpi hankkeen sisältö ja tavoitteet sekä pilottiryhmään osallistumisen

5 5 oikeudet ja velvollisuudet. Asiakkaat ovat saaneet kirjallisen tiedotteen ja allekirjoittaneet sopimuksen pilottiryhmään osallistumisesta (Liite1.). Sosiaalityöntekijä ja pilottiasiakkaat ovat yhteistyössä täyttäneet tilannearviolomakkeen (Liite 2.) ja asiakassuunnitelman (Liite 3.). Sosiaalityöntekijä veti ryhmää, joka kokoontui kevään 2013 aikana neljä kertaa. Aktiivisen työvaiheen jälkeen asiakasyhteistyötahoille, kuten Kelaan, kunnalliseen terveydenhuoltoon ja TE -toimistoon lähetettiin toimijamatriisi (Liite 4.) moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi. Kuviossa 1. on SOS hankkeessa toteutettu prosessisuunnitelma, jonka mukaan asiakastyössä on myös edetty.

6 6 Pilottityhmä Pietarsaari 8/ /2013 Ryhmä koostui maahanmuuttajista, jotka olivat tulleet Suomeen perheenyhdistymisen kautta Yhteistyön luominen; valitaan 10 asiakasta, joilta kysytään osallistumisesta Asiakas hyväksyy sopimuksen Asiakkaan tilanteen kartoitus tilannearviolomakkeen avulla Aktiivinen työ: palvelusuunnitel ma, ryhmämuotoista sosiaalityötä. Verkostoyhteistyö 1 /2013-7/ 2013 Arviointi 8/ /2013 -Identifioitu ryhmä, jossa käytetään uusia työmenetelmiä. -Sosiaalityöntekijä kysyy valituilta asiakkailta. - Asiakkaille tiedotetaan pilottityöstä. - Asiakas allekirjoittaa sopimuksen, tulee tietoiseksi roolistaan pilottiasiakkaana. Saa tietoja pilottihankkeesta. -Asiakas osallisena prosessissa. -Asiakkaan tilanteen kartoitus tilannearviolomakkeen avulla. -Asiakkaan yksilölliset tarpeet ja pilottiryhmän tarpeet näkyvimmiksi - Pilottihankkeiden tavoitteiden selkeyttäminen. Asiakkaille laaditaan palvelusuunnitelmat, jossa tavoitteet vahvistetaan. -Ryhmämuotoista sosiaalityötä -Pilottiryhmä tapaa X kertaa keskustelemaan valituista teemoista. -Muut valitut menetelmät, esim. motivoiva keskustelu --Asiakas osallisena --Toimijamatriisi laaditaan Pilottiryhmätyön arviointi, mikä on ollut hyvää ja mikä huonoa? Miten ryhmämuotoinen sosiaalityö toimii? -Onko tavoitteet saavutettu? - Onko asiakkaan osallisuus lisääntynyt? Kuvio 1. Pietarsaaren pilottiryhmän prosessisuunnitelma. Ryhmämuotoisen sosiaalityön toteutus maahanmuuttajataustaisten kanssa. (SOS -hankkeessa laadittu kuvio, jota hyödynnettiin eri pilottiryhmien osalta)

7 Subjektiuden ja toimijuuden tukeminen ryhmämuotoisessa sosiaalityössä Sosiaalityö käsittää asiakkaan toimijana. Sosiaalityön kohteena on ihmisen toimijuus sosiaalisissa suhteissaan ja elämäntilanteessaan. Työn tavoitteena on toimijuuden tukeminen; toimintakyvyn virittäminen, ylläpitäminen ja kehittäminen. Jotta tämä mahdollistuisi, on sosiaalityössä ymmärrettävä ihmisen sosiaalisten yhteyksien luonnetta. Aktiivinen ihmiskäsitys, ihmisen subjektius, on sosiaalityön läpikäyvä teema. Ihminen on siis ympäristöään ja omaa elämäänsä aktiivisesti muokkaava. Yksilöstä tulee subjekti suunnatessaan toimintaansa merkityksellisiksi kokemiinsa asioihin ja tarkoituksiin. (Jauhiainen & Eskola 1994, 7.) Yksilön kehitykselle olennaisia seikkoja ovat hyväksytyksi tuleminen, johonkin liittyminen ja kuuluminen, osallistuminen ja vaikuttaminen. Ryhmämuotoisessa toiminnassa ihminen joutuu suhteuttamaan itseään ympäristöön, ikään kuin piirtämään rajaa itsen ja ryhmän välille. Tietoisuus itsestä ja ympäröivästä maailmasta sekä näiden välisestä suhteesta kasvaa. Yksilölle ryhmä toimii reflektion välineenä; peilinä, jonka kautta omaa toimintaansa voi tarkastella. Itsetuntemus ja toiminnan suhteuttaminen ympäristöön ei siis tapahdu sosiaalisessa tyhjiössä, vaan ryhmässä toimimisen keskeinen merkitys yksilölle on, että persoonallisuus kehittyy yhteenkuuluvuuden kautta. (Jauhiainen & Eskola 1994, 15 17, 20.)

8 Ryhmä yksilön ja yhteiskunnan siltana Ryhmän voidaan todeta olevan yksilön ja yhteiskunnan välittäjä, silta organisoitujen järjestelmien ja lähipiirin ihmissuhteiden välillä. Liittymisen puute ja postmodernille ajalle tyypilliset heikot ryhmät haurastuttavat yhteiskuntaa sekä syrjäyttävät ihmisiä yhteiskunnan osallisuudesta. Ryhmän joukkovoiman avulla ihmiset voivat vaikuttaa toiminnallaan erilaisiin instituutioihin ja koko yhteiskuntaan. (Jauhiainen & Eskola 1994, 28.) Sosiaalityön ontologisena oletuksena pidetään sitä, että ihminen nähdään paitsi toimivana sekä yhteisöllisenä myös yhteiskunnallisena olentona. Pauli Niemelän (2009) mukaan sosiaalityötä voidaan kutsua hyvinvointityöksi. Hyvinvointi voidaan ymmärtää ensimmäiseksi olemassa olemisen tarpeena (sekä yhdessä että itsenäisenä olemisen tarpeet), toiseksi fyysisenä, sosiaalisena ja henkisenä osallisuutena ja kolmanneksi aineellisena, taloudellisena, sosiaalisena/poliittisena, henkisenä ja sivistyksellisinä resursseina. (Jouttimäki, Kangas & Saurama, 2011, 118.) Ryhmämuotoinen sosiaalityö tarjoaa sosiaalityön asiakkaille vaihtoehtoisen palvelumuodon. Tämä työskentely toimii vaihtoehtona yksilötyöskentelylle ja ryhmät vastaavat myös asiakkaiden sosiaalisiin tarpeisiin tehokkaammin kuin yksittäisen työntekijän tapaamiset. Tärkeä huomio on myös, että ryhmämuotoinen työskentelysuhde vaikuttaisi olevan tasa-arvoisempi kuin asiakkaan ja työntekijän yksilökohtainen työskentely. Ryhmätyöskentelyssä vastataan paremmin asiakkaiden voimavaraistamiseen, kun ryhmässä ei keskitytä ainoastaan ongelmakeskeiseen

9 9 puheeseen, kuten perinteisessä sosiaalityössä voi helposti käydä. (Jouttimäki, Kangas & Saurama, 2011, 97 98, ) 3. Ryhmämuotoisen sosiaalityön toteutus ja toiminnan kuvaus 3.1. Pilottiryhmän ensimmäinen tapaaminen Muistoni kotimaasta Ensimmäiselle tapaamiskerralle toiminnalliseksi menetelmäksi valittiin valokuvatyöskentely. Sosiaalityöntekijä keräsi asiakkaiden kulttuuriin ja kotimaahan viittaavia kuvia, joista asiakkaat saivat valita mieleisiään ja kirjoittaa niihin liittyviä ajatuksia. Tarkoituksena oli, että kuvien kautta muistellaan menneisyyttä; lapsuutta ja nuoruutta Somaliassa ja samalla muodostetaan omaa tarinaa. Asiakkaat tarttuivat toimeen innokkaana ennen kuin sosiaalityöntekijä ehti heitä edes ohjeistaa loppuun. Motivaatiota toimintaan siis löytyi. Kuvatyöskentelyssä merkittävää oli, että asiakkaat muistivat menneisyydestä positiivisia ja voimaa antavia asioita. Sanoja, joita työskentelyn kautta nousi, olivat juhla, leikki, teatteri, kuollut äiti, kuri ja rakkaus. Suruakin osattiin näin käsitellä ja pukea sanoiksi. Vaikka sosiaalityö ei ole terapiaa, voi asiakastyö silti olla terapeuttista ja tarjota asiakkaalle oivalluksia itsestään sekä elämästään. Luovat menetelmät ovat perusteltuja, sillä olemme erilaisia; joku ilmaisee itseään kirjallisesti, toinen piirtämällä ja kolmas puhuen. Toisaalta kuva voi usein puhutella ihmistä enemmän kuin sanat. Luovien

10 10 menetelmien avulla voidaan löytää yksilön voimavaroja ja vahvistaa minäkuvaa. Kuvien käyttö maahanmuuttajaryhmän kohdalla oli erityisen hyvä ratkaisu, sillä kieli saattaa muodostua rajoitteeksi, kun oma äidinkieli ei ole valtaväestön kieli Pilottiryhmän toinen tapaaminen Miten kirjoitan työhakemuksen ja CV:n Kokoontumisen aluksi käytiin läpi mitä edellisellä kerralla oli ryhmässä tehty. Toisen kokoontumisen aihe oli jo työorientoitunut ja sitä kautta tulevaisuuteen suuntautunut. Osa ryhmäläisistä oli jo ollut joko työharjoittelussa tai palkkatyössä ja he jakoivat innostuneina omia kokemuksiaan suomalaisesta työelämästä. Pietarsaaressa toiminut REJA hanke on kehittänyt www-sivuston. Sivuston, eli Rejaportaalin avulla voi laatia itselleen Curriculum Vitaen, CV:n, omalla äidinkielellään. Ohjelmalla voi kääntää sen sitten joko suomeksi tai ruotsiksi paikallisen työnantajan tarpeiden mukaan. Ryhmäläiset, joita oli tällä kertaa paikalla kolme, laativat innolla itselleen koeluontoisen CV:n. He saivat myös käyttöönsä salasanat, joiden avulla he pystyvät laatimaan myöhemmin varsinaiset CV:t. Ryhmäläiset auttoivat toinen toisiaan avaamalla joidenkin suomenkielisten termien, kuten suosittelija, merkityksen somalian kielelle. Tunnelma ryhmän parissa oli avoin ja iloinen.

11 Pilottiryhmän kolmas tapaaminen Työhaastatteluun valmistautumista Kolmannella tapaamisella harjoiteltiin työnhakua. Teimme käytännön työnhakuharjoituksia roolileikin avulla. Sosiaalityöntekijä ja minä toimimme työnantajina ja haastattelimme asiakkaita eli työnhakijoita. Olimme hakevinamme työntekijää kahvilaan, jossa olimme. Kysymyksiin kuuluivat tavanomaiset työhaastattelukysymykset kuten aiempi työ- tai harjoittelukokemus, koulutus sekä vahvuudet ja heikkoudet työntekijänä. Aluksi vahvuuksia ei meinannut oikein löytyä, mutta jatkokysymyksillä sai selville enemmän. Esimerkiksi, että henkilö oli aiemmin ollut työharjoittelussa sekä päiväkodissa että kirpputorilla. Päiväkotityöskentelystä hän oli pitänyt erityisesti ja kokenut mielekkäänä lasten kanssa toimimisen. Tämän henkilön vahvuutena näin erityisesti kohteliaisuuden, positiivisuuden ja rauhallisuuden. Häneen oli varsin helppo tutustua, joten varmasti hyvä lastenhoitaja. Tapaamisen lopussa sosiaalityöntekijä pyysi asiakkaita miettimään yhtä sanaa, joka työstä tulisi mieleen. Asiakkaiden työhön liittyviä sanoja olivat palkka, iloinen ja nautinto. Nämä sanat toimivat motivaationa työnhakuun ja työelämään osallistumiseen. Voimavarat ovat siis ihmisessä. Tämän harjoitteen avulla niitä saatiin esiin. Suuri saavutus tähän mennessä oli, että kaksi pilottiasiakasta oli jo työllistynyt tämän kokeilun aikana.

12 Pilottiryhmän neljäs tapaaminen Katse tulevaisuuteen Alussa näytti siltä, että viimeiseen tapaamiseen osallistuu vain yksi asiakas. Tapaamiseen saapui kuitenkin kaksi asiakasta, toinen saapui myöhässä. Sosiaalityöntekijä jousti suunnitelmissa, kun asiakkaat eivät saapuneet odotetusti. Sosiaalityöntekijä aloitti tapahtuman niin, että kerrattiin ryhmämuotoisen sosiaalityön prosessia. Se oli tarpeen siksi, että asiakkaat eivät olleet saapuneet joka tapaamiselle, mutta myös siksi, että asiakas huomasi tulleensa kuulluksi ja huomioiduksi. Sosiaalityöntekijä oli koostanut tapaamiskerroilta sanat, joita asiakkaat olivat keksineet eri aiheisiin liittyen. Suurin osa sanoista oli positiivisia; merkitykseltään hyviä ja iloisia. Nämä sanat ovat voimavaroja tulevaisuuteen. Sosiaalityöntekijä oli tehnyt viimeiselle tapaamiselle tehtävän, jonka kaikki paikalla olijat täyttivät. Tehtävän nimi oli Oma tarina Menneisyyden voimavarat tulevaisuuden vahvuudeksi. Tehtävä sisälsi kysymyksiä menneisyydestä: esimerkiksi, että millaisessa kulttuuri-ilmapiirissä vietit lapsuutesi, entä missä vietit lapsuutesi ja millainen on perheesi? Tehtävän lopussa oli tulevaisuuteen orientoivia kysymyksiä, kuten millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on? Tarinallinen lähestyminen auttaa myös selkeyttämään omaa identiteettiä, eli sitä kuka olen. Arvostava ja kunnioittava ryhmä on lähtökohta itsen/identiteetin vahvistumiselle. Oma tarina-tehtävä oli hyvä sillä pääsimme tutustumaan toinen toisiimme paremmin. Tunnelma oli lämminhenkinen ja kaikilla oli tilaa puhua ja kertoa niistä asioista, joista itse halusi kertoa. Toinen asiakkaista oli päässyt sosiaali- ja terveysalan koulutukseen. Tulevaisuus alkoi siis hahmottua ja unelmat konkretisoitua.

13 13 Asiakkaat olivat onnekkaita, sillä heidän perheensä olivat päässeet myös muuttamaan Suomeen. Perhe taustatukena on erityinen sosiaalinen pääoma. Asiakkaiden vahvuutena ja voimavaroina on oman kulttuurin tuntemus ja laaja kielitaito. Kulttuuri, kuten musiikki ja taide ovat vahvuuksia, sillä ne tarjoavat virkistystä ja selviytymiskeinoja elämän tielle. Ihminen voi löytää vahvistusta ja lohtua myös uskonnosta elämän haastavissa tilanteissa. Kotimaan jättäminen ja uuteen kulttuuriin sopeutuminen ovat suuria haasteita elämässä. Omaa tarinaa kertovien asiakkaiden puheessa oli paljon toivoa ja suunnitelmia. Vahvuutena oli erityisesti kiinnostus ja motivaatio tehdä asioita, kuten integroitua yhteiskuntaan, valtaväestöön tutustumalla ja kieltä opettelemalla. Toinen asiakkaista oli aktiivisesti mukana paikallisessa harrastustoiminnassa. Hän harrasti urheilua, lukemista ja käytti kirjastopalveluita. Hän toivoi myös, että opiskelukavereiden kanssa olisi mahdollisuus viettää enemmän aikaa esimerkiksi koulutehtävien parissa. Tunnistan hyvin suomalaisen mentaliteetin itse tenttikirjoja puolivuotta kotona päntänneenä. Yksilökeskeisyys on meidän kulttuurissa varsin vahvaa tässäkin mielessä.

14 14 4. Yhteenveto 4.1. Asiakkaan osallisuus ryhmäprosessissa ja ryhmämuotoinen sosiaalityö suunnitelmallisen sosiaalityön työkaluna Ryhmämuotoisella sosiaalityöllä voidaan parantaa asiakkaiden hyvinvointia monella osaalueella; se tyydyttää paitsi yhdessä olemisen ja yhteisöllisyyden tarpeita niin myös sosiaalinen sekä henkinen osallisuus kasvaa. Ryhmässä saadaan lisää sosiaalisia, henkisiä ja sivistyksellisiä resursseja. (Jouttimäki, Kangas & Saurama, 2011, ) Ryhmämuotoisen sosiaalityön erityisenä piirteenä on yhteistoiminnan ja toimijuuden korostuminen. Asiakas pääsee monin tavoin osallistumaan, vaikka toiminta on ohjattua. Toiminta on siis rajattu tiettyihin raameihin ajallisesti ja osin toiminnallisesti, mutta niiden sisällä on vapaus valita. Seurauspedagogiikan mukaan ihminen osoittaa teoillaan todelliset asenteensa asioihin (Kurtèn-Vartio, 2013). On vaikea arvioida johtuiko asiakkaiden poissaolo tapaamiskerroilta heidän asenteestaan tapaamisia kohtaan, kulttuurisiin eroihin liittyvistä väärinkäsityksistä vai jostain muusta. Ryhmässä yksilön on mahdollista muokata toimintaansa yhdessä hyväksyttyjen toimintamallien mukaisiksi. Kun seuraavan kerran järjestetään ryhmämuotoista sosiaalityötä, tullaan ryhmäläisille tarjoamaan bonus, kuten tässä ryhmässä vapaavalintainen harrastus, vain siinä tapauksessa, että jokaiselle tapaamiskerralle todella tullaan. Seurauspedagogiikan (Kurtèn-Vartio, 2013) mukaan johdonmukaisuus on oppimisen ja kehittymisen perusta; kun toimii tietyllä tavalla voi odottaa tiettyjä seurauksia. Tämä edellyttää, että tekojen seuraukset ovat eksplikoitu, eli ne eivät tule

15 15 ihmiselle yllätyksenä. Kuitenkin ihmisellä on vapaus valita omat tekonsa, johtavatpa ne suotuisaan tai hänen kannalta huonompaan seuraukseen. Ohjaajan tehtävä on siis seurauspedagogiikan mukaan olla johdonmukainen toimissaan hyysäämättä tai moralisoimatta asiakkaan valintoja. Asiakas tekoineen ja toimineen, jotka kielivät todellisista asenteista tulee kuulluksi ja nähdyksi ryhmässä. Ryhmätoiminnassa yksilölliset yhteiskunnallisesti hyväksytyt valinnat voivat saada vahvistusta ja luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiin omassa elämässä kasvaa. Vertaistuellista näkökulmaa ja hyötyjä ei myöskään voi liiaksi korostaa ryhmämuotoisen sosiaalityön osalta. Vertaisryhmällä on parhaimmillaan voimauttava merkitys yksilölle. Ryhmässä nähdyksi ja hyväksytyksi tuleminen ovat ihmiselle tärkeitä. Vertaisryhmässä voidaan jakaa kokemuksia, tehdä oivalluksia ja oppia muilta. Kokemusten jakaminen ryhmässä on myös tärkeää sillä silloin voi huomata, ettei ole vaikeiden asioiden kanssa yksin. Ihmisen ja yhteisöjen väliset suhteet joutuvat haasteiden eteen yhteiskunnallisissa murroksissa. Rakenteellisilla muutoksilla on suuri vaikutus yksilöiden elämänkulkuihin sekä arkielämään. Sosiaalityö on yhteiskuntapoliittista toimintaa, joka parhaimmillaan turvaa kansalaisten hyvinvointia, eikä ainoastaan puutu vaikeisiin elämäntilanteisiin korjaavin toimenpitein. (Jouttimäki, Kangas & Saurama, 2011, 119.) Ryhmämuotoinen työskentely on parhaimmillaan tätä ennaltaehkäisevää ja vahvistavaa sekä hyvinvoinnin parantamiseen ja muutokseen tähtäävää suunnitelmallista ja tavoitteellista työtä.

16 Ryhmämuotoisen sosiaalityön haasteet Maahanmuuttajaryhmässä haasteeksi muodostui, aikatauluttaminen, johon edellisessä luvussa jo viittasin. Vaikka asiakkaille lähetettiin ohjelmat ja aikataulut paikkatietoineen, osa asiakkaista ei saapunut paikalle sovittuun aikaan. Asiakkailta saatu suora palaute oli, että aikataulut ja ohjelmat olisi voinut lähettää yksi kerrallaan esimerkiksi paria päivää ennen tapaamista. Ryhmäsosiaalityön neljä tapaamista oli kahden kuukauden ajalla, joka oli osalle asiakkaista melko hankala hahmottaa. Tähän ratkaisuna olisi voinut olla soittokierros ja tapaamisesta muistuttaminen. Toisaalta asian voi myös nähdä niin, että tämäkin oli osa asiakkaan oppimisprosessia ajanhallinnan näkökulmasta. Kun vastuuta annetaan, niin vastuuta opitaan myös vähitellen kantamaan. Kun ihmiseen luotetaan, on hänellä myös mahdollisuus olla luottamuksen arvoinen. Ryhmädynamiikan näkökulmasta yksi haaste oli, kuinka saada hiljaisemmat äänet kuuluviin. Tässä ryhmän vetäjä on tärkeässä roolissa ja kyseisessä ryhmässä ammattitaitoinen ohjaaja onnistui tässä hyvin. Ryhmän vetäjän vastuulla on, että kaikki tulevat kuulluksi ja että, persoonalliset voimavarat saadaan jokaisen ryhmän jäsenen osalta esiin ja vahvistumaan. Esimerkkinä, että vaikka kulttuurimme näyttää suosivan äänekästä ja itseään ja tekemisiään esiintuovaa tyyliä, niin hiljaisuus ja kohteliaisuus ovat ihmisen persoonallisia voimavaroja. Kuuntelemisen ja kärsivällisyyden taidot ovat arvokkaita ja niitä tarvitaan monilla aloilla. Sukupuolen näkökulmasta haasteena saattaa olla ryhmässä se, että sekaryhmä voi muodostua naisen toimijuuden rajoitteeksi. Vaarana on, että naisen toimijuus saattaa rakentua miehen toimijuuden ehdoille esimerkiksi niin, että puhetilan täyttää ensisijaisesti

17 17 mies. Ei ole vierasta suomalaisessakaan kulttuurissa, että naisen positio sekaryhmässä määrittyy miehen positiota hierarkkisesti alemmaksi. Sukupuoli määrittää meitä kansalaisina ja yhteiskunnallisina toimijoina. Naisiin ja miehiin tullaan liittäneeksi erilaisia asioita ja odotuksia. Esimerkiksi nainen nähdään helposti äitinä ja hoivaajana. Ei siis ole sattumaa, että sosiaali- ja terveysala on hyvin naisvaltainen ja miehet nähdään teknisinä ja johtavissa asemissa. Kuin luonnostaan saatamme jokapäiväisessä elämässä liittää naisiin tunteet, empatian ja altruismin tai miehiin älyn, voiman ja auktoriteetin. Nämä binaariset oppositiot alkavat elää myös yhteiskunnallisina käytäntöinä esimerkiksi niin, että perinteisesti naisten tekemästä hoivatyöstä maksetaan vähemmän kuin perinteisistä miesten töistä. Vaikka Suomessa mielellämme ajattelisimme olevamme tasaarvon jo saavuttaneita, on meillä siihen vielä matkaa taitettavana Yhteiskunnallinen näkökulma kansalaisuuteen, yksilöllisyyteen ja ryhmätoimintaan Yhteiskunnalliset instituutiot rakentuvat sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa. Yksilöllisyys on rajallista, sillä toimimme moniulotteisissa riippuvuussuhteissa. Usein se unohtuu länsimaisessa ajattelussa, jossa yksilöllisyys on kovin ylikorostunutta. Jauhiaisen ja Eskolan mukaan (1994, 45 47) ihmiset etsivät yhteisöllisyyden muotoja, jotka ovat nykyajalle tarkoituksenmukaisia. Eräsaari toteaa, että ihmiset tarvitsevat arjen pinnan alla tukea; johonkin kuulumista ja sosiaalista taustatukea. Yhteisöllisyys sekä yksilöllisyys elävät rinnakkain ja sisäkkäin, jolloin yhteisöllisyys näyttäytyy osallisuutena johonkin. Ryhmämuotoinen sosiaalityö on intressitoimintaa, jossa samassa elämäntilanteessa olevilla on mahdollisuus liittoutua keskenään.

18 18 Toisaalta syrjäytynyt käsitteestä on tullut suosittu viimeaikoina. Käsite johtaa helposti siihen ajatukseen, että yksilö on tavalla tai toisella poikkeava ei-syrjäytyneestä so. osallisesta. Huomio kiinnitetään siis yksilön ominaisuuksiin ja samalla unohdetaan yhteiskunnalliset rakenteet, jotka syystä tai toisesta syrjäyttävät tai marginalisoivat eräitä. Tätä trendikästä syrjäytymistä voitaisiin mielestäni pohtia myös kansalaisuuden (citizenship) näkökulmasta. Aiheellista on kysyä, että onko syrjäytynyt täysivaltainen kansalainen vai vähemmän kansalainen kuin osalliset yhteiskunnan keskiössä olevat so. eliitti? Entä ovatko syrjäytyneet, kuten tästä käsitteestä jo ilmenee, vain kaikkien toimintojen kohteita? Passiivisia marginaali-ihmisiä, joille pitäisi tehdä jotakin? Syystä tai toisesta yhteiskunnasta halutaan peittää tässä ajassa luokka-asemat, vaikka sosioekonomiset erot ovat syventyneet vuosi vuodelta ja hyvinvointi jakautuu hyvin epätasaisesti. Kaikki riskit ja vastuu pyritään sysäämään yksilön harteille, ikään kuin jokainen olisi oman onnensa seppä. Näin katse siirtyy syrjäyttävistä rakenteista ainoastaan yksilön ominaisuuksiin. Tosiasiassa jokainen meistä ponnistaa hyvinkin erilaisista sosioekonomisista lähtökohdista ja toisille yhteiskunnallinen toimijuus on mahdollisempaa ja vaatii vähemmän ponnistuksia kuin eräille. Maahanmuuttajakansalaisen osalta yhteiskunnallinen integraatio vaatii paljon enemmän työtä kuin valtaväestön keskiluokkaisen kansalaisen, joka on jo sosialisoitunut osaksi yhteiskunnallisia instituutioita. Tämä seikka on hyvä muistaa maahanmuuttajien kanssa työskenneltäessä. On siis suotavaa muistuttaa ja kertoa asioista, jotka valtaväestölle näyttäytyvät itsestään selvyyksinä.

19 Hyvän käytännön juurruttamisesta Maahanmuuttajaryhmää ohjanneen sosiaalityöntekijän suunnitelmissa on myöhemmin toteuttaa Suomeen yksin tulleiden maahanmuuttajanaisten ryhmä. Tässä ryhmässä voitaisiin mahdollisesti puhua asioista, joiden esiin tuominen on sekaryhmässä vaikeaa tai jopa mahdotonta. Sosiaalityöntekijällä on asiakkainaan naisia, jotka odottavat perhettään ja ovat siten haastavassa elämäntilanteessa. Toisistaan heille voisi olla vertaistukea ja seuraa. Tämän kautta on myös mahdollista vertailla sukupuolierityistä ryhmää sekaryhmään. Edistääkö naiserityinen ryhmä paremmin naisten voimaantumista? Tai tuleeko naisten elämästä kenties esiin asioita, joita sekaryhmässä ei olisi tullut? Kesällä 2013 alkaa nuorten ryhmämuotoinen sosiaalityö. Kyseessä on sekaryhmä, joka kokoontuu myös neljä kertaa aktiivisen työn merkeissä (Kuvio 2.). Jos ryhmämuotoinen sosiaalityö tulee jatkumaan hyväksi havaittuna käytäntönä, on tärkeää järjestää ryhmätapaamisia eri asiakasryhmille tasaisesti. Yhdenvertaisten ja tasaarvoisten palveluiden näkökulmasta olisi suotavaa huomioida, että ryhmämuotoista sosiaalityötä olisi iästä, kielestä, sukupuolesta tms. riippumatta tarjolla.

20 20 Nuorten pilottiryhmä 5/ /2013 Ryhmämuotoisen sosiaalityön prosessi. Osallistujina ruotsinkieliset vuotiaat, vailla ammatillista koulutusta olevat aikuissosiaalityön asiakkaat. Sosiaalityöntekijät valitsevat ryhmään osallistuvat asiakkaat 05/2013 -Sosiaalityöntekijä kartoittaa sopivaa asiakasryhmää. -Asiakkaita tiedotetaan pilottiryhmästä ja mahdollisuudesta osallistua ryhmämuotoiseen toimintaan. -Sosiaalityöntekijä kysyy asiakkaiden toiveita tapaamiskerroille. Asiakkaat allekirjoittavat sopimukset 05/2013 -Allekirjoittaessaan sopimuksen, asiakas ymmärtää pilottiasiakkuuden sisällöt (annetaan asiakastiedote ja esite). -Asiakkaille annetaan kutsut aikatauluineen postitse tai asiakaskäynnillä. Tehdään kartoitus ja yksilöllinen suunnitelma: Tilannearviolo make ja asiakasuunnitelma. -Kartoitus ja suunnitelma viitoittavat asiakasyhteistyötä. -Asiakkaat saavat omat kansiot ja itselleen kappaleet yhdessä laaditusta tilannearviolomakkeista ja asiakassuunnitelmasta. 6/2013-8/2013 -Sosiaalityön ryhmämuotoinen toteuttaminen. -> Pilottiryhmä kokoontuu kesän aikana neljä kertaa. -Tapaamiskerroille on valittu teemat, kuten työelämä, nuorisotakuu, koulutus ja tulevaisuuden unelmat. --Käytetään erilaisia osallistavia metodeja (esim. ratkaisukeskeinen terapia). -Asiakkaan osallistuttua jokaiselle tapaamiselle, hän saa vapaavalintaisen harrastuksen. -Kerätään asiakaspalaute. -Tehdään toimijamatriisi. Arviointi: Aktiivinen työvaihe: Ryhmätapaamiset 8/ /2013 -Arvioidaan ryhmämuotoista sosiaalityötä. -Ovatko ryhmämuotoisen sosiaalityön tavoitteet toteutuneet? - Onko asiakasosallisuus lisääntynyt? Kuvio 2. Toisen ryhmämuotoisen sosiaalityön ryhmän prosessisuunnitelma.

21 21 5. Lähteet Jauhiainen, Riitta & Eskola, Marjatta (1994) Ryhmäilmiö. WSOY, Juva. Jouttimäki, Päivi, Kangas, Saija & Saurama, Erja (toim.) Uudistuva ja voimaannuttava aikuissosiaalityö Visio vahvasta aikuissosiaalityöstä hankkeen loppuraportti. SOCCA Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Työpapereita 2011:1. Kurtèn-Vartio, Sonja (2013) Seurauspedagogiikan perusteet -luennot. SOS hanke. Esite. <http://files.kotisivukone.com/soshanke.palvelee.fi/pohjanmaa/pilottikokeilu- Pohjamaan/pilottikokeiluinfo_pilotforsoksinfo_kaste_pohjalla.pdf > (Luettu )

22 22 Liitteet Liite Asiakastiedote HYVÄ ASIAKAS - Sinä voit osallistua sosiaalityön kehittämiseen. Haluatko osallistua tähän kehittämistyöhön olemalla mukana pilottiasiakkaana? Pohjanmaan kunnat kehittävät aikuissosiaalityötä. Pilottikokeilussa tutkitaan, miten aikuissosiaalityön työprosessi tukee asiakkaan muutosprosessia. Samalla halutaan vahvistaa myös asiakkaan osallisuutta aikuissosiaalityön toimijana ja kehittäjänä. Pilottiasiakkaana asioit ihan normaalisti sosiaalitoimessa. Pilottiasiakkaan työskentelyyn paneudutaan tarkemmin työmenetelmien, tutkimisen ja arvioinnin avulla. Pilottiasiakkaita tulee olemaan noin henkilöä SOS Pohjanmaan osahankkeessa. Toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että henkilökunta saa suoraa palautetta asiakasprosessin ja työmenetelmien toimivuudesta sekä asiakastyön dokumentaatiosta ja sosiaalityön vaikuttavuudesta. SOS -hanke liittyy aikuissosiaalityön aktivoivan ja kuntouttavan sosiaalityön kehittämiseen, kehittää palveluprosesseja ja yhteistyörakenteita keskeisten kumppanien kanssa sekä kehittää työntekijöiden käyttämiä työmenetelmiä. Hanke kuuluu valtakunnalliseen sosiaali- ja terveysministeriön KASTE ohjelmaan. Hankkeen aikana kehitetään asiakkaan osallisuutta tukevia työmenetelmiä. On tärkeää, että palveluiden käyttäjät tuovat kehittämiseen omat kokemuksensa palveluista. Koska olet asiakkaana sosiaalitoimessa, sinulla on samalla mahdollisuus osallistua kehittämiseen.

23 23 Ystävällisin terveisin Monica Nyfors Projektityöntekijä SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin hanke Koulukatu Pietarsaari Puh: SUOSTUMUS PILOTTIASIAKKUUTEEN Tällä sopimuksella sovimme, että olen mukana aikuissosiaalityön kehittämisessä ajalla 12/ /2013. Suostumus liittyy siihen, että minun asiakasprosessiani sosiaalitoimessa seurataan ja tutkitaan hankkeen aikana. Projektityöntekijällä on mahdollisuus tutustua sosiaalityöntekijän/sosiaaliohjaajan laatimiin ja minua koskeviin dokumentaatioihin (asiakastekstit, tilannearviolomake, asiakassuunnitelma). Projektityöntekijällä on mahdollisuus olla mukana asiakastapaamisissa asiakkaan ja/tai työntekijän pyynnöstä tarvittaessa. Projektityöntekijä sitoo sama asiakaslain vaitiolovelvollisuus kuin sosiaalitoimen työntekijöitä. Kaikki tietosi käsitellään luottamuksellisesti. Kehittämisessä hankittu materiaali hävitetään ja/tai arkistoitava materiaali arkistoidaan luotettavasti arkistointisääntöjen mukaan. Pilottikokeilun jälkeen kerätään kokemuksistasi tietoa haastattelun, yhteistutkimisen tai muulla valitulla arviointimenetelmällä. Tutkimusraportista ulkopuoliset eivät pysty tunnistamaan yksittäistä henkilöä. Hankkeen aikana tuotettua aineistoa voidaan käyttää myös opinnäytetyöhön ja tutkimuksen aineistona.

24 24 Pilottikokeiluun osallistuminen tai osallistumatta jättäminen ei vaikuta asioittesi käsittelemiseen aikuissosiaalityössä. Pilottikokeiluun osallistumisen saa keskeyttää milloin tahansa ilmoittamalla asiasta projektityöntekijälle tai omalle työntekijälle sosiaalivirastossa. Tällä sopimuksella suostun aikuissosiaalityön kehittämiseen pilottiasiakkaana ja annan suostumukseni asiakastietojeni käyttämiseen sosiaalityön/sosiaaliohjauksen työprosessin tutkimiseen. Tämä sopimus on laadittu kahtena kappaleena. Materiaalia saa käyttää opinnäytetyöhön ja tutkimuksen aineistona Ei Kyllä Paikka / 20 Asiakas Nimenselvennys Sosiaalityöntekijä/Sosiaaliohjaaja Nimenselvennys

25 25 Liite 2. Tilannearviolomake SOS-hanke PILOTTI 1.Perustiedot Asiakkaan nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelinnumero: Työntekijä: Päivämäärä: Siviilisääty ( ) avio-/avoliitossa, puolison nimi: ( ) naimaton ( ) eronnut ( ) leski ( ) rekisteröity parisuhde ( ) erillään asuuvat (avioliitto) Kansallisuus ja äidinkieli: Jos kansalaisuus on muu kuin suomen, milloin asiakas on tullut Suomeen? Lapset: ( ) kyllä ( ) ei Lasten nimet ja syntymävuodet, lapsen vanhemmat, lapsen huoltaja, lapsen elatus, tapaaminen Perheessä asuvat lapset: Muualla asuvat lapset: Lapsen äiti/isä ja yhteystiedot: Lasten mahdolliset sairaudet ja hoito: Lasten päivähoitopaikka/koulu: Lasten harrastukset: 2.Asuminen Asumismuoto: ( ) vuokra-asunto, vuokranantajan tiedot: ( ) vuokrasuhde määräaikainen, minne saakka? ( ) alivuokralainen ( ) vanhempien luona asuva ( ) vailla vakinaista asuntoa ( ) ystävien ja sukulaisten luona ( ) omistosasunto, osa-omistusasunto, asumisoikeusasunto ( ) asumispalvelut, mikä? ( ) muu, mikä? Vuokrarästit ja/tai ongelmia vuokran maksussa?

26 26 ( ) kyllä, mitä? ( ) ei Asumishäiriöt ja/tai varoituksia häiritsevästä asumisesta? ( ) kyllä, mitä? ( ) ei Muita ongelmia asumisessa (naapurisuhteet, asumistaidot, epätarkoituksen mukainen asunto ym.) ( ) kyllä, mitä? ( ) ei Häädöt ( ) ei häätöjä ( ) asumishäiriöstä johtuvat häätö ( ) vuokrarästesteistä johtuvat häätö ( ) jostain muista syystä johtuvat häätö, mitä? 3.Koulutus Peruskoulutus: Ammatillinen koulutus: Onko koulutus keskeytynyt, miksi? Kurssit: Ase-/siviilipalvelus ( ) asepalvelus ( ) siviilipalvelus ( ) suoritettu, milloin? ( ) vapautettu, milloin? ( ) lykätty, milloin? 4.Työ/työttömyys Ammatti: Työhistoria ja sen pituus: Pääasiallinen toiminta tällä hetkellä ( ) sairauslomalla ( ) työtön ( ) työkokelu-harjoittelu ( ) työkyvyn selittelyssä, missä? ( ) eläkkeellä/kuntoutustuella ( ) palkkatuettu työ, kesto? ( ) kuntouttavassa työtoiminnassa ( ) äitiys-/vanhempainlomalla(kotihoidontuella) ( ) jokin muu, mikä? ( ) kokopäivätyö ( ) osa-aikatyö ( ) opiskelija Työttömyys, mistä alkaen?: Työ- ja elinkeinotoimiston omavirkailija: Työ- ja elinkeinotoimiston karenssi: ( ) määräaikainen ( ) 5 kk työssä/koulutuksessa oloehto ( ) työmarkkinatuen lakkauttaminen Miten on hakenut töitä ja mistä:

27 27 Aktivointiehto täyttänyt (alle 25 v. 4 kk toimeentulotukiasiakkaana, yli 25 v. 12 kk toimeentulotukiasiakkaana) ( ) kyllä ( ) ei Ajokortti Oma auto käytössä ( ) kyllä ( ) kyllä ( ) ei ( ) ei Työrajoitteet Työkyvyn arvionti tehty ja/tai haettu eläkettä ( ) kyllä, minkälaisia? ( ) kyllä, mitä? ( ) ei ( ) ei 5.Talous Tulonlähteet (palkka, eläke, työttömyyspäiväraha, kuntoutusraha jne.) Asiakkaan arvio omasta rahankäytöstä ( ) hallinnassa ( ) ongelmia ajoittain. Millaisia? ( ) ei hallinnassa. Miten? Edunvalvonta ja/tai välitystili ( ) kyllä, kuka hoitaa? ( ) ei Velat ja niiden määrä? (Lainat, ulosotto, pikavipit, maksamattomia laskuja, pelilvelkojen) Muut tilanteeseen vaikuttavat menot? Luottotiedot ( ) häiriömerkintä ( ) ei häiriömerkintää Velkajärjestely tms. Velkojen järjestely (takuusäätiö, velkojen sopiminen velkojen kanssa jne.) ( ) kyllä ( ) ei ( ) haettu, milloin? Velkaneuvonnan tarve ( ) kyllä ( ) ei 6.Terveys Terveydentila asiakkan arvion mukaan ( ) hyvä ( ) kohtalainen ( ) heikko Sairaudet, jotka vaikuttavat arkielämään (fyysiset ja psyykkiset)

28 28 Säännöllinen lääkitys ( ) kyllä, mitä? ( ) ei Hoitosuhteet ( ) kyllä, missä? ( ) ei Omalääkäri Mielialan liittyvät asiat ( ) ahdistuneisuus ( ) jännittyneisyys ( ) ihmissuhdevaikeudet ( ) univaikeudet ( ) yksinäisyys ( ) keskittymiskyvyttömyys ( ) muu, mikä? Oletko joutunut kokemaan fyysistä tai psyykkistä väkivalta, koska ja miten? Oletko joutunut kokemaan väkivalta nykyisessä elämäntilanteessasi? 7.Päihteet Päihteiden käyttö (alkoholi, huumet, lääkkeet, sekakäyttö) Kuinka usein käyttää eri päihteitä? Määräys? (päivittäin, viikkottain, muutaman kerran kuukaudessa) Päihdehoidot (avo- ja laitoshoidot) ( ) kyllä, missä ja milloin? ( ) ei Onko tarvetta päihdehoitoon? (joiden mukaan?) 8.Rikokset Oletko joutunut rikoksen uhriksi? Rikostuomiot ja/tai rikosrekisterimerkinnät ( ) kyllä, millaisia? ( ) ei Maksamattomat sakot ( ) kyllä, paljonko? ( ) ei Onko odottavissa tuomioita? 9.Ajankäyttö ja arkielämä Vourokausirytmi ( ) säännöllinen ( ) epäsäännöllinen

29 29 Arkielämän taidot (siivous, ruoanlaitto, kodinhoito ym.) Asioiden hoito (laksujen maksu, hakemusten täyttö, varatuille ajoille saapuminen jne.) Vapaa-ajan vietto ja harrastukset? Sosiaaliset suhteet ja niiden antama tuki? (sukulais-/ystävä-/tuttaverkosto ja yhteydenpito) 10.Palveluiden käyttö ja yhteistyötahot ( ) Kela ( ) Työ- ja elinkeinotoimisto ( ) Päivähoito ( ) Jobbcenter/Föregångarna ( ) Koulu ( ) VKS ( ) Koulu- tai opiskelijaterveydenhuolto ( ) Terveyskeskus ( ) Psykosos.yksikkö ( ) Katkaishoitoasema ( ) Kotisairaanhoito ( ) VKS/Huutoniemi ( ) Kriminaalihuoltolaitos ( ) Päihdekuntoutusyksikkö ( ) Seurakunna diakoniatyö ( ) A-neuvola ( ) Perheneuvola ( ) Kotipalvelu ( ) Turvakoti ( ) AA/NA tai muu vertaisryhmä ( ) Muu, mikä? 11.Huolen määrä Asiakkaan arvio omasta tilanteestaan ( ) en ole huolestunut ( ) olen hieman huolestunut, mistä? ( ) olen erittäin huolestunut, mistä? Työntekijä arvio asiakkan tilanteesta ( ) en ole huolta ( ) on... huolta, mistä? ( ) on huolta, mistä? Asiakkaan näkemys asioista, joihin haluasi työntekijä tukea ( ) asuminen ( ) koulutus ( ) työllisyys ( ) tomeentulo/talous ( ) terveys ( ) päihteiden käyttö ( ) sosiaaliset suhteet ( ) mielenterveys ( ) arkielämän sujuvuus ( ) muu, mikä? ( ) ei ole yhteisen työskentelyn tarvetta Työntekijän näkemys asioista, joihin haluasi työntekijä tukea ( ) asuminen ( ) koulutus ( ) työllisyys ( ) tomeentulo/talous ( ) terveys ( ) päihteiden käyttö ( ) sosiaaliset suhteet ( ) mielenterveys ( ) arkielämän sujuvuus ( ) muu, mikä? ( ) ei ole yhteisen työskentelyn tarvetta

30 30 12.Tulevaissuuden suunnitelmat/tavoitteet ( ) töyhön ( ) selvittää eläkemahdollisuuksia ( ) terveysneuvonta ( ) koulutukseen ( ) selvittää työ- ja tomintakykyä ( ) velka-asioiden selvittäminen ( ) muuta, mikä? Mitä taviotteita asiakkaalla on tulevaisuudelle? Liite 3. PALVELUSUUNNITELMA/Aikuissosiaalityö 1. Asiakkaan nimi ja yhteystiedot SOS-hanke PILOTTI 2. Läsnäolijat 3. Asiakkaan taustatiedot ja nykytilanne (tilannearviolomake) - Asuminen - Koulutus - Työ/opinnot - Talous - Terveys - Päihteiden käyttö - Väkivalta - Perhe ja ihmissuhteet - Mahd. Lapsen tarpeet ja toiminta - Arkielämä, elämänhallinta ja vapaa-aika 4. Nykyiset palvelut - Ovatko tarkoituksenmukaisia, riittäviä, onko asiakas tyytyväinen, onko muutostarpeita? 5. Tavoitteet - Asiakkaan lähiajan tavoitteet ja mahdollisesti myös sosiaalityöntekijän ja verkoston tavoitteet jos eri kuin asiakkaalla - Asiakkaan pitkäntähtäimen tavoitteet ja mahdollisesti myös sosiaalityöntekijän ja verkoston tavoitteet jos eri kuin asiakkaalla 6. Keinot, palvelut ja vastuutaho - Kirjataan keinot, joilla tavoitteisiin päästään - Mikä on asiakkaan oma panos?

31 31 - Kirjata kuka, miten, milloin ja missä asiakkaan tarvitsema palvelu tarjotaan 7. Asiakkaan suostumus Tietoja saa antaa seuraaville tahoille/henkilöille: 8. Suunnitelman voimassaolo, tarkistus ja vastuuhenkilö 9. Tiedoksi 10. Allekirjoitukset Asiakas Vastuuhenkilö Liite 4. Toimijamatriisin saatekirje: Hyvä aikuissosiaalityön yhteistyökumppani! SOS- Pohjanmaan osahanke on mukana sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallisessa KASTE- ohjelmassa. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaan osallisuutta aikuissosiaalityössä toimijana ja kehittäjänä. Tämän ohella on tarkoitus kehittää palveluprosesseja ja yhteistyörakenteita yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa. Toivomme ajatuksianne ja mielipiteitä siitä, mitkä ovat aikuissosiaalityön kehittämiskohdat toimintanne näkökulmasta katsottuna. Toimijamatsiisi on osa aikuissosiaalityön työprosessia. Matriisin avulla sosiaalityöntekijä kartoittaa asiakkaalle soveltuvaa palvelua. Tavoitteena on, että toimijat eivät ainoastaan osallistu antamalla tietoa omasta toiminnastaan vaan myös kertovat omista vahvuuksistaan ja heikkouksistaan toimijoina aikuissosiaalityön piirissä.

32 32 Pyydämme teitä palauttamaan lomakkeen mennessä osoitteella: tai postitse: SOS-hanke, Vöyrinkatu 2 B, 2 krs, VAASA Liitteenä on Timo Toikon kehittämä toimijamatriisimalli (Toimijalähtöinen kehittäminen). Ohjeet toimijamatriisin täyttämiseen: Matriisin ensimmäiseen sarakkeeseen merkitään toimijan tai organisaation nimi Toisessa sarakkeessa kuvataan toiminnan kohderyhmä. Kolmannessa sarakkeessa luetellaan toiminnan tarjoamat resurssit. Neljännessä sarakkeessa esitellään tärkeimmät kehittämiskohteet Viides kohta käsittelee ongelma-alueita; mitkä ovat toimijan kannalta suurimmat ongelmat koskien yhteistyörakennetta, mitä aikuissosiaalityössä tulisi kehittää, miten yhteistyötä voisi parantaa? Viimeiseen sarakkeeseen merkitään kehitysmahdollisuudet toimijoiden näkökulmasta. Oheisen matriisin käytön sijaan voi vastauksen antaa perinteisen worddokumentin muodossa. Lisätietoja antaa: Hankekoordinaattori Päivi Ristimäki SOS- Pohjanmaan osahanke Puh:

33 33 Kuvio 2. Toimijamatriisi moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi.

Ryhmämuotoinen sosiaalityö maahanmuuttajaryhmässä Menneisyyden voimavarat tulevaisuuden vahvuudeksi

Ryhmämuotoinen sosiaalityö maahanmuuttajaryhmässä Menneisyyden voimavarat tulevaisuuden vahvuudeksi 1 Ryhmämuotoinen sosiaalityö maahanmuuttajaryhmässä Menneisyyden voimavarat tulevaisuuden vahvuudeksi 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Ryhmämuotoinen sosiaalityö prosessina ja sosiaalihuollon työkaluna...

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa

Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa Työryhmä: Osallisuus ja yhteisöllisyys - Asiakkaat mukana mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä 9.10.2013 Yliopettaja-tki,

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa)

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) 1 Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) HAKEMUS / ESITIETOLOMAKE KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN Etunimet

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Perhehoitoyksikkö Pihlaja Hyvinkään kaupunki/perhe- ja sosiaalipalvelut Saapunut Pihlajaan pvm PL Hyvinkää

Perhehoitoyksikkö Pihlaja Hyvinkään kaupunki/perhe- ja sosiaalipalvelut Saapunut Pihlajaan pvm PL Hyvinkää HAKEMUS 1 (5) Perhehoitoyksikkö Pihlaja Hyvinkään kaupunki/perhe- ja sosiaalipalvelut Saapunut Pihlajaan pvm PL 46 05801 Hyvinkää Haluaisimme ryhtyä: Pitkäaikaiseksi tai lyhytaikaiseksi sijaisperheeksi

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

PERUSTIETOLOMAKE Tuo täytetty lomake mukanasi haastatteluun

PERUSTIETOLOMAKE Tuo täytetty lomake mukanasi haastatteluun 1 Alla on työhön, koulutukseen, omiin suunnitelmiisi ja elämäntilanteeseesi liittyviä kysymyksiä. Pohdi kysymyksiä etukäteen vaikka et niihin kaikkiin vastaisikaan. Etukäteen mietityt asiat helpottavat

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Minna Tainio, sosionomi AMK, projektisuunnittelija Juho Lempinen, yhteisöpedagogi AMK, projektisuunnittelija, seikkailuohjaaja Seikkailukasvatus

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Helsinki 14.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Tuula Ekholm ( LKU) Osallistava kehittämistyö Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistaa kaikkia

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta.

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta. Mettäterapia päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta Ellen Anne Labba toiminnanohjaaja, Goaikkanas-hanke SámiSoster ry 28.9.2016 MYP-työseminaari

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Koulun piirteitä Koulu tavoittaa kaikki 7-15 vuotiaan lapsen ja

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Itä-Suomen nuorisotyönpäivät 29.9.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

+ + PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE

+ + PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE PK5_plus 1 *1469901* PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka muu omainen kuin puoliso tai huollossasi oleva alle 18-vuotias lapsi hakee ensimmäistä

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Tuloksia ja johtopäätöksiä 23.04.2012 Valtaistus/ Sanna Blomgren 1 Valtaistus Aikuissosiaalityö kokoavana käsitteenä, sisältää laajasti ymmärrettynä

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

HAKEMUSLOMAKE AVOTYÖN ARVIOINTI- JA VALMENNUSJAKSOLLE VASKOOLIIN JA KOIVUTARHAAN

HAKEMUSLOMAKE AVOTYÖN ARVIOINTI- JA VALMENNUSJAKSOLLE VASKOOLIIN JA KOIVUTARHAAN HAKEMUSLOMAKE AVOTYÖN ARVIOINTI- JA VALMENNUSJAKSOLLE VASKOOLIIN JA KOIVUTARHAAN Vastaanottaja täyttää: Hakija: Hakemus nro: / Saapunut: Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry 1 Hakeutumisohje:

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

KUNTOUTUMISJAKSON LOPPUARVIOINTI

KUNTOUTUMISJAKSON LOPPUARVIOINTI KUNTOUTUMISJAKSON LOPPUARVIOINTI Asiakkaan perustiedot Nimi: Sukupuoli: Ikä: Täyttöpvm: Täyttäjä: MUUTOSARVIOINTI Henkilön päihteiden käyttöön tai ongelmakäyttäytymiseen liittyvä muutosvalmius Oletko tehnyt

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa Nelli Ruotsalainen, hankesuunnittelija nelli.ruotsalainen@espoo.fi Kaksivuotinen Euroopan Sosiaalirahasto

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet.

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Coachingin tavoitteena on asiakkaan parempi itsetuntemus sekä asiakkaan

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot