Ryhmämuotoinen sosiaalityö maahanmuuttajaryhmässä Menneisyyden voimavarat tulevaisuuden vahvuudeksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ryhmämuotoinen sosiaalityö maahanmuuttajaryhmässä Menneisyyden voimavarat tulevaisuuden vahvuudeksi"

Transkriptio

1 1 Ryhmämuotoinen sosiaalityö maahanmuuttajaryhmässä Menneisyyden voimavarat tulevaisuuden vahvuudeksi

2 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Ryhmämuotoinen sosiaalityö prosessina ja sosiaalihuollon työkaluna Subjektiuden ja toimijuuden tukeminen ryhmämuotoisessa sosiaalityössä Ryhmä yksilön ja yhteiskunnan siltana Ryhmämuotoisen sosiaalityön toteutus ja toiminnan kuvaus Pilottiryhmän ensimmäinen tapaaminen Muistoni kotimaasta Pilottiryhmän toinen tapaaminen Miten kirjoitan työhakemuksen ja CV:n Pilottiryhmän kolmas tapaaminen Työhaastatteluun valmistautumista Pilottiryhmän neljäs tapaaminen Katse tulevaisuuteen Yhteenveto Asiakkaan osallisuus ryhmäprosessissa ja ryhmämuotoinen sosiaalityö suunnitelmallisen sosiaalityön työkaluna Ryhmämuotoisen sosiaalityön haasteet Yhteiskunnallinen näkökulma kansalaisuuteen, yksilöllisyyteen ja ryhmätoimintaan Hyvän käytännön juurruttamisesta Lähteet Liitteet Liite Liite Liite Liite

3 3 1. Johdanto Tämä raportti käsittelee Pohjanmaan SOS -hankkeessa toteutettua pilottikokeilua. SOS - hanke kuuluu valtakunnalliseen sosiaali- ja terveysministeriön KASTE -ohjelmaan. Hankkeen aikana kehitetään asiakasosallisuutta tukevia työmenetelmiä ja hyviä käytäntöjä. (SOS -hanke. Esite.) K4-alueella (Pietarsaari, Luoto, Pedersöre ja Uusikaarlepyy) pilottikokeilun menetelmäksi valittiin ryhmämuotoinen sosiaalityö. Pilottiasiakaskunta koostui kahdeksasta maahanmuuttajasta, jotka ovat kotoisin Somaliasta. Asiakkaat olivat tulleet Suomeen perheen yhdistämisen kautta. Naisia ryhmässä oli kolme ja miehiä viisi. Iältään asiakkaat olivat vuotiaita. Vastaava sosiaalityöntekijä veti ryhmää, joka kokoontui kevään 2013 aikana neljä kertaa. Ryhmää käytettiin tässä tarkoituksessa kasvatuksellisesti ja opetuksellisesti. Ryhmätapaamiset olivat tavoitteellisia. Niiden tarkoituksena oli asiakasosallisuuden ja asiakasyhteistyön kehittäminen, asiakkaan omien voimavarojen esiin tuominen ja vahvistaminen, ryhmämuotoisen sosiaalityön menetelmän kokeileminen ja kehittäminen sosiaalityöntekijöiden työprosesseja tukemaan. Lisäksi arvioidaan ryhmämuotoisen sosiaalityön vaikuttavuutta. Maahanmuuttajaryhmä on asiakasryhmänä erityinen, sillä sosiaalityössä on välttämätöntä tällöin huomioida kulttuurinen konteksti, joka on valtakulttuurista poikkeava. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja kansalaisena toimiminen on vaikeaa, jollei tunne ja

4 4 tiedä toimintatapoja. Tilannetta voisi verrata siihen, että pelaaja astuu pelikentälle tuntematta pelin sääntöjä ja ohjeita. On helppo havaita, että pelaajan on tällöin lähes mahdotonta vaikuttaa pelin kulkuun. Ryhmämuotoinen sosiaalityö vastasi siis tässä asiakasryhmässä yhteiskunnallisiin instituutioihin integroitumisen tarpeeseen. Raportti etenee niin, että aluksi kuvaan ryhmää, joka osallistui ryhmämuotoiseen sosiaalityöhön. Toiseksi kerron ryhmämuotoisen sosiaalityön prosessista ja menetelmästä. Ryhmämuotoisen sosiaalityön käytännön toteutumista kuvaan tapaamiskerroittain luvussa 3. Lopuksi on yhteenveto, jossa koostan ryhmämuotoisen sosiaalityön menetelmää asiakkaan muutosprosessin, asiakasosallisuuden ja suunnitelmallisen sosiaalityön näkökulmasta. Perehdyn myös kontekstiin, eli yhteiskuntaan, jossa sosiaalityö, asiakkuus ja toimijuus tapahtuvat. Lisäksi tuon esille ryhmämuotoisen sosiaalityön haasteita, joita prosessin aikana ilmeni. 2. Ryhmämuotoinen sosiaalityö prosessina ja sosiaalihuollon työkaluna Vastaava sosiaalityöntekijä on aluksi valinnut asiakkaat, joille hän on tiedottanut asiakastapaamisten yhteydessä mahdollisuudesta ryhtyä pilottiasiakkaaksi. Asiakkaiden kanssa käytiin läpi hankkeen sisältö ja tavoitteet sekä pilottiryhmään osallistumisen

5 5 oikeudet ja velvollisuudet. Asiakkaat ovat saaneet kirjallisen tiedotteen ja allekirjoittaneet sopimuksen pilottiryhmään osallistumisesta (Liite1.). Sosiaalityöntekijä ja pilottiasiakkaat ovat yhteistyössä täyttäneet tilannearviolomakkeen (Liite 2.) ja asiakassuunnitelman (Liite 3.). Sosiaalityöntekijä veti ryhmää, joka kokoontui kevään 2013 aikana neljä kertaa. Aktiivisen työvaiheen jälkeen asiakasyhteistyötahoille, kuten Kelaan, kunnalliseen terveydenhuoltoon ja TE -toimistoon lähetettiin toimijamatriisi (Liite 4.) moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi. Kuviossa 1. on SOS hankkeessa toteutettu prosessisuunnitelma, jonka mukaan asiakastyössä on myös edetty.

6 6 Pilottityhmä Pietarsaari 8/ /2013 Ryhmä koostui maahanmuuttajista, jotka olivat tulleet Suomeen perheenyhdistymisen kautta Yhteistyön luominen; valitaan 10 asiakasta, joilta kysytään osallistumisesta Asiakas hyväksyy sopimuksen Asiakkaan tilanteen kartoitus tilannearviolomakkeen avulla Aktiivinen työ: palvelusuunnitel ma, ryhmämuotoista sosiaalityötä. Verkostoyhteistyö 1 /2013-7/ 2013 Arviointi 8/ /2013 -Identifioitu ryhmä, jossa käytetään uusia työmenetelmiä. -Sosiaalityöntekijä kysyy valituilta asiakkailta. - Asiakkaille tiedotetaan pilottityöstä. - Asiakas allekirjoittaa sopimuksen, tulee tietoiseksi roolistaan pilottiasiakkaana. Saa tietoja pilottihankkeesta. -Asiakas osallisena prosessissa. -Asiakkaan tilanteen kartoitus tilannearviolomakkeen avulla. -Asiakkaan yksilölliset tarpeet ja pilottiryhmän tarpeet näkyvimmiksi - Pilottihankkeiden tavoitteiden selkeyttäminen. Asiakkaille laaditaan palvelusuunnitelmat, jossa tavoitteet vahvistetaan. -Ryhmämuotoista sosiaalityötä -Pilottiryhmä tapaa X kertaa keskustelemaan valituista teemoista. -Muut valitut menetelmät, esim. motivoiva keskustelu --Asiakas osallisena --Toimijamatriisi laaditaan Pilottiryhmätyön arviointi, mikä on ollut hyvää ja mikä huonoa? Miten ryhmämuotoinen sosiaalityö toimii? -Onko tavoitteet saavutettu? - Onko asiakkaan osallisuus lisääntynyt? Kuvio 1. Pietarsaaren pilottiryhmän prosessisuunnitelma. Ryhmämuotoisen sosiaalityön toteutus maahanmuuttajataustaisten kanssa. (SOS -hankkeessa laadittu kuvio, jota hyödynnettiin eri pilottiryhmien osalta)

7 Subjektiuden ja toimijuuden tukeminen ryhmämuotoisessa sosiaalityössä Sosiaalityö käsittää asiakkaan toimijana. Sosiaalityön kohteena on ihmisen toimijuus sosiaalisissa suhteissaan ja elämäntilanteessaan. Työn tavoitteena on toimijuuden tukeminen; toimintakyvyn virittäminen, ylläpitäminen ja kehittäminen. Jotta tämä mahdollistuisi, on sosiaalityössä ymmärrettävä ihmisen sosiaalisten yhteyksien luonnetta. Aktiivinen ihmiskäsitys, ihmisen subjektius, on sosiaalityön läpikäyvä teema. Ihminen on siis ympäristöään ja omaa elämäänsä aktiivisesti muokkaava. Yksilöstä tulee subjekti suunnatessaan toimintaansa merkityksellisiksi kokemiinsa asioihin ja tarkoituksiin. (Jauhiainen & Eskola 1994, 7.) Yksilön kehitykselle olennaisia seikkoja ovat hyväksytyksi tuleminen, johonkin liittyminen ja kuuluminen, osallistuminen ja vaikuttaminen. Ryhmämuotoisessa toiminnassa ihminen joutuu suhteuttamaan itseään ympäristöön, ikään kuin piirtämään rajaa itsen ja ryhmän välille. Tietoisuus itsestä ja ympäröivästä maailmasta sekä näiden välisestä suhteesta kasvaa. Yksilölle ryhmä toimii reflektion välineenä; peilinä, jonka kautta omaa toimintaansa voi tarkastella. Itsetuntemus ja toiminnan suhteuttaminen ympäristöön ei siis tapahdu sosiaalisessa tyhjiössä, vaan ryhmässä toimimisen keskeinen merkitys yksilölle on, että persoonallisuus kehittyy yhteenkuuluvuuden kautta. (Jauhiainen & Eskola 1994, 15 17, 20.)

8 Ryhmä yksilön ja yhteiskunnan siltana Ryhmän voidaan todeta olevan yksilön ja yhteiskunnan välittäjä, silta organisoitujen järjestelmien ja lähipiirin ihmissuhteiden välillä. Liittymisen puute ja postmodernille ajalle tyypilliset heikot ryhmät haurastuttavat yhteiskuntaa sekä syrjäyttävät ihmisiä yhteiskunnan osallisuudesta. Ryhmän joukkovoiman avulla ihmiset voivat vaikuttaa toiminnallaan erilaisiin instituutioihin ja koko yhteiskuntaan. (Jauhiainen & Eskola 1994, 28.) Sosiaalityön ontologisena oletuksena pidetään sitä, että ihminen nähdään paitsi toimivana sekä yhteisöllisenä myös yhteiskunnallisena olentona. Pauli Niemelän (2009) mukaan sosiaalityötä voidaan kutsua hyvinvointityöksi. Hyvinvointi voidaan ymmärtää ensimmäiseksi olemassa olemisen tarpeena (sekä yhdessä että itsenäisenä olemisen tarpeet), toiseksi fyysisenä, sosiaalisena ja henkisenä osallisuutena ja kolmanneksi aineellisena, taloudellisena, sosiaalisena/poliittisena, henkisenä ja sivistyksellisinä resursseina. (Jouttimäki, Kangas & Saurama, 2011, 118.) Ryhmämuotoinen sosiaalityö tarjoaa sosiaalityön asiakkaille vaihtoehtoisen palvelumuodon. Tämä työskentely toimii vaihtoehtona yksilötyöskentelylle ja ryhmät vastaavat myös asiakkaiden sosiaalisiin tarpeisiin tehokkaammin kuin yksittäisen työntekijän tapaamiset. Tärkeä huomio on myös, että ryhmämuotoinen työskentelysuhde vaikuttaisi olevan tasa-arvoisempi kuin asiakkaan ja työntekijän yksilökohtainen työskentely. Ryhmätyöskentelyssä vastataan paremmin asiakkaiden voimavaraistamiseen, kun ryhmässä ei keskitytä ainoastaan ongelmakeskeiseen

9 9 puheeseen, kuten perinteisessä sosiaalityössä voi helposti käydä. (Jouttimäki, Kangas & Saurama, 2011, 97 98, ) 3. Ryhmämuotoisen sosiaalityön toteutus ja toiminnan kuvaus 3.1. Pilottiryhmän ensimmäinen tapaaminen Muistoni kotimaasta Ensimmäiselle tapaamiskerralle toiminnalliseksi menetelmäksi valittiin valokuvatyöskentely. Sosiaalityöntekijä keräsi asiakkaiden kulttuuriin ja kotimaahan viittaavia kuvia, joista asiakkaat saivat valita mieleisiään ja kirjoittaa niihin liittyviä ajatuksia. Tarkoituksena oli, että kuvien kautta muistellaan menneisyyttä; lapsuutta ja nuoruutta Somaliassa ja samalla muodostetaan omaa tarinaa. Asiakkaat tarttuivat toimeen innokkaana ennen kuin sosiaalityöntekijä ehti heitä edes ohjeistaa loppuun. Motivaatiota toimintaan siis löytyi. Kuvatyöskentelyssä merkittävää oli, että asiakkaat muistivat menneisyydestä positiivisia ja voimaa antavia asioita. Sanoja, joita työskentelyn kautta nousi, olivat juhla, leikki, teatteri, kuollut äiti, kuri ja rakkaus. Suruakin osattiin näin käsitellä ja pukea sanoiksi. Vaikka sosiaalityö ei ole terapiaa, voi asiakastyö silti olla terapeuttista ja tarjota asiakkaalle oivalluksia itsestään sekä elämästään. Luovat menetelmät ovat perusteltuja, sillä olemme erilaisia; joku ilmaisee itseään kirjallisesti, toinen piirtämällä ja kolmas puhuen. Toisaalta kuva voi usein puhutella ihmistä enemmän kuin sanat. Luovien

10 10 menetelmien avulla voidaan löytää yksilön voimavaroja ja vahvistaa minäkuvaa. Kuvien käyttö maahanmuuttajaryhmän kohdalla oli erityisen hyvä ratkaisu, sillä kieli saattaa muodostua rajoitteeksi, kun oma äidinkieli ei ole valtaväestön kieli Pilottiryhmän toinen tapaaminen Miten kirjoitan työhakemuksen ja CV:n Kokoontumisen aluksi käytiin läpi mitä edellisellä kerralla oli ryhmässä tehty. Toisen kokoontumisen aihe oli jo työorientoitunut ja sitä kautta tulevaisuuteen suuntautunut. Osa ryhmäläisistä oli jo ollut joko työharjoittelussa tai palkkatyössä ja he jakoivat innostuneina omia kokemuksiaan suomalaisesta työelämästä. Pietarsaaressa toiminut REJA hanke on kehittänyt www-sivuston. Sivuston, eli Rejaportaalin avulla voi laatia itselleen Curriculum Vitaen, CV:n, omalla äidinkielellään. Ohjelmalla voi kääntää sen sitten joko suomeksi tai ruotsiksi paikallisen työnantajan tarpeiden mukaan. Ryhmäläiset, joita oli tällä kertaa paikalla kolme, laativat innolla itselleen koeluontoisen CV:n. He saivat myös käyttöönsä salasanat, joiden avulla he pystyvät laatimaan myöhemmin varsinaiset CV:t. Ryhmäläiset auttoivat toinen toisiaan avaamalla joidenkin suomenkielisten termien, kuten suosittelija, merkityksen somalian kielelle. Tunnelma ryhmän parissa oli avoin ja iloinen.

11 Pilottiryhmän kolmas tapaaminen Työhaastatteluun valmistautumista Kolmannella tapaamisella harjoiteltiin työnhakua. Teimme käytännön työnhakuharjoituksia roolileikin avulla. Sosiaalityöntekijä ja minä toimimme työnantajina ja haastattelimme asiakkaita eli työnhakijoita. Olimme hakevinamme työntekijää kahvilaan, jossa olimme. Kysymyksiin kuuluivat tavanomaiset työhaastattelukysymykset kuten aiempi työ- tai harjoittelukokemus, koulutus sekä vahvuudet ja heikkoudet työntekijänä. Aluksi vahvuuksia ei meinannut oikein löytyä, mutta jatkokysymyksillä sai selville enemmän. Esimerkiksi, että henkilö oli aiemmin ollut työharjoittelussa sekä päiväkodissa että kirpputorilla. Päiväkotityöskentelystä hän oli pitänyt erityisesti ja kokenut mielekkäänä lasten kanssa toimimisen. Tämän henkilön vahvuutena näin erityisesti kohteliaisuuden, positiivisuuden ja rauhallisuuden. Häneen oli varsin helppo tutustua, joten varmasti hyvä lastenhoitaja. Tapaamisen lopussa sosiaalityöntekijä pyysi asiakkaita miettimään yhtä sanaa, joka työstä tulisi mieleen. Asiakkaiden työhön liittyviä sanoja olivat palkka, iloinen ja nautinto. Nämä sanat toimivat motivaationa työnhakuun ja työelämään osallistumiseen. Voimavarat ovat siis ihmisessä. Tämän harjoitteen avulla niitä saatiin esiin. Suuri saavutus tähän mennessä oli, että kaksi pilottiasiakasta oli jo työllistynyt tämän kokeilun aikana.

12 Pilottiryhmän neljäs tapaaminen Katse tulevaisuuteen Alussa näytti siltä, että viimeiseen tapaamiseen osallistuu vain yksi asiakas. Tapaamiseen saapui kuitenkin kaksi asiakasta, toinen saapui myöhässä. Sosiaalityöntekijä jousti suunnitelmissa, kun asiakkaat eivät saapuneet odotetusti. Sosiaalityöntekijä aloitti tapahtuman niin, että kerrattiin ryhmämuotoisen sosiaalityön prosessia. Se oli tarpeen siksi, että asiakkaat eivät olleet saapuneet joka tapaamiselle, mutta myös siksi, että asiakas huomasi tulleensa kuulluksi ja huomioiduksi. Sosiaalityöntekijä oli koostanut tapaamiskerroilta sanat, joita asiakkaat olivat keksineet eri aiheisiin liittyen. Suurin osa sanoista oli positiivisia; merkitykseltään hyviä ja iloisia. Nämä sanat ovat voimavaroja tulevaisuuteen. Sosiaalityöntekijä oli tehnyt viimeiselle tapaamiselle tehtävän, jonka kaikki paikalla olijat täyttivät. Tehtävän nimi oli Oma tarina Menneisyyden voimavarat tulevaisuuden vahvuudeksi. Tehtävä sisälsi kysymyksiä menneisyydestä: esimerkiksi, että millaisessa kulttuuri-ilmapiirissä vietit lapsuutesi, entä missä vietit lapsuutesi ja millainen on perheesi? Tehtävän lopussa oli tulevaisuuteen orientoivia kysymyksiä, kuten millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on? Tarinallinen lähestyminen auttaa myös selkeyttämään omaa identiteettiä, eli sitä kuka olen. Arvostava ja kunnioittava ryhmä on lähtökohta itsen/identiteetin vahvistumiselle. Oma tarina-tehtävä oli hyvä sillä pääsimme tutustumaan toinen toisiimme paremmin. Tunnelma oli lämminhenkinen ja kaikilla oli tilaa puhua ja kertoa niistä asioista, joista itse halusi kertoa. Toinen asiakkaista oli päässyt sosiaali- ja terveysalan koulutukseen. Tulevaisuus alkoi siis hahmottua ja unelmat konkretisoitua.

13 13 Asiakkaat olivat onnekkaita, sillä heidän perheensä olivat päässeet myös muuttamaan Suomeen. Perhe taustatukena on erityinen sosiaalinen pääoma. Asiakkaiden vahvuutena ja voimavaroina on oman kulttuurin tuntemus ja laaja kielitaito. Kulttuuri, kuten musiikki ja taide ovat vahvuuksia, sillä ne tarjoavat virkistystä ja selviytymiskeinoja elämän tielle. Ihminen voi löytää vahvistusta ja lohtua myös uskonnosta elämän haastavissa tilanteissa. Kotimaan jättäminen ja uuteen kulttuuriin sopeutuminen ovat suuria haasteita elämässä. Omaa tarinaa kertovien asiakkaiden puheessa oli paljon toivoa ja suunnitelmia. Vahvuutena oli erityisesti kiinnostus ja motivaatio tehdä asioita, kuten integroitua yhteiskuntaan, valtaväestöön tutustumalla ja kieltä opettelemalla. Toinen asiakkaista oli aktiivisesti mukana paikallisessa harrastustoiminnassa. Hän harrasti urheilua, lukemista ja käytti kirjastopalveluita. Hän toivoi myös, että opiskelukavereiden kanssa olisi mahdollisuus viettää enemmän aikaa esimerkiksi koulutehtävien parissa. Tunnistan hyvin suomalaisen mentaliteetin itse tenttikirjoja puolivuotta kotona päntänneenä. Yksilökeskeisyys on meidän kulttuurissa varsin vahvaa tässäkin mielessä.

14 14 4. Yhteenveto 4.1. Asiakkaan osallisuus ryhmäprosessissa ja ryhmämuotoinen sosiaalityö suunnitelmallisen sosiaalityön työkaluna Ryhmämuotoisella sosiaalityöllä voidaan parantaa asiakkaiden hyvinvointia monella osaalueella; se tyydyttää paitsi yhdessä olemisen ja yhteisöllisyyden tarpeita niin myös sosiaalinen sekä henkinen osallisuus kasvaa. Ryhmässä saadaan lisää sosiaalisia, henkisiä ja sivistyksellisiä resursseja. (Jouttimäki, Kangas & Saurama, 2011, ) Ryhmämuotoisen sosiaalityön erityisenä piirteenä on yhteistoiminnan ja toimijuuden korostuminen. Asiakas pääsee monin tavoin osallistumaan, vaikka toiminta on ohjattua. Toiminta on siis rajattu tiettyihin raameihin ajallisesti ja osin toiminnallisesti, mutta niiden sisällä on vapaus valita. Seurauspedagogiikan mukaan ihminen osoittaa teoillaan todelliset asenteensa asioihin (Kurtèn-Vartio, 2013). On vaikea arvioida johtuiko asiakkaiden poissaolo tapaamiskerroilta heidän asenteestaan tapaamisia kohtaan, kulttuurisiin eroihin liittyvistä väärinkäsityksistä vai jostain muusta. Ryhmässä yksilön on mahdollista muokata toimintaansa yhdessä hyväksyttyjen toimintamallien mukaisiksi. Kun seuraavan kerran järjestetään ryhmämuotoista sosiaalityötä, tullaan ryhmäläisille tarjoamaan bonus, kuten tässä ryhmässä vapaavalintainen harrastus, vain siinä tapauksessa, että jokaiselle tapaamiskerralle todella tullaan. Seurauspedagogiikan (Kurtèn-Vartio, 2013) mukaan johdonmukaisuus on oppimisen ja kehittymisen perusta; kun toimii tietyllä tavalla voi odottaa tiettyjä seurauksia. Tämä edellyttää, että tekojen seuraukset ovat eksplikoitu, eli ne eivät tule

15 15 ihmiselle yllätyksenä. Kuitenkin ihmisellä on vapaus valita omat tekonsa, johtavatpa ne suotuisaan tai hänen kannalta huonompaan seuraukseen. Ohjaajan tehtävä on siis seurauspedagogiikan mukaan olla johdonmukainen toimissaan hyysäämättä tai moralisoimatta asiakkaan valintoja. Asiakas tekoineen ja toimineen, jotka kielivät todellisista asenteista tulee kuulluksi ja nähdyksi ryhmässä. Ryhmätoiminnassa yksilölliset yhteiskunnallisesti hyväksytyt valinnat voivat saada vahvistusta ja luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiin omassa elämässä kasvaa. Vertaistuellista näkökulmaa ja hyötyjä ei myöskään voi liiaksi korostaa ryhmämuotoisen sosiaalityön osalta. Vertaisryhmällä on parhaimmillaan voimauttava merkitys yksilölle. Ryhmässä nähdyksi ja hyväksytyksi tuleminen ovat ihmiselle tärkeitä. Vertaisryhmässä voidaan jakaa kokemuksia, tehdä oivalluksia ja oppia muilta. Kokemusten jakaminen ryhmässä on myös tärkeää sillä silloin voi huomata, ettei ole vaikeiden asioiden kanssa yksin. Ihmisen ja yhteisöjen väliset suhteet joutuvat haasteiden eteen yhteiskunnallisissa murroksissa. Rakenteellisilla muutoksilla on suuri vaikutus yksilöiden elämänkulkuihin sekä arkielämään. Sosiaalityö on yhteiskuntapoliittista toimintaa, joka parhaimmillaan turvaa kansalaisten hyvinvointia, eikä ainoastaan puutu vaikeisiin elämäntilanteisiin korjaavin toimenpitein. (Jouttimäki, Kangas & Saurama, 2011, 119.) Ryhmämuotoinen työskentely on parhaimmillaan tätä ennaltaehkäisevää ja vahvistavaa sekä hyvinvoinnin parantamiseen ja muutokseen tähtäävää suunnitelmallista ja tavoitteellista työtä.

16 Ryhmämuotoisen sosiaalityön haasteet Maahanmuuttajaryhmässä haasteeksi muodostui, aikatauluttaminen, johon edellisessä luvussa jo viittasin. Vaikka asiakkaille lähetettiin ohjelmat ja aikataulut paikkatietoineen, osa asiakkaista ei saapunut paikalle sovittuun aikaan. Asiakkailta saatu suora palaute oli, että aikataulut ja ohjelmat olisi voinut lähettää yksi kerrallaan esimerkiksi paria päivää ennen tapaamista. Ryhmäsosiaalityön neljä tapaamista oli kahden kuukauden ajalla, joka oli osalle asiakkaista melko hankala hahmottaa. Tähän ratkaisuna olisi voinut olla soittokierros ja tapaamisesta muistuttaminen. Toisaalta asian voi myös nähdä niin, että tämäkin oli osa asiakkaan oppimisprosessia ajanhallinnan näkökulmasta. Kun vastuuta annetaan, niin vastuuta opitaan myös vähitellen kantamaan. Kun ihmiseen luotetaan, on hänellä myös mahdollisuus olla luottamuksen arvoinen. Ryhmädynamiikan näkökulmasta yksi haaste oli, kuinka saada hiljaisemmat äänet kuuluviin. Tässä ryhmän vetäjä on tärkeässä roolissa ja kyseisessä ryhmässä ammattitaitoinen ohjaaja onnistui tässä hyvin. Ryhmän vetäjän vastuulla on, että kaikki tulevat kuulluksi ja että, persoonalliset voimavarat saadaan jokaisen ryhmän jäsenen osalta esiin ja vahvistumaan. Esimerkkinä, että vaikka kulttuurimme näyttää suosivan äänekästä ja itseään ja tekemisiään esiintuovaa tyyliä, niin hiljaisuus ja kohteliaisuus ovat ihmisen persoonallisia voimavaroja. Kuuntelemisen ja kärsivällisyyden taidot ovat arvokkaita ja niitä tarvitaan monilla aloilla. Sukupuolen näkökulmasta haasteena saattaa olla ryhmässä se, että sekaryhmä voi muodostua naisen toimijuuden rajoitteeksi. Vaarana on, että naisen toimijuus saattaa rakentua miehen toimijuuden ehdoille esimerkiksi niin, että puhetilan täyttää ensisijaisesti

17 17 mies. Ei ole vierasta suomalaisessakaan kulttuurissa, että naisen positio sekaryhmässä määrittyy miehen positiota hierarkkisesti alemmaksi. Sukupuoli määrittää meitä kansalaisina ja yhteiskunnallisina toimijoina. Naisiin ja miehiin tullaan liittäneeksi erilaisia asioita ja odotuksia. Esimerkiksi nainen nähdään helposti äitinä ja hoivaajana. Ei siis ole sattumaa, että sosiaali- ja terveysala on hyvin naisvaltainen ja miehet nähdään teknisinä ja johtavissa asemissa. Kuin luonnostaan saatamme jokapäiväisessä elämässä liittää naisiin tunteet, empatian ja altruismin tai miehiin älyn, voiman ja auktoriteetin. Nämä binaariset oppositiot alkavat elää myös yhteiskunnallisina käytäntöinä esimerkiksi niin, että perinteisesti naisten tekemästä hoivatyöstä maksetaan vähemmän kuin perinteisistä miesten töistä. Vaikka Suomessa mielellämme ajattelisimme olevamme tasaarvon jo saavuttaneita, on meillä siihen vielä matkaa taitettavana Yhteiskunnallinen näkökulma kansalaisuuteen, yksilöllisyyteen ja ryhmätoimintaan Yhteiskunnalliset instituutiot rakentuvat sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa. Yksilöllisyys on rajallista, sillä toimimme moniulotteisissa riippuvuussuhteissa. Usein se unohtuu länsimaisessa ajattelussa, jossa yksilöllisyys on kovin ylikorostunutta. Jauhiaisen ja Eskolan mukaan (1994, 45 47) ihmiset etsivät yhteisöllisyyden muotoja, jotka ovat nykyajalle tarkoituksenmukaisia. Eräsaari toteaa, että ihmiset tarvitsevat arjen pinnan alla tukea; johonkin kuulumista ja sosiaalista taustatukea. Yhteisöllisyys sekä yksilöllisyys elävät rinnakkain ja sisäkkäin, jolloin yhteisöllisyys näyttäytyy osallisuutena johonkin. Ryhmämuotoinen sosiaalityö on intressitoimintaa, jossa samassa elämäntilanteessa olevilla on mahdollisuus liittoutua keskenään.

18 18 Toisaalta syrjäytynyt käsitteestä on tullut suosittu viimeaikoina. Käsite johtaa helposti siihen ajatukseen, että yksilö on tavalla tai toisella poikkeava ei-syrjäytyneestä so. osallisesta. Huomio kiinnitetään siis yksilön ominaisuuksiin ja samalla unohdetaan yhteiskunnalliset rakenteet, jotka syystä tai toisesta syrjäyttävät tai marginalisoivat eräitä. Tätä trendikästä syrjäytymistä voitaisiin mielestäni pohtia myös kansalaisuuden (citizenship) näkökulmasta. Aiheellista on kysyä, että onko syrjäytynyt täysivaltainen kansalainen vai vähemmän kansalainen kuin osalliset yhteiskunnan keskiössä olevat so. eliitti? Entä ovatko syrjäytyneet, kuten tästä käsitteestä jo ilmenee, vain kaikkien toimintojen kohteita? Passiivisia marginaali-ihmisiä, joille pitäisi tehdä jotakin? Syystä tai toisesta yhteiskunnasta halutaan peittää tässä ajassa luokka-asemat, vaikka sosioekonomiset erot ovat syventyneet vuosi vuodelta ja hyvinvointi jakautuu hyvin epätasaisesti. Kaikki riskit ja vastuu pyritään sysäämään yksilön harteille, ikään kuin jokainen olisi oman onnensa seppä. Näin katse siirtyy syrjäyttävistä rakenteista ainoastaan yksilön ominaisuuksiin. Tosiasiassa jokainen meistä ponnistaa hyvinkin erilaisista sosioekonomisista lähtökohdista ja toisille yhteiskunnallinen toimijuus on mahdollisempaa ja vaatii vähemmän ponnistuksia kuin eräille. Maahanmuuttajakansalaisen osalta yhteiskunnallinen integraatio vaatii paljon enemmän työtä kuin valtaväestön keskiluokkaisen kansalaisen, joka on jo sosialisoitunut osaksi yhteiskunnallisia instituutioita. Tämä seikka on hyvä muistaa maahanmuuttajien kanssa työskenneltäessä. On siis suotavaa muistuttaa ja kertoa asioista, jotka valtaväestölle näyttäytyvät itsestään selvyyksinä.

19 Hyvän käytännön juurruttamisesta Maahanmuuttajaryhmää ohjanneen sosiaalityöntekijän suunnitelmissa on myöhemmin toteuttaa Suomeen yksin tulleiden maahanmuuttajanaisten ryhmä. Tässä ryhmässä voitaisiin mahdollisesti puhua asioista, joiden esiin tuominen on sekaryhmässä vaikeaa tai jopa mahdotonta. Sosiaalityöntekijällä on asiakkainaan naisia, jotka odottavat perhettään ja ovat siten haastavassa elämäntilanteessa. Toisistaan heille voisi olla vertaistukea ja seuraa. Tämän kautta on myös mahdollista vertailla sukupuolierityistä ryhmää sekaryhmään. Edistääkö naiserityinen ryhmä paremmin naisten voimaantumista? Tai tuleeko naisten elämästä kenties esiin asioita, joita sekaryhmässä ei olisi tullut? Kesällä 2013 alkaa nuorten ryhmämuotoinen sosiaalityö. Kyseessä on sekaryhmä, joka kokoontuu myös neljä kertaa aktiivisen työn merkeissä (Kuvio 2.). Jos ryhmämuotoinen sosiaalityö tulee jatkumaan hyväksi havaittuna käytäntönä, on tärkeää järjestää ryhmätapaamisia eri asiakasryhmille tasaisesti. Yhdenvertaisten ja tasaarvoisten palveluiden näkökulmasta olisi suotavaa huomioida, että ryhmämuotoista sosiaalityötä olisi iästä, kielestä, sukupuolesta tms. riippumatta tarjolla.

20 20 Nuorten pilottiryhmä 5/ /2013 Ryhmämuotoisen sosiaalityön prosessi. Osallistujina ruotsinkieliset vuotiaat, vailla ammatillista koulutusta olevat aikuissosiaalityön asiakkaat. Sosiaalityöntekijät valitsevat ryhmään osallistuvat asiakkaat 05/2013 -Sosiaalityöntekijä kartoittaa sopivaa asiakasryhmää. -Asiakkaita tiedotetaan pilottiryhmästä ja mahdollisuudesta osallistua ryhmämuotoiseen toimintaan. -Sosiaalityöntekijä kysyy asiakkaiden toiveita tapaamiskerroille. Asiakkaat allekirjoittavat sopimukset 05/2013 -Allekirjoittaessaan sopimuksen, asiakas ymmärtää pilottiasiakkuuden sisällöt (annetaan asiakastiedote ja esite). -Asiakkaille annetaan kutsut aikatauluineen postitse tai asiakaskäynnillä. Tehdään kartoitus ja yksilöllinen suunnitelma: Tilannearviolo make ja asiakasuunnitelma. -Kartoitus ja suunnitelma viitoittavat asiakasyhteistyötä. -Asiakkaat saavat omat kansiot ja itselleen kappaleet yhdessä laaditusta tilannearviolomakkeista ja asiakassuunnitelmasta. 6/2013-8/2013 -Sosiaalityön ryhmämuotoinen toteuttaminen. -> Pilottiryhmä kokoontuu kesän aikana neljä kertaa. -Tapaamiskerroille on valittu teemat, kuten työelämä, nuorisotakuu, koulutus ja tulevaisuuden unelmat. --Käytetään erilaisia osallistavia metodeja (esim. ratkaisukeskeinen terapia). -Asiakkaan osallistuttua jokaiselle tapaamiselle, hän saa vapaavalintaisen harrastuksen. -Kerätään asiakaspalaute. -Tehdään toimijamatriisi. Arviointi: Aktiivinen työvaihe: Ryhmätapaamiset 8/ /2013 -Arvioidaan ryhmämuotoista sosiaalityötä. -Ovatko ryhmämuotoisen sosiaalityön tavoitteet toteutuneet? - Onko asiakasosallisuus lisääntynyt? Kuvio 2. Toisen ryhmämuotoisen sosiaalityön ryhmän prosessisuunnitelma.

21 21 5. Lähteet Jauhiainen, Riitta & Eskola, Marjatta (1994) Ryhmäilmiö. WSOY, Juva. Jouttimäki, Päivi, Kangas, Saija & Saurama, Erja (toim.) Uudistuva ja voimaannuttava aikuissosiaalityö Visio vahvasta aikuissosiaalityöstä hankkeen loppuraportti. SOCCA Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Työpapereita 2011:1. Kurtèn-Vartio, Sonja (2013) Seurauspedagogiikan perusteet -luennot. SOS hanke. Esite. <http://files.kotisivukone.com/soshanke.palvelee.fi/pohjanmaa/pilottikokeilu- Pohjamaan/pilottikokeiluinfo_pilotforsoksinfo_kaste_pohjalla.pdf > (Luettu )

22 22 Liitteet Liite Asiakastiedote HYVÄ ASIAKAS - Sinä voit osallistua sosiaalityön kehittämiseen. Haluatko osallistua tähän kehittämistyöhön olemalla mukana pilottiasiakkaana? Pohjanmaan kunnat kehittävät aikuissosiaalityötä. Pilottikokeilussa tutkitaan, miten aikuissosiaalityön työprosessi tukee asiakkaan muutosprosessia. Samalla halutaan vahvistaa myös asiakkaan osallisuutta aikuissosiaalityön toimijana ja kehittäjänä. Pilottiasiakkaana asioit ihan normaalisti sosiaalitoimessa. Pilottiasiakkaan työskentelyyn paneudutaan tarkemmin työmenetelmien, tutkimisen ja arvioinnin avulla. Pilottiasiakkaita tulee olemaan noin henkilöä SOS Pohjanmaan osahankkeessa. Toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että henkilökunta saa suoraa palautetta asiakasprosessin ja työmenetelmien toimivuudesta sekä asiakastyön dokumentaatiosta ja sosiaalityön vaikuttavuudesta. SOS -hanke liittyy aikuissosiaalityön aktivoivan ja kuntouttavan sosiaalityön kehittämiseen, kehittää palveluprosesseja ja yhteistyörakenteita keskeisten kumppanien kanssa sekä kehittää työntekijöiden käyttämiä työmenetelmiä. Hanke kuuluu valtakunnalliseen sosiaali- ja terveysministeriön KASTE ohjelmaan. Hankkeen aikana kehitetään asiakkaan osallisuutta tukevia työmenetelmiä. On tärkeää, että palveluiden käyttäjät tuovat kehittämiseen omat kokemuksensa palveluista. Koska olet asiakkaana sosiaalitoimessa, sinulla on samalla mahdollisuus osallistua kehittämiseen.

23 23 Ystävällisin terveisin Monica Nyfors Projektityöntekijä SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin hanke Koulukatu Pietarsaari Puh: SUOSTUMUS PILOTTIASIAKKUUTEEN Tällä sopimuksella sovimme, että olen mukana aikuissosiaalityön kehittämisessä ajalla 12/ /2013. Suostumus liittyy siihen, että minun asiakasprosessiani sosiaalitoimessa seurataan ja tutkitaan hankkeen aikana. Projektityöntekijällä on mahdollisuus tutustua sosiaalityöntekijän/sosiaaliohjaajan laatimiin ja minua koskeviin dokumentaatioihin (asiakastekstit, tilannearviolomake, asiakassuunnitelma). Projektityöntekijällä on mahdollisuus olla mukana asiakastapaamisissa asiakkaan ja/tai työntekijän pyynnöstä tarvittaessa. Projektityöntekijä sitoo sama asiakaslain vaitiolovelvollisuus kuin sosiaalitoimen työntekijöitä. Kaikki tietosi käsitellään luottamuksellisesti. Kehittämisessä hankittu materiaali hävitetään ja/tai arkistoitava materiaali arkistoidaan luotettavasti arkistointisääntöjen mukaan. Pilottikokeilun jälkeen kerätään kokemuksistasi tietoa haastattelun, yhteistutkimisen tai muulla valitulla arviointimenetelmällä. Tutkimusraportista ulkopuoliset eivät pysty tunnistamaan yksittäistä henkilöä. Hankkeen aikana tuotettua aineistoa voidaan käyttää myös opinnäytetyöhön ja tutkimuksen aineistona.

24 24 Pilottikokeiluun osallistuminen tai osallistumatta jättäminen ei vaikuta asioittesi käsittelemiseen aikuissosiaalityössä. Pilottikokeiluun osallistumisen saa keskeyttää milloin tahansa ilmoittamalla asiasta projektityöntekijälle tai omalle työntekijälle sosiaalivirastossa. Tällä sopimuksella suostun aikuissosiaalityön kehittämiseen pilottiasiakkaana ja annan suostumukseni asiakastietojeni käyttämiseen sosiaalityön/sosiaaliohjauksen työprosessin tutkimiseen. Tämä sopimus on laadittu kahtena kappaleena. Materiaalia saa käyttää opinnäytetyöhön ja tutkimuksen aineistona Ei Kyllä Paikka / 20 Asiakas Nimenselvennys Sosiaalityöntekijä/Sosiaaliohjaaja Nimenselvennys

25 25 Liite 2. Tilannearviolomake SOS-hanke PILOTTI 1.Perustiedot Asiakkaan nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelinnumero: Työntekijä: Päivämäärä: Siviilisääty ( ) avio-/avoliitossa, puolison nimi: ( ) naimaton ( ) eronnut ( ) leski ( ) rekisteröity parisuhde ( ) erillään asuuvat (avioliitto) Kansallisuus ja äidinkieli: Jos kansalaisuus on muu kuin suomen, milloin asiakas on tullut Suomeen? Lapset: ( ) kyllä ( ) ei Lasten nimet ja syntymävuodet, lapsen vanhemmat, lapsen huoltaja, lapsen elatus, tapaaminen Perheessä asuvat lapset: Muualla asuvat lapset: Lapsen äiti/isä ja yhteystiedot: Lasten mahdolliset sairaudet ja hoito: Lasten päivähoitopaikka/koulu: Lasten harrastukset: 2.Asuminen Asumismuoto: ( ) vuokra-asunto, vuokranantajan tiedot: ( ) vuokrasuhde määräaikainen, minne saakka? ( ) alivuokralainen ( ) vanhempien luona asuva ( ) vailla vakinaista asuntoa ( ) ystävien ja sukulaisten luona ( ) omistosasunto, osa-omistusasunto, asumisoikeusasunto ( ) asumispalvelut, mikä? ( ) muu, mikä? Vuokrarästit ja/tai ongelmia vuokran maksussa?

26 26 ( ) kyllä, mitä? ( ) ei Asumishäiriöt ja/tai varoituksia häiritsevästä asumisesta? ( ) kyllä, mitä? ( ) ei Muita ongelmia asumisessa (naapurisuhteet, asumistaidot, epätarkoituksen mukainen asunto ym.) ( ) kyllä, mitä? ( ) ei Häädöt ( ) ei häätöjä ( ) asumishäiriöstä johtuvat häätö ( ) vuokrarästesteistä johtuvat häätö ( ) jostain muista syystä johtuvat häätö, mitä? 3.Koulutus Peruskoulutus: Ammatillinen koulutus: Onko koulutus keskeytynyt, miksi? Kurssit: Ase-/siviilipalvelus ( ) asepalvelus ( ) siviilipalvelus ( ) suoritettu, milloin? ( ) vapautettu, milloin? ( ) lykätty, milloin? 4.Työ/työttömyys Ammatti: Työhistoria ja sen pituus: Pääasiallinen toiminta tällä hetkellä ( ) sairauslomalla ( ) työtön ( ) työkokelu-harjoittelu ( ) työkyvyn selittelyssä, missä? ( ) eläkkeellä/kuntoutustuella ( ) palkkatuettu työ, kesto? ( ) kuntouttavassa työtoiminnassa ( ) äitiys-/vanhempainlomalla(kotihoidontuella) ( ) jokin muu, mikä? ( ) kokopäivätyö ( ) osa-aikatyö ( ) opiskelija Työttömyys, mistä alkaen?: Työ- ja elinkeinotoimiston omavirkailija: Työ- ja elinkeinotoimiston karenssi: ( ) määräaikainen ( ) 5 kk työssä/koulutuksessa oloehto ( ) työmarkkinatuen lakkauttaminen Miten on hakenut töitä ja mistä:

27 27 Aktivointiehto täyttänyt (alle 25 v. 4 kk toimeentulotukiasiakkaana, yli 25 v. 12 kk toimeentulotukiasiakkaana) ( ) kyllä ( ) ei Ajokortti Oma auto käytössä ( ) kyllä ( ) kyllä ( ) ei ( ) ei Työrajoitteet Työkyvyn arvionti tehty ja/tai haettu eläkettä ( ) kyllä, minkälaisia? ( ) kyllä, mitä? ( ) ei ( ) ei 5.Talous Tulonlähteet (palkka, eläke, työttömyyspäiväraha, kuntoutusraha jne.) Asiakkaan arvio omasta rahankäytöstä ( ) hallinnassa ( ) ongelmia ajoittain. Millaisia? ( ) ei hallinnassa. Miten? Edunvalvonta ja/tai välitystili ( ) kyllä, kuka hoitaa? ( ) ei Velat ja niiden määrä? (Lainat, ulosotto, pikavipit, maksamattomia laskuja, pelilvelkojen) Muut tilanteeseen vaikuttavat menot? Luottotiedot ( ) häiriömerkintä ( ) ei häiriömerkintää Velkajärjestely tms. Velkojen järjestely (takuusäätiö, velkojen sopiminen velkojen kanssa jne.) ( ) kyllä ( ) ei ( ) haettu, milloin? Velkaneuvonnan tarve ( ) kyllä ( ) ei 6.Terveys Terveydentila asiakkan arvion mukaan ( ) hyvä ( ) kohtalainen ( ) heikko Sairaudet, jotka vaikuttavat arkielämään (fyysiset ja psyykkiset)

28 28 Säännöllinen lääkitys ( ) kyllä, mitä? ( ) ei Hoitosuhteet ( ) kyllä, missä? ( ) ei Omalääkäri Mielialan liittyvät asiat ( ) ahdistuneisuus ( ) jännittyneisyys ( ) ihmissuhdevaikeudet ( ) univaikeudet ( ) yksinäisyys ( ) keskittymiskyvyttömyys ( ) muu, mikä? Oletko joutunut kokemaan fyysistä tai psyykkistä väkivalta, koska ja miten? Oletko joutunut kokemaan väkivalta nykyisessä elämäntilanteessasi? 7.Päihteet Päihteiden käyttö (alkoholi, huumet, lääkkeet, sekakäyttö) Kuinka usein käyttää eri päihteitä? Määräys? (päivittäin, viikkottain, muutaman kerran kuukaudessa) Päihdehoidot (avo- ja laitoshoidot) ( ) kyllä, missä ja milloin? ( ) ei Onko tarvetta päihdehoitoon? (joiden mukaan?) 8.Rikokset Oletko joutunut rikoksen uhriksi? Rikostuomiot ja/tai rikosrekisterimerkinnät ( ) kyllä, millaisia? ( ) ei Maksamattomat sakot ( ) kyllä, paljonko? ( ) ei Onko odottavissa tuomioita? 9.Ajankäyttö ja arkielämä Vourokausirytmi ( ) säännöllinen ( ) epäsäännöllinen

29 29 Arkielämän taidot (siivous, ruoanlaitto, kodinhoito ym.) Asioiden hoito (laksujen maksu, hakemusten täyttö, varatuille ajoille saapuminen jne.) Vapaa-ajan vietto ja harrastukset? Sosiaaliset suhteet ja niiden antama tuki? (sukulais-/ystävä-/tuttaverkosto ja yhteydenpito) 10.Palveluiden käyttö ja yhteistyötahot ( ) Kela ( ) Työ- ja elinkeinotoimisto ( ) Päivähoito ( ) Jobbcenter/Föregångarna ( ) Koulu ( ) VKS ( ) Koulu- tai opiskelijaterveydenhuolto ( ) Terveyskeskus ( ) Psykosos.yksikkö ( ) Katkaishoitoasema ( ) Kotisairaanhoito ( ) VKS/Huutoniemi ( ) Kriminaalihuoltolaitos ( ) Päihdekuntoutusyksikkö ( ) Seurakunna diakoniatyö ( ) A-neuvola ( ) Perheneuvola ( ) Kotipalvelu ( ) Turvakoti ( ) AA/NA tai muu vertaisryhmä ( ) Muu, mikä? 11.Huolen määrä Asiakkaan arvio omasta tilanteestaan ( ) en ole huolestunut ( ) olen hieman huolestunut, mistä? ( ) olen erittäin huolestunut, mistä? Työntekijä arvio asiakkan tilanteesta ( ) en ole huolta ( ) on... huolta, mistä? ( ) on huolta, mistä? Asiakkaan näkemys asioista, joihin haluasi työntekijä tukea ( ) asuminen ( ) koulutus ( ) työllisyys ( ) tomeentulo/talous ( ) terveys ( ) päihteiden käyttö ( ) sosiaaliset suhteet ( ) mielenterveys ( ) arkielämän sujuvuus ( ) muu, mikä? ( ) ei ole yhteisen työskentelyn tarvetta Työntekijän näkemys asioista, joihin haluasi työntekijä tukea ( ) asuminen ( ) koulutus ( ) työllisyys ( ) tomeentulo/talous ( ) terveys ( ) päihteiden käyttö ( ) sosiaaliset suhteet ( ) mielenterveys ( ) arkielämän sujuvuus ( ) muu, mikä? ( ) ei ole yhteisen työskentelyn tarvetta

30 30 12.Tulevaissuuden suunnitelmat/tavoitteet ( ) töyhön ( ) selvittää eläkemahdollisuuksia ( ) terveysneuvonta ( ) koulutukseen ( ) selvittää työ- ja tomintakykyä ( ) velka-asioiden selvittäminen ( ) muuta, mikä? Mitä taviotteita asiakkaalla on tulevaisuudelle? Liite 3. PALVELUSUUNNITELMA/Aikuissosiaalityö 1. Asiakkaan nimi ja yhteystiedot SOS-hanke PILOTTI 2. Läsnäolijat 3. Asiakkaan taustatiedot ja nykytilanne (tilannearviolomake) - Asuminen - Koulutus - Työ/opinnot - Talous - Terveys - Päihteiden käyttö - Väkivalta - Perhe ja ihmissuhteet - Mahd. Lapsen tarpeet ja toiminta - Arkielämä, elämänhallinta ja vapaa-aika 4. Nykyiset palvelut - Ovatko tarkoituksenmukaisia, riittäviä, onko asiakas tyytyväinen, onko muutostarpeita? 5. Tavoitteet - Asiakkaan lähiajan tavoitteet ja mahdollisesti myös sosiaalityöntekijän ja verkoston tavoitteet jos eri kuin asiakkaalla - Asiakkaan pitkäntähtäimen tavoitteet ja mahdollisesti myös sosiaalityöntekijän ja verkoston tavoitteet jos eri kuin asiakkaalla 6. Keinot, palvelut ja vastuutaho - Kirjataan keinot, joilla tavoitteisiin päästään - Mikä on asiakkaan oma panos?

31 31 - Kirjata kuka, miten, milloin ja missä asiakkaan tarvitsema palvelu tarjotaan 7. Asiakkaan suostumus Tietoja saa antaa seuraaville tahoille/henkilöille: 8. Suunnitelman voimassaolo, tarkistus ja vastuuhenkilö 9. Tiedoksi 10. Allekirjoitukset Asiakas Vastuuhenkilö Liite 4. Toimijamatriisin saatekirje: Hyvä aikuissosiaalityön yhteistyökumppani! SOS- Pohjanmaan osahanke on mukana sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallisessa KASTE- ohjelmassa. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaan osallisuutta aikuissosiaalityössä toimijana ja kehittäjänä. Tämän ohella on tarkoitus kehittää palveluprosesseja ja yhteistyörakenteita yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa. Toivomme ajatuksianne ja mielipiteitä siitä, mitkä ovat aikuissosiaalityön kehittämiskohdat toimintanne näkökulmasta katsottuna. Toimijamatsiisi on osa aikuissosiaalityön työprosessia. Matriisin avulla sosiaalityöntekijä kartoittaa asiakkaalle soveltuvaa palvelua. Tavoitteena on, että toimijat eivät ainoastaan osallistu antamalla tietoa omasta toiminnastaan vaan myös kertovat omista vahvuuksistaan ja heikkouksistaan toimijoina aikuissosiaalityön piirissä.

32 32 Pyydämme teitä palauttamaan lomakkeen mennessä osoitteella: tai postitse: SOS-hanke, Vöyrinkatu 2 B, 2 krs, VAASA Liitteenä on Timo Toikon kehittämä toimijamatriisimalli (Toimijalähtöinen kehittäminen). Ohjeet toimijamatriisin täyttämiseen: Matriisin ensimmäiseen sarakkeeseen merkitään toimijan tai organisaation nimi Toisessa sarakkeessa kuvataan toiminnan kohderyhmä. Kolmannessa sarakkeessa luetellaan toiminnan tarjoamat resurssit. Neljännessä sarakkeessa esitellään tärkeimmät kehittämiskohteet Viides kohta käsittelee ongelma-alueita; mitkä ovat toimijan kannalta suurimmat ongelmat koskien yhteistyörakennetta, mitä aikuissosiaalityössä tulisi kehittää, miten yhteistyötä voisi parantaa? Viimeiseen sarakkeeseen merkitään kehitysmahdollisuudet toimijoiden näkökulmasta. Oheisen matriisin käytön sijaan voi vastauksen antaa perinteisen worddokumentin muodossa. Lisätietoja antaa: Hankekoordinaattori Päivi Ristimäki SOS- Pohjanmaan osahanke Puh:

33 33 Kuvio 2. Toimijamatriisi moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi.

Siviilisääty ( ) avio-/avoliitossa, puolison nimi: ( ) naimaton ( ) eronnut ( ) leski ( ) rekisteröity parisuhde ( ) erillään asuvat (avioliitto)

Siviilisääty ( ) avio-/avoliitossa, puolison nimi: ( ) naimaton ( ) eronnut ( ) leski ( ) rekisteröity parisuhde ( ) erillään asuvat (avioliitto) Tilannearvio SOS-hanke PILOTTI 1. Perustiedot Asiakkaan nimi: Osoite: Työntekijä: Päivämäärä: Henkilötunnus: Puhelinnumero: Siviilisääty ( ) avio-/avoliitossa, puolison nimi: ( ) naimaton ( ) eronnut (

Lisätiedot

Tilannekartoituslomake

Tilannekartoituslomake Tilannekartoituslomake Tilannearvion tarkoitus on käydä läpi elämäntilannettasi ja asioita, joihin tarvitset tukea tai olet hakemassa apua. Lomake toimii pohjana, kun käymme läpi elämän eri osa-alueita.

Lisätiedot

Tilannekartoituslomake

Tilannekartoituslomake Tilannekartoituslomake Tilannekartoituksen tarkoitus on käydä läpi elämäntilannettasi ja asioita, joihin tarvitset tukea tai olet hakemassa apua. Lomake toimii pohjana, kun käymme läpi elämän eri osaalueita.

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Täydellinen osoite: Siviilisääty: naimaton avio/avoliitossa eronnut. Puolison tilanne: työssä työtön kotona opiskelemassa

Täydellinen osoite: Siviilisääty: naimaton avio/avoliitossa eronnut. Puolison tilanne: työssä työtön kotona opiskelemassa 1 Alla on työhön, koulutukseen, omiin suunnitelmiisi ja elämäntilanteeseesi liittyviä kysymyksiä. Pohdi kysymyksiä etukäteen vaikka et niihin kaikkiin vastaisikaan. Etukäteen mietityt asiat helpottavat

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAAN ALKUKARTOITUSLOMAKE. Päivämäärä: Vastuu työntekijän nimi:

AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAAN ALKUKARTOITUSLOMAKE. Päivämäärä: Vastuu työntekijän nimi: AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAAN ALKUKARTOITUSLOMAKE Asiakas: Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puh.nro.: Sähköpostiosoite: Äidinkieli ja kansalaisuus: Siviilisääty: Lähiomainen: Puoliso: Nimi: Henkilötunnus: Osoite:

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Minna Tainio, sosionomi AMK, projektisuunnittelija Juho Lempinen, yhteisöpedagogi AMK, projektisuunnittelija, seikkailuohjaaja Seikkailukasvatus

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN

OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos lasse.lipponen@helsinki.fi Kasvattaako päiväkoti lapsia aloitteelliseen ja

Lisätiedot

Käytäntötutkimusaiheita Espoon aikuissosiaalityö. Käytäntötutkimuspäivä 28.9.2015

Käytäntötutkimusaiheita Espoon aikuissosiaalityö. Käytäntötutkimuspäivä 28.9.2015 Käytäntötutkimusaiheita Espoon aikuissosiaalityö Käytäntötutkimuspäivä 28.9.2015 Maahanmuuttajataustaisten nuorten verkostot Käytäntötutkimuksessa kartotetaan maahanmuuttajataustaisten nuorten asiakkaiden

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011 ASUNTOJA on kaikkiaan 270 kpl. Omistaja on Y-säätiö ja vuokranantajana asuntopalvelut Asunnot sijaitsevat eri puolilla Espoota, Espoonlahti: 103 asuntoa Espoon keskus ja Tapiola: 25 + 6 asuntoa Leppävaara

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot