Vihdin kunta. VIHTI Palveluverkkoselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihdin kunta. VIHTI Palveluverkkoselvitys 2014 2029"

Transkriptio

1 Vihdin kunta VIHTI Palveluverkkoselvitys

2 TIIVISTELMÄ Vihdin kunnan palveluverkkoselvityksen tarkoitus on luoda yleiset tavoitteet kunnan kiinteistöjen omistamiselle ja hoidolle. Selvityksessä ei oteta kantaa yksittäisten rakennusten kohtaloon vaan koetetaan luoda yleinen toiminta- ja päätöksentekomalli, jota voidaan soveltaa investointi- ja korjauspäätöksiä tehtäessä. Malli sisältää kuvauksen tavasta ja tasosta, jolla kiinteistönpito hoidetaan. Työ aloitettiin keräämällä kaikki tarvittava kiinteistökannasta. Tilojen käyttäjille tehtiin kysely mm. tilojen toimivuudesta ja käytettävyydestä sekä tilatoimen palveluista. Kyselyn tiedot varmennettiin haastattelemalla keskeisiä asiakkaita sekä tilatoimen johtoryhmää. Kun kaikki ennakkotieto oli kerätty, järjestettiin yhteinen tilaisuus, jossa koko hankkeelle määriteltiin visio. Samassa tilaisuudessa määriteltiin vaihtoehtoiset toimitilaverkkojen mallit, joita lähdettiin tutkimaan. Vihdin kiinteistöt muodostavat merkittävän osuuden kunnan varallisuudesta. Kiinteistökanta on kuntatasolla suhteellisen uutta, noin puolet rakennetuista neliöistä on ollut olemassa vasta 1990-luvun puolivälissä. Tilojen käyttäjistä hieman yli puolet on tyytyväisiä nykyisiin tiloihin. Kunnan tiloista osa toimii parakki- ja väliaikaisratkaisuissa, jotka eivät välttämättä aidosti vastaa toiminnan vaatimia tilatarpeita, eivätkä muodosta pitkällä tähtäimellä toimivaa kiinteistöverkon pohjaa. Palveluverkkoselvityksen yhteiseksi visioksi valittiin: Yhteisöllisesti johdettu Vihti rakentaa hyvin suunnitellun ja tehokkaan palveluverkon Granlund Oy:n ja Kuntamaisema Oy:n yhdessä luomalla simulaatiomallilla tutkittiin eri mallien vaikutukset perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen toiminta- ja kiinteistökustannuksiin. Mallien perusteella Vihdissä olisi mahdollista säästää vuodessa noin 3,2 7,5 miljoonaa euroa ja luopua n huoneistoneliöstä. Laskennallinen säästö vastaisi noin 3-6 % kunnan vuoden 2013 verotuloista. Tässä selvityksessä tarkasteltiin kunnan omistamaa kiinteistökantaa, josta perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laajuus on noin hum 2. Kiinteistöjen neliömäärää voitaisiin tästä määrästä pienentää mallista riippuen noin %:lla. Jotta selvityksen ehdotukset voidaan toteuttaa, tarvitaan uusi investoimisen ja kiinteistönpidon toimintamalli. Uudessa mallissa kaikki lähtee toiminnan edellytysten tarkastelusta. Lähtökohtana ovat toiminnan analyysi ja toiminnan tarpeet. Investoinnit ja kiinteistöpito tukevat toimintaa. Raportin lopussa on kuvattu eräitä uuden toimintamallin käyttöönotolle välttämättömiä toimenpiteitä vuosille

3 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 1 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ PALVELUVERKKOSELVITYKSESTÄ... 3 YLEINEN TILANNE... 3 LÄHTÖKOHTIA VIHDISSÄ... 4 RATKAISUMALLEJA... 4 UUSI TIE... 5 ONKO UUSI TIE MAHDOLLINEN?... 6 UUSI TOIMINTAMALLI... 7 TYÖSKENTELYPROSESSIN KUVAUS VIHDIN KIINTEISTÖVERKON TILANNE... 9 KÄYTTÄJÄTYYTYVÄISYYS... 9 TOIMITILAKUSTANNUKSET KORJAUSVELKA SISÄINEN VUOKRA JOHTOPÄÄTÖKSET KIINTEISTÖJEN TILANTEESTA KIINTEISTÖNPIDON ORGANISAATIO KÄYTTÄJÄTYYTYVÄISYYS KIINTEISTÖPALVELUIHIN YHTEENVETO ITSEARVIOSTA JA KÄYTTÄJIEN ARVIOSTA JOHTOPÄÄTÖKSET KIINTEISTÖNPIDON TILANTEESTA PERUSOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN TOIMINNAN KUSTANNUKSET NYKYISET TOIMINNAN KUSTANNUKSET VIHDIN NÄKEMYS TILANTEESTA TULOSSEMINAARI KIINTEISTÖVERKON TULEVAISUUS KOLME MAHDOLLISTA TOIMITILAVERKKOA SIMULAATIOMALLI PÄIVÄKOTIEN JA KOULUJEN SIMULAATIOMALLI NYKYINEN VERKKO TIIVIS MALLI VÄLIMALLI VÄLJÄ MALLI PERUSOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN MALLIEN VERTAILU 35

4 2 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS TOIMINNAN KUSTANNUKSET KIINTEISTÖKUSTANNUKSET TILATARVE KOKONAISKUSTANNUKSET INVESTOINNIT TAKAISINMAKSUAIKA YHTEENVETO MALLEISTA UUSI KIINTEISTÖNPIDON TOIMINTAMALLI VIHDIN KEHITYSASKELEET VUOSIEN 2015 JA 2016 TOIMENPITEET PALVELUVERKKOSUUNNITELMAT INVESTOINTIEN OHJAUKSEN JA TOTEUTUKSEN MALLI YHTEENVETO TOIMENPITEISTÄ LÄHTEET KUVALUETTELO LIITE 1: VÄESTÖPOHJA LIITE 2: KÄYTTÄJÄKYSELYN YHTEENVETO LIITE 3: TOIMITILAKUSTANNUKSET LIITE 4: TIMANTTIMALLIKUVAUS LIITE 5: KUNTAMAISEMA OY:N ANALYYSI TOIMINNAN KUSTANNUKSISTA... 83

5 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 3 1 YLEISTÄ PALVELUVERKKOSELVITYKSESTÄ Vihdin Vihdin kunta kunta Palveluverkkoselvityksen tarkoitus on luoda yleiset tavoitteet kiinteistöjen omistamiselle ja hoidolle. Tässä ohjelmassa ei oteta kantaa yksittäisten rakennusten kohtaloon vaan koetetaan luoda yleinen toiminta- ja päätöksentekomalli, jota voidaan soveltaa investointi- ja korjauspäätöksiä tehtäessä. Malli sisältää kuvauksen tavasta ja tasosta, jolla kiinteistönpito hoidetaan. Selvityksessä esitetään myös tapa, jolla kiinteistökannan kehittäminen on mahdollista rahoittaa ja järjestää. YLEINEN TILANNE Kuntien kiinteistöjen tila ei tunnu täysin tyydyttävän ketään. Monet käyttäjät valittavat terveysongelmista, joita kosteusvauriot ja muut huonokuntoisten rakennusten ongelmat aiheuttavat. He eivät ole myöskään tyytyväisiä palveluihin, joita he saavat. Suurin ongelma liittyy kiinteistöjen toiminnallisuuteen: vanhentuneissa ja huonokuntoisissa kiinteistöissä on vaikeaa tuottaa palveluita laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Tilapalveluiden osalta näkökulma on hieman toisenlainen. Heidän pitäisi hoitaa puutteellisilla resursseilla suurta rakennuskantaa. Investointirahaa ei ole tarpeeksi ja suunnittelut korjaukset eivät siirry käytäntöön. Varojen ollessa niukkoja, tuntuvat käyttäjien aina kasvavat tarpeet ja lisäpyynnöt haastavilta. Oman ongelmansa luovat kuntien ilmastotavoitteet. Kunnille asetetaan velvoitteita kiinteistöjensä energiatalouden parantamiseen. Tämä merkitsee yleensä kalliita investointeja rakennusten ulkokuoreen ja kiinteistötekniikkaan. Kuntien lainakanta on kääntynyt viime vuosina nousuun, joka osaltaan asettaa haasteita tuleville investoinneille. Jos kiinteistöjen tilanne yllättävästi huononee, esim. kouluja joudutaan sulkemaan, on vaarana että tehdään paniikkitilanteessa vääriä valintoja. Myös kuntien toimintaympäristö on muuttunut. Aikaisemmin peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeisiin oli saatavissa valtionapuja, nyt ne ovat lähes poistuneet. Lisäksi lainakannan kasvu johtaa korkomenojen kasvuun. Näin ollen suureen lainamäärään sisältyy varsinkin korkojen kääntyessä nousuun merkittävä riski. Myös uudet energiadirektiivit asettavat paineita korjata kiinteistöt nopeassa tahdissa.

6 hum2 %-osuus 4 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS Kiinteistömassan kasvu - % Asuinrakennukset Muut rakennukset Hoitoalan rakennukset Päiväkodit Koulurakennukset Liikuntarakennukset Kiinteistömassan kehitys Kokoontumisrakennuks et Hallintorakennukset Vuosi Kuva 1 Vihdin kiinteistökannan kehittyminen vuoteen 2013 asti LÄHTÖKOHTIA VIHDISSÄ Vihdin väkiluku on 80-luvulla ja 90-luvun lopussa kasvanut voimakkaasti, jonka jälkeen kasvutahti hidastui. 80-luvun loppupuolella väestönkasvu oli jatkuvasti yli 10 %. Kasvu on koko 2000-luvun aikana ollut yli 6 %. Kuitenkin ennusteet osoittavat vuosikasvun tasaantuvan tulevaisuudessa muutamaan prosenttiin asukkaan raja ylittynee ennusteiden mukaan 2030-luvun taitteessa. Iäkkäiden määrä tulee tulevaisuudessa hieman kasvamaan nykyisestä, muuten kasvu jakaantuu lähes tasaisesti eri ikäluokkien välillä. (Kts. liite 1) Vihdin väestö ja palvelut sijoittuvat pääosin Nummelan ja Vihdin kk:n alueille, kuten myös merkittävin osa kiinteistöistä. Myös kaavoituksen painopisteet sijoittuvat näille alueille. Vihdin kiinteistömassasta noin puolet on rakennettu 1990-luvun jälkeen. Kiinteistökannan kunto on edellisinä vuosina ollut suhteellisen hyvällä tasolla korjausvelan ja käyttäjien tyytyväisyyden näkökulmasta. Kiinteistökanta ikääntyy kuitenkin jatkuvasti ja tämä tulee lisäämään korjaustarvetta. Vihti on 2000-luvun loppupuoliskolla myynyt ja korjannut huonokuntoisia kiinteistöjään, joka on myös vaikuttanut korjausvelan tasoon. Perusparannustarve ei myöskään ole kasvanut huomattavasti tehtyjen investointien ja kiinteistöjen myyntien myötä. Kiinteistöjen todellinen kunto ei kuitenkaan välttämättä ole pysynyt samalla tasolla vaan korjausvelka on myynnin ja korjausten jälkeen kasvanut selkeästi. On kuitenkin huomioitava, että kiinteistömassa on ikääntymässä ja nämä luvut saattavat tulevien vuosikymmenien aikana muuttua huomattavasti ilman suunnitelmallista toimintaa. Korjausvelkaa käsitellään myöhemmin raportissa tarkemmin. Vihdin vuoden 2013 olemassa olevasta rakennuskannasta lähes kaksi kolmasosaa muodostuu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tiloista. Tilanne on vastaava muiden kuntien rakenteen kanssa. Kyseisten rakennusten suuresta osuudesta johtuen näiden muodostaman verkon tarkastelu on mielekästä. RATKAISUMALLEJA Mikä ratkaisuksi? Malleja on tarjolla useita. Yksi yksinkertaisimmista on kiinteistöjen määrän karsiminen ja esimerkiksi pienistä kouluista luopuminen. Tämä kohtaa kuitenkin kovaa poliittista vastustusta. Kiinteistökannan karsiminen olisi tärkeää, mutta se pitäisi tapahtua hallitusti ilman, että palvelutaso kärsii. Voidaan myös yrittää selvitä nykyisellä kiinteistökannalla niin pitkälle kuin mahdollista. Investointeja lykätään pitämällä kiinteistöt kunnossa vuosikorjauksien ja tehokkaan kiinteistöhoidon avulla.

7 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 5 Tämä johtaa kuitenkin väistämättä kestämättömään tilanteeseen. Vaikeita rakenteellisia ja kosteusongelmia ei saada hoidettua pikkuparannuksilla, vaan rakennukset on korjattava uudisrakentamista vastaavalla tavalla. Rakennukset ovat toiminnallisesti vanhentuneita ja niitä olisi välttämättä muutettava, jotta toiminnan kulut eivät nousisi tai toiminnan laatu laskisi. Kiinteistökulut ovat kuitenkin vain 10 20% kuluista, eikä kiinteistönpito saisi vaikuttaa haitallisesti muuhun 80 %:iin. Energiatavoitteitakin on vaikeaa saavuttaa ilman suurempia kunnostuksia. Väestön kasvu ja toisaalta vähentyminen eri alueilla johtaa tilanteeseen, jossa nykyinen kiinteistökanta sijaitsee lopulta tarpeeseen nähden väärässä paikassa. Yksi vaihtoehto on tietenkin rohkeasti velkaantua, laittaa kiinteistökanta kuntoon ja maksaa velat tulevaisuuden korkeammilla verotuloilla. Tämä vaihtoehto sisältää suuren riskin. Väestönkasvu ei välttämättä enää johda kunnan tuloslaskelman kannalta positiiviseen lopputulokseen, kun tulevaisuuden kustannuspaineita on mahdoton arvioida. Kuntien käytettävissä olevat tulot eivät ole kasvamassa, menot ja velvoitteet kylläkin ovat. Suuri velkataakka voi johtaa ensisijaisesti joko palvelujen määrän ja laadun supistuksiin ja/tai verotuksen korkeaan tasoon. Energiatavoitteitakin on vaikeaa saavuttaa ilman suurempia kunnostuksia. Väestön kasvu ja toisaalta vähentyminen eri alueilla johtaa tilanteeseen, jossa nykyinen kiinteistökanta sijaitsee lopulta tarpeeseen nähden väärässä paikassa. Velkaantuminen voitaisiin välttää siirtymällä vuokraratkaisuun. Ulkopuolinen ottaa kunnan kiinteistöt haltuunsa, korjaa ne ja vuokraa kunnalle takaisin. Tämä malli on kuitenkin kalliimpi kuin nykyinen, koska yksityinen sijoittaja joutuu maksamaan korkeampaa korkoa pääomastaan. Vuokrien kautta joudutaan siis maksamaan suurempi summa kuin mitä omassa omistuksessa olevan kiinteistökannan pääoma- ja ylläpitokulut olisivat. Pitkäaikaiset vuokrasopimukset tekisivät kiinteistöistä luopumisen kalliiksi vuokra-aikana. Tuntuu siltä, että ongelmaan ei ole olemassa mitään ratkaisua. Rahaa ei ole ja tarpeet kasvavat koko ajan. Äkillisten, suurtenkin riskien uhka kasvaa. UUSI TIE Kun ongelma tuntuu omista lähtökohdistaan mahdottomalta ratkaista, yksi vaihtoehto on laajentaa näkökulmaa. Entä jos kyse ei olekaan pelkästään kiinteistöistä? Kiinteistökulut ovat vain pieni osa kuntien toimintabudjetista. Ne kuitenkin vaikuttavat suuresti tapaan ja tehokkuuteen, joilla palvelut voidaan tuottaa. Jos ylivoimaisesti suurimman menoerän eli palvelutuotannon tehokkuutta saataisiin nostettua edes hivenen, säästynyt rahasumma olisi kuitenkin suuri verrattuna kiinteistökuluihin. Jotta päästään taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävälle kiinteistönpidon polulle, on luotava tätä tukeva toimintamalli. Mallille voidaan asettaa seuraavia tavoitteita: Se varmistaa kestävän talouden pidon Kaikille investoinneille on tehtävä tuottavuustarkastelu, joka perustuu toiminnan yksikkökustannuksiin (euroa/käyttäjä tms.) Kiinteistönpito ja siihen liittyvät investoinnit ovat tukipalvelu, joka tukee tehokasta ydintoimintaa ja ne on organisoitava vastaavasti Kuntien tämänhetkistä investointien, kiinteistönpidon ja toiminnan suhdetta voidaan kuvata seuraavasti: Investointi Kiinteistön pito Kuva 2 Perinteinen investointimalli Toiminta Malli toimii niin, että kunta päättää ensin rakentaa uuden palvelupisteen, palvelupisteelle perustetaan kiinteistönpidon järjestelmät ja tätä kautta luodaan puitteet toiminnalle. Investoinneista päätettäessä tehdään samalla toimitilaverkkoa ja kiinteistönpitoa koskevat päätökset. Kärjistäen voidaan sanoa, että toimintaa ja kiinteistönpitoa harjoitetaan, koska palvelupisteet on rakennettu, ei päinvastoin. Investointiprosessi on siis tärkeämpi kuin palveluverkon suunnitteluprosessi tai kiinteistönpidon prosessi. Investointien peruste on yleensä kaupunkirakenteessa tapahtuneet muutokset: on rakennettu uusi alue ja siellä tarvitaan uusia palveluita. Peruskorjaus on eräs versio tästä: olemassa oleva rakennus on mennyt huonoon kuntoon ja se korjataan. Samassa yhteydessä voidaan ottaa huomioon toiminnassa tai kiinteistönpidossa tapahtuneita muutoksia, mutta vain sen verran, kuin olemassa oleva rakennus tai siihen tehtävä laajennus mahdollistavat. Kun investointeja pyritään minimoimaan, tulee prosessista summaava: lähtökohtana on aina jo syntynyt tilanne, johon reagoidaan pienimmällä mahdollisella lisäresurssilla. Toimipisteiden matto laajenee tasaisesti kuin kasvusto, rakennus rakennukselta. Toiminnan tarpeita ja toiminnalle tehokkainta mahdollista verkkoa ei päästä koskaan hahmottamaan.

8 6 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS Kuva 3 Kasvamalla syntynyt verkko ja toiminnan kannalta optimaalinen verkko Uusi investointiohjelma lähtee aivan toisenlaisesta tavasta suhtautua toimintaan. Jotta investointiohjelma voidaan toteuttaa ja siitä saatavat laadulliset ja taloudelliset edut hyödyntämään, on toimintamallia muutettava toimintalähtöiseksi. Toiminta Kiinteistö npito Kuva 4 Uusi investointimalli Investoin nit Uudessa mallissa kaikki lähtee toiminnan edellytysten tarkastelusta. Lähtökohtana ovat toiminnan analyysi ja toiminnan tarpeet. Minkälaista toimitilaverkkoa ja minkälaisia rakennuksia toiminta tarvitsee voidakseen tuottaa palvelut laadukkaasti ja resursseja tuhlaamatta? Kun tähän kysymykseen on saatu vastaus, voidaan kiinteistönpidon palvelut suunnitella. Investoinnit ovat vain kiinteistönpidon eräs alaprosessi, jota tarvitaan, jotta toimitilaverkkoon voidaan tehdä muutoksia. Jos hetkeksi unohdetaan nykyisen kiinteistökannan asettamat rajoitteet, voidaan toimitilaverkko suunnitella tehokkaimmalla mahdollisella tavalla nykyinen ja tuleva väestö huomioon ottaen. Tämän jälkeen voidaan ottaa tarkasteluun olemassa oleva kiinteistökanta ja esittää kysymys, kuinka suuri muutos kiinteistöihin vaaditaan, jotta ihanteellisin mahdollinen palvelutuotannon malli voidaan toteuttaa. Sen sijaan, että yritetään paikkaamalla ja parsimalla pitää vanha takki kunnossa, mennään kauppaan ja ostetaan uusi takki. Kun muistetaan kulujen suhde 20 % kiinteistöt / 80 % toiminta, voidaan toiminnan kulujen 5 % säästöllä kasvattaa kiinteistökuluja 25 %. Tämä mahdollistaa suuretkin peruskorjaus- ja uudisrakennusinvestoinnit. Lisäksi on otettava huomioon, että uudet tai täysin korjatut kiinteistöt kuluttavat vähemmän energiaa ja ovat helpompia huoltaa. Laatu paranee sekä toiminnassa että toiminnan ympäristössä. Jos investointiohjelmassa onnistutaan hyvin, voi lopputuloksena olla kokonaiskulujen huomattava säästö ja merkittävä toiminnan laadun nosto. ONKO UUSI TIE MAHDOLLINEN? Miten säästöjä voi syntyä rakennuskantaa muuttamalla? Palkkakulut ovat joka tapauksessa suurin kuluerä. Eikö joka palvelutuotannon yksikössä ole sama määrä henkilökuntaa asiakasta (oppilas, potilas, päiväkotilapsi) kohti riippumatta yksikön koosta tai sijainnista? Valitettavasti näin ei ole. Vaikka esim. luokkatai päiväkotiryhmien kokoa ei kasvatettaisi yhtään, varsinaista tuottavaa työtä tekevien lisäksi tarvitaan johtoa, tukihenkilökuntaa ja tukipalveluita. Näitä on suhteessa vähemmän ideaalisesti mitoitetuissa yksiköissä. Jos halutaan laittaa rahat toimintaan eikä rakenteisiin, on yksikköjen koko harkittava tarkkaan. Myös palvelutarpeen määrän muutokset on helpompi hallita suuremmissa yksiköissä. Kun koulujen ryhmäkoko halutaan pitää pienenä, esim. alle kolmessakymmenessä oppilaassa, johtaa oppilasmäärään kasvaminen lopulta lisäluokkien perustamiseen. Yksisarjaisessa koulussa joudutaan kolmenkymmenen oppilaan luokka jakamaan kahtia ja seurauksena on pienimmillään oppilaan luokkia. Kolmisarjaisessa koulussa jaetaan vastaavassa tilanteessa oppilaat kolmen luokan sijasta neljään luokkaan ja kukin luokka on oppilaan suuruinen. Isommassa yksikössä voidaan luokkakokojen vaihtelua hallita paremmin ja jakaa siis opettajien työpanosta tasaisemmin useammalle oppilaalle kaikissa tilanteissa. Samaa ajattelua voidaan soveltaa myös muussa palvelutuotannossa, kuten päiväkodeissa ja terveyskeskuksissa. Henkilökulut ovat kunnan suurin menoerä ja jos halutaan saada aikaan laadukasta ja tehokasta palvelutuotantoa on henkilökunnan panos pyrittävä jakamaan mahdollisimman tasaisesti asiakkaiden kesken. Jos yksikkökoot kasvavat, eikö se laske palveluiden laatua ja saatavuutta? Liikennekin lisääntyy, kun joudutaan kulkemaan pidempiä matkoja. Ihan näin ei asia ole. Alueellinen saatavuus voi vähentyä, mutta saatavuuteen kuuluu myös ajallinen näkökulma. Pieniin yksiköihin ei voida taata riittävästi palveluita, joten odotusajat pitenevät. Matkasta säästynyt aika hukkuukin odotusaikoihin. Joitain palveluita, esim. opetuksen tukipalveluita, voi jäädä jopa kokonaan saamatta. Nykyaikana tietotekniikan käyttö lisääntyy. Riittävää teknistä varustelua ja teknistä tukea ei voida taata hajanaisessa palveluverkossa. Nykyajan ongelmat ovat monimutkaisia ja ratkaisut vaativat monialaista osaamista ja tiimejä. Voidakseen vastata haasteisiin tiimien on oltava riittävän isoja. Pienten yksikköjen välillä syntyy väistämättä myös liikennettä, koska kaikki eivät kuitenkaan käytä lähintä palvelua. Harvemmassa palvelu-

9 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 7 verkossa palveluyksiköt voidaan sijoittaa pääliikenneväylien varteen, jossa on toimivampi julkinen liikenne. Vaikka investointiohjelma olisi kuinka hyvä, niin pelko on, että laskelmat eivät pidä paikkaansa ja rakennusbudjetit ylitetään. Uudet energiamääräyksethän todennäköisesti antavat peruskorjauksille entistä kovemmat kriteerit ja tämä johtaa budjettien ylityksiin. Rakennusbudjettien ylittyminen on johtunut tähän asti siitä, että vuosikorjausluonteisin minimikorjauksin on koetettu selvitä tilanteessa, jossa rakennukset ovat käytännössä täydellisen peruskorjauksen tarpeessa. Hankkeet on lähtökohtaisesti alibudjetoitu. Uusi toimintamalli lähtisi kaikkien rakennusten korjaamisesta uutta vastaavaan kuntoon, jolloin budjetit ovat paljon realistisemmalla pohjalla ja uudet energiavaatimukset voidaan helpommin ottaa huomioon. UUSI TOIMINTAMALLI Uuteen malliin siirtyminen ei ole helppoa. Kuntien nykyinen, alirahoitettu malli ei palvele hyvin uudessa tilanteessa. Tarvitaan järjestely, joka on riittävän joustava ja jossa toimintaa ohjaa sisäisen ja ulkoisen asiakkaan tarve ja maksukyky. Vuokranmaksuun tarvittavat rahat on siksi aidosti siirrettävä asiakkaalle ja oma toiminta järjestettävä asiakasohjautuvasti. Kiinteistönpitoon käytettävät rahat on erotettava kunnan muusta taloudenpidosta. Kiinteistökantaa ohjataan nykyään käytännössä budjetin avulla. Suunnitelmat ovat olemassa, mutta siirtyminen käytäntöön ei etene resurssien puutteen takia. Tämä ei ole toimiva ratkaisu. Kiinteistöjen salkutuksen on perustuttava kiertävään malliin, jossa koko kanta käydään vuosittain läpi yhdessä sisäisten asiakkaiden kanssa ja pohditaan vuokrausta ja muita vaihtoehtoja. Jos halutaan tarjota kunnan jäsenille palveluita tasapuolisesti ja laadukkaasti, on huomio siirrettävä rakenteiden ylläpitämisestä palveluihin. Sen sijaan, että suunnitellaan investointeja ja sopeutetaan palvelut niihin, olisi suunniteltava toimintaa ja tehtävä investoinnit palveluiden ehdoilla. Palvelut tulevat ensin, kiinteistöt ovat vain tukitoiminto.

10 8 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS TYÖSKENTELYPROSESSIN KUVAUS Vihdin palveluverkkoselvityksen laadinta aloitettiin alkuvuodesta 2014 ja työ valmistui toukokuussa Vihdin palveluverkkoselvitys on osa Granlund Oy:n ja Kuntamaisema Oy:n käynnistämää kuntien ja kaupunkien verkostohanketta. Alkuvuoteen 2014 mennessä verkostohankkeeseen ovat osallistuneet Vihdin lisäksi Uudenmaan kunnat; Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Tuusula, Järvenpää, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Askola, Lapinjärvi, Myrskylä, Porvoo ja Loviisa. Näiden lisäksi selvityksen ovat tehneet Hollola, Mynämäki, Akaa ja Valkeakoski. Iisalmen kaupunki on osallistunut hankkeeseen pienemmällä osuudella. Yksittäisten kuntien lisäksi Granlund on laatinut yhteiset palveluverkkoselvitykset osana Itä- ja Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksiä. Osallistuneista kunnista on saatu arvokasta vertailutietoa, johon myös Vihdin tuloksia on voitu peilata ja tuoda myös sitä kautta lisäarvoa selvitykseen. Jatkossa vertailutietokanta luonnollisesti laajenee, kun mukaan lähtee uusia kuntia ja kaupunkeja. Työ aloitettiin keräämällä kaikki tarvittava tieto kunnan kiinteistökannasta. Tilojen käyttäjille tehtiin kysely mm. tilojen toimivuudesta ja käytettävyydestä sekä tilatoimen palveluista. Kyselyn tiedot varmennettiin haastattelemalla kunnan virkamiehiä sekä keskeisiä asiakkaita. Kun tarvittava ennakkotieto oli kerätty ja alustavat analyysit tehty, järjestettiin kunnan virkamiehille tulosseminaari, jossa koko hankkeelle määriteltiin visio. Samassa tilaisuudessa määriteltiin strategiset toimitilaverkkovaihtoehdot, joita lähdettiin tutkimaan. Tämän jälkeen työstettiin määriteltyjä strategisia vaihtoehtoja ja tehtiin niille ennusteet, määriteltiin investointitarpeet ja arvioitiin vaikutukset kunnan talouteen. Palveluverkostoselvityksen raportti kirjoitettiin saatujen tulosten ja yhdessä valittujen periaatteiden pohjalta. Palveluverkkoselvityksen tekemisestä vastaavina konsultteina toimivat Heikki Lonka ja Antti Andelin Granlund Oy:stä. Alikonsulttina toimi toimitilaverkkoselvitysten osalta Sirpa Romppainen Kuntamaisema Oy:stä. Konsulttien työtä ohjasivat tilaajan edustajina kunnanjohtaja Sami Miettinen sekä tekninen ja ympäristöjohtaja Rauno Kujanpää. Työssä avustivat Joonas Alakomi ja Pasi Lindholm Granlund Oy:stä. Työtä seurasi koko ajan ohjausryhmä, joka valmisteli tilaisuudet ja teki lopulliset päätökset tilaisuuksissa syntyneen aineiston perusteella. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kolme kertaa. Alla olevassa taulukossa on esitelty hankkeen ohjausryhmä. Kunnanjohtaja Tilapäällikkö Sivistysjohtaja Kehittämispäällikkö Ruokapalvelupäällikkö Varhaiskasvatuspäällikkö Tekninen ja ympäristöjohtaja Kaavoituspäällikkö Sami Miettinen Mikko Hytönen Marjo Ojajärvi Timo Tuomi Tuija Wickström Kirsti Lehikoinen Rauno Kujanpää Suvi Lehtoranta

11 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 9 2 VIHDIN KIINTEISTÖVERKON TILANNE Vihdin kunta Toimitiloja analysoitiin selvittämällä kiinteistöjen ylläpidon kustannukset kiinteistöittäin tekemällä kysely kaikille kunnan tiloissa työskenteleville haastattelemalla kyselyn pohjalta käyttäjien edustajia Haastatteluissa keskityttiin yleistilanteeseen sekä kyselyssä esille tulleisiin kiinteistöihin, joissa oli havaittu jotain ongelmallista tai jotka muuten nousivat aineistosta esiin. Kaikista kiinteistöistä ei haastateltavilta saatu tietoja, joten ne on käsitelty kyselyn ja kustannustietojen perusteella. Tilapalvelut on lisäksi antanut omat kommenttinsa. Tärkeintä on ollut muodostaa kokonaiskuva tilanteesta. Kiinteistöpalveluihin liittyvät asiat käsitellään Kiinteistönpidon organisaatio luvussa. Toimitila-analyysin yhteenveto perustuu eri ominaisuuksien arviointiin liikennevalojen avulla. Vihreä väri merkitsee toimivaa kiinteistöä, jolla ei mainittavia ongelmia ole tai ne ovat hyvin vähäisiä. Keltainen väri viittaa välttävään kiinteistöön, jossa esiintyy joitain ongelmia, mutta niillä ei ole merkittävää vaikutusta. Punainen väri merkitsee ongelmakiinteistöä, jossa ongelmien vaikutukset ovat merkittäviä. Tarkoituksena on luoda yleiskuva koko kiinteistökannasta. Kyselyn tulosten analyysissä kiinnitettiin erityistä huomiota mahdollisiin käyttäjien kokemiin terveyshaittoihin. Jos useat vastaajat sanoivat kiinteistön tilanteen vaikuttaneen kielteisesti heidän terveyteensä, nähtiin kohde ongelmakiinteistönä. Haastatteluissa keskityttiin erityisesti näihin kiinteistöihin. Kyselyn tuloksista on tehty samalla liikennevaloperiaatteella osa-alueittain tarkempikin erittely, joka löytyy liitteestä 2. Kyselyn tarkemmat yhteenvedot on esitetty erillisessä liitteessä. 100 % Ylläpito-, kunnossapito- ja energiakulujen osalta kohteiden suhteellisia kustannuksia verrattiin vertailukuntien vastaavien kiinteistöjen keskiarvokustannuksiin. Ylläpito/oppilas- kentässä ylläpitokustannukset jaettiin koulun oppilasmäärällä ja tulosta verrattiin vertailukuntien keskiarvolukuun. Tulosten tarkempia erittelyjä, kuten keskiarvolukuja ja kiinteistöjen vertautumista niihin, löytyy raportin liitteestä 3. KÄYTTÄJÄTYYTYVÄISYYS Vihdin kiinteistöjen fyysiseen kuntoon on tyytyväisiä hieman yli puolet käyttäjäkyselyyn vastanneista. Tyytyväisten osuus on kokonaisuutena hieman suurempi mitä 18 kuntaa sisältävässä vertailuaineistossa. Osasyynä tuloksen positiivisuuteen voidaan pitää verrattain nuorta kiinteistökantaa, jolloin suurten peruskorjausten tarve on useassa kohteessa vielä edessä. 50 % 0 % Kaikki Koulut Pk Muut Samaa mieltä Osittain eri mieltä Eri mieltä Kuva 5 Käyttäjäkyselyn vastausjakauma väittämään "Työtilani on hyvässä kunnossa" Seuraavissa alaluvuissa on esitetty kiinteistökohtaiset liikennevalot kyselyiden ja haastatteluiden tuloksista.

12 10 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS KOULUT Koulut Kysely Haastattelu Ylläpito Ylläpito/oppilas HUHMARNUMMEN KOULU VIHTIJÄRVEN KOULU Nummelanharjun koulun kohdalla kunto vaihtelee rakennusosittain. Koulun uusi osa on otettu käyttöön 2011, joka on hyvässä kunnossa. Vanhalla puolella on esiintynyt vakavia sisäilmaongelmia ja toiminta tapahtuu ahtaissa korvaavissa tiloissa ennen uuden yksikön rakentamista. KUOPPANUMMEN KOULUKESKUS NUMMELANHARJUN KOULU VANJÄRVEN KOULU KIRKKONIEMEN KOULU OTALAMMEN KOULU (OTALAMPI) TERVALAMMEN KOULU OJAKKALAN KOULU NUMMELAN KOULU HAIMOON KOULU VIHDIN LUKIO OINASJOEN KOULU OTALAMMEN KOULU (HÄRKÄLÄN TOIMIPISTE) PAPPILANPELLON KOULU VIHDIN YHTEISKOULU JOKIKUNNAN KOULU Kuva 6 Koulujen nykytilanne perustuen käyttäjähaastatteluihin ja numeerisiin tarkasteluihin Koulujen tilanne Vihdissä koetaan käyttäjäkyselyn ja haastattelun perusteella olevan kunnallisella tasolla melko hyvä. Tehdyn analyysin perusteella ainoastaan yhden koulun tilanne nähdään olevan merkittävän heikko, eikä kyseisen yksikön korjaamiseen enää panosteta kunnan toimesta. Kouluverkko on kuitenkin maantieteellisesti hajanainen, rakennuskanta on hyvin eriikäistä ja tilat ovat paikoin nykyiselle toiminnalle epäkäytännölliset. Huhmarnummen koulun nähdään käyttäjien mielestä olevan hyvässä kunnossa. Koulu on suhteellisen uusi (rv. 2006) ja käyttäjien mielestä rakennus edustaa kunnan kiinteistöjen parhainta osaa. Kiinteistön yhteydessä toimii päiväkoti. Kiinteistö on tiloiltaan iso, mutta oppilaita on tilaan nähden melko vähän. Vanjärven koulu koetaan rakennuksen ikä huomioiden (rv. 1950) tilojen käyttäjien mielestä toimivaksi. Rakenteellisia suuria ongelmia ei ole ollut, lähinnä iän aiheuttamaa kulumaa. Koulu on oppilasmäärältään kunnan pienimpiä. Vihtijärven koulun tila on käyttäjien mielestä hyvä. Koulu on kyläyhdistyksen omistuksessa ja kunnan perusopetus on tiloissa vuokralla. Kuoppanummen koulukeskus edustaa luvulla rakennettua kiinteistökantaa. Tilojen koetaan olevan hyvässä kunnossa. Kiinteistöön kuuluu koulun lisäksi päiväkoti, musiikkiopisto ja Hiidenopisto. Rakennus on ympärivuorokautisessa käytössä. Vihdin lukio on läheisessä yhteydessä Nummelanharjun koulua. Osa lukiota sijaitsee kiinni Nummelanharjun purettavassa osassa. Lukion tilojen nähdään olevan peruskuntoisia. Pappilanpellon koulu edustaa 90-luvun puolivälin rakennuskantaa. Rakennuksessa on esiintynyt joitain sisäilmaongelmia etenkin ilmanvaihdon riittävyyden kanssa. Muuten rakennus on peruskunnossa. Kirkkoniemen koulussa toimii Pappilanpellon 1-2 luokat. Koulu on rakennettu sotien jälkeen 50-luvulla. Rakennuksessa on ollut pahoja ongelmia sisäilman kanssa, mutta tilanne on rauhoittunut. Ilmanvaihtolaitteet ovat elinkaarensa päässä. Tilat ovat alun perin olleet lukion käytössä, joten ovat epäkäytännölliset alakoululaisten käyttöön. Ojakkalan koulu koostuu vanhasta 50-luvun ja uudesta 2000-luvun rakennusosasta. Uuden puolen rakentamisen yhteydessä myös vanha puoli peruskorjattiin. Vanhalla puolella on ilmoitettu olevan sisäilmaongelmia. Oinasjoen koulu muodostuu kahdesta osasta, joista toinen on rakennettu ja toinen luvun lopussa. Uudella puolella on koneellinen ilmanvaihto, mikä ei kuitenkaan riitä koko rakennuksen tarpeisiin. Koulu on oppilasmäärältään kunnan pienin. Otalammen koulu on 2000-luvun lopulta ja tilojen nähdään olevan hyvässä kunnossa. Koulu toimii Otalampitalon yhteydessä, jossa on myös muuta toimintaa. Otalammen koulu Härkälä on 1900-luvun alkupuolella rakennettu, useasta osasta koostuva koulu. Tiloissa on iästä johtuvia rakenteellisia ja toiminnallisia ongelmia. Vihdin yhteiskoulu koostuu kolmesta osasta, joista vanhimmat ovat 50- ja 60-luvuilta, ja uusin luvun lopusta. Koulun koetaan olevan peruskuntoinen ja koulussa odotetaan uuden osan käyttöönottoa. Haimoon koulu on yli 100-vuotias koulurakennus. Koulu muodostuu kahdesta vanhasta hirsirakennuksesta sekä parakista. Vanha rakennus korvataan uudella vuoden 2014 aikana. Jokikunnan koulu edustaa myös sotien jälkeistä rakennustuotantoa. Tämän aikakauden rakennuksille tyypillisesti kohteessa on ollut joitain si-

13 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 11 säilmaongelmia. Koulussa opiskelee noin 50 oppilasta. Nummelan koulun tilanne koetaan Vihdin näkökulmasta heikkona. Koulu koostuu kolmesta eri-ikäisestä rakennuksesta sekä pihalla olevista parakeista, joissa on 160 oppilasta. Rakennuksissa on esiintynyt sisäilmaongelmia ja oireita, ja näiden tutkimukset ovat käynnissä. Tervalammen koulu koostuu kahdesta osasta, joista vanhempi on rakennettu 1900 luvun ja uudempi 1990-luvun alussa. Uudemman puolen nähdään olevan paremmassa kunnossa koneellisine ilmanvaihtoineen, mutta kokonaisuutena koulun todetaan olevan perustasoinen. PÄIVÄKODIT Tervalammen päiväkodissa toiminta päättyy syksyllä 2014 kun Ojakkalan uusi Päiväkodit Kysely Haastattelu Ylläpito Ylläpito/lapsi päiväkoti valmistuu. Ympäristöterveydenhuollon päätöksen mukaan KUOPPANUMMEN PÄIVÄKOTI HUHMARNUMMEN PÄIVÄKOTI Tervalammen päiväkodin tiloissa voi MYRSKYLÄNMÄEN PÄIVÄKOTI ryhmäkoko olla korkeintaan 16 yli 2 PÄIVÄKOTI METSÄPOLKU -vuotiasta lasta, koska neliöitä päiväkodissa on 90 m2. Tilat ovat puut- LANKILAN PÄIVÄKOTI OTALAMMEN PÄIVÄKOTI teelliset sosiaali- ja eteistilojen osalta. PAPPILANPELLON PÄIVÄKOTI HIIDENRANNAN PÄIVÄKOTI TERVALAMMEN PÄIVÄKOTI OJAKKALAN PÄIVÄKOTI DAGHEMMET ALEKSANDRA NUMMENSELÄN PÄIVÄKOTI PAJUNIITYN PÄIVÄKOTI ASEMANVIERIN PÄIVÄKOTI VIHTIJÄRVEN PÄIVÄKOTI ENÄRANNAN PÄIVÄKOTI HAIMOON PÄIVÄKOTI VANJÄRVEN PÄIVÄKOTI Päiväkotiverkko on kyselyn ja haastattelun perusteella hyvällä tasolla. Osa päiväkodeista toimii tällä hetkellä parakeissa, mikä luonnollisesti heikentää näiden päiväkotien tilannetta. Heikoimmat arvosanat analyysissä saavatkin parakeissa olevat päiväkodit sekä Tervalammen päiväkoti, jossa tilat ovat erittäin ahtaat ja päiväkotitoiminnan harjoittaminen näin ollen on hyvin hankalaa. Päiväkotien kohdalla on sama tilanne kuin kouluissa eli verkko on hajanainen ja rakennuskannan ikä vaihtelee kiinteistöjen välillä. Myös osa päiväkodeista on alun perin rakennettu muuta tarkoitusta varten, joten ne eivät palvele toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Kuoppanummen päiväkoti on rakennettu vuonna 2004 ja kiinteistö on hyvässä kunnossa. Myös kyselyn ja haastattelun perusteella kiinteistö saa hyvän arvosanan myös usein päiväkotien kohdalla ongelmallinen ulkovalaistus on Kuoppanummessa riittävä. Myrskylänmäen päiväkoti on myös varsin uusi rakennus eikä siinä ole ilmennyt suurempia ongelmia. Päiväkodissa ollaan tyytyväisiä tiloihin sekä niiden turvallisuuteen. Tilat on suunniteltu päiväkotikäyttöön joten ne tukevat toimintaa hyvin. Rakennuksessa on ilmennyt joitakin ongelmia vesikattovuotoina ja viemärien hajuhaittoina. Huhmarnummen päiväkodin vastaajat ovat tyytyväisiä tiloihin, ainoastaan ulkovalaistuksen heikko taso nähdään puutteellisena kiinteistössä. Päiväkoti Metsäpolku sijaitsee kaksikerroksisessa rakennuksessa, joka on saneerattu vuonna Vastaajat ovatkin tyytyväisiä tilojen ja rakennuksen kuntoon, ulkoalueissa nähdään kuitenkin puutteita ainakin jollain tasolla ja etenkin ulkovalaistuksen taso saa kritiikkiä. Kyselyssä vastaajat osoittivat myös tyytymättömyyttä ruoka- ja siivouspalveluiden tasoa kohtaan. Hiidenrannan päiväkoti on rakennettu lukujen taitteessa ja rakennus olisikin pintaremontin tarpeessa, muuten rakennuksen ja tilojen kuntoon ollaan tyytyväisiä. Myös ilmanvaihto on remontoitu, eikä kohteessa näin ollen ollut sisäilmaongelmia. Lankilan päiväkoti on uusi vuonna 2007 rakennettu päiväkoti. Päiväkodin yleiskunto on näin ollen hyvä, mutta ilmanvaihdossa on joitakin puutteita. Ulkovalaistus sekä ulkoalueiden hoito saa kritiikkiä kyselyssä. Daghemmet Aleksandra nähdään toimivana, eikä suuria ongelmia ole tiedossa. Käyttäjät mainitsevat ongelmia ikkunoiden ja ovien toimivuuden kanssa. Ojakkalan päiväkoti on tällä hetkellä parakissa, joten tilankäyttäjät eivät näe yksikköä toimintaan sopivana, vaikka fyysisessä kunnossa ei suuria ongelmia ole ollut. Uuden päiväkotirakennuksen on tarkoitus valmistua syksyllä Otalammen päiväkoti on vuonna 2007 rakennettu ja sijaitsee Otalammen koulukeskuksen yhteydessä. Rakennuksen ja tilojen yleiskuntoon

14 12 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS ollaan pääosin tyytyväisiä. Vastaajien mukaan tiloissa sekä ulkoalueella on ajoittain kuitenkin viemärin hajua. Myös pihavalaistuksen riittämättömyys on saanut kyselyssä kritiikkiä. Nummenselän päiväkoti on parakissa (parakkikylä). Parakit ovat hyväkuntoisia, mutta ne eivät ole soveltuvia päiväkotikäyttöön. Ajoittain sadevedet saattavat tulla tiloihin sisälle ja sisäilman laatuun ollaan vain osittain tyytyväisiä. Sisäilman heikosta laadusta huolimatta kukaan vastaajista ei kuitenkaan mainitse terveyshaittoja. Pappilanpellon päiväkoti on pääosin hyväkuntoinen. Kiinteistön ongelmina on voimakas viemärinhaju sekä siivouksen taso. Vastaajien mukaan myös tilojen lämpötiloissa olisi parantamisen varaa etenkin talvisin. Vihtijärven päiväkotia ei alun perin ole suunniteltu päiväkodiksi. Näin ollen päiväkoti ei palvele toimintaa. Tilojen kuntoon työntekijät kuitenkin ovat pääosin tyytyväisiä. Pajuniityn päiväkoti on rakennettu vuonna Päiväkodissa esiintyy kuitenkin kyselyn mukaan monia puutteita. Vastaajat ovat tyytymättömiä piha-alueisiin, sisäilman laatuun sekä siivouspalveluihin. Enärannan päiväkotissa tilat ovat ahtaat ja kiinteistössä löytyy ongelmia. Tilat on kuitenkin suunniteltu päiväkotikäyttöön. Tilojen ahtaus nousi esille myös tilojen käyttäjiltä kysyttäessä. Joissain tiloissa esiintyy ummehtunutta hajua ja myös ulkoalueilla ongelmia ulkovalaistuksessa sekä leikkikenttävarusteissa. Haimoon päiväkoti sijaitsee Haimoon koulun yhteydessä. Yksikkö toimii vanhassa puutalossa. Asemanvierin päiväkoti sijaitsee vuokrakiinteistöissä ja se on rakennettu ryhmäperhepäiväkodissa. Kiinteistö on hyvässä kunnossa ja tarvittavat pintaremontit on tehty. Vanjärven päiväkoti on asuntoihin hiljalleen rakennettu päiväkoti, joka ei näin ollen palvele toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Päiväkodin työntekijät ovat kuitenkin tyytyväisiä tiloihin vaikka kyseessä on vanha kiinteistö. MUUT KIINTEISTÖT Muut kiinteistöt Kysely Haastattelu Ylläpito KUNNATALO PÄÄKIRJASTO KIRKONKYLÄN KIRJASTO NUMMELAN NUORISOKESKUS KIRKONKYLÄN KERHOKESKUS PITÄJÄNKESKUS LANKILAN KULTTUURIKESKUS LINJAPORTTI MUSEO PIKKU-PAPPILA VIHDIN UIMAHALLI NIUHALAN VANHA KANSAKOULU Muista kiinteistöistä Kirkonkylän kirjasto ja Nummelan nuorisokeskus ovat kyselyn ja haastattelun perusteella suhteellisen hyvässä kunnossa. Kiinteistössä nähdään joitakin puutteita, mutta kokonaisuus on hyvä. Pääkirjaston tilanne on muuten tyydyttävä, mutta sisälämpötilat nousevat kesäisin haastattelujen perusteella liian korkeiksi. Kirkonkylän kerhokeskuksen tilanne on tyydyttävä. Osa käyttäjistä kokee ilmastoinnin olevan puutteellinen. Tilat eivät ole käyttötarkoituksen mukaisia. Pitäjänkeskuksen tilanne on välttävä. Kiinteistöä ei käytetä kokopäiväisesti sen huonon kunnon takia. Lankilan kulttuurikeskuksen tilanne on myös välttävä. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KIINTEISTÖT SOTE Kysely Haastattelu Ylläpito PAJUNIITYN PALVELUKESKUS KIRKONKYLÄN KOTIHOITO, OSA KK TERVEYSASEMAA NUMMELAN KOTIHOITO KIRKONKYLÄN TERVEYSASEMA NUMMELAN TERVEYSASEMA Sosiaali- ja terveysalan kiinteistöissä suurimmaksi ongelmaksi koetaan akuutti tilanpuute. Kunta on tehnyt vuonna 2013 erillisen tilatarveselvityksen terveysaseman tarpeista yhdessä kuntayhtymän kanssa. Käyttäjäarvioinneista hyvät arvosanat sai Pajuniityn palvelukeskus. Tilat toimivat päiväkodin yhteydessä. Käyttäjät kokevat tilojen olevan ahtaat nykyiseen toimintaan. Kirkonkylän kotihoidon tilat ovat vanhat ja sokkeloiset. Ikkunat ovat huonossa kunnossa. Kiinteistö saa kuitenkin hyvän arvosanan kyselyn perusteella. Nummelan terveysasema saa tyydyttävän arvosanan. Tilat ovat nykyiseen toimintaan ahtaat ja epäkäytännölliset. Suurin osa teknisistä ongelmista johtuu rakennuksen iästä ja peruskorjauksen puutteesta.

15 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 13 Kirkonkylän terveysaseman tilanne on samankaltainen. Lisäksi tilat eivät ole tarkoituksenmukaisia ja terveysaseman sijainti on huono. Nummelan kotihoidon tilanne on huono. Tilat sijaitsevat pitkälti parakeissa ja ovat erittäin ahtaat. Lisäksi sisäilman laatu on huono käyttäjien mielestä. LIIKUNTAKIINTEISTÖT Liikunta Kysely Haastattelu Ylläpito VIHDIN UIMAHALLI Vihdin liikuntakiinteistöistä mukana oli uimahalli. Uimahallin osalta käyttäjät eivät nähneet suuria ongelmia. Halli on vanha ja vaatii jatkuvasti korjausta. TOIMITILAKUSTANNUKSET Vihdin toimitilojen ylläpitokustannukset arvioitiin vuoden 2013 toteutuneiden tilinpäätöskustannusten perusteella. Vihdin kiinteistöjen ylläpitokustannukset olivat vuonna 2013 noin 8,7M. Tämä vastaa 6 % kunnan vuoden 2013 kokonaistoimintamenoista (152M ). Kiinteistöjen yleinen ylläpidon kustannusindeksi on noussut vuosien aikana 23 % On syytä olettaa, että kulut jatkossakin kasvavat keskimäärin 3-4 % vuodessa. Huomioitavaa on, että viime vuosien aikana kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksi on kuitenkin noussut erittäin voimakkaastikin, joka näkyi esimerkiksi vuoden 2013 huomattavan korkeissa lämmityskustannuksissa. Kustannusten jatkuva nousu luo haasteita myös Vihdin ylläpidon kustannuksien pitämiselle budjetoidulla tasolla. Kuva 7 Ylläpidon kustannukset rakennustyypeittäin Rakennustyypeittäin tarkasteltuna ylläpidon kustannuksista noin kaksi kolmasosaa muodostuu perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen rakennuksista. Myös hoitoalan rakennuksista syntyy merkittävä kustannus (13 %). Kustannuserittäin tarkasteltuna siivous on suurin yksittäinen kustannuserä. Sähkön, lämmön ja vedenkulutuksen yhteenlaskettu osuus on reilu kolmannes (35 %) ylläpidon kokonaiskustannuksista. Yleishoidon ja valvonnan sekä kunnossapidon muodostamat kustannukset vastaavat noin 17 % kokonaiskuluista. Vihdin kulurakenne on melko samankaltainen muihin tutkittuihin kuntiin nähden, poikkeuksena yhteistehtävien korkea ja kunnossapidon hieman matalampi osuus kokonaisuudesta. Yhteistehtävän kokonaiskustannusten osuutta selittää parakkiratkaisuista koituvat vuokramaksut. Kunnossap ito 5,8 % Yhteisteht ävät 9,5 % Ulkoalueid en hoito 3,3 % Yleishoito ja valvonta 11,9 % Jätehuolto 2,2 % Sähköhuol to 13,3 % Vesihuolto 2,0 % Lämpöhuol to 20,8 % Siivous 30,5 % Kokoontu misrakenn ukset 5,7 % Muut rakennuks et 6,5 % Hoitoalan rakennuks et 14,3 % Hallintorak ennukset 3,8 % Päiväkodit 16,8 % Liikuntarak ennukset 3,4 % Koulut 49,5 % Kuva 8 Ylläpitokuluerät Yksittäisiä rakennuksia tarkasteltaessa lähes puolet ylläpidon kustannuksista muodostuu kahdeksan kustannuksiltaan suurimman kohteen kustannuksista. Näihin kahdeksaan kohteeseen kuuluu suurimmat koulukiinteistöt sekä terveysasemat. Tältä osin Vihti ei poikkea vertailuaineistosta. Suhteellisia kustannuksia tarkasteltaessa ( /hum²) aineiston kalleimmat yksiköt ovat parakillisia päiväkoteja sekä uimahalli. Kaikissa näissä suhteelliset kustannukset olivat yli 140 /hum², joka on lähes kaksinkertainen määrä kunnan rakennuskannan keskitasoon verrattuna.

16 14 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS Muut kiinteistöt 50,1 % Kirkonkylän terveysase ma 3,6 % Nummelan harjun koulukesku s 9,5 % Kuva 9 Ylläpitokustannukset kiinteistöittäin Nummelan terveysase ma 8,6 % Vihdin yhteiskoulu 6,7 % Kunnanvira sto ja varikko 3,7 % Kuoppanu mmen koulukesku s 6,5 % Nummelan koulu 5,3 % Otalampital o 4,9 % Suhteessa muihin kuntiin Vihdin ylläpidon suhteelliset kustannukset kaikkien rakennusten osalta ovat noin 11 % vertailuaineiston keskiarvoa kalliimmat. Huomioitavaa on, että vertailuaineisto koostuu vuoden 2012 toteutuneista kustannuksista, jotka ovat indeksikorjattu vuoden 2013 tasolle. Etenkin lämmityksen osalta vuosi 2013 oli poikkeuksellisen kallis edellisvuosiin verrattuna. Yksittäisiä rakennustyyppejä tarkastellessa voidaan huomata, että hoitoalan rakennukset ja päiväkodit eroavat merkittävästi vertailuaineiston tasosta. Liikuntarakennusten kohdalla tarkasteltiin ainoastaan uimahallia, jonka muihin verrattuna korkeat kustannukset selittää erikoinen tila, joka on neliöiltään suhteellisen pieni, mutta käyttöaste on suuri.. Päiväkotien ja hoitoalan rakennusten kohdalla neliökustannukset ovat lähes 25 /neliö vuodessa korkeammat mitä vertailuaineiston keskiarvossa. Yksittäisistä kustannuseristä siivouksen, yhteisten tehtävien ja energian osuudet ovat kyseisissä rakennustyypeissä muuta aineistoa kalliimmat. Hieman korkeimmista kustannuksista huolimatta tilanne ei ole hälyttävä. Tilapalveluiden tarkka kustannusseuranta on poikkeava Suomen kuntakentässä ja antaa erittäin hyvät eväät toiminnan seurantaan sekä ohjaamiseen. Kustannusten kirjautumiskäytännöissä saattaa yleisesti olla etenkin hallinnollisten kustannusten kanssa ongelmia kirjautumisessa kiinteistöille, mutta Vihdin kohdalla tilanne on huomattavasti parempi, joka saattaa osaltaan näkyä myös kirjausten tarkkuuden myötä korkeampina kustannuksia tässä tarkastelussa. /hum Ylläpitokustannukset /hum 2 /vuosi ,5 Vihti KU ,2 99,0 75,5 71,5 Vertailuaineisto 59,1 76, ,5 0 Kuva 10 Suhteelliset ylläpitokustannukset rakennustyypeittäin eri kunnissa.

17 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 15 Koulu- ja päiväkotikiinteistöjen muodostama palveluverkko loi perusteet keskittyä tämän selvityksen jatkossa pääsääntöisesti näiden toiminnan ja ylläpitokustannusten tarkasteluun. Myös muut kiinteistöt muodostavat tärkeän osan kunnan palveluista, mutta näiden osalta ei ole löydettävissä yhtä selkeää verkkoa. Ylläpitokulujen tarkemmat yhteenvedot on esitetty liitteessä 3. Vihdin ylläpitokustannukset ovat keskimäärin 11 % vertailuaineistoa kalliimmat. Etenkin päiväkodit ja hoitoalan rakennukset olivat kustannustarkastelussa vertailuaineistoa kalliimpia.

18 16 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS KOULUT Lähtökohtaisesti suurissa kouluissa ylläpitokulut oppilasta kohti ovat pienemmät, koska samalla laite- ja henkilömäärällä hoidetaan suurempaa määrää oppilaita. Lisäksi yhteisissä yksiköissä voidaan hyödyntää yhteisiä tiloja, kuten liikuntasalia ja ruokalaa Oppilaita hum²/oppilas * Haimoon uuden koulun suunniteltu tilanne mukana vertailutietona Kuva 11 Yksikön koon suhde tilamäärään TILANKÄYTTÖ Koulujen tilanmäärä vaihtelee Vihdissä hieman alle 6 neliöstä 23 neliöön oppilasta kohden, keskiarvon ollessa noin 14 neliötä. Oppilaan käytettävissä olevan tilan määrä voi ääripäässä olla lähes nelinkertainen koulusta riippuen. Verkon tehokkaammalla suunnittelulla voitaisiin säästää huomattavasti ylläpitokustannuksissa. Nykyisissä kiinteistöissä tilankäyttöä ei voida tiivistää loputtomiin, koska vanhoissa kouluissa opetustilat eivätkä ilmanvaihto ole välttämättä riittävät suuremmalle oppilasmäärälle. Tiivistäminen vaatisi joko kiinteistökannan laajaa peruskorjaamista tai kokonaan uusia rakennuksia. Vertailussa on huomioitu Haimoon uuden koulun arvioitu tilankäyttö. Tilankäyttö asettuisi nykyisellä lapsimäärällä n. 14 neliöön, edustaen kunnan keskiarvoa. Vihdin tilankäyttö kokonaisuutena on kuitenkin vertailun keskitasoa. Opetushallituksen suuntaa antavien tilantarveperusteiden mukaan optimaalisesti toteutetussa koulussa olisi yli 4-sarjaisissa yksiköissä hieman yli 10 neliömetriä oppilasta kohden. Koulujen väljä tilankäyttö on Suomessa laajalti levinnyt ja yleisesti tunnistettu ilmiö, mutta kuntien kannattaa muistaa, että jokainen ylimääräinen neliömetri maksaa. Asialla on myös ekologinen puolensa hum²/ oppilas Vihdin koulukohtainen tilankäyttö voi olla yli kaksinkertainen väljimpien ja tehokkaimpien yksiköiden välillä.

19 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS Oppilaita ylläpito-kulut/oppilas Kuva 12 Yksikön koon suhde ylläpitokustannuksiin YLLÄPITOKUSTANNUKSET Erot oppilaskohtaisissa ylläpitokuluissa halvimman ja kalliimman yksikön välillä on yli 800 oppilasta kohden, näiden kahden tilankäytön ero on noin 17 m 2 /oppilas (halvimman on hieman alle 6 m 2 /oppilas ja kalleimman yli 22 m 2 /oppilas). Yksiköissä, joissa oppilasmäärä tilaan nähden on alhainen, oppilaskohtaiset kustannukset nousevat lähelle 1400 euroa/oppilas/vuosi. Mikäli jakajana käytetään rakennuksen neliöitä, voidaan todeta, että suhteelliset ylläpitokustannukset nousevat rakennuksen alan pienentyessä, eron ollessa 70 neliötä kohden edullisimman ja kalleimman välillä. On kuitenkin hyvä muistaa, että matalat ylläpitokulut eivät välttämättä ole ainoastaan hyvä asia. Paljon riippuu toki siitä, minkälainen kiinteistöverkko on ja miten kiinteistönpito on organisoitu. Vertailussa otoksen muihin kuntiin Vihdin ylläpitokustannukset oppilasta kohden ovat Uudenmaan alueen kalleimmasta päästä. Vertailun halvimmassa kunnassa ylläpitokustannukset ovat noin 400 euroa pienemmät oppilasta kohden kuin Vihdissä /oppilas Pienemmissä yksiköissä oppilaskohtaiset ylläpitokustannukset ovat korkeammat.

20 18 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS PÄIVÄKODIT Päiväkoteihin pätee tilankäytön näkökulmasta samat periaatteet kuin koulukiinteistöihin, mutta yleisesti päiväkotien kohdalla erot kuntien ja yksiköiden välillä eivät ole yhtä suuret, sillä päiväkotien mitoitus on lähtökohtaisesti tarkemmin määriteltyä. 180 Lapsia hum²/lapsi Kuva 13 Yksikön koon suhde tilamäärään päiväkodeissa P: Osa toiminnasta parakissa. * Haimoon uuden päiväkodin suunniteltu tilanne mukana vertailutietona TILANKÄYTTÖ Vihdin päiväkotien kohdalla voidaan todeta, että lapsikohtainen tilanmäärä vaihtelee yksiköiden välillä eikä aineistosta ole havaittavissa varsinaisia trendejä. Huhmarnummella ja Haimoossa tilaa on 5 neliötä lasta kohden kun vastaava luku Metsäpolussa on 13. Tilatehokkuuden näkökulmasta etenkin parakit näyttäytyvät tarkastelussa tehokkaina, mutta voivat olla tiloiltaan epäsopivat toimintaan. Isompien yksiköiden kohdalla lapsikohtainen tilamäärä osoittautui korkeaksi. Ilmiötä selittää osaltaan isojen yksiköiden yhteiskäyttö, jolloin erilaiset yhteiset tilat nostavat kyseistä lukemaa. Päiväkotien suunnitteluohjeistusten mukaiset tilatarveluvut esimerkiksi 120 lapsen yksiköissä olisi noin 10 neliötä lasta kohden. Haimoon uudessa yksikössä tilaa olisi nykyisellä lapsimäärällä noin 11 neliötä lasta kohden. Kokonaisuutena kunnassa tilankäyttö päiväkodeissa on erittäin tiivistä, keskimääräisen lapsikohtaisen alan ollessa noin 11 neliötä. Lukema on vertailuaineiston alhaisimmasta päästä. Ainoastaan kaupunkirakenteiset Kerava ja Järvenpää ovat päässeet tiiviimpiin lukuihin. Vihdin tapauksessa huomioitavaa kuitenkin on, ovatko tilat aidosti toiminnan tarvetta vastaavat. 25,0 hum/ lapsi 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Suuremmassa yksikössä lapsien määrä, ja tätä kautta ylläpitokulujen jakaja, olisi paremmin hallittavissa.

21 Pornainen Tuusula Hyvinkää Vihti Kirkkonummi Mäntsälä Sipoo Järvenpää Nurmijärvi Kerava Keskimäärin VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS Lapsia 160 ylläpito-kulut/lapsi Kuva 14 Yksikön koon suhde ylläpitokuluihin YLLÄPITOKUSTANNUKSET Ylläpitokustannusten kohdalla lapsikohtainen ylläpitokustannus vaihtelee merkittävästi aineistossa. Vähimmillään lapseen kohdistuvat ylläpitokulut ovat noin 400 euroa kun suurimmat kustannukset ovat yli nelinkertaiset. Mikäli jakajana käytetään rakennuksen neliöitä, voidaan todeta, että yksiköiden joiden ohessa toimii parakki erottuvat kokoluokassaan kalliimpina neliökohtaisina kustannuksina. Ero yksiköiden välillä voi vaihdella 60 neliöltä vuodessa 250. Vihdin lapsikohtaiset ylläpitokustannukset ovat vertailuaineiston keskitasoa. Koska lapsikohtainen tilanmäärä on vertailun pienempiä, voidaan todeta, että päiväkotien kalliimmat kustannukset ovat ennen kaikkea sidoksissa vertailukuntia kalliimpaan ylläpitoneliöhintaan. P: Yksikkö sisältää parakin vuokrakustannukset /oppilas Ylläpitokustannukset lasta kohden voivat olla nelinkertaiset eri yksiköiden välillä.

22 20 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS KORJAUSVELKA Vihdissä kiinteistöjen korjausvelka on määritetty laskennallisesti konsulttitoimisto Trellumin avulla. Tämän hankkeen yhteydessä ei ole tehty korjausvelkalaskelmia, vaan luvut ovat Trellumin selvityksestä Korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka tarvitaan rakennusten korjaukseen, jotta ne olisivat kohtuullisen käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa nykykunnon tavoitetasona on Trellumin laskelmissa käytetty 75 % kuntoluokkaa. Rakennuksen kuntoluokan ollessa alle määritellyn tavoitetason, arvioidaan kuinka paljon rahaa tekniseen arvoon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta saavutetaan tavoitetaso. Korjausvelka laskea ja määrittää yksittäisten rakennusten ja koko omaisuuden kannalta. Vihdin kiinteistöt muodostavat merkittävän osan kunnan varallisuudesta. Kiinteistöjen uudishinta on 233 M ja tasearvo 176 M. Kiinteistömassasta puolet on ollut olemassa 90-luvun puolivälissä. Vihdin kiinteistöjen keskimääräinen kuntotaso on Trellumin tietojen mukaan vaihdellut 75 % ja 77 % välillä jota voidaan pitää suhteellisen hyvänä tilanteena. Vihdin kiinteistöjen kertynyt korjausvelka vuoden 2012 lopussa oli 13,7 M. Kertynyt korjausvelka tarkoittaa summaa, joka pitäisi sijoittaa kiinteistökantaan, jotta jokainen kiinteistö olisi tekniseltä arvoltaan vähintään 75 % määritellyllä rajalla. Vihdin tekemät investoinnit kiinteistökantaan on hillinnyt korjausvelan kasvua viime vuosina. Investoinnit ovat kuitenkin kohdistuneet pitkälti laajennuksiin ja uusien kiinteistöjen rakentamiseen, joka ei sinänsä paranna vanhojen kiinteistöjen tilaa, mutta parantaa koko kiinteistömassan tunnuslukuja. Trellumin tuottamien lukujen avulla tarkasteltiin korjausvelan suuruutta eri tilanteissa. Huonokuntoisten kiinteistöjen (kuntoluokitus alle 60 %) kunnostaminen vastaamaan 90 % alkuperäisestä yhdistettynä korjausvelkaan vaatisi nykyisellään 28 miljoonan euron investointeja. Mikäli huonokuntoiset kiinteistöt korjataan vastaamaan tämän päivän uuden vastaavan kiinteistön kuntoa ja lisäksi tehdään toiminnan vaatimat muutokset, joudutaan tekemään korjaukset jotka nostavat tason 20 % yli alkuperäisen (korjausaste 120 %). Tarvittavat investoinnit korjauksiin ja korjausvelkaan olisivat tällöin Vihdillä 40 M. Nykyinen poistojen osuus on noin 4,7 miljoonaa euroa vuodessa. Vihdissä on luotu pitkän tähtäimen suunnitelmat kiinteistöille investointivuosineen. Lähtökohtaisesti tilanne on ideaalitasolla, mutta kunnassa on varmistuttava, että resurssit myös ohjautuvat käytännössä suunniteltuihin kohteisiin. Tehdyn kiinteistökohtaisen tilinpäätöksen perustuvan kustannusanalyysin mukaan Vihti käyttää vuosittain kunnossapitoon reilut euroa eli 4,5 euroa per huoneistoneliö, joka on hieman vertailukuntien keskiarvoa pienempi. Yksityisellä puolella esimerkiksi KTI Kiinteistötieto Oy:n tekemän ylläpitokustannusvertailun mukaisesti mediaani esimerkiksi toimistokiinteistöjen kohdalla koko maassa oli 7,3 euroa per neliö. Tällä tavoin tarkasteltuna Vihdin kunnossapitoon käytettäviä resursseja voidaan pitää hieman alhaisina, mutta huomattavaa on, että kunnan kiinteistökanta on verrokkiryhmään nähden uudempaa, joka osaltaan vaikuttaa korjaustarpeeseen. Vihdin talonrakennusinvestointeihin käytettiin 7,7 M vuonna Kuntien kirjanpidossa voi olla vaikea erottaa peruskorjausinvestointeja kunnossapidosta, koska säännöt siitä, mitä aktivoidaan taseeseen ja mikä on vuosittaista kulua vaihtelevat. Kuinka paljon investoinneista voidaan laskea korjausvelkaa poistavaksi? Korjausvelkatarkastelu on teoreettinen malli, ja se ei välttämättä tässä tapauksessa välttämättä kuvaa yksittäisten kohteiden todellista tilaa. Tässä tapauksessa se kuvaa enemmänkin koko kiinteistömassan tilannetta. Jotta päästään käsitykseen Vihdin todellisesta tilanteesta, olisi määriteltävä vaadittavien ominaisuuksien ja kunnon minimitaso ja PTS-suunnitelmien perusteella laadittava kattava suunnitelma korjauksista/peruskorjausinvestoinneista kaikille kiinteistöille. SISÄINEN VUOKRA Kunnan sisäisessä vuokrassa siirryttiin vuoden 2013 aikana aitoon sisäiseen vuokraan, jolloin ylläpitovuokra muodostuu suoraan toteutuneista kustannuksista. Vihti keräsi sisäisiä vuokria noin 15,5 M vuonna 2013, kun kiinteistökustannukset ilman siivouksen osuutta oli 6,1 M. Sisäisestä vuokrasta pääomavuokran osuus (60 %) on kunnallisesti tarkasteltuna hyvällä tasolla, sillä vuokran pitäisi riittää myös kiinteistökannan uudistamiseen.

23 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 21 JOHTOPÄÄTÖKSET KIINTEISTÖJEN TILANTEESTA Väestö tullee tulevaisuudessakin kasvamaan maltillisella kasvunopeudella, asukkaan rajan odotetaan ylittävän lähivuosina. Väestönkasvun oletetaan jakautuvan melko tasaisesti kaikkiin ikäryhmiin, iäkkäiden osuuden kasvaessa maltillisesti. Kiinteistökanta on muihin alueen kuntiin verrattuna uudehkoa. Toimitiloista puolet on rakennettu ennen 1990-lukua. Teknisessä mielessä tällä on kuitenkin väistämättä vaikutusta esimerkiksi tilojen energiatehokkuuteen, eivätkä nykyiset tilat vastaa enää käyttötarkoitukseltaan nykyisiä toiminnan vaatimuksia. Käyttäjistä suuri osa on suhteellisen tyytyväisiä kiinteistöihin, mutta etenkin toiminnan kannalta ongelmallisiksi koettavia tilojakin on. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen käytössä on merkittävän paljon parakkiratkaisuja, joiden toiminnallisuus koetaan käyttäjien keskuudessa heikoksi. Ylläpitokustannukset ovat koko kiinteistömassan osalta vertailukuntiin nähden noin 10 % korkeammat. Etenkin päiväkotien ja hoitoalan rakennusten kustannukset ylittivät vertailun keskitason merkittävästi. Päiväkotien osalta selittävänä tekijänä ovat osaltaan vuokraparakkien kustannukset, jotka nostavat neliökustannustasoa monessa kohteessa. Ylläpitohuollon ja kunnossapidon kustannukset olivat vertailukuntia matalammalla tasolla, joka osaltaan aiheutunee uudemmasta kiinteistökannasta. Kiinteistöjen kustannuksia kirjataan ja seurataan kuitenkin kunnalliseen tasoon nähden erittäin tarkasti, joka mahdollistaa kustannusseurannan ohjausvaikutukset varsinaiseen toimintaan. Tilankäytön näkökulmasta etenkin päiväkodit ovat jo nykyisellään neliöihin verrattuna tiiviissä käytössä. Osa yksiköistä toimii kuitenkin ahtaissa parakeissa, jotka eivät pysty täysin tukemaan toiminnan vaatimuksia. Korjausvelan taso on onnistuttu pitämään toistaiseksi suhteellisen hyvällä tasolla. Kunta on investoinut viime vuosina uusiin kiinteistöihin ja laajennuksiin, joka nostaa keskimääräistä tunnuslukua.

24 22 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 3 KIINTEISTÖNPIDON ORGANISAATIO Vihdin Tilapalvelu tuottaa, kehittää ja ylläpitää kunnan toimitiloja. Tilapalvelut ylläpitävät kunnan toimitiloja sekä hankkivat kunnan toiminnassaan tarvitsemia vuokratiloja. KÄYTTÄJÄTYYTYVÄISYYS KIINTEISTÖPALVELUIHIN Käyttäjäkyselyssä tiedusteltiin käyttäjien näkemystä kiinteistönhoitoon, siivoukseen ja ruokapalveluihin liittyen. Kyselyn perusteella Vihdin kiinteistönhoitoon ollaan hieman tyytyväisempiä, mitä vertailuaineistossa keskimäärin (Tyytyväisten osuus n. 60 %). Siivouksen osalta tyytyväisten osuus on vastaava, joka vastaa vertailuaineiston keskiarvoja. Ruokapalveluihin tyytyväisten osuus on kokonaisuutena noin 40 % (koulut ja päiväkodit n. 50 %), joka on noin 10 20% vertailun keskiarvoa heikompi. YHTEENVETO ITSEARVIOSTA JA KÄYTTÄJIEN ARVIOSTA Vihdin kiinteistönpidosta tehtiin analyysi käyttäen apuna Granlundin Timantti-mallia (liite 4). Timanttimallissa on kuusi sakaraa, jotka ovat kiinteistöpalvelut, korjaustarpeen hallinta, energia ja ympäristö, tiedon ja dokumenttien hallinta, sopimushallinta sekä kustannushallinta. Jokaista sakaraa arvioitiin neljästä eri Balanced scorecard (BSC) näkökulmasta, jotka ovat prosessit, osaaminen, asiakkaat sekä talous. Analyysi perustui tilojen käyttäjien kyselyyn sekä käyttäjien edustajien ja tilapalveluiden haastatteluihin. Sekä tilatoimi itse että sen asiakkaat arvioivat kiinteistönpidon toimintaa, tavoitteita ja vaikutusmahdollisuuksiaan konsultin esittämien kysymysten pohjalta. Seuraavassa on esitetty tärkeimmät havainnot. Kustannu shallinta Sopimush allinta Kiinteistö palvelut Tiedon ja dokumen ttien hallinta Korjausta rpeen hallinta Energia ja ympärist ö Kuva 15 Vihdin tilapalveluiden itsearvio omasta toiminnastaan. Konsultin mittariston perusteella tilapalveluiden toiminta voidaan todeta olevan hyvällä tasolla. Tilapalvelut näkevät toiminnan laadun säännöllisen seuraamisen ja mittaamisen ohjaavan kiinteistöjen hallintaa ja johtamista. Keskeisessä roolissa nähdään olevan kiinteistökohteen käyttötarkoituksen ja loppukäyttäjän tarpeiden huomioon ottaminen. Tilapalvelut kokevat toimintansa perustuvan riittävään osaamiseen, toimiviin prosesseihin, asiakkaiden huomioimiseen sekä erinomaiseen taloushallintaan. Pääosin tilapalvelut kokevat toimintamalliensa olevan yhdenmukaisia ja laadun olevan tasaista.

25 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 23 Kustannu shallinta Sopimush allinta Kiinteistö palvelut Tiedon ja dokument tien hallinta Korjaustar peen hallinta Energia ja ympäristö Kuva 16 Vihdin tilapalveluiden ja heidän asiakkaiden näkemys tilapalvelujen laadusta asiakasnäkökulmasta Tarkasteltaessa asiakasnäkökulmasta Vihdin tilapalveluiden ja sen asiakkaiden näkemystä tilapalveluiden toiminnasta nähdään selviä eroja. Suurimmat erot muodostuvat näkemyksestä energian ja ympäristön hallinnasta, sopimushallinnasta sekä tiedon ja dokumenttien hallinnasta. Suurin näkemysero on energian ja ympäristön hallinnan toiminnan toteutuksessa. Tilapalveluiden asiakkaat kokevat että toimintaa perustuu ainoastaan käytössä oleviin resursseihin eikä asiakasnäkökulma tai vastuu ohjaa tilapalveluiden toimintaa. Asiakkaiden mukaan viestintä energiaan ja ympäristöön liittyviin asioihin on puutteellista ja asiakkaat kokevat että ympäristöystävälliseen toimintaa ei kannusteta tilapalveluiden puolelta. Tämä jää loppukäyttäjän oman aktiivisuuden varaan. Tilapalvelut taas kokevat energiahallinnan olevan hyvällä tasolla. Uuteen kulutusseurantajärjestelmään ollaan parhaillaan siirtymässä ja kulutuslukemia seurataan kuukausitasolla. Merkittävimpiin kiinteistökohteisiin on tehty energiakatselmukset ja kuntatasoiset ilmastostrategia ohjeistukset ohjaavat tilapalveluiden toimintaa. Suunnitelmat käyttäjille tehtyjen ohjeistusten päivittämiseksi on aloitettu. On tärkeää huomata että merkittävimmät näkemyserot muodostuvat osa-alueilla, jotka eivät ole näkyvässä roolissa asiakasrajapinnassa tai tue suoraan asiakkaiden ydintoimintoja heidän käyttämissä tiloissa. Kiinteistöpalvelut, jotka tukevat asiakkaiden päivittäistä toimintaa kiinteistöissä ja ovat keskiössä tilapalveluiden ja asiakkaiden välistä yhteistyötä, arvioitiin laadultaan sekä tilapalveluiden että asiakkaiden näkökulmasta samankaltaisesti. Asiakkaat ovat tyytyväisiä sähköiseen vikailmoituspalveluun ja kokevat kiinteistönhoidon olevan suurimmalta osin ammattitaitoista. Kehittämisen varaa asiakkaiden mukaan kuitenkin löytyy mm. palvelupyyntöjen viiveen lyhentämisessä, toimintamallien ja työnjaon selkeyttämisessä sekä tiedonkulun parantamisessa. Toinen merkittävä osa-alue asiakasrajapinnassa tilapalveluiden osalta on korjaustarpeen hallinta. Korjaustarpeen hallinnan osalta tilapalvelut näkevät toimintatapansa yhdenmukaisiksi ja toiminnassa huomioidaan kohteen käyttötarkoitus ja tekniikka. Asiakkaat kokevat kuitenkin korjaustarpeen osalta että tilapalveluiden asiakasnäkökulmana on kiinteistökohde ja loppukäyttäjän huomioiminen on heikkoa. Korjaustarpeen hallinnassa ja kiinteistöpalveluiden tuottamisessa tilapalveluilla on edelleen kehitettävää ja painoarvo kehityksessä tulisikin olla näillä kahdella osa-alueella. Nämä osa-alueet muodostavat valtaosan tilapalveluiden asiakasrajapinnan toiminnasta ja kehitys näillä osa-alueilla heijastuu samalla myös muihin osa-alueisiin. Energia- ja ympäristöhallinnan kehitystä on jo näköpiirissä, kun energiankulutuksen vaikutukset sisäiseen vuokraan alkaa näkyä asiakkaille käytännössä vuodesta 2014 eteenpäin. Tämä antaa käyttäjille mahdollisuuden saada taloudellista hyötyä energiatehokkuudesta. Tilapalvelut suunnittelevat myös päivittävänsä käyttäjille suunnattuja ohjeistuksia energianhallintaan liittyen. Kustannush allinta Sopimushall inta Kiinteistöpa lvelut Tiedon ja dokumentti en hallinta Korjaustarp een hallinta Energia ja ympäristö Kuva 17 Vihdin tilapalveluiden ja heidän asiakkaiden näkemys tilapalvelujen laadusta asiakasnäkökulmasta Vahvimpana osa-alueenaan BSC-näkökulmista tilapalvelut kokevat talousnäkökulman. Taloushallinnan prosessit on tilapalveluiden mukaan saatettu niin tarkalle tasolle, että se mahdollistaa kustannusten kohdistamisen ja seurannan tilikohtaisesti jopa yksittäisen kiinteistön osalta. Kiinteistöpalveluiden henkilökunnan ajankäyttöä seurataan 15 minuutin tarkkuudella mikä mahdollistaa kustannusten tarkan kohdistamisen kiinteistölle. Korjaustarpeen osalta kunnan kiinteistöjen korjausvelka on tiedossa ja kaikille

26 24 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS kiinteistöille on laadittu pitkän ajan korjaussuunnitelma (PTS). JOHTOPÄÄTÖKSET KIINTEISTÖNPIDON TILANTEESTA Tilapalveluiden ja sen asiakkaiden välillä on voimakkaitakin näkemyseroja tilapalveluiden toiminnan laatuun liittyen. On tärkeää huomata että merkittävimmät näkemyserot muodostuvat osa-alueilla, jotka eivät ole näkyvimmässä roolissa asiakasrajapinnassa. Toiminnan taas laatu arvioitiin yhteneväisesti kiinteistöpalveluiden osalta, joka osa-alueena tukee eniten asiakkaiden päivittäistä toimintaa kiinteistöissä ja on keskiössä tilapalveluiden ja asiakkaiden välisessä yhteistyössä. Suurin näkemysero on energian ja ympäristön hallinnan toiminnan toteutuksessa. Asiakkaiden mukaan viestintä energiaan ja ympäristöön liittyviin asioihin on puutteellista ja asiakasnäkökulma ei ohjaa tilapalveluiden toimintaa, kun taas tilapalvelut taas kokevat energiahallinnan olevan hyvällä tasolla. Tilapalveluiden haastatteluiden perusteella energianhallinta on paremmalla tasolla kuin mitä asiakkaiden arvio antaa ymmärtää, mikä johtaa kyseenalaistamaan energia ja ympäristöasioihin liittyvän viestinnän toteutuksen ja onnistumisen. Korjaustarpeen hallinnan osalta tilapalvelut näkevät toimintatapansa yhdenmukaisiksi ja toiminnassa huomioidaan kohteen käyttötarkoitus ja tekniikka. Asiakkaat kokevat kuitenkin korjaustarpeen osalta että tilapalveluiden asiakasnäkökulmana on kiinteistökohde ja loppukäyttäjän huomioiminen on heikkoa. Korjaustarpeen hallinnassa ja kiinteistöpalveluiden tuottamisessa tilapalveluilla on edelleen kehitettävää ja painoarvo kehityksessä tulisikin olla näillä kahdella osa-alueella. Nämä osa-alueet muodostavat valtaosan tilapalveluiden asiakasrajapinnan toiminnasta ja kehitys näillä osa-alueilla heijastuu samalla myös muihin osa-alueisiin. Tiiviimpi palveluverkko mahdollistaisi paremmat taloudelliset resurssit asiakkaiden ja tilojen palvelun laadun kehittämiseksi. Suurimmat vaikutukset näkyisivät etenkin korjaustarpeen hallinnassa, jossa kehittämisen varaa on niin tilapalveluiden kuin sen asiakkaiden mielestä. Energianhallinnan prosessien parantamista kunnassa edistetään ja prosessissa on syytä pitää huolta myös asiakasnäkökulman ja etenkin kattavan viestinnän huomioimisesta. Korjaustarpeen hallinnan määrärahoja tulee pyrkiä ohjaamaan PTS-toimenpiteiden toteuttamiseen.

27 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 25 4 PERUSOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN TOIMINNAN KUSTANNUKSET Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnan kustannukset ja suoritetiedot analysoitiin Kuntamaisema Oy:n ja toimialojen yhdyshenkilöiden toimesta. Vertaillut kustannukset perustuvat vuoden 2013 tilinpäätöstietoihin ja suoritteisiin. Tarkemmat vertaillut on esitetty erillisessä liitteessä, seuraavassa on esitetty yhteenveto havainnoista. NYKYISET TOIMINNAN KUSTANNUKSET VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatuksen laskennalliset asiakaskohtaiset kokonaiskustannukset Vihdissä (9 870 ) ovat kunta-aineiston keskitasoa. Kokonaisresursseissa on huomioitu lasten päivähoito, esiopetus, perhepäivähoito ja hoidon tuet (lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki kuntalisineen). Päiväkotihoidon asiakaskustannus ilman esiopetusta ( ) ei ylitä paljon vertailukuntien keskitasoa. Alle 3-vuotiaiden osuus päiväkotiasiakkaista on 19 %, mikä on kuntaaineistossa keskimääräinen osuus. Päiväkodit ovat Vihdissä vertailukuntiin nähden keskikokoisia 79 lasta per päiväkotiyksikkö. Esiopetuksen asiakaskohtainen kustannus Vihdissä (5 280 ) on vertailukuntiin nähden korkea. Kustannusten läpinäkyvyyden ja seurannan näkökulmasta on erityisen tärkeää, että kustannukset jakautuvat oikein päiväkotihoidon ja esiopetuksen välillä. Perhepäivähoidon peittävyys varhaiskasvatuksen asiakkaista on Vihdissä 4,4 %, joka on kuntavertailussa pienimpien joukossa. Perhepäivähoidon asiakaskohtainen kustannus on vertailukuntiin verrattuna korkea. Hoidon tukien (kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki) piirissä on 32 % 0-6 vuotiaista kuntalaisista. Varhaiskasvatuksen piirissä olevista asiakkaista osuus on 36 %. Molemmat peittävyydet ovat vertailukuntien keskitasoa alemmat. Hoidon tuen asiakaskohtainen kustannus on keskitasoa, yhteensä Kuva 18 Varhaiskasvatuksen kokonaiskustannukset

28 26 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS PERUSOPETUS Perusopetuksen oppilaskohtainen bruttokustannus on ja se on kuntavertailussa keskimääräistä korkeampi. Laskennallinen opetusryhmäkoko (17) on vertailukuntien keskitasoa vähän matalampi. Vihdin koulut ovat keskimäärin hieman vertailukuntien keskimääräisiä kouluja isompia. Lasken- nallinen keskimääräinen koulukoko Vihdissä on 244 oppilasta. Vertailukuntiin nähden Vihdin oppilaskohtaiset koulukuljetuskustannukset ovat vähän keskitasoa korkeammat ja kouluruokailukustannukset keskitasoa. Koulukuljetuksien osalta oppilaskohtaiset kustannukset ovat vertailun pienimpiä (76 per oppilas). Kuva 19 Perusopetuksen kokonaiskustannukset

29 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 27 5 VIHDIN NÄKEMYS TILANTEESTA Vihdin kunta Edellä esitetyt analyysit olivat pohjana projektin aikana pidetyille tilaisuuksille. Tulosseminaarin ja ohjausryhmän kokousten tarkoituksena oli antaa virkamiesjohdolle entistä perusteellisempi käsitys Vihdin kiinteistöjen ja kiinteistönpidon nykytilasta ja lisäksi muodostaa yhdessä linjaukset siitä, millä tavalla nykyistä tilannetta voitaisiin kehittää parhaalla mahdollisella tavalla. TULOSSEMINAARI Tilaisuuteen osallistui Vihdin virkamiesjohdon sekä tilojen käyttäjien edustajia. Konsultit esittelivät tehtyjen tutkimusten ja analyysien tulokset. Tämän jälkeen pohdittiin ryhmätöinä Vihdin kiinteistöverkon nykytilaa sekä erilaisia tulevaisuuden skenaarioita, joihin kiinteistöstrategialla voisi varautua. Kiinteistöverkon nykytila Tilaisuudessa tehdyssä ensimmäisessä ryhmätyössä osallistujat jaettiin kuuteen ryhmään ja pohdittiin kunnan kiinteistö ja toimitilaverkon nykytilan hyviä ja huonoja puolia. Melkein jokainen ryhmä nosti hyvänä puolena esiin uudehkon rakennuskannan. Myös kiinteistöjen yhteiskäyttö esimerkiksi koulujen ja päiväkotien välillä nähtiin positiivisena asiana. Ryhmät totesivat palveluiden sijaitsevan nykyisellään lähellä kuntalaisia. Palveluiden puolelta ryhmät näkivät, että henkilöstömitoituksessa on onnistuttu etenkin kiinteistönhoidon ja siivouksen osalta. Lisäksi hyvinä puolina nähtiin kunnassa käyttöönotettu vikailmoitusjärjestelmä, rempparyhmien olemassaolo ja suuret yksiköt. Nykyisessä toiminnassa nähtiin kuitenkin paljon kehitettävää. Suurten yksiköiden vastakohtana pienet yksiköt nousivat esiin nykyisen verkon huonoina puolina. Kiinteistökannan todettiin olevan hajallaan sekä kiinteistöjen olevan hyvin eriarvoisia kunnoltaan ja sopivuudeltaan toimintaansa. Etenkin korvaavat tilat koettiin toiminnan kannalta haastaviksi. Lisäksi ryhmät totesivat, että verkon ja rakennusten ominaisuuksien suunnittelussa olisi vielä parantamisen varaa, esimerkiksi käyttäjien osallistamisen kanssa. Viimeisenä kohtana osallistujien tuli pohtia mitä nykytilanteessa pitäisi tehdä toisin. Suunnitteluteemasta esiin nousi toiminnallisten ryhmien tärkeys osana suunnittelua. Ryhmät toivoivat, että tilojen ja verkon suunnittelussa käytettäisiin enemmän esimerkiksi pedagogisia työryhmiä. Lisäksi todettiin, että muilta kunnilta oppiminen ja parhaiden käytäntöjen kopioiminen voisi tuoda tuoreita näkökulmia ajatusmaailmaan. Toimivamman ja tiiviimmän verkon suunnittelussa tärkeänä nähtiin myös liikenneyhteyksien (julkinen, pyörätiet) parantaminen. Tilojen pitäisi olla paremmin nykyaikaista toimintaa tukevia, ja olla soveltuvia myös monikäyttöisyyteen. Kiinteistöverkon ylläpidon ja korjaustarpeen suunnitelmallisuuden nähtiin korostuvan entisestään tulevaisuudessa. Myös alueellisen palvelutarpeen tarkempi määrittely nähtiin tärkeänä, palvelua pitäisi olla saatavissa tasapuolisesti ja yksiköiden sijaita siellä, missä väki on. KIINTEISTÖVERKON TULEVAISUUS Toinen ryhmätyö suoritettiin skenaariomenetelmässä, jossa eri ryhmille annettiin konsultin laatimat vaihtoehtoiset taustatarinat tulevaisuuden tilanteesta. Ryhmien tuli pohtia, millä keinoin Vihti pystyisi pärjäämään annetuissa skenaarioissa. Ei kurjuutta kummempaa tulevaisuudessa maailmantilanne on kehittynyt huonompaan suuntaan, mutta Vihti on onnistunut pärjäämään seuraavien linjauksien ansiosta: Huonojen yksiköiden lakkautus ja tätä kautta tapahtuva verkon tiivistäminen toimintoja samoihin kiinteistöihin, esim. vapaa-aika koulujen ja päiväkotien yhteydessä yhteisöllinen johtaminen ei keskuskohtaisia rahoja (ei makseta toisillemme)

30 28 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS liikenneyhteyksien parantaminen junarata pääkaupunkiseudulle töiden priorisointi mistä voidaan luopua, mitkä työt tehtävä- vaihtoehtoiset toimintatavat osallisuuden lisääminen kolmannen sektorin yhteistyön lisääminen Kadun aurinkoisella puolella skenaariossa tilanne on kehittynyt vuosien varrella etenkin talouden kannalta merkittävän positiivisesti. Seuraavilla linjauksilla Vihti on pärjännyt tässä skenaariossa: Palveluverkko myydään yksityissektorille kunta hoitaa köyhät, yksityissektori varakkaat eriarvoistaminen kunnan viisasta hoitaa kilpailutus ja valvonta Mitäpä tässä tulevaisuudessa eletään keskinkertaisuudessa. Vihdin selviytymismenetelmäksi nähtiin: Toiminta palvelukeskuksissa; Nummela, Kirkonkylä ja Otalampi asutus ohjataan kaavoituksella palvelujen ympärille, huomioiden kuitenkin esimerkiksi koulumatkojen pituus kattavat kevyen liikenteen väylät ja palveluliikenne kiinteistöt monitoimipalvelukeskuksia mahdollistaen eri toiminnot ja esimerkiksi iltakäytön. Seuraavassa vaiheessa ryhmät äänestivät esiinnousseista teemoista palveluverkon tulevaisuuden kannalta tärkeimmät. Eniten ääniä keräsivät järjestyksessä seuraavat: Monitoimipalvelukeskukset toimivat kevyen liikenteen väylät ja palveluliikenne yhteisöllinen johtaminen, mietitään Vihdin kokonaisuutta, eikä yksittäisiä toimialoja yksiköiden lakkautus kolmannen sektorin hyödyntäminen laajemmin asutus ohjataan kaavoituksen avulla palvelujen ympärille. Tehtyjen ryhmätöiden perusteella muodostettiin Vihdille linjaus koskien tulevaisuuden palveluverkkoa: Yhteisöllisesti johdettu Vihti rakentaa hyvin suunnitellun ja tehokkaan palveluverkon Viimeisenä ryhmätyönä osallistujat pohtivat konsultin johdolla vaihtoehtoisia varhaiskasvatus- ja perusopetusverkkorakenteita, joiden pohjalta konsultti laskee toiminta- ja kiinteistökustannusten osalta vertailulaskelmat nykyiseen Vihdin palveluverkkoon. Syntyneet mallit olivat: Tiivis malli, joka osoittaa teoreettisen maksimipotentiaalin verkon tiivistämisestä. Mallissa palvelut ovat keskitettyjä täysin suurimpiin kuntakeskuksiin. Mallissa olisi: 3 kpl isoja yhtenäiskouluja 6 kpl päiväkotiyksikköjä (n. 235 lasta per yksikkö sisältäen esiopetuksen) Välimallissa toiminnot olisivat edelleen keskitetty kuntakeskuksiin, mutta yksiköt olisivat kooltaan hieman pienempiä. 2 kpl 4-sarjaista yhtenäiskoulua 1 kpl 3-sarjainen yhtenäiskoulu 1 kpl yhtenäiskoulu, jossa alakoulu 3- sarjainen ja yläkoulu 5-sarjainen 1 kpl 3-sarjainen alakoulu 7 kpl päiväkotiyksikköjä (n. 200 lasta per yksikkö sisältäen esiopetuksen) Väljässä mallissa ryhmä- ja yksikkökoot olisivat pienempiä, jolloin yksiköitä olisi myös suurten keskusten ulkopuolella. 3 kpl 3-sarjainen alakoulu 1 kpl 2-sarjainen alakoulu 1 kpl 3-sarjainen yhtenäiskoulu 1 kpl yhtenäiskoulu, jossa alakoulu 1- sarjainen ja yläkoulu 3-sarjainen 2 kpl 1-sarjaisia alakouluja 1 kpl 7-sarjainen yläkoulu 1 kpl 6-sarjainen yläkoulu 1 kpl 2-sarjainen alakoulu 10 kpl päiväkoteja Ylläpidettävää tilaa on ylläpidon resursseihin ja väestöpohjaan nähden liikaa. Nykyistä toiminnallista verkkoa on välttämätöntä uudistaa. Tämä on tehtävä vaiheittain ja hallitusti, aloittaen välittömästi toiminnallisesti tärkeistä ja kaikkein huonokuntoisimmista kiinteistöistä.

31 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 29 6 KOLME MAHDOLLISTA TOIMITILAVERKKOA Tässä kappaleessa kuvataan menetelmää, jolla vaihtoehtoisia toimitilaverkkoja voidaan hahmotella ja esitetään kolme vaihtoehtoista Vihdille sovellettua mallia. Kuten edellä esitetystä ilmenee, merkittävimmät kiinteistö- ja toiminnalliset kokonaisuudet, joiden tehokkuutta on syytä tarkastella Vihdin tapauksessa, ovat: päiväkodit koulut Tässä luvussa esiteltävät mallit on tehty tulosseminaarissa esitettyjen ja ohjausryhmän kokouksessa vahvistettujen mallien mukaan. Ne ovat teoreettisia tarkasteluja, joiden avulla etsitään uutta suuntaa toimitilaverkon ylläpidolle eivätkä ole tarkoitettu sellaisenaan toteutettaviksi. SIMULAATIOMALLI Seuraavassa esitellään simulaatiomalli, jonka avulla voidaan tutkia erilaisten toimitilaverkkojen vaikutusta kiinteistökantaan ja sen kustannuksiin. Simulaatiomallin avulla voidaan laskea erilaisiin yksikkökokoihin perustuvia vaihtoehtoja ja arvioida näin syntyviä kustannuksia ja säästöjä. Malli on puhtaasti teoreettinen. Siinä on otettu lähtökohdaksi joko koko kiinteistökannan korvaaminen uudella tai kaikkien kiinteistöjen korjaaminen uutta vastaavaan kuntoon. Tällöin voidaan rakennukset suunnitella täysin toiminnan ehdoilla mahdollisimman tehokkaiksi niin kiinteistönpidon kustannuksien kuin henkilökunnan mitoituksenkin näkökulmasta. Mallilla pyrittiin ennen muuta eri vaihtoehtojen mahdollisimman hyvään keskinäiseen vertailtavuuteen. Voidaan olettaa, että uudet tai uudenveroiset rakennukset ovat tilankäytöltään tehokkaampia kuin nykyiset. Mitoituksen lähtökohdaksi on otettu suunnittelu- ja rahoitusnormeista yms. saadut käyttäjäkohtaiset pinta-alat, jotka on kerrottu käyttäjien määrällä. Ylläpitokulut neliömetriä kohden on oletettu samoiksi kuin nykyiset vastaavien rakennustyyppien ylläpitokulut. Peruskorjausten ja uudisrakennusten hinnoittelu perustuu neliöpohjaisiin rakennuskohtaisiin viitehintoihin. Mallin lähtökohtana on, että ensin määritellään toiminnallisten yksiköiden koko ilman mitään kiinteistöistä aiheutuvia rajoituksia. Toiminnallisten yksiköiden koko ja sen kautta toiminnan kustannukset on siis mallinnettu ensin ja kiinteistökulut ovat määräytyneet niiden mukaan. Lähtökohtaisesti toiminnan ja kiinteistönpidon käyttäjäkohtaiset kulut ovat sitä alemmat, mitä enemmän käyttäjiä on, kuten seuraavasta VATT:n kouluja koskevasta kaaviosta ilmenee. VATT:n mukaan kustannukset minimoiva kunnan keskimääräinen koulukoko on noin oppilasta. Kuva 20 VATT :in tutkimusten osoittama kustannustaso erikokoisissa kouluissa.

32 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS Vastaava malli pätee myös kaikkiin muihin julkisiin palveluihin, jotka muodostuvat usean toimipisteen muodostamasta verkostosta. PÄIVÄKOTIEN JA KOULUJEN SIMULAATIOMALLI Päiväkoti-, esiopetus- ja kouluverkkoa on mallinnettu kolmen eri vaihtoehtoisen toteutustavan näkökulmasta tiivis malli, väljä malli ja välimalli. Tulevaisuuden tilannetta on näiden kolmen eri näkökulman osalta mallinnettu suhteessa alkuperäiseen ja olemassa olevaan alkutilanteeseen nähden, jotka perustuvat vuoden 2013 tilinpäätöstietoihin. Saadut kustannussäästöt perustuvat niin tilojen tehokkaampaan ja toimivampaan käyttöön kuin toimintojen tehostumiseen (laskennallisesti suuremmat opetusryhmäkoot) ja henkilömitoituksen optimointiin tai käyttöasteen kasvattamiseen. Alkutilanteen laskennallista opetusryhmäkokoa on saatu kasvatettua koulujen yksikkökokoa kasvattamalla. Kunnan kokonaisopetusryhmämassaa on vähennetty progressiivisesti tiiviistä mallista väljään malliin. Yhden luokan perustamiskustannuksissa on huomioitu niin toteutuneet henkilöstökustannukset kuin skaalantuvat muut kustannukset. Oppilashuolto ja aamu- ja iltapäivätoiminta ja laajennettu 11-vuotinen perusopetus on jätetty huomioimatta. Esiopetuksen osalta kunnan esiopetusryhmälukumäärää ja kasvattajahenkilökuntaa verrataan mitoituksen mukaisen optimitilanteeseen. Kunnan kokonaisesiopetusryhmämassaa /kasvattajahenkilökuntaa on vähennetty progressiivisesti tiiviistä mallista väljään malliin mahdollisuuksien mukaan. Yhden esiopetusryhmän perustamiskustannuksissa on huomioitu niin toteutuneet henkilöstökustannukset kuin skaalantuvat muut kustannukset. Päiväkotien (pl. esiopetus) kasvatushenkilöstömäärä on tilinpäätöstietojen 2013 perusteella optimaalinen, joten ko. henkilöstömitoitusta ei ole muutettu. Tilinpäätöstietojen 2013 mukaan päiväkodeissa on kuitenkin vertailukuntiin nähden keskimääräistä enemmän muuta kuin kasvatushenkilöstöä. Näin lasketut optimointivarat perustuvat siis päiväkotien osalta isommissa yksiköissä toimittaessa säästyvistä muista kuin kasvatushenkilöstön kustannuksista. Yksityinen päiväkotitoiminta on jätetty huomioimatta. Päiväkotihoidon osalta esitettävät mallit on mitoitettu päiväkotiasiakkaan ja 386 esioppilaan (98 pelkässä esiopetuksessa) tarpeiden mukaisesti. Alle 3-vuotiaita päiväkotihoidossa oli vuonna 2013 yhteensä 245 lasta ja osa-aikaisessa hoidossa oli 42 asiakasta. Esioppilaista pelkässä esiopetuksessa oli 98 esikoululaista. Tilastokeskuksen väestöennustuksen mukaan 0-6-vuotiaiden osuus tulee seuraavien lähivuosien aikana pysymään lähes ennallaan. Perusopetuksen oppilaita oli vuonna 2013 yhteensä Tilastokeskuksen väestöennustuksen mukaan perusopetusikäisten määrä tulee seuraavien vuosien aikana kasvamaan. Korkeimmillaan ollaan vuonna 2033, jolloin perusopetusikäisiä olisi yhteensä v yht v yht. Kuva 21 Varhaiskasvatus- ja perusopetusikäisen väestön kasvu kunnassa Kaikki esitettävät mallit on toteutettu campusmallin mukaisesti, joissa niin päiväkoti, esiopetus kuin perusopetusyksiköt sijaitsevat tiiviisti toistensa lähellä, tai ovat integroituneet yhteen. Oppilashuoltoa ja laajennettua 11-vuotista perusopetusta varten tulevat yksiköt tarvitsevat hieman lisätilaa, jota tässä mallissa ei ole otettu huomioon. Aamu- ja iltapäivähoitoa on mahdollista järjestää olemassa olevissa kiinteistöissä.

33 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 31 NYKYINEN VERKKO Vihdin nykyinen varhaiskasvatus- ja perusopetusverkko muodostuu 16 kouluyksiköstä ja 18 varhaiskasvatuksen yksiköstä. Suurin osa yksiköistä sijaitsee keskustaajamien läheisyydessä. Väestöntiheys on suurimmillaan Nummelan ja Kirkonkylän alueella. Keskimääräinen tilamitoitus on nykytilanteessa kouluissa noin 14,2 neliötä oppilasta kohden. Päiväkotien keskimääräinen tilamitoitus on 10,8 neliötä. Laskennalliset opetusryhmäkoot ovat alakoulujen osalta 16,9 ja yläkoulujen 17,2 oppilasta. Väestöntiheys: Tilastokeskus Väestötietoruudukko 1kmx 1km 2012 Oppilaitosten sijainti: Tilastokeskus/ Vihdin kunta Kartta : Open street map Kuva 22 Vihdin koulu- ja päiväkotiyksiköiden sijainti 2012.

34 32 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS TIIVIS MALLI Tiivis malli osoittaa verkon teoreettisen potentiaalin. Mallissa on lähdetty kolmesta yhtenäiskoulusta, joista kaksi olisi 5-sarjaisia ja yksi 6- sarjainen. Päiväkotiyksiköitä olisi kuusi, jotka olisi kaikki mitoitettu noin 235 lapselle. Esiopetustoiminta olisi järjestetty sekä alakoulujen että päiväkotien yhteydessä. Yksiköt (alakoulut ja esikoulu ja päiväkoti) sijaitsevat campus-mallin mukaisesti läheisessä yhteydessä, jolloin synergia on hyödynnettävissä optimaalisesti niin pedagogisen polun kuin kustannusten näkökulmasta. Laskennalliset opetusryhmäkoot ovat alakoulun osalta 23,8 ja yläkoulun osalta 24,4 oppilasta. Keskimääräinen tilamitoitus olisi alakoulujen osalta noin 8,2 neliötä oppilasta kohden ja yläkouluissa noin 11,6 neliötä. Päiväkotitoiminnan osalta käyttöastetta kohotetaan optimiin ja esiopetusryhmien kokoa kasvatetaan laskennallisesti mitoituksen sallimiin rajoihin. Päiväkotien tilamitoitus olisi 10 neliötä lasta kohden. Tiiviissä mallissa muiden kuin henkilöstö- ja kiinteistökustannuksien odotetaan skaalautuvan kohtuullisesti, koska tarkasteltava koulu- ja pkverkko on supistunut erittäin merkittävästi. Päiväkoti Yhtenäiskoulu Jos siirryttäisiin tiiviiseen malliin, Vihdin vuosittaiset käyttökustannukset pienenisivät nykyisistä yhteensä vähintään n. 7,5M vuodessa ja tilaa tarvittaisiin n hum 2 vähemmän. Kuva 23 Tiiviin mallin mukainen koulu- ja päiväkotiverkko.

35 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 33 VÄLIMALLI Välimallissa on 5 koulua ja 7 päiväkotia. Kouluista neljä olisi yhtenäiskouluja ja yksi 3- sarjainen alakoulu. Yhtenäiskouluista kaksi olisi 4-sarjaisia, yksi 3-sarjainen ja yksi alakoulun osalta 3-sarjainen ja yläkoulun osalta 5-sarjainen. Laskennalliset opetusryhmäkoot olisivat alakoulun osalta 22,4 ja yläkoulun osalta 24,4 oppilasta. Keskimääräinen tilamitoitus olisi alakoulujen osalta noin 11,5 neliötä oppilasta kohden ja yläkouluissa noin 12,6 neliötä. Päiväkotiyksiköt (7 kpl) olisi mitoitettu kukin noin 200 lapselle. Esiopetusyksiköt on sijoitettu niin alakoulujen kuin päiväkotien yhteyteen. Päiväkotien tilamitoitus olisi 10 neliötä lasta kohden. Välimallissa päiväkotitoiminnan osalta käyttöastetta kohotetaan jonkin verran ja esiopetusryhmien kokoa kasvatetaan laskennallisesti jonkin verran nykytilanteeseen nähden. Muiden kuin henkilöstö- ja kiinteistökustannuksien odotetaan skaalautuvan jonkin verran, koska tarkasteltava koulu- ja pk-verkko on supistunut merkittävästi alkutilanteeseen nähden. Päiväkoti Alakoulu Yhtenäiskoulu Jos siirryttäisiin välimalliin, Vihdin vuosittaiset käyttökustannukset pienenisivät nykyisistä yhteensä vähintään n. 5,9M vuodessa ja tilaa tarvittaisiin n hum 2 vähemmän. Kuva 24 Välimallin mukainen koulu- ja päiväkotiverkko

36 34 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS VÄLJÄ MALLI Väljässä mallissa on 11 kappaletta kouluja ja 10 kappaletta päiväkoteja. Kouluista kaksi olisi yhtenäiskouluja; toisessa alakoulu olisi 1- sarjainen ja yläkoulu 3-sarjainen ja toinen olisi kokonaisuudessaan 3-sarjainen. Alakouluja olisi seitsemän, joista yksi olisi 2-sarjainen, kolme olisi 3-sarjaisia, yksi 2-sarjainen ja kaksi 1- sarjaisia. Laskennalliset opetusryhmäkoot alakoulun osalta 20,1 ja yläkoulun osalta ovat 20,6 oppilasta. Keskimääräinen tilamitoitus olisi alakoulujen osalta noin 12,9 neliötä oppilasta kohden ja yläkouluissa noin 14,1 neliötä. Päiväkoteja olisi yhteensä 10 ja ne olisi kukin mitoitettu noin 140 lapselle. Esiopetusyksiköitä olisi alakouluissa ja päiväkodeissa. Päiväkotien tilamitoitus olisi 10 neliötä lasta kohden. Väljässä mallissa päiväkotitoiminnan osalta käyttöastetta kohotetaan vain hieman ja esiopetusryhmien koko pidetään ennallaan nykytilanteeseen verrattuna. Muiden kuin henkilöstö- ja kiinteistökustannuksien odotetaan vähän skaalautuvan, koska tarkasteltava koulu- ja pk-verkko on supistunut kuitenkin alkutilanteeseen nähden. Päiväkoti Yhtenäiskoulu Alakoulu Yläkoulu Jos siirryttäisiin väljään malliin, Vihdin vuosittaiset käyttökustannukset pienenisivät nykyisistä yhteensä vähintään 3,2 M vuodessa ja tilaa tarvittaisiin n hum 2 vähemmän. Kuva 25 Väljän mallin mukainen koulu ja päiväkotiverkko

37 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 35 PERUSOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN MALLIEN VERTAILU TOIMINNAN KUSTANNUKSET Toiminnan kustannuksilla tarkoitetaan tässä opetusryhmien koosta ja opetushenkilökunnan määrästä aiheutuvia kustannuksia. Laskennallisesti määritellyistä optimimalleista kaikki toisivat merkittävän säästön nykyisiin toiminnan kustannuksiin, säästön ollessa 7 % -16 %. Suurimmat suhteelliset säästöt syntyisivät esiopetuksessa (parhaimmillaan 28 %), mutta kokonaisuutena perusopetuksen säästöpotentiaali on merkittävin. Perusopetuksen osalta säästöprosentit ovat 12 % -22 %. Varhaiskasvatuksessa säästöpotentiaali on päiväkotien kohdalla melko pieni 1 % -3 %, joka osoittaa, että päivähoidon henkilöstömitoitus on nykyisellään tehokasta. Laskennallisissa malleissa varhaiskasvatus- ja perusopetusverkon toiminnasta olisi löydettävissä 7 16 % säästö nykyiseen verrattuna. Taulukko 1 Toiminnan kustannukset Toiminnan kustannukset Päiväkotit oiminta Esiopetus VK Yhteensä Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Kustannukset Väljä malli Välimalli Tiivis malli

38 36 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS KIINTEISTÖKUSTANNUKSET Kiinteistökustannuksissa säästö nykyiseen olisi perusopetuksen osalta kaikissa malleissa huomattava, vaihdellen 8-36 % välillä. Varhaiskasvatuksen osalta laskennalliset säästöt ovat merkittävästi pienemmät, ollen eri malleissa noin 7 %. Tämä johtuu nykyisellään tilatehokkaasta päivähoitoverkosta. Laskelman pohjana on käytetty RT:n kortiston mukaista tilatarvemitoitusta yli 126 lapsen yksiköille. Mitoitusperusteita ei ole lähdetty pienentämään, vaikka päiväkotien koot on oletettu tätä isommiksi. Esiopetuksen osalta tilantarve on määritelty osana päiväkotirakennuksia. Kiinteistökustannusten erot selittyvät ennen muuta kiinteistöjen neliömäärien muutoksilla, koska neliökohtaiset kustannukset on oletettu lähtötilannetta vastaavaksi. Malleissa kaikki kiinteistöt olisivat uutta vastaavassa kunnossa eikä voida olettaa, että niiden hoidossa olisi eroja. Laskennallisissa malleissa varhaiskasvatus- ja perusopetusverkon kiinteistökustannuksista olisi löydettävissä 8 28 % säästö nykyiseen verrattuna. Kiinteistöjen kustannukset VK Yhteensä Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Kustannukset Väljä malli Välimalli Tiivis malli

39 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 37 TILATARVE Tilanäkökulmasta eniten säästöpotentiaalia löytyy alakouluissa, joissa potentiaali olisi hum 2, joka vastaa tiiviissä mallissa noin 43 % alakoulujen tämänhetkisistä kokonaistiloista. Päiväkotien kohdalla neliömäärän vähennys olisi noin 500 hum 2 nykyiseen verrattuna. Huomioitavaa on, että toiminnan säästöihin päästäkseen myös tilojen tulisi tukea toimintaa optimaalisella tasolla. Tästä syystä myös päiväkotien neliöiden tarkastelu on avainasemassa uudessa mallissa. Malleissa kaikki kiinteistöt on mitoitettu ihanteellisen tilaohjelman mukaan ja siksi säästöä syntyy toiminnan kannalta väljässäkin verkossa. Kyseessä on siis hukkatila, joka ei nyt hyödytä ketään ja joka vain kuluttaa luonnonvaroja turhaan. Laskennallisissa malleissa varhaiskasvatus- ja perusopetusverkon kiinteistöneliöitä voitaisiin vähentää huoneistoneliötä. Taulukko 2 Huoneistoneliöt eri vaihtoehdoissa Huoneistoneliöt eri vaihtoehdoissa VK Yhteensä Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Tilaa nyt Väljä malli Välimalli Tiivis malli

40 38 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS KOKONAISKUSTANNUKSET Kun lasketaan yhteen toiminnan kulut ja kiinteistökulut saadaan eri malleista syntyvä kokonaissäästö. Se on suurin tiiviissä mallissa (17 %). Välimallissa vuotuisia säästöjä syntyisi 14 % nykyisestä. Väljässäkin mallissa säästöjä syntyisi vielä lähes 8 % nykyiseen verrattuna. Laskennallisissa malleissa varhaiskasvatus- ja perusopetusverkon toiminnasta olisi löydettävissä kokonaisuutena 8 17 % vuotuinen säästö nykyiseen verrattuna. Taulukko 3 Kustannukset yhteensä Kustannukset yhteensä Päiväkotit oiminta Esiopetus VK Yhteensä Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Kustannukset Väljä malli Välimalli Tiivis malli

41 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 39 INVESTOINNIT Tässä laskelmassa on oletettu, että koko kiinteistökanta rakennettaisiin uudestaan. Oletuksena investointiohjelmalle on, että kaikki kiinteistöt joko peruskorjataan täydellisesti 80 % korjausasteella tai korvataan uudisrakennuksilla. Kiinteistökannan uudistumisaste on siis keskimäärin 90 %. Koulujen peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden keskimääräiseksi neliöhinnaksi on oletettu 2200 euroa/ hum 2 ja päiväkotien 2500 euroa/ hum 2. Suuret koulut ovat neliöhinnaltaan jonkin verran em. lukuja edullisempia ja pienet kalliimpia, joten kyseessä on vain suuntaa-antava tulos. Myös laskelmien päiväkotien ideaali tilantarve on mitoitettu samoilla periaatteilla, vaikka nykytilanne antaisi olettaa, että verkko on tehokkaampi, millä mitoitussuosituksilla päästäisiin. Tässä ei ole otettu kantaa, mitä poistuvalle rakennuskannalle tapahtuu. Suurin osa siitä on huonossa kunnossa. Vaihtoehtoja ovat joko purku ja tontin myyminen/ottaminen toiseen käyttöön tai sitten rakennusten myynti tontteineen. Jälkimmäisessä tapauksessa uusi omistaja joutuu korjaamaan rakennukset uutta käyttötarkoitusta vastaavaksi. Tällöin vain rakennuksen rungolle voidaan laskea joku arvo. Todennäköinen myyntihinta vastaa näin ollen korkeintaan tontin arvoa. Koska ohjelma on teoreettinen, eikä ota kantaa mitkä rakennukset poistuvat käytöstä ei niille ole tässä tarkastelussa annettu mitään hintaa. Kaikki mahdollisesti saatava myyntitulo tekee siis ohjelmasta entistä kannattavamman. Uuteen malliin siirtyminen merkitsee koulu- ja päiväkotikiinteistöjen osalta miljoonan euron investointeja. Huomioitavaa on, että laskelmassa ei ole huomioitu nykyistä rakennuksille kerääntynyttä korjausvelkaa. Taulukko 4 Tarvittavat investoinnit, mikäli oletetaan, että koko verkko rakennettaisiin uudestaan Tarvittavat investoinnit VK Yhteensä Perusopetus Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Väljä malli Välimalli Tiivis malli

42 40 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS TAKAISINMAKSUAIKA Kun investointien arvo jaetaan vuosittaisella säästöllä, voidaan investoinneille laskea kuoletusaika. Oletuksena on, että malliin ei siirrytä kerralla, vaan se voidaan rahoittaa suoraan syntyvillä säästöillä. Malliin ei ole laskettu mukaan korkokustannuksia. Tarkoituksena on vain tarkastella mallien ja eri kiinteistöryhmien eroja. Taulukko 5 Investoinnit jaettuna vuosittaisilla säästöillä Investoinnit jaettuna vuosittaisilla säästöillä Kaikista malleista kannattavin on tiivis malli, koska investoinnit ovat pienimmät ja saavutettavat vuosittaiset säästöt suurimmat, koko kiinteistökannan uusiminen vastaa vain 12 vuoden syntyneitä säästöjä. Pelkästään perusopetuksen lukuja tarkastellen uusiminen vastaisi kustannuksiltaan 9 30 vuoden takaisinmaksuaikaa. Vihdin perusopetus- ja varhaiskasvatusverkko on nykyisellään suhteellisen tiivis, mutta etenkin perusopetuksen osalta kaikki mallit maksaisivat itsensä takaisin ajassa joka on lyhyempi kuin kiinteistöjen normaali elinkaari. Rahoituskustannuksia ei ole otettu huomioon, koska kunta on joka tapauksessa investoimassa vastaavan määrän. VK Yhteensä Perusopetus Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Väljä malli Välimalli Tiivis malli

43 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 41 YHTEENVETO MALLEISTA Edellä esitettyjen mallien perusteella Vihdissä olisi mahdollista säästää vuodessa noin 3,2 7,5 miljoonaa euroa ja luopua n kiinteistöneliöstä. Säästö olisi noin 3-6 % kunnan vuoden 2013 verotuloista. Tässä selvityksessä tarkasteltiin kiinteistökantaa, jonka laajuus on hum 2. Kiinteistöjen neliömäärää voitaisiin tästä määrästä pienentää mallista riippuen noin 10 40%. Kun kiinteistökulut ovat kaikkien kunnan kiinteistöjen osalta noin 8,7 M vuodessa, vastaa saavutettava kokonaissäästö parhaimmillaan lähes 90 % kunnan kiinteistökustannusten osuudesta. Koulut ja päiväkodit Investointi M Toiminnan säästö 2,8-6,0 M Ylläpidon säästö 0,4-1,5 M Uuden investointiohjelman lopputuloksena olisi uusi tai uudenveroinen kiinteistökanta, jolloin toiminnan laatu paranisi huomattavasti. Edellä esitetyt mallit ja laskelmat ovat puhtaasti teoreettisia ja tarkastelevat mahdollisia tulevaisuuden kehityssuuntia. Jotta uuteen malliin voidaan siirtyä, tarvitaan uusi toimitilaverkkojen suunnittelun, rakentamisena ja ylläpidon toimintamalli. Vihdin varhaiskasvatus- ja perusopetusverkossa olisi nykyistä toimintaa paremmin tukevilla tiloilla mahdollista saavuttaa tehokkaampi verkko, joka olisi osaltaan rahoitettavissa nykyisellä tulorahoituksella ja toiminnasta saatavilla säästöillä.

44 42 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 7 UUSI KIINTEISTÖNPIDON TOIMINTAMALLI Tässä luvussa kuvataan eräitä toimenpiteitä, jotka olisivat tehtävä, jotta selvityksen kappaleessa 1 esitettyyn uuteen toimintamalliin voidaan siirtyä tulevaisuudessa. Luvussa esitetyt toimenpiteet ovat kokonaisnäkökulmasta katsottuna tärkeitä, joten näiden päätösten tekeminen tulisi ajoittaa lähivuosille. VIHDIN KEHITYSASKELEET Seuraavassa on esitetty toimenpiteet, jotka on tehtävä, jotta uuteen malliin voidaan siirtyä. Toimenpiteet on jaettu vuosille seuraavasti: Välittömästi toimeenpantavat asiat, uuden toimintamallin rakentaminen Uuden toimintamallin käyttöönotto- ja kokeiluvaihe Toimintamalli käytössä ja tulokset hyödynnettävissä VUOSIEN 2015 JA 2016 TOIMENPITEET Tässä luvussa kuvataan toimenpiteet, jotka olisivat välittömästi tehtäviä, jotta uuteen toimintamalliin voidaan siirtyä tulevaisuudessa. Luvussa esitetyt toimenpiteet ovat kokonaisnäkökulmasta katsottuna tärkeitä, joten näiden päätösten tekeminen tulisi ajoittaa vuosille PALVELUVERKKOSUUNNITELMAT Jotta investointiohjelmaa voidaan lähteä suunnittelemaan, on toimialojen tehtävä palveluverkkosuunnitelmat yleiskaavan pohjalta. Suunnitelmissa on otettava huomioon se mahdollisuus, että palvelukokonaisuuksia kiinteistöpalveluineen hankitaan ulkopuolisilta toimittajilta. Samassa yhteydessä tehdään selvitys yksityisistä palveluista niin, että myös niiden yhteensovittaminen osaksi uutta palveluverkkoa on otettu huomioon. Selvityksessä kartoitetaan kunnan toimintaan liittyviä tai sitä tukevia olemassa olevia yksityisiä palveluita sekä kysyntää mahdollisille uusille palveluille. Voiko esimerkiksi kaupan tiloissa tarjota julkisia palveluita? Suunnitelmissa on esitettävä: mitä palveluja kunta tarjoaa ja mitä ei mikä olisi palvelupisteiden ihanteellinen sijoittuminen vuoteen 2029 mennessä, jos nykyistä palveluverkkoa ei olisi lähipalveluiden määrittäminen ja sen tarjoaminen minkä kokoisia palvelupisteet olisivat (kuinka monta lasta, oppilasta, hoidettavaa tms. niissä kussakin olisi) minkä tasoista palvelua missäkin annetaan kuinka tukipalvelut ja kuljetukset olisi paras järjestää mitä palveluista tuotetaan itse ja mitä voidaan hankkia muualta kuinka tilaajatoiminnot organisoidaan mitä tavoitteita kiinteistönpidolle ja kiinteistöpalveluille asetetaan

45 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 43 INVESTOINTIEN OHJAUKSEN JA TOTEUTUKSEN MALLI Jotta investointiohjelman tavoitteet saavutetaan, on otettava käyttöön uusi investointiprosessi. Tarvitaan ennen muuta toimiva projektisalkun eli kunnan investointiohjelman hallintajärjestelmä. On päätettävä millä ehdoilla projektit pääsevät talousarvioon ja millä ehdolla ne siellä pysyvät. Tällaisia päätöksiä ei voida tehdä, jos yksittäisiä hankkeita ei analysoida riittävästi. Päätavoitteena tulee olla, että investoinnit vahvistavat pitkällä tähtäimellä kunnan kykyä tuottaa palveluita kuntalaisille tehokkaasti ja laadukkaasti. Ennen kuin kunnan hankkeita voidaan ottaa edes suunnitelmavuosille, niistä olisi tehtävä tarveselvitys, jossa edellä mainitut kysymykset selvitetään. Jo tarveselvitysvaiheessa on asetettava tavoitteet elinkaaren näkökulmasta, ylläpitokuluille ja etenkin toiminnan ja tilankäytön tehokkuudelle. Paras mittari on käyttäjäpohjainen tai muu toimintaan pohjaava tehokkuusluku. Merkittävin osa investointi- ja elinkaarikustannuksista ovat kiinteistön laajuuteen sidottuja, jolloin tehokkuuden nostaminen on tehokkain keino vaikuttaa toimitilakustannuksiin pitkällä aikavälillä. Hankesuunnitteluvaiheessa tarveselvityksessä esitetyt tavoitteet on yhdessä hankkeen osallisten kanssa pystyttävä purkamaan selkeiksi toteutusstrategioiksi. Hankkeet on puristettava tavoitteiden asettamiin raameihin. Hankesuunnitelmassa on kuvattava tilat sillä tasolla, että toiminnan tarpeet pystytään yksiselitteisesti määrittelemään. Kaikki tilatavoitteet on asetettava huone- ja kalustesuunnitelman tasolla. Tämä on tehtävä yhdessä käyttäjien ja muiden osallisten kanssa, jotta syntyy sitoutuminen tavoitteisiin. Huolellisesti tehdyn hankesuunnitelman pohjalta on mahdollista valita eri toteutusmalleja. Suunnittelijan tehtävä on miettiä suunnitteluratkaisuja esitettyjen tarkkojen tavoitteiden pohjalta, ei pohtia tavoitteita tai muuten kyseenalaistaa jo tehtyä työtä. Osalliset ja käyttäjät eivät enää suunnitteluvaiheessa esitä lisävaatimuksia vaan tarkkailevat, että luvatut tavoitteet saavutetaan. Tarveselvitysten ja hankesuunnitelmien tekemisessä noudatetaan valtuuston päättämää mallia investointien ohjauksesta. Hankesuunnitelmat luodaan Vihdin kunnan tai yleisten kunnallisten hankeohjeiden mukaan Toimialojen on tehtävä tarveselvitys ennen kuin hanke otetaan talousarvion suunnitelmavuosille. Investointiyksikkö antaa tukea. Tarveselvityksen tekemisen yhteydessä käydään aina läpi palveluverkon tilanne ja hankkeen asema siinä. Tarveselvityksessä asetetaan tavoitteet elinkaarelle, toiminnan ja tilankäytön tehokkuudelle käyttäjäkohtaisena tai muuna toimintaa kuvaavana lukuna. Hankesuunnitelma keskittyy toteutuksen tarkkaan kuvaamiseen tarveselvityksen tavoitteiden pohjalta. Tilapalvelut vastaavat tekemisestä. Hankesuunnitteluvaiheessa käyttäjät ilmaisevat vuorovaikutteisessa prosessissa kaikki tarpeensa ja ne sopeutetaan tavoitteisiin. Suunnitteluvaiheessa etsitään ratkaisuja tavoitteiden saavuttamiseksi, ei aseteta enää uusia tavoitteita tai kyseenalaisteta aikaisempia tavoitteita.

46 44 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS ALUEELLISET TARVESELVITYKSET Edellisessä kappaleessa kuvatun mallin sekä tehtyjen palveluverkkosuunnitelmien ja uuden yleiskaavan pohjalta tehdään tarveselvitykset koko kiinteistökannasta alueittain. Tarveselvityksistä vastaavat toimialat, mutta tilapalvelut auttavat niiden tekemisessä. Kultakin alueelta nimetään henkilö, joka vastaa tarveselvityksen kokoamisesta. Tarveselvitykset on vastuuhenkilön johdolla koordinoitava toimialojen kesken niin, että mahdollisuudet yhteisiin palvelupisteisiin on selvitetty. Samalla otetaan huomioon mahdollisuus yhteistyöhön yksityisen sektorin ja muiden ulkopuolisten toimijoiden kanssa. KIINTEISTÖJEN SALKUTUS Kiinteistöjen salkutus on tehtävä tavalla, joka tukee projektisalkun hallintaa. Kiinteistösalkkua määriteltäessä pitäisi ottaa huomioon ainakin seuraavat näkökulmat: Toiminnan merkitykseen perustuva salkutus: mihin kiinteistöihin halutaan tai on perusteltua panostaa toiminnan näkökulmasta Taloudelliseen arvoon, rakennuksen kuntoon tai korjausvelkaan perustuva salkutus Näin rakennettu salkku on syytä käydä läpi aina valtuustokausittain. Onko toiminnassa tai kiinteistöjen kunnossa tapahtunut tai tapahtumassa muutoksia, jotka on otettava huomioon? Salkutus tehdään ensimmäisen kerran kun alueelliset tarveselvitykset ovat valmistuneet. Tehdään vuoden 2015 aikana kaikista kiinteistöistä alueittain tarveselvitykset. Tarveselvitysten tekemisestä vastaavat toimialat, tilapalvelut avustavat. Kiinteistöjen salkutus tehdään ja käydään läpi joka talousarviovalmistelun yhteydessä ja se tehdään ensisijaisesti toiminnan näkökulmasta. Ensimmäisen kerran salkutus tehdään 2016 kun alueelliset tarveselvitykset ovat valmistuneet.

47 Talous Osaaminen Asiakas Prossessi VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 45 OMAN ORGANISAATION RAKENNE Jotta uusi omistajaohjauksen malli toimisi, on tilapalvelut ja sen harjoittama kiinteistönpito organisoitava aidon tukipalvelun lailla. Toiminnan fokuksena on oltava käyttäjä ja hänen tarpeensa, eikä pelkästään kiinteistö tai ylläpitotoiminta - asiakas on kuningas. Käyttäjälle on pystyttävä antamaan palvelulupaus. Suhteen asiakkaan ja tilakeskuksen välillä on oltava vuokrasuhteen luontoinen: jos tilat eivät ole käytettävissä, ei myöskään vuokraa makseta. Jotta tähän päästään, tarvitaan kahta asiaa: aitoa kiinteistökohtaista sisäistä vuokraa tilapalveluiden eriyttämistä kunnan muusta toiminnasta erilliseksi yksiköksi, joka saa tulonsa vuokrista Ilman aitoa vuokraa ei synny aitoa asiakkuutta. Palvelulupausta ei ole mahdollista antaa, jos resurssit on sidottu muualle. Vuokriin menevää rahaa ei saisi käyttää muuhun toimintaan. Jos vuokrat tuottavat liikaa, niitä on alennettava. Malli edellyttää tarpeiden ja laatutasojen tarkkaa määrittelyä ja palveluiden tuotteistamista ja hinnoittelua. Kun nämä on tehty, voivat eri osapuolet neuvotella tasavertaisessa asemassa keskenään. Toiminnan kustannuksia voidaan vertailla markkinoilla tarjolla oleviin palveluihin ja tehdä päätöksiä edullisimmista tuotantotavoista. Jonkinlainen kilpailutilanne yksityisen kanssa edistää oman tuotannon laadun ja tehokkuuden kehittämistä. Toimiakseen malli vaatii kulujen ja tuottojen tarkastelua kiinteistökohtaisesti. On myös sovittava käyttäjän ja omistajan välillä kustannusten jaosta. Mitkä toiminnalliset muutokset rahoittaa omistaja ja mitkä käyttäjä. Tähän löytyvät käytännöt yksityisen sektorin vuokraustoiminnasta: omistaja voi rahoittaa muutokset ja sisällyttää ne vuokraan, jos vuokralainen sitoutuu riittävän pitkään vuokrasopimukseen. Alla olevassa taulukossa on esitetty erilaisia tapoja organisoida kunnan kiinteistönpito. Vihdin kohdalla nykyinen tilanne on pääsääntöisesti tilaaja -malli, ja naapurikuntien kanssa yhteistä liikelaitosta voidaan pitää tästä tilanteesta mahdollisena tavoitteena. Tilaaja (pääasiallinen) Tuotanto itse Tuotantoyksikkö Kiinteistökeskus Kunnan johto (tilapalvelu valmistelee) Tilaaja-tuottaja - malli Tilapalvelun sisäinen yksikkö Yhteinen liikelaitos naapurikuntien kanssa Toimialat(tp tukee) Osakeyhtiö Toimintayksikkö, asiakas (toimialat tukee) Yksityisen Resurssi Alihankkija Tuottaja Kumppani Omistaja rooli Ulkoistaminen Kaoottinen prosessi Erittäin työlästä Mahdollinen, vaikka vaikea Optio Helposti toteutettavissa Oman tuotannon osuus 90 % 70 % 50 % 30 % 0-10 % Asiakas Ei ole Rakennus Sisäinen tilaaja Toimiala Toimintayksikkö, asiakas Ei ole Tekninen asiantuntemus riittää Koko kunnan taso Lisäksi kustannusten hallinta Toimialakohtainen Tuotannon ohjaus, tuotteiden hallinta Vuokraperuste Osaamisen taso Kiinteistökohtainen Asiakastaidot korostuvat Markkinaperusteinen Liiketoiminnan johtaminen Hallinnon kulut Minimoitu Kohtuulliset Suuret (oman työnjohdon lisäksi tilaajayksikkö) Kohtuulliset (oma työnjohto vähenee) Pienet (pelkkä tilaajatoiminto) Kiinteistöomaisuus Joukko rakenteita Taseen osa Tuotannon-tekijä Tuotannon tekijä ja tuoton lähde Likvidi omaisuus

48 46 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS TYÖKALUT HALLINTAAN TOIMINNAN On luotava hyvät toimintaprosessit ja tavat, joita tukemaan valitaan työkalut. Tarvitaan eri osapuolien - omistaja/tilaaja, tuottaja sekä käyttäjä - tarpeita tukevat tietojärjestelmät, joiden on varmistettava mahdollisuus läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen. Tärkeimmissä kohteissa olisi oltava myös teknisen toimivuuden seuranta. On määriteltävä, mihin hoito- ja huoltotoiminnalla pyritään. Sen jälkeen voidaan määritellä dokumentoidut vaatimukset ja kuvaukset palveluiden laadulle ja sisällölle toimijasta ja toteutustavasta riippumatta voidaanko antaa palvelulupaus vai ei. Tärkeää on asiakkaan ja loppukäyttäjän huomioon ottaminen. On myös määriteltävä tavoitteet tuotantotavalle: onko kunnan tärkeä tuottaa vai järjestää hoito- ja huoltopalvelut. On tehtävä ylläpitosuunnitelma. On varmistettava, että toteutunut laatu on mitattavissa ja todennettavissa ja että toiminta jatkuvasti kehittyy. Tämä tapahtuu niin, että asetetaan tavoitteet ja mittarit, joita myös seurataan. Kaikkien rakennusten käytön ja ylläpidon toimia ohjeistetaan energiatehokkuusohjeilla (suunnittelu, rakennuttaminen, käyttäjät ja tekninen huolto), jotka on jo laadittu tilapalveluiden toimesta. Tehdään vuoden 2015 aikana ylläpitosuunnitelma ja asetetaan tavoitteet hoito- ja huoltotoiminnalle.

49 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 47 VUOSIEN TOIMENPITEET Vuoden 2017 alusta on otettu uusi toimintamalli käyttöön. Käyttäjät suunnittelevat toimintaansa pitkäjänteisesti. Kaikista kiinteistöistä on tehty palvelutarvekartoitukseen perustuvat tarveselvitykset. Investointiohjelma perustuu hankesuunnitelmiin, ilman niitä on mahdotonta saada investointi suunnitelmaan. Käytössä on uusi ylläpidon ja energia-asioiden toimintamalli. VUOSIEN TILANNE Kaikki vaihtoehdot ovat käytettävissä: oma tuotanto, ulkoistaminen, vuokraus, elinkaarimallit ym. ja niitä käytetään tarpeen mukaan. Asiakkailla on välineet, joilla he voivat suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti ja toisaalta kiinteistönpito pystyy nopeasti reagoimaan muutoksiin. On siirrytty markkinaohjattuun kiinteistökohtaiseen vuokraan: lähtökohtana on aina markkinoiden määrittämä vuokra. Oma toiminta on vaihtoehto, jos se pystyy tarjoamaan palvelut markkinavuokralla. Kiinteistönpidon ja kunnan muun talouden välille on rakennettu palomuuri : vuokrarahat käytetään aidosti rakennusten kiinteistönpitoon ja kehittämiseen. Investointiohjelmaa toteuttamaan ryhdytään YHTEENVETO TOIMENPITEISTÄ palveluverkkosuunnitelmat investointien ohjausmalli ylläpitostrategia alueelliset tarveselvitykset kiinteistöjen salkutus kaupallinen selvitys PTS-työkalu aito sisäinen vuokra liikelaitosselvitys selvitys hankintamalleista elinkaarimallin pilotti liikelaitos aloittaa Investointiohjelman toteutus

50 48 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 8 LÄHTEET Aaltonen, Kirjavainen, Moisio (2006) Perusopetuksen tuottavuus ja tehokkuus VATT-tutkimuksia nro 127 Kari Nissinen (2003) Toimitilojen tehokkuuden ja toimivuuden mittaaminen työpitetarkastelun perusteella. Yhteenvetoraportti. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kari Nissinen (2006) Tilateho-hankkeen loppuraportti N:o1. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka KTI Ylläpidon kustannusvertailu, 2012 Leponiemi, Siitonen, Anttiroiko (2010): Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö. TY/Yhdyskuntatieteiden laitos Nippola, Vainio, Huuhtala (2006) Rakennustyyppikohtainen peruskorjaustarpeen arviointi kuntien rakennuksissa. Kuntaliitto RT Päiväkotien suunnittelu s. Tilastokeskus: Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain Tilastokeskus: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi, 2012 Kuvat: Vihdin kunta/granlund Oy/ Wikipedia

51 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 49 KUVALUETTELO Kuva 1 Vihdin kiinteistökannan kehittyminen vuoteen 2013 asti... 4 Kuva 2 Perinteinen investointimalli... 5 Kuva 3 Kasvamalla syntynyt verkko ja toiminnan kannalta optimaalinen verkko... 6 Kuva 4 Uusi investointimalli... 6 Kuva 5 Käyttäjäkyselyn vastausjakauma väittämään "Työtilani on hyvässä kunnossa"... 9 Kuva 6 Koulujen nykytilanne perustuen käyttäjähaastatteluihin ja numeerisiin tarkasteluihin Kuva 7 Ylläpidon kustannukset rakennustyypeittäin Kuva 8 Ylläpitokuluerät Kuva 9 Ylläpitokustannukset kiinteistöittäin Kuva 10 Suhteelliset ylläpitokustannukset rakennustyypeittäin eri kunnissa Kuva 11 Yksikön koon suhde tilamäärään Kuva 12 Yksikön koon suhde ylläpitokustannuksiin Kuva 13 Yksikön koon suhde tilamäärään päiväkodeissa Kuva 14 Yksikön koon suhde ylläpitokuluihin Kuva 15 Vihdin tilapalveluiden itsearvio omasta toiminnastaan Kuva 16 Vihdin tilapalveluiden ja heidän asiakkaiden näkemys tilapalvelujen laadusta asiakasnäkökulmasta Kuva 17 Vihdin tilapalveluiden ja heidän asiakkaiden näkemys tilapalvelujen laadusta asiakasnäkökulmasta Kuva 18 Varhaiskasvatuksen kokonaiskustannukset Kuva 19 Perusopetuksen kokonaiskustannukset Kuva 20 VATT :in tutkimusten osoittama kustannustaso erikokoisissa kouluissa Kuva 21 Varhaiskasvatus- ja perusopetusikäisen väestön kasvu kunnassa Kuva 22 Vihdin koulu- ja päiväkotiyksiköiden sijainti Kuva 23 Tiiviin mallin mukainen koulu- ja päiväkotiverkko Kuva 24 Välimallin mukainen koulu- ja päiväkotiverkko Kuva 25 Väljän mallin mukainen koulu ja päiväkotiverkko Kuva 26 Vihdin arvioitu väestönkasvu Kuva 27 Vihdin ikärakenne Kuva 28 Vihdin ikärakenne Kuva 29 Vihdin ylläpitokustannuksien ( ) muodostuminen vuosi Kuva 30 Vihdin ylläpitokustannuksien ( /brm²) muodostuminen Kuva 31 ylläpitokustannuksien muodostuminen kiinteistöryhmittäin Kuva 32 Siivouksen suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin. Sisältää henkilöstö- ja materiaalikulut Kuva 33 Kunnossapidon ja ylläpidon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin Kuva 34 Energian (lämpö ja sähkö) suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin Kuva 35 Vesihuollon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin Kuva 36 Ulkoalueiden hoidon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin Kuva 37 Jätehuollon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin Kuva 38 Timantti-mallin näkökulmat... 81

52 50 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS LIITE 1: Väestöpohja

53 Väkiluku Väestönkasvu 5-vuotis kausittain VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 51 Toimitilojen sijainti ja väestöpohja Väestönkasvu Väestömäärät 16 % 14 % % % % % % % % Kuva 26 Vihdin arvioitu väestönkasvu Kuva 27 Vihdin ikärakenne 2012

54 52 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS Kuva 28 Vihdin ikärakenne 2030

55 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 53 LIITE 2: Käyttäjäkyselyn yhteenveto

56 54 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS Kiinteistöjen käyttäjäkyselyn liikennevaloanalyysi VIHTI Kiinteistöt Vastaajat lkm Kunto Sisäilma Terveyshaitat Turvallisuus KH ja UA Siivous Ruokapalvelu Kiinteistö Palvelut KUNNANTALO % 65 % 85 % 75 % 70 % 60 % 50 % 69 % 60 % Yhteensä % 65 % 85 % 75 % 70 % 60 % 50 % 75 % 60 % OTALAMMEN PALVELUKESKUS % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % PÄÄKIRJASTO 7 70 % 70 % 100 % 100 % 100 % 70 % 85 % 85 % MUSEO PIKKU-PAPPILA % 100 % 100 % 100 % 100 % 60 % 100 % 80 % NUMMELAN LINJA-AUTOASEMA % 100 % 100 % 60 % 100 % 100 % 60 % 90 % 87 % NUMMELAN NUORISOKESKUS % 100 % 100 % 60 % 100 % 60 % 100 % 90 % 87 % KIRKONKYLÄN KIRJASTO 3 65 % 100 % 100 % 100 % 60 % 70 % 100 % 91 % 77 % KIRKONKYLÄN KERHOKESKUS 3 65 % 40 % 80 % 70 % 70 % 70 % 100 % 64 % 80 % LUKSIA 1 60 % 60 % 100 % 60 % 100 % 60 % 60 % #JAKO/0! 60 % 73 % Yhteensä % 84 % 98 % 81 % 91 % 74 % 87 % 86 % 84 % HUHMARNUMMEN KOULU 7 80 % 75 % 70 % 80 % 70 % 70 % 70 % 76 % 70 % VANJÄRVEN KOULU % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % VIHTIJÄRVEN KOULU 1 70 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 93 % 100 % KUOPPANUMMEN KOULUKESKUS % 66 % 72 % 90 % 75 % 60 % 70 % 76 % 68 % NUMMELANHARJUN KOULU % 66 % 60 % 90 % 70 % 70 % 70 % 71 % 70 % KIRKKONIEMEN KOULU 2 70 % 60 % 100 % 60 % 60 % 100 % 50 % 73 % 70 % OJAKKALAN KOULU 6 70 % 60 % 60 % 80 % 60 % 100 % 60 % 65 % 73 % VIHDIN LUKIO % 60 % 60 % 60 % 60 % 75 % 60 % 64 % 65 % OINASJOEN KOULU 4 60 % 60 % 85 % 100 % 75 % 75 % 85 % 76 % 78 % OTALAMMEN KOULU (HÄRKÄLÄ) 3 60 % 50 % 70 % 80 % 80 % 70 % 80 % 65 % 77 % PAPPILANPELLON KOULU % 60 % 70 % 100 % 70 % 70 % 50 % 60 % 63 % VIHDIN YHTEISKOULU % 45 % 45 % 60 % 60 % 90 % 60 % 46 % 70 % HAIMOON KOULU 5 50 % 50 % 60 % 50 % 50 % 50 % 50 % 53 % 50 % JOKIKUNNAN KOULU 2 50 % 50 % 60 % 60 % 60 % 50 % 100 % 55 % 70 % OTALAMMEN KOULU (OTALAMPI) 5 60 % 60 % 60 % 60 % 60 % 60 % 60 % 60 % 60 % NUMMELAN KOULU 8 60 % 60 % 45 % 60 % 60 % 60 % 100 % 56 % 73 % Yhteensä % 64 % 70 % 77 % 69 % 75 % 73 % 69 % 72 %

57 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 55 KUOPPANUMMEN PÄIVÄKOTI 2 70 % 100 % 100 % 100 % 70 % 100 % 70 % 93 % 80 % MYRSKYLÄNMÄEN PÄIVÄKOTI % 90 % 80 % 100 % 70 % 100 % 70 % 93 % 80 % TERVALAMMEN PÄIVÄKOTI 1 75 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 94 % 100 % HUHMARNUMMEN PÄIVÄKOTI % 100 % 100 % 100 % 100 % 70 % 50 % 100 % 73 % PÄIVÄKOTI METSÄPOLKU % 70 % 70 % 80 % 100 % 60 % 50 % 73 % 70 % HIIDENRANNAN PÄIVÄKOTI 5 70 % 100 % 100 % 100 % 55 % 100 % 60 % 93 % 72 % LANKILAN PÄIVÄKOTI % 60 % 90 % 100 % 60 % 60 % 60 % 88 % 60 % DAGHEMMET ALEKSANDRA 1 50 % 100 % 100 % 50 % 100 % 83 % 75 % OJAKKALAN PÄIVÄKOTI 1 60 % 100 % 100 % 87 % OTALAMMEN PÄIVÄKOTI % 60 % 70 % 100 % 70 % 70 % 70 % 74 % 70 % NUMMENSELÄN PÄIVÄKOTI 5 60 % 60 % 90 % 75 % 85 % 60 % 60 % 71 % 68 % PAPPILANPELLON PÄIVÄKOTI 2 60 % 60 % 100 % 100 % 60 % 0 % 100 % 80 % 53 % VIHTIJÄRVEN PÄIVÄKOTI 1 60 % 60 % 0 % 100 % 100 % 100 % 60 % 55 % 87 % PAJUNIITYN PÄIVÄKOTI 3 60 % 60 % 65 % 70 % 60 % 60 % 60 % 64 % 60 % VANJÄRVEN PÄIVÄKOTI 1 60 % 60 % 60 % 60 % 100 % 100 % 100 % 60 % 100 % ENÄRANNAN PÄIVÄKOTI % 50 % 50 % 50 % 65 % 50 % 66 % 65 % % #JAKO/0! 60 % Yhteensä % 77 % 78 % 90 % 75 % 76 % 70 % 79 % 74 % KARVIAISEN LASTENSUOJELU 1 80 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 95 % 100 % PAJUNIEMEN PALVELUKESKUS 5 80 % 70 % 80 % 90 % 75 % 60 % 80 % 68 % KIRKONKYLÄN KOTIHOITO 7 70 % 60 % 80 % 90 % 100 % 80 % 75 % 90 % KANERVARINNE 1 30 % 60 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 60 % 100 % NUMMELAN KOTIHOITO 6 60 % 60 % 80 % 70 % 60 % 70 % 60 % 65 % KIRKONKYLÄN TERVEYSASEMA % 60 % 80 % 60 % 90 % 60 % 63 % 75 % NUMMELAN TERVEYSKESKUS % 50 % 60 % 70 % 70 % 70 % 60 % #JAKO/0! 60 % 67 % Yhteensä % 66 % 83 % 83 % 85 % 77 % 80 % 73 % 81 % KUNNAN VARASTO 1 60 % 60 % 100 % 60 % 100 % 60 % 60 % 60 % 73 % VIHDINTIE % 60 % 100 % 100 % 100 % 60 % 100 % 60 % 87 % VIHDIN UIMAHALLI 3 60 % 75 % 75 % 80 % 70 % 70 % #JAKO/0! 73 % 70 % Yhteensä 5 60 % 65 % 92 % 80 % 90 % 63 % 80 % 74 % 78 % Yhteensä % 70 % 84 % 81 % 80 % 71 % 73 % 76 % 75 %

58 56 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS LIITE 3: Toimitilakustannukset

59 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 57 Käsitteet ja taustatiedot Käsitteet Bruttoala brm2 Rakennuksen bruttopinta-ala kuvaa koko rakennuksen laajuutta. Brutto-alaan lasketaan kaikki kerrostasoalat riippumatta kerrosten sijainnista ja sen sisältämien huoneiden käyttötarkoituksesta. Huoneistoala hum2 Huoneistoala on yhtä huoneisto ympäröivien seinien sisäpintojen mukaan laskettu pinta-ala. Huoneistoalaan ei lasketa lämpöeristämättömiä tiloja, kellarikerroksessa sijaitsevaa varastotilaa, eikä teknisiä tiloja. Korjausvelka Korjausvelka kuvaa tekemättä jätettyjä investointiluontoisia korjauksia. Korjausvelkaa muodostuu, kun rakennuksen kuntoluokka laskee alle 75 %:n. Korjausvelan määrää kertoo kuinka paljon rahaa rakennuksen arvoa palauttaviin, eli investointiluonteisiin korjauksiin tulisi panostaa, jotta rakennuksen kuntoluokka saataisiin takaisin 75 %:n tasolle. Kuntoluokka Kuntoluokka on prosenttiluku, joka kuvaa sitä, kuinka suuri rakennuksen arvo on tietyllä hetkellä verrattuna uuden rakennuksen arvoon. Kuntoluokka pienenee rakennuksen kulumisen ja vanhenemisen myötä vuosittain. Kuntoluokkaa nostavat rakennukseen tehdyt investointiluontoiset korjaukset. Taustatiedot Ylläpitokustannusvertailut Toteutuneet ylläpitokustannukset ovat ilmoitettu kustannusvertailuissa suhteessa bruttoalaan kaikista vertailun kunnista. Kustannusvertailuiden vertailuaineisto koostuu Keski-Uudenmaan KUUMAkuntien osalta Mäntsälästä, Tuusulasta, Järvenpäästä, Keravasta, Sipoosta, Pornaisista, Nurmijärvestä ja Hyvinkäästä. Itä-Uudenmaan vertailuissa mukana ovat Sipoon ja Pornaisten lisäksi Askola, Lapinjärvi, Myrskylä, Loviisa ja Porvoo. Muu vertailuaineisto sisältää lisäksi Akaan, Valkeakosken, Mynämäen ja Hollolan tiedot. Kustannukset ovat kuntien tilinpäätöstietojen toteutuneita lukuja. Mikäli kunnat eivät ole pystyneet jakamaan kustannuksia kiinteistöittäin, kuluerät on jaettu neliöiden suhteessa. Vertailuaineisto koostuu vuoden 2012 kustannuksista, joita on vertailtavuuden vuoksi indeksikorjattu vuoden 2013 tasoon. Toiminnan kustannukset Toiminnan kustannukset on kerätty toimialojen ja Kuntamaisema Oy:n yhteistyönä vuoden 2013 toteutuneista tilinpäätöstiedoista. Simulaatiomallit Simulaatiomallien tiedot perustuvat toteutuneisiin toiminnan ja ylläpidon kustannuksiin ja lapsimääriin. Perusopetuksen keskimääräisten ryhmäkokojen laskennassa lähtökohtana on käytetty OPH:n suositusta oppilaan ryhmistä. Varhaiskasvatuksen osalta lähtökohtana on lakimääräinen lapsihoitajasuhde.

60 58 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS Toiminnan vertailulaskelmien osalta käyttöasteet ja henkilökuntamitoitukset on kohotettu optimiin mitoituksen sallimien rajojen sisällä. Kiinteistöjen ylläpidon laskelmien osalta säästöt perustuvat tilojen mitoittamiseen optimaalisesti säädösten ja suositusten sallimissa rajoissa. Varhaiskasvatuksen kohdalla tilamitoituksessa on käytetty RT:n kortin (RT ) mukaisia suosituksia päiväkotien mitoitukselle. Suurissa, yli 126 lapsen yksiköissä tilantarpeen ei ole katsottu enää skaalautuvan suositellusta minimimäärästä, jolloin kiinteistöjen osalta suhteellinen säästö on laskelmissa pienempi. Perusopetuksen osalta lähtökohtana ovat OPH:n viitteelliset taulukot oppilaskohtaisesta tilantarpeesta erikokoisissa yksiköissä. Tilatarpeeseen pätevät samat periaatteet kuin varhaiskasvatuksessa, jolloin yli 22 opetusryhmän yksiköissä oppilaskohtainen tilantarve on pysynyt samalla minimitasolla. Simulaatiomalleissa käytetyt kiinteistölaskelmat on laskettu huoneistoaloina. Mikäli huoneistoalatietoja ei ole luotettavasti ollut saatavissa on bruttoalan ja huoneistoalan välisenä suhteena pidetty suhdetta 0,88. Kiinteistöjen ylläpidon neliökustannusten on oletettu pysyvän vuoden 2013 tasolla, jolloin mahdollisesti kalliimman uuden tekniikan hoidon kustannukset korjaantuvat vähemmistä huoltokohteista saaduilla logistisilla säästöillä. Alla esitetyissä taulukoissa on esitetty simulaatiomallilaskelmien perusteena olevat luvut.

61 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 59 TOIMINNAN KUSTANNUKSET ERI MALLEISSA Oppilaat Kustannukset Tunnusluvut Säästöpotentiaali PERUSOPETUS Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulujen oppilaat Yläkoulujen oppilaat Yhteensä Oppilaat, yhteensä Erityistä tukea tarvitsevat Opetusryhmien lkm Opetusryhmien muutos Säästö muista kuluista / opetusryhmä Arvioitu säästövaikutus 10 % Henkilöstökulut yhteensä Muut kustannukset yhteensä Henkilöstökulut / oppilas Muut kulut / oppilas /oppilas (hlökust + muut kust) Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat % 10 % 12 % 10 % 12 % Opetusryhmäkoko 16,9 17,2 23,8 24,4 Yhden luokan lisäämiskustannus (hlökust / luokkien määrä) Muut kustannukset / opetusryhmä Kustannukset YHT Säästöpotentiaali, alakoulut Säästöpotentiaali, yläkoulut SÄÄSTÖPOTENTIAALI YHT TIIVIS MALLI Toteutuneet luvut VIHTI Vaihtoehtoiset vertailuluvut VIHTI Oppilaat Kustannukset Tunnusluvut Säästöpotentiaali PERUSOPETUS Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulujen oppilaat Yläkoulujen oppilaat Yhteensä Oppilaat, yhteensä Erityistä tukea tarvitsevat Opetusryhmien lkm Opetusryhmien muutos Säästö muista kuluista / opetusryhmä Arvioitu säästövaikutus 10 % Henkilöstökulut yhteensä Muut kustannukset yhteensä Henkilöstökulut / oppilas Muut kulut / oppilas /oppilas (hlökust + muut kust) Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat % 10 % 12 % 10 % 12 % Opetusryhmäkoko 16,9 17,2 22,4 24,4 Yhden luokan lisäämiskustannus (hlökust / luokkien määrä) Muut kustannukset / opetusryhmä Kustannukset YHT Säästöpotentiaali, alakoulut Säästöpotentiaali, yläkoulut SÄÄSTÖPOTENTIAALI YHT VÄLIMALLI Toteutuneet luvut VIHTI Vaihtoehtoiset vertailuluvut VIHTI

62 60 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS Oppilaat Kustannukset Tunnusluvut Säästöpotentiaali Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut PERUSOPETUS VIHTI VIHTI Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulujen oppilaat Yläkoulujen oppilaat Yhteensä Oppilaat, yhteensä Erityistä tukea tarvitsevat Opetusryhmien lkm Opetusryhmien muutos Säästö muista kuluista / opetusryhmä Arvioitu säästövaikutus 10 % Henkilöstökulut yhteensä Muut kustannukset yhteensä Henkilöstökulut / oppilas Muut kulut / oppilas /oppilas (hlökust + muut kust) Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat % 10 % 12 % 10 % 12 % Opetusryhmäkoko 16,9 17,2 20,1 20,6 Yhden luokan lisäämiskustannus (hlökust / luokkien määrä) Muut kustannukset / opetusryhmä Kustannukset YHT Säästöpotentiaali, alakoulut Säästöpotentiaali, yläkoulut SÄÄSTÖPOTENTIAALI YHT VÄLJÄ MALLI

63 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 61 Asiakkaat Henkilökunta Kustannukset Tunnusluvut Säästöpotentiaali TIIVIS MALLI PÄIVÄKOTITOIMINTA VIHTI Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut Päiväkotiasiakkaat (yhden sotun mukaan) joista alle 3-vuotiaat joista osa-aikaiset 3-6-vuotiaat joista osa-aikaiset 0-3-vuotiaat 3 3 Yhteensä (osa-aikaiset 0,5 kertoimella) Erityistä tukea tarvitsevat Työntekijämäärä Henkilökuntamitoitus, ero optimista ja muutosehdotus -2 Säästö muista kuluista, campus-malli (prosentuaalinen) 15,0 % Säästösumma kirjatulla prosentilla ,25 Henkilöstökulut yhteensä Muut kustannukset yhteensä Henkilöstökulut / asiakas Muut kulut / asiakas /asiakas (hlökust + muut kust) Erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat % 7 % 7 % Yhden työntekijän lisäämiskustannus (hlökust / työntekijät) Kustannukset YHT Säästöpotentiaali, päiväkoti Opetusryhmät Kustannukset Tunnusluvut TIIVIS MALLI ESIOPETUS VIHTI Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut Esiopetuksen asiakkaat joista pelkässä esiopetuksessa Yhteensä Työntekijämäärä Esiopetusryhmien lkm nyt ja muutettuna Opetusryhmien muutosehdotus -10,0 Säästö muista kuluista, campus-malli (prosentuaalinen) 15,0 % Säästösumma kirjatulla prosentilla ,44 Henkilöstökulut yhteensä Muut kustannukset yhteensä Henkilöstökulut / asiakas Muut kulut / asiakas /asiakas (hlökust + muut kust) Yhden työntekijän lisäämiskustannus (hlökust / työntekijät) Opetusryhmäkoko (esiopetus) 12,7 18,8 Yhden esiopetusryhmän lisäämiskustannus (hlökust / opetusryhmien määrä) Muut kustannukset / opetusryhmä Kustannukset YHT Säästöpotentiaali, esiopetus

64 62 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS Asiakkaat Henkilökunta Kustannukset Tunnusluvut Säästöpotentiaali VÄLIMALLI PÄIVÄKOTITOIMINTA VIHTI Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut Päiväkotiasiakkaat (yhden sotun mukaan) joista alle 3-vuotiaat joista osa-aikaiset 3-6-vuotiaat joista osa-aikaiset 0-3-vuotiaat 3 3 Yhteensä (osa-aikaiset 0,5 kertoimella) Erityistä tukea tarvitsevat Työntekijämäärä Henkilökuntamitoitus, ero optimista ja muutosehdotus -2 Säästö muista kuluista, campus-malli (prosentuaalinen) 10,0 % Henkilöstökulut yhteensä Muut kustannukset yhteensä Henkilöstökulut / asiakas Muut kulut / asiakas /asiakas (hlökust + muut kust) Erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat % 7 % 7 % Yhden työntekijän lisäämiskustannus (hlökust / työntekijät) Kustannukset YHT Säästöpotentiaali, päiväkoti Opetusryhmät Kustannukset Tunnusluvut VÄLIMALLI ESIOPETUS VIHTI Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut Esiopetuksen asiakkaat joista pelkässä esiopetuksessa Yhteensä Työntekijämäärä Esiopetusryhmien lkm nyt ja muutettuna Opetusryhmien muutosehdotus -5 Säästö muista kuluista, campus-malli (prosentuaalinen) 10,0 % Henkilöstökulut yhteensä Muut kustannukset yhteensä Henkilöstökulut / asiakas Muut kulut / asiakas /asiakas (hlökust + muut kust) Yhden työntekijän lisäämiskustannus (hlökust / työntekijät) Opetusryhmäkoko (esiopetus) 12,7 15,1 Yhden esiopetusryhmän lisäämiskustannus (hlökust / opetusryhmien määrä) Muut kustannukset / opetusryhmä Kustannukset YHT Säästöpotentiaali, esiopetus

65 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 63 Asiakkaat Henkilökunta Kustannukset Tunnusluvut Säästöpotentiaali VÄLJÄ MALLI PÄIVÄKOTITOIMINTA VIHTI Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut Päiväkotiasiakkaat (yhden sotun mukaan) joista alle 3-vuotiaat joista osa-aikaiset 3-6-vuotiaat joista osa-aikaiset 0-3-vuotiaat 3 3 Yhteensä (osa-aikaiset 0,5 kertoimella) Erityistä tukea tarvitsevat Työntekijämäärä Henkilökuntamitoitus, ero optimista ja muutosehdotus -2 Säästö muista kuluista, campus-malli (prosentuaalinen) 5,0 % Säästösumma kirjatulla prosentilla ,08 Henkilöstökulut yhteensä Muut kustannukset yhteensä Henkilöstökulut / asiakas Muut kulut / asiakas /asiakas (hlökust + muut kust) Erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat % 7 % 7 % Yhden työntekijän lisäämiskustannus (hlökust / työntekijät) Kustannukset YHT Säästöpotentiaali, päiväkoti Opetusryhmät Kustannukset Tunnusluvut KIINTEISTÖKUSTANNUKSET VÄLJÄ MALLI ESIOPETUS VIHTI Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut Esiopetuksen asiakkaat joista pelkässä esiopetuksessa Yhteensä Työntekijämäärä Esiopetusryhmien lkm nyt ja muutettuna Opetusryhmien muutosehdotus 0 Säästö muista kuluista, campus-malli (prosentuaalinen) 5,0 % Henkilöstökulut yhteensä Muut kustannukset yhteensä Henkilöstökulut / asiakas Muut kulut / asiakas /asiakas (hlökust + muut kust) Yhden työntekijän lisäämiskustannus (hlökust / työntekijät) Opetusryhmäkoko (esiopetus) 12,7 12,7 Yhden esiopetusryhmän lisäämiskustannus (hlökust / opetusryhmien määrä) Muut kustannukset / opetusryhmä Kustannukset YHT Säästöpotentiaali, esiopetus

66 64 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS Oppilaat Kustannukset Tunnusluvut Säästöpotentiaali Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut VIHTI VIHTI Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulujen oppilaat Yläkoulujen oppilaat Yhteensä Oppilaat, yhteensä Erityistä tukea tarvitsevat Opetusryhmien lkm PERUSOPETUS Huoneistoneliöt / oppilas 14,4 13,8 8,2 11,6 Huoneistoneliöitä yhteensä Kiinteistöjen ylläpito / hum Kiinteistöjen ylläpito / asiakas Kiinteistöjen ylläpito yhteensä Säästöpotentiaali, alakoulut Säästöpotentiaali, yläkoulut SÄÄSTÖPOTENTIAALI YHT TIIVIS MALLI Oppilaat Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut VIHTI VIHTI Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulujen oppilaat Yläkoulujen oppilaat Yhteensä Oppilaat, yhteensä Erityistä tukea tarvitsevat Opetusryhmien lkm PERUSOPETUS Kustannukset Huoneistoneliöt / oppilas 14,4 13,8 11,5 12,6 Huoneistoneliöitä yhteensä Kiinteistöjen ylläpito / hum Tunnusluvut Kiinteistöjen ylläpito / asiakas Kiinteistöjen ylläpito yhteensä Säästöpotentiaali Säästöpotentiaali, alakoulut Säästöpotentiaali, yläkoulut SÄÄSTÖPOTENTIAALI YHT VÄLIMALLI

67 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 65 Oppilaat Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut VIHTI VIHTI Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulujen oppilaat Yläkoulujen oppilaat Yhteensä Oppilaat, yhteensä Erityistä tukea tarvitsevat Opetusryhmien lkm PERUSOPETUS Kustannukset Huoneistoneliöt / oppilas 14,4 13,8 12,9 13,6 Huoneistoneliöitä yhteensä Kiinteistöjen ylläpito / hum Tunnusluvut Kiinteistöjen ylläpito / asiakas Kiinteistöjen ylläpito yhteensä Säästöpotentiaali Säästöpotentiaali, alakoulut Säästöpotentiaali, yläkoulut SÄÄSTÖPOTENTIAALI YHT VÄLJÄ MALLI Asiakkaat Kustannukset Säästöpotentiaali Opetusryhmät Kustannukset TIIVIS MALLI PÄIVÄKOTITOIMINTA VIHTI Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut Päiväkotiasiakkaat (yhden sotun mukaan) joista alle 3-vuotiaat joista osa-aikaiset 3-6-vuotiaat joista osa-aikaiset 0-3-vuotiaat 3 3 Yhteensä (kaupungin päivkodeissa) Huoneistoneliöt per asiakas 10,8 10,0 Huoneistoneliöitä yhteensä Kiinteistöjen ylläpito / hum Kiinteistöjen ylläpito / asiakas Kiinteistöjen ylläpito yhteensä Säästöpotentiaali, päiväkoti TIIVIS MALLI ESIOPETUS VIHTI Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut Esiopetuksen asiakkaat joista pelkässä esiopetuksessa Yhteensä Työntekijämäärä Esiopetusryhmien lkm nyt ja muutettuna Huoneistoneliöt per asiakas 10,8 10,0 Huoneistoneliöitä yhteensä Kiinteistöjen ylläpito / hum Kiinteistöjen ylläpito / asiakas Kiinteistöjen ylläpito yhteensä Säästöpotentiaali, esiopetus 7 811

68 66 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS Asiakkaat Kustannukset Säästöpotentiaali VÄLIMALLI PÄIVÄKOTITOIMINTA 0 Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut Päiväkotiasiakkaat (yhden sotun mukaan) joista alle 3-vuotiaat joista osa-aikaiset 3-6-vuotiaat joista osa-aikaiset 0-3-vuotiaat 3 3 Yhteensä (kaupungin päivkodeissa) Huoneistoneliöt per asiakas 10,8 10,0 Huoneistoneliöitä yhteensä Kiinteistöjen ylläpito / hum Kiinteistöjen ylläpito / asiakas Kiinteistöjen ylläpito yhteensä Säästöpotentiaali, päiväkoti Opetusryhmät Kustannukset VÄLIMALLI ESIOPETUS 0 Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut Esiopetuksen asiakkaat joista pelkässä esiopetuksessa Yhteensä Työntekijämäärä Esiopetusryhmien lkm nyt ja muutettuna Huoneistoneliöt per asiakas 10,8 10,0 Huoneistoneliöitä yhteensä Kiinteistöjen ylläpito / hum Kiinteistöjen ylläpito / asiakas Kiinteistöjen ylläpito yhteensä Säästöpotentiaali, esiopetus Asiakkaat Kustannukset Säästöpotentiaali VÄLJÄ MALLI PÄIVÄKOTITOIMINTA 0 Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut Päiväkotiasiakkaat (yhden sotun mukaan) joista alle 3-vuotiaat joista osa-aikaiset 3-6-vuotiaat joista osa-aikaiset 0-3-vuotiaat 3 3 Yhteensä (kaupungin päivkodeissa) Huoneistoneliöt per asiakas 10,8 10,0 Huoneistoneliöitä yhteensä Kiinteistöjen ylläpito / hum Kiinteistöjen ylläpito / asiakas Kiinteistöjen ylläpito yhteensä Säästöpotentiaali, päiväkoti Opetusryhmät Kustannukset VÄLJÄ MALLI ESIOPETUS 0 Toteutuneet luvut Vaihtoehtoiset vertailuluvut Esiopetuksen asiakkaat joista pelkässä esiopetuksessa Yhteensä Työntekijämäärä Esiopetusryhmien lkm nyt ja muutettuna Huoneistoneliöt per asiakas 10,8 10,0 Huoneistoneliöitä yhteensä Kiinteistöjen ylläpito / hum Kiinteistöjen ylläpito / asiakas Kiinteistöjen ylläpito yhteensä Säästöpotentiaali, esiopetus 7 811

69 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 67 Toimitilakustannukset Kustannuksien tiliöinti Vihdin toimitilakustannukset analysoitiin vuoden 2013 tilinpäätöstietojen perusteella. Tässä selvityksessä toimitilakustannuksilla tarkoitetaan kiinteistöjen ylläpidosta aiheutuneita kustannuksia. Tässä työssä käsitellään kustannuksia seuraavan kustannusjaottelun mukaisesti: - Yhteiset tehtävät - Yleishoito ja valvonta - Lämpöhuolto - Sähköhuolto - Vesihuolto - Siivous - Kunnossapito

70 68 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS Kuva 29 Vihdin ylläpitokustannuksien ( ) muodostuminen vuosi 2013

71 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 69 Kuva 30 Vihdin ylläpitokustannuksien ( /brm²) muodostuminen 2013

72 70 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS Kuva 31 ylläpitokustannuksien muodostuminen kiinteistöryhmittäin 2013.

73 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 71 /hum 2 Vihti KU-8 Vertailuaineisto 50,00 46,41 45,00 39,25 40,00 35,00 32,16 30,00 24,98 23,81 25,00 20,00 16,62 15,00 10,00 5,79 5,00 2,04 0,00 Kuva 32 Siivouksen suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin. Sisältää henkilöstö- ja materiaalikulut. /hum 2 Vihti KU-8 Vertailuaineisto 25,00 21,79 19,29 20,00 15,00 10,00 5,00 13,49 13,27 11,36 8,17 7,37 13,87 0,00 Kuva 33 Kunnossapidon ja ylläpidon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin.

74 72 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS /hum 2 80,00 70,00 Lämpöhuolto Vihti KU-8 Vertailuaineisto 71,52 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 19,44 18,55 17,20 16,68 7,65 16,27 0,00 /hum 2 Sähköhuolto Vihti KU-8 Vertailuaineisto 18,00 16,00 14,00 13,72 13,02 13,68 12,00 10,00 9,87 9,49 9,45 8,69 10,41 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 Kuva 34 Energian (lämpö ja sähkö) suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin.

75 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 73 /hum 2 Vihti KU-8 Vertailuaineisto 16,00 14,85 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 2,62 2,48 1,29 0,64 0,40 0,39 1,57 0,00 Kuva 35 Vesihuollon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin. /hum 2 Vihti KU-8 Vertailuaineisto 7,00 6,00 5,00 5,01 4,60 4,00 3,49 3,00 2,33 2,25 2,59 2,00 1,39 1,23 1,00 0,00 Kuva 36 Ulkoalueiden hoidon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin.

76 74 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS /hum 2 Vihti KU-8 Vertailuaineisto 3,00 2,65 2,50 2,37 2,00 1,86 1,74 1,50 1,00 1,10 0,90 0,71 0,50 0,00 0,04 Kuva 37 Jätehuollon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin.

77 Nummelan terveysasema Vihdin yhteiskoulu Otalampitalo Nummelan koulu Nummelan vanhustentalo Päiväkoti Metsäpolku Ojakkalan koulu Vihdin Pirtti Härkälän koulu Pitäjänkeskus Haimoon vanha koulu Otalammen päiväkoti Huhmarnummen koulukeskus Jokikunnan koulu Vanjärven koulu Kuoppanummen päiväkoti Uimahalli Vihtijärven päiväkoti Vanjärven päiväkoti Nummenselän päiväkoti (P) Kansalaisopisto Nummela Pääkslahden vanhainkoti Kuvataidekoulu Ojakkalan päiväkoti (P) Perhekoti Niiuhalan vanha kansakoulu Kirkonkylän paloasema Nummelan kotihoito Karviainen Kirkonkylän kerhokeskus Kulmala Nuorten työpaja Kanvervala Palma Nummelan koulu Hiidenrannan päiväkoti (P) Nummelan nuorisokeskus Nummelanharjun koulukeskus TVL:n vuokratila Kirkonkylän kerhokeskus Haimoon vanha koulu Museo Pikku-Pappila Nummelan vanhustentalo Kansalaisopisto Nummela Pajuniityn perhekeskus Lankilan päiväkoti Nummelan terveysasema Vihtijärven päiväkoti Pappilanpellon koulu Kirkkoniemen koulu Pääkslahden vanhainkoti Pääkirjasto Nummela Kuoppanummen koulukeskus Tervalammen koulu Otalammen päiväkoti Huhmarnummen päiväkoti VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 75 YKSITTÄISET KIINTEISTÖT YHTEISET TEHTÄVÄT /hum² YLEISHOITO JA VALVONTA /hum²

78 Kunnanvirasto ja varikko Kuoppanummen koulukeskus Vihdin yhteiskoulu Nummelan koulu Kirkonkylän terveysasema Lankilan päiväkoti Päiväkoti Metsäpolku Hiidenrannan päiväkoti (P) Pajuniityn perhekeskus Haimoon vanha koulu Pääkirjasto Nummela Lankilan kulttuurikeskus Vihdin Pirtti Kuoppanummen päiväkoti Otalammen päiväkoti Myrskylänmäen perhekeskus Oinasjoen koulu Vihtijärven päiväkoti Museo Pikku-Pappila Niiuhalan vanha kansakoulu Pitäjänkeskus Vanjärven päiväkoti Kuvataidekoulu Huhmarnummen päiväkoti Nummelan nuorisokeskus Kirkonkylän paloasema Perhekoti Tienhaara Kulmala Nummelanharjun koulukeskus Vihdin yhteiskoulu Kuoppanummen koulukeskus Uimahalli Otalampitalo Nummelan koulu Nummelan terveysasema Kirkonkylän terveysasema Huhmarnummen koulukeskus Ojakkalan koulu Pappilanpellon koulu Nummelan paloasema Hiidenrannan päiväkoti (P) Nummelan vanhustentalo Kirjasto Kuntala Pajuniityn perhekeskus Pääkirjasto Nummela Lankilan päiväkoti Päiväkoti Metsäpolku Härkälän koulu Kirkkoniemen koulu Otalammen päiväkoti Myrskylänmäen perhekeskus Jokikunnan koulu Kuoppanummen päiväkoti Tervalammen koulu Pääkslahden vanhainkoti Pitäjänkeskus Oinasjoen koulu Kirkonkylän paloasema Lankilan kulttuurikeskus Vanjärven koulu Kansalaisopisto Nummela Tervalammen päiväkoti Huhmarnummen päiväkoti Kuvataidekoulu Vanjärven päiväkoti Tienhaara Perhekoti Vihtijärven koulu Huhdanpaju Kulmala 76 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS LÄMPÖHUOLTO /hum² SÄHKÖHUOLTO /hum²

79 Nummelan terveysasema Kuoppanummen koulukeskus Otalampitalo Pappilanpellon koulu Ojakkalan koulu Pajuniityn perhekeskus Kunnanvirasto ja varikko Päiväkoti Metsäpolku Pääkirjasto Nummela Otalammen päiväkoti Myrskylänmäen perhekeskus Härkälän koulu Jokikunnan koulu Kirjasto Kuntala Enärannan päiväkoti Nummenselän päiväkoti (P) Pappilanpellon päiväkoti Vihtijärven päiväkoti Vanjärven päiväkoti Oinasjoen koulu Nummelan nuorisokeskus Lankilan kulttuurikeskus Pitäjänkeskus Kirkonkylän paloasema Museo Pikku-Pappila Vihdin Pirtti Uimahalli Kuoppanummen koulukeskus Otalampitalo Nummelan vanhustentalo Nummelanharjun koulukeskus Nummelan terveysasema Vihdin yhteiskoulu Kirkonkylän terveysasema Pajuniityn perhekeskus Kunnanvirasto ja varikko Pappilanpellon koulu Hiidenrannan päiväkoti (P) Nummelan koulu Päiväkoti Metsäpolku Lankilan päiväkoti Ojakkalan koulu Huhmarnummen koulukeskus Kuoppanummen päiväkoti Otalammen päiväkoti Myrskylänmäen perhekeskus Nummelan paloasema Kirkkoniemen koulu Pappilanpellon päiväkoti Nummenselän päiväkoti (P) Enärannan päiväkoti Pääkirjasto Nummela Daghemmet Aleksandra Tervalammen koulu Härkälän koulu Ojakkalan päiväkoti (P) Perhekoti Kansalaisopisto Nummela Kirkonkylän paloasema Kirjasto Kuntala Tienhaara Oinasjoen koulu Tervalammen päiväkoti Huhmarnummen päiväkoti Kuvataidekoulu Pitäjänkeskus Lankilan kulttuurikeskus Museo Pikku-Pappila Niiuhalan vanha kansakoulu VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 77 VESIHUOLTO /hum² SIIVOUS /hum²

80 Vihdin yhteiskoulu Pappilanpellon koulu Kunnanvirasto ja varikko Nummelan terveysasema Kirkonkylän terveysasema Otalampitalo Kirkkoniemen koulu Nummelan koulu Nummelanharjun koulukeskus Jokikunnan koulu Kuoppanummen koulukeskus Härkälän koulu Hiidenrannan päiväkoti (P) Pääkirjasto Nummela Uimahalli Lankilan päiväkoti Kirjasto Kuntala Ojakkalan päiväkoti (P) Nummelan paloasema Päiväkoti Metsäpolku Tienhaara Otalammen päiväkoti Nummenselän päiväkoti (P) Pappilanpellon päiväkoti Daghemmet Aleksandra Ojakkalan koulu Pajuniityn perhekeskus Vihdin Pirtti Vanjärven koulu Museon varasto (vuokrattu Oinasjoen koulu Myrskylänmäen perhekeskus Vihtijärven päiväkoti Pitäjänkeskus Nummelan vanhustentalo Kuoppanummen päiväkoti Vanjärven päiväkoti Palma Kuvataidekoulu Huhmarnummen koulukeskus Linjaportti Tervalammen koulu Haimoon vanha koulu Enärannan päiväkoti Kirkonkylän paloasema Tervalammen päiväkoti Kumpulan mökki Vihtijärven koulu Nummelan kotihoito Karviainen Kansalaisopisto Nummela Huhmarnummen päiväkoti Niiuhalan vanha kansakoulu Kirkonkylän kerhokeskus Museo Pikku-Pappila 78 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS KUNNOSSAPITO /hum²

81 Vihdin yhteiskoulu Kuoppanummen koulukeskus Nummelanharjun koulukeskus Nummelan terveysasema Otalampitalo Kirkonkylän terveysasema Pajuniityn perhekeskus Nummelan koulu Kunnanvirasto ja varikko Vihdin Pirtti Ojakkalan koulu Vihtijärven koulu Nummelan vanhustentalo Huhmarnummen koulukeskus Kuoppanummen päiväkoti Pappilanpellon koulu Hiidenrannan päiväkoti (P) Haimoon vanha koulu Lankilan päiväkoti Otalammen päiväkoti Päiväkoti Metsäpolku Oinasjoen koulu Myrskylänmäen perhekeskus Pääkslahden vanhainkoti Pappilanpellon päiväkoti Jokikunnan koulu Härkälän koulu Kuvataidekoulu Nummelan paloasema Kirkkoniemen koulu Enärannan päiväkoti Nummenselän päiväkoti (P) Pitäjänkeskus Vanjärven koulu Kansalaisopisto Nummela Tienhaara Daghemmet Aleksandra Pääkirjasto Nummela Vanjärven päiväkoti Tervalammen koulu Perhekoti Ojakkalan päiväkoti (P) Kirjasto Kuntala Kumpulan mökki Huhmarnummen päiväkoti Palma Rakves Lankilan kulttuurikeskus Niiuhalan vanha kansakoulu Tervalammen päiväkoti Vihtijärven päiväkoti Kirkonkylän paloasema Museo Pikku-Pappila Uimahalli Sampola Nummelanharjun Vihdin yhteiskoulu Kuoppanummen Lankilan päiväkoti Ojakkalan koulu Perhekoti Kirkonkylän terveysasema Uimahalli Huhmarnummen Pappilanpellon koulu Daghemmet Aleksandra Tervalammen koulu Myrskylänmäen Linjaportti Enärannan päiväkoti Pappilanpellon päiväkoti Ojakkalan päiväkoti (P) Nummenselän päiväkoti (P) Tervalammen päiväkoti Museo Pikku-Pappila Vihdin Pirtti Nummelan vanhustentalo Huhmarnummen päiväkoti Niiuhalan vanha kansakoulu Kuvataidekoulu Tienhaara Nummelan kotihoito VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 79 ULKOALUEIDEN HOITO /hum² JÄTEHUOLTO /hum²

82 80 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS LIITE 4: Timanttimallikuvaus

83 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 81 Kiinteistönpidon Timantti-malli Kuva 38 Timantti-mallin näkökulmat Granlundin timanttimalli on kiinteistönpidon toimintamalli. Malli toimii organisaation strategisena työkaluna kiinteistöjen ylläpidon hallintaan, johtamiseen ja kehittämiseen. Timanttimallissa on kuusi sakaraa, jotka ovat kiinteistöpalvelut, korjaustarpeen hallinta, energia ja ympäristö, tiedon ja dokumenttien hallinta, sopimushallinta sekä kustannushallinta. Jokaisella sakaralla on asteikko (tasot 1-5), jolla mitataan kyseisen osa-alueen tämänhetkistä tasoa. Samalla sakaralla osoitetaan, mikä on kyseisen osa-alueen tavoitetaso organisaatiossa. Timanttimalli on toimintamalli kokonaisvaltaisen kiinteistönpidon hallintaan. Timantin lähtökohtana on kiinteistöjen ylläpitotoiminnan nykytilan kattava arviointi eli nykytila-analyysi. Muun muassa kyselyn ja asiantuntijahaastatteluin tehdyn arvion perusteella tunnistetaan organisaation vahvuudet, kehittämistarpeet ja asetetaan tavoitteet eri osaalueiden kehittämiselle (=Toimenpideohjelma). Timanttimallia voidaan hyödyntää muun muassa kiinteistö- tai palvelustrategian laadinnan lähtökohtana sekä niiden toteutusta tukevana työkaluna. Kyselyn ja asiantuntijahaastattelujen avulla tehtävä nykytila-analyysi sisältää myös tavoitejohtamisen näkökulmat (Balanced Scorecard, BSC ) eli talousnäkökulman, asiakasnäkökulman, sisäisten prosessien näkökulman sekä oppimis- ja kasvunäkökulman. Jokaiselle timanttimallin osa-alueelle määriteltiin BSC-näkökulmien avulla tavoitteita, joita ti-

84 82 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS lapalvelut arvioi itsearvioinnissaan. Asiakkaat puolestaan arvioivat tilapalveluiden toimintaa asiakasnäkökulman avulla. Toimenpideohjelma sisältää konkreettiset toimenpiteet, joiden avulla asetetut tavoitteet saavutetaan. Toimenpiteitä kutsutaan hyväksi kiinteistönpidon poluksi. Timanttimallin avulla voidaan helposti todentaa ylläpidon nykytila suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tarkastelussa huomioidaan RESURSSIT Mitkä ovat käytössä olevat resurssit ja miten niitä hyödynnetään MÄÄRITTELYT Miten tehtävät on kuvattu ja määritelty TOIMINTAMALLI Miten resursseja hyödynnetään ja määrittelyjä noudatetaan MITTAAMINEN Miten toiminnan laatua seurataan ja miten se todennetaan EDELLÄKÄVIJYYS Miten kehittäminen, asiakasnäkökulma ja läpinäkyvyys on huomioitu Timanttimalli auttaa organisaatiota tunnistamaan ja valitsemaan sille parhaiten soveltuvan kiinteistöjen ylläpidon tason. Nykytila-analyysi kertoo missä tällä hetkellä ollaan suhteessa tavoitteisiin. Toimenpideohjelma sisältää konkreettiset toimenpiteet, hyvän kiinteistönpidon polun, jota pitkin etenemällä tavoitteeseen pääsy on helppoa ja etenemistä voidaan seurata. Tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen mittaaminen on edellytys laadun, tehokkuuden, toiminnan tulosten ja organisaation kyvykkyyden kehittämiselle. Seuraavassa tilapalveluiden itsearvio ja asiakkaiden arvio toiminnasta Timantti-mallin pohjalta. Kysely Vihdin palveluverkkoselvityksen laadintaan kuului myös kiinteistöjen käyttäjille suunnattu kysely, joka toteutettiin keväällä Kyselyn laadinnassa konsultti käytti Internet-pohjaista Survey Monkey kyselyohjelmaa. Kysely lähetettiin Vihdin kunnan kiinteistöissä työskenteleville työntekijälle. Työntekijät saivat vastata anonyymisti, mutta vastaajalta kysyttiin joitakin perustietoja, jolla arvioitiin olevan merkitystä vastausten analysoinnissa. Kyselyn tarkoituksena oli kerätä strategiatyötä varten mahdollisimman paljon tietoa Vihdin kiinteistökannan kunnosta ja toiminnallisuudesta. Lisäksi käyttäjiltä kysyttiin kunnan tarjoamien kiinteistöpalvelujen tasosta. Vastauksia saatiin 406 kappaletta. Haastattelu Haastattelujen tarkoituksena oli vastavuoroisesti saada palveluja tuottavien tahojen näkemyksiä Vihdin kiinteistöihin ja kiinteistönpidon tilaan liittyen. Kyselyssä pyrittiin keräämään tietoa yksittäisten kiinteistöjen tilasta, mutta haastatteluissa keskityttiin kiinteistönpitoon ja kiinteistöpalveluihin yleisemmällä tasolla. Haastattelut tehtiin huhtikuussa Haastattelut toteutettiin Vihdissä. Haastatteluihin osallistuivat rehtoreita, päiväkotien johtajia, muiden kiinteistöjen edustajia sekä tilapalveluiden edustajia.

85 VIHDIN PALVELUVERKKOSELVITYS 83 LIITE 5: Kuntamaisema Oy:n analyysi toiminnan kustannuksista

86 Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen Maisemakuntavertailuraportti Vihti 2013 Versio

Havaintoja Vihdin 2014 palveluverkkoselvityksestä. Antti Peisa, Vanjärvi

Havaintoja Vihdin 2014 palveluverkkoselvityksestä. Antti Peisa, Vanjärvi Havaintoja Vihdin 2014 palveluverkkoselvityksestä Antti Peisa, Vanjärvi antti.peisa@gmail.com Yleistä selvityksestä Tehty keväällä 2014, Granlund Oy & Kuntamaisema Oy Lisäksi kerätty tietoa kunnan kiinteistökannasta,

Lisätiedot

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää

Lisätiedot

KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi

KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN SSTY Hämeenlinna 8.2.2017 / Harri Isoniemi 1) Julkisen sektorin toimitilat 2) Korjausvelan laskennan lähtökohdat 3) Korjausvelan/teknisen arvon laskenta 4) Yhteenveto

Lisätiedot

Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016

Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016 Vimpelinlaakson keh.liikelaitoksen johtokunta 24 16.12.2016 Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016 VIMJK 24 (valm. Markku Haverinen) Trellum Consulting Oy on tehnyt

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka

TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI 2015 Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka Lähtötilanne 2008 Kiinteistökanta suurelta osin rakennettu 70- luvulla, jota vaivaavat ajalle tyypilliset virheelliset

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6215/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6215/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (1) 350 Asianro 6215/10.03.02.04/2015 Kuopion Tilakeskuksen hallinnassa olevien rakennusten jakaminen tilasalkkuihin Konserniohjausjohtaja Janne Airaksinen Omistajaohjaus

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 19.04.2016 KLO 12:30 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JARMO VAITTINEN SENAATTI-KIINTEISTÖT

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Perusopetuksen seutuvertailu

Perusopetuksen seutuvertailu Perusopetuksen seutuvertailu Vuosi 205 Toimintatiedot ja kustannukset Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi 2..206 Vertailun tarkoitus Seutuvertailun tavoitteena

Lisätiedot

Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat

Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat Johtoryhmä 17.1 Nykytilanne kiinteistöt Herajärvi = Edellyttää korjaustoimenpiteitä tai uudisrakentamista Pylkönmäki = Edellyttää peruskorjausta tai

Lisätiedot

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma 2016 KUUMA-johtokunta KUUMA-SEUDUN TALOUSARVIO 1.1. 31.12.2016 Talousarvio 2016 Perustoiminta (yhteistyö) 289 870 Johtokunta 7 000 Hanketoiminta 223

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tilapalveluiden osio

TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tilapalveluiden osio TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tilapalveluiden osio 1 Sisällys 1. Johdanto... 2 1.1. Ateriapalvelut... 2 1.2. Siivouspalvelut... 4 1.3. Tilalaitos...

Lisätiedot

Mitä sairaalan laajennus maksaa ja miten se rahoitetaan? Seminaaripäivä kuntapäättäjille

Mitä sairaalan laajennus maksaa ja miten se rahoitetaan? Seminaaripäivä kuntapäättäjille Mitä sairaalan laajennus maksaa ja miten se rahoitetaan? Seminaaripäivä kuntapäättäjille 27.3.2014 Talousjohtaja Elisa Kusmin Perustamiskustannukset Laajennusosan kustannukset Investoinnin suunnittelukustannukset

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

Nuorisotoimen verkko. Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä 46 05.03.2015. Kasvatus- ja opetuslautakunta 34 01.04.2015 188/00.01.

Nuorisotoimen verkko. Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä 46 05.03.2015. Kasvatus- ja opetuslautakunta 34 01.04.2015 188/00.01. Palveluverkko- ja 46 05.03.2015 organisaatiotyöryhmä Kasvatus- ja opetuslautakunta 34 01.04.2015 Nuorisotoimen verkko 188/00.01.02/2015 PALRYH 05.03.2015 46 Lohjan kaupungin nuorisotoimen palvelut koostuvat

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT

MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2014 ARVOT TkL VTM Harri Isoniemi 10.4.2015 Sisällys 1. ALKUPERÄISTEN ARVOJEN LASKENTA...

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

B) Hiekkakentät: kk hiekkakenttä, Väinämöisentien hiekkakenttä, Lankilan hiekkakenttä, Hiidenrannan hiekkakenttä

B) Hiekkakentät: kk hiekkakenttä, Väinämöisentien hiekkakenttä, Lankilan hiekkakenttä, Hiidenrannan hiekkakenttä urheilualueiden (kenttien) vuokraamisen prosessin kuvaus (versio 12.01.2016 Marjo Ojajärvi, Kirsti Kalliokoski, Antti Luukkanen, Jarkko Riipinen, Tero Nevala, Raija Ranta-Porkka, Taru A Tausta Haku Valmistelu

Lisätiedot

1. Kaupungilta / kiinteistövirastolta vuokratut koulurakennukset

1. Kaupungilta / kiinteistövirastolta vuokratut koulurakennukset SOPIMUSKOULUJEN TILAVUOKRIEN LASKENTAPERIAATTEET 1(5) Korvauksella, tarkoitetaan koulujen ja kaupungin välisen sopimuksen mukaista sopimuskorvauslaskentaa. Hyväksyttävän vuokran kokonaismäärällä tarkoitetaan

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Palveluverkkoselvitys

Palveluverkkoselvitys Palveluverkkoselvitys Vihdin kunta on teettänyt konsulttiselvityksen, jossa tutkitaan palveluverkon karsimisesta saatavia mahdollisia säästöjä Tehdyn selvityksen pohjalta on esitetty Tervalammen, Oinasjoen,

Lisätiedot

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Olavi Holmijoki Sisäilmastoseminaari 2015 Lähtökohta Taloudellisen kokonaisuuden hallinta tilanteessa,

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI TILAPALVELUISSA

TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI TILAPALVELUISSA TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI TILAPALVELUISSA Kaupunginhallitus on 3.11.2015 395 talousarvion käsittelyn yhteydessä tehnyt seuraavan pöytäkirjamerkinnän: Teknisen lautakunnan

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys

Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys 29.01.2015 Lähtökohdat Esi- ja perusopetusverkkoselvitys on laadittu sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, jossa Lohjan kaupungin on kyettävä tekemään pysyviä

Lisätiedot

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010 Juha Palmunen, johtava konsultti RAPORTIN SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 2 TYÖN ETENEMINEN 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Vihdin kyläkoulut ja kylien elinvoimaisuus Pentti Saastamoinen

Vihdin kyläkoulut ja kylien elinvoimaisuus Pentti Saastamoinen Vihdin kyläkoulut ja kylien elinvoimaisuus 25.8.2015 Pentti Saastamoinen taajamakeskeinen politiikka ainakaan ei ole houkutellut lisää asukkaita Vihtiin Maria Aittoniemi, VU 13.8.2016 Kolme teemaa o kylille

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 2014 Sisältö Lastensuojelun tila 2014 1. LASTENSUOJELUILMOITUKSET 2. LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT 3. LASTENSUOJELUN KUSTANNUKSET 4. LASTENSUOJELUN PALVELURAKENNE

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Laatunen Kirsti Niklander Jorma Saarenkoski Sanna. Mölsä Jukka. Sivistystoimenjohtaja

ORIMATTILAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Laatunen Kirsti Niklander Jorma Saarenkoski Sanna. Mölsä Jukka. Sivistystoimenjohtaja ORIMATTILAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2016 1 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Aika 15.09.2016 klo 17:30-19:40 Paikka Koulutuskeskus Salpauksen tilat Koulutie 19 Osallistujat Nimi Karjalainen Riitta Jussila

Lisätiedot

TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE

TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE SIVISTYSLAUTAKUNTA Kaupunginhallitus valitsi kokouksessaan 5.10.2015 ( 281) Lemminkäinen talo Oy:n elinkaarihankkeiden palvelutuottajaksi. Palvelusopimus Porvoon kaupungin ja

Lisätiedot

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 9 12.1.2017 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 9 YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Olisiko

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 12.04.2016 KLO 12:30 TOIMITUSJOHTAJA JARI SARJO SENAATTI-KIINTEISTÖT KESKEISIMMÄT

Lisätiedot

Sairaalarakentamisen rahoitusmallit. Keski-Suomen uusi sairaalahanke talousjohtaja Matti Häyrynen

Sairaalarakentamisen rahoitusmallit. Keski-Suomen uusi sairaalahanke talousjohtaja Matti Häyrynen Sairaalarakentamisen rahoitusmallit Keski-Suomen uusi sairaalahanke 1.3.2011 talousjohtaja Matti Häyrynen Investointi Investointi tehdään strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi Investoinnin jälkeen

Lisätiedot

Kiinteistön kuntotodistus

Kiinteistön kuntotodistus Kiinteistön kuntotodistus Remontti-ilta Pekka Luoto 2.11.2006 Idean liikkeelleläht htö Oulun läänin kiinteistöyhdistyksen hallitus teki 20.12.2004 Suomen Kiinteistöliitolle aloitteen tutkimushankkeen käynnistämiseksi

Lisätiedot

Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus. Tuloksellisuuskampanjan asiantuntijaseminaari Kuntatalo 17.8.

Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus. Tuloksellisuuskampanjan asiantuntijaseminaari Kuntatalo 17.8. Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus Tuloksellisuuskampanjan Kuntatalo 17.8. Kestävyysvajeesta Kestävyysvaje vs. julkisen talouden alijäämä?» Alijäämä = euromäärä tai BKT osuus, jota

Lisätiedot

Palveluverkkotoimikunnan esitys Nurmijärven palveluverkon tiivistämiseksi. Palveluverkkotoimikunnan raportin tiivistelmä

Palveluverkkotoimikunnan esitys Nurmijärven palveluverkon tiivistämiseksi. Palveluverkkotoimikunnan raportin tiivistelmä Palveluverkkotoimikunnan esitys Nurmijärven palveluverkon tiivistämiseksi Palveluverkkotoimikunnan raportin 29.2.2016 tiivistelmä Nurmijärven palveluverkon tiivistäminen: yhteenveto Lähtökohtana ehdotuksille

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Homekorjaushankkeiden sudenkuopat ja ennakkotehtävien käsittely

Homekorjaushankkeiden sudenkuopat ja ennakkotehtävien käsittely Homekorjaushankkeiden sudenkuopat ja ennakkotehtävien käsittely KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.10.2014 Tipotien sosiaali- ja terveysasema

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20

JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 MATO-20-OHJELMAN TARKOITUS Vuosittain laadittavan ohjelman tarkoituksena on: sovittaa yhteen ja ennakoida maankäytön toteuttamista, palveluverkkoja, kunnallistekniikkaa,

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT SYLVÄÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KIIKAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS MARTTILAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS TYRVÄÄNKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi Koulutuslautakunta 60 13.08.2014 Koulutuslautakunta 65 08.09.2014 Koulutuslautakunta 76 23.09.2014 Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi 395/02.01.00/2014 Koulutuslautakunta

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6. Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.2010 Johdanto Tutkimuksen taustalla ongelma siitä miten koulujen

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Executive raportti Lappeenranta LUONNOS 18.5.2016 2 1 Johdanto Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU 24.9.2014 1(5) Johdanto Vertailtavat hankevaihtoehdot Tässä vaihtoehtotarkastelussa on esitelty kaksi vaihtoehtoa Finnsbackan vuonna 1980 valmistuneen, heikkokuntoisen

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja Case Hämeenlinnasta Talousmodulin havaintoja Hämeenlinnasta 1. Väestö- ja

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Kulosaaren Ostoskeskus Oy

Kulosaaren Ostoskeskus Oy Kulosaaren Ostoskeskus Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Esittely- ja keskustelutilaisuus 02.11.2015 HENKILÖESITTELY Hankkeen projektipäällikkö rkm. Toimi Niesniemi o edustaa hankkeessa Kulosaaren

Lisätiedot

Perusopetuksen palveluverkkoselvitys Eli kouluverkkoselvityksen toteuttamisaikataulu, sisältö ja tavoitteet

Perusopetuksen palveluverkkoselvitys Eli kouluverkkoselvityksen toteuttamisaikataulu, sisältö ja tavoitteet Perusopetuksen palveluverkkoselvitys Eli kouluverkkoselvityksen toteuttamisaikataulu, sisältö ja tavoitteet Kuntalaisinfo 27.2.2014 Jarno Moisala Kokemäen kaupunki Palveluverkkoselvitys ja tavoitteet!

Lisätiedot

KORJAUSVELAN MÄÄRITYS. Helsinki Harri Isoniemi

KORJAUSVELAN MÄÄRITYS. Helsinki Harri Isoniemi KORJAUSVELAN MÄÄRITYS Helsinki 6.4.2011 Harri Isoniemi SISÄLTÖ Korjausvelka lähtökohta ja sisältö Korjausvelan määritysprosessi Korjausvelka esimerkki - Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymä - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Valtuuston iltakoulu Kunnanhallitus Valtuuston kyselytunti Koulu- ja päiväkotiverkkoselvitystyöryhmä

Valtuuston iltakoulu Kunnanhallitus Valtuuston kyselytunti Koulu- ja päiväkotiverkkoselvitystyöryhmä Valtuuston iltakoulu 27.4.2015 Kunnanhallitus 18.5.2015 Valtuuston kyselytunti 27.5.2015 Koulu- ja päiväkotiverkkoselvitystyöryhmä 1 Hyökännummen alakoulun oppilaskehitys Mäntsälän kunnan maankäyttöpalveluiden

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio MEDIATIEDOTE Julkaisuvapaa 14.12.2016 klo 18.00 Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio Uusi vuosi uudet kujeet! Näin tavataan aina vuoden vaihtuessa todeta ja paljon on ensi ja seuraavina vuosina tapahtumassakin.

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

Savonrannan kunnantalon tilojen sijoittaminen

Savonrannan kunnantalon tilojen sijoittaminen SAVONLINNAN KAUPUNKI Sivu 1 / 5 Savonrannan kunnantalon tilojen sijoittaminen Tasapainottamisohjelmassa on päätetty mm Savonrannan yhteispalvelupiste sekä muut kunnanvirastolla olevat palvelut siirrettään

Lisätiedot

JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja

JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI 30.1.2017 Kunnanhallitus 6.2.2017 - Jari Lämsä, tekninen johtaja Valmisteluvaiheet - Valtuustoseminaari 30.1.2017 (Terveyskeskus) - Valtuusto 19.12.2016, TA2017,

Lisätiedot

Suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma

Suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma Suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma 2017-2026 Suomenkielisen opetuksen Tilankäyttösuunnitelma 2017-2026 Perustuu kaupungin omiin väestöennusteisiin perusopetus- ja lukioikäisten määrän kehityksestä

Lisätiedot

Asuinrakennusten korjaustarve

Asuinrakennusten korjaustarve Asuinrakennusten korjaustarve Asuntoreformiyhdistys (ARY) 28.4.2015 Harri Hiltunen Roolitus Toteuttajat: PTT, VTT, KTI Tilaajat: Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan koulutussäätiö, Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Kiinteistönhoitopalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2015 Heinolan kaupunki

Kiinteistönhoitopalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2015 Heinolan kaupunki Kiinteistönhoitopalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2015 Heinolan kaupunki Kesäkuu 2015 SK Kiinteistönhoitopalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2015 Sisältö Kiinteistönhoitopalvelujen asiakastyytyväisyyskysely

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Sivu 1/7 Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Suomen Kuntaliitto 1998 1. Johdanto Kuntaliitto lähetti marraskuussa 1997 tietotekniikan käyttöä ja kehitystä koskevan kyselyn kaikille kunnille ja

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

PÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN

PÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN PÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN 2020 Kymppi - Moni / Tilannekatsaus 31.5.2012 Ulla Rannanheimo aluekeskuksen palvelut aluekeskuksen palvelut Ydinkeskustan palvelut aluekeskuksen palvelut Maaseutukylä lähikeskus

Lisätiedot

SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys

SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys Vaasan kaupunki Suomenkielinen koulutoimi Lokakuussa 2015 Sisällys: 1. Lautakunnan toimeksianto 2. Alueen 1 alakoulujen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Pöytäkirja 6/2013 Aika Keskiviikko 11.12.2013 klo 15.00-17.30 Paikka Taide- ja museokeskus Sinkka Kultasepänkatu 2, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Ruokapalvelun rakennemuutos

Ruokapalvelun rakennemuutos Kunnanhallitus 104 04.04.2016 Kunnanhallitus 121 11.04.2016 Ruokapalvelun rakennemuutos 700/00.01.02/2016 Khall 04.04.2016 104 Osana kunnan talouden tasapainotusohjelmaa selvitetään valmistuskeittiöiden

Lisätiedot

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys Kustannusvaikuttavuusseminaari Pieksämäki, 13.10.2010 Esityksen sisältö Mihin yksikkökustannuksia tarvitaan? Mikä

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2016, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,3 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa 9.8.2016 Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa Taustaa Suomen kirjastoseura selvitti kirjastoautojen tilannetta verkkokyselyllä kesäkuussa 2016. Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos Päiväkoti- ja Kouluverkko Toinen luonnos 6.11.2009 Sipoon kunnan kasvustrategiassa varaudutaan 35 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Kaavoitusohjelman mukaiset asukasmäärälisäykset ja palveluiden

Lisätiedot

Valtuuston seminaari

Valtuuston seminaari Valtuuston seminaari Koulu- ja päiväkotihankkeiden priorisointi vuosien 2016-2020 investointiohjelmassa sekä alustava investointiohjelma v. 2016-2024 Pekka Eurasto Korjausvelasta 350 000 300 000 250 000

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. ^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT

VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT Tutkitut vaihtoehdot Nykyverkko, parannettuna VE 0 + Kahden koulun malli VE 1 Kolmen koulun malli VE 2 Neljän koulun malli VE 3 Huom! Molemmat eivät

Lisätiedot

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot