VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012

2 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Hallituksen esitys valtuustolle

3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS 5 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus 5 Sairaanhoitotoiminnan kehitys 7 Opetus ja tutkimustoiminta 9 Yleinen taloudellinen kehitys 10 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 10 Kuntayhtymän henkilöstö 12 Arvio merkittävimmistä riskeistä, epävarmuustekijöistä ja muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 15 Sisäisen valvonnan toimivuuden arviointi 16 Ympäristötekijät 21 Tilikauden tuloksen muodostuminen 22 Tilikauden tuloksen käsittely 23 Talouden tasapainoittamista koskevat toimenpiteet 24 Rahoitusasema ja sen muutokset 24 Konsernin toiminta ja talous 26 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin luottamuselimet Tilivelvollisten luettelo TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU 30 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 31 Suoritetavoitteiden toteutuminen 43 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 44 Rakenteelliset muutokset 51 Tilivelvollisten luettelo 51 Talousarvion toteutumisvertailulaskelmat: Kuntayhtymä yhteensä 53 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tulosalueittain 57 Turun yliopistollinen keskussairaala 57 Loimaan aluesairaala 65 Salon aluesairaala 70 Vakka-Suomen sairaala 75 Psykiatrian tulosalue 80 Tekninen huolto 86 Huollon yksikkö 89 Piirin yhteiset 92 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos 96 Turunmaan sairaalan liikelaitos 105 Tyks-Sapa-liikelaitos 113 Alueellisen erikoissairaanhoidon toimiala 127 Talousarvion toteutumisvertailu meno- ja tulolajeittain 128 Talousarvion sitovuustasojen toteutuminen vuonna Investointimenojen hankekohtainen talousarvion toteutumisvertailu Työpanostilasto vuodelta Avohoidon osuudet toiminnasta Suoritetavoitteiden toteutuminen 144 Siirtoviivepäivät vuonna 2012 kunnittain ja sairaaloittain 156 Lähetteet, palvelua saaneet eri henkilöt 157 Leikkaustoimenpiteet, eräät toimenpiteet, synnytykset 158 Jonotilanne KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMA, TASE JA RAHOITUSLASKELMA TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖS TASE-ERITTELYT 192 Taseyksiköiden erillistaseet LASKELMAT JÄSENKUNTIEN SUORITUKSISTA KUNTAYHTYMÄLLE 198 Kalliin hoidon tasaus ja erityisvelvoitemaksut vuodelta Jäsenkuntalaskutuksen poikkeamat %:na talousarviosta 200 Jäsenkuntien palvelusuunnitelmien toteutuminen (kuntakortit) 201

4 1. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012

5 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 SAIRAANHOITOPIIRIN JOHTAJAN KATSAUS Saavutimme vuonna 2012 monia edistysaskeleita, joista on pidettävä kiinni. Hoidon saatavuuden, vaikuttavuuden ja laadun osalta toteutimme tavoitteemme hyvin. Sama koskee korkealaatuista tutkimusta ja opetust a. Toisaalta talouden hallinnassamme vuosien 2012 ja 2013 välillä suuren muutoksen tarve on ilmeinen. Palveluidemme saatavuus oli vähintään hyvää sairaanhoitopiirien keskitasoa. Vuoden 2012 lopun tilanteen mukaan lähetteiden käsittely venyi meillä yli 3 viikon 0,8 %:ssa tapauksista. Se oli 20 sairaanhoitopiiristä kahdeksanneksi pienin luku. Ensimmäistä käyntiä odotti yli 90 vuorokautta 5,4 %, missä olimme sijaluvulla 12. Yli kuusi kuukautta hoitoa odottavia oli 0,3 %, mikä oli kuudenneksi vähiten sairaanhoitopiireistä. Hoidon vaikuttavuudesta ja laadusta hallituksemme käsitteli sairaanhoitopiirin ensimmäisen potilashoidon vuosikertomuksen. Se mahdollistaa aiemmin vaikeasti saatavan tiedon avoimen vertailun. Vuosi 2012 oli ensimmäinen vuosi, jota koskeva talousarvio valmisteltiin taloutemme uuden vakauttamisohjelman pohjalle. Talouden vakauttamisohjelmalla haemme pitkäaikaista kehitysuraa riittävän vuosikatteen varmistamiseksi vuoteen 2021 asti. Se on välttämätöntä, jotta voimme hillitä vieraan pääoman osuutta, maksaa pois velkojamme ja varmistaa välttämättömien investointien toteutumisen. Talousarvioon 2011 verrattuna toimintakulumme olisivat saaneet kasvaa vuonna ,1 %. Tilinpäätökseen 2011 verrattuna toimintakulut eivät olisi saaneet kasv aa ollenkaan, vaan nii den olisi pitänyt pienentyä 0,1 %. Ilman Tyksin A-sairaalan tulipalon vaikutusta tämä kasvu olisi saanut olla 1,5 %. Vuoden 2012 taloudellisten tavoitteiden toteuttaminen tuli siksi hyvin nopeasti erittäin haasteelliseksi. Toimintakulut kasvoivat lopulta vuonna 2012 talousarvioon 2012 verrattuna 6,3 % ja tilinpäätökseen 2011 verrattuna 5,0 %. Talouden vakauttamisohjelmamme kannalta muutos on täysin riittämätön. Loppuvuodesta 2012 aloitimme toimintakulujen sopeuttamistoimenpiteet. Niiden tavoitteena oli 2,2 miljoonan euron toimintakulujen supistukset, minkä tavoitteen ylitimme selvästi. Sitä kuvastaa myös, että toimintakulumme kasvoivat reaalisesti vuoden 2011 vastaaviin jaksoihin verrattuna tammi-helmikuussa 4,0 %, tammi-elokuussa 2,1 % ja tammi-joulukuussa enää 1,5 %. Toinen vuoden 2012 talousongelmamme liittyi selkeästi vähentyneeseen palveluiden kysyntään ja tuotantoon. Tuotot jäsenkunnilta yhteensä alittivat talousarvion 0,9 %-yksikköä. Toisaalta lähetteet vähenivät 3,9 %, terveyskeskuksilta tulleet lähetteet peräti 7.9 %. Hoitojaksot vähenivät 3,5 %, hoitopäivät 5,9 % ja leikkaustoimenpiteet 4,2 % vuoteen 2011 verrattuna. Avohoitokäynnit lisääntyivät 2,2 %, mutta se ei oman arviomme mukaan korvaa vuodeosastotoiminnan vähentymistä;, ekvivalentit hoitojaksot vähenivät 1,5 % vuoteen 2011 verrattuna. Tämä yhdessä toimintakulujen liian voimakkaan kasvun kanssa aiheutti merkittävän alijäämän tilikaudelta. Alijäämäksi muodostui 24,3 miljoonaa euroa, kun talousarvio oli tehty vain 6,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Henkilötyöpanoksemme kasvoi vertailukelpoisesti vuoteen 2011 verrattuna 26,9 laskennallisella viralla. Paitsi toimintakulujen entistä voimakkaampaa sopeutusta, tarvitsemme nyt myös alijäämän kattamissuunnitelman seuraavaan taloussuunnitelmaan vuosiksi

6 6 Kolmas ongelmamme on raskas velkataakkamme. Omavaraisuusasteemme laski vuoden lopussa 27,7 %:iin lainakannan ollessa 268,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 aikaansaadut muutokset auttoivat kuitenkin meitä hallitsemaan talouttamme paremmin jo jonk in verran vuonna 2012 ja enemmän tulevina vuosina.. Saatoimme loppuun johtamisjärjestelmän uudistuksen Tyksissä ja osin muuallakin sairaanhoitopiirissä. Valtuusto hyväksyi uuden hallintosäännön ja hallitus toimintasäännön. Tyksin uudet toimi- ja palvelualuejohtajat ovat nyt vastuussa sekä toiminnasta että taloudesta. Tutkimukselle ja opetukselle hallitus on määrännyt erilliset vastuuhenkilöt. Toimintakulujen hillitsemiseksi pitkällä tähtäyksellä valtuusto päätti sairaanhoitotoiminnan lopettamisesta Paimion ja Raision sairaaloissa, kun uusi T-sairaalan laajennus voidaan ottaa käyttöön keväällä Vuonna 2012 toteutimme ja panimme toimeen palvelun parantamiseen tähtääviä päätöksiä. Ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisen ensihoitojärjestelmän valmistelu eteni ripeästi. Turun alueen yhteispäivystys alkoi kahdessa toimipisteessä ja jo sellaisenaan uusi toimintamalli vähensi 5 % Tyksin päivystysaikaisia sisäänottoja. Sairaanhoitopiiriin valmistui uusi terveyden edistämisen ohjelma. Aivan vuoden lopulla valtioneuvosto päätti liittää Vaasan sairaanhoitopiirin Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueelle. Saatoimme näin ryhtyä panemaan toimeen Länsirannikon miljoonapiiristrategiaa, jonka tarkoituksena on taata tasavertaiset ja tehokkaat palvelut käyttämällä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien yhteiset resurssit ja Turun yliopiston osaaminen Länsirannikon terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Ensimmäisenä valmistui sairaanhoidollisia palveluita käsittelevä esiselvitys. Niin vuonna 2012 kuin tulevinakin vuosina toimintamme perusedellytys on hyvinvoiva ja osaav a henkilökunta. Kohdittain henkilökunnan työskentelyolosuhteet ovat olleet hyvin haastavia johtuen mm. joidenkin rakennusten vaikeista sisäilmaongelmista. Sairaanhoitopiirin tilojen turvallisuusselvitys valmistui joulukuussa. U-sairaalan korvaavan rakennuksen ja Salon aluesairaalan uudistamisen toiminnalliset suunnitelmat valmistuivat. Hallitus hyväksyi henkilöstöpoliittisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Työhyvinvointiohjelma vuosille valmistui. Työterveyshuollon palveluiden turvaamiseksi valtuusto perusti Länsirannikon työterveysosakeyhtiön. Sairaanhoitopiirin uuden strategian virkamiesvalmistelu käynnistyi. Laatujohtaminen eteni laatuneuvoston tukemana. Sairaanhoitopiirissä valmistui arvopohjaiset toimintaohjeet kaikille sairaanhoitopiirin työntekijöille. Kuluneen vuoden aikana käyty keskustelu sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksesta on voinut aiheuttaa työntekijöissämme hämmennystä. Vaikka rakenteemme voivat muuttua, perustehtävämme säilyy. Se on lisätä väestön terveyttä, elinvuosia ja sosiaalista hyvinvointia. Perustehtävämme ei riipu organisaatiosta, vaan se on työntekijöissämme ja heidän arvoissaan. Parempaa tulevaisuutta varten meidän on panostettava työntekijöidemme osaamiseen, työolosuhteisiin ja hyvään johtamiseen. Kiitän kaikkia työntekijöitämme, että vuoden 2012 haasteista huolimatta olemme pystyneet yhdessä toteuttamaan perustehtäväämme Varsinais-Suomen väestön parhaaksi.

7 7 SAIRAANHOITOTOIMINNAN KEHITYS Tyks: Konservatiivisen hoidon tulosryhmä Tyks: Operatiivisen hoidon tulosryhmä Konservatiivisen hoidon tulosryhmän osalta avohoitokäynnit lisääntyivät 0,8 % vuodesta 2011 ja ylittivät käyttösuunnitelman 5,5 %. Sen sijaan vuodeosastoilla hoitopäivät laskivat 7,0 % vuodesta Tähän vaikuttivat erityisesti 2 seikkaa: Päivystyksestä vuodeosastoille tulleiden potilaiden määrä laski noin 7 % Ensihoidon- ja päivystyksen liikelaitoksen aloitettua toimintansa siirtoviivepäivät vähenivät 17 % Sädeturvakeskuksen tarkastuksen perusteella syöpätautien tulosyksikköön perustettiin 2 eri koislääkärin ja 1 fyysikon virka. Lisäksi perinnöllisyyslääketieteen lääkäriresurssia kasvatettiin osa-aikaisen erikoislääkärin muutoksella kokoaikaiseksi. Monet erikoisalat ottivat hoitoon pii rin muista sairaaloista, ERVA-alueelta ja laajemminkin muista sairaaloista potilaita, mikä johti ulkokuntatulojen ylittymiseen 23 % budjetoidusta. Vaikka hoitotakuu toteutuikin varsin hyvin, oli tietyissä potilasryhmissä (mm. keuhkoklinikan uniapnea-potilaat) lisääntyvää tarvetta siirtää kontrollikäyntejä avohoitoon. Tähän tähtäsi myös Turun terveyskeskuksen kanssa loppuvuonna käyttöönotettu elektroninen lähete perusterveydenhuoltoon. Avohoitokäyntien määrä säilyi 2012 suurin piirtein edellisen vuoden t asolla mutta hoitojaksojen (-1,5 %) ja hoitopäivien (-3,1 %) toteuma oli merkittävästi pienempi kuin vuonna Myös leikkaustoimenpiteiden määrä laski hieman. Vuoden 2012 tärkein toiminnallinen tavoite oli hoidon saatavuuden varmistaminen lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tässä onnistuttiin tyydyttävästi koska hoitoon pääsy nopeutui Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Vuoden 2012 lopulla toimenpiteeseen odottavia oli yhteensä 4 207, mikä on noin 800 vähemmän kuin vuoden 2011 lopulla. Yli 180 vuorokautta odottaneita oli 11, mikä on 0,3 % kaikista odottajista. Myös ensikäynnille pääsy hoidon tarpeen arvioon nopeutui ja lähetteiden käsittelyajat lyhenivät. Ns. jonottoman hoidon periaate otettiin käyttöön hoitoon pääsyn lisäksi myös polikliinisessä toiminnassa eli hoidon tarpeen arvioinnissa. Valtakunnallisessa vertailussa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri sijoittui hoidon saatavuudessa parhaaseen kolmannekseen sairaanhoitopiirien kesken. U-sairaalan sisäilmaongelmat vaikeuttivat edelleen toimintaa merkittävästi ja leikkaussaleja sekä vuodeosastoja jouduttiin sulkemaan ja peruskorjaamaan. U-sairaalan korvaavien tilojen toiminnallinen suunnittelu käynnistyi. Psykiatrian tulosalue Vuosi 2012 oli Psykiatrian tulosalueen seitsemäs toimintavuosi. Näiden vuosien aikana kuntien väliset psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuuserot on saatu tasoitetuksi. Vuoden 2012 alussa toteutui Salon alueella merkittävä aikuispsykiatrian palvelujärjestelmän muutos. Sairaansijoja vähennettiin ja sekä avohoidon että osastohoidon palvelut järjestettiin hoitolinja-ajattelun mukaisesti.

8 8 Kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa jatkettiin alueellisia psykiatristen potilaiden hoitopolkujen hiomista ja tarkennettiin hoidon porrastukseen liittyviä asioita. Psykiatrian tulosalueen tuotantotavoitteet jäivät osin toteutumatta. Avohoidossa suurin syy tuotanto-ongelmiin oli erikoislääkäripula. Ulkoisten lähetteiden määrä kasvoi 0,8 % edellisvuodesta. Omana toimintana tuotettujen avohoitokäyntien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 5,2 %, mutta avohoitopalveluja käyttäneiden henkilöiden määrä laski 1,3 %. Avohoitopainotteisen toimintamallin seurauksena omilla osastoilla tuotetut psykiatriset hoitopäivät vähentyivät 7,6 % ja omilla osastoilla hoidettujen henkilöiden määrä vähentyi 11,6 % vuoteen 2011 verrattuna. Avohoitopainotteisen toiminnan lisäämiseen liittyen oli kull akin erikoisalalla (lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatria) lukuisia kehittämis- ja koulutushankkeita, joihin merkittävä osa tulosalueen henkilöstöstä osallistui. Tyks-Sapa-liikelaitos Vuonna 2011 tapahtunut A-sairaalan tulipalo vaikutti Tykslabin toimintaan edelleen vuoden 2012 aikana, koska merkittävä osa Tyksin kantasairaalan laboratoriotoiminnasta toimi vuoden aikana vielä väistötiloissa. Päivystys- ja automaatiolaboratorio muutti kesän aikana uusiin tiloihin T2-sairaalaan, ja tulipaloa edeltänyt tuotannollinen valmius saavutettiin Verikeskus pääsi muuttamaan uusiin tiloihin marraskuussa. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos VSKK:ssa valmistauduttiin vuoden ai kana T2-sairaalan uusien kuvantamistoimipisteiden käyttöönottoon, ja laitteiden asennukset aloitettiin syksyllä. Vuoden aikana päätettiin myös VSKK:n Käsityöläiskadun yksikön sulkemisesta, joka on tarkoitus toteuttaa vuoden 2013 aikana. Sulkeminen perustuu tarpeeseen kohdentaa uudelleen resursseja talousarviokehyksissä pysymiseksi. Syksyllä 2012 hyväksyttiin perustamissopimus biopankista, jonka osapuol ia ovat VSSHP:n lisäksi Turun yliopisto sekä Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit. Biopankin on tarkoitus aloittaa toimintansa heti biopankkilain voimaantullessa Hallinnollisesti biopankki sijoittuu Tyks-Sapa-liikelaitoksen patologian palvelualueelle, ja palvelualueen henkilöstön toimesta on biopankkitoimintaa esitelty vuoden aikana tutkijoille, yleisölle ja sidosryhmille. Vuosi 2012 oli Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen ensimmäinen varsinainen toimintavuosi. Sitä edelsi huomattavan intensiivinen toiminnan suunnittelu-, pystytys- ja henkilöstön rekrytointivaihe vuonna Liikelaitos hoiti vuonna 2012 päivystystoiminnan kahdessa eri toimipisteessä, Mäntymäen päivystyksessä ja TYKS Ensiavussa sekä lisäksi VSHHP potilaiden kiireettömät hoitolaitossiirrot ja ajojärjestelyn. Lisäksi liikelaitos valmisteli vuoden 2012 aikana runsaasti lakisääteisiä tehtäviä ensihoidon järjestämisvastuun siirtyessä sairaanhoitopiirille alkaen. Strategisesti merkittävä asia on uuden päivystyslääketieteen erikoisalan syntyminen ja alan ensimmäisen professuurin Suomessa saaminen Turkuun. Päivystyksen terveyspalvelujen puhelinneuvonta aloitti toimintansa huhtikuussa Ensihoitokeskuksen toimintaa suunniteltiin vuoden 2012 aikana ja kenttäjohtotoiminta ensihoidon tilannekeskuksessa aloitettiin joulukuussa Liikelaitos myös aloitti kiireettömien hoitolaitossiirtojen koordinoinnin vuonna 2012.

9 9 Alueellinen erikoissairaanhoito Merkittävä sairaanhoidollinen muutos oli päivystystoiminnan johtaminen prosessiorganisaatioon sekä erikoislääkäreiden vieminen etupäivystykseen. Sen tuloksena mm. Tyksin erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit vähentyivät turkulaisten osalta 7.5 % ja kaikkien kuntien osalta yhteensä 2,1 %. Tämän lisäksi saavutettiin merkittäviä muutoksia potilasvirtojen ohjauksessa TYKS erikoissairaanhoitoon. Kaikissa aluesairaaloissa avohoitokäyntien määrä lisääntyi Tyks Vakka- Suomen sairaalan 0,6 % ja Salon aluesairaalan 7,2 % välillä. Vuodeosastohoitopäivät laskivat kaikissa aluesairaaloissa Turunmaan sairaalan -19,7 % ja Salon aluesairaalan -2,1 % välillä. Avohoidon osalta kaikki sairaalat ylittivät tavoitetason ja vuodeosastohoitopäivien osalta kaikki alittivat tavoitetason. Leikkausten lukumäärissä Loimaan aluesairaala alitti tavoitetason ja muut sairaalat ylittivät tavoitetason. Uutta toimintaa aluesairaaloissa oli hematologin avohoitotoiminta loppuvuodesta. Kehittämistoiminta on aluesairaaloissa ollut vilkasta. Toimintaa muutetaan avohoitopainotteiseen suuntaan ja sairaansijamääriä on vähennetty kai kissa aluesairaaloissa. Hoitopaikkojen lkm Muutos Loimaan aluesairaala Salon aluesairaala Vakka-Suomen sairaala Turunmaan sairaala Yhteensä Opetus- ja tutkimustoiminta Turunmaan sairaalassa on jatkettu korvaavien tilojen rakentamisen suunnittelua, vaikka asemakaavan muutosta koskeva päätös toistaiseksi puuttuu. Hoidon saatavuus aluesairaaloissa oli vuonna 2012 hyväl lä tasolla. Salon aluesairaalassa yli kuusi kuukautta odottaneita oli vuoden aikana 5 potilasta. Samoin Vakka-Suomen sairaalassa 5 potilasta. Loimaan aluesairaalassa ja Turunmaan sairaalassa yli hoitotakuun odottaneita potilaita ei ollut. Keskimääräinen odotusaika operatiiviseen toimenpiteeseen oli Loimaan aluesairaalassa 0,7 kuukautta ja Turunmaan sairaalassa 1,4 kuukautta (SAS 1,1 kuukautta ja VSS 1,2 kuukautta). Osana Tyks 2013 organisaatiouudistusta valittiin marraskuussa 2012 uudet tutkimuksesta ja opetuksesta vastaavat henkilöt toimi-, tulos- ja palvelualueille. Vastuuhenkilöiden toimintasäännön mukainen tehtävä on seurata tutkimuksen ja opetuksen käyttösuunnitelmaa, tarkempi tehtävämäärittely ja työnjako vastuualueiden tutkimusvastaavien kanssa tehdään keväällä Opetuksen strategisten mittarien toteutuminen (sulkeissa edellinen vuosi): Uusia LL-opiskelijoita aloitti 124 (121), HLL-opiskelijoita 40 (40) ja LL tutkinnon suoritti 132 (122), HLL tutkinnon 18 (23), EL-tutkinnon 100 (77) ja EHLL tutkinnon 9 (8) opiskelijaa. Opetus-evoa sairaanhoitopiiri sai euroa ( euroa).

10 10 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Tutkimustoiminnan tuloksia: Uusia tutkimuslupia myönnettiin 152 (162) ja tehtyjen ulkopuolisen rahoituksen tutkimussopimuspäätösten määrä lisääntyi 45 %, sopi musten liikevaihto pysyi ennallaan ollen 5,9 milj. euroa. EUrahoitteisten tutkimushankkeitten määrä lisääntyi 3:sta 8:aan. Uusien tieteellisen artikkelien lukumäärä laski hiukan vuoden 2011 tasosta (JULKItallennus kesken), mutta korkean impact factor -arvon julkaisujen määrä on lisääntynyt kuvaten tutkimuksen laadun paranemista. Valtion tutkimuksen hankerahoitusta (tiede-evo) leikattiin valtakunnallisesti ja Tyksin erityisvastuualueen evo-tuotot vähenivät samassa suhteessa euroon ( euroa). Biopankkilaki hyväksyttiin eduskunnassa ja VSS HP:n Tyks-Sapaliikelaitokseen perustettiin ensimmäisenä Suomessa Erva-alueen yhteinen kliininen biopankki: Auria Biopankki. Perustajajäseninä ovat Turun yliopisto, VSSHP, Satakunnan sairaanhoitopiiri ja Vaasan sairaanhoitopiiri. Biomateriaalinäytteiden hallinnointitoimintansa biopankki aloittaa mahdollisimman nopeasti lain tultua voimaan Vuoden 2013 haasteena on tutkimusvuodeosastotoiminnan käynnistäminen päivystysliikelaitokseen ja Tyks erva-alueen syöpäkeskuksen perustaminen osana kansallista syöpä-keskusta (CCC Finland). Talouden yleistä kehitystä leimasi jo vuonna 2011 alkanut epävarmuus talouden suunnasta. Euroalueella on kriisimaita, joiden julkisen talouden velkaongelmat ovat heijastuneet rahoitusmarkkinoille levottomuuksina. Taloudelliset ongelmat heijastuvat koko euroalueen talouskehitykseen ja näkyivät nopeasti myös vientivetoisen Suomen kansantaloudessa. Euroalueen yhteisillä vakauttamistoimilla tilannetta on kyetty rauhoittamaan, mutta velkakriisi vaikeuttaa edelleen Suomen ulkoisen ympäristön ennustettavuutta. Euroalueella on samalla tapahtunut korkojen ja rahoitusmarkkinoiden eriytyminen. Kriisimaiden korot ovat olleet useita prosenttiyksikköjä korkeammat, kuin korkean luottoluokituksen omaavilla mailla. Koko euroalueen talouskasvu on ollut vaikeuksissa ja Suomenkin talouskasvu jäi 1,5 prosenttiin vuonna Kokonaistuotannon arvioidaan edelleen supistuvan Suomessa vuonna 2013 ja koko eur oalueen elpymisen ennustetaan tapahtuvan hitaasti. Talouden yskiminen heijastui myös kuntatalouteen erityisesti yhteisöverotulojen supistumisena. Heikentyvän talouskehityksen lisäksi kuntatalouden haasteita lisäävät erilaiset valmisteilla olevat rakennemuutokset. Lähes joka kolmas kunta haki vuonna 2012 harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta. Huomattavan moni kunta päätyikin kiristämään verotusta vuodelle Kunnallisveroaan nosti 1 19 kuntaa. Luottamus Suomen valtioon ja kuntiin on kuitenkin edelleen korkea ja hyvän luottokelpoisuuden hyödyt näkyvät sekä rahoi tuksen saatavuudessa että hinnassa. Tarve jatkaa määrätietoista työskentelyä julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisemiseksi ja hallitsemiseksi jatkuu. KUNTAYHTYMÄN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on erikoissairaanhoitolaissa ja kuntalaissa tarkoitettu sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jonka muodostavat 29 kuntaa ja kaupunkia sekä Turun yliopisto. Kuntayhtymä on ns. lakisääteinen pakollinen kuntayhtymä, joka vastaa erikoissairaanhoitolain mukaan erikoissairaanhoidon järjestämisestä jäsenkuntiensa alueella yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein.

11 Sairaanhoitopiirin ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto. Valtuusto on siirtänyt osan päätösvallastaan kuntayhtymän puhevaltaa käyttävälle hallitukselle. Hallitus on puolestaan siirtänyt määrätyt toimivaltaansa kuuluvat asiat käsiteltäväksi valitsemilleen jaostoille. Hallitus on asettanut kaksi jaostoa: hallintojaoston ja rakennusjaoston. Hallintojaoston toimivalta liittyy pääsääntöisesti henkilöstö- ja talousasioiden operatiivisiin kysymyksiin. Rakennusjaostolle puolestaan kuuluu sairaanhoitopiirin tilasuunnittelu ja päätöksenteko rakentamisen operatiivisissa asioissa. Osavastuualueilla ja liikelaitoksilla on johtokunnat, jotka käyttävät päätösvaltaa toimialueellaan kuntayhtymän sääntöjen mukaisesti. Tyksin ja V akka-suomen osavastuualueilla johtokuntana toimii kuntayhtymän hallitus. Viranhaltijatasolla sairaanhoitopiirin toimintaa johtaa sairaanhoitopiirin johtaja apunaan johtajaylilääkäri ja hallintoylihoitaja sekä muita viranhaltijoita. Valtuusto Kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta vastaa valtuustokaudella jäseninen kuntayhtymän valtuusto, johon jäsenkuntien valtuustot valitsevat kunnan koon mukaan yhdestä viiteen edustajaa ja Turun yliopisto kaksi edustajaa. Valtuuston poliittiset voimasuhteet ovat seuraavat: 11 Kansallinen Kokoomus Suomen Keskusta Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Ruotsalainen kansanpuolue Vasemmistoliitto Vihreä liitto --- Turun yliopisto 25 paikkaa 21 paikkaa 15 paikkaa 3 paikkaa 6 paikkaa 3 paikkaa 2 paikkaa Valtuusto kokoontui vuoden aikana kolme kertaa: , ja Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 46 asiaa. Valtuuston puheenjohtajana toimii kuluvalla vaalikaudella Pentti Huovinen (kok) Turusta, I varapuheenjohtajana Eero Kuisma (kesk) Laitilasta ja II varapuheenjohtajana Petri Aaltonen (kok) Loimaalta. Vuoden aikana jäsenkuntien kunnanvaltuustot valitsivat kolme uutta jäsentä ja viisi uutta varajäsentä sairaanhoitopiirin valtuustoon valtuustotyön jättäneiden tilalle. Valtuusto päätti vuoden aikana hyväksyä kuntayhtymän vuoden 2011 tilinpäätöksen ja vuoden 2013 talousarvion sekä näihin liittyvät asiat. Valtuusto hyväksyi vuoden aikana myös ensihoidon palvelutasopäätöksen vuosille Pal velutasopäätös perustuu uuteen terveydenhuoltolakiin, joka velvoittaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaavaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymää järjestämään ensihoitopalvelut alkaen ja tekemään alueensa ensihoidon palvelutasosta päätöksen. Palvelutasopäätöksen peruslähtökohtana on samantasoisten palvelujen tarjoaminen riskeiltään ja palvelutarpeiltaan samanlaisilla alueilla. Muista valtuuston vuoden aikana tekemistä päätöksistä voidaan mainita vuoden 2013 alussa voimaan tulleen sairaanhoitopiirin uuden hallintosäännön hyväksymistä koskeva päätös, Paimion ja Raision sairaaloiden sairaanhoitotoiminnan lakkauttamista koskeva päätös sekä työterveyshuollon yhtiöittämistä koskeva päätös.

12 12 Hallitus Kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta vastaa valtuuston valitsema kuntayhtymän hallitus, johon kuuluu 19 jäsentä. Hallitus kokoontui vuoden aikana 13 kertaa ja käsitteli yhteensä 187 asiaa. Vaalikaudeksi valitun hallituksen poliittiset voimasuhteet ovat seuraavat: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Ruotsalainen kansanpuolue Vihreä liitto --- Turun yliopisto 5 paikkaa 5 paikkaa 3 paikkaa 2 paikkaa 1 paikka 1 paikka 2 paikkaa Hallituksen puheenjohtajana toimii kuluvalla vaalikaudella Virpa Puisto (sd) Turusta, I varapuheenjohtajana Jaakko Ossa (kok) Kaarinasta ja II varapuheenjohtajana Jukka Kärkkäinen (vas) Turusta. Keskeisimmistä hallituksen tekemistä päätöksistä ja asiakokonaisuuksista voitaneen mainita seuraavat: TYKSin ja sairaanhoitopiirin uuteen potilaslähtöiseen ja prosessimalliseen toimintatapaa tähtäävän hankkeen toimenpano eteni vuoden aikana. Hallitukselle raportoitiin säännöllisesti hankkeen etenemisestä. Toimenpanoon liittyen hallitus hyväksyi sairaanhoitopiirin vuoden 2013 alussa voimaan tulleen uuden toimintasäännön sekä teki päätökset Tyksin uuden organisaatio-rakenteen edellyttämien toimi- ja palvelualuejohtajien määräämisestä sekä muista organisaatiomuutoksen edellyttämistä virkamuutoksista. Talousarvioon ja toimintakulujen sopeuttamiseen liittyvät asiat olivat hallituksessa useammassa kokouksessa esillä. Hallitus hyväksyi lisäksi vuoden aikana sairaanhoitopiirin tasa-arvon ja yhdenvertaisuussuunnitelman sekä Tyksin eritysvastuualueen tietohallinto-strategian vuosille KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ Henkilöstömäärä- ja rakenne Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä oli vuoden lopussa yhteensä virkaa ja tointa, joista 86 oli y liopiston sivuvirkoja ja 58 amanuenssien ja harjoittelijoiden toimia. Vuonna 2012 perustettiin yhteensä 84 uutta virkaa ja tointa sekä 17 virkaa ja tointa lakkautettiin. Henkilöstörakennetta korjattiin myös nimikemuutosten avulla. Lääkäreiden tehtävänimikkeitä tarkistettiin neljässä virassa ja hoitohenkilöstön 46 virassa ja toimessa. Lisäksi toteutettiin 8 muun vi ran ja toimen nimikemuutosta. Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden lopussa henkilöä. Luvussa on mukana eri syistä virka- tai työvapaalla olevat henkilöt ja heidän sijaisensa. Viran- ja toimenhaltijoiden määrä nousi vuodesta 2011 yhteensä 90 henkilöllä: vakinaisten henkilöiden määrä laski 11 henkilöllä ja määräaikaisten nousi 101 henkilöllä. Vakinaisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus oli 7,0 %. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli 77, 8 % henkilöstöstä. Kokoaikaisessa palvelussuhteessa 92,6 % henkilöstöstä.

13 Työpaikkana sairaalayhteisö on naisvaltainen. Sairaanhoitopiirin henkilöstöstä oli 84,6 % nai sia (6.470) ja 15,4 % m iehiä (1.180). Koko henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2012 lopussa 43,3 vuotta ja vakinaisen henkilöstön keski-ikä 46,0 vuotta. Työpanos Työpanos laskennallisina virkoina oli vuonna 2012 y hteensä 5.388,6. Työpanos nousi 1,6 % vuodesta 2011 eli yhteensä 85,9 laskennallista virkaa. Työpanos kertoo, montako henkilöä keskimäärin on koko ajan työssä. Työpanostilasto tammi-joulukuu 2012 (työpanos laskennallisina virkoina) Virat ja toimet (ilman varahenk.) Työpanos Virat ja toimet (ilman varahenk.) Työpanos Erotus Muutos % Työpanos % TYKS 2 577, , , ,8 6,8 0,3 94,8 Loimaan aluesairaala 208,5 171,8 207,3 180,7 8,9 5,2 87,2 Salon aluesairaala 260,5 261,3 260,8 258,5-2,8-1,1 99,1 Vakka-Suomen sairaala 130,5 120,6 130,9 118,8-1,8-1,5 90,8 Psykiatrian tulosalue 527,0 457,5 531,9 466,4 8,9 1,9 87,7 Teknisten palvelujen tulosalue 135,8 95,4 138,8 100,4 5,0 5,2 72,3 Huollon palvelujen tulosalue 784,5 643,5 780,7 632,9-10,6-1,6 81,1 Hallintokeskus 227,7 199,2 245,8 206,8 7,6 3,8 84,1 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos 62,6 74,6 131,7 133,6 59,0 79,1 101,4 Turunmaan sairaala 147,1 124,3 151,3 123,7-0,6-0,5 81,8 Tyks-Sapa-liikelaitos 791,2 701,5 793,8 707,0 5,5 0,8 89,1 VSSHP YHTEENSÄ 5 852, , , ,6 85,9 1,6 90,3 13 Poissaolot Poissaolopäiviä henkilöstölle kertyi yhteensä kalenteripäivää, mikä on 2,0 % enem män kuin vuonna Merkittävin poissaolon peruste on vuosilomapäivät, joiden osuus kaikista poissaolopäivistä oli 41,3 %. Poissaolotuntien osuus kokonaistyötunneista %:na vuosina ,5 27,8 28,2 27,8 32,1 % Poissaolojen osuus palkkakustannuksista %:na ,3 16,2 16,6 16,5 16,5 % Henkilöstö oli sairauslomalla vuonna 2012 yhteensä päivää. Sairauspäivien osuus kokonaistyöajasta oli 4,1 %. Sairauspäivät vähenivät 4,9 % v uodesta Keskimääräinen poissaolo sairauden vuoksi oli 15 päivää/vuosi. Sairauspäivien kehitys vuosina (sairauspäivät/laskennallinen virka vuodessa) ,9 15,2 15,9 16,1 15,0 Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot sivukuluineen olivat yhteensä 362,7 miljoonaa euroa vuonna Palkkojen ja palkkioiden toteuma suhteessa talousarvioon oli 103,5 % ja si vukulujen 102,6 %. Palkkakustannukset sivukuluineen ovat kasvaneet 6,6 % vuodesta 2011.

14 14 Yhteenveto kehittämistoiminnasta varsinaiset palkat kasvoivat 5,4 % työaika-korvaukset vähenivät 0,3 % (työaikakorvauksiin sisältyvät ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai-, arkipyhä- ja aattotyökorvaukset, hälytysrahakorvaukset ja varallaolokorvaukset sekä lääkäreiden aktiivityö- ja päivystyskorvaukset) lisä- ja ylityökorvaukset vähenivät 4,4 % poissaolojen palkat kasvoivat 0,6 % Kaikkien palveluksessa olleiden tehdyn työn hinta ilman työnantajan sivukuluja oli 27,1 euroa/tehty työtunti. Vakinaisen henkilöstön osalta hinta oli 28,5 euroa/tehty työtunti ja määräaikaisen henkilöstön 23,7 euroa/tehty työtunti. Tehdyn työn hinta euroa/tehty työtunti vuosina (Koko piirin henkilöstö) Muutos 12/ Euroa % 22,30 23,30 24,30 24,80 27,10 2,30 9,3 % Tehdyn työn hinta lasketaan kaavalla: maksetut palkat/tehdyt työtunnit. Maksetuissa palkoissa ovat mukana poissaoloajan palkat ja tehdyissä tunneissa todelliset tehdyt tunnit, ei poissaoloajan tunteja. Tehdyn työn hinta kohoaa, jos on runsaasti palkallisia poissaoloja esim. sairauden vuoksi, koska laskennassa mukaan tulee sairaana olevan vakinaisen ja sijaisen palkkakustannukset tehtyä työtuntia kohden. Henkilöstöpoliittinen toimintaohjelma - Tehrään porukal lanseerattiin alkuvuodesta. Vuodelle 2012 laadittu toteutussuunnitelma ohjasi henkilöstöprosesseihin ja -käytäntöihin kohdistuvan kehittämistoiminnan painopisteitä. Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksen tulokset saatiin Työterveyslaitokselta helmi-maaliskuussa. Vastausprosentti oli hyvä, 71 %. Tulokset olivat kokonaisuudessa hyvät, toki vaihtelua oli yksiköiden välillä. Työyksiköistä 90 % laati työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma uudistettiin työnantajan ja työntekijöiden edustajista koostuvassa työryhmässä. Uusi suunnitelma hyväksyttiin kesällä ja se on voimassa vuodet Lisäksi sairaanhoitopiirin johtoryhmä hyväksyi VSSHP:n osaamisen hallinnan prosessikuvauksen ja osaamisalueet. Osaamisten kuvaaminen aloitettiin sovitun viitekehyksen mukaisesti tulevalla sydäntoimialueella. Työhyvinvoinnin koordinaatiotyöryhmä vastasi aktiivisen tuen toimintamallin jalkauttamisesta. Työryhmää laajennettiin perustamalla koordinaatiotyöryhmän rinnalle työhyvinvoinnin keskustelufoorumi. Ryhmät toimivat aktiivisesti vuoden 2012 aikana laatien mm. sairaanhoitopiirin työhyvinvointiohjelman, joka hyväksyttiin hallintojaostossa joulukuussa. Vuonna 2012 järjestettiin 160 alueellisen koulutuksen tilaisuutta. Koulutuksiin osallistui yli henkilöä, joista n. 66 % oli VS SHP:n omaa henkilökuntaa ja loput perusterveydenhuollon ja yksityisen sektorin osallistujia. Kaikille esimiehille suunnattiin uusi luentosarja, jonka ohjelma toistuu jatkossa puolivuosittain. Johtamiskoulutuksina aloitettiin MediMerc-koulutus (20 henkilöä) ja JET-koulutus (14 henkilöä). Lisäksi koulutettiin uusia sisäisiä työnohjaajia.

15 Palkka- ja palvelussuhdeasioiden osalta laadittiin useita paikallisia sopimuksia koskien mm. hälytysrahaa ja kielenkäyttölisää. Uusittu työnvaativuuden arvioinnin prosessi julkaistiin loppuvuodesta. Vuoden mittaan ideoitiin eri kokoonpanoissa liittyen kliinisestä lisätyöstä luopumiseen, lisätyön ohjeiden selkiyttämiseen ja uusien mallien kehittämiseen. Työ viimeistellään alkuvuonna Sähköinen rekrytointijärjestelmä vakiinnutti asemaansa hakijoiden keskuudessa, vain vajaa 3 % hakemuksista tuli paperihakemuksena. Järjestelmän kautta laitettiin hakuun 494 vakituista työpaikkaa, joihin tuli yhteensä hakemusta. Lisäksi julkiseen hakuun laitettiin 513 määräaikaista tehtävää, joihin tuli hakemusta. Sairaanhoitopiirin tasolla 94 % vakansseista saatiin täytettyä vuonna 2012, tavoitteen ollessa 95 %. Näiden hakemusten lisäksi henkilöä jätti avoimen työhakemuksen, jossa he ilmaisivat kiinnostuksensa tehdä töitä VSSHP:ssä. Työturvallisuusasioiden osalta merkittäviä positiivisia asioita olivat ohjeen työtilojen vähimmäisvaatimuksista sekä toimitilojen turvallisuusselvityksen valmistuminen. Sen sijaan sisäilma-asioiden hoitaminen vaati edelleen aikaa ja työsuojeluviranomaiset antoivat sisäilmaan liittyviä toimintakehotuksia ja määräyksiä. Paloturvallisuuden osalta laadittiin uusi pelastus- ja poistumisturvallisuussuunnitelma sekä kiinnitettiin huomiota palokatkojen laatuun. 15 Henkilöstökertomus Vuodelta 2012 laaditaan erillinen henkilöstökertomus, jossa käsitellään tarkemmin henkilöstöä kuvaavia lukuja ja kuntayhtymän henkilöstötoimintaa. Henkilöstökertomus antaa kokonaiskuvan henkilöstötoiminnan ja henkilöstövoimavarojen nykytilasta ja kehityssuunnasta. ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ, EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ JA MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA Valtakunnallisesti valmisteilla oleva kuntarakenneuudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamishankkeiden pitkittyvä päätöksenteko voi hankaloittaa tai hidastaa sairaanhoitopiirin kannalta strategista päätöksentekoa. Hallitusohjelmassa on sitouduttu rakenteellisiin uudistuksiin mutta toteuttamistavoista ja käytännön muutoksista ei ole päätöks iä. Myös potilaan valinnanvapauden laajentuminen saattaa muuttaa potilasvirtaa ja palvelujen kysyntää. Valmisteilla oleva päivystystoimintaa koskeva asetus vaikuttaa osaltaan palvelujen järjestämiseen. Toimintaympäristön muutosten ja muuttuvan palvelutuotannon johdosta on käynnistetty aikaistetusti sairaanhoitopiirin strategian päivittäminen. Vahinkoriskien varalta sairaanhoitopiiri on vakuuttanut kattavasti toimintansa. Vakuutuksilla on varauduttu erilaisiin vastuu-, omaisuus-, keskeytys- ja henkilövahinkoihin. Riskienhallintaa on toteutettu mm. toimitilojen turvallisuusselvityksellä, henkilöstön turvallisuuskoulutuksilla ja harjoituksilla, valmiussuunnittelulla ja tapaturmien ennaltaehkäisyyn tähtäävillä toimenpiteillä. Merkittävien uusien tilojen käyttöönotto vaatii runsaasti erilaisten toimintojen muuttoja, jolloin myös vahinkoriskit kasvavat. Uusiin käyttöönottoihin ja muuttoihin on varauduttu suunnittelemalla, aikatauluttamalla ja henkilöstöä ohjeistamalla. Taloudelliset riskit liittyvät ennen kaikkea välttämättömien rakenteellisten uudistusten sekä talouden vakauttamisohjelman laadintaan ja toimeenpanoon. Nykyisen hajautetun palvelujärjestelmän, muuttuvien palvelutarpeiden ja taloudellista asemaa koskevien reunaehtojen puitteissa on löydettävä päätöksenteon mahdollistava yksimielisyys uudistusten toteuttamiseksi. Uudistusten toteuttaminen on välttämätöntä talouden rakenteiden

16 tervehdyttämiseksi, velkaantumisen hallitsemiseksi sekä kertyneen alijäämän kattamiseksi. SISÄISEN VALVONNAN TOIMIVUUDEN ARVIOINTI Valvontaympäristö ja valvonta Sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä tuloksellisuuden arvioinnin menettelyt ovat keskeinen osa kuntayhtymäkonsernin johtamis- ja hallintojärjestelmää. Niiden tulee kokonaisuutena tuottaa ylimmälle johdolle riittävä varmuus toiminnan tuloksellisuudesta, laillisuudesta ja hyvän hallintotavan toteutumisesta. Vuonna 2006 hallitus on hyväksynyt sairaanhoitopiirin sisäistä valvontaa määrittävän ohjeen Hyvän johtamis- ja hallintotavan periaatteet. Ohjeen mukaan esimiehet vastaavat siitä, että heidän alaisensa henkilöstön tehtävät ja toimintatavoitteet ovat asianmukaisesti määritelty ja että edellytykset tehtävistä suoriutumiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen ovat olemassa. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa sairaanhoitopiirin hallitus. Lisäksi tilivelvolliset viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa varojen käytössä vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Sairaanhoitopiirin päätöksenteko perustuu julkisuusperiaatteeseen ja avoimuuteen. Päätöksentekoa ohjaavat lainsäädäntö, kuntayhtymän perussopimus, säännöt ja ohjeet. Sair aanhoitopiirin tiedossa ei ole lakien, sääntöjen tai hyvän hallintotavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvausvastuu, kanne tai vaatimus. Sisäisen valvonnan selontekoa laadittaessa on käytetty hyväksi tulosyksiköiden esimiehille tehtyä kyselyä sisäisen valvonnan toimivuudesta sekä sisäisen tarkastajan suorittamia toiminnan tarkastuksia. Sairaanhoitopiirin toimintaa ohjaavat lait. Sisäisiin sääntöihin ja ohjeisiin on kirjattu toimintaan, johtamiseen ja esimiestyöhön sisältyvät tehtävät ja vastuut toiminnan lainmukaisuudesta, tuloksellisuudesta ja tavoitteellisuudesta. Viranhaltijoiden oikeudet kuntayhtymän hallituksen puolesta ratkaista tietyt asiat on määritelty toimintasäännössä. Valtuusto on määritellyt vuoden 2009 syyskokouksessa kuntayhtymän tilivelvolliset viranhaltijat valtuustokaudelle Hallitus on nimennyt alaistensa tulosyksiköiden vastuuhenkilöt vuodelle Samoin ovat tehneet sairaanhoitopiirin johtokunnat. Henkilöstövoimavarojen kehittämistä koskevat tavoitteet ovat sisältyneet sairaanhoitopiirin henkilöstöstrategiaan. Sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi vuoden 2011 lopulla Henkilöstöpoliittisen toimintaohjelman, jossa kuvataan henkilöstöasioiden tavoitetila ja tavoitetilan saavuttamista tukevat realistiset toimenpiteet. Toimintaohjelman tueksi on laadittu alkuvuonna 2012 yksityiskohtainen toteutussuunnitelma. Toteutuksesta raportoidaan Henkilöstökertomuksessa vuosittain. Sairaanhoitopiirissä on määritelty strategiset ja toiminnalliset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan organisaation kaikilla tasoilla. Kuntayhtymäkonsernin talousarvio- ja suunnitelma on pyritty laatimaan siten, että edellytykset tehtävien hoitamiseen turvataan ja kuntalain mukaisesti talousarviota noudatetaan. Suunnitteluprosessit ovat olleet avoim ia ja nii tä arvioidaan vuosittain. Sairaanhoitopiirin vastuuhenkilöillä on kuukausittain käytettävissään toiminnan ja talouden seurannan mahdollistavia raportteja ja johdon kuukausiraportit. 16

17 Sairaanhoitopiirin organisaatiorakennetta on viime vuosien aikana pyritty selkeyttämään siten, että organisaatiorakenne tukee perustehtävän ja strategian toteuttamista. Vastuut, tehtävät ja valtuudet on pyritty määrittelemään selkeästi ja niitä on viestitetty tarkoituksenmukaisesti tulosja kehittämiskeskusteluissa. Uusien organisaatioiden johtamiseksi on tehty muutokset toimintasääntöön vuonna Esimiehet valvovat henkilöstönsä kelpoisuusehtoja vuonna 2011 annetun Yleiskirjeen nro 19/2011 ohjeiden mukaisesti. Sairaanhoitopiirin vastuualueilla on säännöllisesti tilaisuuksia, joissa henkilöstölle kerrotaan toimintatapoihin, ohjeisiin ja sääntöihin tulleista muutoksista ja toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Lisäksi intranetia käytetään aktiivisesti tiedottamiseen. Uusi työntekijä sekä tehtäviä vaihtava tai pidemmältä vapaalta töihin palaava henkilö perehdytetään tehtäviin suunnitellusti. Perehdytys auttaa työntekijää hahmottamaan tehtävänsä, sitouttaa työyhteisöön sekä vähentää virheiden ja tapaturmien riskiä. Vuonna 2012 on tavoitteen mukaisesti aloitettu valmistella koko sairaanhoitopiirin kattavaa laatujohtamisjärjestelmää EFQM -mallin pohjalta. Tulosyksiköiden laatukoordinaattorit on valittu ja Tyksin toimintakäsikirjaa on valmisteltu. Sairaanhoitopiirin yhtenäinen luettelo potilasmuistutuksista on käytössä johtajaylilääkärin ohjeiden mukaisesti. Sairaanhoitopiirin hankinnat, lukuunottamatta eriytettyjä hankintoja, on keskitetty hallintokeskuksen hankintatoimistolle ja hankinnoissa noudatetaan hankintalakia ja sairaanhoitopiirin omaa ohjeistusta. Eriytettyinä hankintoina rakennusurakoiden hankinnat suoritetaan TYKSissä VSSHP Teknisten palvelujen toimesta ja osavastuualueilla ao. sairaalan hallinnon toimesta. Lääkkeiden ja niihin liittyvien rinnastettavien tuotteiden hankinnat suoritetaan TYKS SAPA liikelaitoksessa Varsinais-Suomen lääkehuollon toimesta, TYKS SAPA liikelaitos suorittaa itse muut kuin yhteishankintojen kautta tapahtuvat hankinnat. Lisäksi on erikseen määrättyjä tekniikan alaan kuuluvia hankintojat (mm. sähkö- ja öljyhankinnat, tekniikan alan huoltopalvelut), joiden hankinnat suorittavat VSSHP Tekniset palvelut. Laajat projektit, joille on luotu oma hankinta-organisaatio (esim. T2-projekti), suorittavat itse omat hankintansa. Mainitut yksiköt suorittavat hankinnat hallituksen ja johtokuntien delegoimien päätösvaltuuksien mukaisesti. Hallitus on antanut ohjeen sairaanhoitopiirin hankinta- ja logistiikkapalvelujen järjestämisestä. Tällä pyritään varmistamaan, että hankintatoimen prosessit toimivat sairaanhoitopiirissä yhdenmukaisesti ja, että logistiikkakeskusinvestointi tulee asianmukaisesti ja täysimääräisesti hyödynnetyksi. Hankintaohjeen päivitys tukee myös sairaanhoitopiirin konserniohjeiden toteutumista. Vuonna 2012 sairaanhoitopiiriin hoitotarvikkeiden neuvottelukunnan toiminta on jatkunut. Toiminnan tarkoituksena on sai raanhoitopiirin hoitotarvikevalikoiman koordinointi, linjaaminen ja tuotevalikoiman yhtenäistäminen sekä kulutuksen seuranta ja ohjaaminen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2010 loppupuolella aloitettiin uuden varastotoiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. Vuoden 2012 aik ana saatiin toiminnanohjausjärjestelmän avulla intranetiin tulosyksiköille kustannuspaikoittain varastohankintojen seurantaan tarvittavat raportit, jotka palvelevat varastotarvikkeiden hankintojen osalta sisäisen valvonnan toimivuutta. Tulosyksikön esimiehet ovat valv oneet lääkehoidon toteuttamista ja laatua lääkehoitosuunnitelmien mukaisesti. Apteekkitarvikkeiden hävikkiä 17

18 seurataan ja sitä pyritään jatkuvasti vähentämään osastofarmaseuttien avulla. 18 Sopimustoiminta Sairaanhoitopiirissä on otettu keskitetty KTweb -sopimusrekisteri käyttöön vuonna 2010 ja keskeiset sopimukset on tallennettu järjestelmään. Sopimukset on selkeästi vastuutettu. Rekisterin avulla seurataan sopimuskantaa kokonaisuutena ja sopimusten voimassaoloaikoja. Rekisteri helpottaa muun muassa laskutusperusteiden tarkastamista, sopimusehtojen valvontaa, sopimuskustannusten ennakointia talousarviota laadittaessa sekä uusien sopimusten laadintaa vanhoja malleja hyväksikäyttäen. Sopimusosaaminen ja sopimusten valvonta on osa riskienhallintaa. Hyvin laaditut kilpailutukset ja sopimukset tuovat suoraan kustannussäästöä ja tehostavat toimintaa. Tämän johdosta on sairaanhoitopiiriin palkattu vuonna 2012 hankinta- ja sopimuslakimies. Seuranta Hallitus on hyväksynyt vuoden 2010 alusta voimaan tulevaksi uudet kuntayhtymän palvelutuotannon sekä palvelujen osto- ja myyntitoiminnan periaatteet. Ohjeissa määritellään, että sisäisten ja ulkoisten palvelujen tuottamisesta ja toimittamisesta on laadittava aina palvelusopimus. Palvelusopimukset laaditaan talousarvion yhteydessä, jolloin sovitaan myös palveluihin liittyvästä raportoinnista. Sopimuspoikkeamat sanktioidaan sopimuksissa. Kirjanpidon, toiminnan ja henkilöstöhallinnan valmiit raportit eivät kaikin osin ole palvelleet toiminnan ja talouden seurantaa riittävästi. Tietojen käytettävyyttä on parannettava johtopäätösten teon helpottamiseksi. Korjaavia toimenpiteitä on käynnissä useita. Tietojärjestelmistä saatavia raportteja täsmäytetään ja kontrolloidaan säännöllisesti, jotta voidaan varmistua siitä, että tiedot ovat oikei ta ja ajan tasalla. Eri tietojärjestelmien ohjelmista ajetaan määräajoin tiedostojen lokilistat, jotka tarkistetaan esimiesten toimesta niin, että tiedoissa ei ole virheitä ja tietojen väärinkäytökset voidaan eliminoida. Kuntalain mukaan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Valtuusto on hyväksynyt ylitysoikeutta Talousarvion toteutumisen ennustetiedot eivät kuitenkaan pitäneet paikkaansa, vaan kuntayhtymän tuloslaskelma ilman liikelaitoksia tilinpäätöksessä oli 20,8 milj. euroa alijäämäinen, valtuuston hyväksymä alijäämä 16,8 milj. euroa, eroa 4,0 milj. euroa. Taloudellisen tilanteen heikentyessä ja jäsenkuntien maksukyvyn rajoittuessa tulee ensiarvoisen tärkeäksi sairaanhoitopiirin olemassa olevien resurssien tehokas käyttö, toimintakulujen säästötoimenpiteet, toiminnallisten tavoitteiden asettaminen annettujen resurssien puitteissa palvelutarpeiden muutokset huomioiden sekä sisäisen valvonnan toimivuus siten, että talousarviota noudatetaan. Hoitopäiviä kertyi lähes vähemmän kuin vuonna Tämän johdosta sisäisessä valvonnassa tulee enemmän kiinnittää huomiota sairaansijojen, toimitilojen sekä henkilöstöresurssien tehokkaaseen käyttöön toimintakulujen vähentämiseksi. Osastohoidon ja leikkaustoiminnan vähentymisen myötä tulee kiinnittää huomiota myös tukipalveluiden tarpeen vähenemiseen ja pyrkiä sopeuttamaan koko toiminta ja talous kysynnän mukaiseksi. Myös liikelaitosten ja Medbit Oy:n toiminnan ja talouden tavoitteiden asetantaan ja toteutukseen tulee kiinnittää konserniohjauksella ja sisäisellä valvonnalla enemmän huomiota.

19 Riskien kartoitus ja riskienhallinta Toimintaympäristön turvallisuus Potilas- ja henkilöstöturvallisuus Laissa säädettyjen hoitoonpääsyaikojen noudattamista valvotaan sairaanhoitopiirissä kuukausittain keskitetysti suoritettavalla raportoinnilla. Yksityiskohtaiset tiedot suoritetavoitteiden toteutumisesta ja jonotustilanteesta on esitetty tilinpäätöstiedoissa. Riskienhallinnalla tarkoitetaan järjestelmällisiä menettelyjä, joiden avulla tunnistetaan ja arvioidaan sairaanhoitopiirin toimintaan liittyviä riskejä sekä määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja säännönmukaiseksi raportoimiseksi. Riskienhallinta jakautuu sairaanhoitopiirissä toiminnan, omaisuuden ja rahoituksen riskien hallintaan. Riskienhallinta toteutuu sairaanhoitopiirin johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Suunnittelu ja ohjaus perustuvat oikeaan ja luotettavaan toimintaan ja taloutta koskevaan tietoon sekä ajantasaiseen ja luotettavaan raportointiin. Kukin esimies on vastannut toimivaltansa rajoissa alaistensa työolosuhteiden turvallisuudesta ja terveellisyydestä sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisesta. Työtä toiminnan päivittäisten riskien hallitsemiseksi tehdään kokonaisturvallisuuden käsitteen alla. Kokonaisturvallisuus käsittää potilasturvallisuuden, henkilöturvallisuuden, fyysisen toimintaympäristön turvallisuuden ja tietoturvallisuuden. A-sairaalan tulipalon johdosta sairaanhoitopiirin sitovissa tavoitteissa vuodelle 2012 oli yhtenä toiminnallisena tavoitteena, että käytössä olevat toimitilat tarkastetaan turvallisen toiminnan riskien osalta ja täst ä aiheutuvat mahdolliset puutteet korjataan työsuojelua ja työturvallisuutta koskevien säädösten mukaisesti. Teknisten palvelujen tulosyksikkö on suorittanut sairaanhoitopiirin kaikissa tiloissa sitovien tavoitteiden määrittelemät tarkastukset, jotka käsittivät rakennus- ja LVIS -tekniikan osiot. Tarkastuksissa keskityttiin sellaisiin tiloista johtuviin riskeihin ja vaaratekijöihin, jotka toteutuessaan saattaisivat muodostaa potilaille tai henkilökunnalle merkittävän turvallisuusuhan. Tarkastustehtävässä syntyi satoja sivuja käsittävä selvitysaineisto, josta on laadittu koosteraportti. Raporttiin on kerätty keskeisimmät tulokset ja havainnot tilojen teknisestä kunnosta ja mahdol lisista riskeistä. Sen lisäksi, että koosteesta ilmenevät tarkastushetkellä havaitut puutteet ja riskit, aineistoa tullaan käyttämään myös jatkossa teknisen ylläpidon laadulliseen kehittämiseen ja resurssien parempaan kohdentamisen kriittisimmille ylläpitoalueille. Tarkastushetkellä havaitut vakavat riskit tai puutteet on korjattu heti niiden tultua ilmi. Muiden tunnistettujen puutteiden kuntoon saattamista viedään systemaattisesti eteenpäin määrärahojen sallimissa rajoissa vuonna Peruskorjaustasoista saneerausta vaativat korjaukset sijoitetaan pitkän tähtäimen korjaus- ja saneeraussuunnitelmaan. Sairaanhoitopiirissä on käyt össä menettelytapa työyhteisön turvallisuuspoikkeamien ilmoittamiseen, käsittelyyn ja r aportointiin. Turvallisuuspoikkeamilla tarkoitetaan työyksikön toimintaa tai henkilöstöä vaarantanutta 19

20 tapahtumaa, omaisuuden vahingoittumista ja ympäristövahinkoa. Tapahtuma-ilmoitusten tekemisestä on ohjeet intranetissa. Potilasturvallisuus on oleellinen osa potilaan laadukasta hoitoa. Vuonna 2010 otettiin käyttöön potilaan tutkimukseen ja hoitoon liittyvien vaaratapahtumien seurantajärjestelmä sairaanhoitopiirin kaikissa tulosyksiköissä. Tulosyksiköt ovat käyttäneet edelleen vuoden 2012 aikana HaiPro -järjestelmää kiitettävästi sekä hyödyntäneet tapahtumatietoja oman toiminnan kehittämisessä. Potilasturvallisuudesta on järjestetty lisäksi sisäistä koulutusta. Vuodesta 2011 lähtien sairaanhoitopiirissä on ollut potilas-turvallisuussuunnitelma ja tulosyksiköihin on nimetty potilasturvallisuuden edistämistä koordinoivia henkilöitä. Sairaanhoitopiirissä on järjestetty useita paloturvallisuuskoulutuksia vuoden 2012 aikana, joihin henkilöstöä on esimiesten taholta kehotettu osallistumaan. Potilas- ja henkilöstöturvallisuusriskinä on tiedostettu U -sairaalan kosteus- ja homevaurioista johtuvat sisäilmahaitat, joita on lähdetty järjestelmällisesti kartoittamaan ja korjaamaan. Sairaanhoitopiirin työterveyshuoltoa on myös pyydetty arvioimaan sisäilman laadusta johtuvaa työntekijöiden terveyden mahdollista vaarantumista. Sairaanhoitopiirin toimintatilat eivät kaikin osin vastaa niitä vaatimuksia, kuin tehtävien tuloksekas hoito edellyttää. Tämän johdosta sairaanhoitopiirissä suunnitellaan korvaavia toimintatiloja U -sairaalan niille toiminnoille, jotka eivät siirry T -sairaalaan. Myös A -sairaalan korjaustarpeet on huomioitu tulevien vuosien investointiohjelmissa. Lisäksi pyritään myymään tilat, joita ei enää erikoissairaanhoidon toiminnassa tarvita. 20 Tietoturvallisuus Rahoitusriskit Sisäinen tarkastus Sairaanhoitopiirin tietoturvasuunnitelmassa on määritelty tietoturvallisuuden seurantaa koskevat mittarit. Tietoturvallisuutta seurataan mm. erilaisin lokiselvityksin. Sairaanhoitopiirin tietoturvaohjeistuksiin henkilöstö on perehtynyt intranet -ympäristössä olevan koulutusohjelman avulla vuosittain esimiesten ohjeiden mukaisesti. Rahoitusriskit liittyvät yhtäältä sairaanhoitopiirin tulorahoituksen riittävyyteen toisaalta kassavarojen ja vieraan pääoman hoitoon sekä rahoituksen saatavuuteen. Valtuusto hyväksyi keväällä 2009 sijoitustoiminnan ja konsernirahoituksen periaatteet. Sairaanhoitopiiri käyttää harkinnan mukaan korkojohdannaisia vieraan pääoman korkoriskin hallinnassa. Johdannaissopimusten käyttömahdollisuutta arvioidaan korkomarkkinatilanne huomioiden olemassa olevaa lainakantaa vastaan. Spekulatiivisia johdannaisia ei käytetä. Kuntien ja kuntayhtymien rahoituksen saatavuus ja hinta korreloi Suomen valtion luottoluokituksen ja rahan hinnan kanssa ja on sidoksissa julkisen talouden kestävyysvajeen uskottavan hoitamisen kanssa. Vuoden 2012 talousarvion toimintakulujen ylitykset aiheuttavat sairaanhoito-piirille 14 milj. euron kattamattoman alijäämän vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida systemaattisilla menetelmillä sisäisen valvonnan toimivuutta ja tehokkuutta sekä tukea kuntayhtymän johtavia viranhaltijoita ja tulosyksiköitä riskienhallinnan toteuttamisessa. Sairaanhoitopiirissä on sisäisen tarkastajan toimesta suoritettu toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden tarkastusta. Tulosyksiköissä on tehty myös toiminnan, johtamisen sekä sisäisen valvonnan toimivuuden yleistä tarkastusta. Vuonna 2012 sisäinen tarkastaja on tarkastanut TYKS 2013 hankkeen toteutumiskulkua ja toteutumisen riskialueita. Sisäinen tarkastaja