VIRTAA VERKOSTOSTA II

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIRTAA VERKOSTOSTA II"

Transkriptio

1

2 Anneli Jaroma (toim.) VIRTAA VERKOSTOSTA II AMKtutka, kehitysimpulsseja ammattikorkeakoulujen T&K&I - toimintaan Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports 47 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 2009

3 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports PL 181, Mikkeli Puhelin Toimituskunta: Eeva-Liisa Antikainen Anneli Jaroma Iselin Krogerus-Therman Hannele Louhelainen Ragnar Lundqvist Matti Lähdeniemi Heikki Malinen Milla Suomalainen Tarja Tuominen Tekijä ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Kannen kuva: kuvankäsittely Aki Ilmanen ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Ulkoasu: Mainostoimisto ILME Ky Kannen ja sisällön painatus: Kopijyvä Oy - Mikkeli

4 SISÄLTÖ LUKIJALLE Tapio Varmola ja Anneli Jaroma AMKtutkan kolme kehittämisen vuotta MITÄ TAVOITELTIIN MITÄ SAAVUTETTIIN...2 Anneli Jaroma Ammattikorkeakoulujen T&K&I -toiminta käsitteellisenä ilmiönä MITEN MOODI 2 TIETOA TUOTETAAN AMMATTIKORKEAKOU- LUJEN T&K&I-TOIMINNASSA?...19 Outi Kallioinen, referee-artikkeli T&K JOHDON NÄKEMYKSIÄ AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNASTA...38 Katariina Raij ja Anneli Jaroma LUOVUUDEN YTIMESSÄ KULTTUURI- JA TAIDEOSAAMISEN MAH- DOLLISUUDET AMMATTIKORKEAKOULUN T&K -TOIMINNASSA...62 Katri Halonen, Tuire Ranta-Meyer ja Anna-Maria Vilkuna AMMATTIKORKEAKOULUT TUTKIMUKSEN, KEHITTÄMISEN JA INNOVOINNIN KESKIÖSSÄ YHDESSÄ KUMPPANIENSA KANSSA...75 Kari Laine ja Matti Lähdeniemi Ammattikorkeakoulujen T&K&I -toiminta ja esimerkkejä sitä ohjaavista toimintatavoista SYSTEMAATISUUTTA AMMATTIKORKEAKOULUJEN T&K-TOIMIN- NAN SUUNNITTELUUN JA KUVAUKSEEN...87 Anneli Jaroma, Pekka Turkki ja Anna-Maria Vilkuna AMMATTIKORKEAKOULUN T&K -TOIMINNAN EETTINEN PERUSTA Jyrki Konkka ja Marjo-Riitta Järvinen

5 T&K -TYÖN LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Tapio Varmola TEMAATTISET VERKOSTOT Perttu Heino T&K -toiminnan yhteys opetukseen ja työelämään KOHTI KÄYTTÄJÄLÄHTÖISTÄ INNOVAATIOTOIMINTAA Ammattikorkeakoulujen Living lab -verkosto suunnannäyttäjänä Lauri Tuomi ASIAKASLÄHTÖISTÄ T&K -TOIMINTAA Yritykset ja työyhteisöt oppimisen ympäristöinä Tuija Toivola OPPIMISEN JA OSAAMISEN EKOSYSTEEMI Oppimista ja T&K -toimintaa niveltämässä Pasi Tulkki OPINNÄYTETÖINÄ TEHTÄVIEN KEHITYSHANKKEIDEN MERKITYS TYÖELÄMÄLLE Erittäin paljon apua vai ei mitään hyötyä? Aki Ilmanen PROJEKTIJOHTAJA JA KEHITTÄMISRENKAIDEN/TYÖRYHMIEN PUHEENJOHTAJAT KIRJOITTAJAT...194

6 AMKtutkan kolme kehittämisen vuotta

7 MITÄ TAVOITELTIIN MITÄ SAAVUTETTIIN 2 Anneli Jaroma Tässä artikkelissa kuvataan Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulun tehtävää, AMKtutka -kehittämisverkoston lähtökohtia, keskeisiä aikaansaannoksia kolmen vuoden ajalta ja arvioidaan lyhyesti saavutettuja onnistumisia ja kehittämiskohteita. Leimallista toiminnalle on ollut vastuullinen ja innostunut työskentelytapa. Ammattikorkeakoulujen edustajilla oli runsaasti osaamista ja halua jakaa sitä yhteiseksi hyväksi. He myös esittelivät toiminnan tuloksia mm. seminaareissa, julkaisuissa, artikkeleissa ja hyödynsivät niitä mahdollisuuksien mukaan oman ammattikorkeakoulunsa kehittämistyössä. VERKOSTON LÄHTÖKOHTIA Ammattikorkeakoulujen alkuvaiheessa päätehtävänä oli opetus, vaikka ituja tutkimus- ja kehitystoiminnasta (T&K toiminnasta) oli jo olemassa. Erityisesti kokeiluvaiheen aikana T&K - toiminta nähtiin yritysten palvelemisena ja korkeakoulun tulonhankintakeinona. Ammattikorkeakoulujen kehittyessä ryhdyttiin kyseistä toimintaa kuvaamaan laadukkaan oppimisen, osaamisen, kehittämisen ja ammattikorkeakoulun vaikuttavuuden takaajana, jota myös OPM:n linjaukset sekä vuoden 2003 ammattikorkeakoululaki tukivat. (Rauhala 2007.) Tärkeäksi nousi opetuksen ja T&K -toiminnan vuorovaikutuksen edistäminen. Ensimmäisenä T&K teemaan paneuduttiin syvällisemmin Satakunnan ammattikorkeakoulun koordinoimassa Ammattikorkeakoulujen t&kverkosto hankkeessa vuosina (SAMK 2004). AMKtutka -kehittämisverkostoa koordinoivan Mikkelin ammattikorkeakoulun nk. pääkonttorihanke-esityksessä (2005) painotettiin T&K -toiminnan ja opetuksen välisten suhteiden kehittämistä siten, että ammattikorkeakoulujen kolme laista johdettua perustehtävää, opetus, tutkimus- ja kehitystyö sekä alueellinen kehittäminen muodostavat toisiaan vahvistavan kehän - kunkin perustehtävän tulosten palvellessa muita perustehtäviä. Opetusministeriö laajensi lupapäätöksessään (2006) verkoston toimenkuvaa, mikä näkyi jo OPM:n verkostolle antamassa nimessä Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulun tehtävää. Rehtori Tapio Varmolan johdolla toiminut johtoryhmä

8 3 (Liite1) linjasi T&K toiminnan ja opetuksen integroinnin ohella kehitettäviksi asioiksi T&K -työhön liittyvät käsitteelliset ja eettiset kysymykset, T&K - toiminnan laadun varmistuksen ja kansainvälisen hanketoiminnan. Ammattikorkeakoulujen rehtorit nimesivät omat edustajansa kehittämisverkostoon. ENSIMMÄINEN TOIMINTAJAKSO Hankkeen alkuvaiheessa päätettiin kehittämisverkosto pitää dynaamisena ja ajassa liikkuviin tarpeisiin reagoivana toimijana. AMKtutkan työskentelyssä varauduttiin kahteen toimintajaksoon. Ensimmäinen vaihe ajoittui ajalle , jonka lopussa suoritettiin seuraavaa toimintajaksoa varten tilannearvio. Organisointi ja tavoitteet Ensimmäisessä vaiheessa toiminta organisoitiin johtoryhmä- ja kehittämisrengastyöskentelyyn. Satelliittiryhmän muodostavat ammattikorkeakoulujen rehtoreiden nimeämät T&K -toiminnan vastuuhenkilöt. (Kuvio 1.) KUVIO 1. AMKtutkan organisaatio ajalle Kehittämisrenkaat laativat omat toimintasuunnitelmansa, joihin sisältyi yksityiskohtaiset toiminnalliset tavoitteet, toteutussuunnitelma sekä toimenpiteet. Toimintasuunnitelmat pohjautuivat AMKtutkan johtoryhmän asettamiin yleisiin kehittämisrenkaiden tavoitteisiin.

9 Ensimmäisen toimintakauden kehittämisrenkaiden toiminnan yleiset tavoitteet: 4 T&K -työn käsitteellinen perusta ja rahoitus Alaryhmät: - Rahoitusryhmä - Innovointiryhmä - Käsiteryhmä Tavoitteena oli ammattikorkeakoulujen T&K -työhön liittyvän käsitteellisen perustan selkiyttäminen ja yhtenäistäminen sekä T&K -työn rahoituksen parantaminen. Osaamisen vahvistaminen Tavoitteena oli opettajien, T&K -henkilöstön ja työelämän/pk-yritysten henkilöstön T&K -työn ja opetuksen yhteensovittamiseen liittyvän osaamisen vahvistaminen. Oppimisympäristöt ja -menetelmät Tavoitteena oli oppimisympäristöjen ja -menetelmien kehittäminen T&K -työn ja opetuksen yhteensovittamista tukeviksi. Opetustoiminnan sisäiset toimintamallit Tavoitteena oli opetustoimintaan liittyvien toimintatapojen (esim. lukujärjestysten, työsuunnitelmien tms.) kehittäminen T&K -työn ja opetuksen yhteensovittamista tukeviksi. T&K -työn laadun varmistaminen ja eettinen perusta Tavoitteena oli ammattikorkeakoulujen T&K -työn laadun varmistamisen edellytysten vahvistaminen, laadunhallinnan menettelyjen selkiinnyttäminen ja eettisen perustan vahvistaminen. Kansainvälinen hanketoiminta Tavoitteena oli ammattikorkeakoulujen kansainvälisen hanketoiminnan ja T&K -työn verkostoitumisen edistäminen. T&K -satelliittiryhmä Tavoitteena on, että ryhmä tukee ja edistää omalla toiminnallaan kehittämisrenkaiden työskentelyä mentoroimalla ja osallistumalla kehittämisrenkaiden työskentelyyn sekä välittämällä tietoa tuloksista mm. omaan työyhteisöönsä. Ensimmäisen toimintajakson tuloksia Hankkeessa tehtiin kolme verkkopohjaista kyselytutkimusta vuonna Ammattikorkeakoulun johdolta pyydettiin arvioita muun muassa oman korkeakoulun T&K työn ja opetuksen vuorovaikutuksen hyödyllisyydestä, vahvuuksista ja integrointiin liittyvistä ongelmista, nykytilasta ja kehittämissuunnitelmista (Jaroma ym. 2008). Samana vuonna myöhemmin tehtiin opinnäyte-

10 5 työnä T&K -toiminnan ja opetuksen integroinnin nykytilan selvitys, jossa kohderyhmänä oli opetuksen organisoinnista vastaavat henkilöt (Nykänen ym. 2008). Kolmannessa kyselyssä yli tuhat ammattikorkeakoulun henkilöstöön kuuluvaa 23 ammattikorkeakoulusta vastasi T&K- osaamista mittaavaan kartoitukseen (Auvinen ym. 2008). Ensimmäisen vaiheen aikana tuloksena syntyi kolme hankkeen omaa julkaisua, Uudistuvat oppimisympäristöt, Laatua arvioiden ja Virtaa verkostosta. Lisäksi ARENE ry:n kanssa koottiin esimerkkejä ammattikorkeakoulujen hanketoiminnasta julkaisuun Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyö II. Tämän julkaisu tavoitteena oli tehdä näkyväksi ammattikorkeakoulujen T&K toimintaa. Julkaisua jaettiin mm. eduskuntaan, ministeriöiden edustajille, järjestöihin, yksityisen sektorin edustajille kuin myös kunnallisille toimijoille. Kever -verkoston kanssa tehtiin julkaisu Opetuksen ja tutkimuksen kiasma. Osaamisen vahvistaminen -kehittämisrengas tuotti ammattikorkeakoulujen työskentelyn tueksi T&K -henkilöstön osaamista kuvaavan mittariston, jonka avulla on mahdollista seurata ammattikorkeakoulun T&K -henkilöstön osaamista, täydennyskoulutustarpeita ja rekrytointiin liittyviä kysymyksiä. Tuotoksena syntyi myös T&K -henkilöstön osaamisprofiili. Kansainvälinen hanketoiminta -kehittämisrengas käynnisti englanninkielisen hankekuvausaineiston keräämisen, jonka tarkoituksena oli toimia markkinointimateriaalina esimerkiksi haettaessa kansainvälisiä kumppaneita. Ryhmä tuotti myös syyskuussa 2008 artikkeliaineiston osaaja.net verkkolehteen. (Heino 2008.) Näiden kahden edellä mainitun kehittämisrenkaan toimesta esitettiin ARENE ry:lle, että rehtorineuvosto hakee opetusministeriöltä rahoitusta T&K- toimintaan liittyvän valtakunnallisen koulutuksen, kehittäjäkoulun järjestämiseksi. ARENEn hakemuksen jatkokäsittely odottaa opetusministeriön Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta innovaatiojärjestelmässä pohtivan työryhmän toimenpide-ehdotuksia.

11 6 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan laadun varmistaminen ja eettinen toiminta kehittämisrengas keskittyi aluksi laadun tarkasteluun. Ryhmä kuvasi T&K - toiminnan laadun hallinnan strategian ja T&K- toiminnan tuloksellisuusketjun. Kehittämisrengas oli myös mukana korkeakoulun arviointineuvoston laadunvarmistusjärjestelmien benchmarking hankkeessa Benchmarking korkeakoulujen laadunvarmistus järjestelmien kehittämisessä. (Toikka 2008.) Opetustoiminnan sisäiset toimintamallit kehittämisrengas tuotti toimenpidesuositukset T&K -toiminnan ja opetuksen integroimiseksi (Nykänen ym.2008). Saman teeman ympärillä työskenteli Oppimisympäristöt ja menetelmät -kehittämisrengas, jossa benchmarkingin avulla paneuduttiin eri ammattikorkeakoulujen hyviin esimerkkeihin liittyen uudenlaisiin, integrointia edistäviin oppimisympäristöihin ja menetelmiin (Fränti 2008). Ammattikorkeakoulujen T&K -rahoitukseen liittyen tuotettiin PowerPoint esitys Ammattikorkeakoulun T&K -rahoituksen haasteet, joka löytyy amktutka.fi -sivuilta. Kansainvälistä näkyvyyttä haettiin käynnistämällä englanninkielisen julkaisun tekeminen korkeakoulujen innovaatiotoiminnasta. Ammattikorkeakoulujen T&K toiminnan roolia ja profiilia pohdittiin T&K -työn käsitteellinen perusta ja eettinen toiminta kehittämisrenkaassa ja sen pienessä käsitetyöryhmässä, joka tuotti Virtaa verkostosta julkaisuun teemaan liittyvän, toivottavasti keskustelua herättäneen, artikkelin Pohdintaa ammattikorkeakoulujen T&K -toiminnan luonteesta (Kallioinen ym. 2008). TOINEN TOIMINTAJAKSO Ensimmäisen toimintakauden tilannearvion ja esille nousseiden uusien tarpeiden perusteella nimettiin uudet ja jatkavat kehittämisrenkaat ajalle Organisointi ja tavoitteet Johtoryhmä päivitti AMKtutkan organisaatiorakenteen (Kuvio 2.) ja tavoitteet. Aiemmista kehittämisrenkaista jatkaa T&K -työn laadun varmistaminen ja eettinen perusta ja Kansainvälinen hanketoiminta, jossa jälkimmäisessä on

12 7 kolme temaattista verkostoa: Health Innovations, Information Society Services, Sustainable Life. T&K -työn käsitteellinen perusta ja rahoitus kehittämisrenkaan nimi muutettiin T&K-työ - kehittämisrenkaaksi, joka toimii myös ARENE ry:n T&K -ryhmänä. Sen alaryhmiä ovat: Yhteiset toimintamallit ja Living lab -ryhmä sekä käsiteryhmä. T&K -työn ja opetuksen integrointia edistäneet kolme kehittämisrengasta yhdistettiin yhdeksi kehittämisrenkaaksi, T&K -työn ja opetuksen integrointi kehittämisrenkaaksi. (Ks. Liitteet 1-3) KUVIO 2. AMKtutkan organisaatio ajalle Toisen toimintakauden kehittämisrenkaiden toiminnan yleiset tavoitteet: T&K -työ Ammattikorkeakoulujen T&K työn käsitteellisen perustan, yhteisten toimintamallien ja rahoitukseen liittyvien kysymysten selkiinnyttäminen ja käyttäjälähtöisten kehittämishankkeiden edistäminen.

13 T&K -työn ja opetuksen integrointi Pedagogisten innovaatioiden tuominen hankkeistettuun opetukseen. 8 T&K -työn laadun varmistaminen ja eettinen perusta Ammattikorkeakoulujen T&K -työn laadun varmistamisen tehostaminen ja eettisen perustan selkiinnyttäminen. Kansainvälinen hanketoiminta Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen hanketoiminnan ja T&K -työn verkostoitumisen edistäminen. T&K -satelliittiryhmä Ammattikorkeakoulujen T&K -työn vastuuhenkilöiden muodostaman verkoston toiminnan vahvistaminen. Toisen toimintajakson tuloksia Toisessa vaiheessa kehittämisrenkaat ja niiden alaryhmät käynnistivät työskentelynsä syys- lokakuussa T&K työ -kehittämisrengas perusti kolme alaryhmää: yhteiset toimintamallit-, livig lab- ja käsitetyöryhmät. Yhteiset toimintamallit ryhmä keskittyi tarkastelemaan ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Tuloksena syntyi linjapaperi, jonka ARENE:n yleiskokous hyväksyi kesäkuussa Linjapaperi esitellään ryhmän puheenjohtajan Matti Lähdeniemen toimesta hänen ja Kari Salon artikkelissa toisaalla tässä julkaisussa. Syksyn 2009 aikana kyseinen ryhmä keskittyy ammattikorkeakoulun tuloksellisuusindikaattoreiden kehittämisehdotusten laatimiseen T&K&I -toiminnan näkökulmasta. Living lab työryhmä asetti itselleen vision vuodelle 2012, jonka mukaan ammattikorkeakoulut ovat Suomen keskeisimmät living lab toimijat ja haluttu yhteistyökumppani kansainvälisesti merkittävimpiin käyttäjälähtöisiin kehittämishankkeisiin. T&K toiminnan vahvistamiseksi luotiin living lab toimijoiden verkosto, joka kehittää mm. living lab käsitteitä ja menetelmiä, edistää toiminnan laatua, osaamista ja jakaa asiantuntijuutta sekä ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuutta living lab toiminnan kautta. Living lab -verkostolla on keväästä 2009 lähtien ollut omat verkkosivut, fi. Verkoston toimintaa pyritään jatkamaan AMKtutkan päättyessä Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallisen osion hankkeella Ammattikorkeakoulujen neloskierre. Myös Itä-Suomen ammattikorkeakoulut ovat hakeneet neloskier-

14 9 teeseen omaa rahoitusta, jolloin tavoitteena on tiivis yhteistyö Manner- Suomen toimijoiden kanssa. Tarkemmin tämän työryhmän toiminnasta Lauri Tuomen artikkelissa. Käsitetyöryhmän edustajien toimesta on tähän julkaisuun tehty kaksi artikkelia, joista toisessa analysoidaan ARENEn ja AMKtutkan julkaisussa Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyö II esitettyjä ammattikorkeakoulujen hankekuvauksia suhteessa Moodi 2 periaatteisiin. Toinen artikkeli pohjautuu kahteen eri aineistoon. T&K vastuuhenkilöiltä kysyttiin, mitä he ymmärtävät ammattikorkeakoulujen T&K- ja innovaatiotoiminnalla. Tässä artikkelissa toisena aineistona oli ammattikoreakoulujen nettisivuilla esitetyt T&K -toiminnan kuvaukset. Halosen ym. artikkelissa pohditaan T&K toiminnan luonnetta kulttuuri- ja taidealalla käyttäen esimerkkinä Metropolia Ammattikorkeakoulua. Tämä artikkeli tuo myös uudenlaista näkökulmaan ammattikorkeakoulujen TKI -toiminnasta käytävään keskusteluun. TK -toiminnan laadun varmistaminen ja eettinen perusta -kehittämisrengas laati ammattikorkeakoulujen T&K toiminnan prosessikuvauksia ja kirjallisuutta hyödyntämällä esimerkin T&K toiminnan prosessimallinnukseksi. Renkaan toimesta tehtiin ammattikorkeakouluille kysely T&K- toiminnan eettisistä toimintatavoista, joita lyhyesti kuvataan Konkan ja Järvisen artikkelissa. Siinä paneudutaan myös Konkan toimesta yleisen moraalin ja T&K toimintaan liittyvän etiikan tarkasteluun. T&K -toiminnan ja opetuksen integrointi kehittämisrenkaan täsmennetyt tavoitteet olivat: mallintaa T&K:n ja opetuksen integraatiokäytänteitä eri ammattikorkeakouluissa poimia kriittisiä pisteitä ja hyviä käytänteitä jaettavaksi koko ammattikorkeakoulu kenttään koota yhteisen viitekehyksen avulla mallinnetut ja avatut T&K:n ja opetuksen integroinnin käytännön esimerkit yhteiseen julkaisuun, joka voi toimia innoittajana ja kannustajana uusille opettajille sekä ammattikorkeakouluissa rakennettaville uusille työelämälähtöisille toimintamalleille.

15 10 Tämän kehittämisrenkaan toimintaa ja tuloksia kuvataan Tuija Toivolan artikkelissa. Pasi Tulkin artikkelissa esitellään yksi edellä mainitun kehittämisrenkaan esimerkki uudenlaisesta työelämää, T&K -toimintaa ja opetusta integroivasta oppimisympäristöstä. Integrointi -kehittämisrengas valmistelee vielä oman julkaisun, joka ilmestyy Haaga-Helian julkaisusarjassa 2010 alkuvuodesta. Kansainvälinen hanketoiminnan työskentely fokusoitui kolmeen temaattiseen verkostoon, Health Innovations, Society Services ja Sustainable Life. Verkostot ovat vielä toiminnan alkuvaiheessa. Kaikkiin verkostoihin on ilmoittautunut runsaasti osallistujia, mikä osoittaa niillä olevan sosiaalinen tilaus. Syksyn 2009 aikana toimintaa terävöitetään ja pyritään jatkamaan AMKtutkan päätyttyäkin. T&K -vastuuhenkilöiden toiminta satelliittiryhmässä on johtanut yhteistyön tiivistymiseen ja oman verkoston, AMK TKI -johtajat, UAS RDI DIRECTORS, FINLAND muodostumiseen. Se tulee jatkamaa verkoston työskentelyä AMKtutkankin jälkeen. Satelliittiryhmä on kokoontunut vuosittain keskimäärin neljästi seminaareihin ja työkokouksiin. Keväällä 2009 käynnistettiin Kööpenhaminassa pohjoismaisen TKI yhteistyöverkoston luominen, johon panostetaan edelleen. T&K -vastuuhenkilöt ovat myös aktiivisesti kommentoineet tehtyjä linjapapereita ja siten edistäneet niiden valmistumista. Syksyn 2008 aikana valmistui ensimmäisessä vaiheessa työskennelleen ARE- NE:n/AMKtutkan innovaatio työryhmän julkaisu Higher Education Institutions and Innovation in the Knowledge Society. Myös englanninkielinen, ammattikorkeakoulujen hanketoimintaa esittelevä materiaali The Finnish Universities of Applied Sciences saatiin AMKtutkan sivustolle, josta se löytyy Material Bank:sta. Lisäksi liiketalouden koulutusohjelmassa tehtiin AMKtutkan tilauksesta opinnäytetyö, Opinnäytetöinä tehtävien kehityshankkeiden merkitys työelämälle Erittäin paljon apuja vai ei mitään hyötyä? Aki Ilmasen artikkelissa kerrotaan tämän opinnäytetyön tuloksista.

16 11 Käsillä olevan julkaisun ohella syksyn 2009 aikana julkaistaan vielä työelämälle kohdennettu kirjanen, jossa kuvataan ensimmäisen toimintakauden aikana työskennelleen oppimisympäristöt ja menetelmät -kehittämisrenkaan benchmarking kohteena olleita oppimisympäristöjen kehittämishankkeita. Kolmas syksyn julkaisu Onnistuneisiin tuloksiin kuvaa kolmen kehittämisverkoston, AMKtutka -, INTO - ja KEKO verkostojen organisointiin ja hallinnointiin liittyvää benchmarking -prosessia ja sen kehittämissuosituksia. LOPPUPÄÄTELMIÄ Verkostojen tavoitteena on ollut antaa kehitysimpulsseja ja rakennusmateriaalia ammattikorkeakoulujen kehittämiseen, vähentää yksittäisten ammattikorkeakoulujen työmäärää ja vauhdittaa ammattikorkeakoulujen kehitysprosesseja, jotka olisivat muuten saattaneet olla hitaampia. Pyrkimyksenä oli myös edistää yhteisen toimintakulttuurin ja käsitteistön luomista ammattikorkeakouluille. (Sund 2007, HAMK 2008) Muutamaa lukuun ottamatta kaikki ammattikorkeakoulut olivat edustettuina kehittämisverkoston toiminnoissa. Erityisesti pienet ammattikorkeakoulut eivät voineet panostaa henkilöstöresursseja kaikkiin kehittämisrenkaisiin. Hankkeen ydinryhmiä nimettäessä pyrittiin kuitenkin varmistamaan, että kaikki mukaan lähteneet ammattikorkeakoulut saivat edustajansa johonkin renkaaseen. T&K -satelliittirenkaassa oli varsin kattava edustus. Työelämän edustajat pääsivät harmittavan vähän osallistumaan hankkeen toimintaan. Syyksi mainittiin tavallisimmin kiireinen työtahti ja tiukentuneet resurssit. Myöskään yliopistojen edustajia ei onnistuttu sitouttamaan riittävästi hankkeeseen. Opiskelijoita oli mukana, mutta heidänkin osuutta olisi jälkikäteen arvioiden pitänyt vahvistaa. Muiden kehittämisverkostojen kanssa tehty yhteistyö oli varsin hyödyllistä esim. yhteisten julkaisujen tekemisessä ja seminaarien järjestämisessä. Kehittämisrenkaat olivat laatineet itselleen yksityiskohtaiset toimintasuunnitelmat toiminnallisine tavoitteineen, toimenpiteineen ja tulostavoitteineen.

17 12 Pääsääntöisesti työskentely eteni asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Joidenkin ryhmien kohdalla lähinnä ajalliset resurssiongelmat rajoittivat tavoitteiden saavuttamista. Osa ryhmistä ponnistelee vielä tämän syksyn oman teemansa edistämiseksi. Osalla on jo olemassa jatkosuunnitelmia tuleville vuosille. AMKtutkan johtoryhmässä, kehittämisrenkaissa ja satelliittiryhmässä on suhtauduttu vastuullisesti verkostossa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Ryhmien jäsenillä oli runsaasti osaamista ja halua jakaa sitä yhteiseksi hyväksi. Osa ammattikorkeakoulujen edustajista hakeutui nimenomaan siksi AMKtutkan kehittämisrenkaisiin, että omassa organisaatiossa oli käynnissä vastaava kehitystyö. Erityisesti tällöin kehittämisrenkaiden tulokset ovat koituneet kyseisen ammattikorkeakoulun hyödyksi. Myös kehittämisrenkaissa aktiivisesti työskennelleet ydinryhmien edustajat hyötyivät hankeen tuloksista. Tuloksia on levitetty AMKtutkan viestintäsuunnitelman mukaisesti lähinnä perinteisesti seminaareissa, julkaisuissa ja kautta sekä suusta suuhun menetelmällä. Koordinoivassa ammattikorkeakoulussa on T&K toiminnan ja opetuksen integroinnista järjestetty kaksi seminaaria, teemaan liittyviä Studia Generalia tilaisuuksia, T&K henkilöstön pedagogista koulutusta ja opettajille kehittäjäkoulutusta. Lisäksi on tuettu T&K- toiminnan integroimista opetussuunnitelmiin ja uudenlaisten oppimisympäristöjen ja menetelmien kehittämistä. Tätä toimintatapaa voi suositella kehittämisverkostoon osallistuneille.

18 13 LÄHTEET Auvinen, P., Grönroos, E., Hilli Y., Hirvonen E., Hyrkkänen, U., ja Mäntylä, R Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaaminen. Teoksessa: Jaroma, A. (toim.) Virtaa verkostosta. Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää, AMKtutka, kehittämisverkosto yhteisellä asialla. Mikkelin ammattikorkeakoulu, A Tutkimuksia ja raportteja 36, HAMK Valtakunnallisten AMK -verkostohankkeiden vaikuttavuusselvitys. Tampere: Domus Print. Jaroma, A., Väätämöinen, R. ja Tarhonen, T T&K -toiminnan ja opetuksen rajapinnoilla kysely ammattikorkeakoulun johdolle. Teoksessa: Kotila, H., Mutanen, A. ja Kakkonen, M- L. (toim.) Opetuksen ja tutkimuksen kiasma. Helsinki: Edita Prima Oy, Kallioinen, O., Raij, K. ja Jaroma, A Pohdintaa ammattikorkeakoulujen T&K toiminnan luonteesta. Teoksessa: Jaroma, A. (toim.) Virtaa verkostosta. Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää, AMKtutka, kehittämisverkosto yhteisellä asialla. Mikkelin ammattikorkeakoulu, A Tutkimuksia ja raportteja 36, Nykänen, M., Kuisma, P., Kuokkanen, L., Melin, P., ja Pekkinen, S Opetustoiminnan sisäiset toimintamallit. Teoksessa: Jaroma, A. (toim.) Virtaa verkostosta. Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää, AMKtutka, kehittämisverkosto yhteisellä asialla. Mikkelin ammattikorkeakoulu, A Tutkimuksia ja raportteja 36, Rauhala, P Ammattikorkeakoulujen T&K -päivien päätössanat Hämeen ammattikorkeakoulu. Hämeenlinna. Satakunnan ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulujen t&k-verkosto, Loppuraportti. Sund, A-M Verkostohankkeet ammattikorkeakoulujen kehittämisen välineenä. Teoksessa: Opetusministeriö Ammattikorkeakoulujen verkostohankkeet. Opetusministeriön julkaisuja 2007:1. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Toikka, M Tutkimus- ja kehittämistoiminnan laadun varmistus ja eettinen perusta.teoksessa: Jaroma, A. (toim.) Virtaa verkostosta. Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulun tehtävää, AMKtutka, kehittämisverkosto yhteisellä asialla. Mikkelin ammattikorkeakoulu, A Tutkimuksia ja raportteja 36,

19 14 LIITE 1 1(1) JOHTORYHMÄ Rehtori TapioVarmola, puheenjohtaja, SeAMK, asti. Rehtori Eeva-Liisa Antikainen, varapuheenjohtaja, HUMAK, puheenjohtaja lähtien. Erityisasiantuntija Airi Jaro, OAJ, asti. Opetusneuvos Anja Arstila-Paasilinna, OPM, asti. Rehtori Erkki Karppanen, MAMK asti. Erityisasiantuntija Hannele Louhelainen, OAJ lähtien. Vararehtori Iselin Krogerus-Therman, Arcada. Rehtori Ragnar Lundqvist, KyAMK. Vararehtori Matti Lähdeniemi, SAMK. Vararehtori Heikki Malinen, MAMK, lähtien. Koulutuspoliittinen vastaava, Mikko Majander, SAMOK ry, asti. Hallituksen jäsen, Milla Suomalainen, SAMOK ry, lähtien. Asiantuntija Tarja Tuominen, EK. Ylitarkastaja Marjukka Vallimies-Patomäki, STM. Koulutuspoliittinen vastaava, Nina Viitanen, SAMOK ry, asti. Johtoryhmän tehtävänä on: - toimia hankkeen tukena - tarjota jäsenille mahdollisuus vaikuttaa hankkeen toimintaan - tuoda hankkeen toteutukseen laajaa osaamista - toimia linkkinä sidosryhmiin ja levittää hankkeessa tuotettua tietoa omalla toiminta-alueellaan - valvoa hankkeen toteuttamista, sisältöä ja rahoitusta - käsitellä raportit sekä toteuttamissuunnitelman, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman muutokset

20 15 LIITE 2 1(2) KEHITTÄMISRENKAIDEN JA TYÖRYHMIEN YDINRYHMIEN JÄSENET T&K- työ kehittämisrengas/arenen T&K -ryhmä Tapio Varmola, puheenjohtaja, SeAMK, asti. Jussi Halttunen, puheenjohtaja, JAMK, 1.5,2009 lähtien. Eeva-Liisa Antikainen, HUMAK. Erkki Karppanen, MAMK, 31,12,2009 asti. Riitta Käyhkö, KTAMK. Ragnar Lundqvist, KyAMK. Timo Luopajärvi, ARENE ry. Matti Lähdeniemi, SAMK. Anneli Jaroma, sihteeri, AMKtutka/MAMK. Yhteiset toimintamallit -työryhmä Matti Lähdeniemi, puheenjohtaja, SAMK. Jussi Halttunen, JAMK. Anneli Jaroma, AMKtutka/MAMK. Lars Lundsten, Arcada. Lea Ryynänen-Karjalainen, Metropolia AMK. Vesa Saarikoski, PKAMK. Keijo Tikka, MAMK, asti. Lauri Tuomi, Haaga-Helia AMK. Living Lab -työryhmä Lauri Tuomi, Haaga-Helia AMK. Riitta Alajärvi-Kauppi, KTAMK. Esa Ala-Uotila, PIRAMK. Hannu Haapala, SeAMK. Petteri Ikonen, Laurea AMK. Irene Isohanni, Oamk. Kimmo Kainulainen, MAMK. Mirja Kälviäinen, PKAMK. Lars Lundsten, Arcada. Tiina Martelius-Louniala, JAMK. Anneli Jaroma, sihteeri, AMKtutka/MAMK. T&K työn ja opetuksen integrointi kehittämisrengas Tuija Toivola, puheenjohtaja, Haaga-Helia, AMK. Pauliina Nurkka, Laurea. Anu Sipilä, Haaga-Helia AMK. Sirpa Lassila, Haaga-Helia AMK. Merja Drake, Haaga-Helia AMK. Eija Grönroos, Metropolia. 2(2)

21 16 T&K-työn laadun varmistaminen ja eettinen perusta Marjo-Riitta Järvinen, puheenjohtaja, LAMK, lähtien. Anneli Jaroma, AMKtutka/MAMK. Riitta Hakulinen, HAMK. Hanna Hauta-aho, DIAK. Pekka Rantanen, Haaga-Helia AMK. Mirja Toikka, puheenjohtaja, KyAMK, asti. Pekka Turkki, MAMK. Anna-Maria Vilkuna, Metropolia AMK. Kansainvälinen hanketoiminta Perttu Heino, puheenjohtaja, Tampereen AMK. Health Innovations Hanna-Greta Puurtinen, puheenjohtaja, PIRAMK. Information Society Services Juhani Talvela, puheenjohtaja, KyAMK. Sustainable life Harri Kostilainen, puheenjohtaja, DIAK.

22 17 LIITE 3 1(1) AMMATTIKORKEAKOULUJEN T&K-VASTUUHENKILÖT = T&K SATELLIITTIRYHMÄ Esa Ala-Uotila Hanna Björkman Susanna Korhonen Birgitta Forsström Hannu Haapala Matti Hakala Perttu Heino Risto Honkonen Hannu Ikonen Petteri Ikonen Irene Isohanni Sakari Kainulainen Terttu Kauranen Kari Kokkonen Lars Lundsten Heikki Malinen Kirsti Melin Mika Määttä Lasse Neuvonen Keijo Nivala Eero Pekkarinen Ari Putkonen Riitta Rissanen Pauli Seppänen Antti Soini Jouko Tiirola Sirpa Teräväinen Pasi Tulkki Lauri Tuomi Ilkka Väänänen PIRAMK Metropolia AMK asti. Metropolia AMK lähtien. Yrkeshögskolan Novia SeAMK HAMK TAMK Poliisi AMK JAMK Laurea AMK Oamk DIAK Saimaan AMK KyAMK asti. Arcada MAMK Vaasan AMK KAJAK PKAMK KPAMK KTAMK Turun AMK Savonia AMK, lähtien. Savonia AMK asti. SAMK RAMK HUMAK KyAMK lähtien. Haaga-Helia AMK LAMK

23 Ammattikorkeakoulujen T&K&I toiminta käsitteellisenä ilmiönä

24 MITEN MOODI 2 TIETOA TUOTETAAN AMMATTIKORKEAKOU- LUJEN T&K&I-TOIMINNASSA? Outi Kallioinen 19 Tämän artikkelin tavoitteena on tarkastella ammattikorkeakoulujen tutkimusja kehitystyön sekä innovaatiotoiminnan tuloksia uuden osaamisen ja tiedon tuottamisessa moodi 2 periaatteiden näkökulmasta (ks. Gibbons, Limoges, Nowotny, Schwartzman, Scott & Trow 1994; Nowotny, Scott & Gibbons 2001; Scott 2005). Erityinen painopiste on siinä, miten ammattikorkeakoulujen tuottamissa tutkimustulosten kuvauksissa näkyy tieteenalojen rajapintojen ylittäminen (transdisiplinaarisuus) uuden osaamisen ja innovaatioiden tuottamiseksi. Transdisiplinaarisuuden periaatteen myötä avautuvat useimmissa tapauksissa myös moodi 2 tiedon tuotannon muut periaatteet näkyviksi. Tutkimus täyttää laadullisen tutkimuksen tunnuspiirteet. Teoreettinen tarkastelu painottuu moodi 2 tietoon liittyviin tieteellisiin julkaisuihin. Empiirisenä aineistona käytetään ammattikorkeakoulujen tuottamia tutkimustulosten kuvauksia (53 hankekuvausta) ARENEn Ammattikorkeakoulujen tutkimus ja kehittämistyö II julkaisussa (2008). Aineisto on analysoitu sisällönanalyyttisesti. Taulukoissa 1 ja 2 esitetään aineiston analyysin tuloksena kaksi erilaista ammattikorkeakoulujen T&K -hanketta, joissa molemmissa moodi 2 tiedon tuotannon kaikki viisi periaatetta ovat tunnistettavissa. Moodi 2 tiedon jäsennyksen avulla voidaan ohjata ammattikorkeakoulujen toimijoita T&Kprosessien suunnittelussa kohti vahvemmin osallistavia, dynaamisia ja luovia uuden osaamisen tuottamisen foorumeita, joissa erityisesti transdisiplinaarisuudella voidaan löytää jotain aivan uutta sellaista, mikä ei ole johdettavissa perinteisiin tieteenaloihin. Transdisiplinaarisuus tieteen raja-aitoja ylittävänä osallistumisena ei juuri näkynyt näissä ammattikorkeakoulujen hankekuvauksissa, mikä saattaa selittyä hankekuvausten suppeudella. Moodi 2 tiedon tuotannossa on tilaa osaamisen tuottamisen yhteiselle omistajuudelle, uusille oivalluksille, intuitiolle sekä muuntuville ja uusille ongelmille, jotka luovasti muuntavat käynnistyneitä verkostomaisia prosesseja. Kuvaukset ovat hyvin tiivistettyjä, joten laajemmissa tuloksia esittelevissä raporteissa saattaisi yhteyksiä moodi 2 tiedon tuotantoon löytyä enemmänkin. Tutkimuksessa tuotettu laadullinen tieto ei luonteensa mukaisesti luo mahdollisuuksia tehdä laajoja yleistyksiä ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön tulosten yhteydestä moodi 2 tiedon tuotantoon. Artikkeli on käynyt läpi referee -käytännön.

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Järjestötutkimuksen erityisyys. Tutkimusverkoston tapaaminen (MIPA-hanke) Dosentti Jorma Niemelä M/S Soste klo

Järjestötutkimuksen erityisyys. Tutkimusverkoston tapaaminen (MIPA-hanke) Dosentti Jorma Niemelä M/S Soste klo Järjestötutkimuksen erityisyys Tutkimusverkoston tapaaminen (MIPA-hanke) Dosentti Jorma Niemelä M/S Soste 4.10.2016 klo 18.45 1 Millainen maailma? Kompleksinen ja monilta osin ennakoimaton Kansallisvaltion

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj)

Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj) Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj) Suomen yliopistot UNIFI ry Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 1 1. Johdanto Suomen yliopistot

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kansainvälinen arviointi Väliraportti

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kansainvälinen arviointi Väliraportti Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kansainvälinen arviointi Väliraportti Peter Maassen TKI-päivät, Joensuu, 15.-16.2.2012 Esitys Enemmän irti innovaatiopolitiikasta seminaarissa

Lisätiedot

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa?

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus -seminaari Helsinki 15.09.2010 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Hankkeen tavoitteet On määritellä sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen tuottama työmarkkinoiden tulevaisuuden tarpeita vastaava osaaminen. Projektissa

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA TIMO LUOPAJÄRVI 01.06.2010

AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA TIMO LUOPAJÄRVI 01.06.2010 AMMATTIKORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA KEHITYSNÄKÖKULMAT AIPA-PÄIVÄT PÄIVÄT 2010, KAJAANI TIMO LUOPAJÄRVI 01.06.2010 SISÄLLÖT 1. Ammattikorkeakoulutuksen visio 2. Rakenteellinen

Lisätiedot

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon LAATUA LAIVALLA Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta? ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 22.-24.8.2012, laatuverkosto Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon Opetusneuvos Leena

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Työelämän uudistaminen monialaisella kehittämisosaamisella. Hämeenlinna 2.12.2015 Tuija Toivola Haaga-Helia

Työelämän uudistaminen monialaisella kehittämisosaamisella. Hämeenlinna 2.12.2015 Tuija Toivola Haaga-Helia Työelämän uudistaminen monialaisella kehittämisosaamisella Hämeenlinna 2.12.2015 Tuija Toivola Haaga-Helia Mukana kehittämistyössä 9 ammattikorkeakoulua Tavoitteena: kehittää toimintamalleja, jotka lisäävät

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI Tutkimuksesta liiketoimintaa Tutkijoille, tutkijayhteistöille

Lisätiedot

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Stepit - projektissa STEPIT: n ASIAKAS osaprojekti: Johdolle yhteinen ymmärrys:

Lisätiedot

Tieto ja päätöksenteko. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tieto ja päätöksenteko. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tieto ja päätöksenteko Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen 20.10.2015 2 There is nothing a government hates more than to be well-informed; for it makes the process of arriving at decisions much more complicated

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Katsaus ideahaun tuloksiin

Katsaus ideahaun tuloksiin Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen - valtionavustushankehakemusten työstö- ja kehittämisseminaari Katsaus ideahaun tuloksiin 14.6.2016 Leena Koski ja Marjatta Säisä Osaamisperusteisuuden

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen sopimusvalmistelu seminaari 16.2.2016, Helsinki Asiantuntija, KT Hannele Seppälä, Arene ry Seminaarin tarkoitus Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 1. Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/ nimet - Osaava Pudasjärvi- hanke 1 TAUSTATIEDOT 2. Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ry:n strategia vuosille 2016 2020 Hyväksytty Arenen kevätvuosikokouksessa 17.3.2016

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Johanna Moisio, HT, opetusneuvos, ryhmäpäällikkö Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto

Lisätiedot

Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri. Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu

Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri. Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu Nuorten ihmisten työnkuva voi muuttua keskimäärin 25 kertaa heidän

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Opiskelijakeskeinen T&K-toiminta Living Lab -ympäristöissä Living Lab Expo Satu Luojus, Laurea -ammattikorkeakoulu

Opiskelijakeskeinen T&K-toiminta Living Lab -ympäristöissä Living Lab Expo Satu Luojus, Laurea -ammattikorkeakoulu Opiskelijakeskeinen T&K-toiminta Living Lab -ympäristöissä 12.10.2012 Living Lab Expo Satu Luojus, Laurea -ammattikorkeakoulu Living Lab Living Lab -ympäristöissä voidaan käyttäjäkeskeisten tutkimusmenetelmien

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot