VIRTAA VERKOSTOSTA II

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIRTAA VERKOSTOSTA II"

Transkriptio

1

2 Anneli Jaroma (toim.) VIRTAA VERKOSTOSTA II AMKtutka, kehitysimpulsseja ammattikorkeakoulujen T&K&I - toimintaan Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports 47 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 2009

3 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports PL 181, Mikkeli Puhelin Toimituskunta: Eeva-Liisa Antikainen Anneli Jaroma Iselin Krogerus-Therman Hannele Louhelainen Ragnar Lundqvist Matti Lähdeniemi Heikki Malinen Milla Suomalainen Tarja Tuominen Tekijä ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Kannen kuva: kuvankäsittely Aki Ilmanen ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Ulkoasu: Mainostoimisto ILME Ky Kannen ja sisällön painatus: Kopijyvä Oy - Mikkeli

4 SISÄLTÖ LUKIJALLE Tapio Varmola ja Anneli Jaroma AMKtutkan kolme kehittämisen vuotta MITÄ TAVOITELTIIN MITÄ SAAVUTETTIIN...2 Anneli Jaroma Ammattikorkeakoulujen T&K&I -toiminta käsitteellisenä ilmiönä MITEN MOODI 2 TIETOA TUOTETAAN AMMATTIKORKEAKOU- LUJEN T&K&I-TOIMINNASSA?...19 Outi Kallioinen, referee-artikkeli T&K JOHDON NÄKEMYKSIÄ AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNASTA...38 Katariina Raij ja Anneli Jaroma LUOVUUDEN YTIMESSÄ KULTTUURI- JA TAIDEOSAAMISEN MAH- DOLLISUUDET AMMATTIKORKEAKOULUN T&K -TOIMINNASSA...62 Katri Halonen, Tuire Ranta-Meyer ja Anna-Maria Vilkuna AMMATTIKORKEAKOULUT TUTKIMUKSEN, KEHITTÄMISEN JA INNOVOINNIN KESKIÖSSÄ YHDESSÄ KUMPPANIENSA KANSSA...75 Kari Laine ja Matti Lähdeniemi Ammattikorkeakoulujen T&K&I -toiminta ja esimerkkejä sitä ohjaavista toimintatavoista SYSTEMAATISUUTTA AMMATTIKORKEAKOULUJEN T&K-TOIMIN- NAN SUUNNITTELUUN JA KUVAUKSEEN...87 Anneli Jaroma, Pekka Turkki ja Anna-Maria Vilkuna AMMATTIKORKEAKOULUN T&K -TOIMINNAN EETTINEN PERUSTA Jyrki Konkka ja Marjo-Riitta Järvinen

5 T&K -TYÖN LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Tapio Varmola TEMAATTISET VERKOSTOT Perttu Heino T&K -toiminnan yhteys opetukseen ja työelämään KOHTI KÄYTTÄJÄLÄHTÖISTÄ INNOVAATIOTOIMINTAA Ammattikorkeakoulujen Living lab -verkosto suunnannäyttäjänä Lauri Tuomi ASIAKASLÄHTÖISTÄ T&K -TOIMINTAA Yritykset ja työyhteisöt oppimisen ympäristöinä Tuija Toivola OPPIMISEN JA OSAAMISEN EKOSYSTEEMI Oppimista ja T&K -toimintaa niveltämässä Pasi Tulkki OPINNÄYTETÖINÄ TEHTÄVIEN KEHITYSHANKKEIDEN MERKITYS TYÖELÄMÄLLE Erittäin paljon apua vai ei mitään hyötyä? Aki Ilmanen PROJEKTIJOHTAJA JA KEHITTÄMISRENKAIDEN/TYÖRYHMIEN PUHEENJOHTAJAT KIRJOITTAJAT...194

6 AMKtutkan kolme kehittämisen vuotta

7 MITÄ TAVOITELTIIN MITÄ SAAVUTETTIIN 2 Anneli Jaroma Tässä artikkelissa kuvataan Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulun tehtävää, AMKtutka -kehittämisverkoston lähtökohtia, keskeisiä aikaansaannoksia kolmen vuoden ajalta ja arvioidaan lyhyesti saavutettuja onnistumisia ja kehittämiskohteita. Leimallista toiminnalle on ollut vastuullinen ja innostunut työskentelytapa. Ammattikorkeakoulujen edustajilla oli runsaasti osaamista ja halua jakaa sitä yhteiseksi hyväksi. He myös esittelivät toiminnan tuloksia mm. seminaareissa, julkaisuissa, artikkeleissa ja hyödynsivät niitä mahdollisuuksien mukaan oman ammattikorkeakoulunsa kehittämistyössä. VERKOSTON LÄHTÖKOHTIA Ammattikorkeakoulujen alkuvaiheessa päätehtävänä oli opetus, vaikka ituja tutkimus- ja kehitystoiminnasta (T&K toiminnasta) oli jo olemassa. Erityisesti kokeiluvaiheen aikana T&K - toiminta nähtiin yritysten palvelemisena ja korkeakoulun tulonhankintakeinona. Ammattikorkeakoulujen kehittyessä ryhdyttiin kyseistä toimintaa kuvaamaan laadukkaan oppimisen, osaamisen, kehittämisen ja ammattikorkeakoulun vaikuttavuuden takaajana, jota myös OPM:n linjaukset sekä vuoden 2003 ammattikorkeakoululaki tukivat. (Rauhala 2007.) Tärkeäksi nousi opetuksen ja T&K -toiminnan vuorovaikutuksen edistäminen. Ensimmäisenä T&K teemaan paneuduttiin syvällisemmin Satakunnan ammattikorkeakoulun koordinoimassa Ammattikorkeakoulujen t&kverkosto hankkeessa vuosina (SAMK 2004). AMKtutka -kehittämisverkostoa koordinoivan Mikkelin ammattikorkeakoulun nk. pääkonttorihanke-esityksessä (2005) painotettiin T&K -toiminnan ja opetuksen välisten suhteiden kehittämistä siten, että ammattikorkeakoulujen kolme laista johdettua perustehtävää, opetus, tutkimus- ja kehitystyö sekä alueellinen kehittäminen muodostavat toisiaan vahvistavan kehän - kunkin perustehtävän tulosten palvellessa muita perustehtäviä. Opetusministeriö laajensi lupapäätöksessään (2006) verkoston toimenkuvaa, mikä näkyi jo OPM:n verkostolle antamassa nimessä Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulun tehtävää. Rehtori Tapio Varmolan johdolla toiminut johtoryhmä

8 3 (Liite1) linjasi T&K toiminnan ja opetuksen integroinnin ohella kehitettäviksi asioiksi T&K -työhön liittyvät käsitteelliset ja eettiset kysymykset, T&K - toiminnan laadun varmistuksen ja kansainvälisen hanketoiminnan. Ammattikorkeakoulujen rehtorit nimesivät omat edustajansa kehittämisverkostoon. ENSIMMÄINEN TOIMINTAJAKSO Hankkeen alkuvaiheessa päätettiin kehittämisverkosto pitää dynaamisena ja ajassa liikkuviin tarpeisiin reagoivana toimijana. AMKtutkan työskentelyssä varauduttiin kahteen toimintajaksoon. Ensimmäinen vaihe ajoittui ajalle , jonka lopussa suoritettiin seuraavaa toimintajaksoa varten tilannearvio. Organisointi ja tavoitteet Ensimmäisessä vaiheessa toiminta organisoitiin johtoryhmä- ja kehittämisrengastyöskentelyyn. Satelliittiryhmän muodostavat ammattikorkeakoulujen rehtoreiden nimeämät T&K -toiminnan vastuuhenkilöt. (Kuvio 1.) KUVIO 1. AMKtutkan organisaatio ajalle Kehittämisrenkaat laativat omat toimintasuunnitelmansa, joihin sisältyi yksityiskohtaiset toiminnalliset tavoitteet, toteutussuunnitelma sekä toimenpiteet. Toimintasuunnitelmat pohjautuivat AMKtutkan johtoryhmän asettamiin yleisiin kehittämisrenkaiden tavoitteisiin.

9 Ensimmäisen toimintakauden kehittämisrenkaiden toiminnan yleiset tavoitteet: 4 T&K -työn käsitteellinen perusta ja rahoitus Alaryhmät: - Rahoitusryhmä - Innovointiryhmä - Käsiteryhmä Tavoitteena oli ammattikorkeakoulujen T&K -työhön liittyvän käsitteellisen perustan selkiyttäminen ja yhtenäistäminen sekä T&K -työn rahoituksen parantaminen. Osaamisen vahvistaminen Tavoitteena oli opettajien, T&K -henkilöstön ja työelämän/pk-yritysten henkilöstön T&K -työn ja opetuksen yhteensovittamiseen liittyvän osaamisen vahvistaminen. Oppimisympäristöt ja -menetelmät Tavoitteena oli oppimisympäristöjen ja -menetelmien kehittäminen T&K -työn ja opetuksen yhteensovittamista tukeviksi. Opetustoiminnan sisäiset toimintamallit Tavoitteena oli opetustoimintaan liittyvien toimintatapojen (esim. lukujärjestysten, työsuunnitelmien tms.) kehittäminen T&K -työn ja opetuksen yhteensovittamista tukeviksi. T&K -työn laadun varmistaminen ja eettinen perusta Tavoitteena oli ammattikorkeakoulujen T&K -työn laadun varmistamisen edellytysten vahvistaminen, laadunhallinnan menettelyjen selkiinnyttäminen ja eettisen perustan vahvistaminen. Kansainvälinen hanketoiminta Tavoitteena oli ammattikorkeakoulujen kansainvälisen hanketoiminnan ja T&K -työn verkostoitumisen edistäminen. T&K -satelliittiryhmä Tavoitteena on, että ryhmä tukee ja edistää omalla toiminnallaan kehittämisrenkaiden työskentelyä mentoroimalla ja osallistumalla kehittämisrenkaiden työskentelyyn sekä välittämällä tietoa tuloksista mm. omaan työyhteisöönsä. Ensimmäisen toimintajakson tuloksia Hankkeessa tehtiin kolme verkkopohjaista kyselytutkimusta vuonna Ammattikorkeakoulun johdolta pyydettiin arvioita muun muassa oman korkeakoulun T&K työn ja opetuksen vuorovaikutuksen hyödyllisyydestä, vahvuuksista ja integrointiin liittyvistä ongelmista, nykytilasta ja kehittämissuunnitelmista (Jaroma ym. 2008). Samana vuonna myöhemmin tehtiin opinnäyte-

10 5 työnä T&K -toiminnan ja opetuksen integroinnin nykytilan selvitys, jossa kohderyhmänä oli opetuksen organisoinnista vastaavat henkilöt (Nykänen ym. 2008). Kolmannessa kyselyssä yli tuhat ammattikorkeakoulun henkilöstöön kuuluvaa 23 ammattikorkeakoulusta vastasi T&K- osaamista mittaavaan kartoitukseen (Auvinen ym. 2008). Ensimmäisen vaiheen aikana tuloksena syntyi kolme hankkeen omaa julkaisua, Uudistuvat oppimisympäristöt, Laatua arvioiden ja Virtaa verkostosta. Lisäksi ARENE ry:n kanssa koottiin esimerkkejä ammattikorkeakoulujen hanketoiminnasta julkaisuun Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyö II. Tämän julkaisu tavoitteena oli tehdä näkyväksi ammattikorkeakoulujen T&K toimintaa. Julkaisua jaettiin mm. eduskuntaan, ministeriöiden edustajille, järjestöihin, yksityisen sektorin edustajille kuin myös kunnallisille toimijoille. Kever -verkoston kanssa tehtiin julkaisu Opetuksen ja tutkimuksen kiasma. Osaamisen vahvistaminen -kehittämisrengas tuotti ammattikorkeakoulujen työskentelyn tueksi T&K -henkilöstön osaamista kuvaavan mittariston, jonka avulla on mahdollista seurata ammattikorkeakoulun T&K -henkilöstön osaamista, täydennyskoulutustarpeita ja rekrytointiin liittyviä kysymyksiä. Tuotoksena syntyi myös T&K -henkilöstön osaamisprofiili. Kansainvälinen hanketoiminta -kehittämisrengas käynnisti englanninkielisen hankekuvausaineiston keräämisen, jonka tarkoituksena oli toimia markkinointimateriaalina esimerkiksi haettaessa kansainvälisiä kumppaneita. Ryhmä tuotti myös syyskuussa 2008 artikkeliaineiston osaaja.net verkkolehteen. (Heino 2008.) Näiden kahden edellä mainitun kehittämisrenkaan toimesta esitettiin ARENE ry:lle, että rehtorineuvosto hakee opetusministeriöltä rahoitusta T&K- toimintaan liittyvän valtakunnallisen koulutuksen, kehittäjäkoulun järjestämiseksi. ARENEn hakemuksen jatkokäsittely odottaa opetusministeriön Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta innovaatiojärjestelmässä pohtivan työryhmän toimenpide-ehdotuksia.

11 6 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan laadun varmistaminen ja eettinen toiminta kehittämisrengas keskittyi aluksi laadun tarkasteluun. Ryhmä kuvasi T&K - toiminnan laadun hallinnan strategian ja T&K- toiminnan tuloksellisuusketjun. Kehittämisrengas oli myös mukana korkeakoulun arviointineuvoston laadunvarmistusjärjestelmien benchmarking hankkeessa Benchmarking korkeakoulujen laadunvarmistus järjestelmien kehittämisessä. (Toikka 2008.) Opetustoiminnan sisäiset toimintamallit kehittämisrengas tuotti toimenpidesuositukset T&K -toiminnan ja opetuksen integroimiseksi (Nykänen ym.2008). Saman teeman ympärillä työskenteli Oppimisympäristöt ja menetelmät -kehittämisrengas, jossa benchmarkingin avulla paneuduttiin eri ammattikorkeakoulujen hyviin esimerkkeihin liittyen uudenlaisiin, integrointia edistäviin oppimisympäristöihin ja menetelmiin (Fränti 2008). Ammattikorkeakoulujen T&K -rahoitukseen liittyen tuotettiin PowerPoint esitys Ammattikorkeakoulun T&K -rahoituksen haasteet, joka löytyy amktutka.fi -sivuilta. Kansainvälistä näkyvyyttä haettiin käynnistämällä englanninkielisen julkaisun tekeminen korkeakoulujen innovaatiotoiminnasta. Ammattikorkeakoulujen T&K toiminnan roolia ja profiilia pohdittiin T&K -työn käsitteellinen perusta ja eettinen toiminta kehittämisrenkaassa ja sen pienessä käsitetyöryhmässä, joka tuotti Virtaa verkostosta julkaisuun teemaan liittyvän, toivottavasti keskustelua herättäneen, artikkelin Pohdintaa ammattikorkeakoulujen T&K -toiminnan luonteesta (Kallioinen ym. 2008). TOINEN TOIMINTAJAKSO Ensimmäisen toimintakauden tilannearvion ja esille nousseiden uusien tarpeiden perusteella nimettiin uudet ja jatkavat kehittämisrenkaat ajalle Organisointi ja tavoitteet Johtoryhmä päivitti AMKtutkan organisaatiorakenteen (Kuvio 2.) ja tavoitteet. Aiemmista kehittämisrenkaista jatkaa T&K -työn laadun varmistaminen ja eettinen perusta ja Kansainvälinen hanketoiminta, jossa jälkimmäisessä on

12 7 kolme temaattista verkostoa: Health Innovations, Information Society Services, Sustainable Life. T&K -työn käsitteellinen perusta ja rahoitus kehittämisrenkaan nimi muutettiin T&K-työ - kehittämisrenkaaksi, joka toimii myös ARENE ry:n T&K -ryhmänä. Sen alaryhmiä ovat: Yhteiset toimintamallit ja Living lab -ryhmä sekä käsiteryhmä. T&K -työn ja opetuksen integrointia edistäneet kolme kehittämisrengasta yhdistettiin yhdeksi kehittämisrenkaaksi, T&K -työn ja opetuksen integrointi kehittämisrenkaaksi. (Ks. Liitteet 1-3) KUVIO 2. AMKtutkan organisaatio ajalle Toisen toimintakauden kehittämisrenkaiden toiminnan yleiset tavoitteet: T&K -työ Ammattikorkeakoulujen T&K työn käsitteellisen perustan, yhteisten toimintamallien ja rahoitukseen liittyvien kysymysten selkiinnyttäminen ja käyttäjälähtöisten kehittämishankkeiden edistäminen.

13 T&K -työn ja opetuksen integrointi Pedagogisten innovaatioiden tuominen hankkeistettuun opetukseen. 8 T&K -työn laadun varmistaminen ja eettinen perusta Ammattikorkeakoulujen T&K -työn laadun varmistamisen tehostaminen ja eettisen perustan selkiinnyttäminen. Kansainvälinen hanketoiminta Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen hanketoiminnan ja T&K -työn verkostoitumisen edistäminen. T&K -satelliittiryhmä Ammattikorkeakoulujen T&K -työn vastuuhenkilöiden muodostaman verkoston toiminnan vahvistaminen. Toisen toimintajakson tuloksia Toisessa vaiheessa kehittämisrenkaat ja niiden alaryhmät käynnistivät työskentelynsä syys- lokakuussa T&K työ -kehittämisrengas perusti kolme alaryhmää: yhteiset toimintamallit-, livig lab- ja käsitetyöryhmät. Yhteiset toimintamallit ryhmä keskittyi tarkastelemaan ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Tuloksena syntyi linjapaperi, jonka ARENE:n yleiskokous hyväksyi kesäkuussa Linjapaperi esitellään ryhmän puheenjohtajan Matti Lähdeniemen toimesta hänen ja Kari Salon artikkelissa toisaalla tässä julkaisussa. Syksyn 2009 aikana kyseinen ryhmä keskittyy ammattikorkeakoulun tuloksellisuusindikaattoreiden kehittämisehdotusten laatimiseen T&K&I -toiminnan näkökulmasta. Living lab työryhmä asetti itselleen vision vuodelle 2012, jonka mukaan ammattikorkeakoulut ovat Suomen keskeisimmät living lab toimijat ja haluttu yhteistyökumppani kansainvälisesti merkittävimpiin käyttäjälähtöisiin kehittämishankkeisiin. T&K toiminnan vahvistamiseksi luotiin living lab toimijoiden verkosto, joka kehittää mm. living lab käsitteitä ja menetelmiä, edistää toiminnan laatua, osaamista ja jakaa asiantuntijuutta sekä ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuutta living lab toiminnan kautta. Living lab -verkostolla on keväästä 2009 lähtien ollut omat verkkosivut, fi. Verkoston toimintaa pyritään jatkamaan AMKtutkan päättyessä Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallisen osion hankkeella Ammattikorkeakoulujen neloskierre. Myös Itä-Suomen ammattikorkeakoulut ovat hakeneet neloskier-

14 9 teeseen omaa rahoitusta, jolloin tavoitteena on tiivis yhteistyö Manner- Suomen toimijoiden kanssa. Tarkemmin tämän työryhmän toiminnasta Lauri Tuomen artikkelissa. Käsitetyöryhmän edustajien toimesta on tähän julkaisuun tehty kaksi artikkelia, joista toisessa analysoidaan ARENEn ja AMKtutkan julkaisussa Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyö II esitettyjä ammattikorkeakoulujen hankekuvauksia suhteessa Moodi 2 periaatteisiin. Toinen artikkeli pohjautuu kahteen eri aineistoon. T&K vastuuhenkilöiltä kysyttiin, mitä he ymmärtävät ammattikorkeakoulujen T&K- ja innovaatiotoiminnalla. Tässä artikkelissa toisena aineistona oli ammattikoreakoulujen nettisivuilla esitetyt T&K -toiminnan kuvaukset. Halosen ym. artikkelissa pohditaan T&K toiminnan luonnetta kulttuuri- ja taidealalla käyttäen esimerkkinä Metropolia Ammattikorkeakoulua. Tämä artikkeli tuo myös uudenlaista näkökulmaan ammattikorkeakoulujen TKI -toiminnasta käytävään keskusteluun. TK -toiminnan laadun varmistaminen ja eettinen perusta -kehittämisrengas laati ammattikorkeakoulujen T&K toiminnan prosessikuvauksia ja kirjallisuutta hyödyntämällä esimerkin T&K toiminnan prosessimallinnukseksi. Renkaan toimesta tehtiin ammattikorkeakouluille kysely T&K- toiminnan eettisistä toimintatavoista, joita lyhyesti kuvataan Konkan ja Järvisen artikkelissa. Siinä paneudutaan myös Konkan toimesta yleisen moraalin ja T&K toimintaan liittyvän etiikan tarkasteluun. T&K -toiminnan ja opetuksen integrointi kehittämisrenkaan täsmennetyt tavoitteet olivat: mallintaa T&K:n ja opetuksen integraatiokäytänteitä eri ammattikorkeakouluissa poimia kriittisiä pisteitä ja hyviä käytänteitä jaettavaksi koko ammattikorkeakoulu kenttään koota yhteisen viitekehyksen avulla mallinnetut ja avatut T&K:n ja opetuksen integroinnin käytännön esimerkit yhteiseen julkaisuun, joka voi toimia innoittajana ja kannustajana uusille opettajille sekä ammattikorkeakouluissa rakennettaville uusille työelämälähtöisille toimintamalleille.

15 10 Tämän kehittämisrenkaan toimintaa ja tuloksia kuvataan Tuija Toivolan artikkelissa. Pasi Tulkin artikkelissa esitellään yksi edellä mainitun kehittämisrenkaan esimerkki uudenlaisesta työelämää, T&K -toimintaa ja opetusta integroivasta oppimisympäristöstä. Integrointi -kehittämisrengas valmistelee vielä oman julkaisun, joka ilmestyy Haaga-Helian julkaisusarjassa 2010 alkuvuodesta. Kansainvälinen hanketoiminnan työskentely fokusoitui kolmeen temaattiseen verkostoon, Health Innovations, Society Services ja Sustainable Life. Verkostot ovat vielä toiminnan alkuvaiheessa. Kaikkiin verkostoihin on ilmoittautunut runsaasti osallistujia, mikä osoittaa niillä olevan sosiaalinen tilaus. Syksyn 2009 aikana toimintaa terävöitetään ja pyritään jatkamaan AMKtutkan päätyttyäkin. T&K -vastuuhenkilöiden toiminta satelliittiryhmässä on johtanut yhteistyön tiivistymiseen ja oman verkoston, AMK TKI -johtajat, UAS RDI DIRECTORS, FINLAND muodostumiseen. Se tulee jatkamaa verkoston työskentelyä AMKtutkankin jälkeen. Satelliittiryhmä on kokoontunut vuosittain keskimäärin neljästi seminaareihin ja työkokouksiin. Keväällä 2009 käynnistettiin Kööpenhaminassa pohjoismaisen TKI yhteistyöverkoston luominen, johon panostetaan edelleen. T&K -vastuuhenkilöt ovat myös aktiivisesti kommentoineet tehtyjä linjapapereita ja siten edistäneet niiden valmistumista. Syksyn 2008 aikana valmistui ensimmäisessä vaiheessa työskennelleen ARE- NE:n/AMKtutkan innovaatio työryhmän julkaisu Higher Education Institutions and Innovation in the Knowledge Society. Myös englanninkielinen, ammattikorkeakoulujen hanketoimintaa esittelevä materiaali The Finnish Universities of Applied Sciences saatiin AMKtutkan sivustolle, josta se löytyy Material Bank:sta. Lisäksi liiketalouden koulutusohjelmassa tehtiin AMKtutkan tilauksesta opinnäytetyö, Opinnäytetöinä tehtävien kehityshankkeiden merkitys työelämälle Erittäin paljon apuja vai ei mitään hyötyä? Aki Ilmasen artikkelissa kerrotaan tämän opinnäytetyön tuloksista.

16 11 Käsillä olevan julkaisun ohella syksyn 2009 aikana julkaistaan vielä työelämälle kohdennettu kirjanen, jossa kuvataan ensimmäisen toimintakauden aikana työskennelleen oppimisympäristöt ja menetelmät -kehittämisrenkaan benchmarking kohteena olleita oppimisympäristöjen kehittämishankkeita. Kolmas syksyn julkaisu Onnistuneisiin tuloksiin kuvaa kolmen kehittämisverkoston, AMKtutka -, INTO - ja KEKO verkostojen organisointiin ja hallinnointiin liittyvää benchmarking -prosessia ja sen kehittämissuosituksia. LOPPUPÄÄTELMIÄ Verkostojen tavoitteena on ollut antaa kehitysimpulsseja ja rakennusmateriaalia ammattikorkeakoulujen kehittämiseen, vähentää yksittäisten ammattikorkeakoulujen työmäärää ja vauhdittaa ammattikorkeakoulujen kehitysprosesseja, jotka olisivat muuten saattaneet olla hitaampia. Pyrkimyksenä oli myös edistää yhteisen toimintakulttuurin ja käsitteistön luomista ammattikorkeakouluille. (Sund 2007, HAMK 2008) Muutamaa lukuun ottamatta kaikki ammattikorkeakoulut olivat edustettuina kehittämisverkoston toiminnoissa. Erityisesti pienet ammattikorkeakoulut eivät voineet panostaa henkilöstöresursseja kaikkiin kehittämisrenkaisiin. Hankkeen ydinryhmiä nimettäessä pyrittiin kuitenkin varmistamaan, että kaikki mukaan lähteneet ammattikorkeakoulut saivat edustajansa johonkin renkaaseen. T&K -satelliittirenkaassa oli varsin kattava edustus. Työelämän edustajat pääsivät harmittavan vähän osallistumaan hankkeen toimintaan. Syyksi mainittiin tavallisimmin kiireinen työtahti ja tiukentuneet resurssit. Myöskään yliopistojen edustajia ei onnistuttu sitouttamaan riittävästi hankkeeseen. Opiskelijoita oli mukana, mutta heidänkin osuutta olisi jälkikäteen arvioiden pitänyt vahvistaa. Muiden kehittämisverkostojen kanssa tehty yhteistyö oli varsin hyödyllistä esim. yhteisten julkaisujen tekemisessä ja seminaarien järjestämisessä. Kehittämisrenkaat olivat laatineet itselleen yksityiskohtaiset toimintasuunnitelmat toiminnallisine tavoitteineen, toimenpiteineen ja tulostavoitteineen.

17 12 Pääsääntöisesti työskentely eteni asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Joidenkin ryhmien kohdalla lähinnä ajalliset resurssiongelmat rajoittivat tavoitteiden saavuttamista. Osa ryhmistä ponnistelee vielä tämän syksyn oman teemansa edistämiseksi. Osalla on jo olemassa jatkosuunnitelmia tuleville vuosille. AMKtutkan johtoryhmässä, kehittämisrenkaissa ja satelliittiryhmässä on suhtauduttu vastuullisesti verkostossa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Ryhmien jäsenillä oli runsaasti osaamista ja halua jakaa sitä yhteiseksi hyväksi. Osa ammattikorkeakoulujen edustajista hakeutui nimenomaan siksi AMKtutkan kehittämisrenkaisiin, että omassa organisaatiossa oli käynnissä vastaava kehitystyö. Erityisesti tällöin kehittämisrenkaiden tulokset ovat koituneet kyseisen ammattikorkeakoulun hyödyksi. Myös kehittämisrenkaissa aktiivisesti työskennelleet ydinryhmien edustajat hyötyivät hankeen tuloksista. Tuloksia on levitetty AMKtutkan viestintäsuunnitelman mukaisesti lähinnä perinteisesti seminaareissa, julkaisuissa ja kautta sekä suusta suuhun menetelmällä. Koordinoivassa ammattikorkeakoulussa on T&K toiminnan ja opetuksen integroinnista järjestetty kaksi seminaaria, teemaan liittyviä Studia Generalia tilaisuuksia, T&K henkilöstön pedagogista koulutusta ja opettajille kehittäjäkoulutusta. Lisäksi on tuettu T&K- toiminnan integroimista opetussuunnitelmiin ja uudenlaisten oppimisympäristöjen ja menetelmien kehittämistä. Tätä toimintatapaa voi suositella kehittämisverkostoon osallistuneille.

18 13 LÄHTEET Auvinen, P., Grönroos, E., Hilli Y., Hirvonen E., Hyrkkänen, U., ja Mäntylä, R Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaaminen. Teoksessa: Jaroma, A. (toim.) Virtaa verkostosta. Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää, AMKtutka, kehittämisverkosto yhteisellä asialla. Mikkelin ammattikorkeakoulu, A Tutkimuksia ja raportteja 36, HAMK Valtakunnallisten AMK -verkostohankkeiden vaikuttavuusselvitys. Tampere: Domus Print. Jaroma, A., Väätämöinen, R. ja Tarhonen, T T&K -toiminnan ja opetuksen rajapinnoilla kysely ammattikorkeakoulun johdolle. Teoksessa: Kotila, H., Mutanen, A. ja Kakkonen, M- L. (toim.) Opetuksen ja tutkimuksen kiasma. Helsinki: Edita Prima Oy, Kallioinen, O., Raij, K. ja Jaroma, A Pohdintaa ammattikorkeakoulujen T&K toiminnan luonteesta. Teoksessa: Jaroma, A. (toim.) Virtaa verkostosta. Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää, AMKtutka, kehittämisverkosto yhteisellä asialla. Mikkelin ammattikorkeakoulu, A Tutkimuksia ja raportteja 36, Nykänen, M., Kuisma, P., Kuokkanen, L., Melin, P., ja Pekkinen, S Opetustoiminnan sisäiset toimintamallit. Teoksessa: Jaroma, A. (toim.) Virtaa verkostosta. Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää, AMKtutka, kehittämisverkosto yhteisellä asialla. Mikkelin ammattikorkeakoulu, A Tutkimuksia ja raportteja 36, Rauhala, P Ammattikorkeakoulujen T&K -päivien päätössanat Hämeen ammattikorkeakoulu. Hämeenlinna. Satakunnan ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulujen t&k-verkosto, Loppuraportti. Sund, A-M Verkostohankkeet ammattikorkeakoulujen kehittämisen välineenä. Teoksessa: Opetusministeriö Ammattikorkeakoulujen verkostohankkeet. Opetusministeriön julkaisuja 2007:1. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Toikka, M Tutkimus- ja kehittämistoiminnan laadun varmistus ja eettinen perusta.teoksessa: Jaroma, A. (toim.) Virtaa verkostosta. Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulun tehtävää, AMKtutka, kehittämisverkosto yhteisellä asialla. Mikkelin ammattikorkeakoulu, A Tutkimuksia ja raportteja 36,

19 14 LIITE 1 1(1) JOHTORYHMÄ Rehtori TapioVarmola, puheenjohtaja, SeAMK, asti. Rehtori Eeva-Liisa Antikainen, varapuheenjohtaja, HUMAK, puheenjohtaja lähtien. Erityisasiantuntija Airi Jaro, OAJ, asti. Opetusneuvos Anja Arstila-Paasilinna, OPM, asti. Rehtori Erkki Karppanen, MAMK asti. Erityisasiantuntija Hannele Louhelainen, OAJ lähtien. Vararehtori Iselin Krogerus-Therman, Arcada. Rehtori Ragnar Lundqvist, KyAMK. Vararehtori Matti Lähdeniemi, SAMK. Vararehtori Heikki Malinen, MAMK, lähtien. Koulutuspoliittinen vastaava, Mikko Majander, SAMOK ry, asti. Hallituksen jäsen, Milla Suomalainen, SAMOK ry, lähtien. Asiantuntija Tarja Tuominen, EK. Ylitarkastaja Marjukka Vallimies-Patomäki, STM. Koulutuspoliittinen vastaava, Nina Viitanen, SAMOK ry, asti. Johtoryhmän tehtävänä on: - toimia hankkeen tukena - tarjota jäsenille mahdollisuus vaikuttaa hankkeen toimintaan - tuoda hankkeen toteutukseen laajaa osaamista - toimia linkkinä sidosryhmiin ja levittää hankkeessa tuotettua tietoa omalla toiminta-alueellaan - valvoa hankkeen toteuttamista, sisältöä ja rahoitusta - käsitellä raportit sekä toteuttamissuunnitelman, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman muutokset

20 15 LIITE 2 1(2) KEHITTÄMISRENKAIDEN JA TYÖRYHMIEN YDINRYHMIEN JÄSENET T&K- työ kehittämisrengas/arenen T&K -ryhmä Tapio Varmola, puheenjohtaja, SeAMK, asti. Jussi Halttunen, puheenjohtaja, JAMK, 1.5,2009 lähtien. Eeva-Liisa Antikainen, HUMAK. Erkki Karppanen, MAMK, 31,12,2009 asti. Riitta Käyhkö, KTAMK. Ragnar Lundqvist, KyAMK. Timo Luopajärvi, ARENE ry. Matti Lähdeniemi, SAMK. Anneli Jaroma, sihteeri, AMKtutka/MAMK. Yhteiset toimintamallit -työryhmä Matti Lähdeniemi, puheenjohtaja, SAMK. Jussi Halttunen, JAMK. Anneli Jaroma, AMKtutka/MAMK. Lars Lundsten, Arcada. Lea Ryynänen-Karjalainen, Metropolia AMK. Vesa Saarikoski, PKAMK. Keijo Tikka, MAMK, asti. Lauri Tuomi, Haaga-Helia AMK. Living Lab -työryhmä Lauri Tuomi, Haaga-Helia AMK. Riitta Alajärvi-Kauppi, KTAMK. Esa Ala-Uotila, PIRAMK. Hannu Haapala, SeAMK. Petteri Ikonen, Laurea AMK. Irene Isohanni, Oamk. Kimmo Kainulainen, MAMK. Mirja Kälviäinen, PKAMK. Lars Lundsten, Arcada. Tiina Martelius-Louniala, JAMK. Anneli Jaroma, sihteeri, AMKtutka/MAMK. T&K työn ja opetuksen integrointi kehittämisrengas Tuija Toivola, puheenjohtaja, Haaga-Helia, AMK. Pauliina Nurkka, Laurea. Anu Sipilä, Haaga-Helia AMK. Sirpa Lassila, Haaga-Helia AMK. Merja Drake, Haaga-Helia AMK. Eija Grönroos, Metropolia. 2(2)

21 16 T&K-työn laadun varmistaminen ja eettinen perusta Marjo-Riitta Järvinen, puheenjohtaja, LAMK, lähtien. Anneli Jaroma, AMKtutka/MAMK. Riitta Hakulinen, HAMK. Hanna Hauta-aho, DIAK. Pekka Rantanen, Haaga-Helia AMK. Mirja Toikka, puheenjohtaja, KyAMK, asti. Pekka Turkki, MAMK. Anna-Maria Vilkuna, Metropolia AMK. Kansainvälinen hanketoiminta Perttu Heino, puheenjohtaja, Tampereen AMK. Health Innovations Hanna-Greta Puurtinen, puheenjohtaja, PIRAMK. Information Society Services Juhani Talvela, puheenjohtaja, KyAMK. Sustainable life Harri Kostilainen, puheenjohtaja, DIAK.

22 17 LIITE 3 1(1) AMMATTIKORKEAKOULUJEN T&K-VASTUUHENKILÖT = T&K SATELLIITTIRYHMÄ Esa Ala-Uotila Hanna Björkman Susanna Korhonen Birgitta Forsström Hannu Haapala Matti Hakala Perttu Heino Risto Honkonen Hannu Ikonen Petteri Ikonen Irene Isohanni Sakari Kainulainen Terttu Kauranen Kari Kokkonen Lars Lundsten Heikki Malinen Kirsti Melin Mika Määttä Lasse Neuvonen Keijo Nivala Eero Pekkarinen Ari Putkonen Riitta Rissanen Pauli Seppänen Antti Soini Jouko Tiirola Sirpa Teräväinen Pasi Tulkki Lauri Tuomi Ilkka Väänänen PIRAMK Metropolia AMK asti. Metropolia AMK lähtien. Yrkeshögskolan Novia SeAMK HAMK TAMK Poliisi AMK JAMK Laurea AMK Oamk DIAK Saimaan AMK KyAMK asti. Arcada MAMK Vaasan AMK KAJAK PKAMK KPAMK KTAMK Turun AMK Savonia AMK, lähtien. Savonia AMK asti. SAMK RAMK HUMAK KyAMK lähtien. Haaga-Helia AMK LAMK

23 Ammattikorkeakoulujen T&K&I toiminta käsitteellisenä ilmiönä

24 MITEN MOODI 2 TIETOA TUOTETAAN AMMATTIKORKEAKOU- LUJEN T&K&I-TOIMINNASSA? Outi Kallioinen 19 Tämän artikkelin tavoitteena on tarkastella ammattikorkeakoulujen tutkimusja kehitystyön sekä innovaatiotoiminnan tuloksia uuden osaamisen ja tiedon tuottamisessa moodi 2 periaatteiden näkökulmasta (ks. Gibbons, Limoges, Nowotny, Schwartzman, Scott & Trow 1994; Nowotny, Scott & Gibbons 2001; Scott 2005). Erityinen painopiste on siinä, miten ammattikorkeakoulujen tuottamissa tutkimustulosten kuvauksissa näkyy tieteenalojen rajapintojen ylittäminen (transdisiplinaarisuus) uuden osaamisen ja innovaatioiden tuottamiseksi. Transdisiplinaarisuuden periaatteen myötä avautuvat useimmissa tapauksissa myös moodi 2 tiedon tuotannon muut periaatteet näkyviksi. Tutkimus täyttää laadullisen tutkimuksen tunnuspiirteet. Teoreettinen tarkastelu painottuu moodi 2 tietoon liittyviin tieteellisiin julkaisuihin. Empiirisenä aineistona käytetään ammattikorkeakoulujen tuottamia tutkimustulosten kuvauksia (53 hankekuvausta) ARENEn Ammattikorkeakoulujen tutkimus ja kehittämistyö II julkaisussa (2008). Aineisto on analysoitu sisällönanalyyttisesti. Taulukoissa 1 ja 2 esitetään aineiston analyysin tuloksena kaksi erilaista ammattikorkeakoulujen T&K -hanketta, joissa molemmissa moodi 2 tiedon tuotannon kaikki viisi periaatetta ovat tunnistettavissa. Moodi 2 tiedon jäsennyksen avulla voidaan ohjata ammattikorkeakoulujen toimijoita T&Kprosessien suunnittelussa kohti vahvemmin osallistavia, dynaamisia ja luovia uuden osaamisen tuottamisen foorumeita, joissa erityisesti transdisiplinaarisuudella voidaan löytää jotain aivan uutta sellaista, mikä ei ole johdettavissa perinteisiin tieteenaloihin. Transdisiplinaarisuus tieteen raja-aitoja ylittävänä osallistumisena ei juuri näkynyt näissä ammattikorkeakoulujen hankekuvauksissa, mikä saattaa selittyä hankekuvausten suppeudella. Moodi 2 tiedon tuotannossa on tilaa osaamisen tuottamisen yhteiselle omistajuudelle, uusille oivalluksille, intuitiolle sekä muuntuville ja uusille ongelmille, jotka luovasti muuntavat käynnistyneitä verkostomaisia prosesseja. Kuvaukset ovat hyvin tiivistettyjä, joten laajemmissa tuloksia esittelevissä raporteissa saattaisi yhteyksiä moodi 2 tiedon tuotantoon löytyä enemmänkin. Tutkimuksessa tuotettu laadullinen tieto ei luonteensa mukaisesti luo mahdollisuuksia tehdä laajoja yleistyksiä ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön tulosten yhteydestä moodi 2 tiedon tuotantoon. Artikkeli on käynyt läpi referee -käytännön.

Yliopistot tekevät perustutkimusta ja. Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010

Yliopistot tekevät perustutkimusta ja. Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010 Yliopistot tekevät perustutkimusta ja ammattikorkeakoulut soveltavaa Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010 Ammattikorkeakoulujen t&k-menot 2008 LAUREA

Lisätiedot

Anneli Jaroma (toim.) VIRTAA VERKOSTOSTA

Anneli Jaroma (toim.) VIRTAA VERKOSTOSTA Anneli Jaroma (toim.) VIRTAA VERKOSTOSTA Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää, AMKtutka, kehittämisverkosto yhteisellä asialla Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Järjestötutkimuksen erityisyys. Tutkimusverkoston tapaaminen (MIPA-hanke) Dosentti Jorma Niemelä M/S Soste klo

Järjestötutkimuksen erityisyys. Tutkimusverkoston tapaaminen (MIPA-hanke) Dosentti Jorma Niemelä M/S Soste klo Järjestötutkimuksen erityisyys Tutkimusverkoston tapaaminen (MIPA-hanke) Dosentti Jorma Niemelä M/S Soste 4.10.2016 klo 18.45 1 Millainen maailma? Kompleksinen ja monilta osin ennakoimaton Kansallisvaltion

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

ammattikorkeakoulujen TKI-PÄIVÄT 2011 16. 17.2.2011 Pori, yyteri Hyvinvointia ja kilpailukykyä

ammattikorkeakoulujen TKI-PÄIVÄT 2011 16. 17.2.2011 Pori, yyteri Hyvinvointia ja kilpailukykyä ammattikorkeakoulujen TKI-päivät 16. 17.2.2011 TKI-PÄIVÄT 2011 Pori, yyteri Hyvinvointia ja kilpailukykyä OHJELMA Tiistai 15.2.2011 Erilliset tapaamiset ja kokoukset 15.00 AMKtutka ja indikaattorit 16.30

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

JA SUOSITUKSET. Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki

JA SUOSITUKSET. Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki KORKEAKOULULIIKUNNAN VISIO 2020 JA SUOSITUKSET Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Vähän suositusten taustaa Suositusten

Lisätiedot

Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj)

Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj) Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj) Suomen yliopistot UNIFI ry Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 1 1. Johdanto Suomen yliopistot

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen. Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistymisohjelma

Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen. Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistymisohjelma Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin - korkeakoulujen osio - nuorten työpajojen osio/ työpajojen monikulttuurisuusosaamisen edistäminen ja tuetun työssäoppimisen kehittäminen Innovaatio- ja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kansainvälinen arviointi Väliraportti

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kansainvälinen arviointi Väliraportti Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kansainvälinen arviointi Väliraportti Peter Maassen TKI-päivät, Joensuu, 15.-16.2.2012 Esitys Enemmän irti innovaatiopolitiikasta seminaarissa

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho

Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho Hankkeissa (N=17) on mukana 2 25 amkia/hanke Lähes jokaisessa hankkeessa on tavoitteena Yritys/organisaatioyhteistyön tehostaminen, osaamisen kehittäminen,

Lisätiedot

Opedin toiminta opetusministeriön näkökulmasta Oped-Exon päätösseminaari 7.-8.12.2006

Opedin toiminta opetusministeriön näkökulmasta Oped-Exon päätösseminaari 7.-8.12.2006 Opedin toiminta opetusministeriön näkökulmasta Oped-Exon päätösseminaari 7.-8.12.2006 Anne-Mari Sund Ylitarkastaja OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ /9.12.2006 /1. Esityksen sisältö Yleiset koulutuspoliittiset

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu AMK-KOULUTUKSESTA JA PEDAGOGISESTA KEHITTÄMISESTÄ VASTAAVIEN VARAREHTOREIDEN TYÖPAJA TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Työpajan osallistujat

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa?

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus -seminaari Helsinki 15.09.2010 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA. ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo Mervi Friman HAMK

TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA. ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo Mervi Friman HAMK TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo 15.3.2017 Mervi Friman HAMK AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEHTÄVÄ Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta ja vaikuttavuuskäsitykset

Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta ja vaikuttavuuskäsitykset Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta ja vaikuttavuuskäsitykset Kehittyvät korkeakoulut muutoksessa, 14.6.2017, Helsinki Arviointineuvos, KT Hannele Seppälä Karvi Selvityksen tarkoitus

Lisätiedot

Yhteiskehittelyllä uudenlaista osaamista vanhustyöhön

Yhteiskehittelyllä uudenlaista osaamista vanhustyöhön Yhteiskehittelyllä uudenlaista osaamista vanhustyöhön Innovaatiot eläviksi työyhteisöissä seminaari 21.1.2010 Elisa Mäkinen Yliopettaja, FT Hyvinvointi ja toimintakyky Yhteiskehittelyllä uudenlaista osaamista

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA TIMO LUOPAJÄRVI 01.06.2010

AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA TIMO LUOPAJÄRVI 01.06.2010 AMMATTIKORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA KEHITYSNÄKÖKULMAT AIPA-PÄIVÄT PÄIVÄT 2010, KAJAANI TIMO LUOPAJÄRVI 01.06.2010 SISÄLLÖT 1. Ammattikorkeakoulutuksen visio 2. Rakenteellinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI Tutkimuksesta liiketoimintaa Tutkijoille, tutkijayhteistöille

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI KTT Minttu Lampinen 12.2.2015 OKM www.hamk.fi/yamk-tki YAMK-koulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi TP1: Oppimisympäristöt - Yhteisöllinen toimintakulttuuri työelämän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Hyvien käytäntöjen julkaisualusta. Hyvät käytännöt Eeva-Kaisa Linna

Hyvien käytäntöjen julkaisualusta. Hyvät käytännöt Eeva-Kaisa Linna TOIMINTAMALLIT JAKOON Hyvät käytännöt 12.5.2014 Eeva-Kaisa Linna HYVÄ KÄYTÄNTÖ1 Rajautuu koulutustoimialaan On säädösten ja määräysten mukainen On usein innovatiivinen Esittelee menetelmän esimerkiksi

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TKI TOIMINTA OSANA AMMATTIKORKEAKOULUN ARKEA. Perttu Heino

KANSAINVÄLINEN TKI TOIMINTA OSANA AMMATTIKORKEAKOULUN ARKEA. Perttu Heino KANSAINVÄLINEN TKI TOIMINTA OSANA AMMATTIKORKEAKOULUN ARKEA Perttu Heino T&K johtaja, TAMK ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Keskeisimpiä haasteita 2. EU:n puiteohjelma mahdollisuutena 3. AMKTutka yhteistyö Temaattiset

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Hankkeen tavoitteet On määritellä sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen tuottama työmarkkinoiden tulevaisuuden tarpeita vastaava osaaminen. Projektissa

Lisätiedot

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 ABS:n ajankohtaiskatsaus Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 Missä mennään sidosryhmien kanssa muodostetun kauppatieteiden kansallisen strategian toimeenpanon kanssa? - ABS perustettiin osittain strategian

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017 Mihin tarkoitukseen uraseuranta? Korkeakoulujen

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa

Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa Pirjo Kutinlahti ETIIKAN PÄIVÄ 2017: TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ 15.3.2017, Tieteiden talo, Helsinki KÄRKIHANKE 5: VAHVISTETAAN

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana

Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana Koppihankkeen loppuseminaari Helsinki ma 21.4.2008 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Ammattiosaamisen näytöt osana ammatillisen

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot