VIRTAA VERKOSTOSTA II

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIRTAA VERKOSTOSTA II"

Transkriptio

1

2 Anneli Jaroma (toim.) VIRTAA VERKOSTOSTA II AMKtutka, kehitysimpulsseja ammattikorkeakoulujen T&K&I - toimintaan Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports 47 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 2009

3 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports PL 181, Mikkeli Puhelin Toimituskunta: Eeva-Liisa Antikainen Anneli Jaroma Iselin Krogerus-Therman Hannele Louhelainen Ragnar Lundqvist Matti Lähdeniemi Heikki Malinen Milla Suomalainen Tarja Tuominen Tekijä ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Kannen kuva: kuvankäsittely Aki Ilmanen ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Ulkoasu: Mainostoimisto ILME Ky Kannen ja sisällön painatus: Kopijyvä Oy - Mikkeli

4 SISÄLTÖ LUKIJALLE Tapio Varmola ja Anneli Jaroma AMKtutkan kolme kehittämisen vuotta MITÄ TAVOITELTIIN MITÄ SAAVUTETTIIN...2 Anneli Jaroma Ammattikorkeakoulujen T&K&I -toiminta käsitteellisenä ilmiönä MITEN MOODI 2 TIETOA TUOTETAAN AMMATTIKORKEAKOU- LUJEN T&K&I-TOIMINNASSA?...19 Outi Kallioinen, referee-artikkeli T&K JOHDON NÄKEMYKSIÄ AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNASTA...38 Katariina Raij ja Anneli Jaroma LUOVUUDEN YTIMESSÄ KULTTUURI- JA TAIDEOSAAMISEN MAH- DOLLISUUDET AMMATTIKORKEAKOULUN T&K -TOIMINNASSA...62 Katri Halonen, Tuire Ranta-Meyer ja Anna-Maria Vilkuna AMMATTIKORKEAKOULUT TUTKIMUKSEN, KEHITTÄMISEN JA INNOVOINNIN KESKIÖSSÄ YHDESSÄ KUMPPANIENSA KANSSA...75 Kari Laine ja Matti Lähdeniemi Ammattikorkeakoulujen T&K&I -toiminta ja esimerkkejä sitä ohjaavista toimintatavoista SYSTEMAATISUUTTA AMMATTIKORKEAKOULUJEN T&K-TOIMIN- NAN SUUNNITTELUUN JA KUVAUKSEEN...87 Anneli Jaroma, Pekka Turkki ja Anna-Maria Vilkuna AMMATTIKORKEAKOULUN T&K -TOIMINNAN EETTINEN PERUSTA Jyrki Konkka ja Marjo-Riitta Järvinen

5 T&K -TYÖN LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Tapio Varmola TEMAATTISET VERKOSTOT Perttu Heino T&K -toiminnan yhteys opetukseen ja työelämään KOHTI KÄYTTÄJÄLÄHTÖISTÄ INNOVAATIOTOIMINTAA Ammattikorkeakoulujen Living lab -verkosto suunnannäyttäjänä Lauri Tuomi ASIAKASLÄHTÖISTÄ T&K -TOIMINTAA Yritykset ja työyhteisöt oppimisen ympäristöinä Tuija Toivola OPPIMISEN JA OSAAMISEN EKOSYSTEEMI Oppimista ja T&K -toimintaa niveltämässä Pasi Tulkki OPINNÄYTETÖINÄ TEHTÄVIEN KEHITYSHANKKEIDEN MERKITYS TYÖELÄMÄLLE Erittäin paljon apua vai ei mitään hyötyä? Aki Ilmanen PROJEKTIJOHTAJA JA KEHITTÄMISRENKAIDEN/TYÖRYHMIEN PUHEENJOHTAJAT KIRJOITTAJAT...194

6 AMKtutkan kolme kehittämisen vuotta

7 MITÄ TAVOITELTIIN MITÄ SAAVUTETTIIN 2 Anneli Jaroma Tässä artikkelissa kuvataan Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulun tehtävää, AMKtutka -kehittämisverkoston lähtökohtia, keskeisiä aikaansaannoksia kolmen vuoden ajalta ja arvioidaan lyhyesti saavutettuja onnistumisia ja kehittämiskohteita. Leimallista toiminnalle on ollut vastuullinen ja innostunut työskentelytapa. Ammattikorkeakoulujen edustajilla oli runsaasti osaamista ja halua jakaa sitä yhteiseksi hyväksi. He myös esittelivät toiminnan tuloksia mm. seminaareissa, julkaisuissa, artikkeleissa ja hyödynsivät niitä mahdollisuuksien mukaan oman ammattikorkeakoulunsa kehittämistyössä. VERKOSTON LÄHTÖKOHTIA Ammattikorkeakoulujen alkuvaiheessa päätehtävänä oli opetus, vaikka ituja tutkimus- ja kehitystoiminnasta (T&K toiminnasta) oli jo olemassa. Erityisesti kokeiluvaiheen aikana T&K - toiminta nähtiin yritysten palvelemisena ja korkeakoulun tulonhankintakeinona. Ammattikorkeakoulujen kehittyessä ryhdyttiin kyseistä toimintaa kuvaamaan laadukkaan oppimisen, osaamisen, kehittämisen ja ammattikorkeakoulun vaikuttavuuden takaajana, jota myös OPM:n linjaukset sekä vuoden 2003 ammattikorkeakoululaki tukivat. (Rauhala 2007.) Tärkeäksi nousi opetuksen ja T&K -toiminnan vuorovaikutuksen edistäminen. Ensimmäisenä T&K teemaan paneuduttiin syvällisemmin Satakunnan ammattikorkeakoulun koordinoimassa Ammattikorkeakoulujen t&kverkosto hankkeessa vuosina (SAMK 2004). AMKtutka -kehittämisverkostoa koordinoivan Mikkelin ammattikorkeakoulun nk. pääkonttorihanke-esityksessä (2005) painotettiin T&K -toiminnan ja opetuksen välisten suhteiden kehittämistä siten, että ammattikorkeakoulujen kolme laista johdettua perustehtävää, opetus, tutkimus- ja kehitystyö sekä alueellinen kehittäminen muodostavat toisiaan vahvistavan kehän - kunkin perustehtävän tulosten palvellessa muita perustehtäviä. Opetusministeriö laajensi lupapäätöksessään (2006) verkoston toimenkuvaa, mikä näkyi jo OPM:n verkostolle antamassa nimessä Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulun tehtävää. Rehtori Tapio Varmolan johdolla toiminut johtoryhmä

8 3 (Liite1) linjasi T&K toiminnan ja opetuksen integroinnin ohella kehitettäviksi asioiksi T&K -työhön liittyvät käsitteelliset ja eettiset kysymykset, T&K - toiminnan laadun varmistuksen ja kansainvälisen hanketoiminnan. Ammattikorkeakoulujen rehtorit nimesivät omat edustajansa kehittämisverkostoon. ENSIMMÄINEN TOIMINTAJAKSO Hankkeen alkuvaiheessa päätettiin kehittämisverkosto pitää dynaamisena ja ajassa liikkuviin tarpeisiin reagoivana toimijana. AMKtutkan työskentelyssä varauduttiin kahteen toimintajaksoon. Ensimmäinen vaihe ajoittui ajalle , jonka lopussa suoritettiin seuraavaa toimintajaksoa varten tilannearvio. Organisointi ja tavoitteet Ensimmäisessä vaiheessa toiminta organisoitiin johtoryhmä- ja kehittämisrengastyöskentelyyn. Satelliittiryhmän muodostavat ammattikorkeakoulujen rehtoreiden nimeämät T&K -toiminnan vastuuhenkilöt. (Kuvio 1.) KUVIO 1. AMKtutkan organisaatio ajalle Kehittämisrenkaat laativat omat toimintasuunnitelmansa, joihin sisältyi yksityiskohtaiset toiminnalliset tavoitteet, toteutussuunnitelma sekä toimenpiteet. Toimintasuunnitelmat pohjautuivat AMKtutkan johtoryhmän asettamiin yleisiin kehittämisrenkaiden tavoitteisiin.

9 Ensimmäisen toimintakauden kehittämisrenkaiden toiminnan yleiset tavoitteet: 4 T&K -työn käsitteellinen perusta ja rahoitus Alaryhmät: - Rahoitusryhmä - Innovointiryhmä - Käsiteryhmä Tavoitteena oli ammattikorkeakoulujen T&K -työhön liittyvän käsitteellisen perustan selkiyttäminen ja yhtenäistäminen sekä T&K -työn rahoituksen parantaminen. Osaamisen vahvistaminen Tavoitteena oli opettajien, T&K -henkilöstön ja työelämän/pk-yritysten henkilöstön T&K -työn ja opetuksen yhteensovittamiseen liittyvän osaamisen vahvistaminen. Oppimisympäristöt ja -menetelmät Tavoitteena oli oppimisympäristöjen ja -menetelmien kehittäminen T&K -työn ja opetuksen yhteensovittamista tukeviksi. Opetustoiminnan sisäiset toimintamallit Tavoitteena oli opetustoimintaan liittyvien toimintatapojen (esim. lukujärjestysten, työsuunnitelmien tms.) kehittäminen T&K -työn ja opetuksen yhteensovittamista tukeviksi. T&K -työn laadun varmistaminen ja eettinen perusta Tavoitteena oli ammattikorkeakoulujen T&K -työn laadun varmistamisen edellytysten vahvistaminen, laadunhallinnan menettelyjen selkiinnyttäminen ja eettisen perustan vahvistaminen. Kansainvälinen hanketoiminta Tavoitteena oli ammattikorkeakoulujen kansainvälisen hanketoiminnan ja T&K -työn verkostoitumisen edistäminen. T&K -satelliittiryhmä Tavoitteena on, että ryhmä tukee ja edistää omalla toiminnallaan kehittämisrenkaiden työskentelyä mentoroimalla ja osallistumalla kehittämisrenkaiden työskentelyyn sekä välittämällä tietoa tuloksista mm. omaan työyhteisöönsä. Ensimmäisen toimintajakson tuloksia Hankkeessa tehtiin kolme verkkopohjaista kyselytutkimusta vuonna Ammattikorkeakoulun johdolta pyydettiin arvioita muun muassa oman korkeakoulun T&K työn ja opetuksen vuorovaikutuksen hyödyllisyydestä, vahvuuksista ja integrointiin liittyvistä ongelmista, nykytilasta ja kehittämissuunnitelmista (Jaroma ym. 2008). Samana vuonna myöhemmin tehtiin opinnäyte-

10 5 työnä T&K -toiminnan ja opetuksen integroinnin nykytilan selvitys, jossa kohderyhmänä oli opetuksen organisoinnista vastaavat henkilöt (Nykänen ym. 2008). Kolmannessa kyselyssä yli tuhat ammattikorkeakoulun henkilöstöön kuuluvaa 23 ammattikorkeakoulusta vastasi T&K- osaamista mittaavaan kartoitukseen (Auvinen ym. 2008). Ensimmäisen vaiheen aikana tuloksena syntyi kolme hankkeen omaa julkaisua, Uudistuvat oppimisympäristöt, Laatua arvioiden ja Virtaa verkostosta. Lisäksi ARENE ry:n kanssa koottiin esimerkkejä ammattikorkeakoulujen hanketoiminnasta julkaisuun Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyö II. Tämän julkaisu tavoitteena oli tehdä näkyväksi ammattikorkeakoulujen T&K toimintaa. Julkaisua jaettiin mm. eduskuntaan, ministeriöiden edustajille, järjestöihin, yksityisen sektorin edustajille kuin myös kunnallisille toimijoille. Kever -verkoston kanssa tehtiin julkaisu Opetuksen ja tutkimuksen kiasma. Osaamisen vahvistaminen -kehittämisrengas tuotti ammattikorkeakoulujen työskentelyn tueksi T&K -henkilöstön osaamista kuvaavan mittariston, jonka avulla on mahdollista seurata ammattikorkeakoulun T&K -henkilöstön osaamista, täydennyskoulutustarpeita ja rekrytointiin liittyviä kysymyksiä. Tuotoksena syntyi myös T&K -henkilöstön osaamisprofiili. Kansainvälinen hanketoiminta -kehittämisrengas käynnisti englanninkielisen hankekuvausaineiston keräämisen, jonka tarkoituksena oli toimia markkinointimateriaalina esimerkiksi haettaessa kansainvälisiä kumppaneita. Ryhmä tuotti myös syyskuussa 2008 artikkeliaineiston osaaja.net verkkolehteen. (Heino 2008.) Näiden kahden edellä mainitun kehittämisrenkaan toimesta esitettiin ARENE ry:lle, että rehtorineuvosto hakee opetusministeriöltä rahoitusta T&K- toimintaan liittyvän valtakunnallisen koulutuksen, kehittäjäkoulun järjestämiseksi. ARENEn hakemuksen jatkokäsittely odottaa opetusministeriön Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta innovaatiojärjestelmässä pohtivan työryhmän toimenpide-ehdotuksia.

11 6 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan laadun varmistaminen ja eettinen toiminta kehittämisrengas keskittyi aluksi laadun tarkasteluun. Ryhmä kuvasi T&K - toiminnan laadun hallinnan strategian ja T&K- toiminnan tuloksellisuusketjun. Kehittämisrengas oli myös mukana korkeakoulun arviointineuvoston laadunvarmistusjärjestelmien benchmarking hankkeessa Benchmarking korkeakoulujen laadunvarmistus järjestelmien kehittämisessä. (Toikka 2008.) Opetustoiminnan sisäiset toimintamallit kehittämisrengas tuotti toimenpidesuositukset T&K -toiminnan ja opetuksen integroimiseksi (Nykänen ym.2008). Saman teeman ympärillä työskenteli Oppimisympäristöt ja menetelmät -kehittämisrengas, jossa benchmarkingin avulla paneuduttiin eri ammattikorkeakoulujen hyviin esimerkkeihin liittyen uudenlaisiin, integrointia edistäviin oppimisympäristöihin ja menetelmiin (Fränti 2008). Ammattikorkeakoulujen T&K -rahoitukseen liittyen tuotettiin PowerPoint esitys Ammattikorkeakoulun T&K -rahoituksen haasteet, joka löytyy amktutka.fi -sivuilta. Kansainvälistä näkyvyyttä haettiin käynnistämällä englanninkielisen julkaisun tekeminen korkeakoulujen innovaatiotoiminnasta. Ammattikorkeakoulujen T&K toiminnan roolia ja profiilia pohdittiin T&K -työn käsitteellinen perusta ja eettinen toiminta kehittämisrenkaassa ja sen pienessä käsitetyöryhmässä, joka tuotti Virtaa verkostosta julkaisuun teemaan liittyvän, toivottavasti keskustelua herättäneen, artikkelin Pohdintaa ammattikorkeakoulujen T&K -toiminnan luonteesta (Kallioinen ym. 2008). TOINEN TOIMINTAJAKSO Ensimmäisen toimintakauden tilannearvion ja esille nousseiden uusien tarpeiden perusteella nimettiin uudet ja jatkavat kehittämisrenkaat ajalle Organisointi ja tavoitteet Johtoryhmä päivitti AMKtutkan organisaatiorakenteen (Kuvio 2.) ja tavoitteet. Aiemmista kehittämisrenkaista jatkaa T&K -työn laadun varmistaminen ja eettinen perusta ja Kansainvälinen hanketoiminta, jossa jälkimmäisessä on

12 7 kolme temaattista verkostoa: Health Innovations, Information Society Services, Sustainable Life. T&K -työn käsitteellinen perusta ja rahoitus kehittämisrenkaan nimi muutettiin T&K-työ - kehittämisrenkaaksi, joka toimii myös ARENE ry:n T&K -ryhmänä. Sen alaryhmiä ovat: Yhteiset toimintamallit ja Living lab -ryhmä sekä käsiteryhmä. T&K -työn ja opetuksen integrointia edistäneet kolme kehittämisrengasta yhdistettiin yhdeksi kehittämisrenkaaksi, T&K -työn ja opetuksen integrointi kehittämisrenkaaksi. (Ks. Liitteet 1-3) KUVIO 2. AMKtutkan organisaatio ajalle Toisen toimintakauden kehittämisrenkaiden toiminnan yleiset tavoitteet: T&K -työ Ammattikorkeakoulujen T&K työn käsitteellisen perustan, yhteisten toimintamallien ja rahoitukseen liittyvien kysymysten selkiinnyttäminen ja käyttäjälähtöisten kehittämishankkeiden edistäminen.

13 T&K -työn ja opetuksen integrointi Pedagogisten innovaatioiden tuominen hankkeistettuun opetukseen. 8 T&K -työn laadun varmistaminen ja eettinen perusta Ammattikorkeakoulujen T&K -työn laadun varmistamisen tehostaminen ja eettisen perustan selkiinnyttäminen. Kansainvälinen hanketoiminta Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen hanketoiminnan ja T&K -työn verkostoitumisen edistäminen. T&K -satelliittiryhmä Ammattikorkeakoulujen T&K -työn vastuuhenkilöiden muodostaman verkoston toiminnan vahvistaminen. Toisen toimintajakson tuloksia Toisessa vaiheessa kehittämisrenkaat ja niiden alaryhmät käynnistivät työskentelynsä syys- lokakuussa T&K työ -kehittämisrengas perusti kolme alaryhmää: yhteiset toimintamallit-, livig lab- ja käsitetyöryhmät. Yhteiset toimintamallit ryhmä keskittyi tarkastelemaan ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Tuloksena syntyi linjapaperi, jonka ARENE:n yleiskokous hyväksyi kesäkuussa Linjapaperi esitellään ryhmän puheenjohtajan Matti Lähdeniemen toimesta hänen ja Kari Salon artikkelissa toisaalla tässä julkaisussa. Syksyn 2009 aikana kyseinen ryhmä keskittyy ammattikorkeakoulun tuloksellisuusindikaattoreiden kehittämisehdotusten laatimiseen T&K&I -toiminnan näkökulmasta. Living lab työryhmä asetti itselleen vision vuodelle 2012, jonka mukaan ammattikorkeakoulut ovat Suomen keskeisimmät living lab toimijat ja haluttu yhteistyökumppani kansainvälisesti merkittävimpiin käyttäjälähtöisiin kehittämishankkeisiin. T&K toiminnan vahvistamiseksi luotiin living lab toimijoiden verkosto, joka kehittää mm. living lab käsitteitä ja menetelmiä, edistää toiminnan laatua, osaamista ja jakaa asiantuntijuutta sekä ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuutta living lab toiminnan kautta. Living lab -verkostolla on keväästä 2009 lähtien ollut omat verkkosivut, fi. Verkoston toimintaa pyritään jatkamaan AMKtutkan päättyessä Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallisen osion hankkeella Ammattikorkeakoulujen neloskierre. Myös Itä-Suomen ammattikorkeakoulut ovat hakeneet neloskier-

14 9 teeseen omaa rahoitusta, jolloin tavoitteena on tiivis yhteistyö Manner- Suomen toimijoiden kanssa. Tarkemmin tämän työryhmän toiminnasta Lauri Tuomen artikkelissa. Käsitetyöryhmän edustajien toimesta on tähän julkaisuun tehty kaksi artikkelia, joista toisessa analysoidaan ARENEn ja AMKtutkan julkaisussa Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyö II esitettyjä ammattikorkeakoulujen hankekuvauksia suhteessa Moodi 2 periaatteisiin. Toinen artikkeli pohjautuu kahteen eri aineistoon. T&K vastuuhenkilöiltä kysyttiin, mitä he ymmärtävät ammattikorkeakoulujen T&K- ja innovaatiotoiminnalla. Tässä artikkelissa toisena aineistona oli ammattikoreakoulujen nettisivuilla esitetyt T&K -toiminnan kuvaukset. Halosen ym. artikkelissa pohditaan T&K toiminnan luonnetta kulttuuri- ja taidealalla käyttäen esimerkkinä Metropolia Ammattikorkeakoulua. Tämä artikkeli tuo myös uudenlaista näkökulmaan ammattikorkeakoulujen TKI -toiminnasta käytävään keskusteluun. TK -toiminnan laadun varmistaminen ja eettinen perusta -kehittämisrengas laati ammattikorkeakoulujen T&K toiminnan prosessikuvauksia ja kirjallisuutta hyödyntämällä esimerkin T&K toiminnan prosessimallinnukseksi. Renkaan toimesta tehtiin ammattikorkeakouluille kysely T&K- toiminnan eettisistä toimintatavoista, joita lyhyesti kuvataan Konkan ja Järvisen artikkelissa. Siinä paneudutaan myös Konkan toimesta yleisen moraalin ja T&K toimintaan liittyvän etiikan tarkasteluun. T&K -toiminnan ja opetuksen integrointi kehittämisrenkaan täsmennetyt tavoitteet olivat: mallintaa T&K:n ja opetuksen integraatiokäytänteitä eri ammattikorkeakouluissa poimia kriittisiä pisteitä ja hyviä käytänteitä jaettavaksi koko ammattikorkeakoulu kenttään koota yhteisen viitekehyksen avulla mallinnetut ja avatut T&K:n ja opetuksen integroinnin käytännön esimerkit yhteiseen julkaisuun, joka voi toimia innoittajana ja kannustajana uusille opettajille sekä ammattikorkeakouluissa rakennettaville uusille työelämälähtöisille toimintamalleille.

15 10 Tämän kehittämisrenkaan toimintaa ja tuloksia kuvataan Tuija Toivolan artikkelissa. Pasi Tulkin artikkelissa esitellään yksi edellä mainitun kehittämisrenkaan esimerkki uudenlaisesta työelämää, T&K -toimintaa ja opetusta integroivasta oppimisympäristöstä. Integrointi -kehittämisrengas valmistelee vielä oman julkaisun, joka ilmestyy Haaga-Helian julkaisusarjassa 2010 alkuvuodesta. Kansainvälinen hanketoiminnan työskentely fokusoitui kolmeen temaattiseen verkostoon, Health Innovations, Society Services ja Sustainable Life. Verkostot ovat vielä toiminnan alkuvaiheessa. Kaikkiin verkostoihin on ilmoittautunut runsaasti osallistujia, mikä osoittaa niillä olevan sosiaalinen tilaus. Syksyn 2009 aikana toimintaa terävöitetään ja pyritään jatkamaan AMKtutkan päätyttyäkin. T&K -vastuuhenkilöiden toiminta satelliittiryhmässä on johtanut yhteistyön tiivistymiseen ja oman verkoston, AMK TKI -johtajat, UAS RDI DIRECTORS, FINLAND muodostumiseen. Se tulee jatkamaa verkoston työskentelyä AMKtutkankin jälkeen. Satelliittiryhmä on kokoontunut vuosittain keskimäärin neljästi seminaareihin ja työkokouksiin. Keväällä 2009 käynnistettiin Kööpenhaminassa pohjoismaisen TKI yhteistyöverkoston luominen, johon panostetaan edelleen. T&K -vastuuhenkilöt ovat myös aktiivisesti kommentoineet tehtyjä linjapapereita ja siten edistäneet niiden valmistumista. Syksyn 2008 aikana valmistui ensimmäisessä vaiheessa työskennelleen ARE- NE:n/AMKtutkan innovaatio työryhmän julkaisu Higher Education Institutions and Innovation in the Knowledge Society. Myös englanninkielinen, ammattikorkeakoulujen hanketoimintaa esittelevä materiaali The Finnish Universities of Applied Sciences saatiin AMKtutkan sivustolle, josta se löytyy Material Bank:sta. Lisäksi liiketalouden koulutusohjelmassa tehtiin AMKtutkan tilauksesta opinnäytetyö, Opinnäytetöinä tehtävien kehityshankkeiden merkitys työelämälle Erittäin paljon apuja vai ei mitään hyötyä? Aki Ilmasen artikkelissa kerrotaan tämän opinnäytetyön tuloksista.

16 11 Käsillä olevan julkaisun ohella syksyn 2009 aikana julkaistaan vielä työelämälle kohdennettu kirjanen, jossa kuvataan ensimmäisen toimintakauden aikana työskennelleen oppimisympäristöt ja menetelmät -kehittämisrenkaan benchmarking kohteena olleita oppimisympäristöjen kehittämishankkeita. Kolmas syksyn julkaisu Onnistuneisiin tuloksiin kuvaa kolmen kehittämisverkoston, AMKtutka -, INTO - ja KEKO verkostojen organisointiin ja hallinnointiin liittyvää benchmarking -prosessia ja sen kehittämissuosituksia. LOPPUPÄÄTELMIÄ Verkostojen tavoitteena on ollut antaa kehitysimpulsseja ja rakennusmateriaalia ammattikorkeakoulujen kehittämiseen, vähentää yksittäisten ammattikorkeakoulujen työmäärää ja vauhdittaa ammattikorkeakoulujen kehitysprosesseja, jotka olisivat muuten saattaneet olla hitaampia. Pyrkimyksenä oli myös edistää yhteisen toimintakulttuurin ja käsitteistön luomista ammattikorkeakouluille. (Sund 2007, HAMK 2008) Muutamaa lukuun ottamatta kaikki ammattikorkeakoulut olivat edustettuina kehittämisverkoston toiminnoissa. Erityisesti pienet ammattikorkeakoulut eivät voineet panostaa henkilöstöresursseja kaikkiin kehittämisrenkaisiin. Hankkeen ydinryhmiä nimettäessä pyrittiin kuitenkin varmistamaan, että kaikki mukaan lähteneet ammattikorkeakoulut saivat edustajansa johonkin renkaaseen. T&K -satelliittirenkaassa oli varsin kattava edustus. Työelämän edustajat pääsivät harmittavan vähän osallistumaan hankkeen toimintaan. Syyksi mainittiin tavallisimmin kiireinen työtahti ja tiukentuneet resurssit. Myöskään yliopistojen edustajia ei onnistuttu sitouttamaan riittävästi hankkeeseen. Opiskelijoita oli mukana, mutta heidänkin osuutta olisi jälkikäteen arvioiden pitänyt vahvistaa. Muiden kehittämisverkostojen kanssa tehty yhteistyö oli varsin hyödyllistä esim. yhteisten julkaisujen tekemisessä ja seminaarien järjestämisessä. Kehittämisrenkaat olivat laatineet itselleen yksityiskohtaiset toimintasuunnitelmat toiminnallisine tavoitteineen, toimenpiteineen ja tulostavoitteineen.

17 12 Pääsääntöisesti työskentely eteni asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Joidenkin ryhmien kohdalla lähinnä ajalliset resurssiongelmat rajoittivat tavoitteiden saavuttamista. Osa ryhmistä ponnistelee vielä tämän syksyn oman teemansa edistämiseksi. Osalla on jo olemassa jatkosuunnitelmia tuleville vuosille. AMKtutkan johtoryhmässä, kehittämisrenkaissa ja satelliittiryhmässä on suhtauduttu vastuullisesti verkostossa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Ryhmien jäsenillä oli runsaasti osaamista ja halua jakaa sitä yhteiseksi hyväksi. Osa ammattikorkeakoulujen edustajista hakeutui nimenomaan siksi AMKtutkan kehittämisrenkaisiin, että omassa organisaatiossa oli käynnissä vastaava kehitystyö. Erityisesti tällöin kehittämisrenkaiden tulokset ovat koituneet kyseisen ammattikorkeakoulun hyödyksi. Myös kehittämisrenkaissa aktiivisesti työskennelleet ydinryhmien edustajat hyötyivät hankeen tuloksista. Tuloksia on levitetty AMKtutkan viestintäsuunnitelman mukaisesti lähinnä perinteisesti seminaareissa, julkaisuissa ja kautta sekä suusta suuhun menetelmällä. Koordinoivassa ammattikorkeakoulussa on T&K toiminnan ja opetuksen integroinnista järjestetty kaksi seminaaria, teemaan liittyviä Studia Generalia tilaisuuksia, T&K henkilöstön pedagogista koulutusta ja opettajille kehittäjäkoulutusta. Lisäksi on tuettu T&K- toiminnan integroimista opetussuunnitelmiin ja uudenlaisten oppimisympäristöjen ja menetelmien kehittämistä. Tätä toimintatapaa voi suositella kehittämisverkostoon osallistuneille.

18 13 LÄHTEET Auvinen, P., Grönroos, E., Hilli Y., Hirvonen E., Hyrkkänen, U., ja Mäntylä, R Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaaminen. Teoksessa: Jaroma, A. (toim.) Virtaa verkostosta. Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää, AMKtutka, kehittämisverkosto yhteisellä asialla. Mikkelin ammattikorkeakoulu, A Tutkimuksia ja raportteja 36, HAMK Valtakunnallisten AMK -verkostohankkeiden vaikuttavuusselvitys. Tampere: Domus Print. Jaroma, A., Väätämöinen, R. ja Tarhonen, T T&K -toiminnan ja opetuksen rajapinnoilla kysely ammattikorkeakoulun johdolle. Teoksessa: Kotila, H., Mutanen, A. ja Kakkonen, M- L. (toim.) Opetuksen ja tutkimuksen kiasma. Helsinki: Edita Prima Oy, Kallioinen, O., Raij, K. ja Jaroma, A Pohdintaa ammattikorkeakoulujen T&K toiminnan luonteesta. Teoksessa: Jaroma, A. (toim.) Virtaa verkostosta. Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää, AMKtutka, kehittämisverkosto yhteisellä asialla. Mikkelin ammattikorkeakoulu, A Tutkimuksia ja raportteja 36, Nykänen, M., Kuisma, P., Kuokkanen, L., Melin, P., ja Pekkinen, S Opetustoiminnan sisäiset toimintamallit. Teoksessa: Jaroma, A. (toim.) Virtaa verkostosta. Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää, AMKtutka, kehittämisverkosto yhteisellä asialla. Mikkelin ammattikorkeakoulu, A Tutkimuksia ja raportteja 36, Rauhala, P Ammattikorkeakoulujen T&K -päivien päätössanat Hämeen ammattikorkeakoulu. Hämeenlinna. Satakunnan ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulujen t&k-verkosto, Loppuraportti. Sund, A-M Verkostohankkeet ammattikorkeakoulujen kehittämisen välineenä. Teoksessa: Opetusministeriö Ammattikorkeakoulujen verkostohankkeet. Opetusministeriön julkaisuja 2007:1. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Toikka, M Tutkimus- ja kehittämistoiminnan laadun varmistus ja eettinen perusta.teoksessa: Jaroma, A. (toim.) Virtaa verkostosta. Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulun tehtävää, AMKtutka, kehittämisverkosto yhteisellä asialla. Mikkelin ammattikorkeakoulu, A Tutkimuksia ja raportteja 36,

19 14 LIITE 1 1(1) JOHTORYHMÄ Rehtori TapioVarmola, puheenjohtaja, SeAMK, asti. Rehtori Eeva-Liisa Antikainen, varapuheenjohtaja, HUMAK, puheenjohtaja lähtien. Erityisasiantuntija Airi Jaro, OAJ, asti. Opetusneuvos Anja Arstila-Paasilinna, OPM, asti. Rehtori Erkki Karppanen, MAMK asti. Erityisasiantuntija Hannele Louhelainen, OAJ lähtien. Vararehtori Iselin Krogerus-Therman, Arcada. Rehtori Ragnar Lundqvist, KyAMK. Vararehtori Matti Lähdeniemi, SAMK. Vararehtori Heikki Malinen, MAMK, lähtien. Koulutuspoliittinen vastaava, Mikko Majander, SAMOK ry, asti. Hallituksen jäsen, Milla Suomalainen, SAMOK ry, lähtien. Asiantuntija Tarja Tuominen, EK. Ylitarkastaja Marjukka Vallimies-Patomäki, STM. Koulutuspoliittinen vastaava, Nina Viitanen, SAMOK ry, asti. Johtoryhmän tehtävänä on: - toimia hankkeen tukena - tarjota jäsenille mahdollisuus vaikuttaa hankkeen toimintaan - tuoda hankkeen toteutukseen laajaa osaamista - toimia linkkinä sidosryhmiin ja levittää hankkeessa tuotettua tietoa omalla toiminta-alueellaan - valvoa hankkeen toteuttamista, sisältöä ja rahoitusta - käsitellä raportit sekä toteuttamissuunnitelman, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman muutokset

20 15 LIITE 2 1(2) KEHITTÄMISRENKAIDEN JA TYÖRYHMIEN YDINRYHMIEN JÄSENET T&K- työ kehittämisrengas/arenen T&K -ryhmä Tapio Varmola, puheenjohtaja, SeAMK, asti. Jussi Halttunen, puheenjohtaja, JAMK, 1.5,2009 lähtien. Eeva-Liisa Antikainen, HUMAK. Erkki Karppanen, MAMK, 31,12,2009 asti. Riitta Käyhkö, KTAMK. Ragnar Lundqvist, KyAMK. Timo Luopajärvi, ARENE ry. Matti Lähdeniemi, SAMK. Anneli Jaroma, sihteeri, AMKtutka/MAMK. Yhteiset toimintamallit -työryhmä Matti Lähdeniemi, puheenjohtaja, SAMK. Jussi Halttunen, JAMK. Anneli Jaroma, AMKtutka/MAMK. Lars Lundsten, Arcada. Lea Ryynänen-Karjalainen, Metropolia AMK. Vesa Saarikoski, PKAMK. Keijo Tikka, MAMK, asti. Lauri Tuomi, Haaga-Helia AMK. Living Lab -työryhmä Lauri Tuomi, Haaga-Helia AMK. Riitta Alajärvi-Kauppi, KTAMK. Esa Ala-Uotila, PIRAMK. Hannu Haapala, SeAMK. Petteri Ikonen, Laurea AMK. Irene Isohanni, Oamk. Kimmo Kainulainen, MAMK. Mirja Kälviäinen, PKAMK. Lars Lundsten, Arcada. Tiina Martelius-Louniala, JAMK. Anneli Jaroma, sihteeri, AMKtutka/MAMK. T&K työn ja opetuksen integrointi kehittämisrengas Tuija Toivola, puheenjohtaja, Haaga-Helia, AMK. Pauliina Nurkka, Laurea. Anu Sipilä, Haaga-Helia AMK. Sirpa Lassila, Haaga-Helia AMK. Merja Drake, Haaga-Helia AMK. Eija Grönroos, Metropolia. 2(2)

21 16 T&K-työn laadun varmistaminen ja eettinen perusta Marjo-Riitta Järvinen, puheenjohtaja, LAMK, lähtien. Anneli Jaroma, AMKtutka/MAMK. Riitta Hakulinen, HAMK. Hanna Hauta-aho, DIAK. Pekka Rantanen, Haaga-Helia AMK. Mirja Toikka, puheenjohtaja, KyAMK, asti. Pekka Turkki, MAMK. Anna-Maria Vilkuna, Metropolia AMK. Kansainvälinen hanketoiminta Perttu Heino, puheenjohtaja, Tampereen AMK. Health Innovations Hanna-Greta Puurtinen, puheenjohtaja, PIRAMK. Information Society Services Juhani Talvela, puheenjohtaja, KyAMK. Sustainable life Harri Kostilainen, puheenjohtaja, DIAK.

22 17 LIITE 3 1(1) AMMATTIKORKEAKOULUJEN T&K-VASTUUHENKILÖT = T&K SATELLIITTIRYHMÄ Esa Ala-Uotila Hanna Björkman Susanna Korhonen Birgitta Forsström Hannu Haapala Matti Hakala Perttu Heino Risto Honkonen Hannu Ikonen Petteri Ikonen Irene Isohanni Sakari Kainulainen Terttu Kauranen Kari Kokkonen Lars Lundsten Heikki Malinen Kirsti Melin Mika Määttä Lasse Neuvonen Keijo Nivala Eero Pekkarinen Ari Putkonen Riitta Rissanen Pauli Seppänen Antti Soini Jouko Tiirola Sirpa Teräväinen Pasi Tulkki Lauri Tuomi Ilkka Väänänen PIRAMK Metropolia AMK asti. Metropolia AMK lähtien. Yrkeshögskolan Novia SeAMK HAMK TAMK Poliisi AMK JAMK Laurea AMK Oamk DIAK Saimaan AMK KyAMK asti. Arcada MAMK Vaasan AMK KAJAK PKAMK KPAMK KTAMK Turun AMK Savonia AMK, lähtien. Savonia AMK asti. SAMK RAMK HUMAK KyAMK lähtien. Haaga-Helia AMK LAMK

23 Ammattikorkeakoulujen T&K&I toiminta käsitteellisenä ilmiönä

24 MITEN MOODI 2 TIETOA TUOTETAAN AMMATTIKORKEAKOU- LUJEN T&K&I-TOIMINNASSA? Outi Kallioinen 19 Tämän artikkelin tavoitteena on tarkastella ammattikorkeakoulujen tutkimusja kehitystyön sekä innovaatiotoiminnan tuloksia uuden osaamisen ja tiedon tuottamisessa moodi 2 periaatteiden näkökulmasta (ks. Gibbons, Limoges, Nowotny, Schwartzman, Scott & Trow 1994; Nowotny, Scott & Gibbons 2001; Scott 2005). Erityinen painopiste on siinä, miten ammattikorkeakoulujen tuottamissa tutkimustulosten kuvauksissa näkyy tieteenalojen rajapintojen ylittäminen (transdisiplinaarisuus) uuden osaamisen ja innovaatioiden tuottamiseksi. Transdisiplinaarisuuden periaatteen myötä avautuvat useimmissa tapauksissa myös moodi 2 tiedon tuotannon muut periaatteet näkyviksi. Tutkimus täyttää laadullisen tutkimuksen tunnuspiirteet. Teoreettinen tarkastelu painottuu moodi 2 tietoon liittyviin tieteellisiin julkaisuihin. Empiirisenä aineistona käytetään ammattikorkeakoulujen tuottamia tutkimustulosten kuvauksia (53 hankekuvausta) ARENEn Ammattikorkeakoulujen tutkimus ja kehittämistyö II julkaisussa (2008). Aineisto on analysoitu sisällönanalyyttisesti. Taulukoissa 1 ja 2 esitetään aineiston analyysin tuloksena kaksi erilaista ammattikorkeakoulujen T&K -hanketta, joissa molemmissa moodi 2 tiedon tuotannon kaikki viisi periaatetta ovat tunnistettavissa. Moodi 2 tiedon jäsennyksen avulla voidaan ohjata ammattikorkeakoulujen toimijoita T&Kprosessien suunnittelussa kohti vahvemmin osallistavia, dynaamisia ja luovia uuden osaamisen tuottamisen foorumeita, joissa erityisesti transdisiplinaarisuudella voidaan löytää jotain aivan uutta sellaista, mikä ei ole johdettavissa perinteisiin tieteenaloihin. Transdisiplinaarisuus tieteen raja-aitoja ylittävänä osallistumisena ei juuri näkynyt näissä ammattikorkeakoulujen hankekuvauksissa, mikä saattaa selittyä hankekuvausten suppeudella. Moodi 2 tiedon tuotannossa on tilaa osaamisen tuottamisen yhteiselle omistajuudelle, uusille oivalluksille, intuitiolle sekä muuntuville ja uusille ongelmille, jotka luovasti muuntavat käynnistyneitä verkostomaisia prosesseja. Kuvaukset ovat hyvin tiivistettyjä, joten laajemmissa tuloksia esittelevissä raporteissa saattaisi yhteyksiä moodi 2 tiedon tuotantoon löytyä enemmänkin. Tutkimuksessa tuotettu laadullinen tieto ei luonteensa mukaisesti luo mahdollisuuksia tehdä laajoja yleistyksiä ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön tulosten yhteydestä moodi 2 tiedon tuotantoon. Artikkeli on käynyt läpi referee -käytännön.

Yliopistot tekevät perustutkimusta ja. Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010

Yliopistot tekevät perustutkimusta ja. Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010 Yliopistot tekevät perustutkimusta ja ammattikorkeakoulut soveltavaa Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010 Ammattikorkeakoulujen t&k-menot 2008 LAUREA

Lisätiedot

Anneli Jaroma (toim.) VIRTAA VERKOSTOSTA

Anneli Jaroma (toim.) VIRTAA VERKOSTOSTA Anneli Jaroma (toim.) VIRTAA VERKOSTOSTA Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää, AMKtutka, kehittämisverkosto yhteisellä asialla Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

ammattikorkeakoulujen TKI-PÄIVÄT 2011 16. 17.2.2011 Pori, yyteri Hyvinvointia ja kilpailukykyä

ammattikorkeakoulujen TKI-PÄIVÄT 2011 16. 17.2.2011 Pori, yyteri Hyvinvointia ja kilpailukykyä ammattikorkeakoulujen TKI-päivät 16. 17.2.2011 TKI-PÄIVÄT 2011 Pori, yyteri Hyvinvointia ja kilpailukykyä OHJELMA Tiistai 15.2.2011 Erilliset tapaamiset ja kokoukset 15.00 AMKtutka ja indikaattorit 16.30

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

JA SUOSITUKSET. Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki

JA SUOSITUKSET. Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki KORKEAKOULULIIKUNNAN VISIO 2020 JA SUOSITUKSET Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Vähän suositusten taustaa Suositusten

Lisätiedot

Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj)

Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj) Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj) Suomen yliopistot UNIFI ry Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 1 1. Johdanto Suomen yliopistot

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen. Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistymisohjelma

Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen. Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistymisohjelma Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin - korkeakoulujen osio - nuorten työpajojen osio/ työpajojen monikulttuurisuusosaamisen edistäminen ja tuetun työssäoppimisen kehittäminen Innovaatio- ja

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho

Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho Hankkeissa (N=17) on mukana 2 25 amkia/hanke Lähes jokaisessa hankkeessa on tavoitteena Yritys/organisaatioyhteistyön tehostaminen, osaamisen kehittäminen,

Lisätiedot

Opedin toiminta opetusministeriön näkökulmasta Oped-Exon päätösseminaari 7.-8.12.2006

Opedin toiminta opetusministeriön näkökulmasta Oped-Exon päätösseminaari 7.-8.12.2006 Opedin toiminta opetusministeriön näkökulmasta Oped-Exon päätösseminaari 7.-8.12.2006 Anne-Mari Sund Ylitarkastaja OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ /9.12.2006 /1. Esityksen sisältö Yleiset koulutuspoliittiset

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa?

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus -seminaari Helsinki 15.09.2010 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu AMK-KOULUTUKSESTA JA PEDAGOGISESTA KEHITTÄMISESTÄ VASTAAVIEN VARAREHTOREIDEN TYÖPAJA TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Työpajan osallistujat

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA TIMO LUOPAJÄRVI 01.06.2010

AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA TIMO LUOPAJÄRVI 01.06.2010 AMMATTIKORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA KEHITYSNÄKÖKULMAT AIPA-PÄIVÄT PÄIVÄT 2010, KAJAANI TIMO LUOPAJÄRVI 01.06.2010 SISÄLLÖT 1. Ammattikorkeakoulutuksen visio 2. Rakenteellinen

Lisätiedot

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI KTT Minttu Lampinen 12.2.2015 OKM www.hamk.fi/yamk-tki YAMK-koulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi TP1: Oppimisympäristöt - Yhteisöllinen toimintakulttuuri työelämän

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI Tutkimuksesta liiketoimintaa Tutkijoille, tutkijayhteistöille

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Hankkeen tavoitteet On määritellä sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen tuottama työmarkkinoiden tulevaisuuden tarpeita vastaava osaaminen. Projektissa

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA. Liisa Salo

JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA. Liisa Salo JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA Liisa Salo Metropolia Ammattikorkeakoulu 2 JULKAISUN TUOTTAMINEN Mitä Miksi - Kenelle Miten Valinnat Rajaukset Metropolia Ammattikorkeakoulu 3 MITÄ Julkaisun teema, sisältö:

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TKI TOIMINTA OSANA AMMATTIKORKEAKOULUN ARKEA. Perttu Heino

KANSAINVÄLINEN TKI TOIMINTA OSANA AMMATTIKORKEAKOULUN ARKEA. Perttu Heino KANSAINVÄLINEN TKI TOIMINTA OSANA AMMATTIKORKEAKOULUN ARKEA Perttu Heino T&K johtaja, TAMK ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Keskeisimpiä haasteita 2. EU:n puiteohjelma mahdollisuutena 3. AMKTutka yhteistyö Temaattiset

Lisätiedot

Työelämän uudistaminen monialaisella kehittämisosaamisella. Hämeenlinna 2.12.2015 Tuija Toivola Haaga-Helia

Työelämän uudistaminen monialaisella kehittämisosaamisella. Hämeenlinna 2.12.2015 Tuija Toivola Haaga-Helia Työelämän uudistaminen monialaisella kehittämisosaamisella Hämeenlinna 2.12.2015 Tuija Toivola Haaga-Helia Mukana kehittämistyössä 9 ammattikorkeakoulua Tavoitteena: kehittää toimintamalleja, jotka lisäävät

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Johanna Moisio, HT, opetusneuvos, ryhmäpäällikkö Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Uudenmaan maakuntaparlamentti Finlandia-talo 20.11.2014 Pirjo Ståhle Kaupunki 1.0 Metropolialueet rakentuivat satamien,

Lisätiedot

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Merja Saarela, Kari Nuutinen lisäksi asiantuntijoina: Kainulainen Maija, Keskuspuiston ammattiopisto; Invalidisäätiö

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

INSSI - Tekniikan alan amkkoulutuksen

INSSI - Tekniikan alan amkkoulutuksen INSSI - Tekniikan alan amkkoulutuksen kehittämishanke Käynnistysseminaari Matti Lähdeniemi 27.10.2008 Koulutusrakenteen kehittämisryhmä Matti Lähdeniemi (SAMK) puheenjohtaja Juhani Keskitalo(HAMK) INSSI-päällikkö

Lisätiedot

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Yhteistyöehdotus NPDLohjelmaan osallistumisesta OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Kehitysjohtaja Mika Silvennoinen Ohjelmajohtaja Vesa Äyräs New Pedagogies for Deep Learning oppimisen muutoksen tukena

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Metsä oppimisympäristönä ja oppimisen kohteena

Metsä oppimisympäristönä ja oppimisen kohteena Metsä oppimisympäristönä ja oppimisen kohteena UEF/OKL:n tutkimusryhmä Sinikka Pöllänen, professori, Anu Liljeström, tutkija Ismo Pellikka, TL, lehtori, Miikka Eriksson, FT, yliopistonlehtori, Henriikka

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Tuutorointi-työrengas. Koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen ja opinto-ohjaaja Auli Pekkala

Tuutorointi-työrengas. Koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen ja opinto-ohjaaja Auli Pekkala Tuutorointi-työrengas Koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen ja opinto-ohjaaja Auli Pekkala TUR-ryhmä, tavoite 1 Opettajatuutorin osaamisen kehittäminen - Yhtenevä näkemys opettajatuutoroinnista;

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa

Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Soile Juujärvi ja Kaija Pesso Laurea-ammattikorkeakoulu Koulutuksen innovaatio & integraatio - hanke KOULII (2010-2012) Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot