KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle 2008... 21"

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1(2) YLEISPERUSTELUT Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana Strategian kytkentä talousarvioon ja taloussuunnitelmaan Kotkan kehityksen puitteet Taloudelliset mahdollisuudet Kotkan kaupungin tuloperusteet Kotka-konserni Toimielinten menokehykset ja talousarvioehdotus Kotkan kaupungin talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella Talousarvion rakenne ja sitovuus Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle KONSERNIHALLINTO Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupungin yhteiset Hallinnon vastuualue Asianhallinta Lakiasiat Henkilöstöpalvelut Viestintä- ja suhdetoiminta Matkailupalvelu Maaseututoimi Hankintakeskus Talouden ja controllertoimintojen vastuualue Strategian ja rahoituksen vastuualue Kaupunkisuunnittelulautakunta HYVINVOINTIPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta Terveydenhuollon vastuualue Vanhustyön vastuualue Sosiaalihuollon vastuualue Liikuntayksikkö Lasten ja nuorten lautakunta Lautakunnan avustukset Opetustoimen palvelualue Oppilashuolto Perusopetus Lukiokoulutus Päivähoidon palvelualue Hyvinvointineuvolan palvelualue Perheneuvola Nuorisotoimen palvelualue

3 Sivu 2(2 Kulttuurilautakunta Kulttuuriasiainkeskus Kaupunginkirjasto Kymenlaakson museo Kotkan opisto ELINKEINO- JA LIIKETOIMINTA Tekninen lautakunta Teknisen hallinto Kotkan osuus pelastuslaitokselle Tilapalvelun vastuualue Kuntatekniikan vastuualue Ympäristölautakunta Ympäristökeskus Rakennusvalvonta LIIKELAITOKSET Kymenlaakson pelastuslaitos Kymijoen Työterveys INVESTOINNIT LASKELMAT Tuloslaskelma toimielimittäin Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma liikelaitokset eriteltyinä

4 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana Kaupunkistrategian toteuttaminen Kaupunginvaltuusto vahvisti uuden kaupunkistrategian, jonka mukaan Kotkan kaupungin visio vuoteen 2012 on: KOTKAN VISIO 2012 Merikaupunki Kotka on Suomenlahden kansainvälinen ja vetovoimainen kasvukeskus, joka luotsaa yhteistyötä alueellaan ja seudullaan. Kotkalaisuus on vahvaa yhteishenkeä, aktiivista osallistumista ja yrittäjyyttä. Kotkassa arvostetaan sosiaalista huolenpitoa, elinikäistä oppimista ja viihtyisää ympäristöä. Strategiset päämäärät ovat 1. Kotka maakunnan keskus 2. Vetovoimainen satama 3. Talous tasapainossa 4. Toimivat ja laadukkaat palvelut Kaikkien Kotka kaupunkistrategia vahvistaa jo aikaisemmin valittua linjaa Kotkan strategisesta kehittämisestä, talouden suuntaviivoista ja palvelujen tuottamisesta. Valmistelussa esitetyt kriittiset menestystekijät ja arviointikriteerit sekä mittaristo tukevat tavoitteiden asettamista ja konkretisoivat haluttua kaupungin kehityksen suuntaa. RESURSSIT - Käyttötalouden kantokyky on hallinnassa ja tulopohja perustuu enintään vertailukaupunkien keskitasoa olevaan veroprosenttiin - Väkiluvun jatkettava kasvuaan VAIKUTTAVUUS JA PALVELUKYKY - Yritysten sijoittuminen ja työpaikkojen määrä lisääntyy - Elinkeinoelämän ja kaupan toiminta on aktiivista ja kulttuurielämä näkyvää - Asuin- ja elinympäristö viihtyisä ja asukkaiden hyvinvoinnin laatu korkea - Kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan - Logistiikka ja meriturvallisuus muodostavat huippuosaamisen keskittymän PROSESSIT JA RAKENTEET - Seudulliset palvelut toimivat laajaalaisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti - Kaupungin päämääriä tukevat liikennehankkeet toteutuvat OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN - Kaupungin oltava kilpailukykyinen osaavan henkilöstön työnantajana ja työkyvyn ylläpitäjänä - Palvelutoiminnan tukeuduttava ammattitaitoiseen johtajuuteen

5 2 2. Strategian kytkentä talousarvioon ja taloussuunnitelmaan Kriittiset menestystekijät on johdettu valtuuston hyväksymästä visiosta. Ne vastaavat kysymykseen, missä asioissa Kotkan kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta se etenee visionsa suuntaan. Kotkan kaupungin strategiassa on neljä näkökulmaa ja 11 kriittistä menestystekijää. 1. Väkiluku kasvaa 2. Elinkeinoelämän ja kaupan toiminta on aktiivista ja kulttuurielämä näkyvää 3. Asuin- ja elinympäristö on viihtyisä ja kuntalaisten hyvinvoinnin laatu korkea 4. Yritysten sijoittuminen ja työpaikkojen määrä lisääntyy 5. Kaupungin strategiaa tukevat liikenneratkaisut toteutuvat 6. Logistiikan ja meriturvallisuuden huippuosaamisen keskittymä (Merikotka) syntyy 7. Käyttötalous on hallinnassa ja tulopohja perustuu vertailukaupunkien keskitasoa olevaan veroprosenttiin 8. Seudulliset palvelut toimivat laaja-alaisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti 9. Kaupunki on kilpailukykyinen osaavan henkilökunnan työnantajana ja työkyvyn ylläpitäjänä 10. Palvelutoiminta tukeutuu ammattitaitoiseen johtajuuteen 11. Kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan. Menestystekijöille kaupungin toimielimet asettavat arviointikriteerit, joita valtuusto on jo pääkohdiltaan määritellyt strategia-asiakirjassa. Arviointikriteerien määrittelyn tavoitteena on etsiä mittari, väline tai keino, joka kuvaa parhaiten kaupungin tai sen yksikön onnistumista kriittisessä menestystekijässä. Arviointikriteerille asetettu tavoite voi olla määrällinen tai laadullinen kuvaus tarkasteltavan asian ominaisuuksista, joiden perusteella voidaan erottaa onnistuminen epäonnistumisesta. Yhdellä menestystekijällä voi olla useampi (1-5) arviointikriteeri, jolla onnistumista kuvataan. Arviointikriteerin tehtävänä on osoittaa, eteneekö kaupunki strategian mukaisesti. Palvelustrategia Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupungin palvelustrategiassa linjataan miten kuntalaisten palvelutuotanto järjestetään tarkoituksenmukaisella tavalla. Palvelustrategian perusteella määritellään millaista osaamista kaupungin organisaatiossa pitkällä tähtäyksellä tarvitaan. Palvelujen kehittämisen lähtökohtana on kuntalaisten ja asiakkaiden todelliset tarpeet, väestön ikärakenne ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaate.

6 3 3. Kotkan kehityksen puitteet Väestö ja työpaikat Kotkan kaupungin tavoitteena on kasvattaa nykyistä väestömäärää. Kotkan viime vuosien väestökehitys on ollut seuraava (tilanne ): Kuluvana vuonna väestökehitys on ollut kuukausittain vaihteleva, kaupungin asukasluku oli , jossa vuoden alun tilanteeseen on nousua 5 henkilöä. Kotkan väestöstä nuorten osuus on edelleen vähentynyt ja vanhusväestön osuus on kasvanut. Syntyvyys on ollut jatkuvasti pienempi kuin kuolleisuus. Väestökehitys ikäryhmittäin on ollut seuraava (tilanne ): Ikäryhmä % % % , , , , , , , , ,2 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kotkan väestön ikärakenne muuttuu seuraavasti: Ikäryhmä % % % , , , , , , , , ,9 Työpaikkakehitys on ollut seuraava: (Cursorin arvio) (Cursorin arvio) Vuonna 2006 työttömien määrä Kotkassa oli keskimäärin henkilöä (3691 henkilöä vuonna 2005) ja työttömien osuus työvoimasta 12,9 % (14,4 %). Pitkäaikaistyöttömien määrä oli henkilöä (1193) ja alle 25-vuotiaiden työttömien 329 henkilöä (387). Syyskuun lopussa 2007 Kotkan työttömyysaste oli 10,2 %.

7 4 4. Taloudelliset mahdollisuudet Yleinen taloudellinen kehitys Suomen talouden kasvuvauhti on jatkunut vahvana poikkeuksellisen pitkään. Kokonaistuotannon määrä on lisääntynyt tänä vuonna odotettua ripeämmin. Ennustelaitokset ovat korottaneet keväällä esittämiään kasvulukuja ylöspäin. Syyskuussa suhdanne-ennusteensa julkistaneet laitokset arvioivat kansantuotteen määrän olevan ensi vuonna reilut 3 %. Kasvun arvioidaan hidastuvan kuluvasta vuodesta. Yritysten luottamusindikaattorit ja suhdannebarometrit osoittavat korkeasuhdanteen jatkuvan. Epävarmuudet liittyvät kotimaiseen hinta- ja kustannuspaineeseen sekä kansainvälisen talouden kehitykseen, erityisesti rahoitusmarkkinoiden rauhattomuuteen. Vuonna 2008 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan 2,4 %. Kotimaiset kustannuspaineet ovat olleet toistaiseksi vähäisiä vaikka eräillä aloilla aletaan lähestyä ylikuumenemistilannetta. Inflaatiovauhtia ovat kiihdyttäneet tänä vuonna erityisesti yleisen korkotason kohoaminen sekä asuntohintojen nousu. Korkotason arvioidaan kohoavan jonkin verran euroalueella edelleenkin. Palkkaratkaisut ja tuottavuuskehitys vaikuttavat keskeisesti kustannuskehitykseen. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä ja ensi vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän yhteensä runsaalla henkilöllä viime vuoden keskimääräisestä tasosta. Työllisyysaste kohoaakin tänä vuonna yli 70 prosentin ja ensi vuonna työllisyysaste lienee 70,5 %. Työttömyysaste alenee 6,3 %:iin. Kunnallistalouden kehitys Vuonna 2007 kuntien toimintamenojen arvioidaan kasvavan 4,6 %. Kuntien palkkasumman arvioidaan kasvavan vajaat 4 % ja ostojen 6½ %. Suurten kaupunkien mittavat investointihankkeet pitävät investointitason korkeana. Vuonna 2008 kuntien toimintamenot kasvavat palkankorotusten vauhdittamana 5,8 %. Palkkasumman 6 prosentin kasvuun sisältyy kuntien ansiotason osalta oletus yleisen ansiotason mukaisesta 5 prosentin noususta. Tähän ei ole sisällytetty arviota mahdollisesta ns. tasa-arvoerästä. Henkilöstön määrän arvioidaan kasvavan henkilöllä. Valtion toimenpiteistä arvioidaan aiheutuvan kunnille menoja v nettomääräisesti 44 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimen menoja lisäävät mm. vanhuspalvelujen ja perusterveydenhuollon vahvistaminen, kalleusluokituksen poisto toimeentulotuesta sekä lastensuojelun kokonaisuudistus. Opetustoimessa menoja lisäävät perusopetuksen laadun kehittäminen sekä ammatillisen peruskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävän lisäkoulutuksen laajennus. Vuosina toimintamenojen ennakoidaan kasvavan keskimäärin 5,1 % vuodessa. Kuntien henkilöstömäärän on oletettu lisääntyvän runsaalla henkilöllä vuodessa ja kohoavan henkilöön v Kunta-alan ansiotason ennakoidaan nousevan muun talouden tavoin keskimäärin 4,2 % vuodessa. Laskelmissa on oletettu, että kuntatyönantajan välilliset työnantajamaksut alenevat n. 0,7 prosenttiyksiköllä vuodesta 2008 vuoteen Ostojen arvioidaan kasvavan 6½ % vuodessa. Bruttoinvestointien oletetaan olevan 3,8 mrd. euroa v ja 3,7 mrd. euroa vuosina Kunnallisesta henkilöstöstä yli 80 % toimii sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä. Lähivuosina ikärakenteen muutos ja suurten ikäluokkien siirtyminen pois työmarkkinoilta tulevat lisäämään sosiaalija terveydenhuollon henkilöstön tarvetta. Palvelutarpeen arvioidaan kasvavan varsinkin vanhustenhuollossa. Koulutuspalveluissa kysynnän arvioidaan vähenevän vuosittain. Tuleviin opettajatarpeisiin vaikuttavat ne ratkaisut, joita oppilaitosverkostossa tullaan eri puolilla maata tekemään.

8 5 Peruspalvelubudjetissa esitetyssä kuntatalouden kehitysarviossa ei ole ehditty ottaa huomioon kunta-alalle syntynyttä virka- ja työehtosopimusta koskevaa neuvottelutulosta. Tästä johtuen kuntatalouden kehitysarviot antavat liian optimistisen kuvan kuntatalouden kehityksestä, koska kuntien ansiotaso tulee nousemaan ennakoitua enemmän. Valtion tuki ns. tasaarvoerään ei riitä kattamaan siitä syntyvää lisäkustannusta. Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti Toim intakate -18,01-18,71 Verotulot 14,26 15,17 Käyttötalouden valt.os. 5,07 5,50 Muut rahoituserät, netto 0,16 0,15 Vuosikate 1,48 2,11 2,61 3,10 3,17 3,14 2,97 Poistot -1,76-1,78-1,84-1,91-1,98-2,05-2,12 Satunnaiset erät, netto 0,29 0,76 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 Tilikauden tulos 0,01 1,08 Tulorahoitus 1,16 1,88 2,46 2,95 3,02 2,99 2,82 Investoinnit, netto -2,10-1,79-2,70-2,90-2,80-2,70-2,70 Rahoitusjäämä 1) -0,94 0,09-0,24 0,05 0,22 0,29 0,12 Lainakanta 7,71 8,41 Kassavarat 3,19 4,12 1) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto ,57 16,28 5,75 0,15 1,06 8,80 4, ,70 17,26 6,40 0,14 1,49 8,90 4,12 Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät ,80 18,20 6,65 0,13 1,50 8,85 4, ,88 18,98 6,91 0,14 1,40 8,80 4, ,99 19,66 7,17 0,14 1,15 8,80 4, /J. Turkkila/hp Kuntien verotulojen kehitys Ensi vuonna kunnallisveron tilitykset lisääntyvät n. 6 % ansiotulojen kasvun jatkuessa ripeänä. Kansantalouden palkkasumma nousee nopeasti työllisyyden paranemisen ja sopimuskorotusten johdosta. Osana työn verotuksen keventämistä kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä korotetaan, mikä vähentää kunnallisveron tuottoa n. 100 milj. euroa. Kuntien verotulomenetykset kompensoidaan kunnille valtionosuuksia korottamalla. Suunnitellut eläketulojen verotuksen keventäminen ja työasuntovähennys toteutetaan samoin. Arviossa kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on pidetty vuoden 2007 tasossa. Monet kunnat kuitenkin suunnittelevat tuloveroprosentin korottamista, erityisesti palkkaratkaisujen tuoman kustannustason nousun katteeksi. Kuntien yhteisöveron tilitykset ovat arvion mukaan runsaat 1,4 miljardia euroa tänä vuonna eli huomattavasti ennakoitua enemmän. Yhteisövero kasvaa ensi vuonna 10 %, vaikka talouden kasvu jonkin verran hidastuukin Kiinteistöveron tilitykset kasvavat edelleen, kasvun arvioidaan kasvun olevan 5 %:n luokkaa. Kuntien verotulojen tilitykset ovat tänä vuonna yhteensä 16,3 miljardia euroa. Ensi vuonna tilitykset kasvanevat miljardi euroa eli 6 %.

9 6 KUNTIEN VEROTULOT YHTEENSÄ TILIVUOSI ** 2008** 2009** 2010** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 3,6 6,2 6,9 5,7 5,7 4,5 Yhteisövero Muutos % 9,8 7,5 12,1 10,0 3,9 2,5 Kiinteistövero Muutos % 6,0 8,3 8,3 4,8 4,4 4,4 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 4,2 6,4 7,4 6,0 5,4 4,3 milj. euroa Lähde: Kuntaliitto, Verotulojen ennusteet, päivitetty ** Ennuste 5. Kotkan kaupungin tuloperusteet Valtionosuudet ja verotulotasaus Yleisen valtionosuuden perusosa valtion vuoden 2008 talousarvioesityksen mukaan on 28,98 /asukas sisältäen jäljempänä mainitut vähennykset ja 4,7 %:n indeksitarkistuksen. Yleisen valtionosuuden määrään kuuluu työmarkkinatuen ns. kompensaatioerä, josta vuosina 2007 ja 2008 vähennetään kumpanakin vuonna 2,90 euroa/asukas työmarkkinatuen rahoitusuudistuksen aktiivitoimenpiteiden etukäteen laskettu menoja vähentävä vaikutuksena. Vuonna 2008 valtionosuutta on vähennetty 0,96 euroa/asukas valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmien kehittämiskustannusten eli Kunta IT-hankkeen rahoittamiseksi. Vuonna 2008 valtionosuutta on vielä vähennetty 0,37 euroa/asukas kuntien osuudella viranomaisradioverkon rahoitusvajeen kattamiseksi, tästä on lainmuutos valmisteilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2008 valtionosuuden määrään vaikuttavat valtion vuoden 2008 talousarvioesityksen mukaan asukasluvun määrän muutokset, vuoden 2008 kustannustenjaon tarkistus, vuoden 2005 kustannustenjaon vuonna 2008 maksettavaksi tarkoitetun maksuerän aikaistaminen vuodelle 2007, vuoden 2008 indeksitarkistus, verotulomenetysten kompensaatio, eräät uudistukset sekä hallitusohjelman mukaiset varsinaiset lisäykset valtionosuuksiin vuoden 2008 osalta lukien toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu-uudistus siten, että tästä aiheutuvaa maksutulojen 25 miljoonan euron (vuositasolla 60 miljoonaa euroa) lisäystä vastaavasti valtionosuuksia vähennetään. Lisäksi valtionosuusjärjestelmään vaikuttaa valtionosuusperusteiden laskeminen täysimääräisenä vuodesta 2008 lukien. Tämän seurauksena vuosien leikattujen indeksien vaikutus lisätään valtionosuuden laskennallisiin perusteisiin, mutta samalla valtionosuusprosenttia alennetaan eli kunnan asukaskohtaista rahoitusosuutta korotetaan. Virka- ja työehtosopimuksiin liittyen valtio on luvannut tukea sellaista tulopoliittista ratkaisua, jolla edistetään naisvaltaisten alojen kilpailukykyä. Tähän on varattu 150 miljoonan euron valtionosuuslisäys sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin. Kuntaliitto arvioi, että valtionosuuslisäys toteutettaneen valtionosuusprosenttia korottamalla, jolloin se lisää valtionosuuksia kaikissa kunnissa vajaat 30 euroa/asukas. Kotkan tuloarvio on valmisteltu tämän mukaisesti.

10 7 Kuntakohtaiset laskelmat ovat käytettävissä. Edellä mainittu lisäys ei vielä sisälly laskelmiin, koska työehtosopimusten vaikutukset ja siihen liittyvä kompensaatioratkaisu ovat tarkentumatta. Laskelmat ovat alustavia myös sen vuoksi, että päivähoitokerroin, lastensuojelukerroin, vammais- ja sairastavuuskerroin ovat vuoden 2007 valtionosuusperusteiden mukaiset. Lopulliset kuntakohtaiset laskelmat valmistuvat marras-joulukuussa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden laskemiseksi tarvittavat keskimääräiset yksikköhinnat vahvistetaan syyskuun loppuun mennessä, kuntien ja ylläpitäjien yksikköhinnat päätetään marraskuun loppuun mennessä ja ennakollinen asukaskohtainen rahoitusosuus vahvistuu joulukuun 10. päivän tienoilla. Opetus- ja kulttuuritoimen kuntakohtaiset valtionosuudet päätetään joulukuun loppuun mennessä. Vuodelle 2008 asukas- ja oppilaskohtaiset valtionosuuden perusteet lasketaan vuoden 2005 todellisen valtionosuuspohjan mukaan korottamalla ne vuoden 2008 tasoon. Näin ollen kaikki valtionosuuden perusteet nousevat huomattavasti. Valtionosuusperusteiden nousu, joka on keskimäärin 14,4 % ei kuitenkaan riitä keskimäärin kattamaan yksikköhintarahoituksen noususta seuraavaa ylläpitäjämallista johtuvaa kuntien omarahoitusosuuden kasvua, joka on peräti 21,5 %. Tämä johtaa yksittäisten kuntien saamien opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien vähenemiseen. Vähenemistä lisää vielä oppilasmäärien pienentyminen. Kotkan kaupungin valtionosuuksien osalta käy juuri edellä kuvatulla tavalla. Omarahoitusosuuden kasvu on suurempi kuin yksikköhintojen noston myötä tuleva valtionosuus. Kun verotulotasaus otetaan huomioon, kääntyy Kotkan kaupunki opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden osalta nettomaksajaksi. Tämä on seurausta siitä, että kunnat vastaavat myös koulutuksen järjestäjinä toimivien yksityisten ja kuntayhtymien kuntaosuudesta. Verotulotasauksen laskentaperusteina ovat tiedot laskennallisesta kunnallisverosta ja laskennallisesta kiinteistöverosta keskimääräisillä veroprosenteilla laskettuina. Yhteisöveroosuutena on suoraan arvio maksettavasta kunnan yhteisövero-osuudesta. Vuoden 2008 valtionosuuksien tasaus määräytyy vuodelta 2006 valmistuvan verotuksen perusteella. Verohallituksesta saatujen ennakkotietojen perusteella on laskettu kuntakohtaiset tasauslisät ja - vähennykset (Verohallitus ). Koska kyseessä on ennakkotieto kesken olevasta verotuksesta, muutokset ovat mahdollisia. Verotus valmistuu , jonka jälkeen tasaus tarkistetaan. Valtionosuuksia tasattaessa tasauslisän määrä on 100 % tasausrajaan saakka. Tasausvähennyksen määrä on 37 % tasausrajan ylittävistä laskennallisista verotuloista. Maksatuksessa verotulotasaus jaetaan siten, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 %, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 % sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 %. Laskennallinen verotulo on 2917,74 euroa/asukas ja tasausraja (91,86 %) 2680,24 euroa/asukas. Kotkan laskennallinen verotulo on 2823 euroa/asukas, joten Kotka tasaus, joka toteutetaan maksettavien valtionosuuksien vähennyksenä, on 53 euroa/asukas, yhteensä 2,9 milj. euroa.

11 8 Kotkan kaupungin valtionosuudet hallinnonaloittain, 1000 euroa Lähde: SM, STM, OPM VUOSI Sisäasiainministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetusministeriö Valtion- Siitä: Yleinen Yleinen STM STM OPM OPM osuudet Verotulovaltionosuus Verotulo- valtionosuus ennen Verotulo- ml. vero- ennen Verotulo- ml. vero- yhteensä tasaus ennen vero- tasaus ml. vero- verotulo- tasaus tulotasaus verotulo- tasaus tulotasaus tulotasausta (6 %) tulotasaus tasausta (57 %) tasausta (37 %) Verotulot Vuoden 2008 talousarvio on laadittu käyttäen 19,50 % suuruista tuloveroprosenttia. Veroprosenttiin esitetään 0,75 %-yksikön korotusta. Vuoden 2008 verotuloarvioita tehtäessä on ollut käytettävissä verohallinnon ilmoittama ennakkotieto vuoden 2006 valmistuvasta verotuksesta. Ennakkotiedon mukaan kunnallisverotuksessa verotettavien tulojen kasvu Kotkassa vuonna 2005 oli noin 4,6 prosenttia ja koko maassa 5,5 prosenttia. Vuonna 2007 kunnallisveron tilitysten kasvu vuoden 2006 samaan ajankohtaan verrattuna on syyskuun tilityksen jälkeen 4,7 % prosenttia, n. 5,7 milj. euroa. Marraskuussa tehtävä vuoden 2006 verotuksen maksuunpanotilitys ja joulukuussa tehtävät kuntaryhmän jako-osuuksien tarkistus ja yksittäisten kuntien jako-osuuksien muutos vuoden 2007 perusteisiin muuttavat kuitenkin tilannetta. Verohallinnon antamien tietojen mukaan Kotkan kaupungin maksuunpanotilityksessä vähennetään 12,4 milj. euroa. Kunnallisverokertymäksi vuonna 2008 arvioidaan noin 163,0 milj. euroa, mikä vastaa 5,9 %:n kasvua tilityksissä, kun veroprosentin noston vaikutus eliminoidaan. Veroprosentin nostaminen kasvattaa verotuloarviota 5,8 milj. euroa. Vuonna 2007 yhteisöveron tilitykset ovat kasvaneet vauhdilla ja talousarvioon merkitty tuloarvio ylittynee. Vuoden 2008 yhteisöveron tilitysten arvioidaan kasvavan 20 %. Kotkan jakoosuus tulee nousemaan, jolloin se yhdessä koko maan yhteisöverotuoton kasvun kanssa nostaa. tilitysmääriä Kuntakohtaiset jako-osuudet vahvistetaan vasta tammikuussa Kuntaryhmän jako-osuus säilyy 22,03 % suuruisena. Kiinteistöveroprosentteihin ei esitetä muutoksia vuonna 2008, mutta veropohjan kasvun myötä kiinteistöveron tuloarvio kasvaa 0,4 milj. euroa vuoteen 2007 verrattuna. Rahoitustuotot ja -kulut Korkomenojen arvioidaan kasvavan 8,7 milj. euroon lisääntyvän lainanottotarpeen ja korkotason nousun vuoksi. Maksuvalmiuden heikkeneminen puolestaan aiheuttaa edelleen päivittäin sijoitettavien kassavarojen määrän pienenemistä ja korkotuottojen vähenemistä. Osinkovirran arvioidaan kokonaisuudessaan olevan 2,8 milj. euroa.

12 9 6. Kotka-konserni Konserni tarkoittaa kahden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa yhdellä yhteisöllä eli emoyhteisöllä (kaupungilla) on määräysvalta muihin konserniin kuuluviin yhteisöihin eli tytäryhteisöihin. Kuntalain 16 a :n mukaan yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta, on kunnan tytäryhteisö. Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Kaupunginvaltuusto hyväksyy konsernille tavoitteet ja seuraa tavoitteiden toteuttamista voimaantulleen kuntalain muutoksen myötä valtuusto voi asettaa tavoitteita ja määritellä periaatteita kunnan konsernijohdolle koskien tytäryhteisöjen toiminnan ohjausta ja valvontaa. Valtuusto voi lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisön toimielimissä. Tytäryhteisöjen tulee noudattaa kaupunginvaltuuston hyväksymiä konserniohjeita ja strategiaa sekä valtuuston yhtiöille hyväksymiä omistajapoliittisia linjauksia. Konserniohjauksen tavoitteena on liittää konserniin kuuluvat tytäryhteisöt ja soveltuvasti myös osakkuusyhteisöt osaksi kaupungin johtamista. Tavoitteena on toteuttaa Kotkan konsernistrategiassa määriteltyä toiminta-ajatusta sekä parantaa konserniin kuuluvien yhteisöjen ohjattavuutta ja antaa tytäryhteisöille yksilöidyt tavoitteet. Konsernitilinpäätös on osa kaupungin tilinpäätöstä. Kaupunginhallitus johtaa kuntakonsernia. Kaupunginhallituksen konsernijaosto käyttää omistajan ohjausvaltaa. Konsernin operatiivinen johtaminen on kaupunginjohtajan vastuulla. Liiketoimintajohtajan tehtäväalueeseen kuuluvat kaupungin tytär- ja osakkuusyhteisöjen omistajaohjausta koskevat asiat kaupunginjohtajan määräämällä tavalla. Kotka-konserniin kuuluvat tytäryhteisöt on jaettu kolmeen ryhmään: - yksiköille, jotka harjoittavat liiketoimintaa, asetetaan tuottovaatimus (liiketoimintayhtiöt) - yksiköille, joiden omistaminen perustuu kunnan jonkun perustehtävän ylläpitoon tai joiden ylläpito ja omistaminen pohjautuu sosiaalisiin tai sivistyksellisiin perusteisiin, ja joille ei aseteta taloudellisen voiton tuottovaatimusta (nollatuottoyhtiöt) - edellisessä kohdassa mainituin perustein omistettavat yhtiöt, joiden toimintaan voidaan antaa avustusta. Toiminnallinen ja riskienhallinnan vaatimus asetetaan (avustettavat yhtiöt). Liiketoimintayhtiöt: Kotkan Energia Oy:n tarkoituksena on myydä kaukolämpöä hyödyntäen uusiutuvia energiamuotoja yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa yhteistyössä paikallisen teollisuuden kanssa. Kotkan Energia Oy:lle asetetaan odotus perusosinkotuloutuksesta 1,1 milj. euroa vuodelta Kaupunginhallitus on hyväksynyt energia-alan omistajastrategiset linjaukset ja se on teettänyt Kotkan Energia Oy:n osalta taloussimulaation osinkotuottojen tason selvittämiseksi. Kaupunginhallitus päätti pitää kaukolämmön ja yhdistetyn energiantuotannon sekä sähköverkon liiketoimintoja strategisina omistuksina, joista ei ole syytä luopua. Kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 100 %. Yhtiö tullee hakemaan kaupungin takausta hyötyvoimalan loppulainaerälle. Konserniin kuulumattoman, 27 %:sti omistetun Kymenlaakson Sähkö Oy:n odotetaan tulouttavan omistajien yhteistyösopimuksen mukaisesti osinkotuloja 1,6 milj. euroa. Kotkan Satama Oy:n tehtävänä on luoda ja kehittää edellytyksiä merikuljetusta palvelevalle satamatoiminnalle ja merikuljetuksiin tukeutuvalle yritystoiminnalle sekä edistää tätä kautta kaupungin työllisyyttä ja kehittämistä. Samanaikaisesti kaupunki investoi Palaslahden teollisuusalueeseen 9,4 milj. euroa. Kotkan Satama Oy:n resurssiluovutuskorvauksen odotus on vähintään 6,7 milj. euroa. Kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 100 %.

13 10 Nollatuottoyhtiöt: Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n perustehtävänä on yksilöiden, yritysten, elinkeinoelämän ja toiminta-alueen osaamisen suunnitelmallinen ja määrätietoinen vahvistaminen. Ammattikorkeakoulu kasvattaa alueen sosiaalista pääomaa sekä osallistuu aktiivisesti alueellisen innovaatiojärjestelmän ja osaamispääoman kehittämiseen. Lisäksi tehtävänä on monin eri toimin vahvistaa alueen kulttuurista identiteettiä. Näitä tehtäviä ammattikorkeakoulu toteuttaa proaktiivisesti ja yhteistyössä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Kotkan kaupunki tukee tutkimusjohtajien palkkaamista t&k määrärahakokonaisuudesta. Aloina ovat mm. energia- ja ympäristötekniikka, logistiikka (ml. satamatoiminnot), hyvinvointiala, puutuoteala ja verkkoliikenne- sekä ohjelmistotekniikka. Kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 51 %. Kouvolan seudun kuntayhtymän omistusosuus on 49 %. Kymen Vesi Oy on Anjalankosken, Kotkan ja Pyhtään alueella toimiva alueellinen vesihuoltoyhtiö, joka vastaa kaupunginvaltuustojen vahvistamalla toiminta-alueella vesihuollon järjestämisestä valtuuston asettamien tulostavoitteiden mukaisesti. Asiakkaille tuotetaan hyvälaatuista talousvettä kohtuullisin kustannuksin ja erittäin suurella toimitusvarmuudella ja jätevedet käsitellään parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen lupaehtojen mukaisesti. Yhtiö aloitti toimintansa ja tuloutuksena omistajilleen maksaa velaksi jääneelle kauppahinnalle (17,3 Me) vuosikorkoa (4%) ensimmäiset 10 vuotta. Kotkan omistus osuus yhtiön tuloa tuottavista A-osakkeista on 79,25 % ja tämän mukaan tuloutus Kotkalle on euroa vuodessa. Yhtiö tulee hakemaan kaupungin osatakausta Mussalon puhdistamon laajennukseen. Kymenlaakson Vesi Oy:n tehtävänä on hankkia hyvälaatuista talousvettä osakkailleen omakustannusperiaatteella. Yhtiön osakkaita ovat Kotka 70 %:n, Anjalankoski 12 %:n ja Hamina 18 %:n osuudella. Cursor Oy:n tehtävänä on Kotkan-Haminan seudun elinvoimaisuuuden vahvistaminen synnyttämällä ja kehittämällä menestyvää yritystoimintaa. Kaupunki osallistuu asukaslukunsa mukaisessa suhteessa strategisiin kehityshankkeisiin Etelä-Kymenlaakson kuntien kanssa. Mahdollisista suurista investointihankkeista päätetään aina erikseen. Kaupunki toteuttaa omalta osaltaan vuonna 2006 päivitettyä Kotkan - Haminan seudun elinkeinostrategiaa yhteistyössä Cursorin kanssa. Vuonna 2008 kiinteistöjen ja toimitilojen kehittämiseen liittyvät investoinnit: Nykyinen Datariinan toimintaympäristö on täynnä ja toimialan kehittämistä jatketaan myös varmistamalla yrityksille lisätoimitilojen saatavuus. Datariinan laajennusosan suunnittelu käynnistettiin vuonna 2006 ja rakentaminen aloitettiin syyskuussa Laajennus valmistuu loppukesästä Kotkan kaupunki on jo tehnyt takauspäätöksen 2,7 milj.euroa. Kaupunki on myös myöntänyt kahdeksi vuodeksi korottoman lainan 0,95 milj. euroa. Mikäli Cursorin myyn omaisuuden myynnit eivät toteudu, tullaan mahdollisesti tarvitsemaan kaupungin lisätakauspäätös 2,2 milj. euroa. Cursor Oy on käynnistänyt Eagle-talon laajennuksen suunnittelun. Mahdollinen rakentaminen alkaisi alkuvuodesta Kokonaisuudessaan laajennukseen tulee 200 työpaikkaa. Investoinnin rahoittamiseen liittyen yhtiö esittänee Kotkan kaupungille vieraan pääoman takauspäätöstä sekä 3,5 milj. euron oman pääoman luonteista rahoituspäätöstä, mikäli suunniteltu Eagle-kokonaisuuden myynti ei toteudu. Kotkan omistusosuus on 86,4 %. Muut osakkaat ovat Haminan kaupunki 4,5 %, Miehikkälän kunta 2,4 %, Pyhtään kunta 0,9 %, Virolahden kunta 0,5 % sekä eri yritykset yhteensä 4,46 % ja pankit 0,91 %.

14 11 Kotkan Asunnot Oy:n (ent. Kotkan Vuokratalot Oy) tehtävänä on omakustannusperiaatteella toimivan vuokra-asuntokannan tuottaminen ja ylläpitäminen Kotkan kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita noudattaen. Yhtiön tavoitteet ovat käyttöasteen säilyttäminen nykyisellä tasolla (98 %), asuntojen laadun parantaminen ja asuinympäristön viihtyisyyden nostaminen, kiinteistöjen ylläpitämisen ja korjaustoiminnan pitkän tähtäimen suunnittelun kehittäminen sekä asiakaslähtöisen toimintatavan vahvistaminen. Yhtiö suunnittelee ottavansa vuoden 2008 aikana noin :n lainan, jonka vakuudeksi haetaan kaupungin takaus. Lainalla rahoittaisiin vuosina 2007 ja 2008 tehtäviä kiinteistöjen peruskorjauksia. Mikäli yhtiö ostaa kaupungin asunto-osakkeita, se tarvitsee niille lainatakausta. Kaupungin omistusosuus on 100 %. Kymijoen Ravintopalvelut Oy:n tavoitteena on tarjota laadullisesti ja hinnallisesti kilpailukykyisiä ruokapalveluita, jotka täyttävät valtakunnalliset ravitsemussuositukset. Yhtiö tarjoaa ateriapalveluita sairaaloiden, koulujen, päiväkotien, palvelulaitosten, henkilöstöruokailun ja kotonaan asuville asiakkaille. Yhtiö järjestää juhlapalveluita sekä yrityksille että yksittäisille henkilöille. Yhtiön strategisia linjauksia on tuotannon keskittäminen, vakioitu reseptiikka ja sertifioitu toimintajärjestelmä. Kotkan kaupunki omistaa Kymijoen Ravintopalvelut Oy:stä 66,5 % ja Kymenlaakson sairaanhoitopiiri 33,5 %. Yhtiö suunnittelee Kotkaan Jylpylle Takojantie 3 Keskuskeittiön vuonna Keittiön tavoitehinta-arvio on 12,5 milj. euroa. Seutulaskenta Oy on Kotkan kaupungin, Pyhtään kunnan, Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Kotkan- Haminan seudun koulutuskuntayhtymän yhteinen taloushallinnon palvelukeskus. Yhtiön tarkoituksena on toimia omistajiensa ja niiden konsernin jäsenten sekä muiden julkisten organisaatioiden talous- ja palkkahallintopalvelujen tuottajana. Yhtiön tuotannollinen toiminta alkoi ja osakkaiden talous- ja palkkahallinto siirtyi sen hoidettavaksi vaiheittain vuoden 2008 alkuun mennessä. Tarkoitus on, että vuoden 2008 aikana yhtiöön siirtyy yhteishankintayksikkö ja porrastetusti varasto- ja kuljetustoiminnot. Kaupungin omitusosuus on 63 %. Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kuntayhtymän osuus 32 %, Pyhtään kunnan 3 % sekä Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymän osuus 2 %. Kotkan Toriparkki Oy:n tehtävänä on vahvistaa kaupallisen keskustan toimintaedellytyksiä tarjoamalla kohtuuhintaista pysäköintitilaa vuokraamalla pysäköintipaikkoja käyttäjille. Kaupungin omistusosuus on 100 %. Avustettavat yhtiöt: Kotkan Kaupunginteatteri Oy:n tehtävänä on tuottaa teatterielämyksiä laajalle asiakasalueelle, kasvattaa uutta teatteriyleisöä sekä vahvistaa Kotkan asemaa vireänä ja kiinnostavana kulttuurikaupunkina. Teatterin käytössä on kolme näyttämöä. Strategian tavoite on tuottaa 6 ensi-iltaa näytäntökaudessa ja saada katsojaa vuodessa. Teatteri tuottaa säännöllisesti myös kantaesityksiä. Vuosi 2008 on teatterin 100-vuotisjuhlavuosi. Avustus vuodelle 2008 on euroa. Kaupungin omistusosuus on 100 %. Kymenlaakson Orkesteri Oy:n tehtävänä on ylläpitää Kymi Sinfonietta -nimistä maakunnallista orkesteria ja järjestää korkeatasoisia konsertteja sekä toimia koko Kymenlaakson alueen taidelaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa yhdessä musiikkikulttuurin ja -kasvatuksen edistämiseksi. Kotkan osuus osakepääomasta on 66,5 % ja Kouvolan 33,5 %. Omistajien toimintaavustus päätetään vuosittain yhteistyössä Kouvolan kaupungin kanssa. Avustus yhteensä vuodelle 2008 on euroa. Kotka Maretarium Oy:n tehtävänä on tukea Kotkan asemaa kiinnostavana ympärivuotisena matkailukaupunkina sekä akvaariotoiminnan ylläpitäminen ja kalantutkimustoiminnan edistäminen ja kehittäminen sekä näihin liittyvä liiketoiminta. Maretarium esittelee monipuolisesti vesiluontoa luonnon arvoja kunnioittaen, hyödyntäen modernia akvaario- ja viestintätekniikkaa sekä toimien samalla alueen biologisena ja limnologisena tutkimus-, opetus- ja innovaatiokeskuksena. Yhtiö saa toimintaansa vuosittaista avustusta, joka on enintään perittävän vuokran suuruinen. Avustus vuodelle 2008 on euroa. Kaupungin omistusosuus on 97,17 %. Helsingin yliopiston omistusosuus on 2,83 %.

15 7. Toimielinten menokehykset ja talousarvioehdotus 12 Talousarvion valmistelu aloitettiin voimassa olevan taloussuunnitelman mukaisen vuosikatteen tavoitteesta, joka vuodelle 2008 oli 17,5 milj. euroa. Taloussuunnitelman mukaisesti tilinpäätöksen alijäämä katettaisiin vuoden 2010 loppuun mennessä ja veroprosentti pidettäisiin ennallaan koko suunnitelmakauden ajan. Kaupunginhallitus antoi toimielinkohtaisen toimintakatekehyksen , koko kaupungin toimintakate yhteensä oli 210,6 milj. euroa. Koko kaupungin tasolla toimintakatekehykseen sisältyivät seuraavat valmistelua ohjaavat tekijät: ulkoisia toimintatuloja on mahdollisuuksien mukaan kasvatettava kustannustason nousua vastaavasti, vähintään 3,0 %:lla palkankorotukset arvioidaan 3 %:n mukaisina lisäksi toteutetaan koko kaupungin tasolla 50 henkilön henkilöstömenoja (palkat ja sivukulut) vastaavat vähennykset euroa sivukuluja korotetaan 35,5 %:iin, 1,5 %-yksiköllä vuodesta 2007 tämä johtuu pääsääntöisesti kaupungin eläkemenoperusteisen maksun kasvusta kaupunginhallitus varaa lisäksi koko kaupungin vuoden 2008 varhaiseläkemaksuihin 2 milj. euroa, jossa on korotusta 1 milj. euroa talousarviosta 2007 palvelujen ostojen menot voivat nousta enintään 2 % muihin menoihin ei esitetä korotuksia Valtion talousarvioesitys annettiin eduskunnalle ja siihen sisältyvät valtionosuus- ja verotusperusteet päivitettiin kaupungin laskelmiin. Toimielimet antoivat talousarvioehdotuksensa mennessä. Tiedot kunta-alan palkkaratkaisusta, erityisesti korotusten etupainotteisuus eli 3,4 %:n yleiskorotuksen maksu jo alkaen, aiheuttivat talousarviovalmistelun kulkuun olennaisen muutoksen. Tilanne johtaa kuluvan vuoden tilinpäätösennusteen heikkenemiseen nollatuloksesta -4,2 milj. euroa alijäämäiseksi. Palkkaratkaisun mukanaan tuoma palkkaperintö vuodelle 2008 nostaa kaupungin henkilöstömenotason kehykseen arvioitua 3 %:n palkankorotusvaraa 3,7 milj. euroa suuremmaksi. Lisäksi palkankorotusten vaikutus sairaanhoitopiirin kuntalaskutukseen arvioitiin olevan kaupungin osalta 4,0 milj. euroa kehysarviota suurempi. Kun verrataan henkilöstömenoja ja sairaanhoitopiirin laskutusta vuoden 2007 talousarvioon, kaupungin menot kasvavat jo näiden tekijöiden vaikutuksesta yhteensä 14,4 milj. euroa. Palkankorotusprosenttia korotettiin kaupunginjohtajan ehdotuksessa 4,5 %:iin, 1,5 %- yksikköä. Lisäksi kaupunginhallituksen kustannuspaikalle Keskitetyt erät varattiin samapalkkaisuus- ja järjestelyvaraeriin 2,0 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin palvelujen ostoon varattua määrärahaa korotettiin 4,0 milj. euroa. Kaupungin talouden liikkumavara kasvaneiden menojen kattamiseksi osoittautui olemattomaksi. Toimielinten määrärahoja karsimalla ei tavoitteeseen voitu päästä. Ilman tulojen merkittävää lisäystä kaupungin tulos olisi ollut n. 8,7 milj. euroa negatiivinen. Kaupungin taloudessa olevan alijäämäkertymän vuoksi tasapainoisesta talousarvioehdotuksesta ei ole mahdollista tinkiä, joten vuosikatteen on vastattava poistoja ja tuloksen talousarviovuodelta oltava positiivinen. Kaupunginjohtajan talousarvioehdotukseen talousarviovuoden tasapainotus toteutettiin seuraavasti (lautakuntien ehdotukseen verrattuna): käyttöomaisuuden myyntivoittotavoitteeseen lisättiin 0,5 milj. euroa, se on nyt yhteensä 3,0 milj. euroa, kaupunkisuunnittelulautakunnan vuokratuloarviota on kasvatettu 0,5 milj. euroa, veroprosentti on arvioitu 19,50 %:n mukaisena, joka nostaa kunnallisveron tuottoarviota 5,8 milj. euroa, yhteensä 163,0 milj. euroon

16 13 yhteisöverotuloihin on arvioitu 0,7 milj. euron lisäys ja palkkaratkaisun rahoittamiseksi luvatun valtionosuuslisäyksen on arvioitu tuovan kaupungille 1,6 milj. euroa lisää sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta poistot pienenivät investointeja lykkäämällä ja karsimalla 0,1 milj. euroa. Kaupunginjohtajan ehdotuksen mukainen toimintakate on -224,1 milj. euroa, jossa muutos vuoden 2007 ennusteeseen on 5,9 %. Strategian mukainen vuosikatetavoite saavutetaan. Verotulojen, valtionosuuksien ja rahoituserien perustelut ovat kohdassa 5, Kotkan kaupungin tuloperusteet. Poistoarvio kaupungilla kasvaa edelleen suuren investointimassan myötä. Kaupunginhallituksen ehdotuksessa talousarvion vuosikate oli 15,7 milj. euroa, joka vastaa 103 % poistoista. Kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto eivät tehneet katteeseen vaikuttavia muutoksia kaupunginjohtajan ehdotukseen. Kehys Ltkehdotukset 1,5 %- lisäkorotus palkkoihin, tekn. korjaukset Shp:n laskutuksen kasvu Tuloarvion lisäys Keskitetty palkankorotusvaraus Kaupunginjohtajan ehdotus Konsernihallinto Keskusvaaliltk Tarkastusltk Kaupunginhallitus Kaupunkisuunnittelultk Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveysltk Lasten ja nuorten ltk Kulttuuri- ja vapaa-aikaltk Elinkeino- ja liiketoiminta Tekninen ltk Ympäristöltk Kymenlaakson pel.keskus Kymijoen työterveys TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät VUOSIKATE Poistot TULOS Kotkan kaupungin talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella Kuntalakiin sisältyvät alijäämän kattamissäännökset kuntalain 65 :n 3 momentin mukaisesti ovat: Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Säännös lisää talouden suunnitelmallisuutta sekä selkeyttää ja täsmentää kunnan talouden tasapainosääntelyä erityisesti tilanteessa, jossa kunnan kertynyt alijäämä on määrältään merkittävä. Muutosta aikaisempaan sääntelyyn on ehdoton tasapainovaatimus taloussuunnitte-

17 14 lussa alijäämätilanteessa; taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma. Kotkan vuoden 2007 tilinpäätökseen arvioidaan kertyvän -12,6 milj. euroa alijäämää. Kaupunginhallitus käynnisti tammikuussa 2006 talouden tasapainottamisohjelman valmistelun ja toimenpiteistä päätettiin kaupunginvaltuustossa Talouden tasapainotusohjelman toimenpiteiden toteuttaminen jatkuu ja niitä sisältyy toimielinten ensi vuoden talousarvioehdotuksiin siltä osin, kun ne ovat toteutettavissa. Tasapainotusohjelman toteuttamista on kaupunginhallitus seurannut osavuosikatsausten yhteydessä. Talousarvioon sisältyy talouden tasapainottamiseksi myös merkittävä käyttöomaisuuden myyntitulo. Kaupunginvaltuuston talousarviopäätöksessä talouden tasapainottuminen tapahtuu alkuperäisen aikataulutavoitteen mukaisesti vuoden 2010 loppuun mennessä. Ehdotukseen sisältyvät tekijät ovat kuitenkin olennaisesti muuttuneet. Ilman veroprosentin korotusta tasapainoa ei ole mahdollista saavuttaa. Vuosikatetavoitteet suunnitelmakaudella ovat erittäin kovat ja pääsääntöisesti ne on saavutettu hillitsemällä käyttötalouden kasvu 2-3 %:iin vuodessa. Suunnitelmavuosien toimintakatteisiin on arvioitu 2,6 milj. euron henkilöstömenojen vuosittainen vähentämistavoite tasapainotusohjelman mukaisesti. Se vastaa 2 %:ia vuodessa vuoden 2006 henkilöstömenojen tasosta laskettuna. Käyttötalouden kasvun mitoittaminen kuntatalouden keskimääräistä kasvua alemmalle tasolle on mahdollista vain toimintoja tehostamalla. Verotuloarvio on tehty suunnitelmavuosille 19,50 %:n tasossa. Vuosikatetavoite on mitoitettu valtuuston päättämän strategian mukaiseksi. Talouden tasapainottuminen on kuvattu seuraavissa taulukoissa.

18 15 KAUPUNGIN TALOUS Tuloslaskelma milj. euroa TP2006* Enn2007 TA2008 TS2009 TS2010 TOIMINTAKATE -204,1-210,9-224,1-230,2-234,6 Muutos % 2,4 % 3,3 % 6,3 % 2,7 % 1,9 % Verotulot 156,7 165,6 181,7 189,8 196,6 Valtionosuudet 53,2 56,6 62,7 65,2 70,2 Tulorahoituksen muutos % 6,3 % 5,9 % 10,0 % 4,3 % 4,6 % Rahoitusnetto 0,6-1,2-4,6-5,4-5,6 VUOSIKATE 11,0 10,1 15,7 19,4 26,6 Vuosikate % poistoista 66,2 69,3 103,3 122,7 159,4 Satunnaiset tuotot Poistot -12,9-13,7-15,2-15,8-16,7 Kertaluonteiset poistot ym. -0,3 TILIKAUDEN TULOS -5,8-3,6 0,5 3,6 9,9 Tilikauden yli-/alijäämä -5,0-3,6 0,5 3,6 9,9 KUMULATIIVINEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -9,0-12,6-12,1-8,5 1,4 Rahoituslaskelma milj. euroa TP2006 Enn2007 TAE2008 TS2009 TS2010 Vuosikate 11,0 10,1 15,7 19,4 26,6 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -1,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulorahoitus Yhteensä 9,9 10,1 15,7 19,4 26,6 Investoinnit Yhteensä, Netto -58,9-39,0-41,6-38,4-33,9 VARS. TOIMINTA JA INVESTOINNIT -48,9-28,9-25,9-19,0-7,3 Antolainasaamisten vähennykset 14,1 1,2 0,1 1,0 0,0 Antolainasaamisten lisäykset -4,5-13,5-0,5-0,5-0,5 Antolainauksen muutokset Yhteensä 9,5-12,3-0,5 0,5-0,5 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -18,8-18,0-20,0-21,5-23,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 65,0 45,0 40,0 35,0 35,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos -8,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Lainakannan muutokset Yhteensä 38,2 27,0 20,0 13,5 12,0 Oman pääoman muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokset 7,7 0,0 0,0 0,0 0,0 RAHOITUSTOIMINTA 55,4 14,7 19,6 14,0 11,5 VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN Yht. 6,5-14,2-6,3-5,1 4,2 Lainakanta , M 149,2 176,2 196,2 209,7 221,7 Lainakanta euroa/asukas

19 16 9. Talousarvion rakenne ja sitovuus Talousarviorakenne muuttuu Talousarviorakenne on muuttunut organisaatiouudistuksen myötä. Talousarvion hierarkia syntyy uusien tehtäväalueiden, lautakuntien, vastuu- ja palvelualueiden kautta. Aikaisemmat organisaatioyksiköt ovat nyt kustannuspaikkoja. Rakenteen muutoksesta aiheutuu olennaisia vaikeuksia tietojen vertailtavuuteen. Toisaalla kustannuspaikkoja on yhdistetty ja toisaalla taas jaettu useampiin osiin. Toiminnalliset muutokset aiheuttavat kustannuspaikkojen jakautumista jopa kahden uuden lautakunnan kesken. Lisäksi muutoksen aiheuttaa kaupungin siirtyminen vuoden 2008 alusta uuteen kirjanpitojärjestelmään. Nk. sisäisten palvelujen käsittely muuttuu ja ne erotetaan omaksi kokonaisuudekseen kaupungin normaalin tuloslaskelman tileistä. Tästä syystä lautakuntien, vastuualueiden ja palvelualueiden toimintakatetietoihin sisältyy sisäiset erät/tilit nettoluku. Esitettyjä tietoja vuosilta 2006 ja 2007 ei ole mahdollista sellaisenaan verrata talousarvioon 2008 kuin koko kaupungin tasolla. Tästä syystä toimielimiin liittyvät määrärahayhteenvedot poikkeavat aikaisemmasta käytännöstä. Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalain mukaan Kuntalain 65 pykälässä on säännökset talousarviosta ja taloussuunnitelmasta sekä talouden tasapainottamisesta eli alijäämien kattamisesta. Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Lisäksi tehdään taloussuunnitelma vähintään kolmeksi vuodeksi, talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntalaki edellyttää, että talousarvio ja -suunnitelma laaditaan siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvion sitovuusmääräykset ovat jäljempänä. Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Talousarvion jakaantuminen käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan todetaan kuntalaissa. Suomen Kuntaliitto ja kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ovat antaneet suosituksia ja ohjeita talousarvion ja taloussuunnitelman tarkemmasta laatimisesta ja sisällöstä. Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnallistalouden kehitykseen, kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä kerrotaan talousarvion painopistealueista. Yleisperusteluihin sisällytetään vähintään kerran valtuustokaudella strategiaosa tai se voidaan laatia erillisenä strategiaohjelmana. Tavoitteet vuodelle 2008 sisältää kaupunginvaltuuston päättämät sitovat toiminnalliset tavoitteet toimielimittäin. Käyttötalousosa sisältää lautakuntakohtaiset talousarviot esitettynä pääsääntöisesti vastuualuetasolla. Toimielinten suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet ja tarvittavat tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Tuloslaskelmiin tulee sisällyttää toimintatulot, toimintamenot, sisäiset erät sekä suunnitelmapoistot.

20 17 Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta. Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja -tulot, jotka esitetään tarvittaessa hankekohtaisesti. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten antolainat, niiden lyhennykset, ottolainat ja niiden lyhennykset. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman. Sen tiedot kerätään tuloslaskelmaosan lisäksi investointiosasta ja rahoitusosan taulukoista. Kaupungin käyttötaloussuunnitelma laaditaan vuosittain kolmivuotisena. Investointiosa laaditaan viideksi vuodeksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyy taloussuunnitelman talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kotkan talousarvion rakenne ja osat Kotkan kaupungin talousarvio ja taloussuunnitelma sekä sen rakenne, sisältö ja laadinta perustuvat kuntalakiin ja sen soveltamisesta annettuihin Kuntaliiton suosituksiin. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon mainitut säännökset ja ohjeet. Kotkan kaupungin talousarviossa on yleisperustelu-, käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa sekä erikseen kaksi kunnallista liikelaitosta. Talousarvion käyttötalousosa ohjaa kunnan varsinaista palvelutoimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille toiminnalliset tavoitteet ja osoittaa niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot tehtävä-, tulosalue- ja/tai toimintokohtaisesti. Käyttötalousosassa on esitetty määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto vastuualueittain. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan se, kuinka kunnan tilikaudelle jaksotettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelmassa määritetään myös kaupungin vuosikatteen taso eli tulorahoituksen määrä, joka on mahdollista kohdentaa investointien rahoitukseen ja/tai lainojen lyhennyksiin. Tuloslaskelmaosa on esitetty myös siten, että kaupungin ja liikelaitosten vaikutus erikseen ja yhteensä, on todettavissa. Investointiosan avulla kaupunki ohjaa investointien toteuttamista ja rahoitusta. Se sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle sekä suunnitelmavuosille. Lähtökohtana on, että talousarviovuodelle otetuista investoinneista on tarkka hankesuunnitelma kustannusarvioineen ja käyttötalousvaikutuksineen. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin, hankkeittain tai tehtäväalueittain. Investointeja koskevat määrärahat on ryhmitelty taloussuunnitelmassa toimielimittäin. Rahoitusosassa esitetään kunnan vuosikatteeseen vaikuttavat tulo- ja menoerät: verotulot, valtionosuudet, korkotuotot ja muut rahoitustuotot ja menoerinä mm. korkokulut ja muut rahoituskulut. Rahoitusosassa arvioidaan myös pitkäaikaisten saamisten muutokset ja pitkäaikaisten lainojen vähennys. Rahoitusosa kertoo kaupungin rahoitustarpeen ja palvelujen järjestämisen vaikutuksen maksuvalmiuteen. Talousarvion rahoitusosa esitetään kunnissa vakiintuneen rahoituslaskelmakaavan muodossa. Liikelaitosten talousarviot esitetään omana osanaan. Toiminnallisten tavoitteiden lisäksi talousarviot sisältävät laskelmat liikelaitoskaavalla esitettynä.

21 18 Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. Talousarvion yleisperustelut ovat informatiivisia, ja niitä ei ole tarkoitettu sitovaksi talousarvion osaksi. Talousarvion tehtäväalueittaiset perustelut ovat ohjeellisesti sitovia. Tehtäväalueiden tulee noudattaa perustelujen ja asetettujen painopistealueiden kuvaamaa toiminnallista linjaa. Talousarviossa esitettävät tunnusluvut muodostuvat suoritetavoitteista, tehokkuutta ja taloudellisuutta ilmaisevista luvuista, toiminnan laajuustiedoista sekä voimavaroja osoittavista tunnusluvuista. Tunnusluvut ovat ohjeellisia. Valtuusto voi kuitenkin korvamerkitä myös perustelutekstiin haluamiaan tavoitteita ja niiden edellyttämiä määrärahavarauksia. Kaupunkistrategiaosassa on esitetty tasapainoisen mittariston (BSC eli Balanced Scorecard) viitekehyksen mukaisesti strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät, joissa kaupungin on onnistuttava edetäkseen asetetun menestysvisionsa suuntaan. Jokaiselle kriittiselle menestystekijälle ovat toimielimet määritelleet vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet ja tavoitetasot arviointikriteerien/mittarien avulla. Kriittiset menestystekijät arviointikriteereineen ovat sito- via kaupunginvaltuustoon nähden. Kaupunkistrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi toimielinten toiminnallisista tavoitteista on talousarviossa esitetty yhteenveto. Kullekin tavoitteelle on asetettu arviointikriteeri/tavoitetaso. Tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia. Tarkastuslautakunta seuraa näiden valtuuston tavoitteiden toteutumista ja raportoi niistä valtuustolle. Käyttötalousosa Lautakunta (toimielin) voi laatia itselleen sitovia tehtäväkohtaisia (vastuu- tai palvelualuetasoisia) toiminnallisia tavoitteita. Ne on esitetty toimielinten omissa talousarvioissa. Toimielimen toimintakate (toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus) on sitova valtuustoon nähden, ellei talousarviossa ole määrärahan käytölle erikseen asetettu rajoituksia (KH tai KV). Kaupunginhallituksen, kaupunkisuunnittelulautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan ja teknisen lautakunnan vastuualueiden toimintakate on sitova lautakuntaan nähden. Lasten- ja nuorten lautakunnan, kulttuurilautakunnan ja ympäristölautakunnan palvelualueiden toimintakate on sitova lautakuntaan nähden. Mikäli toimielin aloittaa kesken vuotta toimintakatteen puitteissa uutta toimintaa, jota ei perusteluissa ole selvitetty, ja joka aiheuttaa kustannuksia myös tulevina vuosina, on ko. asia vietävä valtuuston päätettäväksi. Toimielinten sitovien tavoitteiden sekä toimintakatteen muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Kaikki talousarvioon tehtävät muutokset on perusteltava, ja samalla selvitettävä, mistä kate osoitetaan. Menomäärärahojen ylitystä varten haetaan lisämäärärahaa. Tulojen alitusta varten haetaan tuloarvion tarkistusta. Toimielimellä on oikeus hyväksyä käytössään olevia käyttötalousosan menojen ja tulojen muutoksia toimielimen toimintakatteen muuttumatta, mikäli valtuustoon nähden sitovat tavoitteet eivät tämän johdosta muutu. Jos talousarvioon varatun määrärahan käyttötarkoitus muuttuu, on asia vietävä kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Strategia- ja rahoitusjohtaja tekee päätöksen ja valvoo leasingrahoituksen käyttöä. Toimielimen on perusteltava hankinnoissaan leasingrahoituksen käyttö ja varattava sitä varten käyttötalouteensa riittävät määrärahat.

22 19 Investointiosan määrärahoja ei voi siirtää käyttötalouden määrärahoiksi. Investointien siirtomäärärahamenettelyä ei enää nykyisin ole käytettävissä. Ainoastaan tilinpäätöksessä ylijäämäisestä tuloksesta voidaan tehdä varauksia investointien osalta suunnitteluvuosille. Varaus merkitään taseeseen, ja hankkeen toteuduttua varaus puretaan ja tuloutetaan kaupungin talousarvion asianomaiselle kohdalle. Toimielimen irtaimessa omaisuudessa sitovuus valtuustoon nähden on hankkeiden yhteenlaskettu menojen loppusumma. Toimielimet voivat päätöksellään toteuttaa irtaimen omaisuuden hankintoja yhteenlasketun määrärahan puitteissa erityisestä perustellusta syystä toisin, esimerkiksi muuttamalla suunnittelukauden hankintojen kiireellisyysjärjestystä. Investointiosassa sitovuus on valtuustoon nähden siten, että aineettomassa käyttöomaisuudessa se on menon loppusumma. Kiinteässä omaisuudessa nettomenon tulee olla vähintään nolla tai positiivinen eli myyntituloilla (tasearvo) täytyy kattaa vuosittaiset hankinnat. Talonrakennuksessa on sitovana valtuustoon nähden hankkeen bruttomenojen loppusumma, Kaupunkisuunnittelulautakunnan, teknisen lautakunnan ja liikuntayksikön muiden kuin em. käyttöomaisuusryhmien sitovuus on omaisuusryhmän nettomääräinen loppusumma. Poikkeuksen sitovuuteen muodostavat arvioidut valtionosuus- tms. tulot. Mikäli tulojen määrä ylittää arvioidun, sitoo investointimenon bruttomääräinen loppusumma. Arvioitua suurempi ulkopuolinen rahoitus ei saa kasvattaa hankkeen bruttomenoja. Toimielimien investointihankkeiden toteutumisen tulee tapahtua perustelujen käyttötarkoituksen puitteissa. Tuloslaskelmassa sitovan määrärahan muodostavat ulkoisten korko- ja rahoituserien, menojen ja tulojen yhteismäärät eli rahoitusnetto. Rahoituslaskelmassa antolainojen osalta sitovuus on antolainojen lisäys. Pitkäaikaisten lainojen osalta sitovaa on lainojen nettolisäys (lainojen muutos). Pitkäaikaista lainaa on mahdollista ottaa vähemmän ja lyhennyksiä maksaa enemmän kuin talousarvioon on merkitty. Tulosja rahoituslaskelman tulojen poikkeamista raportoidaan valtuustolle. Edellä olevista yleismääräyksistä poiketen toimielinten ja talousarvioyksiköiden tulee ottaa huomioon seuraavat määräykset: 1. Kaupunginhallitus voi päätöksellään ostaa, myydä, vaihtaa tai lunastaa kiinteää omaisuutta sekä rakennuksia ja laitteita, kun hinnan, vaihtoarvon tai korvauksen enimmäismäärä on euroa. Kaupunkisuunnittelulautakunta, kun enimmäismäärä on euroa. 2. Kaupunginhallitus voi myöntää vahingonkorvauksen tapauksissa, joissa kaupunki on korvausvelvollinen tai joissa se voidaan katsoa korvausvelvolliseksi, eikä vaadittu korvaus ylitä euroa. Kaupunginhallitus voi myöntää helpotuksen tai vapautuksen, enimmäismäärältään euroa yksittäistapauksessa kaupungille tulevan yksityisoikeudellisen maksun, korvauksen tai saatavan suorittamisesta, jollei valtuusto ole suoritettavaa määrää erikseen vahvistanut tai määrä perustu valtuuston hyväksymään taksaan. 3. Kaupunginhallitus voi päättää tilapäisluoton ottamisesta maksuvalmiuden turvaamiseksi. luoton enimmäismäärä on 20 miljoonaa euroa. 4. Tekninen lautakunta hyväksyy rakennusten sekä muiden rakenteiden ja laitteiden luonnospiirustukset, kun töiden arvon enimmäismäärä on euroa. 5. Kaupunginjohtajalla on päätöksellään oikeus elinkeinopoliittisista syistä sitoutua kaupungin puolesta ennakolta talousarvioon sisältymättömiin kunnallisteknisiin yrityksiä koskeviin määrärahahankkeisiin. Yksittäinen hanke voi olla enintään euroa. Hankkeesta on tehtävä päätös kaupunginhallituksessa ja/tai kaupunginvaltuustossa myöhemmin. 6. Yhteisöavustuksista päättää kaupunginjohtaja silloin, kun päätös ei sisällä harkintavaltaa veteraaniyhdistysten, yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero-osuuksien sekä seuratalojen vuokra-avustusten myöntämisen osalta.

23 20 Toimielinten jäsenten lisäksi tilivelvollisia ovat: Kaupunginjohtaja Palvelujohtaja Liiketoimintajohtaja Konsernihallinnon, hyvinvointipalvelujen ja elinkeino- ja liiketoiminnan tehtäväalueilla vastuualueiden johtajat Lasten ja nuorten lautakunnan, kulttuurilautakunnan ja ympäristölautakunnan alaisten palvelualueiden johtajat Keskusvaalilautakunnan sihteeri Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Kymijoen työterveyden toimitusjohtaja 10. Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, toimialatasolla ja tulosaluetasolla. Raportointi kohdistuu taloudellisen tuloksen, strategiatavoitteiden ja tunnuslukujen toteutumisen seurantaan. Kaupunkistrategiaan sisältyviä sitovia tavoitteita sekä taloutta koskeva talousarvion toteutumaraportti laaditaan kolme kertaa vuodessa kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Talouden ja strategian toteutumisen seurantaa kehitetään niin, että kolmannesvuosiraportteihin kootaan vain keskeiset kaupungin palvelutuotannon järjestämistä koskevat tiedot. Raportit laaditaan huhtikuun ja elokuun tilanteista sekä tilinpäätös vuoden lopun tilanteesta. Tarvittaessa laaditaan puolivuotisraportti ja talouden kuukausiraportit.

24 21 Strategiset tavoitteet vuodelle 2008 Nämä ovat kuntalain 65,2 :n mukaiset toimintaelimille asetettavat toiminnalliset tavoitteet, jotka ovat valtuustoon nähden sitovia. KAUPUNGINHALLITUS Vaikuttavuus ja palvelukyky Arviointikriteeri/mittarit Tavoitetaso 2008 Kotka pysyy väkiluvulla mitattuna 15. suurimman Vuonna 2008 väkiluku kasvaa > 50. kaupungin joukossa. Elinkeinopolitiikan kärkikohteet 200 uutta toimipaikkaa Kotkaan (netto). Työpaikkojen määrä Työpaikkojen säilyttäminen ja 340 uutta työpaikkaa nettona (1,7 x yritysten määrä) 100 uutta työpaikkaa projektien vaikutuksella. Kulttuurisataman kehittyminen Päätökset kulttuurisatamasta tehdään vuoden 2008 aikana. Kaupungin strategiaa tukevien liikenne- ja investointihankkeiden toteuttaminen Kotolahden ratapihan toteuttaminen Seuraavia hankkeita edistetään: Paimenportti, Tielaitoksen suunnittelu Jumalniemen uusien tieliittymien osalta etenee. Logistiikan ja meriturvallisuuden huippuosaamisen keskittymä Tontteja kaikille halukkaille asukkaille eri puolelta Kotkaa Oikeus- ja poliisitalon toteutus käynnistyy. Eri tutkimustahot osallistuvat Merikotka ry:n toimintaan ja yhteiseen tavoiteasetantaan. Meriturvallisuuden ja liikenteen tutkimuskeskuksessa, Merikotkassa on 30 työpaikkaa. Rakentajia kaupungin luovuttamille tonteille vähintään 50 Osaaminen ja uudistuminen Arviointikriteeri/mittarit Tavoitetaso 2008 Sähköinen kokousmenettely Päätös kaupunginhallituksen sähköiseen kokousmenettelyyn siirtymisestä. Prosessit ja rakenteet Arviointikriteeri/mittarit Tavoitetaso 2008 Organisaatiouudistus Lautakunnat hyväksyneet uudet toimintasäännöt ja toiminta käynnistynyt. Päätös tilapalvelu- ja kuntatekniikan mahdollisesta liikelaitostamisesta tehdään. Omistajapolitiikkaa arvioidaan säännöllisesti. Omistajapolitiikan toteuttamista arvioidaan konsernijaostossa tytäryhtiöiden yhtiökokousten yhteydessä. Kaikilla tytäryhtiöillä on valtuuston hyväksymät omistajapoliittiset linjaukset. V aikana valmistellaan tytäryhtiöportfolio. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kaupunkiseutusuunnitelma käynnistyy. Neuvottelut yhden Etelä-Kymen kaupungin muodostamiseksi aloitetaan uudelta pohjalta vuoden 2008 aikana.

25 22 Resurssien hallinta Käyttötalous on hallinnassa ja tulopohja perustuu vertailukaupunkien keskitasoa olevaan veroprosenttiin Arviointikriteeri/mittarit Tavoitetaso 2008 Vuosikate vastaa poistoja Vuosikateprosentti on >100 Veroprosentti on vertailukaupunkiemme joukossa enintään keskimääräisellä tasolla. Kaupungin vuoden 2008 veroprosentti on 19,50 %. Vertailukuntien keskimääräinen veroprosentti vuonna 2007 on 18,76 % ja Kotkan 18,75 %. Verotulojen kasvu vertailukaupunkien tasoa. Yhteistoiminta ja yhteistyö Henkilöstön hyvinvointi / Sairauspoissaolot Sijaispalvelun ja määräaikaisen henkilöstön vähentäminen 2007 veroprosentit: Joensuu 19,00 Jyväskylä 18,50 Kouvola 19,00 Kuopio 18,75 Lahti 19,00 Lappeenranta 18,75 Pori 18,00 Vaasa 19,00 Verotulojen kasvuarvio vuodelle 2008 koko maassa on 6,6 %, kunnallisveron 6,3 %. Kotkan vastaavat luvut ilman veroprosentin korotusta ovat: 6,2 % ja 5,9 %. Kunnallisveron tuotto vuonna 2006 kasvoi koko maassa 5,5 %. Kotkan kaupungin 4,6 %. Sisäinen valmennus käynnistynyt. Henkilöstömenot vähenevät 2,6 milj. vuoden 2007 henkilöstömenoihin verrattuna (huom. työmarkkinaratkaisu Kulutasoa parantaa sairauspoissaolojen, sijaispalvelun sekä määräaikaisen henkilöstön määrän vähentyminen ja yhteistoiminnan ja yhteistyön parantuminen kaikilla toiminnan tasoilla. vrt. vuoden 2007 toteuma. Yhteneväiset käytännöt vähentävät suoria sairauspoissaolon kustannuksia vuosittain -10%. Suorat sairauspoissaolokustannukset vuonna 2006 ilman laskennallisia sivukuluja 3,57 milj.. vrt. vuoden 2007 toteuma. Tavoitteena vähentää vuoden 2008 loppuun mennessä määräaikaisen henkilöstön määrää vähintään 10%:lla. Sijaispalvelun ja määräaikaisen henkilöstön henkilöstökustannukset sivukuluineen 22,38 milj. vuonna KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA Vaikuttavuus ja palvelukyky Yrityksille luovutettavissa teollisuustontteja erityisesti satama-alueiden sekä E18-tien viereisil- Rakennusmaata luovutettavissa 20 ha. tä alueilta. Liiketontteja Jumalniemessä ym. Kaavoitetaan liiketontteja k-m² Asemakaavavalmistelu Räski Soinilaakson osayleiskaavan valmistelu etenee. Eteläosan asemakaava valtuustokäsittelyyn.

26 23 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä: Kuntalaisten hyvinvoinnin edellytysten turvaaminen 1) Työttömien syrjäytymisen ehkäiseminen Pitkäaikaistyöttömistä kuntouttavan työtoiminnan piirissä 300 asiakasta (pitkäaikaistyöttömiä kaikkiaan n. 900) 2) Vanhusten kotona asumisen tukeminen Omatoimisten 75 vuotta täyttäneiden %-osuus 69 % selviytyy ilman julkisia vanhustenhuollon (poikkileikkaustilanne ) palveluita (75 vuotta täyttäneitä 5220) 3) Terveyden edistäminen Terveysliikunnan edistäminen Terveyttä edistävän liikuntaprojektin suunnitelma valmis. Kriittinen menestystekijä: Terveydenhuoltopalvelujen saatavuus Hoitotakuun toteutuminen 1) Terveyskeskukseen saa puhelinyhteyden arkipäivisin viiveettä, saman päivän aikana klo ) Hoidontarpeen arvio tehdään viiveettä, kiireettömissä tapauksissa viimeistään 3 arkipäivän kuluessa yhteydenotosta 3) Tarpeelliseksi todettu hoito järjestetään terveyskeskuksessa kohtuullisessa ajassa, kuitenkin vähintään kolmessa kuukaudessa siitä kun hoidon tarve on arvioitu. Hammashoidossa hoito järjestetään vähintään kuudessa kuukaudessa. Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä: Tarkoituksenmukainen palvelurakenne Vanhuspalvelujen piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä ja osuus eri hoitomuodoissa Vanhustenhuollon palvelurakennemuutos Sakkopäivät/ jonotuspäivät erikoissairaanhoidossa Kotihoidossa 1200 asukasta=23 % > 75 v. väestöstä Hoivapalveluissa 427 asiakasta= 8%, joista - hoiva-asumisessa vanhainkodeissa hoivaosastoilla 120 Kotkansaaren sairaalan korvaavien tilojen ensimmäisen vaiheen rakentaminen käynnistyy Sakkopäivien määrä vähenee 50 %. Vuonna 2006: 3031, vuoden 2008 tavoite: 1516.

27 24 LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA Vaikuttavuus ja palvelukyky Peruskoulun oppimäärä suoritetaan 9 vuodessa/oppilastilastot 99,7 % oppilaista Lukion oppimäärä suoritetaan kolmessa vuodessa/oppilastilastot >85 % oppilaista Päivähoitopaikkoja kysyntää vastaavasti, kotihoidon mahdollisuudet toteutuvat tarpeen mukaisesti. Monipuolisuus toteutuu Nuorten osallistuminen Palvelujen piirissä 98 % 1-6 vuotiaista Subjektiivinen päivähoito-oikeus toteutuu Lasten parlamentti ja nuorisovaltuusto arvioivat kotkalaislasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet hyväksi. Nuorten osallistumisprosentti lasten parlamentin, nuorisovaltuuston sekä lasten ja nuorten lautakunnan kokouksiin 70 %. KULTTUURILAUTAKUNTA Vaikuttavuus ja palvelukyky Kulttuurin tunnetuksi tekeminen Järjestetään 20 erilaista tapahtumaa/50 tilaisuutta Kulttuuripalvelut osana paikallista ja alueellista 1-3 alueellista yhteistyöprojektia toimintaa 20 erilaista paikallista tapahtumaa Yhteistyön tiivistäminen Kirjaston palveluverkon kehittäminen Kymenlaakson ja Kotkan historian tunnetuksi tekeminen yleisöä kiinnostavalla tavalla. Kuntalaisten identiteetin vahvistaminen. Merikeskus Vellamo viihtyisä kohtaamispaikka toimipaikkaa sekä uusi kirjastoauto Kymenlaakson museon päänäyttely Merikeskus Vellamossa on valmis. Kolme vaihtuvaa näyttelyä. Kävijämäärätavoite Kotkalaisuutta ja kymenlaaksolaisuutta esiin tuovat opastus- ja opetuspaketit Merikeskus Vellamossa. Yksi yleisopastus ja kolme teemaopastusta Toimivat oheispalvelut; museokauppa, ravintola, auditorio ja seminaarisali Prosessit ja rakenteet Kotkan Opisto toimii kolmessa kaupunginosassa Opetustoimintaa Kotkansaarella, Karhulassa ja pääsääntöisesti asianmukaisesti varustetuissa Karhuvuoressa. omissa tiloissa. Opetustunteja h

28 25 TEKNINEN LAUTAKUNTA Vaikuttavuus ja palvelukyky Efeko Oy:n palvelutyytyväisyys- sekä KAPAtutkimusessa ja jätehuoltojärjestelyissä kuulutaan ver- Liikenneväylien hoidossa sekä katuvalaistuktailukaupunkien parhaan kolmen neljänneksen joukkoon. Puistojen osalta ollaan vertailukau- Kiinteistöt hoidetaan niin, että niihin suunniteltu toiminta voi jatkua keskeytyksettä. punkien keskiarvossa. Kiinteistönpidosta johtuvia keskeytyksiä < 3 kpl. YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Vaikuttavuus ja palvelukyky Elintarvikkeiden terveellisyys Elintarvikkeiden valmistuspaikoista, myymälöistä ja suurtalouksista tarkastetaan 80 %. Asiakkuuksiin perustuvat toimintamallit Rakennuslupa-asiat päätetään viivytyksettä. 80 % rakennuslupahakemuksista valmistellaan päätösvalmiiksi enintään 5 viikon aikana.

29 26

30 KONSERNIHALLINTO Vastuuhenkilö: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf 27 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: Keskusvaalilautakunnan sihteeri Jani Salenius Toiminnan kuvaus Keskusvaalilautakunta huolehtii ottamansa henkilökunnan avulla vaalilain tarkoittamista kunnan keskusvaalilautakunnalle määrätyistä vaalien ja eri laeilla säädettyjen kansanäänestysten järjestelyihin liittyvistä tehtävistä. Keskusvaalilautakunta järjestää vaalien ja kansanäänestysten ennakkoäänestyksen sekä varsinaisen vaalipäivän äänestyksen kaupunginhallituksen asettamien vaalilautakuntien ja toimikuntien sekä keskusvaalilautakunnan asettamien ennakkoäänestyksen vaalitoimitsijoiden avulla. Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutos Vuoden 2008 lokakuussa järjestetään kunnallisvaalit. Suunnitelmakauden aikana järjestetään lisäksi europarlamenttivaalit vuoden 2009 kesäkuussa ja eduskuntavaalit maaliskuussa 2011 sekä vuonna 2012 järjestetään presidentinvaali ja kunnallisvaalit. Kaupunginhallitukseen nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Vaikuttavuus Arviointikriteeri/mittarit Tavoitetaso 2008 Pyritään turvaamaan äänestyspalvelujen saatavuus kaikilla Kotkan alueilla vaalipäivän äänestyspaikkoja Ennakkoäänestyspaikkoja on viisi ja varsinaisen 28. Lautakuntaan nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri/mittarit Tavoitetaso 2008 Kotkan vaaliviranomaisten toiminnan oikeellisuus Kotkassa toimitetuista ennakkoäänestyksistä yli Kotkan keskusvaalilautakunnalle saapuneista 99,9 %:a on asiakirjoiltaan hyväksyttäviä. Talousarvio 2008 Keskusvaalilautakunnan talousarvion suurimmat menoerät vuonna 2008 muodostavat luottamushenkilöpalkkiot ja vaalityöntekijöiden palkat. Lisäksi ennakkoäänestyksen järjestäminen aiheuttaa merkittäviä kuluja. Toimielin: Keskusvaalilautakunta TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut Ulk.Toimintakate Sisäiset tilit Toimintakate Vuosikate Yksikkö yhteensä

31 28 TARKASTUSLAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: Tarkastuspäällikkö Ulla Silmäri Toiminnan kuvaus Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Taloussuunnitelma Lautakunta arvioi "Kaikkien Kotka" -kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista valtuuston toimielimille määrittelemien menestystekijöiden ja arviointikriteerien osalta. Lisäksi lautakunta arvioi niiden tavoitteiden toteutumista, joita valtuusto on asettanut konsernin eri yksiköille. Toimielin: Tarkastuslautakunta TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut -43 Toimintakulut Ulk.Toimintakate Sisäiset tilit Toimintakate Vuosikate Yksikkö yhteensä

32 29 KAUPUNGINHALLITUS 1201 KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, hallinnon järjestämisen perusteista, talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyy talousarvion. Valtuusto päättää kaupungin palveluista ja muista suoritteista perittävistä maksujen yleisistä perusteista, kaupungin liikelaitoksille asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista sekä päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta. Lisäksi valtuusto valitsee jäsenet kunnan toimielimiin, jollei kuntalaissa toisin säädetä, päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista, valitsee tilintarkastajat, hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta sekä muista valtuuston päätettäväksi säädetyistä ja määrätyistä asioista. Taloussuunnitelma Toiminnan painopistealueet Kaupunginvaltuuston toiminnan painopistealueina ovat kaupunkistrategian mukainen kaupungin toiminnan ohjaaminen sekä konsernihallinnon johtaminen ja tytäryhteisöjen omistajapoliittisista linjauksista päättäminen. Raportointijärjestelmää kehitetään talouden ja strategiaan sisältyvien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten KAUPUNGINHALLITUS Toiminnan kuvaus Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kunnan etua ja jollei johtosäännössä toisin määrätä edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa. Kaupunginhallituksen konsernijaosto antaa tarvittaessa ohjeita kaupunkia eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kaupungin kannanottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kaupunginhallituksen alaisessa konsernihallinnossa on hyvinvointipalvelujen tehtäväalue ja elinkeino- ja liiketoiminnan tehtäväalue. Kaupunginhallituksen alainen konsernihallinto jakautuu kolmeen vastuualueeseen, jotka ovat hallinnon vastuualue, talous- ja controllertoimintojen vastuualue ja strategian ja rahoituksen vastuualue. Kaupunginhallitus tekee vuonna 2008 tarvittavat toimenpiteet viranhaltijoiden matkakulujen seurannan yhtenäistämiseksi ja parantamiseksi. Konsernihallinnon kehittäminen Konsernihallinnon kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota tytäryhtiöiden hallintoon, niiden omistajaohjaukseen ja toiminnan valvontaan. Yhtiöiden hallitusten asiantuntevuutta vahvistetaan ja vuoden 2008 alusta tytäryhtiöiden hallintoneuvostot (Kotkan Satama Oy ja Kotkan Energia Oy) on lakkautettu. Tytäryhtiöt vastaavat itsenäisesti toimialallaan palvelujen tuottamisesta, mutta hallinnolliset tukipalvelut kuten palkkahallinto, kirjanpito, ATK- ja tietopalvelu, asianhallinta ja logistiset palvelut tuotetaan keskitetysti, silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Kaikille yhtiöille valmistellaan omistajapoliittiset periaatteet, joiden ajantasaisuutta seurataan jatkuvasti. Konserniohjeet uudistetaan vastaamaan uudistetun organisaation tarpeita. Tytäryhtiöt kuuluvat kaupungin konserniorganisaatioon ja niiden toiminta-ajatuksen tulee perustua valtuuston hyväksymään kaupunkistrategiaan.

33 30 Talousarviovuonna valmistellaan kaupungin tytäryhtiöistä ns. portfolio, jossa käsitellään systemaattisesti kunkin tytäryhtiön merkitys kaupunkikonsernille ja esim. niiden asema markkinoilla, markkinatilanne ja kunkin yhtiön keskeisimmät yhtiökohtaiset tavoitteet. Kaupunginvaltuuston hyväksymät yhtiöiden omistajapoliittiset linjaukset ja valmisteltava porfolio muodostavat yhdessä perustan kaupunkikonsernin johtamisen edelleen kehittämiselle TIlapäiset toimikunnat Tilapäisten toimikuntien määrärahaan sisältyy euron määräraha saaristotoimikunnan toimintaan. Sen käytöstä toimikunta voi päättää itse Kaupunginhallituksen käyttövaraus Käyttövaraus euroa on tarkoitettu talousarviovuoden aikana esille tuleviin ennalta arvaamattomiin avustuskohteisiin, hankkeiden rahoitusosuuksiin, yhteisöjen merkkipäivien huomionosoituksiin ja kaupungin vieraanvaraisuuteen tms Johdon hankkeet Projektiraha on tarkoitettu käytettäväksi kaupungin kehittämisen kannalta olennaisiin hankkeisiin, selvityksiin ja palveluostoihin, joihin ei ole voitu talousarviota päätettäessä tai käyttösuunnnitelmaa vahvistettaessa varautua. Määräraha on euroa. Päätöksen määrärahan käytöstä tekee kaupunginjohtaja yhteistyössä palvelujohtajan ja liiketoimintajohtajan kanssa ja saattaa päätökset kaupunginhallituksen tietoon Jäsenmaksut ja avustukset Jäsenmaksut ja vastaavat Tot.2006 TA2007 TA2008 YHTEENSÄ Kymenlaakson liitto Kuntaliitto Teosto Kopiosto Gramex Suomalaisen Työn Liitto Kunnallistieteen yhdistys Kymenlaakson Kauppakamari Miehikkälän Pelimannipäivät Suomalais-Venäläinen Kauppakamari Suomen Purjelaivasäätiö Itämeren Kaupunkien Liitto Pro Rautatie Kehittämisyhdistys Sepra Musiikkiopisto Satamajäänsärkijä S/S TURSO -yhdistys Elävä Kaupunkikeskusta -yhdistys Kansainvälinen Uuno Klami sävellyskilpailu ry Kotkan Rannikkoalueen Perinneyhdistys ry* -170 em. jäsenmaksujen nousuun varautuminen *Kaupunginhallituksen päätös : kaupunki on liittynyt yhdistyksen kannattavaksi jäseneksi, vuosimaksu 170 euroa.

34 31 Vuosiavustukset TA2007 Haettu TA2008 YHTEENSÄ Meripelastus Svenska Samskola + kiinteistövero Merimiespalvelutoimisto Vapaa-ajattelijat Kotkan-Karhulan Rintamaveteraanit Laskettelukeskus, toiminta-avustus ja investointiavustus Näkövammaiset Tiutisen Työväenyhdistys Ilmailukerho (sopimus) Ilmailukerho (lentomuseohallin laajennus) Vammaisyhdistyksen yhteisjärjestö Keräys- ja avustuskeskus Veteraaniyhdistykset Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero-osuus Seura- ym. talojen vuokrat Automobiilikerho 100-vuotishistoriikki 19288/20% Haapasaaren koulun ja pihapiirin peruskunnostus Kv. Uuno Klami sävellyskilpailun valmistelu Karhulan VPK:n rakennuksen laajennuksen osarahoitus Kymin Läntinen VPK Monikulttuurikeskus Mylly (maahanmuuttotoiminta) Meripelastusyhdistyksen uusi alus Joukkueurheilun tukeminen on siirretty Viestinnän ja suhdetoiminnan palveluealueelle markkinoinnin määrärahakokonaisuuteen. Kymin Läntisen VPK:n rakennushanketta avustetaan samassa suhteessa kuin Karhulan hanketta vuonna Meripelastusyhdistyksen alushankintaan osallistuu myös Kotkan Satama ja hanke on jaettu kahdelle vuodelle avustettavaksi. Vuokra-avustukset Tilapalveluille sisäisenä vuokrana suoritettavat avustukset korttelikodeista, Muistojen talosta, Riista- ja kalatalouden tilasta Ympäristötalolla, Kudonnanharrastajien tiloista ovat yhteensä euroa Maretarium Kaupunginvaltuusto myönsi vuodelle 2007 avustuksen euroa. Kaupunginvaltuuston päättämän linjauksen mukaisesti avustuksen taso määritellään vuosittain yhtiön anomuksesta. Se on kuitenkin enintään kaupungin perimän vuosivuokran suuruinen. Maretarium on anonut vuoden 2008 avustukseksi euroa, joka vastaa vuosivuokraa 2,3 %:n indeksikorotuksella. Avustus vuodelle 2008 on euroa Orkesteri Kymi Sinfoniettan toiminta-avustus päätetään vuosittain yhteistyössä Kouvolan kaupungin kanssa. Yhtiön vuoden 2006 avustusta on myönnetty euroa (sisältää konserttisalin vuokraa euroa). Yhtiö esittää, että kaupungin avustusta korotettaisiin euroon, josta vuokraosuus on euroa ja korotus toiminta-avustukseen Avustus yhteensä vuodelle 2008 on euroa, jossa toiminta-avustuksen korotus on 3,5 %, euroa Teatteri Kotkan Kaupunginteatteri Oy:n avustus vuodelle 2007 on euroa. Teatteriyhtiön hallitus esittää, että kaupungin avustus vuodelle 2008 olisi euroa, josta vuokra-avustuksen osuus on euroa. Vuosi 2008 on teatterin satavuotisjuhlavuosi. Avustus vuodelle 2008 on euroa.

35 Eläkkeet kustannuspaikalle on varattu määrärahat kaupungin varhaiseläkemenoperusteiseen maksuun, nk. vanhojen eläkkeiden maksuun ja eläkeratkaisuihin, joita tehdään organisaatiouudistukseen liittyen kertakorvauksina Työllistäminen Kaupunki tukee työllisyyttä erilaisilla toimenpiteillä, joista suurin on tukityöllistäminen. Tehtäväalueella on tukityöllistämisen lisäksi Nuorten Pajojen avustus, koululaisten kesätyöt, työttömien opintoseteli, yhdistysten kuntalisä ja muut työllistämistoimet. Toimintaympäristön muutos Työttömyys on vuoden 2007 aikana laskenut edellisvuoden tasolta. Kaupungin tukityöllistäminen on keskimäärin 53 henkilöä kuukaudessa. Toiminnan painopistealueet Työllistämiseen tähtäävät toimet painottuvat vuonna 2008 erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin sekä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaisiin. Nuorten työpajatoiminta on siirretty Kotkan - Haminan seudun koulutuskuntayhtymälle ja kehitetään edelleen osana palvelustrategiassa määritellyn nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille pyritään löytämään uudelle aktiivikaudelle harjoittelu- ja työpaikkoja, sekä työllistämään heitä työvoiman palvelukeskuksen palveluprosessin kautta. Kaupunginhallitukseen nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Vaikuttavuus Työpaikka- ja väestökehitys Tukityöllistäminen Pitkäaikaistyöttömien, maahanmuuttajien ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työllistäminen, yhteensä 53 hlöä/kk Koululaisten kesätyöt 150 kesätyöpaikkaa koululaisille (16-19 v.) Työttömien opintoseteli Opintosetelin avulla aktivoidaan työtöntä työnhakijaa kouluttautumaan kurssien avulla Korttelikodin projekti tuki = 25 %( TE-keskus 75%) Yhdistysten kuntalisä 15 yhdistykselle tukea keskimäärin 30 hlön työllistämiseen Nuorten Pajojen avustus Työllistetään keskimäärin 22 alle 25-vuotiasta henkilöä/kk Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Suoritetavoitteet Tukityöllistäminen keskimäärin henkilöä/kk Nuorten Pajojen avustus Koululaisten kesätyöpaikat koululaisille hlö/v Työttömien opintosetelien käyttö Korttelikodin projektituki Maahanmuuttajien työllistäminen hlö/v Yhdistelmätuen kuntalisä Henkilöstön uudelleensijoitus. 7 Voimavarat Henkilöstö, vakinaiset 0,5 0,5

36 Kunnallisverotus sisältää verotilitysten yhteydessä neljä kertaa vuodessa perittävät verotuksen kustannukset. Kasvua vuoteen 2007 on n. 2 % Seutulaskennan palvelut sisältävät Kotkan kaupungin kirjanpidon, palkanlaskennan, taloussuunnittelun palvelut ja sijaisvälitysjärjestelmän käytön, jotka Seutulaskenta Oy laskuttaa vuonna Merkittävän kasvun talous- ja palkkahallinnon palvelujen kustannuksiin aiheuttaa tietojärjestelmien uusiminen (mm. budjetointijärjestelmä). Kokonaisuutena talous- ja palkkahallinnon kustannuksiin sisältyvät kaupungille jäävien vastuu- ja palvelualueiden menot ja Seutulaskennan palvelut. Tavoitteena on toteuttaa suunnitelmakaudella merkittävät kustannusten säästöt toimintatapoja muuttamalla, saavuttamalla volyymietuja järjestelmien käytössä ja hyödyntämällä eläköitymisen tuomat mahdollisuudet Elinkeinotoiminnan edistäminen sisältää Kotkan panostuksen elinkeinotoiminnan edistämiseen. Käytännön toimista vastaa kehitysyhtiö Cursor Oy Myyntivoitot- ja tappiot kustannuspaikalle kirjataan käyttöomaisuuden myynnistä saadun myyntihinnan ja omaisuuden tasearvon erotus. Tulokseen vaikuttavia myyntivoittoja on budjetoitu saatavaksi eri omaisuuslajien myynnistä 3,2 milj. euroa Keskitettyihin eriin on varattu 2,0 milj. euron määräraha niihin palkkaratkaisun osiin, kuten samapalkkaisuus- ja järjestelyvaraeriin, joita ei ole mahdollista vielä käytettävissä olevin tiedoin kohdistaa lautakuntiin eri vastuualueille. Yleiskorotukset on budjetoitu 4,5 %:n palkankorotusvaraukseen ja ne sisältyvät kustannuspaikkojen henkilöstömäärärahoihin.

37 34 HALLINNON VASTUUALUE Vastuuhenkilö: Kansliapäällikkö Jarmo Koivisto YHTEISET PALVELUT Hallinnon vastuualueen yhteisiin palveluihin on varattu määrärahat yhteisiin lähitukipalveluihin, kuten virastomestarien ja johdon assistenttien palkkaukseen. Yhteisissä palveluissa on lisäksi määrärahat eräisiin koko konsernihallintoa palveleviin toimintoihin. ASIANHALLINTA Hallinnon vastuualueella toimii asianhallintayksikkö. Asianhallintayksikkö vastaa kokouksiin liittyvien asiakirjojen tuottamisesta ja kirjaamisesta. Yksikkö vastaa myös kaupungin keskitetyistä monistuspalveluista. Kaupunginarkisto kuuluu asianhallintayksikköön. Vuoden 2008 aikana selvitetään sähköisen kuntalaisaloitteen käyttöönotto. LAKIASIAT Lakiasiainyksikön tehtävänä on tukea Kotkan kaupungin eri toimielinten ja niiden alaisten yksiköiden toimintaa tuottamalla lainopillisia palveluja. Resurssien salliessa yksikkö antaa lainopillista neuvontaa myös konsernihallintoon kuuluville muille yksiköille. Lakiasiainyksikössä työskentelee kaupunginlakimies ja lakiasiainsihteeri. Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Voimavarat Yhteiset palvelut Henkilöstö, toimet 9,5 Asianhallinta Henkilöstö, virat 2 Henkilöstö, toimet 9,5 Lakiasiat Henkilöstö, virat 1 Henkilöstö, toimet 1

38 35 HENKILÖSTÖPALVELUT Toiminnan kuvaus 1420 Henkilöstöpalvelut vastaa kaupungin henkilöstöpoliittisten linjausten valmistelusta ja toimeenpanosta, henkilöstöhallinnosta ja sen jatkuvasta kehittämisestä, palvelussuhdeasioita koskevista neuvotteluista, virka- ja työehtosopimusten tulkinnasta ja niiden täytäntöönpanosta, palkkausja kannustejärjestelmistä ja henkilöstön hyvinvointiin tähtäävien toimenpiteiden valmistelusta ja toimeenpanosta, henkilöstön keskitetystä koulutuksesta ja valmennuksesta. Henkilöstöpalvelut vastaa myös tukityöllistämisestä. Henkilöstöpalvelut vastaa myös sähköisten henkilöstöjärjestelmien kehittämisestä tavoitteena päällekkäisen työn poistaminen ja tietojen siirtyminen liittymien kautta eri järjestelmien välillä, mahdollistaen samalla joustavan ja ajan tasalla olevan henkilöstöraportoinnin ja kustannus-seurannan. Henkilöstöpalvelut vastaa sähköisten henkilöstöjärjestelmiensä kouluttamisesta, opastamisesta ja käyttöönotosta huomioiden sekä esimiesten että muun henkilöstön tarpeet Luottamusmiestoiminnan tarkoituksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattamista, työnantajan ja henkilöstön välillä mahdollisesti syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä, muiden työnantajan ja henkilöstön välillä esiintyvien kysymysten käsittelyä sekä työrauhan ylläpitämistä Yhteistoiminnan ja yhteistyön tavoitteena on tehostaa työnantajan ja henkilöstön välistä sekä henkilöstön keskinäistä yhteistoimintaa ja yhteistyötä, mahdollistaa henkilöstön vaikutusmahdollisuudet työtään ja työpaikkaansa koskeviin asioihin sekä kehittää työyhteisöjen toimintaa ja työoloja. Yhteistoiminnan ja yhteistyön tavoitteena on myös edistää muutostarpeiden hyväksymistä, kehittämistyön onnistumista ja työilmapiirin parantamista. Onnistunut yhteistoiminta ja yhteistyö on myös tärkeä osa välitöntä ja välillistä esimiestyötä Henkilöstökoulutuksen ja sisäisen valmennuksen tavoitteena on tukea keskitetysti työyhteisöjä sellaisissa muutostilanteissa, joiden tavoitteena on palvelu- tai tukitoimintojen kehittäminen ja tuloksellisuuden parantaminen Työpaikkaruokailun järjestäminen kuuluu työnantajan velvollisuuksiin. Työpaikkaruokailun operaattorina toimii Kymijoen Ravintopalvelut Oy. Kaupunki tukee työpaikkaruokailua Henkilöstön virkistys / koulutus toiminnan tavoitteista huolehtii YT-neuvottelunta yhdessä hyvinvointipalveluiden ja konsernin yhteisten yhteistyötoimikuntien kanssa. Henkilökuntaetuutena kaupunki tukee henkilöstön erilaista virkistystoimintaa kompensoimalla mm. osan teatteri- ja uimahallilipun hinnasta. Lisäksi henkilöstölle järjestetään erilaisia virkistystapahtumia ja henkilöstöjärjestöt saavat avustuksia omaan virkistystoimintaansa Henkilöstön huomioiminen tapahtuu viranhaltijoille ja työntekijöille hyväksytyn säännön mukaisesti Työterveyshuollon palvelut on järjestetty Kymijoen Työterveyden toimesta. Sopimus sisältää lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi yleislääkäritasoisen sairaanhoidon Henkilöstöpankin toiminta-ajatuksena on henkilöstön, joka on osittain tai kokonaan menettänyt työkyvyn tai vaarassa menettää, sisäisen liikkuvuuden edistäminen, tilanteen arviointi ja ratkaiseminen.

39 36 Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutos Konsernihallinnon ja hyvinvointipalveluiden organisaatiouudistukseen liittyvä henkilöstöpalveluiden keskittäminen vanhoilta toimialoilta lukien, kaupungin palkanlaskennan siirtyminen Seutulaskentaan sekä yhteistoiminnan ja yhteistyön tavoitteet edellyttävät uudenlaista henkilöstöjohtamisen näkökulmaa Kotkan kaupungissa. Kaupunki- ja henkilöstöstrategian linjaukset ja organisaatiouudistuksen tavoitteet huomioidaan ja niiden jalkauttaminen arkipäivän henkilöstötyöhön huolehditaan yhdessä ylemmän johdon, esimiesten, henkilöstön ja henkilöstöedustajien kanssa. Toiminnan painopistealueet Yhteistoiminta ja yhteistyö Kaupunginhallituksen hyväksymä linjaus työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan ja yhteistyön lähtökohdiksi ja muodoiksi mahdollistaa positiivisen ja tuloksellisen muutosvoiman / toimintakulttuurin aikaansaamisen. Linjaus edellyttää ylätason tavoitteiden ymmärtämistä ja niiden toteuttamista käytännön palvelutuotannossa. Yhteistoiminnan ja yhteistyön jalkauttaminen kaikille toiminnan tasoille edellyttää sisäistä valmennusta. Uudet tuulet - hanketta jatketaan vuonna 2008 kehittämällä sen sisältöä, huomioimalla linjatun yhteistoiminnan ja yhteistyön tarpeet sekä tavoitteet. Lisäksi johdolle ja esimiehille suunnataan valmennusta yhteistoiminnan ja yhteistyön merkityksestä työyhteisöjen kehittäjänä ja tuloksellisuuden parantajana. Henkilöstörakenne ja mitoitus Organisaatiouudistus on edennyt johto- ja toimintasääntöjen osalta loppusuoralle. Uudistukselle asetetut tavoitteet henkilöstörakenteen ja mitoituksen osalta ovat kuitenkin vielä saavuttamatta. Vuoden 2008 aikana tulee kaikkien vastuu- ja palvelualueiden käynnistää työ uudenlaisen, tuloksellisen ja terveen rakenteen aikaansaamiseksi ja saada aikaan selkeitä toiminnallisia muutoksia, jotka vähentävät määräaikaishenkilöstön tarvetta selkeästi. Henkilöstöpalvelut tulee ohjaamaan, seuraamaan ja tukemaan tarvittavaa muutosta. Vuoden 2008 aikana selvitetään määräaikaisten työsuhteiden käyttö ja tehdään suunnitelma tarkoituksenmukaisesta määräaikaisten vakinaistamisesta. Sairauspoissaolojen vähentäminen Sairauspoissaolot ovat edelleen korkealla tasolla. Sairauspoissaolojen seurantaan ja niiden syntyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Kaupunginhallituksen syksyllä 2006 hyväksymä tarkennettu sairauspoissaolojen toimintaohje, henkilöstöpalveluiden rooli, esimiesten varhainen puuttuminen / välittäminen, työterveyshuollon aktiivinen mukanaolo ja terveyttä edistävät toimet päivitetään ja näin varmistetaan, että varhaisella puuttumisella, terveyttä edistämällä, terveysriskien torjunnalla ja yhteneväisillä toimintatavoilla poissaolot vähenevät.

40 Kaupunginhallitukseen nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet 37 Osaaminen ja johtaminen Kehityskeskustelut Kehityskeskustelujen sisältöä kehitetty vastaamaan talouden tervehdyttämisohjelman, organisaatiouudistuksen ja yhteistoiminnan / yhteistyön tavoitteita. Sisältö valmis Kehityskeskustelut käyty suunnitellusti vuonna 2008 ja tavoitetaso 100% saavutettu. HyväHenki-kysely HyväHenki-kyselyn sisältöä kehitetty vastaamaan talouden tervehdyttämisohjelman, organisaatiouudistuksen ja yhteistoiminnan / yhteistyön tavoitteita. Kysely toteutettu mennessä. YT-Neuvottelukunta ja KJ:n johtoryhmä käsitellyt ja hyväksynyt vaadittavat kehittämistoimenpiteet mennessä. Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Suoritetavoitteet Sähköiset henk.järjestelmät, käyttöaste % 100 Sisäiset koulutukset / valmennukset, henkilöt Esimiesvalmennus EVA + JET, osall. henkilöt Voimavarat Henkilöstö, - vakinaiset 3,5 3,5 7,5 - määräaikaiset päätoimiset pääluottamusmiehet työsuojeluvaltuutetut 3 3 2,5

41 VIESTINTÄ- JA SUHDETOIMINTA Toiminnan kuvaus 38 Palvelualueeseen kuuluu viestinnän ja suhdetoiminnan lisäksi kansainvälisen toiminnan, kaupunkimarkkinoinnin ja kaupunkitapahtumien koordinointi sekä Meripäivätapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen liittyvä yleisvalvonta, ns. tilaajan tehtävät. Palvelualue vastaa kaupungin sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä yhdessä vastuualueiden kanssa. Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutos Viestinnän ja suhdetoiminnan merkitys korostuu entisestään kaupungin uudistetussa organisaatiossa, Kotka-konsernin sisäisen yhteistyön edistämisessä sekä kuntarakenneuudistuksen ennakoinnissa ja toteuttamisessa Kotkan - Haminan seudulla. Toiminnan painopistealueet Toiminnan painopiste on viestintästrategian jalkauttamisessa uudistettuun organisaatioon sekä aktiivinen osallistuminen kaupungin edunvalvontaan yhdessä kaupunginjohdon kanssa. Kaupunginhallitukseen nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Oikea-aikainen sisäinen ja ulkoinen viestintä Kuntalaiset ja kaupungin henkilöstö saavat oikea-aikaista tietoa päätöksistä ja palveluista. Kansainvälistyminen Kansainvälisen toiminnan alueelliset ja toiminnalliset painopisteet on määritelty ja sen mukainen toiminta on käynnistynyt. Merikeskus Vellamon tunnettuus Tunnettuus hyvä Kotkan talousalueella ja vähintäänkin kotimaisten matkailijoiden keskuudessa. Prosessit ja rakenteet Organisaation tiedottajaverkoston toiminta Vastuut on määritelty ja verkosto toimii. Markkinointiyhteistyö Markkinointiyhteistyö toimii vastuualueiden välillä ja Kotka-konsernissa. Vuorovaikutus kuntalaisten ja hallinnon välillä Kaupunkikehittämisen kannalta keskeisistä aiheista järjestetään tilaisuuksia. Kansainvälisyys Eri yhteisöjen kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta edistäviä tapahtumia tuetaan. Osaaminen ja johtaminen Edunvalvonta Sidosryhmien mielikuva Kotkasta kehittyy myönteisesti. Vastuualueen tunnusluvut Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Suoritetavoitteet Kuntalaisille järjestetyt tilaisuudet 3 3 Sidosryhmätapaamiset 4 6 Edunvalvontatoimenpiteet 5 Yhteiset markkinointitoimet 12 Voimavarat Henkilöstö, vakinaiset Henkilöstö, määräaikaiset Toimitilat, m 2 arvio

42 39 MATKAILUPALVELU Toiminnan kuvaus Matkailupalvelu markkinoi kotkalaisia matkailuyrityksiä, -kohteita ja kokonaisuuksia ja toimii yhteistyössä ulkoisen myyjäkumppaninsa kanssa matkailutuotteiden myynnin edistämiseksi.. Matkailupalvelu toimii myös Lippupiste Oy:n ja Lippupalvelu Oy:n sekä sopimuksen mukaan muiden tapahtumajärjestäjien lippujen myyntipisteenä. Taloussuunnitelma Matkailupalvelu jatkaa Kotkan tunnetuksi tekemistä yhteistyössä kaupungin eri toimialojen ja tytäryhtiöiden, matkailupalveluja tarjoavien yritysten sekä alan muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyötä tehdään myös seudullisesti ja maakunnallisesti sekä erillisprojekteissa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Toiminnot toteutetaan mahdollisuuksien mukaan eri kielillä. Toimintaympäristön muutos Varaudutaan museokeskuksen avaamiseen. Huomioidaan ulkomaiset laivayhteydet Kotkaan sekä tutkitaan sataman kanssa yhteistyömahdollisuuksia koskien muutakin matkustajalaivaliikennettä. Huomioidaan saaristoliikenteen alusten uusien määräysten siirtymäkausi. Toiminnan painopistealueet Toiminnan painopiste on vapaa-ajan matkailijoille suunnattavassa markkinoinnissa. Tuotekehitystoimenpiteitä painotetaan helposti ostettavien tuotteiden suuntaan (yhteisliput, viikko-ohjelma jne). Ulkomaanmarkkinoinnin tärkeimmät kohdealueet ovat Venäjä, Keski-Eurooppa ja Viro. Tuetaan eri tavoin kaupungin markkinointiryhmän toimintoja. Kaupunginhallitukseen nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Vaikuttavuus Matkailijat: kasvava ja tyytyväinen asiakaskunta Kaupunki-imagon nosto Matkailuyritykset: kumppanuuksien kehittämi- Säännöllinen asiakasviestintä nen Maakunnan matkailustrategian toteuttaminen Toimenpiteet seudullisesti ja maakunnallisesti, strategian päivitys, yhteistyön tiivistäminen Prosessit ja rakenteet Asiakaslähtöinen palveluprosessi Asiakastyytyväisyys, toimistokäyntien määrä Matkailuyrittäjäyhteistyö Yritysten kanssa yhteisesti toteutettavat toimenpiteet

43 40 Resurssit Kustannustehokas toiminta Majoitusvrk:n määrän nosto Osaaminen ja johtaminen Osaava ja motivoitunut henkilökunta Tutustumiskäynnit ja kouluttautuminen, työtyytyväisyysmittaukset Tunnusluvut Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Suoritetavoitteet Majoitusvuorokaudet yhteensä Majoitusvuorokaudet, ulkomaiset Opastetut ryhmät Asiakaskäynnit matkailuneuvonnassa Voimavarat Henkilöstö, vakinaiset 5 5 5

44 41 MAASEUTUTOIMI Toiminnan kuvaus Maaseututoimen tehtävänä on hoitaa paikallisen maaseutuhallinnon tehtävät sekä seurata maatilojen rakenteen ja maaseutuelinkeinojen kehitystä ja tehdä tähän liittyen aloitteita ja esityksiä. Toimintaa valvoo Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosasto. Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutos EU:n komissio kaavailee kesannointivelvoitteen poistoa vuonna LFA- ja ympäristötukisitoumusten käsittely eriytetty maksajaviranomaistehtävistä. Tilatukioikeuksien omistus- ja hallinnansiirtoja käsitellään entistä enemmän. Toiminnan painopistealueet Painopistealueina ovat maaseudun kehittäminen, kansallisten ja EU-tukien hallinnointi sekä koulutus ja neuvonta. Vastuualueen tunnusluvut Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Suoritetavoitteet Aktiivitilat Kotka Pyhtää Peltoa viljelyssä Kotka Pyhtää Tukihakemukset Kotka Pyhtää Voimavarat Henkilöstö, vakinaiset Toimitilat, m

45 42 HANKINTAKESKUS Toiminta Keskusvarasto toimii suurten yhteishankintojen jakelutienä. Suurilla ostoerillä hankitut materiaalit jaetaan pääosin atk-pohjaisten tilausten ja joustavien kuljetusten avulla. Kuljetusyksikön tehtävänä on huolehtia sisäisen henkilöliikenteen suunnittelusta sekä käytännön järjestelyistä. Lisäksi kuljetusyksikön auto hoitaa koululaisten hammashuoltokuljetukset. Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutos Etelä-Kymenlaaksoon perustetaan yhteishankintayksikkö. Yhteishankintayksikköön keskitetään seudun hankintaosaajat ja tavaralogistiikka. Kaupunginhallitukseen nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Seutuyhteistyössä onnistuminen Arviointikriteerit Tavoitetaso 2008 Seudullisen yhteishankintayksikön perustaminen Yhteishankintayksikön toiminta käynnistetään vuonna Toimintasuunnitelma säästötavoitteineen on tehty. Osaaminen ja johtaminen Arviointikriteerit Tavoitetaso 2008 Hankintoihin liittyvää koulutusta järjestetään Vähintään yksi laaja koulutus, lisäksi 1-2 toimialakohtaista koulutusta Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Voimavarat Henkilöstö, virat (täytetyt) Henkilöstö, toimet (täytetyt) 14,5 14,5 11 Henkilöstö, määräaikaiset (ei sijaisia) 0 0 0

46 43 TALOUDEN JA CONTROLLER-TOIMINTOJEN VASTUUALUE Vastuuhenkilö: Talousjohtaja Jaana Kuuva Toiminnan kuvaus Vastuualueen tehtävänä on huolehtia talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelusta, toteutumisen seurannasta ja raportoinnista, kehittää johdon raportointijärjestelmää ja valmistella tilinpäätös. Controllertoiminnot arvioivat säännöllisesti kaupungin sekä konserniyhteisöjen toiminnallista ja taloudellista kehitystä. Tarkastusyksikkö kuuluu vastuualueeseen. Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutos Kaupunki tuottaa taloushallinnon palvelut yhteistyössä Seutulaskenta Oy:n kanssa. Sekä suunnittelu että kirjanpito raportointeineen toteutetaan uusin järjestelmin. Kaupungin organisaatiossa tapahtuvat muutokset, mm. liikelaitostaminen on otettava huomioon toiminnan kehittämisessä. Kunnat tuottavat konsernituloslaskelman ja rahoituslaskelman vuodelta Toiminnan painopistealueet Seutulaskennan ja kaupungin välisen toimintamallin virtaviivaistaminen, Toimivan ja olennaiseen keskittyvän säännöllisen raportoinnin luominen. Taloudellisen tiedon analysointi ja ennusteiden parantaminen. Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Voimavarat Henkilöstö, virat (täytetyt) Henkilöstö, toimet (täytetyt) Henkilöstö, määräaikaiset (ei sijaisia) 0 0 0

47 44 STRATEGIAN JA RAHOITUKSEN VASTUUALUE Vastuuhenkilö: Strategia- ja rahoitusjohtaja Hannu Tuittu Toiminnan kuvaus Strategian ja rahoituksen vastuualueen palvelualueina ovat rahoitusyksikkö strategia- ja kehittämisyksikkö tietohallintoyksikkö Strategian ja rahoituksen vastuualueen nykyiset tehtävät kassapalvelut ja rahoitus sijoittaminen, lainat, arvopaperit, takaukset, riskienhallinta ja vakuutukset, rahoitussuunnittelu, maksuvalmius, konsernitili tutkimus ja kehitysasiat (t & k) sekä hankkeiden koordinointi kaupunkistrategian kehittäminen ja toteutus toimintaympäristö seutuyhteistyö ja suunnitelmien koordinointi EU-hankkeet ja muut projektit projektien yleinen hallinnointi ja niiden talous tietohallintostrategian (IT -ala) toteutus ja yhteistyösuhteet muihin toimittajiin ja toimijoihin yhteistyösuhteet ja työnjako talous-hallintotehtävissä erityisesti Seutulaskenta Oy:n kanssa Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutos Konsernihallinnon vastuualueiden muutokset suunnittelu- ja rahoitusviraston ja rahatoimiston osalta organisaatiouudistuksessa alkaen (kv ). 1. rahoitukseen liittyvät asiat (ml. kassapalvelut ja sijoitustoiminta) säilyvät strategian ja rahoituksen vastuualueella 2. kaupunkistrategiaan liittyvä valmistelu/koordinointivastuu 3. tutkimus- ja kehitysasiat (t & k) valmistelu/koordinointi siirtyivät keskusvirastosta 4. riskienhallinta ja vakuuttaminen keskittyi rahatoimistoon 5. tietohallinto siirtyi kokonaan (ATK-keskus 22 henk.) vastuualueelle 6. hankkeet (ml. EU-projektien koordinointi) ja projektien yleinen hallinnointi ja koordinointi siirtyivät keskusvirastosta 7. seutuasiat ja niiden koordinointi keskusvirastosta 8. kaupungin edunvalvonta erityisesti Seutulaskenta Oy:öön Valtuuston hyväksymän organisaatiouudistuksen päätösten mukaan strategian ja rahoituksen vastuualueen vahvuus alkaen on 50 henkilöä (ATK-keskus mukana). Vuoden 2008 alusta rahatoimistosta siirtyy 12 henkilöä Seutulaskenta Oy:hyn ja sinne jää 10 henkilöä eli rahoituksen ja strategiavalmistelun johto. Toiminnan painopistealueet Strategian ja rahoituksen vastuualue edistää kaupunkistrategian toteuttamista, tehostaa tietohallinnon hyödyntämistä ja ottaa käyttöön konsernitilin ja järjestää tarkoituksenmukaisen työnjaon kaupungin ja Seutulaskenta Oy:n kanssa rahoitus- ja maksuliikenneasioissa. Seutulaskenta Oy:n ostopalvelumääräraha on kaupunginhallituksen menokohdalla.

48 45 Kaupunginhallitukseen nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Maksuvalmiuden turvaaminen Maksuvalmius 20 pv keskimäärin Konsernitili ja sisäinen pankki Konsernitili käytössä Kaupunkistrategia Toteutusseuranta osavuosikatsauksissa 1610 Seutupalvelut Kotkan Haminan seutu koostuu kahdesta kaupungista Kotkasta ja Haminasta sekä kolmesta kunnasta eli Pyhtäästä, Virolahdesta ja Miehikkälästä.Yhteisen seutusopimuksen mukaan tarkoituksena on tehdä Kotkan Haminan seudusta osaamisen ja yhteistyön kansainvälinen kasvuseutu idän ja lännen kohtaamispaikka, jossa asukkaat ja yritykset viihtyvät. Seutuvaltuusto, joka vastaa seutusopimuksessa määriteltyjen tehtävien hoitamisesta, on Kotkan kaupungin lautakunta ja osa hallinnollista organisaatiota. Asiat seutuvaltuustolle valmistelee seudun kaupungin- ja kunnanjohtajista koostuva seutuvaliokunta. Seutu kuuluu myös valtakunnalliseen aluekeskusohjelmaan. Aluekeskusohjelman myötä seudulla on meneillään erilaisia hankkeita, joiden rahoituksesta puolet tulee aluekeskusohjelmasta ja puolet on seudullista rahaa. Määrärahavaraus on euroa, 4 euroa/asukas. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutussuunnitelman mukaisiin hankkeisiin on varattu Kotkan osuutena euroa Rahoitusosuudet muiden hallinnoimiin hankkeisiin TA2007 TA2008 Yhteensä Brysselin edustusto Kehittämisyhdistys Sepra Esteetön Kotka (vammaisneuvoston hanke) Lintulahdet Life Kustaan sota projekti Kaupunkikeskustojen kehittäminen Leader+ maaseudun kehittämishanke Kehittämisyhdistys Sepra ry:n hallinnoima LEADER ohjelma jatkuu v Kuntaosuuden laskentaperusteena on Sepran toiminnan piiriin kuuluva väestö. Kotkan rahoitusosuudeksi on varattu vuodelle 2008 yhteensä euroa (12 %:n rahoitusosuus). Esteetön Kotka Vammaisneuvoston käynnistämälle hankkeelle on varattu euron määräraha Tutkimus- ja kehittämishankkeet 1613 Merikotka 1614 Matruschka Tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä Meriturvallisuuden ja liikenteen tutkimusyhdistys Merikotka ry:n tavoitteena on laittaa liikkeelle ja vauhdittaa Kotkalle strategisesti tärkeitä toimintoja. Kotka seuraa kehitystä ja reagoi nopeasti uusiin mahdollisuuksiin. Hankkeet luovat jatkossa ympä-

49 46 rilleen muuta toimintaa. Uusien työpaikkojen syntyminen on niin ikään tavoitteena. Hankkeista tehdään erillinen käyttösuunnitelma, josta päättää kaupunginhallitus. Kotkan kaupunki on mukana 2-vuotisessa hankkeessa Matruschka, jota hallinnoi UBC:n ympäristötoimisto Turussa. Kotkan teemana on kestävä kehitys ottaen huomioon vuorovaikutus ja osallistuminen. Määrärahavaraukset ovat yhteensä euroa Osaamis- ja uudistumishankkeet määrärahavaraus euroa on tarkoitettu mm. kaupungin sähköisen asioinnin parantamiseen, Internet-sivuston ajantasaistamiseen ja käytettävyyden parantamiseen. Määräraha tukee kaupungin oman toiminnan saattamista vastaamaan paremmin tulevia asiakkaiden tarpeita ja lisäämään omaehtoista kaupungin palvelujen käyttöä esimerkiksi verkossa tai matkapuhelimen avulla. Asioiden käsittelyä tulisi kaikilla tasoilla tehostaa siten, että kertaalleen järjestelmään syötetty tieto olisi koko päätöksentekoketjun käytössä ja paperin käsittelyä ja tiedon ei-sähköistä arkistointia vähennettäisiin. Tietohallinto vastaa käyttösuunnitelman valmistelusta. TIETOHALLINTO Toiminnan kuvaus Atk-keskus vastaa kaupungin keskushallinnon ja toimialojen sekä liikelaitosten käyttäjätuen ja tietotekniikkapalvelujen tuotannosta ja valvonnasta. Asiakaskuntaan kuuluu edellä mainittujen lisäksi Kotkan Haminan seudun ammatillinen koulutuskuntayhtymä Ekami ja osa kaupungin tytäryhtiöistä. Palvelut sisältävät työasemapalvelut, atk-tukipalvelut, käyttöpalvelut, sovelluspalvelut, tietoturvapalvelut, asiantuntija- ja konsulttipalvelut sekä sähköiset viestintäpalvelut. Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutos Tietojärjestelmien käytettävyyden merkitys kasvaa tietoverkon ja tietojärjestelmien käytön laajetessa kaikkiin kaupungin yksiköihin ja suurimpaan osaan kaupungin kiinteistöjä. Tietojärjestelmiin tallennettujen tietojen hyödyntäminen toiminnan johtamisessa ja suunnittelussa korostuu. Tietojärjestelmien ja verkon käytettävyyden ja toimintavarmuuden merkitys kasvaa lisääntyneen käytön myötä. Hallinnon ja palvelutuotannon toiminta on täysin riippuvainen tietotekniikan toimivuudesta. Toiminnan painopistealueet Organisaatiouudistuksen myötä tietohallintopalveluja kehitetään vastaamaan uuden organisaation vaatimia tarpeita. Tietohallinnon nykyisiä palveluja mm. helpdesk - palvelua ja työasematukea kehitetään tehokkaammiksi ja kohdennetaan paremmin vastaamaan käyttäjien tarpeita. Tietohallintostrategian jalkauttaminen ja sen edellyttämän projektisalkun valmistelu on merkittävässä roolissa vuoden 2008 tietohallinnon toiminnoissa. Kärkihankkeiden osalta käynnistyy tietoturvaan liittyvät projektit tietoturvapolitiikan laatimisen osalta sekä varsin merkittävänä ja laajana hankkeena käyttäjän sähköisen identiteetin ja käyttöoikeuksien hallinta osana kansallista eresepti-hanketta. Merkittävä muutos työasemien hankintaprosessissa ja käyttöönotossa on siirtyminen ostetuista laitteista vuokralaitteisiin. Vuokrattavien koneiden neljän vuoden kiertoikä on huomattavasti lyhyempi kuin tähän mennessä käytössä olevien työasemien. Tämä merkitsee laitehankintojen määrän kasvua vuositasolla ja asettaa atk-keskukselle haasteen hallinnoida laitetoimitusten logistiikkaa. Siirtyminen vuokralaitteisiin kuitenkin parantaa laitteistojen hankintakustannusten ennustettavuutta ja tulee jatkossa helpottamaan laitehankintojen kustannusten budjetointia ja seurantaa. Samalla saavutetaan merkittäviä säästöjä työasemien huoltokuluissa.

50 47 Tietoteknisellä puolella atk-keskus parantaa järjestelmien käytettävyyttä ja toiminnan luotettavuutta lisäämällä palvelinkapasiteettia. Tietojärjestelmien lisääntynyt käyttö edellyttää myös tallennus- ja varmistuskapasiteetin laajentamista ja tehostamista. Mobiili- ja langattoman verkon palveluja kehitetään ja eri verkoissa toimimista helpotetaan. Kaupungin tietotekniikasta huolehtiva henkilöstön määrä tulee pitää riittävällä tasolla ja heidän osaamisensa on varmistettava hyvin suunnitellulla koulutuksella. Kaupunginhallitukseen nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Tuottaa asiakkaiden tarvitsemia palveluja, joilla Käyttäjän sähköisen identiteetin ja käyttöoikeuksien hallinta projektin käynnistäminen asiakas tehostaa toimintaansa ja säästää kustannuksia / Asiakaskontaktit Prosessit ja rakenteet Asiakkaat osaavat käyttää tietoteknisiä laitteita Ohjeistukset kuntoon, Toimiva käyttäjätukimalli oikeaan tarkoitukseen ja oikein / Koulutukset Osallistuminen vastuualueiden tietojärjestelmähankkeisiin Yhtään järjestelmähanketta ei käynnistetä ilman tietohallintoa Resurssit Oikein mitoitettu henkilöstömäärä / Tukipyyntöjen ratkaisuaika, osallistuminen vastuualueiden Asiakaspalautejärjestelmä käytössä järjestelmähankkeisiin Ajantasainen ja riittävä tekninen infrastruktuuri Järjestelmien käytettävyys korkea. Tallennuskapasiteetti riittävä Osaaminen ja johtaminen Henkilöstön tietoteknisen tietotaidon kehittäminen / Koulutus käyttöönotto Uuden käyttöjärjestelmän ja toimisto-ohjelmiston Oikein kohdistettu koulutus / Asiakaskontaktit Toimistojärjestelmien perus- ja jatkokoulutustilaisuuksia riittävästi Käyttäjätuki kohdistuu asiakkaan tarpeiden tukemiseen Vastuualueen tunnusluvut Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Rahatoimisto Suoritetavoitteet Asiakastapahtumat Voimavarat Henkilöstö, vakinaiset Henkilöstö, määräaikaiset Tietohallinto Suoritetavoitteet Mikrotyöasemat Tulostimet Käyttäjät Voimavarat Henkilöstö, vakinaiset 19,5 19,5 18,5 Henkilöstö, määräaikaiset Toimitilat, m 2 482

51 KAUPUNGINHALLITUKSEN KUSTANNUSPAIKKOJEN TALOUSARVIO Tulot Menot Sisäiset tilit, netto Toiminta-kate 1201 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tilapäiset toimikunnat Kaupunginhallituksen käyttövaraus Johdon hankkeet Jäsenmaksut ja avustukset Maretarium Orkesteri Teatteri Eläkkeet Työllistäminen Kunnallisverotus Seutulaskennan palvelut Elinkeinopalvelujen maksuosuus 1330 Myyntivoitot ja -tappiot Keskitetyt erät YHTEISET ASIANHALLINTA 1402 Kirjaamo- ja toimistopalvelut Monistuspalvelut Keskusarkisto Asianhallinta LAKIASIAT HENKILÖSTÖPALVELUT VIESTINTÄ- JA SUHDETOIMINTA 1470 MATKAILUPALVELU 1480 MAASEUTUTOIMI HANKINTAKESKUS HALLINNON VASTUUALUE YHTEENSÄ TALOUDEN JA CONTROLLER -TOIMINTOJEN VASTUUALUE 1600 RAHOITUS STRATEGIA JA KEHITTÄMINEN 1640 TIETOHALLINTO KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ 1420 Henkilöstöpalvelut Luottamusmiestoiminta Yhteistoiminta ja yhteistyö Henkilöstökoulutus ja sis. valmennus Työpaikkaruokailu Henkilöstön virkistys/koulutus Henkilöstön huomioiminen Työterveydenhuolto Henkilöstöpankki Henkilöstöpalvelut Kansainvälinen toiminta Viestintä- ja suhdetoiminta Kotkan markkinointi Meripäivät Viestintä- ja suhdetoiminta Hankintatoimisto Keskusvarasto Kuljetustoimisto Hankintakeskus Yhteiset Seutupalvelut Rahoitusos. muiden hallinnoimiin projekteihin STRATEGIAN JA RAHOITUKSEN VASTUUALUE YHTEENSÄ Tutkimus- ja kehittämishankkeet Merikotka Matruschka Osaamis- ja uudistumishankkeet Strategia ja kehittäminen

52 Toimielin: Kaupunginhallitus 49 TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Ulk.Toimintakate Sisäiset tilit Toimintakate Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Yksikkö yhteensä Vastuualue: Hallinto TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate Palvelualue: Asianhallinta TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate Palvelualue: Lakiasiat TA 2008 Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate Palvelualue: Henkilöstöpalvelut TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate Palvelualue: Viestintä- ja suhdetoiminta TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate

53 50 Palvelualue: Matkailupalvelu TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate Palvelualue: Maaseututoimi TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate Palvelualue: Hankintakeskus TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate Vastuualue: Talous ja controller-toiminnot TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate Vastuualue: Strategia ja rahoitus TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate Palvelualue: Rahoitus TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate Palvelualue: Strategia ja kehittäminen TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate Palvelualue: Tietohallinto TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate

54 51 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: Kaupunkisuunnittelujohtaja Sakari Seppälä Kaupunkisuunnittelun vastuualueen toiminta-ajatus Kaupunkisuunnittelulautakunnan johtosäännön 1 :n mukaisesti kaupunkisuunnittelun vastuualueen tehtävänä on huolehtia kaupungin maaomaisuuden hoidosta, kaavoituksesta, kaupunkikuvan ja kaupunkirakenteen kehittämisestä, rakennussuojelusta sekä kaavoitukseen liittyvästä liikenteen suunnittelusta. Kaupunkisuunnittelun vastuualue luo maankäytöllisiä edellytyksiä yhdyskuntarakentamiselle ja elinkeinotoiminnalle. Vastuualue huolehtii myös maa- ja vesialueiden hankinnasta ja luovutuksesta sekä näiden alueiden hoidon järjestämisestä, alueiden rakentumista edistävien sopimusten ja muiden toimenpiteiden valmistelusta, asuntotoimesta, kiinteistöinsinöörin palveluista, mittaustoiminnasta, kiinteistörekisterin pidosta ja karttatuotannosta. Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutos Kaupunkisuunnittelun vastuualue aloittaa ensimmäisen kokonaisen talousarviovuoden kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisena. Uuden arkkitehdin viran avulla pyritään parantamaan vastuualueen mahdollisuuksia vaikuttaa kaupunkikuvan laadun ja viihtyisyyden lisäämiseen sekä omakotitonttien määrän riittävyyteen. Kalastusasioissa varaudutaan edelleen Kymijoen virkistyskäytön parantamiseen ja lohen luontaisten lisääntymismahdollisuuksien parantamiseen.. Kalastusasioita hoidetaan ostopalveluina. Osaston henkilöstöresurssit vähenevät edelleen suunnitelmakauden aikana. Toiminnan painopistealueet Kaupungin maanhankinta ja -luovutus kohdistuvat satama- ja elinkeinopoliittisesti tärkeisiin kohteisiin sekä kaupunkirakennetta edelleen tiivistäviin ja olevaa kunnallisteknistä verkkoa hyödyntäviin kohteisiin. Suunnittelukaudella varaudutaan kulttuurisataman kehittämiseen. Valtuusto tekee päätökset hankekohtaisesti tarvittavista määrärahoista kokonaissuunnitelman valmistuttua. Hankekokonaisuuden valmistelusta vastaa kaupunginjohtaja. Uusina alueina kaavoitetaan Räski-Soininlaaksoa omakotiasutukselle sekä laaditaan alueelle yleiskaava. Tie- ja katuverkon yleissuunnitelma ajantasaistetaan erityisesti transitoliikenteen ja uusien asuinalueiden vaatimusten tasalle. Sataman teollisuusalueita markkinoidaan aktiivisesti ja tonttitarjonnan riittävyydestä huolehditaan kaavoittamalla myös uusia teollisuusalueita. Kiinteistönmuodostuksessa painopistealueena on rekisterijärjestelmän selvyyden kehittäminen ja paikkatietojärjestelmässä yhteyden luominen eri rekistereihin reaaliaikaisena. Otetaan käyttöön Intranetin paikkatietopalvelu. Kymijoen matkailu- ja virkistyskäyttöä edistetään Kymijoen kokonaissuunnitelmalla (yleiskaava).

55 Vaikuttavuus ja palvelukyky Yrityksille luovutettavissa teollisuustontteja erityisesti satama-alueiden viereisiltä alueilta. Rakennusmaata luovutettavissa 20 ha. Liiketontteja Jumalniemessä ym. Kysynnän mukaan. 52 Osaaminen ja uudistuminen Sairauspoissaolojen määrää vähennetään yhteistyössä henkilöstöpalvelukeskuksen, työterveyden ja henkilöstön kanssa. Sairauspäivien määrä/kalenteripäivät Sairauspoissaolot vähenevät vuoden 2006 tasosta 10 %. Resurssit Määrärahat ja henkilöstö Määrärahojen ja henkilöstöresurssien riittävyys Pysytään talousarviossa ja tehtävät hoidetaan nykyisellä henkilöstöresurssitasolla Tehtäväalueen tunnusluvut Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Suoritetavoitteet (kpl) Myönnetyt korjaus- ja energia-avustukset Tehokkuus/taloudellisuus Myydyt kalastusluvat Venepaikat, joista vapaana Toiminnan laajuus Hyväksytyt kaavat Poikkeuslupalausunnot Vuokratontit Kiinteistötoimitukset Voimavarat Henkilöstö, vakinaiset Toimitilat m , , ,5 Toimielin: Kaupunkisuunnittelulautakunta TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut Ulk.Toimintakate Sisäiset tilit Toimintakate Vuosikate Sisäiset korot Poistot ja arvonalentumiset Yksikkö yhteensä

56 53 HYVINVOINTIPALVELUT Vastuuhenkilö: Palvelujohtaja Tauno Telaranta SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Toiminnan kuvaus Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen. Tavoitteen toteuttamisessa tukeudutaan mm valtakunnallisiin hankkeisiin, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän toiminnan toimenpiteet ja sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen. Toimintaympäristön muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma korvataan uudella sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisella kehittämisohjelmalla. Ohjelma käynnistyy vuoden 2008 alusta. Siinä määritellään keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset. Valtioneuvosto hyväksyy ohjelman neljäksi vuodeksi kerrallaan. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt hyvinvointipalveluiden tehtäväalueen uudet johtosäännöt tulemaan voimaan Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisina valmistelu- ja täytäntöönpanoyksikköinä toimivat sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja vanhustenhuollon vastuualueet. Lisäksi lautakunnan alaisuudessa toimii liikuntayksikkö, joka valmistelee ja panee täytäntöön liikuntaa koskevat asiat. Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudesta siirtyy Lasten ja nuorten lautakunnan alaisuuteen päivähoidon ja varhaiskasvatuksen sekä hyvinvointineuvolan palvelualueet (perhesuunnittelu, äitiysneuvola, lastenneuvola, kouluterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto ja perheneuvola) sekä oppilashuolto. Talous Kaupunginhallituksen keväällä antamien ohjeiden mukaan toimielimien vuoden 2008 käyttösuunnitelmien laatimisessa tuli noudattaa nk. nollakasvun linjaa eli vuoden 2007 tasoa, jolloin palkankorotukset, palvelujen ostojen kustannusnousut ja investointien käyttötalousvaikutukset tulee kattaa toimintaa sopeuttamalla. Syyskuussa kaupunginhallitus päätti toimielinkohtaisista talousarviokehyksistä noudatettaviksi jatkovalmistelujen pohjana. Ohjaavina tekijöinä päätöksessä mainitaan ulkoisten toimintatulojen kasvattaminen mahdollisuuksien mukaan vähintään 3 %:lla, palkankorotusten arviointi 3 %:n mukaisena, henkilöstömenojen vähentäminen, henkilösivukulujen korottaminen 1,5 %-yksiköllä ja palveluiden ostoihin varaudutaan 2 %:lla eikä muihin menoihin esitetä korotuksia. Sosiaali- ja terveyslautakunnan valmisteltavaksi vahvistettiin toimintakatteeltaan 133,4 milj. euron suuruinen talousarvioesitys, johon sisällytettiin talouden tasapainottamiseksi tähtäävien henkilöstölinjausten mukaisesti tavoite euron säästöstä toimintakatteeseen. Henkilöstötavoitteen toteuttaminen työntekijöiden määrää vähentämällä on erittäin raskas keino, kun paineet hoivatyössä on sijaisten vakinaistamisessa, näin ammattitaitoisen henkilökunnan saannin turvaamiseksi ja joustavien varajärjestelmien saavuttamiseksi vähentämään sijaismäärärahojen tarvetta, esitykset sisältyvät vastuualueiden talousarvioperusteluihin.

57 54 Säästötavoitteeseen pääsemiseksi vuoden 2007 talousarvioon nähden on tehty seuraavat esitykset: - sosiaali- ja terveysviraston taloushallinnosta on vähennetty yksi vakanssi ,- - mielenterveystyön palvelualueelta on vähennetty palveluiden ostoista kilpailuttamisen tuomien muutosten johdosta sekä yksi vakanssi ,- - uuden organisaatiomallin mukaisesti sairaaloiden työnjaon selkiytyminen ja toimintojen uudelleen järjestäminen on tuonut säästöjä sekä terveydenhuollon että vanhustenhuollon vastuualueille yhteensä euroa, mikä kohdistuu palveluiden ostojen vähentämiseen - vanhustenhuollossa palvelukeskusten säästötavoite toteutuu palveluiden ostoja vähentämällä yhteensä euroa lisäksi kotihoidossa Kotkankadun palvelutalon saneerauksen myötä toimintamallien muuttuessa erilliskorvausten määrä on pienentynyt euroa - sosiaalihuollossa on yhden sosiaalitoimiston malli ja vammaispalvelutoimiston vähennys tuottavat kolmen vakanssin säästöt yhteensä euroa - liikuntayksikön 0,5 vakanssin säästö euroa Toiminnallisena lisäyksenä talousarvioesitykseen on valmisteltu vuonna 2007 kokeiluna toteutetun KotiKuntoon yksikön talousarvioehdotus, jonka vaikutus toimintakatteeseen ,- ja esitys uudesta suuhygienistin vakanssista, lisäys euroa. Organisaatiouudistuksessa sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen siirtyvä liikuntayksikkö sisältyy annettuuun toimintakatetavoitteeseen ja sen osuus vuoden 2008 talousarvioesityksessä on euroa, mikä on 3,4 %. Samoin sisältyy vanhusneuvoston ,- ja vammaisneuvoston ,- euron talousarvioesitykset. Sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt talousarvioesitystä budjettiriihessään Esityksenä investointeihin sosiaali- ja terveystoimen osalta vuodelle 2008 on irtaimen omaisuuden hankintaan ,-, aineettomaan käyttöomaisuuteen ,- ja talonrakennukseen ,- euroa. Vuonna 2008 toteutettaviin kehittämishankkeisiin esitetyt määrärahat: Vamp- hanke, alkoholin suurkuluttajien mini-interventio osaksi perusterveydenhuollon toimintaa Etelä-Kymenlaakson kumppanuushanke STM Lastentalo, toimintamalli Kotkan perhepalveluverkoston muodostaminen Kaaso- hanke Inno-Elli -hankkeet Asumisteknologialla tukea Teknologialla tuetut hoito- ja hoivapalvelut Kutsu -hanke Vahvuutta omaishoitoon Kehittämisyksikkö -hankkeet: Vanhustyö Vammaistyö Lastensuojelu Talousarvio 2008, vakituinen henkilöstö TP 2006 KS 2007 TAE2008 Yhteiset palvelut 24,0 22,05 12,00 Terveydenhuolto 147,5 158,95 271,00 Mielenterveystyö 61,7 59,62 Koti- ja laitoshoito 577,5 515,60 Vanhustenhuolto 452,50 Sosiaalihuolto 213,0 203,17 192,41 YHTEENSÄ 1023,70 959,39 927,91

58 55 TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUE Vastuuhenkilö: Terveysjohtaja Toiminnan kuvaus Avoterveydenhuollon palvelualue Avoterveydenhuollon vastaanottotoiminnan, puhe- ja toimintaterapian, kuntoutuksen, veteraanikuntoutuksen, lääkinnällisen kuntoutuksen ja apuvälinehuollon tehtävänä on tuottaa lakisääteiset avoterveydenhuollon palvelut koko kaupungin väestölle tasapuolisesti, laadukkaasti ja tehokkaasti. Kuntoutuksen tuottamat palvelut sairaaloiden vuodeosastoille ja hoivakoteihin sekä avoterveydenhuoltoon perustuvat sovittuihin käytäntöihin. Terveydenedistämisyksikön toiminta on ennaltaehkäisevää ja liittyy kaupunkistrategiaan. Avoterveydenhuollon vastaanottotoiminnan palveluja tuottaa kolme terveysasemaa ja ilta- ja viikonloppupäivystys on järjestetty yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Karhulan terveysaseman palvelut tuottaa kokonaisuudessaan MedOne. Sopimus on voimassa asti. Lääkäripalveluja on ostettu muille terveysasemille ja yhteispäivystykseen lääkäripulan takia ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Yhteispäivystyksen hoitohenkilökunta tulee sairaanhoitopiiriltä. Muilta osin avoterveydenhuollon palvelut tuotetaan itse. Suun terveydenhuollon palvelualue Suun terveydenhuollon toiminnassa on viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Hoitoa tarjotaan nyt koko väestölle valtakunnallisesti laadittujen hoitoon pääsyn periaatteiden mukaisesti. Suun sairaudet ovat kroonisia infektiosairauksia, joita on mahdollista ennaltaehkäistä yksinkertaisin toimenpitein. Terveydenedistämistyöllä on keskeinen merkitys, jotta väestö osaa itse ennaltaehkäistä suun sairauksia ja haluaa ottaa itse vastuun suunsa terveydestä. Tämän onnistuessa myös hoitoonpääsy voidaan toteuttaa lain määräämissä aikarajoissa. Sujuvien hoitoprosessien, tarkoituksenmukaisen täydennyskoulutuksen sekä järkevän työnjaon avulla lisätään suun terveydenhuoltopalveluiden vaikuttavuutta. Mielenterveystyön palvelualue Kotkan mielenterveystyön vastuualueella toimivat Kotkan mielenterveyskeskus Karhulassa, sivuvastaanotot Pyhtäällä ja Ruotsinpyhtäällä sekä kuntoutustyöryhmä. Vastuualueelle kuuluu kaksi ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista tarjoavaa asumispalveluyksikköä (Kymikoti 1 ja Kymikoti 2.) Mielenterveystyön vastuualueelle kuuluu sairaanhoitopiirin psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin asumispalvelujen koordinointivastuu. Mielenterveyskeskukseen hakeudutaan lääkärin lähetteellä. Kotkan mielenterveyskeskuksen yhteydessä toimii akuuttityöryhmä, joka on tarkoitettu Kotkan, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään kuntien alueen asiakkaille joilla on kiireellisen hoidon/ tutkimuksen tarve. Akuuttityöryhmään hakeudutaan virka-aikana ilman lähetettä asiakkaan omasta aloitteesta. Terveyskeskussairaalan palvelualue Sairaansijoja on yhteensä 255 ja sairaalakohtainen / osastokohtainen profilointi toteutettu. Porrastusta keskussairaalasta kotiin ja erityyppisille intervallipaikoille on tehostanut kotiutushoitajan toiminta: tämän myötä lyhytaikaisjaksoille omaan terveyskeskussairaalaan tulevien määrä vähentynyt, joka luonnollisesti johtaa keskimääräisen hoitoajan pidentymiseen. Varaamalla sairaalatoimesta tietty määrä paikkoja ensiavusta tarjottaville pyritään ohjaamaan potilaan ensiapu - selvityspisteestä suoraan lopulliseen hoitopaikkaan niin, että hoitojakson kesken tarvittavia sairaalasiirtoja tarvittaisiin mahdollisimman vähän.

59 56 Sairaalapaikkojen pysymistä vaihtuvina tuetaan hoidonporrastusyksikön toimesta määrätietoisesti: tavoite on, että sairaalassa vanhainkoti- hoiva- tai vastaavaa paikkaa odottavien määrä ei lisäänny. Valitettavasti Kotkan ympärivuorokautinen hoitopaikkaresurssi on alimitoitettu (vrt. Kuntaliitto: Suurten kaupunkien vertailututkimus), jolloin potilaita jää ei-tarkoituksenmukaisille paikoille. Erikoislääkäripoliklinikat: Vatsan alueen ja suoliston tähystystoiminta on kilpailutettu kahdelle ulkopuoliselle palvelutuottajalle. Yksikkökohtaisen kustannuslaskennan mahdollistamiseksi tullaan edelleen pitämään erillään muistipoliklinikan ja sisätautipoliklinikan talousarviot. Rasitus-ekg tutkimusten, muun poliklinikkatoiminnan, tahdistintoiminnan jne. kautta on osoittautunut välttämättömäksi, että ko yksikössä työskentelee puolipäiväisesti asiaan hyvin perehtynyt sairaanhoitaja. Volyymin tarve: KOKS ei ole ilmi tuonut sitä, että se pystyisi lisäämään tähystys- tai rasitus-ekg toimintaa. Suolistotutkimuksissa voimakas pyrkimys on irti paksusuolen varjoainekuvauksista, mikä koko kaupungin alueella aiheuttaa painetta kolonoskopiatoimintaan. Poliklinikka tulee toimimaan entistä enemmän diagnostisena ja konsultaatiopoliklinikkana ja pitkäaikaispotilaiden seuranta tulee entistä enemmän siirtymään omalääkäreiden vastuulle. Muistipoliklinikalla ollaan tilanteessa, jossa kysyntä ylittää tarjonnan ja päiväsairaalan kanssa on tehty logistinen yhteistyömalli kohtuuttoman odotuksen välttämiseksi ja hoitotakuun toteutumisen varmistamiseksi. Pullonkaulaksi muodostuu nyt neuroradiologisten tutkimusten saatavuus ja pitkä jonotus näihin. Geriatrian erikoisalalla on solmittu merkittävä yhteistyösopimus: talomme on mm. Muistipoliklinikan ansiosta toiminut Kuopion yliopiston geriatrian koulutuspisteenä ja nyt on solmittu Helsingin yliopiston kanssa vastaavanlainen sopimus. Tämä on edesauttanut lääkäreiden kiinnostusta sairaalaamme kohtaan koulutuspaikkana ja näin merkittävästi auttanut lääkärityövoiman rekrytoinnissa. Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutos Julkiset palvelut ovat jatkuvassa muutoksessa. Kotkan kaupungin organisaatiouudistus, lisääntyvä seutuyhteistyö, uusi teknologia ja jo käsillä oleva työvoimapula koskettavat myös terveydenhuoltoa. Hoitoketjujen käyttöönotto lisääntyy eri toimialoilla ja ne lisäävät työmäärää ja velvoitteita terveydenhuoltoon. Vanhusten määrän kasvu koko väestössä lisää monisairaiden potilaiden määrää. Alkoholin käytön lisääntyminen väestön keskuudessa lisää paineita varhaisvaiheen tunnistamiseen ja reagointiin. Sairaanhoitopiirin tavoite vähentää vuodepotilaspaikkoja nopeuttaa potilaskiertoa. Suun terveydenhuolto Palvelujen kysyntä kasvaa ja samanaikaisesti Kotkan valitsemat strategiset linjaukset edellyttävät, että palveluja tuotetaan entistä pienemmin kustannuksin. Henkilökunnan rekrytointivaikeudet vaativat kuitenkin panostamista työpaikan houkuttavuutta lisääviin tekijöihin, kuten esim. terveelliseen työympäristöön, yksilöllisesti joustaviin työaikajärjestelyihin, hyvään johtamiseen sekä uuden teknologian tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Osa elinympäristössä tapahtuvista muutoksista lisää suusairauksien riskejä. Perhe-elämän muutokset ja yksilöllisyyden korostuminen heikentävät lasten ja nuorten kasvuvaiheen tukiverkkoa ja samanaikaisesti ravitsemustottumukset ja nuorten elämäntavat muuttuvat suun terveyden kannalta epäsuotuisaan suuntaan. Väestön ikääntyminen lisää erityisesti vanhempien ikäluokkien hoidon kysyntää, koska suurella osalla ikääntyvästä väestöstä on omia hampaita suussaan. Monisairaiden potilaiden hoito asettaa entistä suuremmat vaatimukset ammattitaidolle. Myös henkilökunta ikääntyy. Kotkan kaupungin tavoittelemien henkilöstövähennysten takia uusia työntekijöitä palkataan vähän, joten työkyvyn ylläpito ja työviihtyvyyden kehittäminen on entistä tärkeämpää.

60 57 Mielenterveystyö Mielenterveyskeskuksen vastaanottotoiminta keskitettiin vuoden 2007 alusta yhteen toimipisteeseen Karhulaan, nimi muutettiin Kotkan mielenterveyskeskukseksi. Toiminnallisena muutoksena aluejako purettiin ja lähetteet jaetaan kuhunkin hoitotiimiin vuorotellen. Karhulan toimintakeskuksen toimintaa linjataan päiväkeskustyyppisestä toiminnasta erikoislääkärijohtoiseksi kuntoutustoiminnaksi, joka on mielenterveyskeskuksen hoitovastuulla olevien potilaiden suunnitelmanmukaista lääketieteellistä hoitoa ja kuntoutusta. Vuodenvaihteen jälkeen lääkäritilanne huononi, vastuualueelle jäi kaksi vakinaista lääkäriä ja kaksi tuntityötä tekevää lääkäriä. Terveyskeskussairaala Kaupunkilaisten ikääntyminen ja avun tarve: edelleenkin tulee esiintymään kuormitushuippuja, jolloin asiakkaan turvallisuuden takaamiseksi ei ole muuta keinoa kuin ottaa potilas sairaalahoitoon paikkaan, jossa myös rakenteellisin keinoin ulosharhailu estetty. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta tulee jatkossakin johtamaan tilanteisiin, jolloin kyky ottaa potilaita omasta päivystyksestä tai keskussairaalasta suunniteltujen jonopäivien puitteissa ei toteudu. Päihteiden käytön aiheuttama lisääntynyt sairaalatarve on realiteetti: tämä kulminoituu sekä sisätautien puolella (maksasairaudet) ja neurologian puolella (alkoholiaivosairaudet) ja kirurgian puolella (vatsan alueen sairaudet, verenvuodot) ja ortopedian puolella (kaatumisten aiheuttaman murtumat) ja neurokirurgia (kaatumisten ja muiden vammojen aiheuttaman kallovammat, kallon sisäiset verenvuodot). Yhä useampi alkoholin ylikäyttöön taipuva kansalainen näiden sairauksien vuoksi valitettavan usein ei kykene enää palaamaan entiseen asuinympäristöön (jota mahdollisesti ei edes ole), vaan joudutaan tukeutumaan sekä ostopalvelu-erityisyksiköihin, joihin on jo muodostunut aikalailla jonoa ja resurssipuutetta tältä osin korvaamaan omalla sairaala- ja hoivahoidolla. Radiologinen toiminta: kuvaukset toteutuvat Kymenlaakson keskussairaalassa. Pyynnöt ns. RADIohjelmalla ja vuoden 2007 aikana saatu käyttöön myös kuvankatseluohjelma. Kotkan terveyskeskuksen paaripäivystyksen muuttumisen myötä ambulanssipotilaat tutkitaan ja hoidetaan primääristi keskussairaalassa ja tästä syystä neuvoteltu paikkakiintiö sieltä päivittäin tarjottaville (arkipäivisin). Tämän kiintiön toteuttaminen luonnollisesti jarruttaa keskussairaalan osastoilta jatkohoitoon tarjottavien siirtoa. Toiminnan painopistealueet Avoterveydenhuolto 1) palvelujen selkeyttäminen ja turvaaminen perustoiminnassa Kotkan väestölle koko kaupungin alueelle 2) Vanhuksiin kohdistuvan toiminnan lisääminen, palvelun suuntaamisen lisääminen myös kotihoitoon ja hoivapalveluun. 3) Kuntoutustoiminnan lisääminen ja toimintamallien selkeyttäminen 4) Ennaltaehkäisevän ja väestön itsehoitoa tukevan toiminnan lisääminen Suun terveydenhuolto 1) Työnjako edistää hoitoprosessien sujuvuutta: 3-, 7- ja 10-vuotiaille tehdyistä tarkastuksista 70 % on suuhygienistien tekemiä terveystarkastuksia. 2) Uudistettu oikomishoitopotilaan hoitoprosessi edistää myös kariesta ja tukikudossairautta sairastavien potilaiden hoitoprosessien sujuvuutta niin, että perushoitopotilaiden hoitokäyntien välejä saadaan lyhennetyksi. Vuoden 2008 jälkipuoliskolla hoitojakson seuraavan hoitoajan saa alle kolmessa kuukaudessa. 3) Karhulan alueen hoitoloiden yhdistymisen kautta saavutettavalla henkilökunnan optimaalisella sijoittamisella pystytään lisäämään hammashoitajien vastaanottokäyntejä 1000:een.

61 58 Mielenterveystyö 1) Keskitetyn vastaanottotoiminnan resurssien tehokas hyödyntäminen ja toimintakeskuksen/kuntoutustyöryhmän tehtävän vahvistaminen kuntoutuksen osana. Terveyskeskussairaala 1) Hoidonporrastus Vuotta 2007 tarkastellessa: ensimmäisen 4 kk:n aikana jonopäivät keskussairaalasta pysyivät oleellisesti ennallaan edellisvuoden tarkasteluajankohtaan verraten. Kesän -07 tilannetta helpotti Kotikuntoon yksikkö. Jonottajien määrä niukimmillaan on ollut alle 10. Hoidon porrastuksessa olennaista on kotiutushoitajan työskentely, kotiutustyöryhmän työskentely ja asianmukaisesti toteutettu intervalliyksikköjen käyttö. 2) Kuntouttava työote Tavoite: potilaan omatoimisuutta kannustamalla pyritään potilasvaihtoa lisäämään ja hyvin suunniteltujen kotiutusten turvin varmistamaan myös asiakkaan kotona menestyminen. 3) Osaava ja tehtävästään innostunut henkilöstö Osaamistasoa ylläpidetään jatkuvalla koulutuksella, kokema- ja tyhy-toiminnalla. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Vaikuttavuus Kriittinen menestystekijä: Kansansairauksien hoidon laatu Terveyskeskusten valtimotautien laatuverkoston vertailutiedot Valtakunnan keskitaso keskeisissä vertailutiedoissamm. verenpaineen, kolesterolin ja diabeteksen osalta - laatumittaus kerran vuodessa Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä: Hoidon saavutettavuus Välitön yhteys terveyskeskukseen arkipäivisin 100 % asiakkaista saa yhteiden puhelimitse sa- virka-aikana Hoidontarpeen arvio Hoitoon pääsy Yhteispäivystyksessä triage -toimintamallin (potilaiden hoidon kiireellisyyden luokittelu) seuranta mana päivänä. Hoidontarpeen arvio tehdään viiveettä, kiireettömissä tapauksissa viimeistään 3 arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Tarpeelliseksi todettu hoito järjestetään terveyskeskuksessa kohtuullisessa ajassa, kuitenkin vähintään kolmessa kuukaudessa siitä kun hoidon tarve on arvioitu. Hammashoidossa hoito järjestetään vähintään kuudessa kuukaudessa. Yhteispäivystyksessä hoidetaan vain päivystystä tarvitsevat potilaat Kriittinen menestystekijä: Viiveetön jatkohoito Keskimääräiset sakkopäivät/ jonotuspäivät erikoissairaanhoidossa 2006: 3031, v Sakkopäivien määrä vähenee 50 %. Vuonna 1516

62 59 Kriittinen menestystekijä: Avohoitopainotteisuus Laitoshoidon määrä Aikuisten psykiatrinen laitoshoito vähenee 5% vuoteen 2006 (12238 hoitopäivää) nähden Resurssit Kriittinen menestystekijä: Avainammattilaisten rekrytointi ja tehokas käyttö Lääkäri, hammaslääkäri ja sairaanhoitaja työ- Vakinaiset vakanssit saadaan täytettyä. voiman rekrytoinnin onnistuminen Esimiesten rekrytointi Esimiesvakanssit saadaan osaavilla ammattilaisilla täytettyä. Osaaminen ja johtaminen Kriittinen menestystekijä: Henkilöstön hyvinvointi Sairauspoissaolojen määrä, vrk/ vakanssi Sairauspoissaolojen määrä/ vakanssi vähenee - kokonaispoissaolopäivät (v. 2006: 6281 vrk) - poissaolopäivät / työntekijä (v vrk/ vakanssi) Kriittinen menestystekijä: Johtaminen Johtamisjärjestelmän kehittäminen Uuden organisaatiomallin mukaiset kokouskäytännöt ja toimintalinjat yhtenäiset Talousarvio 2008 Terveydenhuollon palvelualueen toiminta on lähes kokonaan lakisääteistä ja hyvin normitettua toimintaa. Toimintaa voi kuitenkin edelleen kehittää hoitoketjuja ja toimintatapoja sekä työnjakoa selkeyttämällä ja on tarpeenkin palvelujen turvaamiseksi. Henkilökuntapula on edelleen varsinkin hammaslääkäreiden, lääkäreiden ja puheterapeuttien osalta arkipäivää. Rekrytointiongelmien takia osa perustoiminnasta joudutaan ostamaan ostopalveluna. Muun henkilökunnan osalta palvelujen turvaamiseksi henkilökuntamäärää ei voi karsia lakisääteisen toiminnan osalta. Ostopalveluna ostettua toimintaa säätelee markkinatilanne. Tällä hetkellä ostopalvelun tarjoajia ei ole käytännössä juurikaan valittavissa ja sopimukset tehdään pitkälle tuottajan ehtojen mukaan. Hammashuollon osalta työnjaon kehittämiseen olennaisena osana liittyy yhden suuhygienistin toimen saaminen lisää. Siitä osasta palveluja, joka ei ole lakisääteistä kuten kuntoutuksen osalta hoivapalveluihin ja vuodeosastoille tarjottava palvelu sekä erilaiset ryhmätoiminnat, jotka tukevat vanhusväestön ja vammaisten selviämistä kotona, ei ole järkevää karsia. Terveydenedistämisyksikön toiminta on ennaltaehkäisevää toimintaa, jota toteutetaan pääasiassa erilaisten hankkeiden avulla. Terveysliikunta ei ole lakisääteistä, mutta on ennaltaehkäisevää.

63 60 Sairaalatoiminnassa potilasvirtaa sairaalasta ulospäin vaikeuttaa Kotkankatu 1:n tyhjennys kun uusia potilaita sinne ei voida sijoittaa ja kyseisestä yksiköstä pois siirtyvät asukkaat syövät vapautuvien paikkojen volyymiä. Vuonna 2008 organisaatiouudistuksen myötä Kotkansaaren sairaala (hoivasairaala) siirtyy vanhuspalvelujen alle. Tavoite on sen 100 %:n hyödyntäminen (hoivasairaala). Mm. lääkäripalvelut turvataan Karhulan sairaalan lääkäri -poolista ja tämän hetken tavoite on se, että kyetään (toimistotöineen jne.) yhden lääkärin työpanos sijoittamaan Kotkansaaren hoivasairaalaan. Näin turvataan se, että vain tilanteissa, joissa erikoissairaanhoitoa ehdottomasti tarvitaan, potilaita tarvitsee siirtää pois. Tavoite on nykyiseen tapaan mm. vaativatkin infektioiden hoidot jne. toteuttaa ko. yksikössä ilman siirtoja. Osallistuminen myös pitkäaikaispotilaiden hoitoon tuo arvokkaan lisän koulutuksessa olevien lääkäreiden työ/toimenkuvaan. Poliklinikkatoiminta: Tähystystoiminta on ulkoistettu, sopimus on voimassa vuoden 2008 ja toiminta mallista saatu hyvät kokemukset ja tavoite on jatkaa samalla tavalla. Muistipoliklinikkatoiminta: geriatrin tueksi ja ohjattavaksi on saatu ko. alalle erikoistuva lääkäri ja toisenkin tulemisesta vuoden 2008 alussa ja edelleen jatkamaan on toiveita. Sisätautipoliklinikka: kahden spesialistin voimin jatketaan ja osa työpanoksesta edelleen tarvitaan osastotoiminnassa. Varauduttava tarvittaessa osa toimenpiteistä suorittamaan ostopalvelu tai lisätyömuodossa, mikäli kuormitushuippuja tulee. Sairaala- /avohoidon oheistoiminnot (päivittäislogistiikka ja SAS-toiminta, päiväsairaala, vanhain- ja hoivakodit) :Hoivakotien lääkäripalvelut on siirretty avotoimintana tapahtuvaksi. Karhulan alueella lääkärimäärä on ollut riittävä. Kotkansaaren alue ja jossain määrin myös Länsi-Kotka: huomioiden lääkärivajaus ei väestövastuutoiminta ole kaikkiin haasteisiin kyennyt vastaamaan ja tiettyjen hoivayksiköiden kohdalta on vahvastikin tuettu, käyty kotikäyntejä ja hoidettu etäkonsultaatioina asioita. Vanhainkoteihin (Eskola ja Paimenportti mukaan lukien lomaosastotoiminta) ohjataan vuoden 2008 aikana 50 % yhden lääkärin 37 viikkotunnin työajasta. Päiväsairaala pysyy edelleen SAS-päivittäislogistiikka lääkärin hoidossa ja toimintaa jatketaan yhteistyössä muistipoliklinikan geriatrin kanssa (ns. geriatrinen keskus-toimintamalli). Huolimatta siitä, että vuodenvaihteessa tapahtuu sairaalatoiminnassa merkittävä organisaatiomuutos, on tavoite se, ettei organisaatiomuutos vaikeuta asioiden järkevää hoitamista. Resurssi- budjettivarauksissa on pohdittu vaadittavaa säästötointa ja todettu: kun katsotaan osastokohtaisia aiempia määrärahoja (kuntoutus, lääkevaraukset, varahenkilöiden käyttö, hoitotarvikkeet, tutkimukset: lab ja rtg), nämä uudelleen jakamalla ja arvioimalla kyetään saamaan vaadittava säästö. Lääkäriresurssissa on huomioitava se, että osa lääkäreistä on koulutuksessa olevia, ei täysin itsenäiseen työhön kykeneviä tai oikeutettuja. Vuoden 2007 aikana säästötoimena pidettiin osa lääkärivakansseista vailla määrärahaa ja vailla sijaista, mutta tämä tie on loppuun kuljettu ja sairaalayksikköön (geriatrinen keskus oheistoimintoineen) on varattava 10,6 lääkärille määrärahavaraus, josta siis yhteensä 1.5 kohdistuu hoivatoimen lääkäripalvelujen järjestämiseen (hoivasairaala, vanhainkodit lomaosastoineen). Tämän panostuksen aiheuttama lisäkustannus kyetään osittain kattamaan ns. evo-koulutuskorvauksin. Investoinnit vuonna 2008: Karhulan sairaalaan saneeraus loppuun suoritettu ja uusiin, toimiviin tiloihin ollaan tyytyväisiä. Vuoden 2008 aikana kalusto on tarkoitus pääosin hankkia leasingsopimuksin ja edelleen on varauduttava kovassa käytössä olevan skopiakaluston toimintakuntoisena pitämisen vaatimiin investointeihin/uusiin leasing-sopimuksiin. Tämän lisäksi huomioitava tahdistin-toiminnan vaatimat hankinnat/atk-ohjelmat.

64 61 Tehtäväalueen tunnusluvut Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Suoritetavoitteet/ asiakkaat - Avoterveydenhuolto *) lääkärien asiakkaat yhteensä *) muiden ammattihenkilöiden asiakkaat *) Suun terveydenhuolto *) terveyskeskussairaala - poliklinikkatoiminta osastohoito (Karhulan sairaala) Mielenterveystyö - avohoito psykiatriset hoitokodit psykiatrinen avohoito psykiatrinen laitoshoito Somaattinen erikoissairaanhoito avohoito laitoshoito Suoritetavoitteet/ palvelut, käynnit - Avoterveydenhuolto *) lääkärienkäynnit *) joista keskitetyn päivystyksen käyntejä *) muiden ammattihenkilöiden asiakkaat *) Suun terveydenhuolto terveyskeskussairaala - poliklinikkakäynnit sisätaudit, lääkärikäynnit muistipoliklinikka, lääkärikäynnit hoitopäivät Mielenterveystyö - avohoitokäynnit psykiatristen hoitokotien asumispäivät psykiatriset avohoitokäynnit (SHP:n omat) psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivät (SHP:n omat) Somaattinen erikoissairaanhoito (SHP:n omat) - avohoitokäynnit laitoshoidon hoitopäivät DRG-jaksot Vaikuttavuus Palvelujen peittävyys, palveluja käyttäneiden %-osuus väestöstä - Avoterveydenhuolto *) 62,2 55,0 - Suun terveydenhuolto 28,3 32,0 29,0 Lasten ja nuorten D indeksi (12v) 0,28 0,25 0,25 Prosessit ja rakenteet Avoterveydenhuollon lääkäreiden ilta- ja viikonloppupäivystyskäyntien 27,7 19,0 25,0 %-osuus ErikoissaIraanhoidon sakkopäivät *) sisältää neuvoloiden asiakkaat/ käynnit

65 62 VANHUSTYÖN VASTUUALUE Vastuuhenkilö: Koti- ja laitoshoidon johtaja Varpu Vistala Toiminnan kuvaus Organisaatiomuutoksen johdosta koti- ja laitoshoidon vastuualueesta muodostetaan vanhustenhuollon vastuualue ja Karhulan sairaala siirtyy terveydenhuollon vastuualueelle. Vanhustenhuollon vastuualue jakaantuu kotihoidon ja hoivapalveluiden palvelualueeseen. Kotihoito jakaantuu alueelliseen (3 aluetta) ja keskitettyyn kotihoitoon (kotisairaala, päiväsairaala, SAS, omaishoidon tuki ja ostopalvelut). Hoivapalvelut jakaantuvat Kotkansaaren hoivaosastoihin (5), Palvelukeskukseen (2 vanhainkotia) ja hoiva-asumisen yksiköihin (5). Vanhuspalveluiden vastuualueen tarkoituksena on edistää asukkaiden hyvinvointia järjestämällä ja kehittämällä ikääntyneiden tarpeenmukaisia palveluja osana hoidon porrastusta. Kotihoidon tarkoituksena on auttaa asiakasta selviytymään päivittäisissä toiminnoissa yhdessä läheisten ja yhteistyötahojen kanssa. Kotihoidon tavoitteena on tukea asiakkaiden omatoimisuutta, itsenäisyyttä, sosiaalisia kontakteja sekä ylläpitää ja edistää asiakkaiden terveyttä ja antaa sairaanhoidollisia palveluita. Hoivapalveluiden tarkoituksena on tarjota ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa paljon apua tarvitseville asiakkaille, jotka eivät selviydy kotihoidossa ja olisivat muutoin laitoshoidon tarpeessa. Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset Kotihoito Kotkankatu 1:n toiminta siirtyy osittain Eskolaan Kotkankatu 1 peruskorjauksen johdosta. Eskolaan siirtyviä vanhuksia on noin Henkilökuntaa siirtyy hoivamitoituksen mukaisesti 8-9. Asiakasmaksut määräytyvät pitkäaikaishoidon päätöksen perusteella. Kotona selviytymistä ja omaishoitoa tuetaan perustamalla omaishoidon tiimi, jossa 3 lähihoitajaa ja 1 sairaanhoitaja. Lisätään 1 palveluohjaaja (muutosvirka) alueelliseen kotihoitoon. Palveluohjauksen kehittäminen ja vastaamaan asiakastarvetta ja mahdollista sosiaalipalvelutarpeen kohderyhmän laajentamista. Kotihoidossa jatketaan ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä ja arviointikäyntejä ( Hoivan hoitotakuu ikäraja alenee) Kotihoidossa vakinaistetaan vuosilomasijaisia, 3 sairaanhoitajaa ja 3 lähihoitajaa. Vahvistetaan johtamista ja lähiesimiehisyyttä. Lisätään osastonhoitaja (vaihtovirka Kotkansaaren sairaalasta) keskitettyyn kotihoitoon. SAS-toiminnan ja tehostetun kotiutustoiminnan kehittämistä jatketaan vanhusten palvelujen, terveydenhuollon palvelujen ja Kymenlaakson keskussairaalan kanssa Palvelusetelien laajentaminen kotisairaanhoitoon vuonna 2008 alkaen on kirjattu hallitusohjelmaan. Otetaan käyttöön palveluseteli myös kotisairaanhoidon palveluihin. Rava mittaria käytetään toimintakyvyn arvioimiseksi ja tueksi resurssien tarvetta vastaavaan kohdentamiseen. Länsi-Kotkan aluetiimille on tavoitteena saada yhteiset tilat. Päiväsairaalan vapautuvia tiloja on suunniteltu SAS:in, vammaistiimin ja omaishoidon tiimin käyttöön.

66 63 Hoivapalvelut Hoivapalvelut vastuualue toimii myös osana hoidonporrastusta ja erityisenä haasteena on toimivan joustavan toimintamallin luominen vastaamaan jatkohoidon järjestämispaineisiin. sekä lyhytaikaisen kuntouttavan toiminnan että uudistuvan pitkäaikaisen hoidon osalta. Hoiva-asuminen on asteittain yhdistynyt. Karhuvuorikodissa sijaitseva KotiKuntoon- yksikkö jatkaa toimintaansa Toiminta kohdentuu KOKS:n jatkohoitoa tarvitseviin asiakkaisiin, paikkoja on 16 ja toimintamallina lyhytaikainen kuntouttava hoito. Eskolan lomaosasto siirtyy remontoituihin Niittykodin tiloihin vuoden 2007 marraskuussa ja Virkkula toimii lomaosastona ja lyhytaikaisen kuntoutuksen yksikkönä. Entinen lomaosaston tila toimii tilapäisenä asumisyksikkönä Kotkankatu 1:n asukkaille. Kotkansaaren hoivaosastot toimivat pitkäaikaishoidon osastoina. Lisäksi hoivaosastoilla järjestetään kotihoitoa tukevaa intervallitoimintaa. Kotkansaaren sairaalan korvaavien tilojen yksikkökohtainen suunnittelu käynnistyy syksyn 2007 aikana ja valmistuu 2008 aikana. Tavoitteena on, että ensimmäisen vaiheen rakentaminen käynnistyy vuoden loppuun mennessä. Henkilöstön lisäykset uudistuvan laatusuosituksen mitoituksen mukaisiksi on huomioitava suunnittelukaudella. Henkilöstön rekrytointiongelmat ovat lisääntyneet ja hoivapalveluissa lisätään 6 vakinaisia vuosilomasijaista, 1 sairaanhoitaja ja 5 lähihoitajaa. Toiminnan painopistealueet 1) Viiveetön joustava palvelu osana hoidonporrastusta. 2) Ennaltaehkäisevä toiminta mm. Ikäohjelma, ennaltaehkäisevät kotikäynnit 3) Henkilökunnan osaaminen 4) Henkilökunnan hyvinvointi Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Vaikuttavuus Kriittinen menestystekijä: Palvelujen kohdentaminen Omatoimisten 75- vuotta täyttäneiden %- osuus (poikkileikkaustilanne ) 69 % selviytyy ilman julkisia vanhustenhuollon palveluita (5220 asukkaasta) Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä: Ennaltaehkäisevä toiminta Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 80-vuotiaille ja tarvittaessa 85-vuotiaille, jotka eivät ole palvelujen piirissä Ennaltaehkäisevät kotikäynnit toteutetaan tarvittaessa ja 80 vuotta täyttäneitten tarveselvitykset 7 vuorokauden kuluessa

67 64 Resurssit Kriittinen menestystekijä: Resurssien hallinta Henkilöstömitoitus ja toiminta tasapainossa suhteessa raamiin ja palvelutarpeeseen Kotihoidon tavoitteellista henkilöstön rakennemuutosta pyritään nopeuttamaan: 20 kotiavustajan toimen muuttaminen lähihoitajan toimiksi suunnittelukauden aikana Osaaminen ja johtaminen Kriittinen menestystekijä: Henkilökunnan hyvinvointi Sairauspoissaolojen määrä, vrk/ vakanssi Sairauspoissaolojen määrä/ vakanssi vähenee 10 % - kokonaispoissaolopäivät (v. 2006: vrk) - poissaolopäivät / työntekijä (v. 2006: 33 vrk/ vakanssi) Talousarvio 2008 Väestö ikääntyy ja palvelujen tarve edelleen kasvaa. Viime vuosina on siirtynyt 75 vuotta täyttäneistä noin 150 asiakasta vanhustenhuollon palvelujen piiriin. Pelkästään toiminnan tehostaminen ei riitä, tarvitaan lisää myös henkilöstöresursseja. Palveluohjaus ja kotihoito tulevat olemaan painopistealueina ja niihin on kohdennettava osaamista ja lisäresursseja tulevina vuosina. Hoivapalvelujen osalta on lähivuosina toteutumassa merkittävä rakennemuutos jonka tavoitteena on korvata laitoshoitoa hoivakodeilla ja tehostaa toimintaa asiakaslähtöisellä kuntouttavalla toimintamallilla. Kotihoidon tavoitteena on, että 20 % 75 vuotta täyttäneistä saa kotihoidon palvelut (mittarina palvelujakso/ alueellinen kotihoito, omaishoidon tuki, tukipalvelut, ostopalvelut /kotihoito lyhtyaikaishoito, sotainvalidit) Kotihoidon ja vammaispalvelun työnjaon selkiyttämisen myötä kotihoidon asiakasmäärä kasvaa. Sairaalakotiutusten tehostaminen lisää asiakkaiden palvelun tarvetta heti kotiutuksen jälkeen. Senioritaloja rakennetaan Kotkansaarelle ja Karhulaan. Väestön ikääntymisen myötä palvelujen kysyntä lisääntyy. Kotihoidon resurssien kohdentamista tehostetaan seuraamalla väestön määrä, ikärakennetta ja palvelutarvetta alueittain. Kotiutushoitaja jatkaa kokopäiväisenä ja hänen toimipisteensä on Kymenlaakson Keskussairaalassa. Erityisesti panostetaan Yhteistyön ja toimintamallin kehittämiseen ortopedisen osaamiskeskuksen ja neurologian yksikön kanssa. Kotkankatu 1:n kiinteistö vaatii peruskorjauksen 2008, jonka tarkempi toteutusaikataulu on vielä avoin. Saneerauksen jälkeen Kotkankatu 1:ssä on 41asuntoa. Kotkankatu 1:n toiminta siirtyy saneerauksen ajaksi Eskolan palvelukeskukseen entisiin lomaosaston tiloihin. Asukkaiden siirtyminen ajoittuu joko vuoden 2008 alkuun tai alkaen. Kotihoidon henkilökuntarakenteen muutosta viedään eteenpäin aikaisemman suunnitelman mukaisesti. Suunnitelman tavoitteena on, että vuoteen 2013 mennessä alueellisen kotihoidon työntekijöistä on 30 % sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia, 60 % lähihoitajia, perushoitajia tai kodinhoitajia ja 10 % on kotiavustajia. Kotihoidon johtamisessa ja taloudellisten resurssien suunnittelussa on huomioitava ikääntyvän henkilöstön pitkät vuosilomat ja jaksaminen. Kotihoidon palvelujen tuottaminen nykyisellä henkilökunnalla on ajoittain vaikeaa. Palveluntarve on suurinta etenkin aamuisin. Joustavien ja inhimillisten työvuorosuunnittelujen avulla pyritään kohdentamaan voimavarat oikein ja lisäämään työntekijöiden jaksamista.

68 65 Hoivarakentaminen toteutuu suunnittelukaudella pitkäaikaishoidon suunnittelutyöryhmän raportin pohjalta. Hoivakodit tulevat korvaamaan Kotkansaaren hoivaosastot lähivuosina. Raportin henkilöstömitoitus ja rakennemuutokset on myös huomioitava suunnittelukauden talousarviota tehtäessä. Tulosvastuukokeiluna esitetään KotiKuntoon yksikön kokeiluna alkaneen toiminnan jatkamista vuonna Eskolan kuntoutusosasto peruskorjataan Entinen lomaosasto toimii evakkoyksikkönä. Tehtäväalueen tunnusluvut Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Suoritetavoitteet Asiakkaat Pitkäaikaishoidon asiakkaat (75-), lkm kotihoito hoivapalvelut hoiva-asuminen laitoshoito, pitkäaikaishoito vanhainkodit hoiva-osastot 120 Vaikuttavuus Asiakkaiden %-osuus 75 vuotta täyttäneestä väestöstä 30,8 28,0 31,0 - kotihoito, % 22,0 20,0 23,0 - hoivapalvelut 8,0 - hoiva-asuminen, % 3,0 3,0 2,9 - vanhustenhuollon laitokset, PAS-hoito, % 5,8 5,0 5,3

69 66 SOSIAALIHUOLLON VASTUUALUE Vastuuhenkilö: Sosiaalijohtaja Marja-Liisa Grönvall Toiminnan kuvaus Sosiaalihuollon vastuualueella on kolme palvelualuetta: sosiaalityön, vammaistyön ja maahanmuuttajatyön palvelualueet. Sosiaalityön palvelualue jakautuu seuraaviin tehtäväalueisiin: 1. Sosiaalityö 2. Sosiaalipäivystys ja kriisityö 3. Lastenvalvonta 4. Lapsiperhetyö 5. Erityisperhetyö ja nuorten tukiasuntotoiminta 6. Työvoiman palvelukeskus 7. Perhehoito 8. Laitoshoito Vammaistyön palvelualue jakautuu seuraaviin tehtäväalueisiin. 1. Avohuollon tukipalvelut 2. Asumispalvelut 3. Laitoshoito Maahanmuuttajatyön palvelualue jakautuu seuraaviin tehtäväalueisiin: 1. Maahanmuuttajien erityispalvelut 2. Tulkkikeskus 3. Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus 4. Maahanmuuttajatyön ja perusopetuksen koordinointi Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutos Uusi lastensuojelulaki astuu voimaan Lain mukaan kuntien on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi. Suunnitelmaan on katettava laajasti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin liittyvät palvelut. Uuden lastensuojelulain mukaan kunnan on asetettava sosiaali- ja terveydenhuollon edustajista, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sekä muista lastensuojelutyössä tarvittavista asiantuntijoista koostuva lastensuojelun pysyvä asiantuntijaryhmä, joka avustaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa. Uusi lastensuojelulaki edellyttää, että lastensuojelutarpeen selvitys on tehtävä viivytyksettä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa yhteydenotosta. Jälkihuoltovelvoite laajenee koskemaan myös avohuollollisen perustein sijoitettuja lapsia ja nuoria, mikäli sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin. Lastensuojelulaista aiheutuu uusia kustannuksia, jotka kunnan tulee ottaa huomioon talousarviossaan. Laki edellyttää valtaosassa kunnista lastensuojelun sosiaalityön tehtävistä vastaavan henkilöstön määrän lisäämistä ja koulutustason nostamista, sillä lastensuojelun tehtävät on säädetty entistä useammin ammatillisen kelpoisuuden omaavalle sosiaalityöntekijälle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Toimielimen on myös selviydyttävä säädetyissä määräajoissa uusista lastensuojeluprosesseista Valtion vuoden 2008 talousarvioon on esitetty sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen yhteensä 7 miljoonaa euroa uudesta lastensuojelulaista kunnille aiheutuviin kustannuksiin, Kotkan osuus on n

70 67 Sosiaalipalvelujen painopiste vuonna 2008 on edelleen ehkäisevissä lapsiperheiden palveluissa, lasten ja lapsiperheiden palveluohjauksen kehittämisessä Lastentalo-toimintamallin avulla. Lapsiperheiden kotipalvelujen kehittämiseen on kiinnitetty huomiota myös hallitusohjelmassa. Nuorten ja heidän perheidensä tukemiseksi on tarve lisätä avohuollon palveluja sijoitusten ehkäisemiseksi. Lapsiperhetyö ja erityisperhetyö sekä nuorten tukiasuntotoiminta ovat osa lastensuojeluprosessia ja yhteistyötä lastensuojelusosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijöiden välillä tiivistetään entisestään. Sosiaalipäivystys ja kriisityö jatkuu ainakin vuoden 2008 Tukikeskus Villa Jensenin toimintana. Takapäivystyksen seutusopimusta jatketaan. Yhteistyö poliisin kanssa jatkuu kuten tähänkin asti. Virve-päätelaitteiden käyttöä tehostetaan. Kotkassa v työmarkkinatuista aiheutuneet kustannukset olivat Työmarkkinatuen saajia oli tällöin keskimäärin 1044 henkilöä/kk. Vuoden 2007 kustannukset ja työmarkkinatuensaajien lukumäärä/kk on n. 13 % pienempi vuoteen 2006 verraten. Kaupungin ainoa olemassa oleva keino vähentää Kelan maksuosuutta on tarjota henkilöille kuntouttavaa työtoimintaa omissa hallintokunnissa ja näin saada heidät aktiivitoimenpiteeseen. Tavoitteena on lisätä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia vähintään 60 työntekijällä vuonna Sosiaalitoimi valmistelee Euroopan sosiaalirahaston v ohjelmakauden 2. toimintalinjan mukaisen hankesuunnitelman vuoden 2007 aikana. Hanke ajoitetaan vuosille , jonka aikana selvitetään keskitetyn työllisyysyksikön perustaminen ja eri kohderyhmiin liittyvien toimien vaikuttavuutta. Hankkeen pääkohderyhmät ovat alle 25-vuotiaat työttömät nuoret sekä työmarkkinatukea saavat pitkäaikaistyöttömät. Talousarviossa varaudutaan hankkeen omavastuuosuuteen. Toimeentulotukiasiat käsitellään edelleen pääsääntöisesti kirjallisen toimeentulotukipäätöksen avulla. Huolen kartoituksen avulla pyritään entistä paremmin ja suunnitellummin havaitsemaan asiakkaat, jotka tarvitsevat henkilökohtaista sosiaalityön palvelua. Toimeentulotukityön tehokkuutta pyritään lisäämään uusilla työnjakoratkaisuilla, osa toimistosihteereistä keskittyy asiakaspalveluun ja osa kirjanpidollisiin ja maksatukseen liittyviin tehtäviin. Päihdehuollon erityispalvelut ostetaan edelleen Kymen A-klinikkatoimelta. Yhdessä kehitetään uusia toimintatapoja, joilla palvelut pystytään turvaamaan niukkenevista resursseita huolimatta kohtuullisessa ajassa. Nuorten vammaisten ja kehitysvammaisten itsenäistyessä on varauduttava lisääntyneeseen palvelujen kysyntään. Myös vammaistukien kysynnän kasvuun on varauduttava Maahanmuuttotoimiston ja vastaanottokeskuksen yhteinen toimipiste sijoitetaan Kuntalaan. Tämän rakenteellisen muutoksen tarkoituksena on turvata palvelualueen toiminta myös loma-aikoina, vähentää sijaisten tarvetta ja säästää koneiden ja laitteiden hankinnoissa ja esim. leasing kuluissa. Jatkossa yksikkö tulee toimimaan seudullisena palvelun tuottajana. Turvapaikanhakijoiden määrän pienentyessä voimakkaasti v. 2007, on toiminnassa olevien vastaanottokeskusten majoituskapasiteettia supistettu ja myös lakkautettu kokonaisia yksiköitä. Mikäli kaupungin intressissä on vastaanottokeskuksen toiminnan jatkuvuus paikkakunnalla, on jatkossa syytä panostaa kiinteistön tilojen remontointiin. 8 vuoden aktiivisen toiminnan jälkeen kiinteistö tarvitsee peruskorjauksen. Vastaanottokeskuksen kulut korvataan täysimääräisesti valtion varoista.

71 68 Toiminnan painopistealueet 1) Nuorten ja työttömien syrjäytymisen ehkäiseminen 2) Lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin parantaminen varhaisen tukemisen ja puuttumisen avulla 3) Vammaisten omatoimisuuden säilyminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä perheiden tukeminen 4) Monikulttuurinen ilmapiiri 5) Uuden organisaation synergiaetujen hyödyntäminen 6) Talousarvion toteutuminen 7) Henkilökunnan hyvinvointi Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Vaikuttavuus 1) Kriittinen menestystekijä: Lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin parantaminen varhaisen tukemisen ja puuttumisen avulla Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä ei kasva = kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus 0-17-vuotiaista < 1,7 % 2) Vammaisten omatoimisuuden säilyminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä perheiden tukeminen. Tuki- ja palvelusuunnitelmien tekeminen ja päivittäminen 3) Monikulttuurinen ilmapiiri Kaupungissa maahanmuuttajille suotuisa ilmapiiri Rasismikartoitus tehty Lapsille ja nuorille sekä subjektiivisten palvelujen piirissä oleville asiakkaille tehty palvelusuunnitelmat Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä: Toimivat palvelut Lastensuojelun rakennemuutos jatkuu Laitoshoito vähenee, perhehoito, tukiasuminen ja avohuolto lisääntyvät. Resurssit Kriittinen menestystekijä: Talousarvion toteutuminen Toimintakatteen toteuma / Talousarvion toteutumisen seuranta Toimintakatteen toteuma 100 %. 1/3 vuosiseuranta, toimenpiteet talousarviossa pysymiseksi

72 69 Osaaminen ja johtaminen Kriittinen menestystekijä: Henkilökunnan hyvinvointi Uuden organisaation selkeä työnjako / työhyvinvointi ja työyhteisöjen valmiudet muutosten Sosiaalityön tehtävärakennemuutokset käynnistyneet hallintaan Vuorovaikutuksellinen johtaminen Jo Kehitetään johdon ja henkilöstön yhteydenpitoa Sairauspoissaolojen määrä, vrk/ vakanssi Sairauspoissaolojen määrä/ vakanssivähenee 10 % - kokonaispoissaolopäivät (v. 2006: 5371 vrk) - poissaolopäivät / työntekijä (v vrk/ vakanssi) Talousarvio 2008 Vuoden 2007 tasoon nähden säästötavoitteena on sosiaalihuollossa Henkilöstömuutoksia yhden sosiaalitoimiston malli, säästö 2 vakanssia - lastenkotien johtaja siirtyy ATK-tehtäviin sovellussuunnittelijaksi - taloushallinnosta siirtyy yksi toimistosihteeri maahanmuuttajatyöhön ja yksi toimistosihteeri sosiaalitoimistoon - vammaispalvelutoimistosta säästö 1 vakanssi - vammaispalvelun asumispalvelujohtaja -> asumispalvelukoordinaattori - vammaispalveluun 2 varahenkilöä -> kate sijaismäärärahoista - Ahjokoti + 1,5 vakanssia -> kate Kuusaalta - maahaanmuuttajaperhetyöhön ohjaaja yhdessä seurakunnan kanssa ( srk:n vakanssi 60%, kunta 40%) - maahanmuuttajatyön johtaja 100 %( nyt vok:n johtaja 10% ),vakanssipohjana maahanmuuttajatyön koordinaattori - maahanmuuttajaohjaaja > nimike muutetaan maahanmuuttajakuraattoriksi - säästö 1 vakanssi korttelikotien toiminnanohjaaja - Sijaishuollossa omat laitospaikat riittävät ja ostopalvelujen tarve vähenee. Tavoitteena on 80 t säästöä ostopalveluihin -> edellyttää nuorten tukiasuntotoimintaan lisäasuntoja ja yhden ohjaajan + 40 t

73 70 Tehtäväalueen tunnusluvut Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Väestötiedot 0-17-vuotiaat asukkaat Suoritetavoitteet, asiakkuudet/ vuosi Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-20-vuotiaat (31.12) Toiminnan laajuus/asiakkuudet/vuosi Sosiaalihuolto yhteensä Sosiaalityön asiakkuudet yhteensä - Lastensuojeluasiakkaat Toimeentulotukiruokakunnat Päihdehuollon asiakkaat Kuntouttava työtoiminta Elatusturva ja lastenvalvonta Lapsiperhetyö Erityisperhetyö Perhehoito Laitoshoito ( oma ) Kodin ulkopuolinen hoito/ laitosmainen (ostetut) Vammaistyön asiakkuudet Asumispalvelut omat ostetut Laitoshoito - pitkäaikainen lyhytaikainen Avohuollon tukipalvelut Maahanmuuttotyön asiakkuudet pakolaisten erityispalveluihin kuuluvat turvapaikanhakijat maahanmuuttajataustaiset oppilaat Vastaanottokeskuspaikat Vaikuttavuus Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus vuotiaasta väestöstä, % 1,70 1,70

74 LIIKUNTAYKSIKKÖ Vastuuhenkilö: Liikuntatoimenjohtaja Antti Mattila 71 Toiminnan kuvaus Liikuntatoimi luo edellytyksiä kotkalaisten terveyttä, hyvinvointia ja viihtyvyyttä edistäville harrastuksille sekä toimille. Liikuntatoimi pyrkii toiminnallaan edistämään myös kaupungin muuta virkistys- ja vapaa-aikatoimintaa sekä siihen liittyvää matkailua yhdessä yritysten, järjestöjen ja kaupungin muiden hallintokuntien kanssa. Kotkassa on noin 100 urheiluun, muuhun liikunnalliseen toimintaan sekä pelkästään kuntoiluun erikoistunutta seuraa. Useimmat näistä seuroista kuuluvat erilaisen julkisen toimintatuen piiriin. Tärkeitä liikuntatoimen palvelutehtäviä ovat toimintaan tarkoitettujen tilojen ja alueiden sekä laitteiden kunnossapito, palveluiden koordinointi ja luovutus asianmukaiseen toimintaan järjestöille, yhdistyksille ja kuntalaisille sekä tiedottaa käyttäjiä näistä mahdollisuuksista. Kotkalaisten urheiluseurojen ja liikuntajärjestöjen junioritoimintaa tuetaan kaupungin toimesta suorilla toiminta-avustuksilla sekä välillisesti luovuttamalla harjoitustiloja maksutta junioritoiminnan käyttöön. Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutos Liikuntatoimen hallinnollinen siirtyminen Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaiseksi itsenäiseksi toimintayksiköksi vuoden 2008 alusta avaa uusia mahdollisuuksia kehittää liikuntapalveluja huomioiden kuntalaisten tarpeet ja liikunnan muuttuva kysyntä lähitulevaisuudessa. Ikääntyvän väestön (yli 50 v) liikuntapalvelujen kysyntä kasvaa lisäten mm. lähi- ja virkistysliikuntaan (kuntoradat, pelikentät, luontopolut) sekä ryhmäliikuntaan tarkoitettujen tilojen tai alueiden sekä palvelujen tarvetta. Liikuntatilojen ja -alueiden kunnostus- tai uudisrakentamisessa tuleekin huomioida em. tarpeet nykyistä paremmin. Liikuntatilojen teknisten valvonta-, tilanvaraus- ja lukitusjärjestelmien avulla valvontahenkilöstöresurssia tulee tulevaisuudessa suunnata kasvavan ohjauspalvelun tarpeeseen. Toiminnan painopistealueet 1. Liikuntatilojen ja alueiden saatavuus/saavutettavuus turvataan 2. Tarpeeseen kohdentuvaa ja terveyden edistämiseen tähtäävää liikuntapalvelua kehitetään 3. Liikuntapalvelujen seutuyhteistyötä tiivistetään ja palvelujen yhdistämis- sekä työnjakokokeiluja aloitetaan Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Liikuntatoimi toteuttaa kaupunkistrategian mukaista 1. hyvinvoinnin laatua, lisäämällä sähköisiä lukitus- ja tilanvarausjärjestelmiä, tavoitteena liikuntatilojen käytön esteetön turvaaminen myös tulevaisuudessa. 2. Kuntalaisille tarkoitettujen seudullisten liikuntapalvelujen käytäntöjä yhtenäistetään taksa-, avustus- ja palkitsemiskriteerien osalta. 3. Kuntalaisten tarpeeseen kohdentuva terveysliikuntapalvelujen kehittäminen aloitetaan yhdessä Kotkan kaupungin muiden hyvinvointia edistävien palvelujen kanssa, jos mahdollista, seudullisena hankkeena. Liikuntatoimen palvelua kuvaava sisäliikuntatilojen käyttö pyritään kohottamaan tavoitetasoon käyntiä. Liikuntatoimen päätavoitteiden toteutumisen seuranta tapahtuu 1/3-vuosiraporttien, toimintakertomuksen ja sen sisältämien tilastojen/tunnuslukujen avulla.

75 72 Kriittiset menestystekijät Hyvinvoinnin laatu Liikuntatilojen käyttö Uimahalli avoinna 350 pv Jäähallit avoinna 240 pv Kaikki sisäliikuntatilat käyntiä Liikuntatoimen tunnusluvut Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Suoritetavoitteet uimahallikäynnit uimakoululaisia sisäliikuntatilojen kävijöitä (sis. koulusalit) koulusalien käyttäjät kuntohiihtosuoritukset KKI- starttikerrat Tehokkuus/Taloudellisuus Tulot % kokonaismenoista Karhula % 28, Kotka % 34, urh.kenttien käyttö% pv/ilta 30/90 30/90 30/90 urh.laitosten käyttö% pv/ilta 60/95 60/95 60/95 Toiminnan laajuus avustettuja urheiluseuroja hoidettavia latuja km hoidettavia luistinratoja kpl/ha 19/6 19/6 19/6 ruohokentät kpl/ha 6/3,75 6/3,75 6/3,75 hiekkakentät kpl/ha 18/5 18/5 18/5 kuntoradat, ladut kpl/km 9/32 9/32 9/32 luontopolut (Luovi) kpl/km 3/24 3/24 3/24 Voimavarat virat työsuhteet

76 73 Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Ulk.Toimintakate Sisäiset tilit Toimintakate Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Yksikkö yhteensä Vastuulaue: Terveydenhuollon vastuualue TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate Vastuulaue: Vanhustenhuollon vastuualue TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate Vastuulaue: Sosiaalihuollon vastuualue TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate Vastuulaue: Liikuntayksikkö TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate

77 74 LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: Lasten ja nuorten palveluiden johtaja VUOSIAVUSTUKSET Helsingin yliopisto, Palmenia (anottu ) Toukolan kannatusyhdistys (anottu ) Kymenlaakson osakunta (anottu ) Kotkan Seudun Musiikkiopisto (anottu ) OPETUSTOIMEN PALVELUALUE Vastuuhenkilö: Vt. opetustoimenjohtaja Eija Vulkko OPPILASHUOLTO Toiminta-ajatus Oppilashuollon keskeisenä tehtävänä on tukea ja turvata oppilaan kehitystä ja koulunkäyntiä sekä rohkaista häntä selviytymään muuttuvissa elämäntilanteissa. Kouluilmapiiriin vaikutetaan siten, että jokainen siellä viihtyisi. Tunnusluvut Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Asiakkaat Palvelut PERUSOPETUS Toiminnan kuvaus Perusopetus on koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen lähtökohta ja jatko-opintojen perusta. Suomenkielistä perusopetusta annetaan yhteensä 22 peruskoulussa syksystä 2008 alkaen. Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvamista hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutos Lasten ja nuorten palvelualueen toteutuminen on huomioitu tulevien vuosien toiminnan ja talouden suunnittelussa. Päivähoidon, opetustoimen, nuorisotoimen ja neuvoloiden tukipalvelut keskitetään yhteiseen toimipisteeseen. Hiidenkirnun ja Ututien koulut siirtyvät syksyllä 2008 valmistuvaan Mussalon koulun laajennusosaan.

78 75 Toiminnan painopistealueet Uuden opetussuunnitelman toteutumisen seuranta Erityisopetuksen kehittäminen läpi koko perusopetuksen Metsolan kouluun on lisätty yksi dysfasia-lasten ryhmä. Yksi laaja-alainen erityisopettaja on lisätty yläkouluun. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edelleen kehittäminen kaikissa kouluissa Opitoppimisympäristöä hyödyntäen. Kotkan, Haminan, Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän yhteinen koordinaattori ohjaa ja kehittää toimintaa alueella. Luontokoulu Haili on mukana valtakunnallisissa ja kansainvälisissä luontokoulun kehittämiseen tähtäävissä projekteissa eri ympäristökasvatustahojen kanssa. Opetuksen olosuhteiden ja oppimisympäristöjen saattaminen asianmukaiseen kuntoon yhteistyössä teknisen toimialan kanssa. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Vaikuttavuus Hyvinvoinnin turvaaminen Laadukkaan perusopetuksen turvaaminen kaikille oppivelvollisuusikäisille oppilaille/koko ikäluo- Valtakunnallinen keskitaso kan osallistuminen valtakunnallisiin kokeisiin Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Suoritetavoitteet Opetustunnit yhteensä,(sis er op.) joista lähiopetustunteja Erityisopetuksen tunnit Koulujen lukumäärä *) 24 Oppilasmäärä lv **), josta erityisoppilaita (ei sisällä yleisopetuksen integr oppilaita - maahanmuuttajataustaisia oppilaita, joista - valmistavilla luokilla Kuljetettavat oppilaat, joista erilliskuljetuksessa Tehokkuus/Taloudellisuus Opetus / oppilas Kouluruokailu /oppilas/v Kate / oppilas Valtionosuuden yksikköhinta ***) Voimavarat Opetushenkilöstö (lv ) 347, Hallintohenkilöstö 11,5 11,5 10,5 Koulunkäyntiavustajat/ohjaajat ****) 82 Toimitilat, m *) ei huomioitu Mussalon erityiskoulua **) esiopetusoppilaat eivät sisälly lukuihin ***) arvio, vahvistetaan vuoden lopulla ****) TA-2008 sis. viisi muiden kuntien maksamaa avustajaa

79 LUKIOKOULUTUS 76 Toiminnan kuvaus Lukiokoulutusta kehitetään yleissivistävänä ylioppilastutkintoon johtavana ja jatko-opintoihin valmentavana koulutusmuotona. Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutos Lasten ja nuorten palvelualueen toteutuminen on huomioitu tulevien vuosien toiminnan ja talouden suunnittelussa. Toiminnan painopistealueet Uuden opetussuunnitelman toteutumisen seuranta Karhulan lukion yrittäjyyspainotteisen linjan opetussuunnitelman mukainen opetus on käynnistynyt ja jatkuu v Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edelleen kehittäminen kaikissa kouluissa Opit-oppimisympäristöä hyödyntäen. Kotkan, Haminan, Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän yhteinen koordinaattori ohjaa ja kehittää toimintaa alueella. Opetuksen olosuhteiden ja oppimisympäristöjen saattaminen asianmukaiseen kuntoon yhteistyössä teknisen toimialan kanssa. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Osaaminen Tieto-taito Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2007 Kotkalaisille koulunsa päättäneille varataan lukiopaikkoja 50 % 50 % oppilaista /Oppilastilastot Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Suoritetavoitteet Opetustunnit yhteensä, joista lähiopetustunteja Koulujen lukumäärä Oppilaat (ei sisällä amm.lukion oppilaita), joista aikuislukion opiskelijoita Aineopiskelijoita aikuislukiossa Tehokkuus/taloudellisuus Opetus /oppilas Kouluruokailu /oppilas Kate /oppilas Valtionosuuden yksikköhinta ***) yli 18 vuotiaat ***) Voimavarat Opetushenkilöstö Hallintohenkilöstö 2,5 2,5 2,5 Toimitilat, m ***) arvio, vahvistetaan vuoden lopulla

80 77 PÄIVÄHOIDON PALVELUALUE Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja Maija Rikberg Toiminnan kuvaus Lasten päivähoito ja siihen sisältyvä varhaiskasvatus on jokaisen lapsen subjektiivinen oikeus. Varhaiskasvatusta toteutetaan yhteistyössä lasten vanhempien kanssa huolehtien siitä, että se sisältää monipuolisen palvelukokonaisuuden ja tukee lapsen kotikasvatusta ja varhaisen puuttumisen mahdollisuuksia. Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen palvelualue on osa lasten ja nuorten palveluiden kokonaisuutta. Palvelualueeseen sisältyvät: Alueelliset päivähoitopalvelut päiväkodeissa, perhepäivähoidossa sekä näitä täydentävässä kerhotoiminnassa ja avoimessa toiminnassa. Tavoitteena on: - järjestää lakisääteiset päivähoitopalvelut tarpeen mukaisessa laajuudessa - huolehtia siitä että päivähoitopalvelut sisältävät perheiden tarpeiden mukaiset toiminnalliset vaihtoehdot - toteuttaa kasvatus ja opetus lasten kehityksen ja hyvinvoinnin tavoitteiden mukaisesti - huolehtia perusopetuslain mukaisen esiopetuksen järjestämisestä ja toteuttamisesta yhteistyössä koulujen kanssa - järjestää esiopetus niille lapsille joiden koulun käynnin aloittamista on myöhennetty - järjestää lakisääteiset päivähoitopalvelut tarpeen mukaisessa laajuudessa - huolehtia siitä että päivähoitopalvelut sisältävät perheiden tarpeiden mukaiset toiminnalliset vaihtoehdot Päivähoidon keskitetyt palvelut sisältävät päivähoitotoimiston toiminnan sekä kotihoidon ja yksityisen hoidon valvonnan. Tavoitteena on: - valvoa ja tukea yksityistä päiväkotitoimintaa ja yksityistä perhepäivähoitoa - varata määrärahat Kelan maksamaan kotihoidontukeen ja yksityisen hoidon tukeen sekä seurata näiden tukimuotojen käyttöä päivähoidon vaihtoehtona - huolehtia talousarvioon varatun kuntalisän (Kotka-lisän) maksusta ja käytön seurannasta - huolehtia asiakasmaksujen määrittelystä ja päivähoitolaskutukseen tarvittavan aineiston eteenpäin viemisestä laskutusta ja perintää varten. Kehittämisen ja erityispäivähoidon toiminta sisältää koko varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sisällöllisen suunnittelun ja kehittämisen sekä erityispäivähoidon kehittämisen ja toteuttamisen päivähoitoalueilla. Tavoitteena on: - suunnitella ja kehittää varhaiskasvatustoimintaa valtakunnallisten perusteiden mukaisesti - huolehtia siitä, että erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten varhaiskasvatukselle turvataan riittävät toimintaedellytykset - koordinoida erityispäivähoitoon liittyviä tukipalveluja - huolehtia siitä, että henkilöstön koulutusta ja ammatillista osaamista kehitetään ja toteutetaan varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti

81 78 Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset Päivähoidon näkökulmasta seuraavat valtakunnallisesti vaikuttavat asiat tuovat haasteita toimintaympäristölle - Muutos päivähoidon henkilöstömitoitusta koskevaan asetukseen lukien - Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan suositukset perhepäivähoidon kehittämisestä ja henkilöstön osaamisen kehittämisestä - Valmisteltavana olevat Sosiaali- ja terveysministeriön turvallisuusohjeet päiväkodeille - Seudullinen yhteistyö ja palvelurakenneuudistukset. - Tietohallintoon liittyvät hankkeet, uusien tietojärjestelmien käyttö ja sähköinen asiointi - Sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuuslaki - Uusi lastensuojelulaki Organisaatiouudistuksen myötä päivähoidon toiminta siirtyy vuoden alusta lasten ja nuorten lautakunnan alaisuuteen. Subjektiivinen päivähoito-oikeus, korkea käyttöastetavoite sekä vaihtuvuus lapsiryhmissä vaikuttavat toimintaympäristön muutoksiin ja niiden hallintaan.kustannustehokkuus huomioidaan mitoittamalla kasvatushenkilöstö asetuksen mukaisesti, seuraamalla käyttöastetta ja tasaamalla toimintayksiköiden välisiä eroja. Päivähoitoikäisten lasten määrän alueelliset vaihtelut, eri kieli- ja kulttuuritaustaisten perheiden määrän lisääntyminen ja kuntouttavaa varhaiskasvatusta tarvitsevien lasten suuri määrä vaikuttavat päivähoidon järjestämiseen sekä toimipisteittäin että alueellisesti. Epätyypilliset työajat sekä erityisesti niiden vaihtelu aiheuttaa jatkuvia muutoksia hoidon tarpeessa ja henkilökunnan mitoituksen kriteereissä. Toiminnassa olevien päivähoitoyksiköiden määrä lisääntyy kahdella. Helilän avoin päiväkoti muuttuu osittain tavalliseksi päiväkotitoiminnaksi ja Hovinsaaren koululla järjestetään esioppilaiden päivähoitoa. Lähes kaikkien päiväkotien lapsimäärät ovat kasvaneet ja hoitoajat pidentyneet. Kunnallisiin päiväkoteihin on jouduttu lisäämään kasvatushenkilökuntaa päivähoitoasetuksen vaatimusten mukaisesti. Toiminnan tiivistämisestä ja ryhmärakenteiden muutoksista huolimatta on mitoituksen mukainen kasvatushenkilöstön määrä lisääntynyt 11,5 verrattuna edellisen toimikauden 2006 alkuun. Yksityisen päiväkotihoidon kuntalisää maksetaan perheiden valintojen perusteella kuudelle yksityiselle palveluntuottajalle. Yksityinen päivähoito tarjoaa vaihtoehdon englanninkieliselle ja venäjänkieliselle varhaiskasvatukselle. Kotihoidontuen ja kuntalisän käyttö pysyy ennallaan ja mahdollistaa sen, että alle 3-vuotiaiden lasten ja etenkin alle 1-vuotiaiden lasten osuus päivähoidossa pysyy verrattain alhaisena. Päivähoidossa on otettu käyttöön uusi tietojärjestelmä joka on muuttanut toimintaprosesseja sekä sisäisesti että ulkoisesti. Koko päivähoito on siirtynyt sähköiseen asiointiin ja hakemusten vastaanottoon. Valtakunnallisten ennusteiden pohjalta arvioidaan sähköisen asioinnin lisääntyvän tulevan vuoden aikana niin että vähintään 60 % hakemuksista jätetään sähköisesti. Henkilöstön työssä painottuvat entistä enemmän toiminnan jatkuva arviointi, dokumentointi ja varhaiskasvatuksen sisällön pedagoginen kehittäminen. Neuvoloiden ja koulujen kanssa sovitaan alueittaiset toimintakäytännöt ja kehitetään toimivia yhteistyöverkostoja kasvatuskumppanuuden rakentamiseksi perheiden kanssa.koulun aloittamisen nivelvaiheen sujuvuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.. Seudullinen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö yhdistää varhaiskasvatuksen kehittämistoimintaa ja osaamisen verkostoitumista Kaakkois-Suomessa. Kotkan painopistealueina on päivähoitoyksiköiden johtamisen ja maahanmuuttajaperheiden päivähoitojärjestelyjen kehittäminen osana seudullista yhteistyötä. Vuonna 2008 toteutuu laaja päivähoitohenkilöstön kasvatuskumppanuuskoulutus.

82 79 Tietojärjestelmähanke Kaaso jatkuu painottuen varhaiskasvatuksen osalta henkilöstön koulutukseen ja seudullisen tietohallintostrategian laatimiseen. Tietotekniikan soveltaminen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämiseen muuttaa toimintaympäristöjä. Toiminnan painopistealueet 1) Toimiva pienten lasten hoitojärjestelmä. Palvelut järjestyvät asiakaskeskeisesti ja joustavasti 2) Laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutuminen ja monikulttuurisuuden tavoitteiden huomioiminen toiminnassa 3) Esiopetuksen toteutuminen sisällöllisesti ja toiminnallisesti osana lapsen koulunkäynnin aloittamisen nivelvaihetta. 4) Lasten hyvinvointia ja varhaista puuttumista edistävän toiminnallisen verkoston vahvistaminen. 5) Henkilöstön hyvinvointi koulutuksen ja osaamisen vahvistamisen avulla. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Vaikuttavuus Kriittinen menestystekijä: Laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutuminen ja monikulttuurisuuden tavoitteiden huomioiminen toiminnassa Asiakaskyselyn ja aloituskyselyn tulosten mukaisten kehittämiskohteiden korjaantuminen Monikulttuurinen varhaiskasvatuksen ohjelma on käytössä Kehittämiskohteet huomioidaan toiminnan suunnittelussa alue ja yksikkötasolla Monikulttuurisen varhaiskasvatusohjelman käyttöönotto Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä: Lasten hyvinvointia ja varhaista puuttumista edistävän toiminnallisen verkoston vahvistaminen. Sovittujen toimintatapojen käyttöönotto. Toimivat yhteistyöverkostot Sovitaan alueelliset käytännöt ja arvioidaan niiden toteutuminen Osaaminen ja johtaminen Kriittinen menestystekijä: Henkilöstön koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen Hyvien johtamiskäytäntöjen ja ammatillisen osaamisen arviointi Täydennyskoulutusvelvoitteen noudattaminen Sairauspoissaolojen määrä, vrk/ vakanssi Johtamista ja ammatillista osaamista arvioidaan kaikissa työyksiköissä. Yksiköiden esimiehet osallistuvat EVA tai JET koulutukseen Sairauspoissaolojen määrä/ vakanssi vähenee - kokonaispoissaolopäivät (v. 2006: vrk) - poissaolopäivät / työntekijä (v vrk/ vakanssi)

83 80 Talousarvio 2008 Päivähoidon subjektiivisen oikeuden toteuttaminen tarkoittaa palveluvalikoiman toteutumista monipuolisena ja vaihtoehtoja sisältävänä. Lain mukaan lähtökohtana tulee olla tilanne, jossa yksikään lapsi tai perhe ei jää päivähoitopalvelujen ulkopuolelle. Toiminnassa on lain mukaan oltava mitoituksen mukainen kasvatushenkilöstö tiettyä lapsimäärää kohti. Taloussuunnitelmaan sisältyvä henkilöstön määrän vähentämistavoite tarkoittaa vuonna 2008 vähintään seitsemän henkilön palkkavarauksen vähentämistä verrattuna vuoden 2007 budjettiin. Tavoitteesta poiketen, riittävien päivähoitopalvelujen turvaamiseksi, joudutaan esittämään 11,6 kasvatushenkilön lisäystä päivähoitohenkilöstön määrään. Kyseiset resurssit ovat jo käytössä lukien. Lisäykseen on käytetty olemassa olevia päivähoidon ns. rahattomia vakansseja. Toistaiseksi ne on täytetty määräaikaisesti. Sairaus ja vuosilomasijaisiin varattu määräraha on alimitoitettu. Vaikka sairaus poissaolot ovat vähentyneet merkittävästi ( 15 %), on sairas- ja äitiyslomasijaisuuksin lisättävä Muuttamatta ennalta ehkäisevien ja kuntouttavien varhaiskasvatuspalvelujen määrää tai jättämättä perheitä subjektiivisen päivähoito-oikeuden ulkopuolelle, ei tavoitteen mukaista säästöä ole mahdollista tehdä. Henkilöstön vähentämistavoitteen toteutuminen voidaan konkretisoida seuraavasti: - erityispäivähoidon pienryhmät lopetetaan ja ryhmäavustajien määrää vähennetään 6 henkilöä - Avoimen varhaiskasvatuksen toiminta lopetetaan kokonaan. 5 henkilöä - Nyt päivähoidossa olevien lasten määrää vähennetään noin viidelläkymmenellä 8 henkilöä

84 81 Palvelualueen tunnusluvut Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Kohderyhmä 1-6 -vuotiaat Päivähoito ja esiopetus yhteensä Päiväkodit omat kokopäivähoidossa osapäivähoidossa Esiopetus esioppilaan iltapäivähoito koululaiset - alle 3 -vuotiaat Päiväkodit yksityiset kokopäivähoito, 0-5 v Alle 3 -vuotiaat Osapäivähoito, 0-5 v Esiopetus Esioppilaat iltapäivähoito Kunnallinen perhepäivähoito Erityispäivähoito Monikulttuuriset lapset Lakisääteiset, kotihoidon tuki Yksityisen hoidon tuki (yks pph) Kotkalisä, lapsia (31.12.) Leikki- ja kerhotoiminta Avoimessa toiminnassa lapsia/ v Kerhoissa lapsia Vaikuttavuus/ kattavuus Palvelujen piirissä, 1-6 vuotiaista, % - päivähoito, % hoitotuet, % kerhotoiminta 3,3 Prosessit ja rakenteet Päiväkotien suhteutettu käyttöaste (KA) 87 Voimavarat Vakanssit, joihin määrärahat 330, ,6

85 82 HYVINVOINTINEUVOLAN PALVELUALUE Vastuuhenkilö: Ylihoitaja NEUVOLATOIMINTA Toiminnan kuvaus Toiminnan kehittäminen siihen suuntaan, että lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä ongelmat tunnistetaan mahdollisimman varhain ja heitä tuetaan mahdollisimman varhain yhteistyössä muiden palvelualueiden sekä Lastentalo verkostotyöskentelyn keinoin. Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset Organisaatiomuutoksen tuomat järjestelyt muodostaa lasten- ja nuortenlautakunnan alaisuuteen hyvinvointineuvolan palvelualueen. Toiminnan painopistealueet 1) Yhteistyön ja yhdessä työskentelyn kehittäminen Hyvinvointineuvolan sisällä, Lasten ja nuorten palvelualueen toimijoiden kesken sekä Lastentalo verkostotyöskentely- mallin mukaisesti. 2) Toimivan yhteistyömallin luominen terveystoimen kanssa - yhteistyöskentelyn kehittäminen ja hoitoketjujen mukaisen toiminnan kehittäminen 3) Osaamisen vahvistaminen - parisuhteen vahvistamiseen ja tukemiseen sekä parisuhdeväkivallan ennalta ehkäisyyn liittyvien toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto - vanhemmuuden voimavarojen tukemiseen ja vahvistamiseen tähtäävien työskentelymallien edelleen kehittäminen (huoliseulan, mielialaseulojen käyttö masennuksen tunnistaminen ja asiakkaiden, perheiden tukeminen) 4) Lasten, nuorten ja heidän perheidensä terveyden edistäminen - terveen kasvun ja kehityksen tukeminen (esim. Lene-arviointimenetelmän käyttöönotto) - päihteiden käyttöön ja puheeksi ottamiseen liittyvien työskentelymallien edelleen kehittäminen (mini-interventio) - lasten ja nuorten ylipainon vähentämiseen tähtäävän käytännön luominen (hoitoketjun jalkauttaminen käytäntöön)

86 83 Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Asiakkaat Terveydenhoitajat - Ehkäisy- ja perhesuunnittelu äitiysneuvola lastenneuvola kouluterveydenhuolto opiskeluterveydenhuolto Lääkärit *) Suoritteet, käynnit Terveydenhoitajat - Ehkäisy- ja perhesuunnittelu äitiysneuvola lastenneuvola kouluterveydenhuolto opiskeluterveydenhuolto Lääkärit *) *) Lääkäripalvelut tuottaa Terveydenhuollon vastuualue PERHENEUVOLA Toiminta-ajatus Perheneuvolan tehtävänä on lapsiperheitten hyvinvoinnin edistäminen. Perheneuvolan työntekijät ovat erikoistuneet lapsiperheiden psykososiaaliseen auttamiseen neuvonnan, ohjauksen sekä terapeuttisten menetelmien avulla tilanteissa, joissa perheet eivät selviä omin avuin tai peruspalveluiden turvin. Kriteerit asiakkuudelle ovat lapsen käyttäytymisen ja tunne-elämän vaikeudet, ongelmat vanhemmuudessa ja perheiden kriisitilanteet Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Asiakkaat Palvelut

87 84 NUORISOTOIMEN PALVELUALUE Vastuuhenkilö: Nuorisotoimenjohtaja Helena Kempas Toiminnan kuvaus * Nuorisotoimi varmistaa nuorten näkökulman esille tuomisen. * Nuorisotoimi luo kotkalaisille nuorille turvallisen ja myönteisen kasvun mahdollisuuden toiminnoissaan sekä tarjoaa nuorten sosiaalista vahvistamista tukevia palveluita. * Nuorisotoimi tukee elinikäistä oppimista kasvattamalla nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen. * Nuorisotoimintaan on käytössä riittävästi hyväkuntoisia, viihtyisiä ja ajanmukaisia tiloja, välineitä ja retki- ja leirialueita sekä muita nuorisopalveluita. * Lasten kulttuurikeskus järjestää ja kehittää lasten kulttuuritoimintaa Kotkan seudulla Nuorisotoimen peruspalveluita ovat: 1. Alueellinen nuorisotalotoiminta: Kotkansaarella Nuorisotalo Greippi, Länsi-Kotkassa Welho ja Karhulassa Nuorisokahvila Vessu ja Otsolan nuorisotalo 2. Nuorisoyhdistysten toiminnan tukeminen: tilat, avustukset, koulutus ja tiedotus 3. Tiloja nuorisotoiminnan käyttöön: Leiri- ja retkeilyalueet (Luovi, Lintukoto, Niinlahti, Kuutsalon leirikeskus ja Santaranta), kerhotilat (Pumppulaitos, Merikatu ja Paanutalon kerhotila). Leiri- ja retkivälinevuokraus 4. Nuorisotiedotus 5. Lasten ja nuorten osallisuus päätöksentekoon: Lasten parlamentti ja nuorisovaltuusto 6. Lasten kulttuurikeskus Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutos Uusi nuorisolaki määrittelee kunnan nuorisotyön peruspalvelut ja velvoittaa kunnat kuulemaan nuorten mielipiteitä heitä koskevissa asioissa. Kuuleminen tulee ottaa huomioon kaikilla toimialoilla. Opetusministeriö tulee arvioimaan kuntien toimenpiteitä nuorisolain toteuttamisessa ja edellyttää kuntia järjestämään nuorille itselleen nuorisotyön arviointitilaisuuksia. Valtioneuvosto hyväksyy v lopussa lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman vuosille , joka ohjaa myös kuntien nuorisopolitiikan suuntaa. Työpajojen toiminta siirtyi v Kotkan Haminan seudun koulutuskuntayhtymään. Toiminnasta aiheutuvat kustannukset ovat nuorisotoimen talousarviossa ostopalveluna. Lasten kulttuurikeskuksen toiminnan siirtyminen nuorisotoimeen kannustaa uuteen yhteistyöhön ja voimavarojen tarkkaan hyödyntämiseen. Seutukunnallinen yhteistyö käynnistyy Nupit kaakkoon! projektilla v. 2007, jota rahoittaa Etelä- Suomen lääninhallitus. Yhteistyön ja kehittämisen kohteina projektissa ovat v : elinoloselvitysten tekeminen, nuorisotiedotus, leiri- ja retkialueiden kehittäminen, kansainvälinen toiminta, nuorten osallisuus, yhtenäinen nuorisokortti, loma-aikojen toiminta ja erilliset tapahtumat. Nuorisotoimen käyttömenot ovat edelleen Kuntaliiton laskelmien mukaisen keskiarvon (0,66 %) alapuolella (Kotkassa 0,43 %). Vaje keskiarvoon on n /v. Myös nuorisotoimen henkilöstöä on Kotkassa keskimääräistä vähemmän. Vähäisistä voimavaroista huolimatta pyrkimys on toteuttaa nuorisolain mukaisia peruspalveluja laadukkaasti vaikkakin määrällisesti vähäisesti. Nuorisotoimi pyrkii hyödyntämään erilaiset projektirahoitukset mahdollisimman hyvin.

88 85 Toiminnan painopistealueet 1. Kohtaava nuorisotyö 2. Kansalaistoiminta 3. Lasten ja nuorten osallisuus 4. Lastenkulttuuri 5. Seudullinen yhteistyö Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Nupit kaakkoon! seudullinen nuorisopoliittinen Elinoloselvitykset valmistuvat. Seukkarittapahtuman järjestelyvastuun siirto nuorisotoi- yhteistyö käynnistyy/toimenpiteiden määrä mille onnistuu. Projektin 2. vaihe käynnistyy Nuorisotalojen laatujärjestelmä seudullisena edelläkävijänä Prosessit ja rakenteet Kohtaava nuorisotyö /ohjaustuntimäärä 8000 h syksyllä. Nuorisotalojen palveluja arvioidaan ja kehitetään laatujärjestelmän mukaisesti. Kotka vie järjestelmää muihin kuntiin. Osaaminen ja johtaminen Osaava ja hyvinvoiva työyhteisö/henty Uusi johtamisjärjestelmä toimii hyvin. Vakituisella henkilöstöllä toimiva tyhy- ja koulutusjärjestelmä. Talousarvio 2008 Nuorten työpajojen koulutuskuntayhtymään siirtymisen vaikutus on lisäävästi n Vastuualueen tunnusluvut Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Suoritetavoitteet nuorisotilojen kävijöitä leirialueiden kävijöitä avustettu leirivuorokausi toimintapäivä x) harjoittelijatyöpäivä x) Tehokkuus/Taloudellisuus nuorisotilojen käyttöaste pv/ilta % 63/70 74/78 70/75 leirialueiden kesäkäyttöaste % ohjaustuntimäärä x) Toiminnan laajuus avustettuja nuorisoyhdistyksiä nuoria 7-24-v Voimavarat Henkilöstö, vakinaiset 15,5 15,5 13,5 Henkilöstö, määräaikaiset Toimitilat, m 2 8/ /3109 9/2 871 Leirialueita kpl/ha 5/38,3 5/38,3 5/38,3 x) sisältää pajojen osuutta 4 kk

89 86 Toimielin: Lasten ja nuorten lautakunta TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Ulk.Toimintakate Sisäiset tilit Toimintakate Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Yksikkö yhteensä Palvelualue: Opetustoimen palvelualue TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate Palvelualue: Päivähoidon palvelualue TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate Palvelualue: Hyvinvointineuvolan palvelualue TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate Palvelualue: Nuorisotoimen palvelualue TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate

90 87 KULTTUURILAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: Lasten ja nuorten palveluiden johtaja KULTTUURIASIAINKESKUS Vastuuhenkilö: Kulttuuriasiainkeskuksen toiminnanjohtaja Laura Päiviö Toiminnan kuvaus Tehtävänä huolehtia kaupungin kulttuuritoimesta ja tapahtumatuotannosta niin, että kulttuuriasiainkeskuksen toiminnan ansiosta kulttuurista tulisi entistä enemmän kaupungin vetovoimatekijä. Pyrkimyksenä on hyvä yhteistyö eri toimijoiden välillä ja sen lisäksi korkeatasoinen ja monipuolinen tarjonta. Taloussuunnitelma Kulttuuriasiainkeskuksen toimialueeseen kuuluu tapahtumien tuottaminen, kulttuuritoiminta, avustukset ammattilaisille ja harrasteryhmille, kulttuuritilojen hallinta ja entistä enemmän myös eri tahojen yhteistyön koordinointi. Suunnittelussa ja kehittämisessä otetaan huomioon kaupungin resurssit ja pyritään myös yhteistyöhön ulkopuolisten tahojen kanssa. Toimintaympäristön muutos perustettiin kulttuuriasiainkeskus, joka yhdisti kulttuuritoimiston ja Meripäivät Oy:n. The Tall Ships Races tuotettiin vuonna 2007 yhteistyönä eri kaupungin toimijoiden kesken, kuitenkin käytännössä pääosin kulttuuriasiainkeskuksen voimin, mikä vaikutti kovasti suurtapahtuman painotuksen kohoamiseen vuoden 2007 aikana. Vuonna 2008 haetaan sisältöosaamisen laajentamista ja esitetään, että Meripäiville tekniset työt kaupunginhallitus tilaa suoraan kunnalistekniikan vastuualueelta, eikä kulttuuriasiainkeskuksen kautta. Meripäivien talousarviokokonaisuus sisältyy kaupunginhallituksen viestinnän ja suhdetoiminnan palvelualueelle. Talousarvio 2008 Kulttuuriasiainkeskuksen talousarvio pitää sisällään seuraavaa: - Henkilöstön määrä säilyy ennallaan. Uusi kuvataidesihteeri haetaan syksyn 2007 aikana ja aloituspäivämääräksi esitetään Taiteilija-apurahoja jaetaan kaksi suuruudeltaan Yhteisö- ja kohdeavustuksiin on varattu , joka pitää sisällään myös kaikki kohde- ja festivaaliavustukset (Lohisoitto, Jazz, Tattoo, Jazzleiri ym.) - Vuonna 2008 varataan kansainvälisen urkukilpailun suunnittelulle euroa (urkukilpailu järjestetään keväällä 2009) - Pietarin Repin Instituutin kuvataidekoulutukseen Kyminlinnassa on varattu euroa. Kyminsuun kiinteistön hallinnasta keskusteltiin jo vuonna ja sen kulujen pienentämistä pidettiin tärkeänä. Kyminsuusta luopumista ehdotettiin 2007 aikana - esillä mm. siirtyminen Karhulan puukoulun tiloihin, mutta asia ei edennyt, sillä koulu siirtynee takaisin opetustoimen käyttöön. Kyminsuulle pitää löytyä tulevaisuudessa joko korvaava tila tai sitä pitää kunnostaa ja käyttöastetta lisätä. Taidegalleria Uusikuvan toimintaa tehostetaan uuden kuvataidesihteerin myötä, samoin kuvataidesihteerin tehtäväksi tulee kuvataidetoiminnan tulevaisuuden visiointi.

91 88 Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Suoritetavoitteet Puistokonsertit Tapahtumat/tilaisuudet kävijät Kuvataide: - näyttelyitä kävijät/galleria taidehankinnat Toimitilat: - tilaisuuksia käyttökertoja kävijöitä/käyttäjiä Voimavarat Henkilöstö Toimitilat Ateljeetilat 5 5 5

92 89 KAUPUNGINKIRJASTO Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja Heleena Lönnroth Toiminnan kuvaus Kaupunginkirjasto välittää kirjasto- ja tietopalveluja Kotkassa ja Kyyti-kirjastojen toiminta-alueella. Kirjaston tavoitteena on edistää alueen asukkaitten yhtäläisiä mahdollisuuksia elämyksiin, jatkuvaan sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen ja tietoverkkojen käyttöön. Toimipisteitä ovat pääkirjasto Kotkan saarella, Karhulan, Karhuvuoren, Otsolan ja Tavastilan lähikirjastot sekä kirjastoauto. Lisäksi kirjastolla on vaihdettavia kokoelmia Haapasaaressa, Kuutsalossa, sairaaloissa, vanhustentaloissa ja muissa laitoksissa. Seudullinen yhteistyö toteutuu Kymenlaakson kirjastojen yhteisellä kirjastojärjestelmällä (KYYTI), johon kuuluu Kotkan lisäksi 11 kuntaa. Kirjastoilla on yhteinen aineistorekisteri ja sama kirjastokortti käy kaikissa alueen kirjastoissa. Kyyti-verkkokirjastossa asiakkaat voivat hakea ja varata kirjastoaineistoa, uusia lainojaan sekä katsella lainatietojaan. Kyyti-alueella hoidetaan myös kirjojen kuljetus 2-3 kertaa/vk eri kirjastopisteiden välillä. Kyyti-kirjastot hankkivat kilpailutuksen jälkeen vuodesta 2008 lähtien kirja-aineistonsa samalta välittäjältä. Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutos Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen muuttaa myös Kotkan ja Etelä-Kymenlaakson kuntien toimintaympäristöä. Yhteistyön ja synergian merkitys alueen ja maakunnan kirjastojen kanssa korostuu. Luettelointiyhteistyötä ja yhteistä Kymi-pediaa (vuorovaikutteista Kyyti-kirjastojen sivustoa ns. Web 2.0 periaatteen mukaan) kehitetään. Kotkan- Haminan seudun kirjastoilla on yhteisiä kärkihankkeita mm. e-aineistojen, yhteisten palvelujen kehittämisen ja hallinnon kehittämisen osalta. Karhulan kirjastossa jatketaan remonttien jälkeistä lainaussalin kaluston uusimista. Kirjaston 2. kerroksen muutos nuorisoa palvelevaksi av-tilaksi edellyttää kuulokkeiden ja screenin hankkimista sekä kahta työasemaa. Pääkirjaston alkuperäisessä kunnossa ollut lastenosasto saneerataan Vanhat, kiinteät sohvat puretaan, lattiaa uusitaan, katto ja valaistus uusitaan ja vanhat kirjahyllyt ja lainaustiski uusitaan. Toiminnan painopistealueet Aloitetaan kiinteämpi luettelointiyhteistyö Kyyti-kirjastojen kesken. Perustetaan kokeiluvaroin yhteinen Kotkan - Haminan seudun informaatikon toimi. Yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa jatketaan lasten lukuharrastuksen ylläpitäjänä ja kehittäjänä. Yhteistyötä kolmannen sektorin ja sosiaalitoimen sekä seurakuntien kanssa vanhusten kirjastopalvelujen ylläpitäjänä kehitetään. Karhulan kirjasto aloittaa uuden lähinnä nuorille kirjastonkäyttäjille suunnatun palvelun: musiikin ja videokuvan editointitilat ja stage screeneineen. Tilan käytössä tehdään yhteistyötä muiden hallintokuntien ja sidosryhmien kanssa. Kirjasto säilyy nykyisessä laajuudessaan kaupunkilaisten yhteisenä olohuoneena, johon on matala kynnys tulla ja jossa peruspalvelut tiedetään maksuttomiksi. Kirjasto aktivoi innovatiivisesti kokoelmiensa käyttöä.

93 90 Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Vaikuttavuus Kuntalaisten hyvinvoinnin laatu Kirjasto kotiin palvelun asiakkaita 50 asiakasta ja uusien yhteistyökumppaneitten löytäminen Tietoyhteiskuntataitojen opastus virkailijoiden koulutus Kirjasto 0-5 km/käyttäjästä 85 % asukkaista Seutuyhteistyö Luettelointiyhteistyön aloittaminen Kyytikirjastojen Mukana kuntaa kanssa Prosessit ja rakenteet Työn ja ajankäytön suunnittelun hyvä hallinta Esimiehet Resurssit Resurssit kirja-aineiston hankintaan vuosien 05/06 keskiarvo korotettuna 10 %:lla Virkojen ja toimien määrä 43 Toimipaikkojen määrä Pääkirjasto, 4 lähikirjastoa ja uusi kirjastoauto Osaaminen ja uudistuminen Sähköisiin aineistoihin perehtyminen Koko henkilöstö Asiakaspalvelun sisällön uudistaminen Kaikki osastot Editointilaitteiden ja screenin asiakasopastus Karhulan kirjaston henkilöstö Talousarvio 2008 Budjetin raamit ovat toiminnallisesti vuoden 2007 tasoa, siten että palkankorotukset muuttanevat budjetin miinusbudjetiksi vuoteen 2007 verrattuna. Kirja-aineistonhankintarahaa on korotettu 10 % vuosien keskiarvoon verrattuna, jotta saataisiin maksimaalinen Suomen Kulttuurirahaston Kirjatalkoo-tuki. Kalustohankintamääräraha on ennallaan, koska vanhojen kiinteistöjen työhuone- ja lainaussalikalustoa on jatkuvasti uusittava. Selvitetään mahdollisuus perustaa OPM:n kokeilurahan avulla Etelä-Kymenlaakson kirjastojen ja koulujen yhteinen informaatikon toimi puoliksi koulujen ja aikuisten internetin käytön opastukseen.

94 91 Tehtäväalueen tunnusluvut Tilastokeskus on mitannut kirjastojen tuottavuutta aiemmin käyttäen tuotosindikaattorina pelkästään kirjastokäyntejä. Yleisten kirjastojen neuvosto päätti asettaa mittarityöryhmän valmistelemaan ehdotusta tarkoituksenmukaisemmasta tuottavuuden kehitystä kuvaavasta mittarista. Tärkein mittari kirjastokäyntien ja lainojen lisäksi koskee kirjastojen verkkopalveluita ja asiointia. Monipuolisemman kuvan saamiseksi on kehitetty myös kirjastojen muita palveluita kuvaavia indikaattoreita. Painokertoimet on saatu työryhmän loppuraportista. Näiden ohella lasketaan edelleenkin käyntien ja lainan hinta sekä määritellään resurssit. Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Suoritetavoitteet painokerroin Fyysiset käynnit Verkkokäynnit Lainat ja uusinnat Tietopalvelutehtävät Käyttäjäkoulutustapahtumat Kertaluontoiset tapahtumat Painotetut suoritteet yhteensä Resurssit Tuottavuus (suoritteet/resurssit) 1,27 Tehokkuus/Taloudellisuus /käynti 4,22 3,80 /laina 2,40 2,15 Toiminnan laajuus Aukiolotunnit/vko/koko vuosi Voimavarat Henkilöstö, vakinaiset Henkilöstö, määräaikaiset 1 Toimitilat, m

95 92 KYMENLAAKSON MUSEO Vastuuhenkilö: Museotoimenjohtaja Kirsi Niku Toiminnan kuvaus Kymenlaakson museo on asiantuntijaorganisaatio, joka tutkii tallentaa ja asettaa näytteille Kotkan ja Kymenlaakson aineellista ja henkistä kulttuuriperintöä. Tarkoituksena on tukea paikallista identiteettiä ja esitellä sitä täällä vieraileville. Toimintansa ja kokoelmiensa kautta museo auttaa ihmisiä tuntemaan menneisyyttä, ymmärtämään nykyhetkeä ja arvioimaan tulevaisuutta. Kymenlaakson museo toimii Kotkan kaupunginmuseona ja maakunnallisena museona. Sen toimialueena on Kymenlaakso ja Ruotsinpyhtään kunta. Maakunnallisena museona museo saa korotettua lakisääteistä valtionosuutta. Tällä hetkellä valtionosuus määräytyy 18 laskennallisen henkilötyövuoden mukaan. Maakunnallista toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan museoviraston hyväksymän ja valvoman nelivuotissuunnitelman mutkaisesti. Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutos Kymenlaakson museo tulee toimimaan Kotkan satamassa sijaitsevassa Merikeskus Vellamossa, joka avataan yleisölle heinäkuussa Merikeskus Vellamosta on tarkoitus luoda viihtyisä kohtaamispaikka Kymenlaakson museon ja Suomen merimuseon yhteistyönä synergiaetuja hyödyntäen. Näyttelyiden lisäksi Vellamossa tulee olemaan museoiden yhteinen museokauppa, kahvila/ravintola, auditorio, seminaarisali ja muita kokoustiloja. Lisäksi Vellamossa tulee sijaitsemaan neljän toimijan yhteinen tietokeskus, joka parantaa museon tarjoamia kirjasto-, arkisto- ja valokuvapalveluita huomattavasti. Museon esinekokoelmien säilytys- ja konservointitilat tulevat edelleen sijaitsemaan Langinkoskella kaupungin entisessä vedenpuhdistamossa. Lisäksi museolla on kaksi varastovajaa Varissaaressa ja Karhulan Kolmikulman alueella sijaitseva työläiskotimuseo Näkin mökki. Museolla on vielä eri puolilla kaupunkia eritasoisia varastotiloja, joista luovutaan, kun Langinkosken konservointilaitokselle kunnostetaan lisää konservointi- ja säilytystiloja. Toiminnan painopistealueet Vuonna 2008 museon toiminta keskittyy uuden päänäyttelyn rakentamiseen ja markkinointiin. Markkinointi toteutetaan synergiaetuja hyödyntäen yhteistyössä Suomen merimuseon kanssa ja osin hankerahoituksen turvin. Päänäyttelyn yhteydessä oleva Merivartiomuseo toteutetaan yhteistyössä rajavartiolaitoksen kanssa, joka myös rahoittaa hanketta. Maakunnallisessa museotyössä ja kulttuuriympäristön suojelussa noudatetaan museoviraston kanssa yhteistyössä laadittua nelivuotissuunnitelmaa. Seuraavina vuosina panostetaan vaihtuviin näyttelyihin, tapahtumatuotantoon ja erilaisiin toimintapaketteihin yhteistyökumppaneiden kanssa. Kokoelmatyössä laaditaan kokoelmapoliittinen ohjelma, jossa otetaan huomioon myös alueen paikallismuseot. Langinkosken konservointilaitoksen ns. kakkosvaihe käynnistetään. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Vaikuttavuus Näyttelyt kiinnostavia ja monipuolisia. Kävijämäärä Päänäyttely ja kolme vaihtuvaa näyttelyä, Merivartiomuseo ja venehalli. Museo toimii maakunnallisena vaikuttajana. Museovirastoon nähden sitovan nelivuotissuunnitelman noudattaminen.

96 93 Kuntalaisten hyvinvointi ja viihtyvyys Vellamon tilojen monipuolinen käyttö. Museokauppa ja ravintola asiakkaiden käytössä. Kokoustilojen vuokraus. Kuntalaisten tasa-arvon edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. ilmainen sisäänpääsy kerran viikossa. Lapsille ja nuorille ilmainen sisäänpääsy. Kaikille Näyttelyt helposti saavutettavia ja omaksuttavia. Eri tasoisia opastuspaketteja. Prosessit ja rakenteet Yhteistyö ja synergiaetujen hyödyntäminen Yhteinen pääsylippu merimuseon kanssa. Yhteislippu Maretariumin kanssa. Yhteismarkkinointi. Osaaminen ja asiantuntijuus Kulttuurikasvatus Kouluyhteistyö, opetuspaketit, työpajatoiminta. Kulttuuriympäristön vaaliminen Rakennettu ympäristö ja arkeologia, asiantuntijalausunnot. Ammattitaidon ylläpitäminen Henkilökunnan ja johdon säännöllinen koulutus. Toimivat tietopalvelut Tietokeskus Vellamon toiminta käynnistetään yhteistyössä merimuseon, Palmenian ja Kyamkin kanssa. Kokoelmien hoito ja konservointi Toimivat konservointi- ja varastotilat, Langinkosken ns. II-vaiheen käynnistäminen. Talousarvio 2008 Merikeskus Vellamossa Kymenlaakson museon vuokra- ja sähkökulut moninkertaistuvat entiseen verrattuna. Näyttelytilat tulevat olemaan neljä kertaa suuremmat kuin Kotkankatu 13 tilat. Päänäyttelyn lisäksi korkeatasoiset vaihtuvat näyttelyt tarvitsevat jatkuvaa taloudellista panostusta. Myös Tietokeskus Vellamoon on kohdistettava lisäresursseja. Vuonna 2008 suurin menoerä syntyy kuitenkin yli m2 suuruisesta päänäyttelystä. Näyttelyn rakentamiseen joudutaan palkkaamaan määräaikaista työvoimaa ja asiantuntijapalkkioiden osuus on huomattavasti suurempi kuin tulevina vuosina. Myös korkeatasoinen museokauppa vaatii investointia tuotekehittelyyn ja hankintaan sekä panostusta toimintansa käynnistämiseen. Markkinointiin haetaan ulkopuolista hankerahoitusta yhteistyössä Suomen merimuseon kanssa. Toiminnan vakiintuessa Kymenlaakson museon vuotuiset käyttömenot tulevat olemaan noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA 2008 Suoritetavoitteet Kävijämäärät Luettelointi tavoite, esineet 700 Luettelointi tavoite, valokuvat 2300 Luettelointi tavoite, arkisto- ja lähdeaineisto 1100 Tapahtumat 6-15 Tilattuja opastuksia Annettuja lausuntoja Toiminnan laajuus Näyttelyt vain Tarmo Suljettu 4 Merivartiomuseo 1 Voimavarat Henkilöstö, vakinaiset Vellamo, Langinkosken konservointilaitos 2 Toimitilat, m 2 n n

97 94 KOTKAN OPISTO Vastuuhenkilö: Rehtori Mika Kempas Toiminnan kuvaus Kotkan opisto järjestää laadukasta aikuiskoulutusta, taiteen perusopetusta ja ammatillista lisäkoulutusta elämänlaajuisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Kotkan opisto on maakunnan merkittävin kansalaisopisto. Toiminta on kaikille avointa ja omaehtoisuuteen perustuvaa. Opisto pyrkii pitämään opiskelukustannukset kohtuullisina tavoittaakseen mahdollisimman suuren osan kotkalaisista. Lisäksi opisto järjestää yrityksille ja yhteisöille maksullista koulutusta sekä ohjelmapalveluja. Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutos Kotkan opisto järjestää suurimman osan opetustoiminnastaan omissa tiloissa. Sisäisten vuokrien kohoamisesta johtuvia menoja voidaan kompensoida kehittämällä Kotkan kaupungin henkilöstökoulutusta yhteistyössä Kotkan opiston kanssa, jolloin suurin osa tästä koulutuksesta saadaan valtionosuuteen oikeuttavaksi. Valtakunnallisen Noste-hankkeen päättyessä muiden ylimääräisten rahoituslähteiden määrä on rajallinen. Tämä merkitsee huomattavaa työmäärän lisääntymistä tulojen hankkimisessa. Opintomaksuja ja muita maksuja ei koroteta kohtuuttomasti suunnittelukauden aikana. Toiminnan painopistealueet Opiston toiminta järjestetään asianmukaisesti varustetuissa tiloissa. Opetusohjelman laatimisessa korostetaan uudistuvaa ajanmukaisuutta ja samalla kehitetään opiston keskeisimpien opetusalojen perusresursseja. Kotkan opistolla on entistä suurempi vastuu kaupungin henkilöstökoulutuksen järjestelyissä. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Vaikuttavuus Opisto järjestää sekä avoimia että maksullisia Järjestetään kaksi avointa ja kaksi maksullista yleisötilaisuuksia. yleisötilaisuutta. Tiedotuksessa painotetaan ajanmukaisuutta. Tiedotuslehti julkaistaan vähintään kolme ja opetusohjelma kaksi kertaa vuodessa sekä internetsivujen käyttöä julkaisukanavana tehostetaan. Opiskelijoiden prosenttiosuus on merkittävä osa 13,5 % Kotkan asukasluvusta. Prosessit ja rakenteet Opetuksen suunnittelu keskitetään suunnittelijaopettajille. Opistossa on viisi suunnittelijaopettajaa Toimitilojen opetusvälineet ja kalusto ovat Velhon opetusvälineet ja kalusto uusitaan vuonna asianmukaisia ja tilojen viihtyisyyttä lisätään

98 95 Resurssit Päätoimien määrä pidetään riittävällä tasolla. Kotkan opiston organisaation uudistamistyötä jatketaan. Opiskelijoiden ja osallistujien määrää nostetaan opiskelijaa ja osallistujaa Myyntipalvelun tuntimäärä kasvaa t Osaaminen ja johtaminen Henkistä ja fyysistä hyvinvointia edistetään. Jokainen henkilökunnan jäsen osallistuu työhyvinvointia edistävään koulutukseen ja sisäistä koulutusta järjestetään vähintään 48 tuntia/henkilö/lukuvuosi. Henkilöstökoulutusta kohdennetaan tuntiopettajiin. koulutusta ja tuntiopettajilla on mahdollisuus Jokaisessa opettajainkokouksessa järjestetään osallistua ilmaiseksi kolmelle (enintään 180 /lukuvuosi) opiston omalle kurssille. Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Suoritetavoitteet Opetustunnit yhteensä Myyntipalvelun tunnit yhteensä Tehokkuus/Taloudellisuus Nettomeno euroa / tunti 56,13 60,30 63,01 Voimavarat Henkilöstö, virat (täytetyt) Henkilöstö, toimet 21, Henkilöstö, määräaikaiset (ei sijaisia) Toimitilat, m

99 Toimielin: Kulttuurilautakunta 96 TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Ulk.Toimintakate Sisäiset tilit Toimintakate Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Yksikkö yhteensä Palvelualue: Kulttuuriasiainkeskus TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate Palvelualue: Kaupunginkirjasto TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate Palvelualue: Kymenlaakson maakuntamuseo TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate Palvelualue: Kotkan opisto TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate

100 97 ELINKEINO- JA LIIKETOIMINTA Vastuuhenkilö: Liiketoimintajohtaja Risto Virtanen TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNISEN HALLINTO Vastuuhenkilö: Hallintopäällikkö Helena Lintunen Toiminnan kuvaus Pysäköinninvalvonnan ja torikaupanvalvonnan määrärahat on varattu tähän, kunnes päätetään, mihin tehtäväalueille niiden toiminnat siirretään. Samoin tähän on varattu vt. toimistopäällikön, yhden toimistovirkailijan ja hallintopäällikön palkat sekä teknisen lautakunnan kokousmäärärahat. Tehtäväalueen tunnusluvut Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Suoritetavoitteet Lautakunnassa käsitellyt asiat, kpl Pysäköintivirhemaksut, kpl joista mittaripaikoilta Kirjattavat laskut Lähetettävät laskut Tehokkuus/Taloudellisuus Käsiteltävät asiat/lautakunta Netto /pysäköintivirhemaksu 7,99 5,03 5,32 Toiminnan laajuus Lautakunnan kokoukset Voimavarat Henkilöstö, vakinaiset Henkilöstö, määräaikaiset (ei sijaisia) KOTKAN OSUUS PELASTUSLAITOKSELLE Määräraha sisältää Kotkan osuuden erikseen sovitun prosenttiosuuden mukaisena korvauksena Kymenlaakson pelastuslaitoksen käyttötalousmenoista sekä investointiavustuksen 5 euroa/asukas. Pelastuslaitoksen johtokunta on käsitellyt palkankorotusten vaikutusta vuoden 2008 kuntien maksuosuuksiin. Talousarvioon 2008 tämä merkitsee euron henkilöstömenojen nousua, jonka pelastuslaitos kattaa maksuosuuksien korotuksin. Pelastuslaitoksen talousarvioon tämä merkitsee tulojen ja menojen lisäystä samansuuruisena. Kotkan kaupungin osuus kustannusten lisäyksestä on euroa.

101 98 TILAPALVELUN VASTUUALUE Vastuuhenkilö: Tilapalvelujohtaja Osmo Pehkonen Toiminnan kuvaus Tilapalvelu vastaa kaupungin kiinteistöjen keskitetystä hallinnasta, suunnittelusta, rakennuttamisesta, kunnossapidosta, siivouksesta sekä huolehtii kiinteistöjen arvon säilymisestä ja vuokraa tilat edelleen eri hallintokunnille sekä yksityisille henkilöille. Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutos Suurimpina käyttökustannusten muutoksina on Merikeskus Vellamon käyttöönotto alkuvuodesta. Mussalossa oleva entinen puualan koulukeskus tuli tilapalvelun hallintaan ja toimintavuoden aikana tilat pyritään uudelleen vuokraamaan. Uudisrakennuksena valmistuu syyslukukauden alkuun erityiskoulu Mussaloon sekä Helilän koulun peruskorjaus. Suurimpina sisäilmakorjauksina toteutetaan pelastuskeskuksen kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen. Tavastilan koulukeskuksen peruskorjaus aloitetaan toimintavuonna. Tilapalvelun liikelaitostamista valmistellaan siten, että liikelaitos voisi aloittaa Talonrakennusomaisuus ns. salkutetaan ja kiinteistöomaisuudelle laaditaan strategia lähivuosiksi. Toiminnan painopistealueet Tyhjillään olevien rakennusten ja osakkeiden myyntiä jatketaan. Samalla pyritään siirtämään vuokralla olevista tiloista toimintaa kaupungin omistamiin tiloihin. Kaupungin omien kiinteistöjen sisäilma- ja kosteuskartoitusta jatketaan ostopalveluina sekä laaditaan korjausohjelma. V on varattu suunnitteluun käyttöpuolelle euroa kartoitustyön jatkamiseksi. Oma arkkitehtisuunnittelu painottuu yhä enemmän suunnittelun ohjaukseen ja peruskorjauksen sekä kunnossapidon suunnitteluun. Suuremmat kohteet suunnittelevat ulkopuoliset suunnittelutoimistot. Erikoissuunnittelu tehdään kokonaisuudessaan ulkopuolisissa suunnittelutoimistoissa. Arkkitehtisuunnittelussa aloitetaan ns. 3D-piirustusten mallintamisen toteutus. Oma rakentaminen keskittyy pääosin kiinteistöjen peruskorjaukseen ja kunnossapitoon. Suuret kohteet kilpailutetaan ja toteutuksesta vastaavat ulkopuoliset urakoitsijat. Omaa siivoustointa kehitetään edelleen ja yhteistyössä hallintokuntien kanssa. Siivoustoimi kiinnittää erityistä huomiota palvelun laadun tasoon. Henkilöstöä koulutetaan kilpailukyvyn ylläpitämiseksi niin hinnassa kuin laadussakin. Siivoustyön korkeasta keski-iästä (n. 52 v) johtuen työkykyä ylläpitävää kuntoutustoimintaa jatketaan edelleen. Autokantaa uusitaan osittain siirtymällä ns. Leasing-autojen käyttöön omien autojen sijaan. Siivoustoimi vuokraa 1 henkilöauton ns. Leasing-vuokralla.

102 99 Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Vaikuttavuus Määrärahojen ja henkilöstön riittävyys Pysytään talousarviossa ja tehtävät hoidetaan nykyisellä henkilöstöresurssitasolla. Talonsuunnittelun laatu Suunnittelijat kilpailutetaan ja valitaan lautakunnan hyväksymän pisteytysmenettelyn mukaan. Prosessit ja rakenteet Kiinteistöt hoidetaan niin, että niihin suunniteltu Kiinteistönpidosta johtuvia keskeytyksiä < 3 kpl. toiminta voi jatkua keskeytyksettä. Keskeytykset kirjataan ja syyt selvitetään. Resurssit Sisäilma- ja kosteuskartoitusta jatketaan Kiinteistöistä vähintään 80 % kartoitetaan ostopalveluna ja laaditaan näistä pitkän tähtäimen korjaussuunnitelma kiireellisyys huomioiden. Tuottamaton kiinteistökanta pyritään myymään Kiinteistöjä myydään > eurolla. Kiinteistöjen kunnossapidon määrärahat Vuosittainen perusparannusmääräraha riittävä, vähintään 4,5 M Osaaminen ja johtaminen Rakennuttamisen ja suunnittelun pätevöityminen Jatketaan suunnittelussa ja rakennuttajayksikössä henkilökohtaisten pätevöitymisohjelmien toteuttamista Kiinteistönhoitajien ammattitaidon kehittäminen Tehdään kiinteistönhoitajille henkilökohtaiset Siirrytään arkkitehtisuunnittelussa ns. 3D- valmiuteen koulutustavoitteet. Selvitetään soveltuvat eri ohjelmistomahdollisuudet. Tehdään tarvittaessa ohjelmistojen hankintapäätökset. Tehtäväalueen tunnusluvut Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Tehokkuus/Taloudellisuus Keskivuokra -ulkoa vuokratut /m2/kk 7,01 6,60 7,38 -ulos vuokratut /m2/kk 4,66 4,80 5,05 Siivoustoimi -siivous /m2/v 16,40 26,50 26,60 -siivous m2/tunti Toiminnan laajuus Huoneisto m tyhjänä ulkopuolisilta vuokratut m ulkopuolisille vuokratut m Siivoustoimi -siivottava ala m siivoustuntia/pv Voimavarat Henkilöstö, vakinaiset Henkilöstö, määräaikaiset

103 100 KUNTATEKNIIKAN VASTUUALUE Vastuuhenkilö: Kuntatekniikan johtaja Hannele Tolonen Toiminnan kuvaus Kuntatekniikan vastuualue huolehtii (suunnittelee, rakentaa, ylläpitää) kaduista, puistoista, uimarannoista ym. yleisistä alueista, pysäköintilaitoksesta, liikennejärjestelyistä ja liikenneturvallisuusasioista, jätehuollon järjestämisestä, konekeskus- ja korjaustoiminnasta ym. osaston tehtäväksi annetusta. Lisäksi osasto tekee Kymen Vesi Oy:n siltä tilaamat vesihuoltoverkoston suunnittelu- ja rakennustehtävät, Kotkan Satama Oy:n ja kaupunkisuunnittelun vastuualueen siltä tilaamat satamien ja venesatamien kunnossapito- ja rakennustyöt sekä hankesuunnitelmien pohjalta ulkoliikuntapaikkojen suunnittelun ja rakennuttamisen. Lisäksi osastolle kuuluu joukkoliikenteen tukeminen tavoitteena säilyttää julkisen liikenteen palvelut Kotkassa kohtuullisina sekä yksityisteiden ja vesiosuuskuntien avustaminen. Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutos ja toiminnan painopistealueet Uudisrakentamisen myötä hoidettavat katu-, raide- ja puistopinta-alat lisääntyvät. Liikennemäärä hoidettavilla liikenneväylillä kasvaa ja varsinkin satamien ja niihin liittyvien teollisuusalueiden (Palaslahti, Hietanen) kasvaessa raskaan liikenteen ja raideliikenteen kasvu on nopeaa. Investoinneilla varmistetaan kunnallistekniikalla varustettujen sekä asuin-, liike- että teollisuustonttien saatavuus eri puolilta Kotkaa. Mussalon satamaan liittyvän Palaslahden teollisuusalueen täyttö- sekä kunnallistekniikan suunnittelu- ja rakentamistyöt jatkuvat. Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus pyritään varmistamaan liikenneväylien parantamishankkeilla varsinkin raskaan liikenteen reiteillä ja toteuttamalla Kotkan liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjä hankkeita. Kaupunkiympäristön viihtyisyys ja huoliteltu kaupunkikuva korostuvat sekä alueiden hoidossa, peruskorjauksissa että investoinneissa, vaikka palvelutason laskua säästösyistä toteutetaan. Jätehuollossa järjestämistehtävät valmistaudutaan siirtämään Kymenlaakson Jäte Oy:lle yhdessä Etelä-Kymenlaakson kuntien kanssa. Kotkan Energia Oy:n polttolaitoksen käynnistyessä 2008 Korkeakoskella vakiintuvat jätteiden lajittelu- ja kuljetusjärjestelmät. Kuntatekniikan vastuualueen liikelaitostaminen selvitetään vuoden 2008 aikana. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Vaikuttavuus Kuntalaisten hyvinvoinnin laatuun sekä ympäristöön ja ilmapiiriin vaikutetaan pitämällä kaupunkikuva, kadut, puistot, uimarannat, torit ym. yleiset alueet sekä niiden kalusteet turvallisessa ja viihtyisässä kunnossa teknisen lautakunnan hyväksymän luokituksen mukaisesti. Jätehuoltopalvelut ja joukkoliikenne tyydyttävät asiakkaita. Kaupunkikuvaan vaikutetaan myös investointikohteiden valinnalla, katuvalaistuksen saneerauksilla, sorakatujen päällystämisellä sekä joukkoliikenteen laatukäytävän toteutuksella. Osaaminen ja uudistuminen Johtaminen ja henkilöstö Sairauspoissaoloja pyritään vähentämään yhteistyössä henkilöstöpalvelukeskuksen, Kymijoen työterveyden ja henkilöstön kanssa. Sairaspäivien määrä/kalenteripäivät Sairauspoissaolot vähenevät vuoden 2006 tasosta 10 %.

104 101 Resurssit Talous Talousarviomäärärahat Osaston toimintakate (negatiivinen) on pienempi kuin talousarviossa Talousarvio 2008 Kuntatekniikan vastuualueen toimintakate (negatiivinen) on noin euroa (4,1 %) suurempi kuin vuoden 2007 talousarviossa. Menojen nousua aiheuttavat: henkilöstömenojen nousu (sopimusten mukaiset palkankorotukset), polttoaineen ja varsinkin sähkön hinnan nousu sekä yksityisiltä ostettavien palvelujen, materiaalien ja tarvikkeiden hintojen nousu. uusien rakennettujen alueiden (uudet asuntoalueet, Palaslahden teollisuusalue, Katariinan puisto, Kauppakadun kävelykatuosuus ja uudet pyörätiet) hoitokustannukset uutena tehtävänä siirtyi kunnossapitolain muutoksen ja kaupunginvaltuuston päätöksen perusteella kuntatekniikan vastuulle pientalovaltaisten alueiden jalkakäytävien hoito Kansallisen kaupunkipuiston suunnitelman valmistelu- ja painatuskulut vilkasliikenteisen ja raskaan liikenteen kuormittavan pääväylästön päällystystarpeen kasvu. Koska lisämäärärahalla ei pystytä kattamaan menojen nousua, tulee palveluja lopettaa, palvelutasoa laskea ja korottaa maksuja. Tehtäväalueen tunnusluvut Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Suoritetavoitteet Joukkoliikenteen matkat Kaatopaikkajäte (t) Biojäte (t) Konekeskuksen tehdyt tunnit - konepaja - korjaamo - kuljetukset Tehokkuus/Taloudellisuus Liikenneväylien käyttökate /hoidettava kilometri Maksullisten pysäköintipaikkojen käyttökate, /autopaikka Konekeskuksen liikkuvan kaluston käyttöaste % Toiminnan laajuus Kunnossapidettävien väylien pituus (km) Maksulliset pysäköintipaikat (kpl) Hoidettavat viheralueet (ha) Rakennettu tai saneerattu vesihuoltoverkosta (putkikm) , Voimavarat Henkilöstö, vakinaiset

105 Toimielin: Tekninen lautakunta 102 TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Ulk.Toimintakate Sisäiset tilit Toimintakate Vuosikate Sisäiset korot Poistot ja arvonalentumiset Yksikkö yhteensä Vastuulaue: Teknisen hallinto TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate Vastuulaue: Kotkan osuus pelastuslaitokselle TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintakulut Toimintakate Vastuulaue: Tilapalvelun vastuualue TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate Vastuulaue: Kuntatekniikan vastuualue TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate

106 103 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: Ympäristöjohtaja Eeva Linkola YMPÄRISTÖKESKUS Vastuuhenkilö: Ympäristöjohtaja Eeva Linkola Toiminnan kuvaus Ympäristökeskus huolehtii kunnan ympäristön- ja luonnonsuojelusta, ympäristöterveydenhuollosta ja elintarvikevalvonnasta hyvän ympäristön tarjoamiseksi Kotkalle ja kotkalaisille. Toiminnassa painotetaan kestävää kehitystä ja vuorovaikutusta yritysten, järjestöjen, asukkaiden ja Kymenlaakson kuntien kanssa. Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutos Kaikki ympäristöterveydenhuollon osa-alueet (terveydensuojelu-, elintarvike-, tuoteturvallisuus-, tupakka- ja kemikaalivalvonta) kattava valvontasuunnitelma otetaan käyttöön. Ympäristönsuojelumääräykset saatetaan voimaan. Laboratorio on myyty yritykselle ja valvonnan tarvitsemat laboratoriopalvelut ostetaan yritykseltä. Yrityksen Kotkan kaupungille tarjoamia palveluja kehitetään yhteistyössä hallintokuntien kesken. Tehdään seutuyhteistyötä luomalla yhteneviä sääntöjä ja käytäntöjä. Toiminnan painopistealueet Työn painopiste on ympäristö- ja terveysriskien ennalta ehkäisemisessä. Ympäristöterveydenhuollossa valvontaa toteutetaan valvontasuunnitelman mukaisesti. Ilmanlaadun tiedotusta kehitetään jatkuvasti ja tarkkailuun liittyvää laadunvarmennusta tehostetaan. Valmistellaan ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman perusta. Aloitetaan yhteismitallisen ympäristöjärjestelmän luominen seudun kuntiin. Toteutetaan Aalborgin sitoumuksia yhdessä muiden hallintokuntien kanssa. Lisätään osallistuvan demokratian elementtejä valmistelutyössä ja otetaan yhteistyössä päätöksentekoon mukaan ympäristö-, terveys-, yhteiskunta- ja kulttuurinäkökohdat. Kannustetaan kestävään kulutukseen ja tuotantoon ja viljellään ympäristöoikeudenmukaisuuden periaatetta. Osallistutaan yhteiseen vastuuseen maailmanlaajuisesta ilmastonsuojelupolitiikasta. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Resurssit - Vuosikate ja vakavaraisuuden parantaminen. - Taksat tarkistetaan. - Maksujen ja taksojen taso on enintään vertailukaupunkien keskimääräisellä tasolla.

107 104 Vaikuttavuus ja palvelukyky - Erityispalvelujen määrä ja laatu - Osallistutaan seudun ympäristöhankkeisiin asiantuntijapalvelujen tarjoajana: ilman laatu, ympä- - Asiakkuuksiin perustuvat toimintamallit - Innovatiivisuus ja yhteistyö ristöselvitykset. Arviointiperuste on palvelujen määrä ja vaikuttavuus. - Kymenlaakson ympäristöterveysohjelman tuloksia hyödynnetään. Arviointiperuste on hankkeiden määrä ja vaikuttavuus. - Valvontasuunnitelmat valmistellaan ja otetaan käyttöön. Arviointiperuste on käyttökelpoisten - Viihtyisä asuinympäristö, korkea hyvinvoinnin laatu - Aalborgin sitoumukset suunnitelmien määrä. - Kehitetään kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja ympäristökeskuksen hankekohtaista yhteistyötä vaalien terveys- ja luontoarvoja. Arviointiperuste on asiaan liittyvien lausuntojen määrä. Osaaminen ja uudistuminen - Henkilöstöstrategia ja raportointi - Koko henkilöstön monipuolista osaamista kartoitetaan ja laaditaan henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat. - Organisaation muutosvalmius hyvä - Henkilökunnan koulutuspäivien lukumäärä vuodessa on yhteensä vähintään 60. Talousarvio 2008 Ympäristökeskus hoitaa ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranomais- ja asiantuntijatehtävät sekä luo puhdasta ja terveellistä ympäristöä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tulotaso saavutetaan, kun - valvonnan maksullisia toimenpiteitä, lupia ja ilmoituksia tulee aiempaa enemmän - asiantuntijapalvelujen myynti toteutuu strategian mukaisesti - toimintaa tehostetaan työtapoja ja alueellista yhteistyötä kehittämällä Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Suoritetavoitteet Ympäristölautakunnan päätökset/ :t Viranhaltijapäätökset/ :t Valvonta- ja asiantuntijapalvelu/ymp.terveys kpl Valvonta- ja asiantuntijapalvelu/ymp.suoj. kpl Tehokkuus/Taloudellisuus Nettomeno/asukas 17,72 16,27 15,01 Voimavarat Henkilöstö, vakituiset Tilat, m

108 105 RAKENNUSVALVONTA Vastuuhenkilö: Rakennustarkastaja Vesa Yrjönen Toiminnan kuvaus Rakennusvalvonnan toiminnan tarkoituksena on auttaa ja neuvoa asiakkaita rakentamiseen ja perusparantamiseen liittyvissä kysymyksissä ja rakennuslupa-asioissa sekä valvoa, että rakentaminen täyttää sille maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa ja niiden nojalla annetuissa säännöissä ja määräyksissä asetetut vaatimukset, ja että rakentaminen on kaupunkikuvaan ja ympäristöön soveltuvaa ja edistää ja ylläpitää rakennetun ympäristön hyvää laatua. Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutos Rakennusvalvonnan toimintaympäristö koostuu kaupungin alueella tapahtuvasta rakennustoiminnasta, sen sijoittumisesta sekä määrästä ja laadusta. Se muuttuu jatkuvasti kaavoituksen kehittyessä ja valvontakohteena olevan rakennustoiminnan siirtyessä uusille alueille. Rakentamismääräykset lisääntyvät ja uusiutuvat ja lisääntyvät jatkuvasti, mikä edellyttää henkilöstöresurssien säilyttämistä vähintään ennallaan ja tämän jatkuvaa kouluttautumista. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Resurssit Vuosikate ja vakavaraisuuden parantaminen Rakennusvalvonnan taksat tarkistetaan vuoden 2008 aikana niin, että taksojen taso on vähintään vertailukaupunkien keskimääräisellä tasolla. Vaikuttavuus ja palvelukyky Asiakaslähtöinen palvelutuotanto Varmistetaan, että asiakas saa haluamansa palvelun puhelimitse (soittoajat), käymällä henkilökohtaisesti rakennusvalvonnassa (päivystykset/ aikavaraukset) tai sovitusti rakennuskohteessa. Osaaminen ja uudistuminen Henkilöstöstrategia ja -raportointi Henkilöstön monipuolista osaamista ylläpidetään ja kehitetään. Yksikön henkilökunnan koulutuspäivien lukumäärä vuodessa on yhteensä vähintään 40.

109 106 Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2007 Suoritetavoitteet Myönnetyt rakennus- ja toimenpideluvat sekä purkamisluvat ja ilmoitusmenettely Rak.tark.pöytäkirjapykälät Rak.tark.pöytäkirjapykälät/hallinto Korjausavustukset Korkotukilainat/tekninen valvonta Tehokkuus/taloudellisuus Nettomeno /asukas 0,64 3,40 3,08 Voimavarat Henkilöstö/vakituiset Tilat, m Toimielin: Ympäristölautakunta TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Ulk.Toimintakate Sisäiset tilit Toimintakate Vuosikate Sisäiset korot Poistot ja arvonalentumiset Yksikkö yhteensä , , ,32 Palvelualue: Ympäristökeskus TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate Palvelualue: Rakennusvalvonta TP 2006 TA 2007 TA 2008 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset tilit Toimintakate

110 107 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS Vastuuhenkilö: Pelastusjohtaja Vesa Parkko Toiminnan kuvaus Kunnallisena liikelaitoksena toimiva Kymenlaakson pelastuslaitos ylläpitää ja edistää Kymenlaakson maakunnan alueella kansalaisten turvallisuutta tuottamalla palvelutasopäätöksen mukaiset pelastustoimen ja sairaankuljetuksen palvelut. Tehtäviin kuuluu onnettomuusriskeistä tiedottaminen sekä onnettomuustilanteiden ehkäisy. Pelastuslaitos koordinoi onnettomuustilanteissa ja varautumisessa käytettäviä viranomais- ja vapaaehtoisresursseja. Toimintaympäristön muutos Maakunnan alueella hajautetusti toimiva organisaatio on uusien toimintatapojen käynnistäjä. Pelastustoimen alueellistamishankkeen pääperiaate on ollut, että hallinnosta saadaan henkilöstöresursseja kenttätoimintaan ja etenkin onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn. Pelastuslaitoksen tulee pystyä tuottamaan lähellä ihmistä oleva ja tehokas pelastustoimi maakunnan asukkaille, yrityksille ja tuotantoelämälle. Pelastuslaitoksen organisaatiota tullaan tarkastamaan v niin, että toiminta-aluejaosta siirrytään tehtävänmukaiseen jakoon ja näin laitoksen toiminta yhtenäistyy asiakkaisiin nähden ja laitoksen työntekijät palvelevat koko kymenlaaksoa maakunnan tarpeiden mukaan. Kymenlaakson pelastustoimen yhteistoimintasopimuksessa on sovittu, että käyttökustannusjako tarkastetaan vuonna 2007, kun on olemassa tilinpäätöstiedot kolmelta ensimmäiseltä toimintavuodelta. Johtokunta on tehnyt päätöksen käyttökustannusten jaosta 2008 alkaen ja se on voimassa seuraavat neljä vuotta. Sopimuspalokuntien kanssa on päivitetty uudet palokuntasopimukset ja ne ovat voimassa vuodet Toiminnan painopistealueet Paperiteollisuus ja siihen liittyvä logistiikka, kemianteollisuus ja kemikaalikuljetukset ovat maakunnan pelastustoimen painopistealueita. Vakaviin liikenneonnettomuuksiin varaudutaan lisääntyneen ulkomaisen rekkaliikenteen takia. Pystyäksemme kilpailemaan kansainvälisten yritysten sijoittumispaikkakilpailussa, tulee myös pelastustoimen palveluiden olla hoidettu hyvin muun infrastruktuurin kanssa. Vaarallisten aineiden riskien tuntemus eri vaiheissa (valmistus, kuljetukset ja varastointi) on merkittävä tehtävä. Vaarallisten aineiden torjuntaan tarkoitettua osaamista ja kalustoa tullaan alueellisesti kehittämään. Öljyntorjuntavalmiuden kehittäminen ja etenkin varautuminen öljyntorjunnan suuronnettomuuteen merellä tulee ottaa vakavasti kun huomioidaan öljynkuljetusten nopea kasvu Suomenlahdella. Ilmaston lämpenemisestä johtuen vakavien luonnononnettomuuksien kuten myrskyn, tulvien ja metsäpalojen riski arvioidaan kasvavan. Pelastuslaitos tuottaa korkeatasoista sairaankuljetus- ja ensihoitopalvelua ja toimintaa kehitetään porrastetun vasteajattelun mukaisesti, yhteistyössä toiminta-alueiden terveysviranomaisten kanssa. Lääkinnällisen operatiivisen kenttäjohtamisen organisointi sekä hätätilapotilaan entistäkin nopeampi ja tasokkaampi hoidon aloittaminen ovat hoitotason lähitulevaisuuden merkittävimmät haasteet. Tasainen laatu koko (hoito- ja perustaso)sektorilla varmistetaan ulkopuolisen testausjärjestelmän avulla.

111 108 Johtokuntaa nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Vaikuttavuus Onnettomuusriskien hallinta Alueen pelastustoimen tehtävänä on ylläpitää pelastustoimen tehtäviä varten pelastustoimen järjestelmää, huolehtia pelastustoimen alaan kuuluvasta valistuksesta ja neuvonnasta sekä toimia asiantuntijana pelastustointa koskevissa asioissa. Lisäksi alueen pelastustoimi huolehtii pelastusviranomaisille kuuluvasta onnettomuuksien ehkäisystä ja vahinkojen rajoittamisesta sekä palotarkastuksista ja huolehtii osaltaan väestönsuojeluun kuuluvista tehtävistä ja ylläpitää niiden edellyttämää valmiutta. Laatii yhteistyössä kuntien ja muiden osapuolten kanssa väestön suojaamista koskevat suunnitelmat sekä suunnitelmat väestön tai sen osan siirtämiseksi pois vaaraan uhkaamalta alueelta ja sijoittamiseksi turvalliselle alueelle. Onnettomuuksien määrä ja niistä aiheutuvien Onnettomuuksien määrä 1% pienempi kuin vahinkojen määrän lasku. vuonna Tulipalossa ja muissa onnettomuuksissa pystytään suojaamaan ihmiset ja loukkaantuneiden Ei menetetä yhtään ihmishenkeä. elintoiminnat sen jälkeen kun pelastusyksiköt ovat saavuttaneet onnettomuuspaikan. Pelastustoimen palvelujen tason säilyttäminen ja Palvelutasopäätösten mukaisten tavoitteiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. saavuttaminen painottuen niin, että palotarkastustoiminta toteutuu 100%:sti. Neuvomalla ja valistuksella vaikutetaan oikeaan käyttäytymiseen niin, että ihmiset tunnistavat erilaiset vaaran aiheuttajat ja osaavat ehkäistä onnettomuuksia ja osaavat toimia onnettomuustilanteissa. Väestönsuojelu organisoitu alueelliseksi. Prosessit ja rakenteet Palvelutasopäätös Huomioidaan eri ryhmät; päiväkoti-ikäiset, koululaiset, työikäiset ja vanhukset niin, että valistuksella tavoitetaan vuodessa Kymenlaakson väestöstä 10 %. Kuntien johtokeskus- ja lohkojen johtohenkilöstölle järjestään koulutustilaisuuksia ja kunnilla on yhtenäiset valmiussuunnitelmat. Kymenlaaksossa pelastustoimi hoidetaan vakinaisin ja sopimuspalokunnin hyvällä ja laadukkaalla yhteistyöllä. Pelastustoimen henkilöstö, paloasemaverkosto ja niihin sijoitettu kalusto on riskianalyysin edellyttämällä tasolla ja palvelutasopäätöksen mukainen. Sopimuksenvaraiset tehtävät Pelastuslain ulkopuoliset tehtävät, mitkä synenergiaedun vuoksi on tarkoituksenmukaista tuottaa pelastuslaitoksen toimesta tuotetaan kustannusneutraalisti. Ydin- ja tukiprosessin kirkastaminen palvelun Hyvä yhteistyö palvelujen tilaajien, eri viranomaisten ja sopimuspalokuntien kanssa. tilaaja- ja tuottajamallissa. Kuntalaisten saavutettavuus Ensimmäinen pelastusyksikkö saavuttaa onnettomuuskohteen SM:n toimintaohjeen edellyttämässä ajassa 90 %:ssa pelastustoimen hälytyksistä. Sairaankuljetusmarkkinoilla kilpaillaan laadukkaalla toiminnalla. Sairaankuljetus on laitokselle kannattavaa toimintaa.

112 109 Resurssit Talouden hallinta ja maksuvalmius Kymenlaakson pelastustoimi on valtakunnallisesti tunnetuin mittarein arvioituna tehokas. Palvelutaso- päätöstä tehtäessä huomioidaan tehokkuus tutkimalla henkilöstön mitoitus ja käyttö, kaluston määrä ja laatu sekä paloasemaverkoston taajuus. Kustannukset valtakunnallisena vertailussa. Asukasta kohti lasketut käyttökustannukset eivät nouse maan korkeimmiksi huolimatta alueemme riskikeskittymistä. Pelastuslaitoksen maksuvalmius pidetään kunnossa. Ei oteta ulkopuolista lainaa. Osaaminen ja johtaminen Johtaminen ja henkilöstöstrategia Johtamisjärjestelmä perustuu kannustavuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Johtamisessa kannustetaan työn vaativuuden edellyttämään osaamista. Kaikilla tasoilla käydään säännöllisesti kehityskeskustelut, joissa seurataan ja kannustetaan henkilöstön urakehitystä ja työssä jaksamista. Esimiesten johtamisvalmiuksia kehitetään 2007 aloitetulla kehittyvä johtajuus henkilöstöjohtamiskurssilla. Kurssilla keskitytään organisaation strategian jalkauttamiseen ja esimiestyön parantamiseen. Henkilöstöstrategia Henkilöstön fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi turvataan. Tuetaan henkilöstön uusia jatkokoulutusmahdollisuuksia ja uuden oppimista. Palkkarakenteen muodostaminen on laadittu yhteistyössä henkilöstön kanssa ja se mielletään oikeudenmukaiseksi ja kannustavaksi. Pelastuslaitos seuraa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa sopimuspalokuntalaisten toimintakykyä. Käydään vuosittain tulos- ja kehityskeskustelut. Kukin esimies on käynyt yksikkönsä henkilöstön kanssa tuloskehityskeskustelut maaliskuun loppuun mennessä. Esimieskoulutukseen hakeutuneita tuetaan. Vuoden aikana tuetaan omasta laitoksesta esimieskoulutukseen hakeutuvia. Sopimuspalokuntalaisten toimintakyky Uudistuvan pelastussukellusohjeen vaatimusten jalkauttaminen sopimuspalokuntiin. Talousarvio 2008 Talousarvioehdotukseen sisältyy johtokunnan käsittelemä maksuosuuksien muutoskunta-alan palkkaratkaisun vuoksi. Lisäksi palkkoihin vaikuttaa palkkaohjelma, joka käynnistyi vuoden 2007 alusta. Pelastuslaitoksen henkilöstön palkat ovat jäänet naapurialueiden pelastuslaitoksista, joten viime vuonna päätettiin käynnistää palkkaohjelma, jossa vuosittain korjataan jälkeen jääneitä palkkoja euroa/vuosi kolmen vuoden aikana. Sopimuspalokuntien kanssa tehtiin uudet palokuntasopimukset ja ne ovat voimassa vuodet Sopimuspalokuntien kustannukset nousevat sopimusten mukaisesti ensivuonna Muilta osin vuoden 2008 talousarvio on tehty 2007 tasolle, mikä tarkoittaa vuonna 2008 toiminnan sopeuttamista taataksemme samat palvelut kuin vuonna 2007, sillä tukipalvelujen hinta nousee Seutulaskennan myötä ja atk-verkko vaatii 25 päätteen uusimista vuosittain. Myös Virvepäätelaitteiden uusiminen ja käyttökustannuksiin tuleva 4 % korotus sekä yleinen hintakehitys edellyttää toiminnan sopeuttamista.

113 110 Johtokunta teki kesäkuussa päätöksen uusista kuntien käyttökustannusten jakoprosenteista, jotka muodostetaan toteutuneiden kustannusten pohjalta. Tämä nostaa muutaman kunnan kustannuksia normaalinousua enemmän. Keskimääräinen kustannusnousu on 3,66% verrattuna vuoteen Toimintakate TP2006 TA2007 TS2008LTK TS2008KJ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tehtäväalueen tunnusluvut Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Suoritteet Palotarkastukset % 79, Pelastustoimen tehtävät kpl Sairaankuljetustehtävät kpl Tehokkuus/Taloudellisuus/Pelastustoimi /asukas 65,15 64,17 67,48 Toiminnan laajuus Kunnat Voimavarat Henkilöstö, virat ja toimet Sopimuspalokuntia

114 111 KYMIJOEN TYÖTERVEYS Vastuuhenkilö: Toimitusjohtaja Riitta Pimiä Toiminnan kuvaus Kymijoen Työterveys jatkaa toimintaa kunnallisena liikelaitoksena ja tuottaa Kotkan terveyskeskuksen puolesta työterveyspalvelut niille kunnille, yrityksille ja yrittäjille, jotka ovat tehneet sopimuksen palveluiden tuottamisesta kanssamme. Osaamisemme painottuu erityisesti pk- sektorille ja kuntakentälle. Tunnemme toimialat hyvin. Toimintaa valvoo Kymijoen Työterveyden johtokunta, joka on uudistuvassa organisaatiossa Konsernijaoston alainen toimielin. Tuotamme myös laissa määrätyt merimiesterveyskeskuspalvelut Kotkan terveyskeskuksen puolesta. Keskeiset toimintamuodot ovat moniammatillisesti toteutetut työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset ja työterveyshuollollisesti painotettu sairaanhoito. Vaikuttavan toiminnan tavoitteena on riskialtistusten ja kuormitustilojen väheneminen, työympäristön ja työolojen laadun paraneminen, työperäisen sairastavuuden, tapaturmien ja sairaspoissaolojen sekä työkyvyttömyyden väheneminen ja työkyvyn paraneminen. Toimintamuodot ovat ehkäiseviä ja työkykyä edistäviä, varhaisen tuen mallin mukaisia ja korjaavia. Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti arvioidaan työpaikan tarpeet, suunnitellaan toiminta, toimitaan vaikutusten aikaansaamiseksi, seurataan ja arvioidaan toiminnan tuloksia laatua parantamalla. Toiminnan lähtökohtana on Kymijoen Työterveyden ja asiakastoimipaikkojen välisiin sopimuksiin ja luottamukseen perustuva yhteistyösuhde, jossa asiakas on aktiivinen yhteistyön tekijä. Työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuutta lisätään nivomalla työterveyshuollon prosessit asiakastoimipaikan päätöksiin ja toimintaan. Tavoitteena on hyvin toimiva yhteistyö, mikä lisää asiakkaan tuotantotoiminnan arvoa ja mahdollistaa pitkäaikaisen asiakassuhteen. Taloussuunnitelma Tavoitteena on kaikkina vuosina kattaa toimintakulut ja mahdolliset investointimenot toiminnasta saaduilla tuotoilla. Hinnoittelua ja tuotteistusta toteutetaan niin, että hinnat perustuvat työn todelliseen kustannukseen kaikilla ammattiryhmillä. Henkilöstön määrä on mitoitettu sopivaksi nykyisellä asiakasmäärällä. Henkilöstömäärää tarkistetaan kuitenkin tarvittaessa, jotta voidaan taata asiakkaille sopimuksen mukainen toiminta. Sijaistarve on pienentynyt, koska v palkattiin vakituiset varahenkilöt. Asiakasmäärää pyritään kasvattamaan v aikana erityisesti Kuusankoskella pk-sektorilla. Markkinointiin panostetaan, painopistealueena varhaisen tuen mallin käyttöönotto asiakasyrityksissä tilanteen mukaisesti ulkoinen tulo (muualta kuin Kotkan kaupungilta tuleva) on 63 % alkuvuoden tuloista, joten suurin osa tulorahoituksesta on ulkoista. Palvelun hintoja nostetaan vuodeksi 2008 yleisen kustannustason ja henkilöstömenojen kohoamisen vuoksi n. 5 %, sillä henkilöstömenoissa varaudutaan myös n. 5 % palkankorotuksiin. Henkilökuntamäärä kasvoi v aikana joten toimintatuotot ja kulut kasvavat n. 12 %. Tulokseen on jätetty pieni ylimääräinen varaus mahdollisiin laboratorio- ja muiden tietojärjestelmien muutoksista johtuviin kustannuksiin. Laboratorio- ja röntgenpalvelut ostetaan edelleen Kymenlaakson sairaanhoitopiiriltä. Toimintaympäristön muutos Työterveyden asiakasmäärä kuntatyöpaikoilla vähenee suunnitelmakauden aikana. Toisaalta toiveet työterveyshuollon työpaikkoihin kohdistuvalle, työkykyä ylläpitävälle ja edistävälle sekä varhaisen tuen mallin mukaiselle toiminnalle sekä sairaanhoidolle ovat kasvaneet vuosittain. Yksityis-

115 112 ten asiakasyritysten määrää pyritään kasvattamaan ja suuntaamaan toimintaa entistä enemmän sinne. Työikäisen väestön ikääntyminen ja eläkkeelle siirtymisiän myöhentäminen sekä kasvavat sairaspoissaolot lisäävät painetta hyvin toimivan työterveyden ja asiakasyritysten väliselle yhteistyölle. Valtakunnallisesti työterveyshuollon rooli yritysten ja yhteisöjen yhteistyökumppanina henkilöstön työkyvyn ylläpitäjänä ja kilpailukyvyn edistäjänä kasvaa tulevaisuudessa. Kuntien taloustilanne on tiukka, ja siellä tavoitteena on nollakasvu. Työterveyden osalta taloudellista kasvua esim. palkankorotuksia kattamaan haetaankin yksityisten asiakasyritysten puolelta. Kilpailu osaavasta henkilökunnasta on kiristynyt yksityisten palveluntuottajien ja kuntatyönantajan välillä myös työterveydessä. Osaava, työhönsä sitoutunut ja motivoitunut henkilökunta on tärkein voimavara ja tähän haasteeseen on kyettävä vastaamaan myös palkkauksen keinoin. Näin varmistetaan myös hyvä taloudellinen tulos. Tulostavoitteita seurataan edelleen kuukausittain. Toiminnan painopistealueet Toiminnan painopistealueena on edelleen yhteistyön lisääminen asiakasyritysten ja yhteisöjen kanssa. Keinoina ovat : - Työpaikkaselvitysten ja sitä kautta työolojen tuntemuksen lisääminen - Varhainen tuki- mallin markkinointi - Suunnatut ja vaikuttavat terveystarkastukset - Hyvin toimiva työterveyspainotteinen sairaanhoito Lainsäädäntö edellyttää, että työterveystyössä. - Tunnetaan työolot ja niiden vaikutus terveyteen - Tehdään yhteistyötä työyhteisöjen kanssa terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi. - Toiminta on vaikuttavaa: suunnitelmallista ja prosessinomaista, jossa työterveyden esittämien työoloja edistävien toimenpiteiden toteutumista seurataan, Kilpailu asiakkaista on edelleen kiristynyt yksityisten työterveyspalveluja tuottavien, voittoa tavoittelevien yritysten ja kunnallisten palveluntuottajien välillä. Erityisesti valtakunnallisina ketjuina toimivat työterveyspalvelujen tuottajat ovat markkinoineet voimakkaasti palveluitaan pk-sektorille. Asiakasmaksulaki estää vastaamasta kilpailuun hintakilpailun keinoin, joten osa kunnallisina liikelaitoksina toimivista työterveysyksiköistä perusti yhteistyöverkoston Työ ja Terveys ry. v Sen tavoitteena on toimia valtakunnallisena kattoverkostona ja parantaa kilpailutilanteessa kunnallisen toimijan markkina-asemaa. Kymijoen Työterveys on mukana verkostossa. Lisäksi pyrimme vaikuttamaan päättäjiin valtakunnan tasolla kilpailun esteiden poistamiseksi. Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Vaikuttavat työpaikkaselvitykset 1. Työpaikkaselvitykset riskien kartoitus-mallin pohjalta 2. Yhteisen mallin mukainen muistio työpaikalle kahden viikon sisällä käynnistä Prosessit ja rakenteet Uusien asiakaslähtöisten toimintamuotojen kehittäminen Räätälöidään toiminta asiakkaiden tarpeen mukaan

116 113 Resurssit Talous on tasapainossa Tulot kattavat menot ja investoinnit Osaaminen ja johtaminen Työterveyshuollon täydennyskoulutus kaikilla 2 käyty vuoden sisällä työhön tulemisesta Toimintakate TP2006 TA2007 TA2008 LTK TA2008KJ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vastuualueen tunnusluvut Tilojemme neliöt on aikaisemmin laskettu liian alhaisiksi. V neliömäärät tarkastettiin todellisiksi. Vastaanotolla käynnit ovat aikaisempaa vaativampia, joten niiden määrä ei juurikaan kasva, niihin käytetty aika lisääntyy. Asiakasmäärään ei odoteta isoja muutoksia, tavoitteena on tehostaa yhteistyötä nykyisten asiakkaiden kanssa. Tunnusluvut TP2006 TA2007 TA2008 Suoritetavoitteet Käyntejä vastaanotolla yhteensä Työpaikkaselvityksiin ym. aikaan perusteuvaan laskutukseen käytetty aika tunteina Tehokkuus/Taloudellisuus Tilikauden tulos Toiminnan laajuus Asiakkaita yhteensä Asiakkaita kokonaisvaltaisen tth:n piirissä Voimavarat Henkilöstö, vakinaiset Henkilöstö, määräaikaiset Toimitilat, m , , ,5

117 114

118 115 INVESTOINTIEN YHTEENVETO HANKERYHMÄ TA 2008 TS 2009 TS 2010 TS 2011 TS 2012 Aineeton käyttöomaisuus Investointien hankinnat Aineeton käyttöomaisuus Yht Ensikertainen kalustaminen Investointien hankinnat Ensikertainen kalustaminen Yht Irtain omaisuus Investointien hankinnat Rahoitusosuus Irtain omaisuus Yht Kiinteä omaisuus Investointien hankinnat Käyttöom myynti Kiinteä omaisuus Yht Liikenneväylät Investointien hankinnat Rahoitusosuus Liikenneväylät Yht Liikuntapaikat Investointien hankinnat Liikuntapaikat Yht Osakkeet ja osuudet Investointien hankinnat Käyttöom myynti Osakkeet ja osuudet Yht Puistot Investointien hankinnat Puistot Yht Suunnittelu Investointien hankinnat Suunnittelu Yht Talonrakennus Investointien hankinnat Rahoitusosuus Talonrakennus Yht Uudet alueet Investointien hankinnat Uudet alueet Yht Venesatamat Investointien hankinnat Venesatamat Yht Yhdyskuntarakentaminen Investointien hankinnat Yhdyskuntarakentaminen Yht KAUPUNKI YHTEENSÄ Kymenlaakson pelastuslaitos Investointien hankinnat Rahoitusosuus Irtain omaisuus Yht LIIKELAITOKSET YHEEENSÄ INVESTOINNIT YHTEENSÄ, NETTO

119 116

120 117

121 118

122 119

123 120

124 121

125 122

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle 2009... 25

KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle 2009... 25 Talousarvio 2009 Taloussuunnitelma 2009-2013 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.11.2008 Sivu 1(2) SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT..................................................... 1 1. Kaupunkistrategia

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä Kaupunginhallitus 10.11.2014 TP13 TA14 TPE14 TE-ehd15 TA15 TS16 TS17 TS18 TOIMINTATUOTOT ulk. 54 938 394 54 714 021 54 278 135 49 982 333 48 746 164 46 636 204 48 026 075

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Talousarvio 2007 Taloussuunnitelma 2007-2011

Talousarvio 2007 Taloussuunnitelma 2007-2011 Talousarvio 2007 Taloussuunnitelma 2007-2011 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1(2) Tulosalueet on rasteroitu YLEISPERUSTELUT..................................................... 1 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman

Lisätiedot

Kuntatalous ja konserniohjaus

Kuntatalous ja konserniohjaus Yleinen talouskehitys YLEINEN TALOUSTILANNE 1) Talouden epävarmuus ja kansantalouden heikko kehitys 2) Välimerenmaiden velkaongelmat ja EU-alueen talouden kasvun epätasainen jakautuminen 3) Maan hallituksen

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOTEEN 2017 ULOTTUVAN TALOUS- SUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOTEEN 2017 ULOTTUVAN TALOUS- SUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KUHMOISTEN KUNTA 8.9.2014 1 Lautakunnat Hallintokunnat VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOTEEN 2017 ULOTTUVAN TALOUS- SUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talousarvioesityksen laadinnan perusteet Kuntalain 65 :n mukaan

Lisätiedot

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen 45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Tilakeskuksen talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2015 - liikelaitoksen talousarvion

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

IIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2016 2018

IIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2016 2018 1 IIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2016 2018 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntalaisiin ja kuntiin vaikuttava lainsäädäntö on voimakkaasti uudistumassa. Uusi kuntalaki

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 115 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 Kaupunginhallitus 4.11.2014 Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO Asukasluvun kehitys 2 Työttömyysasteen

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot