Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu

Transkriptio

1 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu SUY WSP Finland Oy C: 2/2009

2

3 Julkaisija HELSINGIN KAUPUNKI HKL-Liikelaitos Suunnitteluyksikkö KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijä(t) Simo Airaksinen, Tero Anttila, Annika Rantala, Paula Leppänen ja Teemu Sihvola Julkaisun nimi Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu Tiivistelmä Palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu on osa laajempaa palvelulinjojen uudistustyötä. Liikenne on kilpailutettu keväällä 2008 ja kilpailutettu liikenne alkaa vuoden 2009 alkaessa. Kilpailutus on tuonut reunaehtoja uusien reittien ja aikataulujen suunnittelulle. Uudet reitit ja aikataulut on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2009 alkaessa. Palvelulinjat ovat kaikille avointa joukkoliikennettä. Suunnittelussa on huomioitu kuitenkin erityisesti senioreiden ja liikuntarajoitteisten tarpeet. Lisäksi palvelulinjat täydentävät tarjontaa alueilla, joilla muutoin palvelutaso on heikompi. Helsingissä palvelulinjoja liikennöidään 22 autolla. Nykyiset palvelulinjojen reitit ovat usein vaikeasti hahmotettavia ja vuorovälit pitkiä. Tavallisesti samalla linjatunnuksella ajetaan useita reittejä. Numerointi on tehty perustamisjärjestyksessä. Uudistuksen tavoitteena on ollut tuottaa selkeästi hahmotettavat reitit ja helposti muistettavat aikataulut. Reitti- ja aikataulumuutokset ovat lähes kaikilla alueilla erittäin merkittäviä. Tavoitteena on ollut, että muun joukkoliikenteen tavoin yhdellä linjatunnuksella ajetaan vain yhtä reittiä. Aikatauluissa on ollut tavoitteena tunnin vuoroväli, joka on helposti muistettavissa ja mahdollistaa usein alueiden kattavan palvelun. Vuoden 2009 aikana kokeillaan kahdella autolla täysin kutsuohjauksista linjaa ja kahdella autolla osin kutsuohjauksista linjaa, joilla on 2 3 aikataulun mukaisesti ajettavaa pysäkkiä. Palvelulinjojen liikennöintikustannukset ovat nykytilanteessa euroa vuoden 2008 keväällä ratkaistun tarjouskilpailun mukaisilla hinnoilla. Suunnitelma lisää liikennöintikustannuksia euroa. Noin kolmasosalla linjoista kokeillaan liikennöintiaikojen pidentämistä ja lauantailiikennettä. Lisäksi kustannuksia syntyy lisää Itä-Helsingin linjojen autojärjestelyistä. Pääsääntöisesti HKL maksaa kustannuksista 55 % ja sosiaalivirasto 45 %. Avainsanat (asiasanat) palvelulinjat, kutsuohjaus, joukkoliikenne Muut tiedot taitto: Mirva Ilmoniemi, kansikuva: Markku Alén Sarjan nimi ja numero ISSN-numero ISBN-numero HKL:n julkaisusarja C: 2/2009 Painopaikka ja -vuosi Kieli Sivuja Liitteitä Helsinki 2009 suomi 72 -

4

5 Utgivare HELSINGFORS STADS TRAFIKVERK Planerigsenhet SAMMANDRAGSSIDA Datum Författare Simo Airaksinen, Tero Anttila, Annika Rantala, Paula Leppänen, Teemu Sihvola och Stefan Forstén Publikation Planeringen av nya rutter och tidtabeller för Helsingfors stads servicelinjer Sammandrag Planeringen av de nya servicelinjernas rutter och tidtabeller är en del av ett större utvecklingsarbete av servicelinjerna. Trafi ken konkurrensutsattes på våren 2008 och den konkurrensutsatta trafi ken startar i början av Det att trafi ken har konkurrensutsatts har medfört nya villkor för planeringen av de nya rutterna och tidtabellerna. Servicelinjerna är kollektivtrafi k som är öppen för alla. I planeringen har man dock speciellt beaktat behoven för seniorer och rörelsehindrade. Dessutom förbättrar servicelinjerna utbudet i områden som i annars skulle ha sämre servicenivå. I Helsingfors trafi keras servicelinjerna av 22 bilar. De nuvarande servicelinjerna är ofta svåra att gestalta och intervallen mellan turerna är stora. Vanligtvis kör man många rutter med samma linjenummer. Numreringen av linjerna är gjord enligt den ordning linjerna har tagits i bruk. Målsättningen med reformen har varit att skapa rutter som är lätta att gestalta samt tidtabeller som är lätta att minnas. Det har medfört att rutt- och tidtabellsförändringarna är stora i alla regioner. Målet har varit att man, liksom inom den övriga kollektivtrafi ken, med ett linjenummer kör endast en rutt. Målet för tidtabellerna har varit att man kör rutterna med en timmes mellanrum, vilket är lätt att minnas, och vilket samtidigt medför en heltäckande service för regionerna. År 2009 prövar man med två bilar rutter som helt bygger på anrop samt två bilar som delvis kör enligt anrop. De senare nämnda har 2 3 hållplatser som de kör via enligt en tidtabell. Kostnaderna för servicelinjerna är i nuläge euro enligt de priser som användes i anbudstävlingen våren Den uppgjorda planen ökar kostnaderna med euro. På cirka en tredjedel av rutterna prövar man på förlängda körtider samt på lördagsturer. Dessutom ökar kostnaderna på grund av bil arrangemangen för linjerna i östra Helsingfors. Huvudregeln är att HST betalar 55% av kostnaderna medan socialbyrån betalar 45%. Nyckelord Servicelinjer, anropsnavigering, kollektivtrafi k Övriga information layout: Mirva Ilmoniemi, pärmbild: Markku Alén Seriens nummer ISSN nummer ISBN nummer HKL series C: 2/2009 Tryckningsort och -år Språk Sidantal Appendix Helsingfors 2009 fi nska 72 -

6

7 Publisher HELSINKI CITY TRANSPORT Planning Unit DESCRIPTION Date of publication Author(s) Simo Airaksinen, Tero Anttila, Annika Rantala, Paula Leppänen and Teemu Sihvola Name of publication Route Network and Timetable Plan for Service Lines in Helsinki Abstract As a part of a wider renewal of the service lines in Helsinki, new routes and timetables were planned. The service line traffi c was put out to tender in spring 2008 and the tendered traffi c will start in the beginning of year Tendering meant new conditions for the new routes and timetables, which will be introduced in the beginning of year Service lines are a part of public transport open for everyone. However, especially the needs of elderly and disabled people have been taken into account. Service lines also complete the public transport system in low-service-level areas. In Helsinki, 22 vehicles are used to operate the service lines. The existing routes are often diffi cult to perceive and intervals are long. Usually multiple routes are driven with the same line number. Line numbers have been assigned to the lines in the same order the lines were established. The objective of the renewal has been to plan easily-perceivable routes and easy-to-remember timetables. Changes in routes and timetables are remarkable in almost all areas. The amount of service line numbers used has been increased, since the goal was that for each individual route, a specifi c line number is used. Multiple lines share common vehicles though. For the timetables, the goal was one hour interval, which is easy to remember and often it enables areas to be serviced. During the year 2009, two vehicles are going to be tested on a fully demand-responsive line with no timetables, and two vehicles on a partly demand-responsive line which has 2 3 stops where the vehicles stop according to a timetable. The operating costs of the service lines at the current state are euros per year using the prices of the tender in spring This plan will increase costs by euros. The increase derives from longer service hours and Saturday traffi c. As a general rule, Helsinki City Transport (HKL) will pay 55 % of the costs and the social services 45%. Key words service lines, demand-responsiveness, public transport Other information layout: Mirva Ilmoniemi, cover photo: Markku Alén Serie number ISSN number ISBN number HKL series C: 2/2009 Printing place and year Language Pages Appendices Helsinki 2009 Finnish 72 -

8 6 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu

9 Esipuhe Palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu on osa HKL:n palvelulinjaprojektia. Reunaehdon työlle on antanut palvelulinjojen liikennöinnin kilpailuttaminen, joka on ratkaistu toukokuussa Tarjouskilpailun mukainen liikenne aloitetaan vuoden 2009 alusta. Samanaikaisesti on tarkoitus uudistaa palvelulinjojen aikatauluja ja reittejä tämän työn mukaisesti. Työtä on ohjannut palveluliikenteen johtoryhmä, johon ovat kuuluneet: Ville Lehmuskoski Leena Rautanen-Saari Ville Lepistö Antti Lautela Marjo Hautamäki Tuomas Päivinen Jukka-Pekka Sorjonen Eija Kankare Kimmo Rönkä Vesa Kemppainen Simo Airaksinen Annika Rantala HKL, puheenjohtaja HKL HKL, sihteeri HKL SOSV SOSV SOSV McCann Movense Movense WSP WSP Linjastosuunnittelua on ohjannut linjastoryhmä, johon ovat kuuluneet: Ville Lepistö Antti Lautela Tuomas Päivinen Jukka-Pekka Sorjonen Vesa Kemppainen Simo Airaksinen Annika Rantala HKL, puheenjohtaja ja sihteeri HKL SOSV SOSV Movense WSP WSP Palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelussa konsulttina on ollut WSP Finland Oy, josta työssä ovat olleet mukana Simo Airaksinen ja Annika Rantala. Asiantuntijoina ovat toimineet Tero Anttila ja Teemu Sihvola. Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 7

10 8 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu

11 Sisältö ESIPUHE...7 JOHDANTO HELSINGIN PALVELULINJALIIKENTEEN VISIO SUUNNITTELUPERIAATTEET Yleistä Palvelualueet ja reitit Muu joukkoliikenne Kutsuohjaus Kutsuohjauksen periaatteet Helsingin palvelulinjojen sovellettavat mallit Liikennöintiajat Kierrosajat ja aikataulut Kalusto, liikenteen hankinta ja linjanumerointi Kävely-yhteydet Pysäkit Kuljettajapalvelu Markkinointi ja tiedotus NYKYTILANNE Yleistä Liikennöinti ja yli 65-vuotiaan väestön sijoittuminen Väestöennusteet Helsingissä Lauttasaari Munkkiniemi Haaga ja Pitäjänmäki Maunula ja Pakila Malmi, Puistola ja Pihlajamäki Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 9

12 3.2.7 Kallio ja Vallila Herttoniemi ja Laajasalo Itäkeskus Myllypuro, Kontula ja Mellunmäki Vuosaari Liikennöintikustannukset ja kilpailutettu liikenne Palvelulinjojen tarkastelu matkustajamäärien kannalta Liikennöitsijän näkemys kutsulinjoista LINJASTON JA LIIKENNÖINNIN KEHITTÄMINEN Liikennöintikustannusten laskeminen Lauttasaari Munkkiniemi Haaga, Kannelmäki ja Pitäjänmäki Kallio, Pakila ja Vallila Malmi, Maunula, Puistola ja Pihlajamäki Herttoniemi ja Itäkeskus Myllypuro, Kontula ja Mellunmäki Vuosaari Lauantailiikenne Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu

13 Johdanto Palvelulinjat ovat kaikille avointa joukkoliikennettä. Palvelulinjojen tavoitteena on palvella erityisesti ikääntyviä, liikuntaesteisiä sekä muita liikkumiskyvyltään rajoittuneita. Lisäksi palvelulinjat täydentävät joukkoliikennetarjontaa alueilla, joilla ei ole muutoin riittävää joukkoliikenteen tarjontaa. Helsingissä on syksyllä 2008 yhteensä 20 palvelulinjaa, joita liikennöidään 22 autolla. Tämä työ on osa laajempaa palvelulinjaston uudistamista. Uudet aikataulut ja reitit on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2009 alkaessa samalla, kun aloitetaan liikennöinti toukokuussa 2008 ratkaistun tarjouskilpailun mukaisesti. Lähtökohtana työlle ovat olleet Helsingin joukkoliikennelautakunnan hyväksymät palveluliikenteen kehittämisperiaatteet ja Movense Oy:n tekemät palvelulinjojen uudistuskortit. Palvelulinjojen liikennöinnistä HKL maksaa 55 % ja sosiaalivirasto 45 %. Vuosittaiset kokonaisliikennöintikustannukset vuonna 2007 ovat olleet euroa. Vuoden 2009 alussa alkavilla sopimuksilla vastaava liikenne maksaisi euroa vuodessa. 1 Keväällä 2009 ratkaistussa tarjouskilpailussa liikennöintiajat olivat jonkin verran nykyistä pidemmät, minkä vuoksi tarjouskilpailun mukaisen liikenteen kustannukset ovat euroa vuodessa. Jatkossa tässä raportissa verrataan liikennöintikustannusten muutoksia uusien sopimusten mukaisiin hintoihin tarjouskilpailun mukaisessa liikenteen laajuudessa. Toisin sanoen vertailut perustuvat hintoihin, joissa kokonaiskustannukset ovat euroa vuodessa. 1 Helsingin palvelulinjaliikenteen visio HKL:n tavoitteena on tarjota kaupunkilaisille tasapuoliset liikkumismahdollisuudet ja luoda edellytykset toimivalle ja elinvoimaiselle kaupungille. Palvelulinjat ovat osa kaikille avointa joukkoliikennettä. Palvelulinjat liittyvät erityisesti esteettömän kaupunkiliikenteen tarjoamiseen. Tavoitteena on palvella erityisesti ikääntyviä, liikuntaesteisiä sekä muita liikkumiskyvyltään rajoittuneita. Toisena tavoitteena on siten vähentää tulevaisuudessa muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta. Palveluliikenteen kehittämisen painopiste on esikaupunkialueilla, joilla kävelyetäisyydet pysäkeille ovat kantakaupunkia pitemmät ja lähtömäärät pienemmät. Toisaalta väestön ikääntyminen on suhteessa voimakkaampaa itäisissä ja koillisissa suurpiireissä kuin eteläisissä ja keskisissä osissa. 2 Helsingissä yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa muuta pääkaupunkiseutua nopeammin. Sen vuoksi on perusteltua kohdentaa palvelua erityisesti heidän tarpeisiinsa. Tulevaisuudessa ikääntyvä väestö on entistä aktiivisempaa ja vaativampaa. Kun liikennejärjestelmää kehitetään myös iäkkäiden kannalta, tuetaan heidän osallistu- 1 Summa on laskettu syksyn 2008 liikennöintiajoilla ja vuoden 2009 alussa alkavan sopimuksen yksikköhinnoilla. Vuoden 2008 tammi toukokuun kustannuksista koko vuodelle laajennettuna tulee /vuosi. 2 Helsingin palvelulinjat: suunnittelu ja toteutus. HKL B: 3/2005. Sami Aherva. Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 11

14 mismahdollisuuksiaan ja kotona asumista. Näin ehkäistään tapaturmista, laitoshoidosta, kuntoutuksesta ja erilliskuljetuksista aiheutuvien kustannusten kasvua. 3 Lisäksi palvelulinjat täydentävät yhteys- ja palvelutarjonnallaan normaalilinjastoa. Näin ollen palvelulinjat tarjoavat palveluita alueilla, joilla joukkoliikenteen tarjonta on muutoin vähäistä. 2 Suunnitteluperiaatteet 2.1 Yleistä Palvelulinjat ovat osa kaikille avointa joukkoliikennettä. Erityisesti palvelulinjat on suunniteltu palvelemaan senioreita ja ikääntyviä, joiden aktiivisuus kasvaa tulevaisuudessa. Palvelulinjojen pitää olla kuitenkin kaikille matkustajille houkuttelevia etenkin alueilla, joilla muun joukkoliikenteen tarjonta on vähäistä ja kysyntä ei ole riittävää. Lisäksi osa palvelulinjoista on suunniteltu koululaisten lähtökohdista. Koska palvelulinjojen kohteisiin kuuluvat kauppakeskukset, tarjoavat linjat kaikille erinomaisen liikkumismahdollisuuden kaupan ja kodin välille. Sosiaalivirasto osallistuu palvelulinjojen kustannuksiin pääsääntöisesti 45 % osuudella. Sen vuoksi palvelulinjat suunnitellaan yhdessä sosiaaliviraston kanssa. Suunnittelu toteutetaan yhteistyössä terveyskeskusten sekä vanhus- ja vammaisjärjestöjen kanssa. Lisäksi suunnittelussa kuullaan alue- ja kaupunginosayhdistyksiä. Palvelulinjat suunnitellaan alueittain, esimerkiksi suurpiireittäin. Tällöin voidaan suunnitella alueen palvelulinjasto useamman linjan kokonaisuutena. Näin tarjonta voidaan suunnitella paremmin kysyntää vastaavaksi sekä nykytilanteessa että muutaman vuoden päähän. Näissä suunnitteluperiaatteissa esitetään yleiset palvelulinjojen liikennöinnin suunnittelun periaatteet. 2.2 Palvelualueet ja reitit Palvelulinjojen on oltava kustannuksiltaan järkeviä, joten linjan tarjonnan edellytyksenä on riittävä matkustajapotentiaali alueella. Matkustajapotentiaalia voidaan arvioida esimerkiksi yli 65-vuotiaiden tai erityisryhmiin kuuluvien, esimerkiksi liikuntaesteisten asuinpaikkojen perusteella sekä palvelutalojen sijainnin perusteella. Lisäksi palvelulinjoilla voidaan täydentää joukkoliikennettä alueilla, joilla palvelutason saavuttamiseksi ei ole perusteltua liikennöidä perusjoukkoliikenteellä. Palvelulinjat palvelevat asuinalueilta omaan aluekeskukseen sekä alueella oleviin erityispalveluihin suuntautuvia matkoja. Tällaisia palveluita ovat mm. - terveysasemat/sairaalat - sosiaaliasemat - KELA - ostoskeskukset ja lähikaupat 3 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen ja kansliapäällikkö Juhani Korpela. LVM 2/ Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu

15 - apteekit - pankit - postit - palvelutalot(/-keskukset), ryhmäkodit - kirkot - torit - uimahallit ja - kirjastot. Tarvittaessa yhteydet erityiskohteisiin, esimerkiksi sairaaloihin, suunnitellaan erikseen. Lisäksi reiteiltä pitää olla hyvät kytkennät runkoyhteyksille, kuten metroon ja esimerkiksi Jokeriin. Linjastosuunnittelussa täytyy tehdä kompromisseja. Alueella ei ole välttämättä mahdollista tarjota yhteyksiä useisiin kaupallisiin kohteisiin, vaan linja voi kulkea esimerkiksi suosituimman kaupan kautta. Palvelualueiden ja reittien suunnittelussa täytyy tehdä valintoja kattavuuden ja reitin nopeuden ja yksinkertaisuuden välillä. On tarkoituksenmukaista, että reitit ovat keräileviä, kun halutaan että yksi linja kattaa mahdollisimman suuren alueen ja kävelymatkat ovat lyhyempiä kuin tavallisessa joukkoliikenteessä. Palvelualueet ja reitit tulee kuitenkin suunnitella selkeiksi siten, että ne on helppo hahmottaa ja esittää kartalla. Lisäksi ajoaikojen keskeisiin kohteisiin tulee olla kohtuullisia. Näistä syistä useamman suoremman linjan perustaminen yhden mutkittelevan linjan sijaan voi olla perusteltua. Jos usealle linjalle ei riitä matkustajia, voidaan myös priorisoida linjan kattavuutta liikennöinnin nopeuden kustannuksella tai harkita rengaslinjoja. Matka-aikojen pitämiseksi kohtuullisena renkaan kiertäminen saa kestää enintään 15 minuuttia. Palvelulinjat suunnitellaan pääasiassa niin, että reitit kulkevat tavallisia katuja pitkin. Poikkeustapauksissa voidaan hyödyntää kevyen liikenteen väyliä, jos kattavuus tai nopeus oleellisesti paranee, mutta tällöin on asemakaavaan tehtävä muutos. Lisäksi on huolehdittava, että kyseisillä väylillä on mahdollista ajaa käytössä olevalla kalustolla, että reitillä ei ole esteitä ja että reitin talvikunnossapidosta huolehditaan. Päätepysäkit ja ajantasauspisteet pyritään sijoittamaan keskeisille liikennepaikoille, joilla on palveluita. Päätepysäkkien ja ajantasauspisteiden valinnassa huomioidaan kuljettajien sosiaalitilojen sijainti. 2.3 Muu joukkoliikenne Palveluliikenteen suunnittelussa otetaan huomioon alueen muun joukkoliikenteen tarjonnan määrä, ominaisuudet ja kohteet. Iäkkäiden ja liikuntaesteisten matkustajien kyky hyödyntää muuta joukkoliikennettä riippuu muun muassa kävelyetäisyyksistä sekä kävely-yhteyksien, pysäkkien ja kaluston esteettömyydestä. Esimerkiksi yli 65- vuotiaiden asukkaiden sijoittumisen kannalta potentiaalinen palvelulinjojen liikennöintialue olisi kantakaupunki. Kantakaupunkien palvelulinjat eivät ole kuitenkaan koskaan menestyneet muun joukkoliikenteen erittäin hyvän tarjonnan vuoksi. Alueilla, joilla muun joukkoliikenteen palvelutaso on korkea, palvelulinjat voivat täydentää muuta joukkoliikennetarjontaa palvelemalla kohteita, joihin ei muuten pääse. Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 13

16 2.4 Kutsuohjaus Kutsuohjauksen periaatteet Kutsuohjauksisen liikenteen järjestämisen perusmallit on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 1. Kutsuohjauksisen liikenteen toteuttamisen perusmallit (Sihvola 2003). Alueilla, joilla ei ole riittävää matkustuskysyntää kiinteille reiteille, mutta kuitenkin tarvetta palvelu- ja asiointiliikenteelle, voidaan käyttää täysin kutsuohjattuja linjoja. Täysin kutsuohjatuilla linjoilla ei ole lainkaan kiinteää reittiä eikä aikataulua, vaan bussi ajaa asiakkaiden matkapyyntöjen eli kutsujen mukaan niille pysäkeille, joille se on tilattu Helsingin palvelulinjojen sovellettavat mallit Helsingissä on valittu, että palvelulinjat ovat joko reitiltään täysin kiinteitä, osin kutsuohjauksisia tai täysin kutsuohjauksisia. Vuoden 2009 aikana kokeillaan kahta erityyppistä kutsuohjauksisen liikenteen järjestämistapaa. Kahdella autolla kokeillaan täysin kutsuohjauksista liikennettä, jolla ei ole lainkaan kiinteää aikataulua, vaan aikataulu määräytyy kutsujen perusteella. Kahdella autolla kokeillaan puolestaan osin kutsuohjauksista liikennettä siten, että reitillä on 2 14 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu

17 3 pysäkkiä, joille on suunnitellut lähtöajat. Muulla alueella reitti määräytyy kutsujen perusteella. Osin kutsuohjauksisen liikenteen tavoitteena on informoida matkustajaa paremmin siitä, milloin auto liikkuu alueella ja tietyn alueen kutsut voidaan keskittää ajankohdaltaan samanaikaisiksi. Vuoden 2009 jälkeen arvioidaan mallien hyödyt ja haitat ja sen jälkeen päätetään jatkosta. Jos kutsuohjauksisella linjalla ei ole resursseja palvella asiakasta hänen ensisijaisen toiveensa mukaisesti, ehdotetaan seuraavaa mahdollista aikaa. Kutsuohjauksinen palvelulinja on mahdollista tilata puhelimitse. 2.5 Liikennöintiajat Palvelulinjoja liikennöidään pääosin arkipäivinä kello 8 16 välillä. Perusperiaate on, että kaikkia linjoja liikennöidään joka arkipäivä. Jos alueella on useampi palvelulinja, osalla autoista liikenne voi päättyä jo aiemmin, jos alueella on kysyntään nähden riittävä palveluntarjonta esimerkiksi kutsuohjauksisesti. Tavoitteena on laajentaa arkipäivien liikennöintiaikaa noin kolmasosalla palvelulinjoista kello 7 17 väliseksi ajaksi. Jos linjalla on lauantailiikennettä, liikennöintiaika on kello Tavoitteena on, että sopimuskaudella lauantailiikenne laajenisi kolmasosalle linjoista. 2.6 Kierrosajat ja aikataulut Aikataulut laaditaan ensisijaisesti asiakaslähtöisesti eli matkustajien tarpeiden mukaan. Linjoilla pyritään korkeintaan tunnin vuoroväliin ja helposti muistettaviin aikatauluihin, esimerkiksi niin että bussi lähtee aina samalla minuutilla. Toisaalta pyritään järjestämään myös tiettyjen yhteyksien ajoittuminen käyttäjien ja alueen palveluntarjoajien toivomalla tavalla. Palvelualueen laajuuden tai muun syyn vuoksi voi vuoroväli olla myös pidempi. Palvelulinjojen suunnitteluperiaatteena on, että yhden alue- tai kaupunkikeskuksen palvelualueen liikennöinti suunnitellaan kokonaisuutena, niin että kaluston käyttö on tehokasta. Linjaston suunnittelussa on siten huomioitava myös kaluston kiertoaika ja kuljettajien tauot. Liikennöitsijöiden esille tuomat näkökohdat on myös hyvä huomioida aikatauluja suunniteltaessa. Aikataulut suunnitellaan muiden linjojen tapaan siten, että kierrosaika on vähintään 1,1 * (2 * sivun ajoaika) + 4 minuuttia. Taukoja on kuitenkin vähintään 8 minuuttia. Aikataulujen suunnittelussa on huomioitava, että palvelulinjan olemukseen kuuluu kiireettömyys. Liikenneolosuhteet, esimerkiksi liikennevalojen määrä, ruuhkat ja hidasteet reitillä vaikuttavat myös ajonopeuteen, ja ne pitäisi huomioida suunnittelussa. Suunnittelussa ajonopeutena voidaan käyttää esimerkiksi 17 km/h. Aikataulut tulee suunnitella niin, että palvelujen käyttöön jää sopiva asiointiaika. Täysin kutsuohjatuilla linjoilla kuljettajan tauon ajankohta voi vaihdella. Jokaiselle tauolle määritellään kesto ja aikaväli, jossa tauko on pidettävä. Ohjelmisto sovittaa tauot annettuihin aikaväleihin joustavasti niin, että ne estävät mahdollisimman vähän matkustajien matkatoiveiden toteutumista. Mahdollisista kuljettajan vaihtoon liittyvistä paikka- ja ajankohtajärjestelyistä sovitaan tapauskohtaisesti. Pääperiaate on pitää auto siinäkin yhteydessä mahdollisimman tehokkaasti matkustuskäytössä. Linjoille tuotetaan varsinaisen aikataulusuunnittelun jälkeen pysäkkikohtaiset aikataulut. Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 15

18 2.7 Kalusto, liikenteen hankinta ja linjanumerointi Palvelulinjojen kalusto on aina matalalattiaista. Kaluston kokoon vaikuttavat asiakaskysyntä, väylien mitoitus sekä talviajan liikennöinti. Kalustossa huomioidaan liikenneturvallisuus. Lähtökohtaisesti kaikilla linjoilla voi matkustaa myös pyörätuoliasiakas siten, että pyörätuoli voidaan kiinnittää turvallisesti. Kalustovaatimukset määritetään tarkemmin kilpailuttamisen yhteydessä. Yhdistelemällä saman alueen linjoja kilpailutettaviksi kokonaisuuksiksi saadaan kalusto tehokkaaseen käyttöön ja säästöä liikennöintikustannuksissa Sopimusjakson pituuden tulisi olla riittävän pitkä, esimerkiksi 5 vuotta. Busseissa on valaistu sähköinen linjakilpi. Linjanumerointi liittyy palvelulinjojen markkinointiin ja tiedotukseen sekä linjaston hahmottamisen helppouteen. Linjat numeroidaan esimerkiksi postinumeroiden mukaan. Linjanumeron edessä käytetään kirjaintunnusta erotukseksi tavallisista busseista. 2.8 Kävely-yhteydet Palvelulinjojen reittien suunnittelussa ja pysäkkien sijoittamisessa on huomioitava väylien liikennöitävyys, kävely-yhteyksien esteettömyys ja korkeuserot. Reitit suunnitellaan niin, että keskeiset kohteet ovat niiden varrella. Pääkaduilta voidaan poiketa tonttikaduille, jos kevyen liikenteen yhteydet tavallisille pysäkeille ovat pitkiä ja vaikeakulkuisia. Palvelulinjojen reittien suunnittelussa käytetään lyhyempiä kävelyetäisyyksiä kuin tavallisessa joukkoliikenteessä. Kävelyetäisyyden tavoitearvot riippuvat aluetyypistä. Kerrostaloalueella tavoitteena on alle 200 metrin kävelymatka ja pientaloalueella alle 300 metrin kävelymatka. Kävelyetäisyydellä tarkoitetaan etäisyyttä lähimmälle pysäkille, joka voi olla joko palvelulinjan tai muun bussiliikenteen pysäkki. 2.9 Pysäkit Palvelulinjat käyttävät samoja pysäkkejä kuin muu joukkoliikenne. Lisäksi kokooja- ja tonttikaduilla on muita pysäkkejä pelkästään palvelulinjoja varten. Nämä pysäkit merkitään maastoon tavallisella pysäkkimerkillä. Vähäliikenteisillä kokooja- ja tonttikaduilla palvelulinjat voivat pysähtyä myös muissa kohdissa, joissa pysähtyminen on sallittu ja muu liikenne ei pysähtymisestä liiaksi häiriinny. Pysäkkejä voidaan profiloida sijainnin mukaan. Profiloinnilla on vaikutusta pysäkkiinfrastruktuurihankkeiden priorisointiin. Keskeisillä pysäkeillä pyritään esimerkiksi siihen, että bussi pääsee aina kadun reunakiveyksen viereen ja odotustila on korotettu (esimerkiksi 20 cm). Kutsuohjauksisilla linjoilla on käytössä palveluliikenteen pysäkit sekä alueen perusjoukkoliikenteen pysäkit. Tilatessaan kutsuohjauksisen linjan, asiakas voi ilmoittaa lähtö- ja määräpaikkojensa osoitteet ja hänelle kerrotaan niitä lähinnä olevat pysäkit, joita bussi sitten käyttää. Vaihtoehtoisesti asiakas voi ilmoittaa pysäkin nimen tai numeron, jolle haluaa bussin tulevan. 16 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu

19 Kutsuohjauksisten pysäkkien lisäksi kutsuohjauksisilla linjoilla voi olla kiinteitä pysäkkejä, joille bussi saapuu ennalta laaditun aikataulun mukaisesti säännöllisin väliajoin. Kiinteät pysäkit määritetään keskeisiin paikkoihin, esimerkiksi kauppakeskuksiin, joilta oletetaan tulevan matkustajia lähes aina. Jos matkustajia on riittävästi tiettyyn suuntaan, voi palvelualueen päissä olla kiinteät lähtöpysäkit, joilta lähdetään aina aikataulun mukaisesti. Kiinteitä pysäkkejä ei pidä olla liian paljon, koska ne rajoittavat matkojen vapaata reititystä ja vähän käytetyillä linjoilla pidentävät tarpeettomasti matkaaikoja Kuljettajapalvelu Palvelulinjojen kuljettajilta odotetaan aktiivista palvelua ja vuorovaikutusta sekä matkustajien yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Lisäksi kuljettajien on hallittava muuttuvat reitit. Kuljettajien on siis oltava motivoituneita ja saatava koulutusta tehtäväänsä. Kuljettajilta edellytetään määriteltyä perehtyneisyyttä palveluliikenteeseen ja sen toimintaympäristöön sekä äidinkielen tasoista suomenkielen taitoa. Lisäksi kuljettajilta edellytetään yhtenäistä työasua. Kuljettajien on tarpeen vaatiessa avustettava matkustajia kyytiin nousemisessa ja poistumisessa sekä välineiden kiinnittämisessä turvallisesti. Lisäksi kuljettajien on lähdettävä liikkeelle ja ajettava erityisen varovasti, kun kyydissä on vaikeammin liikkuvia asiakkaita Perustapauksessa kuljettajien apu riittää matkustajille. Bussiavustajien käyttöä voidaan harkita tapauskohtaisesti. Avustajien käyttö voi houkutella erityisesti vaikeasti liikkuvia palvelulinjojen käyttäjiksi. Terveyskeskuksissa asiakasta voi auttaa terveyskeskusten henkilökunta. Asiasta sovitaan terveyskeskusten kanssa. Palvelutalojen henkilökunta voi auttaa asiakasta palvelutaloilla. Asiasta sopii sosiaalivirasto. Häiriötilanteissa ja aikataulujen muuttuessa kuljettajien on informoitava matkustajia riittävästi ja erikoistarpeet huomioiden Markkinointi ja tiedotus Palveluliikenteen markkinointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Alueiden asukkaille jaetaan esitteitä kotiin, joko kaikille tai vain tärkeimmille kohderyhmille, kuten yli 65- vuotiaille. Esitteitä jaetaan koteihin etenkin linjojen lanseerauksen tai uudistuksen yhteydessä. Esitteitä jaetaan myös tärkeimpiin kohteisiin, kuten palvelutaloihin, kirjastoihin, terveyskeskuksiin ja yhteispalvelupisteisiin. Esitteitä pitää olla saatavana myös palvelulinjojen busseissa. Esitteitä tulee olla saatavilla myös ruotsinkielisinä. Kaksipuolisen esitteen toiselle puolella voidaan painaa aikataulu ja reittikadut ja toiselle puolelle reitti kartalla esitettynä. Viestinnässä korostetaan, että palveluliikenne on kiireetöntä ja turvallista. Viestinnässä ei kuitenkaan rajata palvelua tietyille kohderyhmille, kuten ikäihmisille ja liikuntaesteisille, vaan korostetaan, että se soveltuu kaikille asukkaille lähellä liikkumiseen. Tarvittaessa nimestä palvelulinja voidaan luopua ja markkinoida linjoja uusilla nimillä, jotka korostavat linjojen sopivan kaikille ja vähentävät käyttäjien leimautumista erityistä palvelua tarvitseviksi. Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 17

20 Palvelulinjojen reitti- ja aikataulutiedot tulee esittää samoin kuin muun joukkoliikenteen tiedot aikataulujulkaisuissa, internet-palveluissa, puhelinneuvonnassa sekä pysäkeillä. Aikataulut ja reitit tulee esittää selkeästi ja yksinkertaisesti, jotta ne olisi mahdollisimman helppo ymmärtää. Markkinointia voidaan suunnata erityisesti potentiaalisille käyttäjille tekemällä yhteistyötä muun muassa seuraavien tahojen kanssa: - Sosiaali- ja terveystoimi, erityisesti kodinhoitopalvelut - Vanhus- ja vammaisjärjestöt ja -kerhot - Erilaiset vapaaehtoistyöhön perustuvat avustajahankkeet - Paikallislehdet - Kaupunginosien ja järjestöjen tapahtumat - Kauppakeskusten yrittäjät ja kauppa-avustajat Markkinointiyhteistyö voi olla esimerkiksi esitteiden antamista käyttöön tai palvelulinjojen esittelyä henkilökunnalle, jotta henkilökunta puolestaan osaa neuvoa asiakkaita palvelulinjojen käytöstä, reiteistä ja aikatauluista. Yleisötilaisuuksia voidaan järjestää, kun perustetaan uusia palvelulinjoja, uudistetaan nykyisiä linjoja tai muutetaan linjoja kutsuohjauksisiksi. 3 Nykytilanne 3.1 Yleistä Palvelulinjojen nykytilanteen katsauksesta on pääsääntöisesti vastannut Movense Oy, joka on tarkastellut palvelulinjoja käyttäjälähtöisesti. Movense on tehnyt linjojen vaikutusalueiden kohteiden tarkastelun, nykyisten linjojen kysynnän arvioinnin ja matkustajamäärien analysoinnin sekä liikennöinnin arvioinnin. Näiden perusteella Movense on tuottanut palvelulinjojen uudistuskortit, jotka ovat olleet lähtökohtana uusien reittien ja aikataulujen suunnittelulle. Palvelulinjoja liikennöidään nykyisin arkipäivisin. Linjaa P7C liikennöidään myös lauantaisin, koska se palvelee Vuosaaren sataman aluetta, jonne ei ole muuta joukkoliikennettä. Liikennöintikustannukset on esitetty syksyn 2008 liikenteellä, mutta vuoden 2009 alkavan liikenteen hinnoilla. Tällöin voidaan vertailla linjastomuutosten vaikutuksia nykytilanteen linjastoon. Linjatunnin hintana on käytetty 32,6 euroa/tunti ja autopäivän hintana 150,9 euroa. 3.2 Liikennöinti ja yli 65-vuotiaan väestön sijoittuminen Väestöennusteet Helsingissä Helsingissä oli vuoden 2007 alussa asukkaita noin , joista noin oli yli 65-vuotiaita. Palvelulinjojen liikennöinti on kilpailutettu seuraavaksi viideksi vuodeksi. Kilpailutettu liikenne alkaa vuoden 2009 alussa. Nyt kilpailutetun liikenteen päättymishetkellä vuoden 2014 alussa Helsingissä on arvioitu oleva asukkaita noin 18 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu

21 , joista noin on yli 65-vuotiaita. Sekä koko väestön määrä että yli 65- vuotiaiden määrä kasvaa siis noin :lla seuraavien viiden vuoden aikana. Seuraavassa kuvassa on esitetty yli 65-vuotiaiden ennustetut määrät vuoden 2009 alkaessa ja vuoden 2014 alussa. Kuva 2. Yli 65-vuotiaiden ennustetut määrät Helsingissä osa-alueittain vuosien 2009 ja 2014 alussa. (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus.) Yli 65-vuotiaiden määrän on ennustettu kasvavan eniten koillisen suurpiirin alueella, noin 4 000:lla eli 40 prosenttia. Peruspiirejä tarkasteltaessa voimakkaimmin kasvu kohdistuu absoluuttisesti Vuosaaren, Malmin, Kampinmalmin, Latokartanon, Kaarelan ja Lauttasaaren alueille. Yli 65-vuotiaiden asukkaiden sijoittumisen kannalta potentiaalinen palvelulinjojen liikennöintialue olisi kantakaupunki. Kantakaupunkien palvelulinjat eivät ole kuitenkaan koskaan menestyneet muun joukkoliikenteen erittäin hyvän tarjonnan vuoksi. Seuraavassa on esitetty palvelulinjojen nykyiset reitit sekä yli 65-vuotiaiden asukkaiden sijoittuminen ruutuaineistona. Palvelulinjoja on käsitelty alueittain. Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 19

22 3.2.2 Lauttasaari Lauttasaaren palvelulinjaa liikennöidään nykyisin klo välisenä aikana. Linja palvelee ensisijaisesti Lauttasaaren aluetta. Lisäksi linjalla on Särkiniemestä Katajaharjun suuntaan kaksi lähtöä, jotka käyvät Ruoholahdessa. Linjalla on korjatun matkakorttiaineiston perusteella noin matkustajaa vuodessa. Linjan vuosittaiset liikennöintikustannukset ovat euroa vuodessa syksyn 2008 tilanteessa. Siten liikennöintikustannukset ovat 8,51 euroa nousua kohden. Kuva 3. Lauttasaaren nykyisen palvelulinjan (P1) reitti ja yli 65-vuotiaiden asukkaiden sijoittuminen. 20 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu

23 3.2.3 Munkkiniemi Munkkiniemen palvelulinjaa liikennöidään klo välisenä aikana. Eniten lähtöjä on Ritokallion suuntaan. Munkkivuoren ostoskeskuksen ja Munkkiniemen aukion välillä on noin 40 minuutin vuoroväli. Linjalla on korjatun matkakorttiaineiston perusteella noin matkustajaa vuodessa. Linjan vuosittaiset liikennöintikustannukset ovat euroa vuodessa syksyn 2008 tilanteessa. Siten liikennöintikustannukset ovat 3,47 euroa nousua kohden. Linja on siten matkustajamäärältään suosituimpia ja matkustajaa kohden laskettuna liikennöintikustannuksiltaan edullisimpia. Kuva 4. Munkkiniemen nykyisen palvelulinjan (P5) reitti ja yli 65-vuotiaiden asukkaiden sijoittuminen. Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 21

24 3.2.4 Haaga ja Pitäjänmäki Haagan palvelulinjoja liikennöidään klo välisinä aikoina. Haagan aluetta palvelevat linjat P2 ja P12 sekä lisäksi kutsuohjauksinen linja P22. Linjoilla P2 ja P12 kierrosaika on kaksi tuntia. Kutsuohjauksisella linjalla P22 on neljä kiinteää pysäkkiä. Linja P22 ei kuitenkaan toimi suunnitellulla tavalla, koska vain pieni osa matkustajista tekee ennalta kutsun linjalle. Konalan, Pitäjänmäen ja Kannelmäen alueita palvelee linja P13, jota liikennöidään klo 8 16 välisenä aikana kahdella autolla. Linjoilla P2 ja P13 on aamulla sairaalalähdöt Meilahden ja Laakson sairaaloihin. Näiden lähtöjen käyttö on vähäistä. Linjojen tunnusluvut on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 1. Haagan ja Pitäjänmäen palvelulinjojen tunnuslukuja. Liikennöintikustannukset on laskettu syksyn 2008 tilanteessa. Linja korjattu nousumäärä liikennöintikustannukset vuodessa liikennöintikustannukset matkustajaa kohden P ,12 P ,14 P ,03 P ,49 Linjat P2 ja P12 ovat matkustajaa kohden laskettuna liikennöintikustannuksiltaan edullisimpia Helsingin palvelulinjoista. Sen sijaan linja P22 on matkustajamääriltään pienimpiä ja nousua kohden laskettuna liikennöintikustannuksiltaan kalleimpia Helsingin palvelulinjoista. 22 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu

25 Kuva 5. Haagan ja Pitäjänmäen nykyisten palvelulinjojen reitit (P2 (punainen), P12 (vihreä), P13 (violetti) ja P22 (sininen, runkoreitti ja palvelualueen raja)) ja yli 65-vuotiaiden asukkaiden sijoittuminen. Linjojen P12 ja P13 sairaalalähtöjen reittejä Laakson sairaalaan ja Meilahden sairaalaan ei ole esitetty kuvassa. Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 23

26 3.2.5 Maunula ja Pakila Maunulan ja Pakilan palvelulinjoja liikennöidään noin klo 8 16 välisenä aikana. Linja P8 palvelee Malmin, Oulunkylän ja Maunulan yhteyksiä, kun taas linja P17 palvelee Pakilan ja Oulunkylän yhteyksiä. Lisäksi linja P17 käy kolmesti Torpparinmäessä. Linjaa P8 liikennöidään täysin kiinteän reitin perusteella. Sen sijaan linjalla P17 on paljon kutsusta ajettavia katuosuuksia ja se palvelee alueita, joilla yli 65-vuotiaiden asukastiheys on keskimääräistä pienempi. Linjan P8 vuosittaiset liikennöintikustannukset ovat euroa vuodessa syksyn 2008 tilanteessa. Siten liikennöintikustannukset ovat 5,26 euroa nousua kohden. Linjan P17 vuosittaiset liikennöintikustannukset ovat euroa vuodessa syksyn 2008 tilanteessa. Siten liikennöintikustannukset ovat 33,42 euroa nousua kohden. Linja kuuluu matkustajamääriltään pienimpien joukkoon, ja se on kallein liikennöintikustannuksiltaan matkustajaa kohden. Kuva 6. Maunulan ja Pakilan nykyisten palvelulinjojen (P8 (sininen) ja P17 (punainen)) reitit ja yli 65- vuotiaiden asukkaiden sijoittuminen. 24 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu

27 3.2.6 Malmi, Puistola ja Pihlajamäki Pihlajamäen ja Malmin alueella palvelee palvelulinja P9. Malmin, Puistolan, Siltamäen ja Jakomäen alueita palvelee puolestaan linja P18. Palvelulinjoja liikennöidään noin klo välisenä aikana. Linjan P18 reitti vaihtelee päivittäin: maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin linja palvelee Tapanilan ja Ala-Tikkurilan alueita, kun taas tiistaisin ja torstaisin linja palvelee Siltamäen aluetta. Malmin, Jakomäen ja Puistolan alueita linja palvelee päivittäin. Linjan P18 liikennöintialueella yli 65- vuotiaiden asukastiheys on pienempi kuin muilla Helsingin alueilla. Linjan P9 vuosittaiset liikennöintikustannukset ovat euroa vuodessa syksyn 2008 tilanteessa. Siten liikennöintikustannukset ovat 6,25 euroa nousua kohden. Linjan P18 vuosittaiset liikennöintikustannukset ovat puolestaan euroa vuodessa. Siten liikennöintikustannukset ovat 15,35 euroa nousua kohden. Linjan matkustajamäärät ovat pieniä muihin linjoihin verrattuna ja linja on nousua kohden liikennöintikustannuksiltaan Helsingin kalleimpia. Kuva 7. Puistolan ja Pihlajamäen nykyisten palvelulinjojen reitit (P9 (vihreä) ja P18 (punainen ja violetti), sekä osittain P8 (sininen) ja yli 65-vuotiaiden asukkaiden sijoittuminen. Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 25

28 3.2.7 Kallio ja Vallila Kallion, Pasilan, Vallilan ja Toukolan alueita palvelevat palvelulinjat P10 ja P16. Palvelulinja P16 liikennöi kiinteän reitin ja aikataulun mukaan. Sen sijaan P10 on täysin kutsuohjattu palvelulinja, jolla ei ole lainkaan kiinteää reittiä eikä aikataulua. Linjan P10 palvelualueeseen kuuluu lisäksi Koskelan ja Käpylän alue. Linjan P16 reitti kulkee kutsulinjan P10 palvelualueella Länsi-Pasilaa lukuun ottamatta. Linjoja liikennöidään noin klo 8 16 välisenä aikana. Linjan P10 vuosittaiset liikennöintikustannukset ovat euroa vuodessa syksyn 2008 tilanteessa. Siten liikennöintikustannukset ovat 34,01 euroa nousua kohden. Linjalla P10 käytetyt nousumäärät on saatu suoraan tilausjärjestelmästä (muilla linjoilla matkakorttijärjestelmästä), joten niitä ei ole korjattu korjauskertoimella. Linjan P16 vuosittaiset liikennöintikustannukset ovat puolestaan euroa vuodessa. Siten liikennöintikustannukset ovat 8,56 euroa nousua kohden. Linjojen P10 ja P16 matkustajamäärät ovat pienimpiä muihin linjoihin verrattuna ja ne ovat liikennöintikustannuksiltaan matkustajaa kohden Helsingin kalleimpia. Palvelulinjojen kohderyhmään kuuluvia asuu eniten kantakaupungin alueella. Nähtävästi muun joukkoliikenteen erityisen hyvän palvelutason vuoksi palvelulinjat eivät ole kuitenkaan koskaan menestyneet kantakaupungin alueella. Esimerkiksi Töölössä on ajettu linjaa P14 sekä kiinteällä reitillä ja aikataululla että loppuvaiheessa kutsuohjattuna. Vähäisten matkustajamäärien vuoksi se on kuitenkin lopetettu. 26 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu

29 Kuva 8. Kallion ja Vallilan nykyisten palvelulinjojen reitit (P16 (violetti) ja P10 (vihreä, kutsuliikenteen palvelualueen raja)) ja yli 65-vuotiaiden asukkaiden sijoittuminen. Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 27

30 3.2.8 Herttoniemi ja Laajasalo Palvelulinja P3 palvelee Herttoniemen aluetta. Linja on rengaslinja, jonka päätepysäkki on Herttoniemen metroasemalla. Linja kiertää Roihuvuoren ja Länsi- Herttoniemen kautta. Joka toinen lähtö kiertää reitin vastakkaiseen suuntaan. Siilitien päässä käy aamulla yksi lähtö. Tammisalossa käy puolestaan yksi lähtö. Laajasalon ja Kulosaaren yhteyksiä Herttoniemeen palvelee linja P19. Kulosaaressa käy kaksi lähtöä päivän aikana. Laajasalon reitillä on reittiosuuksia, joita ajetaan vain osalla lähdöistä ja lisäksi on kutsuosuuksia, joita ajetaan tarvittaessa vain joillakin lähdöillä. Linjan P3 liikennöintikustannukset ovat euroa vuodessa ja liikennöintikustannukset nousua kohden ovat 4,00 euroa. Linjan P19 liikennöintikustannukset ovat puolestaan euroa vuodessa ja kustannukset nousua kohden ovat 8,65 euroa. Linjan P3 matkustajamäärät ovat suurimpia Helsingin palvelulinjoista ja kustannukset nousua kohden ovat pienimpiä Helsingissä. Linjalla P19 tunnusluvut ovat puolestaan päinvastaisia. 28 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu

31 Kuva 9. Herttoniemen ja Laajasalon nykyisten palvelulinjojen reitit (P3 (violetti) ja P19 (vihreä)) ja yli 65- vuotiaiden asukkaiden sijoittuminen. Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 29

32 3.2.9 Itäkeskus Itäkeskuksen alueella liikennöivät palvelulinjat P20A ja P20B. Linja P20A liikennöi klo välisenä aikana ja P20B klo Linjat palvelevat Puotilan ja Vartiokylän alueita. Linjalla P20A ajetaan kahdesti Marjaniemen kautta. Linja P20A palvelee lisäksi Myllypuron ja Puotilan ruotsinkielisen koulun yhteyksiä. Linja P20B on perustettu puolestaan Marjaniemen ja Roihuvuoren koulun välisiä yhteyksiä varten. Linjojen P20A ja 20B liikennöintikustannukset ovat euroa vuodessa vuoden 2008 tilanteessa. Siten liikennöintikustannukset ovat 5,56 euroa nousua kohden. Näin ollen linjat kuuluvat matkustajamääriltään Helsingin palvelulinjojen parhaimpaan kolmannekseen. Autoa kohden laskettuna matkustajamäärät ovat keskinkertaisia. Kuva 10. Itäkeskuksen palvelulinjan (P20) nykyinen reitti (P20A (punainen) ja P20B (sininen)) ja yli 65-vuotiaiden asukkaiden sijoittuminen. 30 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu

33 Myllypuro, Kontula ja Mellunmäki Kontulan aluetta palvelee palvelulinja P4. Myllypuron, Kontulan ja Mellunmäen aluetta palvelee puolestaan linja P11. Linjaa P11 ajetaan nykyisin vain kahden tunnin vuorovälillä. Linjan P4 liikennöintikustannukset ovat euroa vuodessa ja liikennöintikustannukset nousua kohden ovat 6,68 euroa. Linjan P11 liikennöintikustannukset ovat puolestaan euroa vuodessa ja kustannukset nousua kohden ovat 4,03 euroa. Linja P11 on matkustajamäärien ja nousua kohti laskettujen kustannusten puolesta parhaimmassa palvelulinjojen kolmanneksessa. Vaikka linjalla P11 on harva kahden tunnin vuoroväli, on se kuitenkin melko suosittu. Yhtenä syynä voi olla se, että matka-ajat kohteeseen ovat alle puoli tuntia, kun oletetaan, että matkat eivät ulotu Kontulaa kauemmaksi. Kuva 11. Myllypuron, Kontulan ja Melunmäen nykyisten palvelulinjojen reitit (P4 (violetti) ja P11 (vihreä)) ja yli 65-vuotiaiden asukkaiden sijoittuminen. Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 31

34 Vuosaari Vuosaaressa palvelee kaksi palvelulinjaa P6 ja P7. Linjaa P7 ajetaan kahdella autolla B ja C. Linjat ovat keskenään päällekkäisiä ja liikennöivät samoilla palvelualueilla. Linjoja liikennöidään klo 7 17 välisenä aikana. Eniten liikennöidään Vuosaaren pohjoisosan reittejä sekä Kallahden reittiä. Vuosaaren sataman työpaikkoja varten on perustettu linja P7C, jolla on lisäksi liikennettä lauantaisinkin alkaen Vuosaaren satamaa alkavat palvella linjat 90A ja 90B, jonka jälkeen palveluliikenteen tarjonta voidaan kohdistaa muille alueille. Ramsinniemessä ja Rastilassa Lokitien ympäristössä muun joukkoliikenteen tarjonta on vähäistä, minkä vuoksi aluetta palvelevat palvelulinjat. Linjan P6 korjattu matkustajamäärä on matkustajaa vuodessa ja linjalla P matkustajaa vuodessa. Linjan P6 vuosittaiset liikennöintikustannukset ovat euroa vuodessa syksyn 2008 tilanteessa. Siten liikennöintikustannukset ovat 2,90 euroa nousua kohden. Vastaavasti linjat P7 vuosittaiset liikennöintikustannukset ovat euroa vuodessa ja 5,54 euroa nousua kohden. Linjat ovat siten matkustajamääriltään suosituimpia. Autoa kohden laskettunakin linja P7 kuuluu lähes suosituimpiin linjoihin (linjaa P7 ajetaan kahdella autolla). Linja P6 on Helsingin palvelulinjoista liikennöintikustannuksiltaan edullisin matkustajaa kohden. Yhtenä syynä suosioon voi olla se, että linjat vievät melko nopeasti metroasemalle. 32 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu

35 Kuva 12. Vuosaaren nykyisten palvelulinjojen reitit (P6 (vihreä), P7B (sininen) ja P7C (punainen)) ja yli 65-vuotiaiden asukkaiden sijoittuminen. Lauantailiikenteessä matkustajia on vähemmän kuin arkiliikenteessä. Lauantailiikenteen nykyisiä matkustajamääriä arkiliikenteeseen verrattuna on havainnollistettu seuraavissa kuvissa. Nousumäärät kuvissa ovat matkakorttitietokannan mukaisia, eli niitä ei ole skaalattu korjauskertoimella. Linjaa P7C liikennöidään arkisin kello ja lauantaisin klo Lyhyempi liikennöintiaika ei siis yksin selitä vähäisempiä matkustajamääriä. Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 33

36 120 Linjan P7 nousumääriä Nousuja/päivä Kallahti Satama Pohjoinen ostoskeskus maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai Kuva 13. Linjan P7 nousumääriä lokakuulta 2007 niiltä osuuksilta, joilla on lauantailiikennettä. 120 Linjan P7 nousumääriä Nousuja/päivä Kallahti Satama Pohjoinen ostoskeskus maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai Kuva 14. Linjan P7 nousumääriä huhtikuulta 2008 niiltä osuuksilta, joilla on lauantailiikennettä. 34 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu

37 Linjan P7 nousumäärä Kallahdesta, Satamasta ja Pohjoiselta ostoskeskukselta yhteensä, keskimäärin viikonpäivän mukaan Nousuja/päivä keskimäärin maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai Viikonpäivä Kuva 15. Linjan P7 nousumäärät keskimäärin viikonpäivän mukaan niiltä osuuksilta, joilla on lauantailiikennettä. Keskiarvot on laskettu edellisten kuvien tiedoista eli ajoilta ja Liikennöintikustannukset ja kilpailutettu liikenne HKL on kilpailuttanut palvelulinjojen liikennöinnin keväällä Kilpailun mukainen liikenne aloitetaan vuoden 2009 alkaessa. Kaikissa kohteissa suoritemuutoksiksi sallitaan 25 prosenttia linjatuntien määrästä. Seuraavassa taulukossa on esitetty keskeisiä suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä. Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 35

38 Taulukko 2. Kilpailutetun liikenteen tunnuslukuja. Liikenne aloitetaan vuoden 2009 alusta. Kohdenro Linjanro MiniA MiniB Kuvaus (alue) (jos kutsuosuuksia nykyisin) Liikennöintiaika, noin Linjatunnit (arkena) Linjakm ilta/vklliikenteen mahdollisuus 10 P1 1 Lauttasaari (kutsuosuuksia) 7: ei kyllä 11 P2 1 Haaga P12 1 Haaga P22 1 Haaga, kutsulinja P5 1 Munkkiniemi P13 2 Pitäjänmäki (kutsuosuuksia) P8 1 Maunula-Malmi 7:30-16: ei P17 1 Pakila-Oulunkylä 7:30-16:30 8, ei 13 P10 1 Kallio-Koskela, täysin kutsu 7:30-16: la toisella on jo P16 1 Pasila-Vallila (kutsuosuuksia) 7:30-16:30 8,5 130 linjalla mahd. ei 14 P9 1 Pihlajamäki (kutsuosuuksia) 7:30-16: la toisella kyllä P18 1 Puistola (kutsuosuuksia) 7:30-16:30 8, linjalla mahd. kyllä 15 P3 1 Herttoniemi (kutsuosuuksia) 7:30-16: kyllä P19 1 Laajasalo (kutsuosuuksia) 7:30-16: kyllä 16 P4 1 Kontula (kutsuosuuksia) 7:30-16: P11 1 Mellunmäki - Kontula (kutsuosuuksia) 7:30-16: P20 2 Vartioharju (kutsuosuuksia) 7:30-16: P6 1 Vuosaari (kutsuosuuksia) 6-17: P7(B) 1 Vuosaari (kutsuosuuksia) 6-17: P7C 1 Vuosaari (kutsuosuuksia) 6-17: Yht mahd. max ahdella linjalla ax 2 autoa) la k (m la toisella linjalla mahd. la max 2 autolla mahd. nykyään P7C la 6-17:30, la säilytetään yhdellä linjalla täysin kutsuohj. mahdollista kyllä, osa muutettaneen täysin kutsuksi kyllä, max 2 autoa voidaan muuttaa kyllä,osa 36 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu

39 3.4 Palvelulinjojen tarkastelu matkustajamäärien kannalta Palvelulinjojen nousumäärät ja liikennöintikustannukset nousua kohden linjoittain on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukossa on tarkasteltu matkakorttijärjestelmän mukaisten nousujen määriä. Lisäksi on esitetty nousumäärät ja liikennöintikustannukset nousua kohden siten, että matkustajamäärät ovat 20 prosenttia suuremmat kuin matkakorttijärjestelmän mukaiset nousumäärät. Taulukon jälkeen on esitetty vertailun vuoksi kuvina vuosien 2007 ja 2008 matkustajamäärät, liikennöintikustannukset ja kustannukset nousua kohti. Taulukko 3. Palvelulinjojen matkakorttijärjestelmän mukaiset nousumäärät, korotetut nousumäärät, liikennöintikustannukset ja liikennöintikustannukset nousua kohden laskettuna. Alue Linja Matkustajamäärä ) Korjattu matkustajamäärä 2) Kustannukset, ) Kustannukset / nousu 4) Kustannukset / nousu, korjattu 5) Lauttasaari P Vuosaari P P7 *) Munkkiniemi P Haaga ja P Pitäjänmäki P P P Maunula ja Pakila P P Malmi, Puistola ja P Pihlajamäki P Kallio ja Vallila P P Herttoniemi ja P Laajasalo P Itäkeskus P Myllypuro, Kontula ja Mellunmäki P P Yhteensä ) Matkakorttijärjestelmän mukainen nousumäärä ajalta jaettuna 5:llä ja kerrottuna 12:lla, jotta saadaan arvio vuosittaisesta matkustajamäärästä 2) Korjattu nousumäärä, joka on saatu korottamalla kohdan 1) määriä 20 prosentilla (kutsulinjalla P10 matkat tilausten mukaan, joten korjauskerrointa ei ole käytetty) 3) Teoreettinen, laskettu syksyn 2008 liikennöintiaikojen ja vuoden 2009 keskimääräisten yksikköhintojen (32,60 /tunti ja 150,90 /autopäivä) perusteella 4) Kustannukset jaettuna kohdan 1) mukaisella matkustajamäärällä 5) Kustannukset jaettuna kohdan 2) mukaisella matkustajamäärällä *) Linjalla P7 on lauantailiikennettä, jonka hinta kohdassa 3) on laskettu arkihinnoilla Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 37