ETELÄISEN ALUEEN ESIOPETUKSEN OPS-ILTAPÄIVÄ K.G.

Transkriptio

1 ETELÄISEN ALUEEN ESIOPETUKSEN OPS-ILTAPÄIVÄ K.G. OPPIVA OPS kohti uutta toimintakulttuuria OPPIVA OPS prosessissa on tavoitteena koulujen ja esiopetuksen ops -työstä vastuussa olevien henkilöiden kanssa yhdessä vahvistaa koulujen ja esiopetuksen yhteisöllistä toimintakulttuuria oppilaiden/lasten osallisuutta opettajuuden muutosta uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. 1

2 Koko koulu/ päiväkoti osallisena OPS prosessin toteuttamisessa VALMENNUKSEN TYÖTAPA Valmennuksen työtapa on vuorovaikutteinen: alustukset, keskustelut, yhteistoiminnallisuus ja koulu-/päiväkotikohtainen suunnitteluaika vuorottelevat Jokaisen alueen OPPIVA OPS vastuuhenkilöt muodostavat ryhmän, joka osallistuu yhdeksään valmennuspäivään vuoden 2015 loppuun mennessä. Valmennuspäivissä saadaan konkreettisia työkaluja oman alueen OPPIVA OPS prosessin valmentamiseen. 2

3 OPPIVA OPS -rakenne Pohjoisen yhteistyöalueen valmennusryhmä 2 3 henk/koulu KOULU- JEN OPS - TYÖ Itäisen yhteistyöalueen valmennusryhmä 2 3 henk/koulu Ops - ohjausryhmä Eteläisen yhteistyöalueen valmennusryhmä 2 3 henk/koulu KUNNAN OPS -TYÖ OPPIVA OPS /VÄNNI Koulu + Esiopetus alueelliset valmennukset Turun OPPIVA OPS rakenne, varhaiskasvatuksen toteutus Pohjoi nen alue Itäinen alue Eteläinen alue Esiopetuksen edustajat alueellisissa valmennuksissa Sini, Elina, Maria ja Anna Päivi, Satu ja Eeva Marjaana, Mervi, Kirsti, Karola ja Soili Esiopetuksen alueelliset kokoukset, kokoontumiset valmennuspäivien jälkeen Valmennukseen osallistuneet, alueen esiopettajat, pkj:t keltot sekä Ulla Valmennukseen osallistuneet, alueen esiopettajat,, pkj:t keltot sekä Ulla Valmennukseen osallistuneet, alueen esiopettajat, pkj:t, keltot sekä Ulla Eteläisen alueen valmennus 2014: välitehtävä välitehtävä : 3.2., 25.3., Esiopettajien alueellisten kokousten päivämäärät US 11.9., ja Klo Keltot: Heli, Kirsti, Anneli, Lissu, Päivi, Minna 18.9., ja Klo Keltot: Pirjo, Tiina, Cisse, Tuija, Sari 22.9., ja Klo Keltot: Kerstin, Eija, Leena, Mallu, Sirkka, Annamaija, Mirkku, Anne J., Anne N. Ruotsinkielisillä omat kokoontumiset Keltojen päivä

4 Hankkeen ylimpa na ohjausryhma na toimii sivistystoimialan ohjausryhma. Varhaiskasvatuksen osalta tyoẗa ohjaa Vati-ryhma. Yhteistyo ssa alkuopetuksen kanssa toimii ns. ydinryhma, joka tarkistaa, etta esi- ja alkuopetuksen suunnitelmista tulee jatkumo esiopetuksesta alkuluokille. Erilaiset tyo ryhmaẗ, jotka maä ritellaä n myoḧemmin, tyo sta vaẗ sisa ltoä Turun opetussuunnitelmaan. OPPIVA OPS OPPIVA OPS valmennuspäivien rakenne ja sisällöt syksy 2014 koulun toimintakulttuuri ja oppimiskäsitys päivä syksy 2014 OPPIVA OPS oppimiskäsitys ja osallisuus 3. päivä syksy 2014 OPPIVA OPS yksin ja yhdessä 4. päivä Syksy 2014 Ulla Rasimus PROkoulutus ja konsultointi ja Leena Nousiainen Rondo Training 4

5 OPPIVA OPS OPPIVA OPS valmennuspäivien rakenne ja sisällöt kevät syksy 2015 OPPIVA OPS ryhmän merkitys oppilaan oppimisessa 5.päivä kevät 2015 OPPIVA OPS yhteistyö- kumppanina 6.päivä kevät 2015 OPPIVA OPS metakognitiiviset taidot 7.päivä kevät 2015 OPPIVA OPS arviointi 7.-8.päivä syksy 2015 Ulla Rasimus PROkoulutus ja konsultointi ja Leena Nousiainen Rondo Training OPPIVA OPS OPPIVA OPS PROSESSIN TASOT PEDAGOGINEN JOHTAJUUS TYÖHTEISÖ OPPILAAT OPPILAAT MINÄ-OPPIJANA Ulla Rasimus PROkoulutus ja konsultointi ja Leena Nousiainen Rondo Training 5

6 OPPIVA OPS OPPIVA OPS prosessin tasot PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Miten organisoidaan osallistava ops -prosessi? Miten vahvistetaan pedagogista johtajuutta? TYÖYHTEISÖ Miten rakennetaan yhteisöllisesti toimiva työyhteisö? Miten selkeytetään työyhteisön jäsenten roolit, vastuut ja yhteiset pelisäännöt? Ulla Rasimus PROkoulutus ja konsultointi ja Leena Nousiainen Rondo Training OPPIVA OPS OPPIVA OPS prosessin tasot OPPILAAT/LAPSET Miten vahvistetaan oppilaan/lapsen ymmärrystä omasta oppimisestaan Miten lisätään oppilaiden/lasten osallisuutta luokan toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa? MINÄ OPPIJANA Miten ymmärrän omaa tapaani oppia? Miten vahvistan omia oppimaan oppimistaitojani yksin ja yhdessä? Ulla Rasimus PROkoulutus ja konsultointi ja Leena Nousiainen Rondo Training 6

7 OPS 2016 uudistuksen ydin MITÄ? MIKSI? MITEN? OPPIVA OPS /VÄNNI Uudistuksen ydin Miksi? Mitä? Miten? Miten koulu toimii vielä nykyistä paremmin kasvuyhteisönä ja oppimisympäristönä, joka edistää koulutyön mielekkyyden kokemusta vahvistaa oppilaan minuutta ja kykyä toimia toisten kanssa edistää oppimisen taitoja sekä laaja-alaisen osaamisen kehittymistä ja huolehtii hyvästä osaamisen tasosta luo edellytyksiä kestävään elämäntapaan? IRMELI HALINEN 7

8 Miksi uudistumista tarvitaan? Miksi? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen rakenteissa Mitä? Miten? Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen ja yleissivistyksen sisältö muuttuu Opetuksen sisältöä, pedagogiikkaa ja toimintakulttuuria on tarpeen pohtia IRMELI HALINEN OPPIVA OPS -prosessin tavoitteet Aikaansaada oppimista ja kasvua tukevia monimuotoisia toimintatapoja Valmentaa henkilöstöä kohtaamaan tulevaisuudessa tarvittavia taitoja Kirkastaa opettajuutta ja opettajan roolia oppimisen ja kasvun tukemisen asiantuntijana Kehittää huoltajien ja henkilo sto n yhteistyötä vahvistavia toimintamalleja Vahvistaa osallisuutta toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Vahvistaa koko henkilöstön osaamista opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti Luoda yhteisen pedagogisen johtajuuden ja jatkuvan kehitta misen malleja Prosessin tuloksena syntyy käytännön työtä ohjaava opetussuunnitelma sekä yhteisöllinen ja osallistava toimintakulttuuri OPPIVA OPS /VÄNNI 8

9 Prosessia tukevia rakenteita kouluissa/päiväkodissa Rehtori/pkj johtaa prosessia Yt ajan käyttö Kops opettajat /yksiköiden esiopetuksen yhteysopettajat Koulukohtaiset vesot /alueelliset kokoontumiset Opetussuunnitelmatyöhön nivottu täydennyskoulutus KOR ryhmä / esiopetuksen yhteisöllinen oppilashuolto OPPIVA OPS valmennukseen osallistuva ryhmä Koulun johto- /kehittämisryhmä Alueyhteistyö Koordinaattorin tuki OPPIVA OPS /VÄNNI / K.G. ESIOPETUSSUUNNITELMAN PÄIVITYS TURUSSA Luonnoksen kommentointi 2012 Oppimiskäsityksen avaaminen yksiköissä Toimintakulttuurin arviointia alueellisissa tapaamisissa Kevät Kevä t Kevä t Syks y 2014 Syksy 2014 Alueelliset koulutukset Esiopetuspäivitykseen liittyviä asioita Jotissa Esiopetuksen ja koulun välisen yhteistyön arviontia, alueelliset kokoukset Jotissa esiopetuksen linjauksia Yhteistyö seurakunnan kanssa kasvatuksellisen osion avaamiseen aloitettu Välipäivitys Esiopettajien koulutuspäivä, iltapäivällä sisältöalueiden mietintää Esiopetuksen arviointipäivä Edustuksellisuus perusopetuksen valmennuspäivissä Valmennuspäivien tehtävien työstäminen alueilla Vanhempainillan kysymysten kerääminen, huoltajien osallisuus Kasvatuksellisen osion työstäminen jatkuu yhteistyössä srk:n kanssa 9

10 Tarkempi kuvaus eoprosessista Oppimiskäsitys mietitty yksiköissä Toimintakulttuurit koottu alueittain Yhteistyö seurakunnan kanssa kasvatuksellisen osion avaamiseen aloitettu Jo Johtotiimi linjannut esiopetusta tapahtunutta Keväällä 2013 esi- ja alkuopetuksen alueelliset koulutuspäivät Keväällä 2014 kerätty tieto nivelvaiheyhteistyöstä alueittain/ yksiköittäin 2.6. Esiopettajien koulutuspäivä, mukana yli 130 esiopettajaa; aamupäivällä hyvetaidot ja toiminnallinen esiopetus Iltapäivä työskennellään sisältöalueiden parissa ryhmittäin Johtajille infotilaisuus 7.8. Infotilaisuus iltapäivällä, palvelualueiden päälliköt osallistuvat ja Palvelualueiden aluetiimit (14.8. klo 8:30-10 pohj., klo 10:15-11:45 läntinen; klo 8:30-10 itäinen, klo 10:15-11:45 eteläinen) US Vanhempainilta elo-syyskuussa Oppilashuollon osuus opetussuunnitelmassa, huoltajien mukaan ottaminen 1. Mitä esiopetusvuosi lapsellesi ja perheellesi merkitsee? Mitä odotuksia sinulla vanhempana on esiopetukseen liittyen? 2. Miten turvallisuutta voidaan edistää esiopetuksessa sekä yhteistyössä kodin kanssa? 3. Mitä vanhempana ajattelet oppimisesta? 4. Mitä hyvinvointi mielestäsi tarkoittaa? 10

11 Lasten kysely, LaaVa Kaupungin tasolla tavoitteena osallisuuden lisääminen. Lasten laatupelin käyttäminen? Apuna käytimme myös jo olemassa olevia kyselyjä. Kysymykset on tässä muotoiltu päiväkotia ajatellen, päiväkotisanan tilalle voidaan vaihtaa muut päivähoitomuodot ja poistaa sellaisia kysymyksiä, jotka eivät koske esim. puistoa. Kysely toteutetaan syksyllä yksiköissä. Ryhmistä jaetaan kysymykset perheille, huoltajat haastattelevat lapsiaan. Palautus päivähoitoyksikköön käsittely oman tiimin kanssa, vastaukset myös johtajan tietoon Kysymykset suomeksi ja ruotsiksi (Hannalla) Syksy 2015 Kunnallisen opetussuunnitelman loppuunsaattaminen. Suunnitelman hyva ksyminen lokakuun jaostossa. Kevaẗ 2016 Yksikoïden suunnitelmat valmiiksi maaliskuussa. Jaoston ka sittelyyn huhtikuussa Syksy 2016 Opetussuunnitelma otetaan kaÿttoö n

12 6/ Opetussuunnitelmien historiaa - oman aikakautensa tuotoksia v Komitean laatima yksityiskohtainen - Yhteiset kaikille ja kaikkialla n. 700 sivua v Asiantuntijoiden laatimaa, ainekohtaisuus korostui - Kuntakohtaisia osuuksia Ohjaavat opettajat laatimassa v Kouluille annettiin lupa tehdä oma ops jopa tuntijaon saivat itse päättää - kunnan sisällä suuria eroja taideteoksista ohjeisiin v normimuotoinen - sitova - yhtenevät perusteet kuntakohtainen osuus - oppiaineiden tavoitteet hyvin yksityiskohtaiset v tarkennettiin oppilashuolto ja tuen eri muodot osiot - prosessiin osallistui laaja-alainen opettajien ja muun oppilashuoltohenkilöstön verkosto 12

13 Esiopetussuunnitelmien historiaa Lapsi ja lapsuus esiopetuksen opetussuunnitelmissa vuosina Tuija A. Turunen K.G. Aluksi keskusjohdossa tehtyja asiakirjoja, jotka maä rittivaẗ tarkasti kasvatus- ja opetustyoẗa. Ka sitykset lapsesta ja lapsuudesta ovat ta rkeimpia opetussuunnitelman piiloasuun vaikuttavia tekijoïta. Esikoulukomitean mietinto 1972 Esikoulun kokeiluopetussuunnitelma. Liite Esikoulukomitean mietintoö n. - Tarkat välitavoitteet -> kokonaistavoitteet - Tavoitteet kuvattu konkreettisesti, saavuttaminen mitattiin testeillä - Arviointi kohdistui lapseen, joka maä rittyi oppilaaksi. - Aikuisen tehta va na ohjata lapsia saavuttamaan aikuisen maä ritta maä tietoa. Kuusivuotiaiden lasten esiopetussuunnitelma, Sillan rakentaminen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. - Vanhempien tukeminen heida n kasvatustehta va ssaä n. - Korjata mahdollisia kehityksen viiva stymia. - Esiopetuksen tavoitteet tulivat seka opetussuunnitelman maä ritta mina etta lapsen kasvun ja kehityksen tarpeista. - Tarkkoja ohjeita kasvattajalle, liitteena esiopetusvuoden suunnitelma kokonais- ja va litavoitteista, sisa lloïstä ja opetusmenetelmistä. 13

14 1983 Peruskoululaissa esiopetus osaksi perusopetusta. Peruskoulun opetuksen opas: Esiopetus, Oppilaan kehityksen tukeminen ja oppimisedellytysten parantaminen. - Oppimistavoitteet jaettiin sosio- emotionaalisiin, kognitiivisiin ja psykomotorisiin. - Kouluun valmistaminen ja oppimisen edellytysten tukeminen seka lapsen henkilo kohtaisten tarpeiden huomioiminen. - Laajat lapsen kokemusta ja kehittymista tukevat kokonaisuudet - Kouluvalmiuksien na ko kulma - Yksityiskohtainen esiopetusvuoden suunnitelma teemoineen, tavoitteineen ja sisa ltoïneen, ei kuitenkaan niin tarkka kuin ennen. - Aikuisen tehta va oli suunnitella, ja rjestaä ja ohjata toimintaa. - Aikuinen teki paäẗo ksia - Aikuinen saäẗeli ja ohjasi esiopetusta eika lapsen toiveille ja mielenkiinnon kohteille juurikaan ollut tilaa. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Opetussuunnitelman perusteita, joiden pohjalta varsinaiset opetussuunnitelmat on kirjoitettu paikallisesti. - Ohjasi laajasti koko esiopetusta niin kouluissa kuin païva kodeissakin. - Asiakirja oli velvoittava vain perusopetuksessa toteutetussa esiopetuksessa, mutta sita kaÿtettiin myo s païvaḧoidon esiopetuksen suunnitelmien pohjana. - Aikuinen suunnitteli ja toteutti esiopetusta lapsen tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. - Lapsi oli aktiivinen paäẗo ksentekija ja osallistui omaan kasvuunsa ja oppimiseensa. - Lapsi oli ta rkea toimija seka valmis ja kykeneva tekemaä n valintoja ja paäẗo ksia. - Aikuinen naÿttaÿtyi passiivisena taustahenkilo na ; ha nen tehta va nsa oli tukea yksittaïsen lapsen kasvua ja kehitysta. - Lapsesta tuli toiminnan keskipiste ja aktiivinen vaikuttaja 14

15 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Sosialisaatio, kulttuurin siirta minen seuraavalle sukupolvelle. - Esiopetuksen valmistava tehta va korostui. - Oppiminen oli ta rkeaä lapsen maailmankuvan kehitta miseksi ja laajentamiksesi. - Leikki maä rittyi useimmiten oppimistoiminnaksi. - Esiopetuksen tehta va oli valmistaa lapsia tulevaisuuden vaatimuksiin - Aikuinen tekee paäẗo ksia lapsen puolesta. - Lapsen yksilo llisyys ja sen huomioiminen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. - Tuettiin kaikkien osallisuutta. - Toiminnan suunnittelu ja toteutus lapsen yksilo llisten kasvun ja kehityksen tarpeiden kautta. - Aikuisella on kasvattajan auktoriteettiasema lapseen naḧden. - Lapsi oli edelleen aktiivinen toimija, mutta aikuiselle palautui aktiivisen kasvattajan ja opettajan tehta va. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Normi, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma tuli laatia. - Oli pyrittävä siihen, että mahdollisimman moni esiopetusta toteuttava henkilö osallistui sen laadintaan -> sitoutuminen - Huoltajilla on mahdollisuus osallistua esiopetuksen kasvatustavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin. - Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. - Laatimisessa moniammatillinen yhteistyö - Opetussuunnitelma voidaan laatia kuntakohtaisena, alueittaisena tai päiväkoti- / koulukohtaisena sen mukaan kuin esiopetuksen järjestäjä päättää. 15

16 Mitä toivomme uudelta esiopsilta Iltapäivässä nousseita ajatuksia: Vasun tyyppinen Ei kauhean laaja; ryhmän toimintasuunnitelma tarkentaa Opettajia varten linkkejä, joista voi saada lisätietoa Selkokielinen Käytännön läheinen, konkreettinen, ei kuitenkaan luetteloa tekemisistä Tilaa hengittää, ei pelkkää määräystä KOS on ns. pedagoginen arvio, joka nostaa lapsen eri kehityksen osa-alueita, joihin pitäisi vaikuttaa VASUn heikkolinkki MITEN, siihen vastaaminen Mitkä ovat työtavat Ryhmänäkökulma on tärkeä; ryhmän jäsenenä, osallisuus, ryhmässä toimimisen taidot Oppimiskäsitys teeman työstäminen 16

17 17

18 18

19 19

20 KOKEMUKSELLISEN OPPIMISEN OPPIMISTYYLIT / Kolb -> testit -> oppimistyylien arviointitesti 20