Kohti tuloksellisempaa ja vaikuttavampaa projektitoimintaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohti tuloksellisempaa ja vaikuttavampaa projektitoimintaa"

Transkriptio

1 Kohti tuloksellisempaa ja vaikuttavampaa projektitoimintaa Selvitys ESR-osarahoitettujen maahanmuuttajahankkeiden onnistumisista ja onnistumisten edellytyksistä Petri Uusikylä ja Risto Karinen Net Effect Oy Tutkimukset ja selvitykset 4/05

2

3 KOHTI TULOKSELLISEMPAA JA VAIKUTTAVAMPAA PROJEKTITOIMINTAA Selvitys ESR-osarahoitettujen maahanmuuttajahankkeiden onnistumisista ja onnistumisten edellytyksistä Petri Uusikylä ja Risto Karinen Net Effect Oy Työministeriö Euroopan sosiaalirahasto

4 ESR tutkimukset ja selvitykset -sarja Päätoimittaja - Editor-in-Chief Eeva-Liisa Koivuneva Toimitussihteeri - Editor Riikka-Maria Turkia Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Labour PL - P.o. Box VALTIONEUVOSTO Puh ISBN ISSN Taitto: Innocorp Oy Elektroninen versio: Innocorp Oy Paino: Oy Edita Ab Helsinki 2005

5 SAATESANAT Työhallinnon ESR-osarahoitteisten projektien avulla pyritään kehittämään uusia menetelmiä ja lähestymistapoja työpolitiikan toimeenpanoon. Tavoitteena on saada projektien saavuttamat hyvät tulokset laajempaan tietoisuuteen ja muiden samojen teemojen parissa työskentelevien hyödynnettäviksi. Tämän selvityksen tarkoituksena on ollut kartoittaa maahanmuuttajiin kohdistuvien ESR-projektien hyviä käytäntöjä. Selvityksellä on haluttu tuoda esille myös onnistuneiden toimintatapojen taustatekijöitä sekä syitä epäonnistumisiin hyvien käytäntöjen syntymisessä ja leviämisessä. Selvityksen anti on tarkoitettu sekä projektien rahoittajien että toteuttajien hyödynnettäväksi, jotta virheistä opittaisiin ja menestystekijöitä voitaisiin hyödyntää. Tätä kirjoitettaessa maaherra Rauno Saaren johtama laajapohjainen työryhmä on antanut ehdotuksensa hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi. Maahanmuuttajien aseman arvioidaan muuttuvan yhä merkittävämmäksi Suomen työmarkkinoilla. Heidän merkityksensä ESR-toiminnan asiakasryhmänä kasvaa entisestäänkin tulevalla EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudella Selvityksen havaintoja voidaankin hyödyntää uuden ohjelmakauden suunnittelussa, jotta saadaan tuloksekkaita ja vaikuttavia projekteja niin työmarkkinoiden kuin yksilöidenkin näkökulmasta. Näin voidaan osaltaan tukea maahanmuuttopoliittisen ohjelman tavoitteita ja kansallisesti rahoitettuja toimenpiteitä. Selvitystyön seuraamiseen ja ohjaamiseen antoivat työpanoksensa seuraavat ohjausryhmään nimetyt työministeriön virkailijat: Riikka-Maria Turkia (puheenjohtaja), Irma Heikkilä-Paukkonen, Natalia Härkin, Raija Nokelainen, Saara Patoluoto, Aila Ryynänen, Toni Vasama ja Markku Virtanen. Lisäksi asiantuntemustaan ohjausryhmän työskentelyyn antoi MoniQ-projektin projektikoordinaattori Eva Lindberg. Ohjausryhmän sihteerinä toimi Jarkko Huhtaniska. Helsingissä kesäkuussa 2005 Eeva-Liisa Koivuneva Projektipäällikkö Työministeriö 5

6 SUMMARY The aim of this study was to find out what kind of results and impacts have been achieved in the ESF co-funded projects nationally financed by the Ministry of Labour and aimed at improving the employability of immigrants and at creating multicultural and diverse work places in the programming period The purpose was to contribute both to the on-going programming period as well as to the planning of the next programming period. The focus of the study was twofold: Firstly, to look at the products and models developed in the projects, and secondly to look at the dissemination and mainstreaming activities of the projects. The project portfolio consisted of around 80 projects of which some projects had already been finished, some were in the middle of their lifespan and a few had only recently begun. Most of the projects were funded through Objective 3 Programme, some through Equal Community Initiative and a few through either Objective 1 or Objective 2 Programmes. The study was based at an overview of relevant documentary material at program and project levels, electronic surveys to project managers, funding authorities and regional experts, project level case studies, interviews and excursions to Sweden, Denmark and Germany. The most important conclusions of the study were the following: Many of the projects in the portfolio were developing similar products and models for local or regional needs, and too often some elements of the projects seem to serve as an extra resource to the local or regional actors. In general, social innovations are scarce. Many of the projects seem to aim at solving acute or contemporary problems, and do not aim so much at anticipating future needs and challenges. In general, projects are carried out in very local frameworks and aim at results at local level. Transferability of the products and models elsewhere does not really count sufficiently as genuine funding criteria. Innovations at the project level are not well identified. Actually, it is not very clear whose responsibility is it to identify such products or models that ought to be mainstreamed elsewhere. The strong emphasis on the goal of innovativeness has led to project plans that always claim at innovating something new. Implementing existing innovations has become secondary. 6

7 Long-term impacts of the projects are result of learning, not of transfer of products or models. In reality, it is very difficult to identify mainstreamed innovations born at some particular project. Development takes place through networks and dialogue. On the basis of the conclusions, the most important recommendations were the following: In this programming period: Training of the project level actors should be continued and should also aim at reaching those still at an early stage of a project cycle (for example, those creating and contemplating project ideas). Beneficiaries and stakeholders (especially immigrants and their organisations) should be brought in to the planning stage of the projects in larger extent that now takes place. The definitions regarding project purposes and goals should be sharpened. Sustainability of the utility deriving from reaching the project goals should be visible and assessable. Projects should be encouraged to aim at systemic changes. Funding authorities should assess more carefully the risks and possibilities of a project actor genuinely to mainstream its innovations. In the next programming period: Seminars focusing on effectiveness and accountability of the projects and at creating systemic changes should be organised. Cost-benefit calculations of new innovative models of doing things created at the project level should be developed. Part of the ESF funding aimed at questions related to immigration and immigrants should be programmed at solving nationally important questions. These kinds of project could, for example, aim at implementing and testing already existing innovations. The network consisting of the contact persons on matters related to immigration at the Employment and Economic Development Centres should be developed into kind of innovation scanning network that has a national mandate at identifying such products and models that have wider, cross-regional or national, interest. 7

8 8

9 SISÄLLYS SAATESANAT...5 SUMMARY JOHDANTO SELVITYKSEN SISÄLTÖ TYÖHALLINNON RAHOITTAMAT MAAHANMUUTTAJIIN KOHDISTUVAT ESR-PROJEKTIT ESR-osarahoitteisten projektien rooli ja asema maahanmuuttopolitiikan kehittämisen kentällä Projektisalkun kuvaus Projektien tavoiteasetanta Projektisalkun rakenne Näkemyksiä projektien tuloksista ja vaikutuksista Projekteissa kehitetyt tuotteet, palvelut ja toimintamallit Eräitä esiin nousevia hyviä käytäntöjä Tuotekehityksen onnistumisen menestystekijät ja pullonkaulat JUURRUTTAMISEN HAASTE MAAHANMUUTTOPOLITIIKAN PROJEKTIKENTÄLLÄ KESKEISET HAVAINNOT JA JOHTOPÄÄTÖKSET...56 JOHTOPÄÄTÖS 1: Ongelmana lisäresurssinomaisuus...57 JOHTOPÄÄTÖS 2: Toiminnan aikajänne päälaellaan...58 JOHTOPÄÄTÖS 3: Projektit lähtökohdiltaan ja tuloksiltaan korostetun paikallisia...59 JOHTOPÄÄTÖS 4: Innovaatiot tunnistetaan huonosti...60 JOHTOPÄÄTÖS 5: Innovatiivisuuden vaateen aikaansaama negatiivinen kehä...60 JOHTOPÄÄTÖS 6: Kestävä hyöty syntyy oppimisen kautta ei niinkään tuotteiden tai palvelumallien siirtymisen kautta KEHITTÄMISSUOSITUKSET...61 A) Käynnissä olevalla ohjelmakaudella...61 I Projektitaso...61 II Systeemitaso...63 B) Seuraavalla ohjelmakaudella...63 I Projektitaso...63 II Systeemitaso

10 LIITTEET...67 Liite Liite Liite ESR TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET JULKAISUT

11 1. JOHDANTO Hyville käytännöille ja innovaatioille tulee saada näkyvyyttä muuten näitä hyviä käytäntöjä 'keksitään' yhä uudelleen ja uudelleen. Kuka esimerkiksi lukee tämän selvityksen tai minun ja kaikkien muiden projektinvetäjien tutkimus- ja loppuraportit hankkeista niiden päätyttyä? Kuinka meidän työmme tehdään näkyväksi siinäpä pulma myös teille! Projektipäällikkö sähköisen kyselyn vastauksessaan LUKU 1. Johdanto Työhallinto rahoittaa ohjelmakaudella Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamissa ohjelmissa projekteja, jotka edistävät työllisyyttä, työttömyyden ehkäisyä, tasa-arvoisia ja toimivia työmarkkinoita, yrittäjyyttä sekä työssä olevien osaamista, työkykyä ja työssä jaksamista. ESR-ohjelmien avulla edistetään EU:n työllisyysstrategian, työllisyyttä koskevien suuntaviivojen ja kansallisen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmien toteutumista. ESR-toiminnan tavoitteena on etsiä, kokeilla, tuottaa ja toteuttaa uusia ratkaisuja kansalliseen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan sekä levittää projekteissa syntyneitä hyviä käytäntöjä. Toiminnan keskeisiä periaatteita on, että projekteissa kehitetyt tulokset ja mallit jäävät elämään myös projektien jälkeen. Tämän selvitystyön tavoitteena on selvittää työhallinnon rahoittamien ja maahanmuuttajiin kohdistuvien ESR-projektien tuloksia ja vaikutuksia käynnissä olevalla ohjelmakaudella. Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta lähestytään tässä selvityksessä kahta kautta: alueellisten asiantuntijoiden näkemysten perusteella ja projektien kehittämien innovaatioiden eli hyvinä pidettävien käytäntöjen ja niiden synnyn analysoinnin kautta siis laadullisen, ei määrällisen indikaattoritiedon tai tilastollisen, aineiston valossa. Selvityksen tarkoituksena on tarjota aineksia keskusteluun ESR-rahoituksen lisäarvosta ja suhteesta kansalliseen toimintaan sekä hyvien käytäntöjen leviämiseen liittyvistä vaikeuksista maahanmuuttopolitiikan alueella. Tähän pyritään selvityksessä erityisesti nostamalla esiin paikallisten, alueellisten ja kansallisten toimijoiden näkemyksiä. Dialogi eri tasoilla olevien toimijoiden välillä on välttämätöntä, jotta ylipäätänsä on edellytyksiä kehittää eteenpäin lupaavien käytäntöjen tunnistamista projektikentällä ja tukea projekteissa kehitettävien innovaatioiden siirtämistä. Pääosin tarkasteltavat hankkeet ovat tavoite 3 -ohjelmaan kuuluvia, mutta myös Equal-yhteisöaloiteohjelmaan sekä muihin ohjelmiin kuuluvia hankkeita on mukana. Osa hankkeista on kohdennettu pelkästään maahanmuuttajille, kun taas osa sekä valtaväestölle että maahanmuuttajille. 11

12 LUKU 1. Johdanto Laajemman kokonaiskuvan sekä vertailukohtien saamiseksi suoritettiin selvitystyön aikana kolme vierailua muiden jäsenmaiden maahanmuuttajahankkeisiin sekä haastateltiin keskeisiä viranomaistahoja. Ohjausryhmän tuella kohteiksi valittiin Ruotsi, Tanska ja Saksa. Kohdemaiden valintaan vaikutti yhtäältä maiden pitkäaikainen kokemus maahanmuuttoon liittyvistä haasteista ja ratkaisuista ja toisaalta samankaltaiset hallinnolliset rakenteet ja toimintakulttuurit. Vierailujen yhteydessä saatua tietoa ja kokemuksia hyödynnettiin selvityksen kohteena olevan projektikentän tarkastelussa paitsi konkreettisten ja yksittäisten hyvien käytäntöjen kautta niin myös selvityksen laajemman tulkinnallisen viitekehyksen luomisessa. Kansainväliset vierailut osoittivat yleisellä tasolla, ettei samoihin projektikentän ongelmiin ja haasteisiin, esimerkiksi hyvien käytäntöjen siirrettävyyteen tai juurruttamiseen, ole muuallakaan keksitty mitään viisasten kiveä. Sen sijaan vierailujen yhteydessä syntyi vaikutelma, että pidempään maahanmuuttotyötä tehneissä maissa maahanmuuttokysymykset on kyetty Suomea paremmin valtavirtaistamaan ja integroimaan muihin politiikkalohkoihin (esimerkiksi koulutuspolitiikka, työllisyyspolitiikka ja elinkeinopolitiikka). Samoin näissä maissa on ymmärretty systeemitason muutosten aikaansaamisen tärkeys maahanmuuttopolitiikan alueella, mikä heijastuu myös projektitason tavoitteenasettelussa ja toiminnan suunnittelussa. Yleisesti ottaen huoli ESR-osarahoitettujen maahanmuuttajaprojektien tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta voidaan tiivistää kolmenlaiseen kritiikkiin. Vaikka tässä selvityksessä ei ole mahdollista perin juurin lähteä avaamaan näitä kysymyksiä, käytetään niitä eräänlaisina tulkintakehyksinä, joita vasten havaintoaineistoa analysoidaan: I Projektien asemointiin ja tavoitteen määrittelyyn liittyvä kritiikki. Tämän kritiikin mukaan projektit perustuvat puutteelliseen ongelma-analyysiin yhtäältä siitä, mitkä ovat maahanmuuttajien toiveet ja tarpeet ja toisaalta siitä mikä on toivottava ESR-toimenpiteiden suhde ns. normaalitoimintana toteuttavaan kansalliseen maahanmuutto- ja työllisyyspolitiikkaan. Pahimmillaan ESR-toimilla saatetaan korvata normaalitoimintaa, mikä ei ole perusteltua eikä hyväksyttävissä. II Kritiikkiin siitä, että luotaessa uusia hyviä käytäntöjä ei riittävässä määrin tunneta kentällä jo aikaisemmin tehtyä työtä. Tämä johtaa pahimmillaan niin sanotusti pyörän uudelleen keksimiseen eli samojen käytäntöjen uudelleen lanseeraamiseen uudenlaisten tuotenimikkeiden alla. III Hyvien käytäntöjen levittämisen ja juurruttamisen kritiikkiin eli projektien toteuttajien puutteelliseen tai epärealistiseen käsitykseen siitä a) mikä on mahdollista siirtää niin sanotuksi normaalitoiminnaksi projektin jälkeen tai b) mikä on eri toimijoiden sitoutumisen aste tai mahdollisuus ottaa tuloksista koppi projektin päättymisen jälkeen. 12

13 Raportin tarkemmat tutkimuskysymykset on esitetty luvussa 2, jossa on myös kuvattu selvityksessä käytetyt keskeiset aineistot sekä työvaiheet. Luvussa 3 luonnehditaan lyhyesti projektien asemaa ja roolia maahanmuuttopolitiikan kentällä, kuvaillaan tarkasteltavaa projektisalkkua sekä nostetaan esiin eräitä projekteissa kehitettyjä tuotteita, palveluita ja toimintamalleja. Näiden havaintojen perusteella tunnistetaan eräitä tuotekehityksen keskeisiä menestystekijöitä ja pullonkauloja. Kappaleessa 4 käsitellään projekteissa kehitettyjen innovaatioiden siirtämiseen, siirrettävyyteen ja juurruttamiseen liittyviä kysymyksiä. Luvussa 5 esitetään lyhyesti kokoavat keskeiset havainnot ja koko havaintoaineiston perusteella tehdyt johtopäätökset. Luvussa 6 selvityksen tekijät esittelevät omat näkemyksensä vaadittavista kehittämistoimenpiteistä sekä tällä ohjelmakaudella että seuraavalla, vuonna 2007 käynnistyvällä, ohjelmakaudella ESR-osarahoitteisten maahanmuuttoprojektien tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. LUKU 1. Johdanto 13

14 2. SELVITYKSEN SISÄLTÖ LUKU 2. Selvityksen sisältö Selvityksen ensimmäisenä painopisteenä ovat tarkasteltavissa projekteissa kehitetyt tuotteet, palvelut ja toimintamallit maahanmuuttajien työllistämiseksi ja integroimiseksi suomalaisille työmarkkinoille sekä työympäristön monikulttuurisuuden edistämiseksi. Työn toisena painopisteenä ovat kehitettyjen tuotteiden, palveluiden ja toimintamallien levittäminen ja leviäminen kansallisen toimintaan. Selvityksen keskeiset kysymykset ovat seuraavat: Projekteissa kehitetyt tuotteet, palvelut ja toimintamallit: Millaisia hyviä toimintatapoja projektitoiminnan yhteydessä on syntynyt? Mitkä tekijät vaikuttavat projektien ja niissä kehiteltyjen tuotteiden, palveluiden ja toimintamallien kehittelyn onnistumiseen ja epäonnistumiseen? Kuinka projektien toimintaa ja tuotekehitystä voidaan edistää? Projekteissa kehitettyjen tuotteiden, palveluiden ja toimintamallien levittäminen: Mitkä ovat hyvien käytäntöjen leviämisen ja levittämisen edellytykset? Kuinka projektien kehittämien innovaatioiden levittämistä ja juurtumista osaksi eri toimijoiden normaalitoimintaa voidaan edistää? Selvityksen painopiste on horisontaalisissa, koko tarkasteltavan projektisalkun läpi menevissä, kysymyksissä. Tarkoitus ei ole käsitellä kattavasti ja yksityiskohtaisesti yksittäisiä projekteja ja niissä kehitettyjä tuotteita, vaan hyödyntää yksittäisiin projekteihin liittyviä havaintoja yleisempien johtopäätösten tekemiseen. Kokonaisuudessaan selvityksen eri tasoja voi jäsentää alla olevan kuvion mukaisesti. Selvitys pyrkii tunnistamaan yksittäisiä ilmiöitä eli esimerkiksi yksittäisten projektien onnistumisia ja epäonnistumisia, luonnehtimaan kehityksen suuntaa ja tarkastelemaan sellaisia toimintaympäristön rakenteita, jotka vaikuttavat keskeisesti koko projektikentän toimintaan. Selvityksen ote on ensisijassa kehittävä eli selvityksellä on vahva toiminnan kehittämiseen tähtäävä tehtävä. Tästä johtuen kartoitetuilla keskeisten toimijoiden näkemyksillä on tässä selvityksessä iso rooli. Kyse on pitkälti näiden toimijoiden työskentely-ympäristön ja työvälineiden kehittämisestä. On huomionarvoista, että useat havainnot ovat tavallaan laajempia kuin vain tarkasteltuja ESR-osarahoitteisia maahanmuuttajahankkeita koskevia. Joiltain osin on vaikeaa eritellä, mitkä tehdyistä havainnoista johtuvat siitä, että projektit kohdistuvat maahanmuuttajiin ja mitkä esimerkiksi siitä, että niitä koskevat yleiset ESR-projektirahoitukseen liittyvät hallinnolliset säännökset ja menettelyt. 14

15 Kuvio 1. Selvityksen tarkastelutasot Tapahtumat Ilmiöt tai sarja ilmiöitä Esimerkiksi yksittäisten ESR-projektien onnistumiset ja epäonnistumiset Trendit Tapa tai kaava, miten tapahtumat toistuvat Ilmiöiden väliset suhteet Esimerkiksi ESR-projektikentän tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kehitys Struktuuri / rakenne Rakenne, jonka mukaan tietty asiakokonaisuus on jäsentynyt Auttaa ymmärtämään tapahtumien merkityksen sekä trendien logiikan Esimerkiksi yhteiskunnan poliittisen, taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen vaikutukset ESR-projektikenttään LUKU 2. Selvityksen sisältö Maahanmuuttajien työllistäminen ja monikulttuurisuuden edistäminen ovat tarkastelussa olevien projektien pääteemoja. Käsitteiden sisällöt eivät ole yksiselitteisiä. Eri toimijoilla, projektitoimijoilla ja alueellisen ja keskushallinnon virkamiehillä, on erilaisia tulkintoja siitä, mitkä kaikki projektit toteuttavat välittömästi tai välillisesti näitä kahta pääteemaa. Selvityksessä näiden käsitteiden sisältö ymmärretään laajasti. Tarkastelussa olevassa projektisalkussa on mukana projekteja, jotka tiukemmalla käsitteiden sisällöllisellä rajauksella olisi voitu jättää tarkastelun ulkopuolelle. Kokonaiskuvan saamiseksi on kuitenkin perusteltua luoda katsaus laajempaan työministeriön ESRprojektisalkkuun maahanmuuttopolitiikan kentällä. Usea tarkastelussa mukana ollut projekti kohdistuu käytännössä useaan yllä esitetyn maahanmuuttajan polun vaiheeseen. Metodologisista syistä projektit ryhmitetään alaluokkiin: työllistäminen, monikulttuurisuuden/-muotoisuuden edistäminen, koulutus, työvoimahallinnon oman toiminnan kehittäminen ja kotoutus. Näistä alaluokka työllistäminen on käytännössä nimike sellaisille yleisprojekteille, jotka koostuvat useista eri toimenpiteistä eli käytännössä muiden alaluokkien sisältämistä elementeistä. Muut alaluokat ovat tarkemmin kohdennettuja projekteja. Myönnettäköön samalla että tämänkaltaiset luokittelut ovat tietysti todellisuutta yksinkertaistavia. Kun selvityksessä puhutaan hyvistä käytännöistä, tarkoitetaan niillä ESR-projektien synnyttämiä tuotteita, palveluita ja toimintamalleja tehdä asioita uudella tavalla. Hyvälle käytännölle on todellinen tarve, ja se synnyttää tuloksia ja vaikutuksia. Hyvät ja innovatiiviset tavat toteuttaa projekteja eivät meidän määritel- 15

16 Kuvio 2. Keskeisten käsitteiden sisällöstä 1 LUKU 2. Selvityksen sisältö Maahanmuuttaja saapuu Suomeen (pakolaisena, turvapaikanhakijana, paluumuuttajana jne) Suomeen jäävä kotouttamisen piiriin (suomen kieli, yhteiskuntaan sijoittuminen) TYÖLLISTÄMINEN Koulutusvaihe (ammatillinen koulutus, työvoimapoliittinen koulutus, oppisopimuskoulutus, jne.) Työnhaku (itsenäisesti, viranomaisten avulla) Ei pääse työhön (työttömyys, työvoimapoliittiset toimet) Osa palaa tai palautetaan =alueet, joihin selvityksessä tarkasteltavat projektit pääasiassa sijoittuvat Rekrytointikäytännöt (työyhteisön valmius monikulttuurisuuteen) TYÖYHTEISÖJEN MONIKULTTUURISUUS Työelämään sijoittuminen (työyhteisön tuki) Mahdollinen syrjäytyminen Työyhteisöön integroituminen (Suomeen kotoutuva) Työelämään sijoittuminen (työyhteisön syrjintä) Vaikea olla töissä, joutuu tai lähtee pois 1. Kuviossa esitetty maahanmuuttajan tie on esitetty raportissa Yhteinen Ääni: Hankekuvaukset ja hyvät käytännöt, 2004, s. 8. mämme mukaan kuulu hyvien käytäntöjen avainkategoriaan. Tarkastelemme kuitenkin näitä modaliteetteja eli erilaisia onnistumiseen vaikuttavia menestystekijöitä käsitellessämme projektien tuotekehityksen onnistumisen haasteita. Projektikentän vaihtelevista käytännöistä johtuen eräitä muita yleisesti käytettyjä käsitteitä on syytä määritellä. Disseminaatio ymmärretään tässä selvityksessä projektin innovaatioiden eli tulosten aktiiviseksi levittämiseksi. Valtavirtaistaminen on prosessi, jossa projekteissa syntyneitä menestyksekkäitä tuloksia otetaan käyttöön paikallisissa, alueellisissa tai kansallisissa järjestelmissä ja toimijoiden normaalikäytännöissä. Juurruttaminen pitää sisällään sekä disseminaation että valtavirtaistamisen. 1 Selvitystyö käynnistyi lokakuussa 2004 ja kesti maaliskuuhun Selvitystyön ensimmäisessä vaiheessa selvityksen tekijät hakivat työministeriön ESR-tietopalvelusta maahanmuuttajiin kohdistuvia käynnissä olevan ohjelmakauden projekteja hakusanojen avulla. Tietopalvelun avulla laadittu projektilista lähetettiin kaikkien TE-keskusten maahanmuuttoyhdyshenkilöille. Heitä pyydettiin tarkistamaan, että listassa ovat sellaiset projektit, jotka kokonaisuudessaan tai osin kohdistuvat maahanmuuttajien työllistämiseen ja työmarkkinoille integroimiseen sekä työyhteisöjen monikulttuurisuuden edistämiseen. Koska projektilistat tarkastettiin alueittain, esiintyy jonkin verran eroja, millaisia projekteja tarkasteluun on valikoitunut. Projektisalkun sisällöstä 1. Käsitteiden välisistä suhteista ja sisällöistä lisää, katso esimerkiksi Tuominen, Anniina, Paananen, Maarit ja Virtanen, Petri, Projektituotteistajan opas, Työministeriö, 2005 ja Aro, Timo, Kuoppala, Mikko ja Mäntyneva, Päivi, Hyvästä paras: jaettu kehittämisvastuu ESR-projekteissa, Hyvät käytännöt -käsikirja, Työministeriö,

17 eli valikoitujen projektien oikeellisuudesta selvitystehtävän kannalta vastaa tekijä. Yhteensä tarkasteluun valikoitui 80 hanketta. Koska osa projekteista on päättynyt, osa hyvässä vauhdissa ja osa vasta käynnistynyt ei selvitystä tule lukea projekteja keskenään vertailevana tutkimuksena. Selvityksen aineisto on koottu useista lähteistä. Projektisalkun sisällön määrittelyn jälkeen projektien perustiedot kerättiin pääasiassa ESR-tietopalvelun tietojen perusteella. 2 Lisäksi valittiin neljä tapaustutkimusprojektia, joiden tarkoituksena oli antaa täsmällisempää kuvaa projektien onnistumisiin ja mahdollisiin epäonnistumisiin johtaneista tekijöistä. Valitut projektit olivat Monikulttuurinen rekrytointi ja oppiminen MORO!, SPECIMA Korkeasti koulutuetut ja erityiskoulutetut maahanmuuttajat, LATU maahanmuuttajille ja Kaakkois- Suomen Majakka Pienten paikkakuntien maahanmuuttotyön ja työllistymisen malli. Näiden projektien keskeisiä toimijoita haastateltiin puhelimitse. Näitä projekteja ei selvityksessä kuvata kokonaisuudessaan, vaan tapaustutkimusten yhteydessä tehtyjä havaintoja esitetään eri teemojen yhteydessä. Osana selvitystä toteutettiin sähköinen kysely. Kyselyn ensimmäinen osa koostui monivalinta- ja avokysymyksistä. Toinen, alueelliseen vertailuun tähtäävä, osa koski kullakin TE-keskusalueella toimivia projekteja. Sähköisen kyselyn ensimmäinen osa lähetettiin seuraaville ryhmille: LUKU 2. Selvityksen sisältö TE-keskusten maahanmuuttoyhdyshenkilöt (19 henkilöä). TE-keskusten maahanmuuttoyhteyshenkilöiden ilmoittamat alueelliset asiantuntijat (61 henkilöä). Tarkasteltavien projektien kannalta keskeiset ESR-koordinaattorit (jos ESR-koordinaattoreita ei ollut edustettuna jo yllä olevissa vastaajaryhmissä) (7 henkilöä). Tarkasteltavien projektien projektipäälliköt (sähköpostiosoitteet löydettiin 65 henkilölle). Kyselyn saajia ensimmäiseen osaan oli 152. Vastauksia saatiin 54 eli vastausprosentti oli 36 %. Kyselyn toinen osa, ZEF-analyysi, lähetettiin projektipäälliköitä lukuun ottamatta yllä esitetyille vastaajaryhmille. Toinen osa ei kuitenkaan koskenut alueita, joilta oli tunnistettu vähän tai ei lainkaan selvityksen kohteena olevia projekteja. Näitä olivat Etelä-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu, Pohjois-Savo ja Keski-Suomi. Yhteensä kyselyn saajia toiseen osaan oli 50 henkilöä. Vastauksia saatiin 32 eli vastausprosentti oli 64 %. 2. Tietopalvelu sisältää tietoa kaikista yksittäisistä ESR-projekteista, jotka toimivat tai ovat toimineet ohjelmakaudella Tiedot siirtyvät tietopalveluun ESR-projektien hallinnointiin tarkoitetusta työministeriön ESRA-järjestelmästä, johon ESR-projekteja hallinnoivat viranomaiset tuottavat tietoa. Jokaisesta projektista on saatavissa kuvaus, josta ilmenevät projektin perustiedot eli mm. toteuttajaorganisaatio, kohderyhmä, kokoluokka, maantieteellinen kohdealue, toimiala sekä sanallinen kuvaus projektin toiminnasta. Päättyneistä projekteista on lisäksi saatavissa loppuraportin tiivistelmä. 17

18 LUKU 2. Sähköisen kyselyn ensimmäiseen osaan vastanneilla oli runsaasti kokemusta sekä maahanmuuttopoliittisten kysymysten ja työtehtävien hoidosta kuin työhallinnossa toimimisesta. Vastaajista 53 %:lla oli yli kuusi vuotta kokemusta maahanmuuttopoliittisista kysymyksistä. Työhallinnosta työkokemusta oli 56 %:lla vastaajista. Yli kuusi vuotta työhallinnon työkokemusta oli 26 %:lla vastaajista. Suurin yksittäinen vastaajaryhmä oli projektipäälliköt. Selvityksen sisältö Kuvio 3. Vastaajien asema tai toimi 7 % 6 % 4 % 11 % 9 % 17 % ESR-koordinaattori Maahanmuuttoasioiden yhdyshenkilö Työvoimatoimiston työntekijä Muu taho Projektipäällikkö Osaprojektin vetäjä / muu projektivastaava Muu projektityöntekijä 35 % 11 % Ohjausryhmän jäsen Vastaajat edustivat lähes kaikkia TE-keskusalueita Lappia lukuun ottamatta. Eniten vastaajia oli Hämeestä, Pohjois-Pohjanmaalta, Kaakkois-Suomesta ja Pirkanmaalta. Kuvio 4. Vastaajan edustama TE-keskusalue 13 % 0 % 2 % 4 % 11 % Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kaakkois-Suomi 9 % 7 % 11 % 6 % 7 % 13 % 7 % 4 % 2 % 4 % Häme Kainuu Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karja Pohjois-Pohjanmaa Lappi 18

19 Vastaajista 69 % piti maahanmuuttopoliittisten kysymyksiä erittäin tärkeinä tai melko tärkeinä edustamansa alueensa näkökulmasta. Vastaajat korostivat vahvasti ESR-osarahoitettujen projektien merkitystä alueilla tapahtuvan maahanmuuttajatyön kannalta. Peräti 85 % piti merkitystä alueella tapahtuvalle maahanmuuttajatyölle erittäin suurena tai melko suurena. Kuvio 5. ESR-osarahoitettujen projektien merkitys maahanmuuttajatyölle alueella 9 % 2 % 4 % 42 % Erittäin suuri Melko suuri Kohtalainen LUKU 2. Selvityksen sisältö Melko pieni EOS 43 % Projektitasolla toimivista vastaajista 10 % ilmoitti projektinsa kuuluvan tavoite 1 -ohjelmaan, 6 % tavoite 2 -ohjelmaan, 52 % tavoite 3 -ohjelmaan ja 29 % Equal-yhteisöaloiteohjelmaan. Vastaajista 3 % ei tiennyt, mihin ohjelmaan projekti kuului. Aineiston keruuta täydennettiin sähköisen kyselyn vastausten perusteella valituilla viidellä projektipäällikköhaastattelulla. Kansainvälisiä vertailukohtia ja ideoita maahanmuuttopoliittisen projektikentän rakenteiden kehittämiseksi haettiin toteuttamalla matkat Ruotsiin (Uppsala ), Saksaan (Köln ja Düsseldorf ) ja Tanskaan (Århus ja Kööpenhamina ). Matkojen yhteydessä tavattiin sekä maahanmuuttopolitiikan kentällä toimivia projektitoimijoita että kansallisella tasolla toimivia virkamiehiä. Selvitystyön ohjausryhmä kokoontui työn aikana neljä kertaa. Yksi ohjausryhmän kokouksista toteutettiin työpajana, jonka tarkoituksena oli tarjota selvityksen tekijöille asiantuntijoiden näkemyksiä projektikentän ongelmista ja mahdollisuuksista, rakenteiden kehittämistarpeista sekä kansallisesti katsoen merkittävien projektien ja innovaatioiden kriteereistä. 19

20 LUKU 3. Työhallinnon rahoittamat maahanmuuttajiin kohdistuvat ESR-projektit 3. TYÖHALLINNON RAHOITTAMAT MAAHANMUUTTAJIIN KOHDISTUVAT ESR-PROJEKTIT Projektit ovat usein lähinnä palvelujen täydentäjiä eivät normaalipalveluiden kehittämislaboratorioita. Projektipäällikkö sähköisen kyselyn vastauksessaan Selvityksen kannalta tärkeimmät ohjelmainstrumentit ovat tavoite 3 -ohjelma ja Equal-yhteisöaloite. Tavoite 3 -ohjelma on kehittämisohjelma, jolla etsitään, kokeillaan ja tuotetaan uusia näkökulmia ja levitetään hyviä käytäntöjä suomalaiseen työvoima-, elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan. ESR-toiminnan lisäarvo kansalliseen politiikkaan syntyy sen tuotekehittelyluonteesta. Ohjelman kokonaisbudjetti vuosille on 1,5 miljardia euroa, josta EU:n osuus on 434 miljoonaa euroa. Equal-yhteisöaloiteohjelman tavoitteena on kehittää kansainvälisen yhteistyön avulla uusia keinoja, joilla torjutaan syrjäytymistä, syrjintää sekä epätasa-arvoa työmarkkinoilla. Ohjelman kokonaisbudjetti tällä ohjelmakaudella on 160 miljoonaa euroa, josta EU:n osuus on 73,6 miljoonaa euroa. Lähtökohtia tarkasteltavien projektien tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden pohdintaan on löydettävissä ohjelmatason väliarvioinneista. Tavoite 3 -ohjelman ja Equal-yhteisöaloiteohjelman kansallisissa väliarvioinneissa on nostettu esiin eräitä yleisempiä havaintoja, jotka luovat pohjaa myös tässä selvityksessä esitetyille havainnoille ja johtopäätöksille. Equalin toteutustapaan on rakennettu useita tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta tukevia mekanismeja kuten kehittämiskumppanuudet, kansainvälinen yhteistyö, projektin vaiheistus mukaan lukien kolmas vaihe eli levittämistoiminto sekä temaattinen yhteistyö. Kehittämiskumppanuuksien osalta väliarvioinnissa todetaan, että toimintamalli on osoittautunut haastavaksi etenkin alueellisesti laajat ja monista hankkeista koostuvat kehittämiskumppanuudet ovat jääneet hajanaisiksi. 3 Suurinta kritiikkiä esitetään oppimis- ja siirtomekanismien epäonnistumista kohtaan, 4 vaikkakin Equal on kuitenkin näiltä osin epäilemättä paremmassa asemassa kuin muu ESR-projektikenttä. Projektitasolla kritiikki tarkoittanee sitä, että projektit toimivat liian irrallaan alueellisista ja paikallisista rakenteista eikä oppimista ja projekteissa kehitettyä pyritä riittävästi hyödyntämään eri toimijoiden normaalitoiminnassa ei projektien päätyttyä eikä projektien ollessa vielä 3. Suomen Equal-yhteisöaloiteohjelman toimeenpanon väliarviointi; Kehittämisen vauhdittamisesta tulosten koostamiseen, Väliarviointiraportti, Sosiaalikehitys Oy, Työministeriö, Arvioinnit 13/04, s Sama, s

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA Tutkimusjohtaja Mikko Kesä I p. 358 400 203 494 I mikko.kesa@innolink.fi I Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu

Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu Jaana Lerssi-Uskelin 6.6.2014 - Työhyvinvointifoorumin mahdollistamana - Verkosto työpaikan työhyvinvointitoimijoille - Verkosto jonka toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

TAVALLISEN TAITAJAT - näyttöä ja laatua yleislääkärikoulutuksessa Duodecimin opetuksen kehittämisseminaari, Turku 4.-5.5.2006

TAVALLISEN TAITAJAT - näyttöä ja laatua yleislääkärikoulutuksessa Duodecimin opetuksen kehittämisseminaari, Turku 4.-5.5.2006 TAVALLISEN TAITAJAT - näyttöä ja laatua yleislääkärikoulutuksessa Duodecimin opetuksen kehittämisseminaari, Turku 4.-5.5.2006 Työpaja 4.5.2006 EU-hankkeet terveyskeskusten koulutuksessa ja kehittämisessä

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Mitä tapahtuu Opin ovissa?

Mitä tapahtuu Opin ovissa? Mitä tapahtuu Opin ovissa? Alueellisten TNO -asiantuntijoiden koulutus 5.-6.3.2013 Jyväskylä Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu auli.ryhanen@jamk.fi

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Koordinaatiohanketilaisuus Maaseutuvirasto, Helsinki, 5.10.2015 Elina Vehmasto, Luke Natural Resources Institute Finland Valtakunnallinen Green Care Koordinaatiohanke

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR-ohjelma

Manner-Suomen ESR-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

SEuroopan sosiaalirahasto 2000 2006. Tiedon, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalainen Suomi

SEuroopan sosiaalirahasto 2000 2006. Tiedon, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalainen Suomi SEuroopan sosiaalirahasto 2000 2006 Tiedon, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalainen Suomi Mikä Euroopan sosiaalirahasto on? Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on tärkein väline Euroopan

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007

YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007 YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007 Jaana Lappi KTM, Elinkeino-osasto, TE-keskusryhmä 11/19/2007 1 YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittämisen lähtökohtana YritysSuomi

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1 Nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta uudistuu -seminaari 3.11.2010 Hilton Helsinki Strand Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO EU-rahoituspäällikkö 5.6.2014 1. ESR:N VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT 2. ESR TOIMINTALINJAT 3. RAHOITUS (JA HAKEMINEN)

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA!

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! MAAHANMUUTON ESR-KEHITTÄMISTYÖN SAAVUTUKSET Helsinki 13.11.2014 Tapani Kojonsaari EUROOPPALAISEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN TYÖVOIMA-, KOULUTUS JA ELINKEINOPOLITIIKASSA EDISTÄMÄLLÄ

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Työvoimapoliittisina toimenpiteinä toteutettavat hankkeet Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus

Työvoimapoliittisina toimenpiteinä toteutettavat hankkeet Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työvoimapoliittisina toimenpiteinä toteutettavat hankkeet Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Neuvotteleva virkamies Markku Virtanen TEM/TYO/TOKI 31.08.2010 Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Valmentava

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen. www.turkuamk.fi

COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen. www.turkuamk.fi COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen Toteutusaika 1.1.2010-31.12.2012 Toteuttajaorganisaatio Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenne ja sähköinen kauppa

Lisätiedot

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Työhallinnon ja Turun kaupungin yhteistyön tiivistäminen maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Strategiset kumppanuushankkeet

Strategiset kumppanuushankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Tavoitteet, toiminnot & tuotokset KA2 työpaja 13.1.2016 E. Description of the Project Pyri konkretiaan Jäsentele tekstiä Kerro oma tarinasi älä anna hakulomakkeen viedä 1

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016)

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016) OSAAVAT NAISET (2011-2016) HEIDI HIRVONEN FM, Projektivastaava VÄKIVALLAN VASTAINEN TYÖ P. 09 692 2304 24H VOIMAVARAKESKUS MONIKA TURVAKOTI MONA KOTOUTTAVA TOIMINTA MONINAISTEN TILA OSAAVAT NAISET monikanaiset.fi

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Levitys ja tulosten hyödyntäminen

Levitys ja tulosten hyödyntäminen Levitys ja tulosten hyödyntäminen Levitys & tulosten hyödyntäminen Dissemination (levitys) = Spreading the word about the project successes and outcomes as far as possible. Exploitation (tulosten hyödyntäminen)

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Jakelussa mainitut 16.4.2014. Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina

Jakelussa mainitut 16.4.2014. Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina 119/54/2007 Jakelussa mainitut 16.4.2014 Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina JÄLKISEURANTARAPORTTI Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan

Lisätiedot

Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät. Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman

Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät. Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman Kotoutumiskoulutuksen resurssit 2013-2016, TEM:n pääluokka, työvoimatoimenpiteet, mom.

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere Tervetuloa Hankehelmet Cocktails Teerenpeli, Tampere Tuloksellista viestintää Tuija Nikkari kehittämisasiantuntija ESR-koordinaatioryhmä Keski-Suomen ELY-keskus Ketkä ovat homman takana? Päättyneellä ohjelmakaudella

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Katsaus kuntakokeilun kehittämistyöhön 10.11.2014 Maija Saarenpää, projektikoordinaattori Esityksen sisältö välityömarkkinoiden määrittelyä kehittämistyön tavoitteet

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla Eric Hällström TEM / TIETO 1 lisää osaamista Työvoimakoulutuksen vaikutuksen perusmuoto Työvoimakoulutuksen

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot