OPINTO - OPAS lv

Transkriptio

1 OPINTO - OPAS lv

2 SISÄLLYSLUETTELO IMATRAN YHTEISLUKIO 1 1. YHTEYSTIEDOT JA LUKUVUOSI LUKION VALTAKUNNALLINEN TUNTIJAKO, NUORTEN LUKIOKOULUTUS 8 3. LUKION SUORITUS ja ARVIOINTI KURSSIN SUORITUS JA ARVIOINTI AINEEN OPPIMÄÄRÄN SUORITUS JA ARVIOINTI LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUS JA ARVIOINTI KURSSIEN SUORITTAMINEN KOEVIIKKO PUUTTEELLISET KURSSISUORITUKSET MYÖHÄSTYNEET KURSSITYÖT LUNTTAAMINEN KOPIOIMINEN INTERNETISTÄ KURSSIN ITSENÄINEN SUORITTAMINEN HYLÄTYN KURSSIN SUORITTAMINEN HYVÄKSYTYN KURSSIN UUSIMINEN POISSAOLO KURSSIKOKEESTA KURSSIN SUORITTAMINEN MUUSSA OPPILAITOKSESSA MATEMATIIKAN OPINTO-OHJELMAN TARKISTAMINEN LUKION OPPIMISYMPÄRISTÖ O YLEISIÄ OHJEITA PÄIVÄNAVAUS KOULURUOKAILU RYHMÄNOHJAUSTUOKIOT POISSAOLOT KOULUSTA EROAMINEN OPISKELIJAKUNTA TERVEYDENHOITO ERITYISOPETUS KOULUKURAATTORI ja KOULUPSYKOLOGI VAKUUTUKSET OPINTOTUKI JA KOULUMATKATUKI MATKAHUOLLON JA VR:N OPISKELIJAKORTIN HANKKIMINEN YLIOPPILASTUTKINTO YLEISTÄ HAJAUTTAMINEN ILMOITTAUTUMINEN ARVIOINTI HYLÄTYN JA HYVÄKSYTYN KOKEEN UUSIMINEN SÄHKÖISET YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSITARJOTIN LV ILTALINJAN KURSSIT JAKSOITTAIN PÄIVÄLUKION JA ILTALINJAN KURSSIEN VASTAAVUUS OPPIKIRJAT LV LUKUVUOSIKALENTERI 24 LIITE 1, jakson kurssitarjottimet (tilanne ) 28 LIITE 2, Omien ylioppilaskirjoitusten suunnittelu 33 LIITE 3, Muistiinpanoja 34

3 IMATRAN YHTEISLUKIO 1 Imatran yhteislukio on vuonna 1908 perustettu perinteinen yleislukio. Tarjoamme opiskelijoille monipuolisen ja ajanmukaisen opiskeluympäristön. Tuemme koteja nuoren kasvatuksessa ohjaamalla opiskelijoita vastuulliseen tulevaisuuteen. Tarjoamme opiskelijoille kilpailukykyiset valmiudet eri alojen jatko-opintoihin ja toimintaan erilaisissa kansainvälisissä yhteyksissä. Koulumme on monipuolinen yli 400 opiskelijan lukio, jossa opiskelijat voivat toteuttaa yksilöllisesti omia ainevalintojaan. Tarjoamme hyvän opiskeluilmapiirin, jossa arvostamme toisen ihmisen kunnioitusta, myönteisyyttä, itsenäisyyttä ja luovuutta. Koulussa toimii 5/6-sarjaisen päivälukion lisäksi IB-linja. IB Diploma Programme (DP) on kansainvälinen yliopistoon valmentava koulutusohjelma, joka kestää kolme vuotta. Opetuskielenä on englanti. Ensimmäinen vuosi on valmentava vuosi (Pre-DP), jolloin opiskellaan suomalaisen lukion ensimmäisen vuoden kursseja. Kaksi seuraavaa vuotta ovat varsinaisia IB-opintoja (DP), jolloin opiskellaan kuutta eri oppiainetta. Etelä-Karjalan IB-lukio toimii yhteistyössä Lappeenrannan lyseon lukion kanssa. Lukion ensimmäisen vuoden aikana on mahdollisuus hakeutua Imatran yhteislukion matkailulinjalle tai lukioiden metsäklusterilinjalle. Matkailulinjalla on mahdollisuus opiskella matkailualaan liittyviä kursseja Saimaan ammattikorkeakoulussa. Metsäklusterilinjalla painotetaan luonnontieteellisiä opintoja yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Urheilevat opiskelijat voivat hakeutua Etelä-Karjalan urheiluakatemiaan. Urheiluakatemia tarjoaa kolmena aamuna harjoitusaikaa sekä tukea opiskelun ja tavoitteellisen harjoittelun yhteensovittamiseen. Imatran yhteislukio ja Saimaan ammattiopisto tarjoavat mahdollisuuden suorittaa kaksoistutkinto. Pääkouluna on ammattiopisto, jossa suoritetaan ammatillinen perustutkinto. Samaan aikaan ammatillisten opintojen kanssa suoritetaan myös lukio-opintoja ja opiskelujen päätteeksi ylioppilastutkinto. Imatran yhteislukio antaa lukio-opetusta myös iltalinjalla. Opetus on tarkoitettu pääsääntöisesti aikuisille, mutta myös nuorten lukiokoulutuksessa ja kaksoistutkinnossa opiskelevat nuoret voivat osallistua iltalinjalla järjestettäville kursseille. Iltalinjan kirjoilla oleva opiskelija voi olla ylioppilastutkintoon tähtäävä opiskelija tai aineopiskelija, joka opiskelee vain yksittäisiä aineita Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukion opiskelijat suorittavat lukio-opinnot Imatran yhteislukiossa. ISK-lukion erityistehtävänä on venäjän kielen taidon ja kulttuurin tuntemuksen lisääminen sekä yrittäjyyden valmiuksien edistäminen. Lukio-opetuksen tavoitteena on myös palvella opiskelijan myöhempiä jatko-opiskelu- ja työelämätarpeita. Itä-Suomen koulun lukio sopii opiskelupaikaksi suomalaisille peruskoulussa A-venäjää opiskelleille, venäjää äidinkielenään puhuville tai venäjää osaaville maahanmuuttajanuorille, joilla on riittävä suomen kielen taito. Tämä opinto-opas on laadittu Imatran yhteislukion opiskelijoille. Tutustu siihen huolellisesti, esittele se myös huoltajillesi ja säilytä se koko lukuvuoden ajan!

4 1. YHTEYSTIEDOT JA LUKUVUOSI Imatran yhteislukio OSOITE: Koulukatu IMATRA KOTISIVUT: REHTORI Mika Strömberg mika.stromberg@imatra.fi APULAISREHTORI Anne Lindell IB-KOORDINAATTORI anne.lindell@imatra.fi APULAISREHTORI Kristiina Heikura OPINTO-OHJAAJA kristiina.heikura@imatra.fi OPINTO-OHJAAJA Ilkka Mielonen ilkka.mielonen@imatra.fi ERITYISOPETTAJA Tuula Kosma tuula.kosma@imatra.fi KOULUSIHTEERI Merja Heiskanen merja.heiskanen@imatra.fi OPETTAJIEN HUONE TERVEYDENHOITAJAT Tuula Reponen Pinja Purosalmi KOULUKURAATTORI Tea Savolainen KOULUPSYKOLOGI Terttu Maula VAHTIMESTARI Jouko Berg HUOM! LUKION KANSLIA ON AVOINNA MA - PE klo 8-15

5 PÄIVÄLUKION OPETTAJAT 3 Opettajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@eduvuoksi.fi (* yhteinen peruskoulun kanssa) OPETTAJA LYHENNE OPETETTAVA AINE Apila Outi ApiOu ÄI Eloranta Jokke EloJo TE, LI Haatanen Jussi HaaJu HI, YH * Hartikainen Sirkku HarSi KÄ Heikura Kristiina HeiKr TE, LI, OPO * Holm Katariina HolKa MU Hämäläinen Merja HämMe RU, SA * Härkönen Perttu PEH MU Iivonen Suvi IivSu UE, PS, FI, ET Immonen Satu ImmSa ÄI, IT Inkinen Petri InkPe MAA, MAB Jaakkola-Larvio Marja JaaMa BI,GE * Jormanainen Noora JorNo UE Karhiaho Hilkka KarHi VE Kihlanki Aapo KihAa HI, YH Koho Minna KohMi ÄI Kosma Tuula Kosma EO * Kostensalo Marko Kosti LI * Kotanen Tommi KotTo LI Landvik Matti LanMa BI, GE Lassila Sirja LasSi RU Leppänen Riitta LepRi KE Lindell Anne LinAn RU, SWE Liukkonen Saara LiuSa EN, VE Louko Heidi LouHe ES Luoma Juhani LuoJu MAA, MAB, FY * Löfman Hanna LöfHa KU * Löfman Hannu LöfHu KU Maaniittu Sari MaaSa EN Mielonen Ilkka MieIl OPO * Müller Tanja MulTa LI Mäkinen Kauko MäkKa PS Mönkäre-Pöljö Riitta MönRi ÄI Nieminen Ari NieAr MAA, ECO Nokelainen Anne NokAn FY, KE Nöjd Riku NöjRi ÄI * Olli Juha JO KU Pihlman Jyrki PihJy MAA, MAB, FY Prior Sanna PriSa HI, ECO Pykäläinen Tapani PykTa MAA, MAB, FY Ruusunen Minna RuuMi EN, RA * Saarela Hanna (virkavapaalla) SaaHa MU * Salonen Sanna SalSa UO Savolainen Hanna SavHa BI, GE Strömberg Sanna (virkavapaalla) StrSa LI, TE Tontti Katri TonKa RU, SA Turkia Sanna TurSa MAB, PS, FI * Varis Tapio VarTa HI, YH Vilkka Aila VilAi EN, SA * Virolainen Julia ViroJu VE

6 4 RYHMÄOHJAAJAT 15a HämMe 14a ApiOu 13a InkPe 15b TurSa 14b HaaJu 13b RuuMi 15c ImmSa (sis. ISK) 14c VilAi 13c KohMi 15d LuoJu 14d IivSu 13d SavHa 15e TonKa 14e KihAa (sis. ISK) 13e NieAr 15f PriSa (IB) 14f LinAn (IB) 13f LiuSa (sis. ISK) 13g MaaSa (IB) 12h MieIl ILTALINJAN OPETTAJAT Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: OPETTAJA LYHENNE OPETETTAVA AINE Heikura Kristiina HeiKr TE Iivonen Suvi IivSu PS, UE, FI Kihlanki Aapo KihAa HI, YH Kolehmainen Marketta KolMa EN, VE Lassila Sirja LasSi RU Liukkonen Saara LiuSa VE Nöjd Riku NöjRi ÄI, S2 Savolainen Hanna SavHa BI, GE Siira Veikko SiiVe MAB, FY, AT Tuominen Leena TuoLe MAB, KE Turkia Sanna TurSa PS WILMA * kurssien arvosanat ja lukujärjestykset * kurssivalintojen tekeminen * asioista tiedottaminen * viestintä opettajien kanssa * yhteystietojen päivitys * uusintakuulusteluihin ilmoittautuminen * ylioppilaskirjoitusten tulokset jne. Kaikki tuo WILMASSA! Wilman löydät osoitteesta: Käyttäjätunnuksen saat kansliasta. HUOM! Wilman huoltajatunnus lakkaa toimimasta, kun opiskelija täyttää 18 vuotta. Jos tunnuksen halutaan toimivan opiskelijan täytettyä 18 vuotta, tulee lupa antaa opiskelijailmoituksessa tai opiskelija voi ilmoittaa asiasta kansliaan.

7 TYÖ- JA LOMA-AJAT 5 syyslukukausi työpäivää kevätlukukausi työpäivää jaksot I pv II pv III pv IV pv V pv syysloma joululoma talviloma vapaapäivä KOEVIIKKO Kurssien koepäivät ovat kunkin jakson 7 viimeistä päivää. Koetta edeltävänä päivänä on valmistelutunti. Koeviikko alkaa ensimmäisen kokeen valmistelulla 1. jakso jakso jakso jakso jakso Ensimmäisen kokeen valmistelutunti on aamupäivän oppituntien ja ruokailun jälkeen klo Muiden kokeiden valmistelutunnit ovat kokeen ja ruokailun jälkeen klo Arviointi tulee näkyviin Wilmaan uuden jakson 10. päivänä ja kokeet palautetaan arvioinnin julkistamista edellisenä arkipäivänä. UUSINTAKUULUSTELUT (lukuvuoden aikana klo ) 1. jakso ke jakso ke jakso ke jakso ke jakso pe (klo 8-11) KOROTUSKUULUSTELUT (klo ) ke (kevään 2015 arvosanat) ke (syksyn 2015 arvosanat) PÄIVITTÄINEN TYÖAIKA Oppitunti kestää 75 minuuttia. 1. tunti PÄIVÄNAVAUS klo 9.30 (maanantaisin) 2. tunti tunti / tunti RUOKAILU I klo tunti II klo Koeviikolla ruokailuvuorot ovat: I klo ja II klo VANHEMPAINILLAT Klo kahvitarjoilu ja illan ohjelma klo I vk : lokakuu 2015 II vk : huhtikuu 2016 III vk : tammikuu 2016 Tarkemmat päivämäärät ilmoitetaan myöhemmin.

8 YO SYKSY 2015 YO KEVÄT Kuuntelukokeet: Kuuntelukokeet: ma 7.9. ruotsi ma vieras kieli, pitkä ti 8.9. vieras kieli, pitkä ti ruotsi ke 9.9. vieras kieli, lyhyt ke vieras kieli, lyhyt Kirjalliset kokeet: Kirjalliset kokeet: pe äidinkieli, tekstitaito pe äidinkieli, tekstitaito ma PS, FI, HI, FY, BI ma äidinkieli, essee ja S2 ke vieras kieli, pitkä ke UE, UO, ET, YH, KE, GE, TE pe ruotsi pe vieras kieli, pitkä ma äidinkieli, essee ja S2 ma ruotsi ke matematiikka ke matematiikka pe UE, UO, ET, YH, KE, GE, TE ke PS, FI, HI, FY, BI ma vieras kieli, lyhyt pe 1.4. vieras kieli, lyhyt YLIOPPILASKOKEIDEN ALKAMISAJAT JA PAIKALLE SAAPUMINEN KOEAAMUNA Kuuntelukokeet: Koe aloitetaan ylioppilastutkintolautakunnan ilmoittamana aikana eli aamun ensimmäiset kokeet alkavat klo 8.30 ja myöhemmin pidettävät ilmoitettuina tasatuntina esim. klo Ensimmäiset kokeet tulee aloittaa viimeistään klo 9.00 ja myöhempien kokeiden aloitus voi poiketa ilmoitetusta alkamisajasta ±15 minuuttia. Kuuntelukokeisiin tulee saapua paikalle vähintään 20 minuuttia ennen ilmoitettua kokeen alkamisaikaa. Kokoontuminen pääaulaan, liikuntasalin ovien ulkopuolelle tai muuhun etukäteen ilmoitettuun paikkaan. Kirjalliset kokeet: Koe alkaa tasan klo 9.00 ja päättyy klo Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo Kirjallisiin kokeisiin tulee saapua paikalle viimeistään klo Kokoontuminen pääaulaan, liikuntasalin ovien ulkopuolelle tai muuhun etukäteen ilmoitettuun paikkaan. Siitä rehtori ja valvontavuorossa olevat opettajat ohjaavat kokelaat istumajärjestyksen mukaisesti saliin. Kaikki yo-kirjoituksista:

9 TOIMINTAA 7 Imatran yhteislukion matkailulinja o mahdollisuus opiskella matkailualaa lukio-opintojen ohella o erilaisia matkailualaan liittyviä kursseja Saimaan ammattikorkeakoulussa o lukion aikana suoritetut kurssit lasketaan hyväksi amk:n matkailualan opintoihin o kesätyömahdollisuus matkailualan yrityksissä o hakeminen ja valintahaastattelu 1. vuosikurssin syksyllä o matkailulinjan koordinaattori lehtori Sanna Prior (sanna.prior@eduvuoksi.fi) Etelä-Karjalan urheiluakatemia o mahdollistaa harjoitusajan kolmena aamuna viikossa (ti, to ja pe klo ) o hakeminen peruskoulun 9. luokan keväällä o urheiluakatemian koordinaattori Elina Sinisalo (elina.sinisalo@eklu.fi) Lukioiden metsäklusterilinja o matemaattis-luonnontieteelliset lukiokurssit o Lappeenrannan teknillisen yliopiston järjestämä koulutus o kesätyötä ja harjoittelua metsäteollisuuden tehtailla o mahdollisuus opiskelupaikkaan Lpr teknilliseen yliopistoon ilman pääsykoetta o hakeminen ja valintahaastattelu 1. vuosikurssin keväällä o lisätietoa ja opinto-ohjaaja Kristiina Heikura Kansainvälisyyttä vierailuja ja yhteistyötä Salzgitter, Saksa yhteistyötä Pietarin koulu nro 363, Venäjä ja Viipurin koulu nro 7 opiskelijavierailuja Lycée Jean Monnet, Annemasse, Ranska opiskelijavierailuja Bachiller Sabuco, Albacete, Espanja vierailuja Kärrtorps Gymnasium, Tukholma, Ruotsi Lukiodiplomit taito- ja taideaineissa on mahdollisuus tehdä lukiodiplomeja lisätietoja saa ko. aineiden opettajilta: KU: Hanna Löfman, MU: Perttu Härkönen ja LI: Tommi Kotanen Iltalinja voit suorittaa kursseja myös Imatran yhteislukion iltalinjalla kurssien suoritukseen kuuluu lähi-illat ja opiskelu verkossa iltalinjan (aikuisten ops) ja päivälukion (nuorten ops) kurssien vastaavuudet on esitelty tämän opinto-oppaan luvussa 10 lisätietoja iltalinjasta saa kansliasta, opinto-ohjaajalta ja aineenopettajilta Yhteistyökurssit IB-lukiossa kuvayhteysopetusta Lappeenrannan lyseon lukion kanssa iltalinjalla kuvayhteysopetusta Lappeenrannan Kimpisen lukion aikuislukion kanssa Elektroniikan perusteet -verkkokurssi Lappeenrannan teknillisen yliopistosta o toteutetaan alkaen tammikuussa 2015 ; seuraa ilmoittelua

10 2. LUKION VALTAKUNNALLINEN TUNTIJAKO, nuorten lukiokoulutus 8 OPPIAINE tai AINERYHMÄ PAKOLLISET kurssit Valtakunnalliset SYVENTÄVÄT kurssit ÄIDINKIELI 6 3 KIELET A1/A2-kieli = Perusopetuksen vuosiluokilta 1-6 alkava kieli; englanti (ENA), saksa (SAA) 6 2 B1-kieli = Perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkava kieli; ruotsi (RUB) muut (B2/B3-) kielet = Lukiossa tai perusopetuksessa alkava vieras kieli; espanja (ESB), ranska (RAB), saksa (SAB), venäjä (VEB) MATEMATIIKKA REAALIAINEET 5 2 lyhyt oppimäärä (MAB) 6 2 pitkä oppimäärä (MAA) 10 3 biologia (BI) 2 3 maantiede (GE) 2 2 fysiikka (FY) 1 7 kemia (KE) 1 4 uskonto (UE/UO) 3 2 tai elämänkatsomustieto (ET) filosofia (FI) 1 3 psykologia (PS) 1 4 historia (HI) 4 2 yhteiskuntaoppi (YH) 2 2 terveystieto (TE) 1 2 TAITO- JA TAIDEAINEET liikunta (LI) 2 3 musiikki (MU) kuvataide (KU) OPINTO-OHJAUS 1 1 PAKOLLISET KURSSIT SYVENTÄVÄT KURSSIT VÄHINTÄÄN 10 + SOVELTAVAT KURSSIT KURSSIT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN Lukuvuonna valmistellaan lukiokoulutuksen uusi opetussuunnitelma ja se otetaan käyttöön lukion aloittaville Toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijat jatkavat lukio-opintonsa loppuun vanhan opetussuunnitelman mukaan. Uuden opetussuunnitelman myötä otetaan käyttöön myös uusi valtakunnallinen tuntijako. Tällöin ainekohtaiset kurssimäärät ja kurssisisällöt muuttuvat jonkun verran.

11 3. LUKION SUORITUS JA ARVIOINTI 9 Opiskelu luokattomassa lukiossa voi vaihdella yksilöllisesti 2 4 vuoteen, johon rehtori voi poikkeustapauksissa antaa yhden vuoden lisäaikaa. Opiskeluaikaansa pidentävien ja sitä harkitsevien on aina neuvoteltava opinto-ohjaajan kanssa. Suositeltavinta on suorittaa lukio kolmessa vuodessa. Lukio-opinnot voi rehtorin luvalla keskeyttää yhden tai useamman jakson ajaksi tai koko lukuvuodeksi lukiopaikkaa menettämättä. Vaihto-oppilaaksi lähtevien tulee ilmoittaa hyvissä ajoin vaihtosuunnitelmistaan sekä rehtorille että koulun kansliaan. Lukuvuosi jakaantuu viiteen jaksoon, joissa kussakin on oma lukujärjestys. Jakso päättyy koeviikkoon, jolloin järjestetään jaksossa pidettyjen kurssien kokeet. Opiskelijan tulee jokaisessa jaksossa suorittaa opetukseen osallistuen vähintään kolme (3) kurssia. Poikkeustapauksissa on neuvoteltava rehtorin kanssa. Lukio-opinnot suositellaan tehtäväksi siten, että päättötodistukseen vähintään vaadittavat 75 kurssia jakaantuvat kolmelle vuodelle suunnilleen seuraavasti: 1. vuosi: 6 kurssia/jakso ja 30 kurssia/lukuvuosi 2. vuosi: 6 kurssia/jakso ja 30 kurssia/lukuvuosi 3. vuosi: 5 kurssia/jakso ja 15 kurssia/lukuvuosi. Lukio-opinnoissa menestyminen vaatii säännöllistä ja aktiivista osallistumista kurssien oppitunneille sekä tunnollista kotiläksyjen ja kurssitöiden tekemistä. Lukio-opintojen toimivuuden ja jatkuvuuden lähtökohta on myös se että opiskelija tekee kurssivalintansa harkiten ja sitoutuu tekemiinsä valintoihin. On kuitenkin mahdollista tarkistaa opinto-ohjelmaansa ennen uuden jakson alkua, jolloin kurssitarjottimet aukeavat Wilmaan. Muutoksista on hyvä keskustella ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan tai rehtorin kanssa varmistuakseen opinto-ohjelmansa järkevyydestä ja kurssien riittävyydestä. Kun teet lukio-opintojen suunnitelmaa, mieti seuraavia asioita: Mitä aineita tarvitset tulevassa jatkokoulutuksessasi tai ammatissasi Valitse syventäviä kursseja niistä aineista, jotka kirjoitat Huomaa ainereaalin merkitys ja kertaavien kurssien valinta Mieti, haluatko painottaa opiskelussasi kurssien valinnassa matemaattis-luonnontieteellisiä aineita humanistisia aineita Ratkaise, haluatko laajentaa kielivalikoimaasi 3.1. KURSSIN SUORITUS ja ARVIOINTI Lukion oppiaineet jakautuvat kaikille pakollisiin kursseihin, niitä täydentäviin valtakunnallisiin syventäviin kursseihin ja koulun omiin soveltaviin kursseihin. Oppiainekohtaiset kurssimäärät ilmenevät edellä olevasta valtakunnallisesta tuntijaosta. Kurssien sisällöt ja tavoitteet käyvät ilmi koulun opetussuunnitelmasta. Syventävien ja koulukohtaisten soveltavien kurssien sisällöstä on tarkempaa tietoa koulun kotisivuilta löytyvässä kurssivihkosessa. Yksi kurssi vastaa 38 tunnin työmäärää.

12 Kunkin oppiaineen pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin Soveltavien kurssien arviointina käytetään suoritusmerkintää (S = hyväksytty, H = hylätty). Jos kurssin suorituksesta puuttuu keskeisiä osa-alueita, jotka estävät sen arvioinnin, annetaan kurssista merkintä P = puuttuvia suorituksia. Pakollisesta oppilaanohjauksen kurssista (OP1) annetaan suoritusmerkintä vasta kolmantena vuonna. Kurssi suoritetaan osallistumalla kurssin oppitunneille, ryhmänohjaustuokioihin ja yhteisiin infotilaisuuksiin AINEEN OPPIMÄÄRÄN SUORITUS ja ARVIOINTI Aineen oppimäärä on hyväksytty, kun kyseisen aineen pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista on hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: aineen oppimäärän pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien lukumäärä hylättyjä arvosanoja voi olla korkeintaan 1-2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen lopullisen arvosanan perustana on pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien arvosanojen keskiarvo, jota opettaja voi harkintansa mukaan korottaa. Opiskelija voi yrittää korottaa saamaansa päättöarvosanaa tenttimällä kyseisen aineen koko oppimäärän LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUS ja ARVIOINTI Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut opinto-ohjelmaansa kuuluvien aineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia (47-51 pakollista kurssia ja vähintään kymmenen syventävää kurssia) täyttyy. Koulukohtaisista soveltavista kursseista voidaan mukaan lukea vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Lukion päättötodistuksen arvioinnissa numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. S-merkintää on itse pyydettävä ennen lukion päättötodistuksen saamista. Päättötodistukseen vaadittavat kurssit on suoritettava opintojen päättyessä syksyllä mennessä ja keväällä mennessä. Lisäaikaa suorituksille voi antaa rehtori, lähinnä terveydellisillä perusteilla. Ylioppilastodistuksen voi saada vain lukion päättötodistuksen saanut opiskelija.

13 4. KURSSIEN SUORITTAMINEN 11 Yleisin tapa suorittaa kurssi, on osallistua sen opetukseen ja suorittaa koeviikolla kurssikoe. Lisäksi kursseja on mahdollista suorittaa itsenäisesti. Kurssin hyväksyttyä arvosanaa voi yrittää korottaa ja hylättyä kurssiarvosanaa voi yrittää suorittaa uudestaan KOEVIIKKO Koeviikolla pidetään päättymässä olevan jakson kurssien kokeet kurssitarjottimen palkituksen mukaisesti seuraavasti: Koetta edeltävänä päivänä on oppitunnin mittainen valmistelutunti klo , joka on kurssiin kuuluva oppitunti. Ensimmäisen kokeen valmistelu on klo päivä palkki Kokeet alkavat klo 9.00 ja tilaisuudesta voi poistua 1,5 tunnin kuluttua kokeen alkamisesta. Koe päättyy klo Koeviikolla ruokailuvuorot ovat klo ja klo Ennen kokeeseen osallistumista tulee selvittää kyseisen kurssin poissaolot. Kokeiden palautus tapahtuu ennen jaksoarviointia, joka julkaistaan 10 päivää jakson päättymisen jälkeen. Muista, että koeviikko on kertausta ja kokeita varten. Varsinainen lukeminen tapahtuu jakson aikana PUUTTELLISET KURSSISUORITUKSET Kesken oleva kurssi arvioidaan P-merkinnällä ja arvosanan tai suoritusmerkinnän saa vasta, kun kaikki kyseisen kurssin edellyttämät tehtävät on suoritettu. Puuttuvat suoritukset tulee tehdä kurssia välittömästi seuraavan jakson kuluessa. Mikäli opiskelija ei saa kurssiin kuuluvia suorituksia tehdyksi määräajassa, kurssi keskeytyy ja se täytyy suorittaa kokonaisuudessaan uudestaan. Jos puuttuvat suoritukset johtuvat selvitetyistä sairauspoissaoloista tai todennetusta sairaudesta, voi kurssin opettaja harkintansa mukaan pidentää puuttuvien suoritusten suoritusaikaa MYÖHÄSTYNEET KURSSITYÖT Jos työt (esim. aineet, esitelmät, tutkielmat) tuodaan vasta sovitun päivän jälkeen ilman pätevää syytä, myöhästyminen alentaa työn ja mahdollisesti myös koko kurssin arvosanaa. Pienempienkin osatehtävien puuttuminen voi alentaa arvosanaa LUNTTAAMINEN Lunttaus on ehdottomasti kiellettyä! Lunttaaja menettää kurssisuorituksen ja kurssi on käytävä uudestaan. Lisäksi voidaan antaa kirjallinen varoitus tai jopa erottaa määräajaksi koulusta KOPIOIMINEN INTERNETISTÄ Työn sisällön kopioiminen internetistä on vilppiä. Erityisen paheksuttavaa on suora kopioiminen, mutta myös osittain kopioiminen ilman lähteeseen viittaamista. Kyseiset työt tulee tehdä uudestaan ja lisäksi kopioiminen voi myös alentaa arvosanaa. Jos kyseinen työ vastaa suurta osaa kurssin työmäärästä, ei kurssista saa lainkaan numeroa tai suoritusmerkintää vaan kurssi on suoritettava kokonaan uudestaan.

14 4.6. KURSSIN ITSENÄINEN SUORITTAMINEN 12 Opiskelija voi suorittaa kurssin myös itsenäisesti opetukseen osallistumatta. Itsenäiseen suoritukseen tulee olla perusteltu syy ja siitä tulee sopia kurssin opettajan kanssa kirjallisesti viikkoa ennen jakson alkua. Myöhästyneitä ilmoittautumisia ei oteta vastaan. Poikkeustapauksissa (esim. pitkällinen sairaus) on neuvoteltava rehtorin kanssa. Lukujärjestyspäällekkäisyydet voivat edellyttää itsenäistä suorittamista, mutta tällöinkin noudatetaan samoja kurssille ilmoittautumisohjeita. Osaamisensa opiskelija osoittaa kurssin opettajan määräämin tavoittein tekemällä vaaditut itsenäiset tehtävät ja osallistumalla kurssikokeeseen. Tenttiajankohdasta sovitaan opettajan kanssa tehtävien noutamisen yhteydessä ja koe tehdään pääsääntöisesti koeviikon koetilaisuuksissa tai uusintakuulustelun yhteydessä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti, jos se on oppiaineen ensimmäinen kurssi oppiaineen edellinen kurssi on suoritettu itsenäisesti oppiaineen edellisestä kurssista on hylätty arvosana kurssi on aiemmin keskeytetty Jos edellä mainittujen ehtojen vuoksi opiskelijan opintojen eteneminen vaikeutuu, tulee asiasta neuvotella rehtorin kanssa. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana eli hylätyllä arvosanalla (4 tai H) ei saa kurssimerkintää. Hylättyä koearvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran HYLÄTYN KURSSIN SUORITTAMINEN Hylätyn kurssin suorittamista opiskelija voi yrittää yhden kerran. Suoritus tulee tehdä kurssin päättymisestä seuraavassa uusintakuulustelussa. Hylätyn kurssin voi suorittaa myös käymällä kurssin uudelleen. Uusintakuulusteluun ilmoittaudutaan Wilman kautta suoraan kurssin opettajalle viimeistään kolme (3) päivää ennen koetta HYVÄKSYTYN KURSSIN UUSIMINEN Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi korottaa käymällä kurssin uudelleen tai erillisessä korotuskuulustelussa. Erillisiä korotuskuulustelutilaisuuksia järjestetään kahdesti: elokuussa (edellisen kevätlukukauden arviointi) ja tammikuussa (edellisen syyslukukauden arviointi). Korotuskuulusteluun ilmoittaudutaan Wilman kautta suoraan kurssin opettajalle viimeistään viikko (7 päivää) ennen koetta. Hyväksytyn arvosanan korottaminen koskee kyseisen lukuvuoden arvosanoja ja vain numerolla arvioituja kursseja. Kurssin uusimisesta on järkevää neuvotella etukäteen aineen opettajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Kurssiarvosanaksi tulee parempi saaduista arvosanoista.

15 4.9. POISSAOLO KURSSIKOKEESTA 13 Jos opiskelija sairauden tai muun pakottavan syyn takia joutuu olemaan poissa kurssikokeesta, toivotaan hänen olevan koepäivänä yhteydessä Wilma-viestillä kokeen pitävään opettajaan. Opiskelija ei voi osallistua uusintakuulusteluun, ennen kuin on selvittänyt poissaolon kyseisen aineen opettajan kanssa. Epäselvissä tapauksissa vaaditaan lääkärintodistus. Mikäli opiskelija on ilmoittautunut uusintakuulusteluun, eikä ole saapunut paikalle, katsotaan se suorituskerraksi, ellei kyseessä ole sairaustapaus KURSSIN SUORITTAMINEN MUUSSA OPPILAITOKSESSA Muissa oppilaitoksissa (esim. tanssiopisto, kansalaisopisto, ammattiopisto) ja ulkomailla suoritetut kurssit arvostellaan kyseisen oppilaitoksen arvosteluperusteiden mukaan. Tällaisten kurssien korvautuvuudesta ja arvosanojen vastaavuudesta on toivottavaa sopia rehtorin kanssa jo etukäteen. Pääsääntöisesti kurssit luetaan lukion soveltaviksi kursseiksi ja kurssin koko määräytyy keston mukaan. Lopullisen hyväksiluvun tekee rehtori MATEMATIIKAN OPINTO-OHJELMAN TARKISTAMINEN Opiskelija voi vaihtaa pitkän matematiikan lyhyeen niin halutessaan missä opiskelunsa vaiheessa tahansa. Vaihdosta on neuvoteltava ja sovittava aineenopettajan sekä opinto-ohjaajan kanssa. Opiskelija voi korvata lyhyen matematiikan kursseja pitkän matematiikan hyväksytysti suoritetuilla kursseilla seuraavasti: MAA1 -> MAB1, MAA3 -> MAB2, MAA6 -> MAB5, MAA7 -> MAB4 ja MAA8 -> MAB3. Opiskelijan on siis aina suoritettava vähintään MAB6. Korvattu lyhyen matematiikan kurssin arvosana määräytyy vastaavan pitkän matematiikan kurssin arvosanan mukaan. Opiskelijalla on oikeus yrittää kyseisten kurssiarvosanojen korottamista osallistumalla kerran lyhyen matematiikan vastaavan kurssin kokeeseen korotuskuulustelussa tai käymällä kurssin uudestaan. Muut pitkän matematiikan hyväksytysti suoritetut kurssit opiskelija voi suoritusmerkinnällä liittää opintoohjelmaansa lyhyen matematiikan soveltaviksi kursseiksi. 5. LUKION OPPIMISYMPÄRISTÖ O365 Imatran kaupungin koulujen opettajilla ja opiskelijoilla on käytössä Office365 -ympäristö. Kyseisen O365-ympäristön kautta myös kaikilla opiskelijoilla on muotoa oleva sähköposti. Lisäksi O365-ympäristössä on käytössä henkilökohtainen OneDrive-pilvipalvelu tiedostojen tallentamiseen ja jakamiseen sekä Office-ohjelmistojen (Word, Excel, PowerPoint, OneNote) nettiselaimessa toimivat online-versiot. O365-ympäristöön tutustutaan 1. vuosikurssin osalta ensimmäisen jakson OP1-kurssilla sekä 2. ja 3. vk:n osalta lukuvuoden alussa kaupungin tvt-asiantuntijan vetämillä infotunneilla.

16 6. YLEISIÄ OHJEITA 14 Kouluyhteisömme koostuu lukion lisäksi Mansikkalan peruskoulun luokista 7-9. Sujuvan yhteistoiminnan vuoksi on erityisen tärkeää noudattaa hyviä tapoja ja yleisiä ohjeita. Tervehdi, kiitä ja auta toisia Älä kiroile, älä roskaa, älä myöhästele Tupakointi on kielletty koulun alueella Kännykän käyttö ruokalassa ja oppitunneilla ei ole sallittua ilman lupaa Noudata koulun yleisiä ohjeita Seuraa ilmoittelua Wilmasta, info-ruudulta ja ilmoitustaululta Opettajienhuoneeseen ja kansliaan tullaan sisään vain luvalla Ole hyvänä esimerkkinä nuoremmille! Huom! Mansikkala-Linnala kampusalue on savuton alue. Savuttomuus koskee koulujen alueiden lisäksi myös ympäröiviä katualueita! Jos oppitunnin alkaessa opettaja ei saavu paikalle 15 minuutin aikana, joku ryhmästä lähtee tiedustelemaan asiaa opettajien huoneeseen / kansliaan. Unohtaminen on inhimillistä 6.1. PÄIVÄNAVAUS Päivänavaus pidetään keskusradion kautta maanantaisin klo KOULURUOKAILU Ruokailu tapahtuu työjärjestyksen mukaisesti klo tai klo Koska jaamme ruokalatilan Mansikkalan yläkoulun oppilaiden kanssa, tulee ruokailuaikataulua ja ruokalan yleisiä ohjeita ehdottomasti noudattaa. Koeviikolla ruokailuvuorot ovat klo ja klo Muista hyvät tavat: Ota ruokaa vain sen verran kuin syöt. Lakki pois päästä. Älä käytä kännykkää ruokalassa. Ja sano lähtiessäsi kiitos! Erikoisruokavaliota varten saat ryhmänohjaajalta keittiöön toimitettavan lomakkeen, jonka viet itse keittiön henkilökunnalle RYHMÄNOHJAUSTUOKIOT Ryhmänohjaustuokioita järjestetään vähintään kerran jakson aikana. Tuokioiden aikataulusta ilmoitetaan Wilmassa ja infotelevisiossa. Ryhmänohjaustuokioihin osallistuminen on pakollista ja ne kuuluvat osana opinto-ohjauksen pakolliseen kurssiin (OP1) POISSAOLOT Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta (lukiolaki 25 ). Vapautus opetuksesta on mahdollista ainoastaan sairauden tai etukäteen saadun luvan vuoksi. Etukäteen tiedossa olevan enintään kolmen (3) päivän vapaan myöntää ryhmänohjaaja ja sitä pidemmän rehtori. Lomamatkan takia myönnetään enintään yhden viikon (5 koulupäivää) lupa. Luvan yksittäisen oppitunnin poissaoloon myöntää kyseisen oppitunnin opettaja.

17 Epäselvissä tapauksissa vapaan myöntämisestä neuvotellaan rehtorin kanssa. Opiskelijan on sovittava kurssin opettajan kanssa kurssiin kuuluvista tehtävistä poissaolonsa aikana ja hän sitoutuu suorittamaan samat opinnot kuin muutkin kurssilaiset ovat hänen poissaolonsa aikana tehneet. Aiheettomat poissaolot alentavat kurssiarvosanaa. Jos aiheettomien poissaolojen vuoksi jää kurssin suorittamisen kannalta keskeisiä tavoitteita saavuttamatta tai suorituksia tekemättä, kurssi jätetään keskeytyneenä arvioimatta ja/tai osallistumisoikeus kurssikokeeseen evätään. Näin ollen kurssi täytyy suorittaa kokonaisuudessaan uudestaan. Opiskelijan tulee pyytämättä esittää huoltajan vahvistama selvitys kaikista poissaoloistaan kurssin opettajalle heti kouluun palattuaan. Selvitys tehdään Wilman kautta ja selvityksessä tulee ilmetä myös poissaolon syy. Myös etukäteen saatu lupa ja muuten hyväksytty poissaolo tulee selvittää. Hyväksyttäviä poissaoloja ovat mm. sairaus, terveystarkastus tai lääkärin/terveydenhoitajan/ psykologin vastaanotolla käynti, autokoulun virka-aikana tehtävät kokeet, kutsunnat, ylioppilaskokeet, henkilökohtainen ohjaus opinto-ohjaajan luona, oman perheen perhejuhlat, koulun juhlat, retket matkat ja edustusmatkat sekä henkilökohtaisen kriisin selvittämiseen tarvittava vapaa. Jos hyväksyttyjen poissaolojen määrä kasvaa suureksi, vaikuttaa se kurssin arviointiin ja suorittamiseen KOULUSTA EROAMINEN Jos opiskelija paikkakunnalta muuton tai jonkin muun syyn vuoksi joutuu eroamaan Imatran yhteislukiosta, hänen tulee ennakkoon keskustella asiasta ryhmänohjaajan tai opinto-ohjaajan sekä rehtorin kanssa. Eroamisesta tulee lisäksi jättää kirjallinen ilmoitus, jonka allekirjoittaa huoltaja tai täysi-ikäinen opiskelija itse OPISKELIJAKUNTA Kaikki opiskelijat kuuluvat Imatran yhteislukion opiskelijakuntaan. Opiskelijakuntaa johtaa puheenjohtaja ja toimintaa suunnittelee sekä ohjaa lukuvuosittain järjestäytyvä hallitus. Kukin ryhmänohjausryhmä valitsee edustajan ja varaedustajan opiskelijakunnan hallitukseen. Edustajat toimivat samalla ryhmiensä johtajina ja yhdyshenkilöinä. Yksi kunkin vuosikurssin edustaja osallistuu koulun kehittämisryhmän kokouksiin. Opiskelijakunta järjestää yhteisiä tapahtumia ja tempauksia. Opiskelijakunta voi toiminnallaan, aloitteillaan ja aktiivisuudellaan edistää koulun opetuksen ja yleisen ilmapiirin kehittymistä. Opiskelijakunnan ohjaajana toimii erityisopettaja Tuula Kosma TERVEYDENHOITO Kouluterveydenhoitaja Tuula Reponen on tavattavissa koululla päivittäin. Avovastaanotto ilman ajanvarausta on klo , muina aikoina yhteydenotot ja ajanvaraus Wilman kautta, puhelimitse tai sähköpostitse Lukio I lk:n terveystarkastuksista huolehtii th Pinja Purosalmi. Yhteydenotot ja ajanvaraus Wilman kautta, puhelimitse tai sähköpostitse pinja.purosalmi@imatra.fi. Mikäli sairastut kesken koulupäivän, riittää, että ilmoitat asiasta ryhmänohjaajalle tai seuraavan tunnin opettajalle. Terveydenhoitoon kuuluu myös suun terveystarkastus vähintään kerran lukioaikana. Opiskelijan tulee itse varata aika tarkastukseen suoraan Mansikkalan hammashoitolasta, p , klo Hammashoito on maksutonta alle 18-vuotiaille. Yli 15-vuotiaita laskutetaan peruuttamattomasta ajasta. Hammashoito on tarjolla myös vieraspaikkakuntalaisille opiskelijoille.

18 6.8. ERITYISOPETUS 16 Lukiolla on oma päätoiminen erityisopettaja Tuula Kosma. Hänen vastaanottotilansa on lukiosiiven alakerran käytävän päässä, luokkia B033 ja B034 vastapäätä. Erityisopettajan paikallaoloajat ovat infotelkkarissa sekä Wilmassa. Lukion erityisopettajan kanssa on mahdollista selvittää oppimiseen liittyviä vaikeuksia ja suunnitella tarvittavia tukitoimia. Kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille tehdään myös kielellisten taitojen alkukartoitus eli ns. lukiseula. Erityisopettaja pitää myös opiskelutaitoja vahvistavaa kurssia, jonka tarkoituksena on oppimisvaikeuden ja -tyylin tunnistaminen sekä voimavarojen ja vahvuuksiin etsiminen. Kurssilla arvioidaan myös opiskelijan mahdollista lukivaikeutta yo-tutkintoa varten KOULUKURAATTORI JA KOULUPSYKOLOGI Uuden opiskelijahuoltolain käyttöön oton myötä myös lukiossa on saatavilla koulukuraattorin ja koulupsykologin palveluita. Koulukuraattori auttaa opiskelijoita moniin erilaisiin elämäntilanteisiin liittyvissä ongelmissa. Opiskeluun liittyviä tavallisia pulmia ovat mm. motivaatio-ongelmat ja poissaolot. Opiskelija voi myös kohdata ristiriitoja ihmissuhteissaan esim. vanhempien tai ystävien kanssa. Moni lukiolainen tulee täysi-ikäiseksi opintojensa aikana, jolloin itsenäistymiseen liittyvät asiat tulevat ajankohtaisiksi. Tällöin koulukuraattori auttaa ja ohjaa opiskelijoita toimeentuloon ja asuntoasioihin liittyvissä kysymyksissä. Koulupsykologi tukee opiskelijoiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä tervettä iänmukaista kasvua ja kehitystä. Hän tarjoaa psykologista asiantuntemustaan ja tukeaan opiskeluun. Koulupsykologiin voi olla yhteydessä mm. alavireisyyden, ahdistuneisuuden kokemusten, arkuuden, jännittämisen, stressin ja jaksamisen pulmien sekä oppimisvaikeuksien vuoksi. Koulukuraattorin ja koulupsykologin työskentely painottuu ohjaukseen ja neuvontaan. Käynneillä kartoitetaan opiskelijan elämäntilannetta ja tuen tarvetta. Tarpeen mukaan opiskelija ohjataan jatkotutkimuksiin ja/tai -hoitoon. Koulukuraattori ja koulupsykologi toimivat tarvittaessa linkkinä koulun ja eri yhteistyötahojen välillä. He osallistuvat koulun yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään oman alansa asiantuntijoina. Koulukuraattori Tea Savolainen on tavattavissa koululla päivittäin. Häneen voi ottaa yhteyttä: - puhelimitse tai tekstiviestillä p Wilman kautta Sähköposti tea.savolainen@imatra.fi. Koulupsykologi Terttu Maula on tavattavissa sopimuksen / tarpeen mukaan ajanvarauksella maanantaisin Mansikkalan koulun työtilassa sekä tiistaista perjantaihin (tutkimukset, tukikeskustelut, ryhmät) Tainionkosken koulun oppilashuoltotoimiston työtilassa. - tapaamisajan tai konsultaatioajan sopiminen sekä viestien lähettäminen Wilman kautta - voit ottaa yhteyttä myös puhelimitse p (tekstiviesti, puheviesti soittopyyntö) Sähköposti terttu.maula@imatra.fi.

19 6.10. VAKUUTUKSET 17 Imatran kaupunki on vakuuttanut lukiolaiset tapaturmavakuutuksella. Vakuutus on voimassa oppitunneilla, välitunneilla, lukion työsuunnitelman mukaisissa tapahtumissa sekä koulumatkoilla (suorin reitti). Tapaturmista on ilmoitettava viipymättä terveydenhoitajalle, opettajalle, koulusihteerille tai rehtorille OPINTOTUKI JA KOULUMATKATUKI Lukion opiskelija voi saada valtion opintotukea täytettyään 17 vuotta. Hakukaavake postitetaan automaattisesti kotiin. Jollet ole saanut kaavaketta postitse, hae se kansliasta. Koulumatkatukea voit hakea Kansaneläkelaitokselta jos koulumatkasi on yhteen suuntaan 10 km ja päivittäisten koulumatkojen on oltava vähintään 54 / kk. Hakemuskaavakkeita ja lisätietoja saa kansliasta ja internetistä osoitteesta: MATKAHUOLLON JA VR:N OPISKELIJAKORTIN HANKKIMINEN Opiskelija voi hankkia Matkahuollon ja VR:n yhteisen opiskelijakortin Matkahuollon toimipaikoista, lippuja myyviltä Matkahuolto-asiamiehiltä ja VR:n lipunmyynneistä. Opiskelijakorttia varten tarvitaan yksi passikuva sekä Matkahuollon ja VR:n yhteinen opiskelijatodistus opiskelijakortin hankkimiseksi, jonka voi tulostaa Matkahuollon internetsivuilta tai pyytää Matkahuollon toimipaikoista. Opiskelijatodistus täytetään, jonka jälkeen siihen pyydetään varmennus oppilaitoksen kansliasta. Lomaketta saa myös kansliasta. Opiskelijakorttiin tulee vuosittain hankkia uusi lukukausi- tai lukuvuositarra. Tarra maksaa 10,00. Tarrojen myynti alkaa elokuussa. Syyslukukauden tarra on voimassa seuraavan vuoden tammikuun loppuun asti ja lukuvuositarran voimassaolo jatkuu seuraavan vuoden syyskuun loppuun. Kortin ja tarran voi hankkia mihin aikaan vuodesta tahansa. Opiskelija-alennukseen ovat oikeutettuja opiskelijat, jotka opiskelevat Suomessa joiden opiskelu on päätoimista joiden opiskelu kestää vähintään 8 kk (lukuvuosi) Matkahuollon opiskelija-alennus on 50 % aikuisten kilometritaksan mukaisesta menolipun hinnasta, kun matka on vähintään 60 km ja kun lippu ostetaan etukäteen Matkahuollosta, matkatoimistosta tai lippuja myyvältä asiamieheltä. Lukion oman opiskelijakortin voi hakea kansliasta, korttia varten tarvitset valokuvan. Lukiolaiskortin hakemuslomakkeen saa myös kansliasta.

20 7. YLIOPPILASTUTKINTO 18 Ylioppilastutkintolautakunnan sivut osoitteessa YLEISTÄ Ylioppilaskirjoituksiin osallistuminen edellyttää, että opiskelija on opiskellut vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Menestyminen kirjoituksissa edellyttää myös syventävien kurssien suorittamista. Ylioppilastutkintotodistus annetaan kokelaalle hänen suoritettuaan hyväksytysti ylioppilastutkinnon ja lukion päättötodistuksen. Ylioppilastutkinto koostuu vähintään seuraavista neljästä pakollisesta kokeesta: YKSI KAIKILLE PAKOLLINEN KOE äidinkieli KOLME PAKOLLISTA KOETTA SEURAAVISTA vieras kieli toinen kotimainen kieli matematiikka reaali Pakollisten kokeiden joukossa on oltava vähintään yksi pitkän oppimäärän koe eli mukana on oltava joko pitkä kieli tai pitkä matematiikka. Ja pakollisena voi olla ainoastaan yksi vieras kieli ja yksi reaalikoe. Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi halutessaan osallistua ylimääräisiin kokeisiin HAJAUTTAMINEN Ylioppilastutkinnon voi suorittaa hajautetusti. Tällöin neljään pakolliseen kokeeseen täytyy osallistua kolmen perättäisen suorituskerran aikana. Syksyn kirjoituksiin osallistuessaan on huomioitava, että syksyn kirjoituksiin ei ole kevään kaltaista lukuvapaata, joten jo yhdenkin aineen kirjoittaminen on useimmiten riittävän suuri ponnistus abiturientille. Lisäksi syksyn kokeet ajoittuvat ensimmäisen jakson koeviikon kanssa samaan aikaan ILMOITTAUTUMINEN Syksyn ylioppilaskokeisiin ilmoittaudutaan 5.6. mennessä. Käytännössä ilmoittautuminen hoidetaan toukokuun lopussa ennen koulun loppumista. Kevään kokeisiin tulee ilmoittautua mennessä. Kokelaan on ilmoittautuessaan ilmoitettava, minkä tasoisina hän kokeet kirjoittaa sekä mitkä kokeet hän suorittaa pakollisina ja mitkä ylimääräisinä. Tehtyä valintaa ei voi myöhemmin muuttaa ja ilmoittautuminen katsotaan aina osallistumiskerraksi. Ilmoittautumisen voi perua ainoastaan lääkärintodistuksella. Ilmoittautuminen on sitova. Samalla sitoutuu maksamaan tutkintomaksut, jotka ovat syksyllä 2015: perusmaksu 14 euroa ja ainekohtainen maksu 28 euroa. Laskut lähetetään suoraan kotiin. Ennen ilmoittautumisia rehtori pitää infon, joihin kaikkien ko. kerralla kirjoittavien on osallistuttava. Ilmoittautuminen tehdään kirjallisesti. Ilmoittautumislomakkeita saa koulun kotisivulta ja kansliasta.

21 7.4. ARVIOINTI 19 Kokeista annettavat arvosanat ja niitä vastaavat pistemäärät ovat: laudatur 7 eximia cum laude approbatur 6 lubenter approbatur 3 magna cum laude approbatur 5 approbatur 2 cum laude approbatur 4 improbatur (hylätty) 0 Arvosanojen pistemäärillä on merkitystä kompensaatiossa, jonka avulla voi saada ylioppilastutkinnon hyväksytysti suoritettua, vaikka jossakin pakollisessa kokeessa oli hylätty arvosana. Hylätyt suoritukset jaetaan neljään luokkaan, joita merkitään i+, i, i- ja i=. Kokelaan kaikista ylioppilaskokeista saamat pisteet lasketaan yhteen, jolloin 12 kompensaatiopistettä kompensoi hylätyn arvosanan, jos se on i+, 14 i:n, 16 i-:n ja 18 i=:n HYLÄTYN ja HYVÄKSYTYN KOKEEN UUSIMINEN Ylioppilastutkinnon hylätyn pakollisen kokeen voi uusia kaksi kertaa hylkäämistä seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Hylätyn ylimääräisen kokeen voi uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Hylätyksi katsotaan myös koe, johon kokelas on ilmoittautunut, mutta jäänyt siihen ilman erityisen painavaa syytä saapumatta tai jota kokelas ei ole jättänyt arvosteltavaksi. Hylätyn vaativamman tason pakollisen kokeen voi myöhemmin vaihtaa alemman tason kokeeseen, kunhan joku toinen koe on vaativan tasoinen. Hylätyn ylimääräisen kokeen tasoa ei voi vaihtaa. Hyväksytyn kokeen voi uusia yhden kerran ilman aikarajoitusta SÄHKÖISET YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ylioppilaskirjoitukset muuttuvat sähköisiksi syksystä 2016 alkaen. Ensimmäisinä sähköisinä kokeina järjestetään saksan kielen, maantieteen ja filosofian koe. Muiden aineiden osalta kokeiden sähköistäminen etenee alla olevan aikataulun mukaan Sähköisiin kokeisiin valmistaudutaan lukuvuoden aikana sähköisillä kurssikokeilla ja tutustumalla Abittikurssikoejärjestelmään. Lukuvuoden aikana osallistutaan myös Ylioppilastutkintolautakunnan järjestämiin harjoituskokeeseen ja kenraaliharjoitukseen Imatran yhteislukion sähköisten ylioppilaskokeiden koetilat selviävät lukuvuoden aikana. Sähköiset kokeet tehdään ainakin ensi vaiheessa kannettavalla tietokoneella. Lukiolla on omia kannettavia syksyn 2016 tarpeisiin, mutta keväästä 2017 alkaen kokelaat tarvitsevat kokeen tekemiseen oman laitteen. Tämä kannattaa huomioida koko lukio-opinnoissa ja hankkia oma kannettava tietokone hyvissä ajoin jo opintojen alkuvaiheessa. Tällöin omaa tietokonetta voi käyttää opiskelun apuvälineenä koulussa ja kotona. Lisäksi omalla koneella voi tehdä myös sähköisiä kurssikokeita.

22 Ensimmäiseksi tuetuksi päätelaitteeksi Ylipppilastutkintolautakunta (YTL) on valinnut x86-prosessoriin perustuvan tietokoneen. Näissä koneissa on tyypillisesti Windows-, OS X- tai Linux-käyttöjärjestelmä eli ovat ns. tavallisia läppäreitä. Laitteen vähimmäismäärittely löytyy YTL:n kotisivuilta ( kohdasta Ohje ylioppilaskokeen päätelaitteista, mutta keskeiset vaatimukset ovat: o x86-yhteensopiva prosessori o suositus vähintään 2 Gt keskusmuistia (RAM) o mahdollisuus käynnistää tietokone ulkoiselta medialta (erityisesti USB-muistilta) o laitteessa tulisi olla akku sähkönsyöttöhäiriöiden varalta sekä o langaton (WiFi) että langallinen (Ethernet) verkkoliitäntä, mahdollisesti USB-liitännän avulla o mahdollisuus liittää kuulokkeet ja mikrofoni joko USB-liitännän tai 3,5 mm:n pistokkeiden avulla Lisälaitteiden on liityttävä koneeseen kaapeleilla. Bluetooth-laitteet tai muuta langatonta tiedonsiirtoa käyttävät laitteet eivät ole sallittuja. Tärkein vaatimus tietokoneelle on se, että siihen voi käynnistää Abitti-koeympäristön. Koneeseen asetetaan Digabi-ohjelmiston sisältävä USB-muisti ja kone määrätään käynnistyksen yhteydessä lataamaan käyttöjärjestelmä tältä USB-muistilta kovalevyn sijaan. Kokeessa ei siis käytetä koneessa normaalisti käytettävää käyttöjärjestelmää (Windows, OS X, Linux). Kokelas ei kokeen aikana pääse käsiksi koneen kovalevylle pysyvästi asennettuihin ohjelmiin, tiedostoihin tai laitteisiin (esim. 3G-moduuli). Käyttöjärjestelmän käynnistäminen USB-muistilta onnistuu lähes kaikilta tietokoneilta, mutta tarvittavien määritysten tekeminen voi vaatia asiantuntija-apua. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden kanssa sähköisiin ylioppilaskokeisiin ja tietokonevaatimuksiin tutustutaan ensimmäisen jakson OP1-kurssin aikana. Lisäksi asiasta keskustellaan lokakuussa järjestettävässä vanhempainillassa. 20 Hyödyllisiä linkkejä:

23 8. KURSSITARJOTIN lv KIERTOTUNTIKAAVIO klo MA TI KE TO PE Kurssitarjottimet ovat opinto-oppaan liitteenä. 9. ILTALINJAN KURSSIT JAKSOITTAIN Imatran yhteislukion iltalinja antaa aikuisten tuntijaon mukaista lukiokoulutusta. Opetus tapahtuu lukiolla tiistai- ja torstai-iltaisin klo välisenä aikana. Opetus on tarkoitettu pääsääntöisesti aikuisille, mutta myös nuorten lukiokoulutuksessa ja kaksoistutkinnossa opiskelevat nuoret osallistuvat iltalinjalla järjestettäville kursseille. JAKSOITTAIN: AINE JAKSO ÄI S2 9 ENA RUB MAB VEB HI PS 2 1 YH 1 2 GE 1 BI 1 2 TE FY 1 KE 1 FI 1 UE ei järjestetä lukuvuonna ATK 1

24 10. PÄIVÄLUKION JA ILTALINJAN KURSSIEN VASTAAVUUS 22 Iltalinjan ja päivälukion tuntijaoissa on pieniä eroavaisuuksia. Oheisesta taulukosta selviää iltalinjalla opetettavien kurssien vastaavuudet päivälukion (nuoret) kursseihin. ÄIDINKIELI ENGLANTI A1 RUOTSI B1 VENÄJÄ B3 PITKÄ MATEMATIIKKA LYHYT MATEMATIIKKA HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI PSYKOLOGIA BIOLOGIA TERVEYSTIETO (alle 18v.) nuoret aikuiset kaksoistutkinto nuoret aikuiset nuoret aikuiset nuoret aikuiset nuoret aikuiset nuoret aikuiset nuoret aikuiset nuoret 1 2 aikuiset 1 2 nuoret aikuiset nuoret aikuiset nuoret aikuiset FYSIIKKA, KEMIA, MAANTIEDE, USKONTO ja FILOSOFIA nuoret 1 aikuiset 1 KUVATAIDE, MUSIIKKI ja LIIKUNTA (alle 18v.) nuoret 1 2 aikuiset 1 2 Huomaa kurssien eroavuudet äidinkielen ja historian kohdalla hankkiessasi oppikirjoja!

25 11. OPPIKIRJAT LV AINE KRS OPPIKIRJA KUSTANTAJA ÄI 1-9 SÄRMÄ, OPPIKIRJA ja TEHTÄVIÄ KURSSIVIHKOT 1-9 OTAVA LUOVAN KIRJOITTAMISEN VIHKO KIELENHUOLLON VIHKO YLIOPPILASTEKSTEJÄ 2015 ENA 1-8 OPEN ROAD 1-8 OTAVA HUOM! ENA 9 ABI ENGLANTI OTAVA ISBN ENA 10 EI KIRJAA KOLMOSTEN TUKIOPETUSKURSSI ENA 11 PRE-FIX SANOMA PRO YKKÖSTEN TUKIOPETUSKURSSI ENA 12 GRAMMAR RULES OTAVA KAKKOSTEN TUKIOPETUSKURSSI VEA 1-3 EKSTRIM 1 TEKSTI- JA HARJOITUSKIRJA OPH (ISK:N OPISKELIJAT) VEA 4-6 EKSTRIM 2 TEKSTI- JA HARJOITUSKIRJA OPH (ISK:N OPISKELIJAT) VEA 7-8 EKSTRIM 3 TEKSTIKIRJA OPH (ISK:N OPISKELIJAT) RUB 1-7 GALLERI 1-7 ja GRAMMATIK OTAVA SAA 1-8 GENAU SANOMA PRO EAB 1-4 ACCIÓN! 1 TEKSTI- JA HARJOITUSKIRJA SANOMA PRO EAB 5-8 ACCIÓN! 2 TEKSTI- JA HARJOITUSKIRJA SANOMA PRO RAB3 1-2 ESCALIER 1 SANOMA PRO RAB3 3-4 ESCALIER 2 SANOMA PRO RAB3 5-6 ESCALIER 3 SANOMA PRO RAB3 7 VOILÀ 5 OTAVA RAB3 8 ABI RANSKA OTAVA SAB3 1-2 SUPER GUT 1-2 SANOMA PRO SAB3 3-8 GUTE IDEE 1-6 SANOMA PRO VEB3 1-8 KAFE PITER 1-2 FINN LECTURA MAB 1-8,10 SIGMA SANOMA PRO MAA 1-14 PITKÄ MATEMATIIKKA SANOMA PRO MAB/MAA MAOL-DIGITAULUKOT / -TAULUKOT OTAVA BI 1-5 BIOS 1-5 SANOMA PRO GE 1-4 GEOS 1-4 SANOMA PRO FY 1-8 FYSIIKKA 1-8 SANOMA PRO FY 9 YO-FYSIIKKA SANOMA PRO KE 1-5 REAKTIO 1-5 SANOMA PRO KE 6 KERTAUSKIRJA SANOMA PRO HI 1-6 FORUM-SARJA OTAVA YH 1-2, 4 FORUM-SARJA OTAVA YH 3 JOKAISEN OIKEUSTIETO SANOMA PRO UE 1-5 UUSI ARKKI 1-5 EDITA ET 1 HYVÄ ELÄMÄ EDITA ET 2 IHMINEN TOTUUDEN ETSIJÄNÄ EDITA ET 3 HYVÄ YHTEISKUNTA EDITA ET 4-5 OMA OPPIMATERIAALI FI 1 FILOSOFIAN HAASTEET ATENA FI 2 ETIIKAN HAASTEET ATENA FI 3 TIETÄMISEN HAASTEET ATENA FI 4 YHTEISÖLLISYYDEN HAASTEET ATENA PS 1-5 MIELEN MAAILMA 1-5 SANOMA PRO PS 6 SOSIAALIPSYKOLOGIA SANOMA PRO PS 7 EI OPPIKIRJAA TE 1-3 TERVE! 1-3 SANOMA PRO

26 12. LUKUVUOSIKALENTERI 24 VKO JAKSO ALKAA VKO VKO VKO IB-lukion lakkiaiset VKO 37 SYKSYN YO-KIRJOITUKSET Kuullunymmärtämiskokeet Toinen kotimainen kieli Vieras kieli, pitkä oppimäärä Vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kirjalliset kokeet Äidinkieli, tekstitaidon koe VKO PS, FI, HI, FY, BI Vieras kieli, pitkä oppimäärä Toinen kotimainen kieli VKO 39 PÄIVÄLUKION KOEVIIKKO ALKAA Äidinkieli, esseekoe Matematiikka UE, UO, ET, YH, KE, GE, TE VKO Vieras kieli, lyhyt oppimäärä JAKSO ALKAA VKO Valokuvaus VKO 42 SYYSLOMA VKO

27 VKO VKO VKO VKO VKO 47 PÄIVÄLUKION KOEVIIKKO ALKAA VKO VKO JAKSO ALKAA Itsenäisyyspäiväjuhla / YO-juhla VKO Joulukirkko / joulujuhla JOULULOMA VKO 1 KEVÄTLUKUKAUSI ALKAA VKO VKO PÄIVÄLUKION KOEVIIKKO ALKAA

28 VKO VKO VKO VKO 11 Kirjalliset kokeet Äidinkieli, esseekoe UE, UO, ET, YH, KE, GE, TE Vieras kieli, pitkä oppimäärä VKO 6 4. JAKSO ALKAA KEVÄÄN YO-KIRJOITUKSET Äidinkieli, tekstitaidon koe VKO 7 Kuullunymmärtämiskokeet Vieras kieli, pitkä oppimäärä Toinen kotimainen kieli Vieras kieli, lyhyt oppimäärä Penkkarit Wanhojen päivä VKO VKO Toinen kotimainen kieli Matematiikka Pitkäperjantai VKO pääsiäispäivä PS, FI, HI, FY, BI Vieras kieli, lyhyt oppimäärä VKO VKO 9 TALVILOMA

29 VKO JAKSO ALKAA VKO VKO VKO Helatorstai Vapaapäivä VKO VKO VKO PÄIVÄLUKION KOEVIIKKO ALKAA VKO Kevätfestarit / 1. ja 2. kevätjuhla Ylioppilasjuhla 27

30 LIITE 1, jakson kurssitarjottimet (tilanne ) 28 OMA LUKUJÄRJESTYS, 1. jakso klo MA TI KE TO PE

31 29 OMA LUKUJÄRJESTYS, 2. jakso klo MA TI KE TO PE

32 30 OMA LUKUJÄRJESTYS, 3. jakso klo MA TI KE TO PE

33 31 OMA LUKUJÄRJESTYS, 4. jakso klo MA TI KE TO PE

34 32 OMA LUKUJÄRJESTYS, 5. jakso klo MA TI KE TO PE