Etu- ja takakannen kuvat liittyvät kuvassa näkyvän Timo Nevalaisen artikkeliin (s. 8) Röörimädästä ja sen ehkäisemisestä.

Transkriptio

1 RÖÖRI 4/2013 1

2 Etu- ja takakannen kuvat liittyvät kuvassa näkyvän Timo Nevalaisen artikkeliin (s. 8) Röörimädästä ja sen ehkäisemisestä. Jättiruoko ja Timo Nevalainen Mikroskooppikuva. Ruokokasvin varren säikeitä pitkittäisleikkauksessa. Cortex = kuori. 2

3 RÖÖRI 4/ Puheenjohtajan palsta 5 Toimituksesta 6 Sofs-syystapahtuma Röörimätä: syntymekanismi ja torjunta 10 Kevään 2014 koulutusviikonloppu ja vuosikokouskutsu 11 Seuran kunniajäsenistä 13 SOFS-puoti 14 Johtokunnan yhteystietoja 3

4 PUHEENJOHTAJALTA UUSI VUOSI, UUDET RÖÖRIT Oli hyvä vuosi, 2013, seurallemme. Päällimmäisinä nousevat mieleen kevät- ja syystapahtuma, joissa molemmissa oli kuutisenkymmentä osallistujaa, pääasiassa nuoria, mutta myös varttuneempia seuramme jäseniä. Keväällä Raumalla, ensimmäinen nuorten viikonlopputapahtuma kautta aikain, kaikki sujui hyvin, oli innostunut tunnelma, joka kantoi pitkälle eteenpäin. Tukea saimme Rauman musiikkiopistolta ja laisilta kuten valtakunnallisilta puhallinpäiviltäkin. Johtokunnalla oli paljon järjestelytöitä, moni löysi itsestään uusia puolia, hommat hoituu... tarvittaessa. Syksyllä Itä-Helsingin musiikkiopistolla, taas oli järjestelemistä, mutta asiat sujuivat, meininki oli hyvä, positiivinen. Saimme kouluttajiksi ruokapalkalla kokeneita muusikko-opettajia, Kiitos mukanaolosta! Olin huomaavinani, että oppilaiden innostuneisuus aiheutti myönteistä hymynväreilyä heidänkin suupielissään. Musiikkioppilaitoksissa toimivat opettajat ovat tärkeä osa tapahtumien onnistumisessa, he tuovat oppilaansa tullessaan ja auttavat paikanpäällä monin tavoin. Samana päivänä musiikkitalolla järjestettiin Suomen musiikkikasvatusseuran tapahtuma, jonka osana oli soitinpolku, jossa soitinseurat esittelivät soittimiaan lapsille. Kaksi seuralaistamme Annika Leppälä ja Laura Clewer olivat seuramme edustajina siellä. Kävimme johtokunnan kanssa serenadikeikalla Suomen Käyrätorviklubin 40-vuotisillallisilla joulukuussa. Käyrätorviklubi lienee aktiivisimpia toimijoita soitinseuroista. Vastaanotto oli hyvä (toki ohjelmammekin oli hieno), mukava oli myös tarinoida alan konkareiden kanssa, olipa ruokakin hyvää. Johtokunnassa on myönteinen röörien pörinä, olemme saaneet jaettua tehtäviä tasaisemmin, yhdistystehtäviin kuuluu osioita, jotka täytyy hoitaa, vaikkeivät kaikkein luontaisimpia soittajaluonnolle olekaan. Ja tapahtumien järjestelyissä ja yhteydessä johtokuntalaiset ovat olleet liekeissä. Täytyy myös muistaa seuramme ystävät, joilta esim. saamme tiloja käyttöömme seuramme tilaisuuksiin. Tärkeää on myös saamamme kannustus, niin seuramme jäseniltä kuin ystäviltäkin. Helmi-Maaliskuun vaihteessa soitetaan taas Rööriorkesterilla Munkkivuoren nuorisotalolla. Toivotan seuramme Kunniajäsenille, Jäsenille ja Ystäville Menestyksekästä Vuotta 2014! 4

5 Toimituksesta... Tänä menneenä syksynä olen monen asian ohessa pohtinut useasti harjoittelua ja sen filosofiaa. Oboeta pitää soittaa jatkuvasti. Vaikka se olisi pelkkä harrastussoitin, niin ei sitä riivattua pysty soittamaan, jos huulien sisäänpäin rullaamista jaksaa vain viisi minuuttia kerrallaan. Ammattitasolla taas liikutaan jo teknisesti sellaisilla mikrofinessitasoilla, että se paras tatsi vaan katoaa, jossei sitä jatkuvasti pidä yllä. Jotta pääsee sille tasolle millä nykyään saa soittajana töitä, on soittamiseen suhtauduttava kuin paraskin uraohjus työhönsä. Kaupan päälle se voi pilata lomakauden ja tulla vielä yöllä uniisi. Jos olisin opiskellut lääkäriksi samalla vimmalla, niin olisin varmaan jo ehtinyt erikoistua viiteen eri lääketieteen erikoisalaan ja keksinyt rokotteen likinäköisyyteen. Kun kysytään ihmisiltä mitä he pelastaisivat palavasta talosta niin kuulema yleisin vastaus on perhevalokuvat. Itse en tuota ole oikein koskaan ymmärtänyt. Itse pelastaisin tietysti soittimet. Ehkä myös sen takia, että ne nyt vaan ovat niin riivatun kalliita, mutta myös niiden tunnearvon takia. Kuka tahansa jolta joskus on varastettu soitin tietää mitä tarkoitan. Soitin on muusikolle se oman persoonan jatke ja ilmentäjä. Puhallinsoittajalle suhde on mielestäni vielä eritysien korostunut, kun äänen tuottaminen alkaa sieltä ruumiin pimeistä syövereistä. Samasta paikkasta, jossa sielunkin on sanottu joskus majailevan. Parhaimmillaan harjoittelu on dialogia oman itsen kanssa, sekä fyysisellä, että henkisellä tasolla. Välillä keskustelu saattaa olla hieman tulikiven katkuista, kun jokin tekninen asia ei ota sujuakseen ja tuntikausien takominen ei näytä tuottavan haluttua tulosta. Välillä se on haltioitunutta leperteleyä, kun asiat vain sujahtavat paikoilleen ja muusat puhuvat kielillä musiikin leijaillessa ulos saaden ihon kananlihalle. Omaa ruumistan joutuu harjoitellessa kuulostelemaan ja tarkkailemaan jatkuvasti. Välillä mennään laitoja pitkin kun fysiikkaa ja keskittymistä venyttää äärirajoilleen. Harjoittelu on pitkälti omaan itseensä käpertymistä kaikkien aistien keskittyessä omaan toimintaan. Pitkän harjoittelupäivän päätteeksi sitä saattaa löytää itsensä tuijottamasta seinää pidemmänkin aikaa ilman mitään havaittavaa aivotoimintaa. Liekö siinä sitten lähenemässä sitä nirvanaa... Tämä ajatushapuilu olkoon siis tunnustus kaikille niille tuhansille tunneille jonka olen tuon kepukan kanssa viettänyt. Tästä hommasta sentään ei tule känsiä käteen, vaikka sielua pistäisikin. Ja jos jutussa ei ollut mitään tolkkua niin syytön minä siihen olen, järki meni oboensoitossa. Hyviä vuoden aloituksia, vuoden viimeinen lehti ilmestyykin nyt näin rutiinia välttääksemme tammikuussa. Terveisin Annika Leppälä Perään vielä oodi ihanille rööreille, nyt kun tuo ulkolämpötila otti ja loikkasi sen 20 astetta alaspäin ja röörisoittajaa rallattaa. Varmaankin useammastakin tuplaröörikodista kuuluu sadatusta. Taisipa joku jopa mainita jotain sirkkelitehtaasta. Harvinaisen osuvasti sanottu, etten sanoisi. 5

6 SOFS-SYYSTAPAHTUMA 2013 Syystapahtuma SOFS-syystapahtumaa vietettiin Itä-Helsingin musiikkiopistolla Päivän ohjelmassa oli rööripajoja sekä soittotunteja molemmille soittimille. Kouluttajaksi olimme saaneet alan kärkiosaajia, oboen soitonopettajina toimivat Jorma Valjakka, Sven-Erik Paananen ja Sanna Niemikunnas, rööripajaa pitivät Aila Hettula ja Sanna Niemikunnas. Fagottipuolella rööripaja oli Erkki Suomalaisen valtakunta, soitonopetusta antoivat Mikko-Pekka Svala, Jarmo Korhonen ja Eero Purhonen. Oppilaiden omia opettajia oli avustamassa puuhissa, ainakin Saara Sallner, Marika Toivonen ja Seidi Palonen yllätettiin itse teossa, samoin SOFS:in koko johtokunta avusti järjestyksenpidossa. Oppilasmäärä yllätti positiivisesti, ilmoittautuneita oli kaikkiaan 62, ikähaitari alakoulun alaluokkaisista eläkeikäisiin saakka. Näin seura osoitti jälleen tarpeellisuutensa erilaisten tuplarööristien, niin ammattilaisten kuin harrastajienkin kohtauspaikkana. Suomen kulttuurirahastolta saamamme apurahan turvin kykenimme tarjoamaan kaikille osallistujille soppaa ja pullakahvit, joten tunnelma säilyi hyvänä koko päivän ajan. Fagotistien päivä alkoi Mikko-Pekka Svalan vetämällä käytännönläheisellä luennolla, jossa kävimme läpi soittamisen perusasioita kuten hengitystekniikkaa ja soittoasentoa. MikkoPekka johdatteli osallistujia ajatustenvaihtoon näin oppilaat ja opettajatkin saivat mukavasti hyödyllistä käyttöönotettavaa tietoa ja käytäntöjä jatkojalostukseen. Luennon jälkeen hajaannuimme osa rööripajalle, osa soittotunneille, osa käytävälle huilailemaan. Aktiivisimmat kävivät oman soittotunnin lisäksi kuuntelemassa myös muiden tunteja. Välillä kävimme sopalla ja suklaapalalla, ja taas itse asiaan. Myönteistä energiaa näytti riittävän koko päivälle, ainakin tapahtumasta saatu palaute on ollut pelkästään positiivista. Eero Purhonen Hei! Oli mukava päivä. Sain hyvää soitonopetusta ja seurata röörin valmistamista. Loppukonsertin tunnelma oli kiva ja leppoisa. Siiri Helminen 6

7 Päivän päätteeksi pidettiin konsertti, jonka ohjelma alla. Itä-Helsingin musiikkiopiston rööriyhtye: -johtaa Aila Hettula oboet:kerttu Gröhn,Teemu Hallikainen,Jussi Heinilä,Aiki Honda,Risto Innala,Reetta Kylmälä Veera Salo,Enna Viita-aho, Sanna Niemikunnas, Saara Sallner, fagotit: Patrik Sallner, Marika Toivonen Georg Riedel, sov. Aila Hettula, Vaahteramäen Eemeli Lahden konservatorion fagottiyhtye: Otto Varpula (fg), Atte Pesonen (fg), Paavo Sutinen, Marika Toivonen (fg) ja Asko Artamaa (cfg W A Mozart, arr. A Burford: Antigonaalikvartetto Klavierstück KV33B Anna Cederberg-Orreteg: Intåg i Högsommarland soitinnus A Artamaa: Nurmijärven ja Vantaan Musiikkiopistojen rööriyhtye: Lukas Puskala (ob), Jesper Dolk, Jesper Pitkäkangas, Erika Tilander, Siiri Helminen ja Eero Purhonen (fg) Kenialainen: On tumma yö Fagotti Trio: Siiri Helminen - Erika Tilander Eero Purhonen Trad: Kenian Song FagottiDuo: Siiri Helminen - Eero Purhonen Trad: Greensleaves Leo Huttunen oboe Gemiani: Sonaatti 1. osa Andante Kukka Förbom oboe Händel: Rondo Saana Eklund oboe Debussy: Reverie JoannaKeränen oboe Gemiani:Sonaatti 1. ja 2. osa säestykset KaijaHakkila Heljä-Maaria Rantala fagotti Weissenborn: Andante Sostenuto LauttasaariKvartetti Ida Kolsi, Kaisli Helander, Saana Eklund ja Joanna Keränen oboe Finck: Juhlalaulu Schumann: Tamburiini TurkuDuo Sointu Ahlstrand ja Jarmo Korhonen fagotti Bach: Kaksi koraalia Sibelius-AkatemiaTrio Shino Kasai oboe, Martina Knopf fagotti, Roberta Daugelaite Piano Poulenc: Trio 7

8 Röörimätä: syntymekanismi ja torjunta Värähtelevä ohut ruokolevy on välttämätön oboen, fagotin, klarinetin ja saksofonin äänilähteessä. Klarinetin ja saksofonin suukappaleessa on yksi ruokolehti ja oboessa ja fagotissa on kaksi vastakkain sidottua ruokolevyä (rööri). Rööriä on kutsuttu myös nimellä suuhinen, ja englanniksi se on double reed ja saksaksi Doppelrohrblatt. Yleinen kokemus on, että toimivan röörin valmistaminen on työlästä ja taitoa ja harjaantumista vaativaa. Kaiken lisäksi röörillä on yleensä valitettavan lyhyt käyttöikä. Ajan myötä se osoittaa vanhenemisen merkkejä, kuten harmaantumista, vanhan hajua ja huonontunutta vireyttä. Kerron tässä, mitä röörille tapahtuu, kun se alkaa tummua. Rööri valmistetaan Välimeren maissa kasvavan, ruohokasveihin kuuluvan jättiruon kuivatun varren paloista. Kasvin tieteellinen nimi on Arundo donax, englanniksi giant reed, ja latinan sanakirjasta löytyy sanalle arundo suomenkieliset vastineet ruoko, onkivapa, ansanvarsi, nuolenvarsi, nuoli, ruokopilli, huilu, kaide, pirta, keppihevonen. Tämän kasvin sopivuus röörin materiaaliksi tunnettiin ilmeisesti jo antiikin aikoina ja perustuu se kasvin varren taipuisuuteen ja lujuuteen. Röörin toiminnan kannalta tärkeitä rakennekomponetteja ovat selluloosa ja ligniini. Selluloosasäikeet ovat hydrofiilisiä, eli ne sitovat vettä ja turpoavat, kun taas ligniini, joka kiinnittää selluloosasäikeet toisiinsa, on hydrofobista eli vettä hylkivää, rakenteeltaan tiivistä ja lujaa, mutta samalla elastista ja helposti värähtelevää materiaalia. Ajan myötä röörissä tapahtuvaa rappeutumista kutsun nimellä röörimätä sen vuoksi, että se on paljolti pieneliöiden eli mikrobien aiheuttamaa, samaan tapaan kuin taudit luumätä, kurkkumätä ja hammasmätä. Rööriä tuhoavat mikrobit ovat mitä ilmeisimmin peräisin suusta. Terveessä suussa on erittäin runsas pieneliöstö, joka koostuu bakteereista, viruksista ja sienistä. Yhdessä millilitrassa terveen suun sylkeä on jopa 10 miljoonaa bakteeria, ja miljoonittain niitä asustelee kielen ja hampaiden pinnalla. Normaalioloissa suun bakteerit eivät aiheuta terveydelisiä ongelmia, vaan päinvastoin ne estävät patogeenisten (haitallisten) mikrobien kasvua. Röörimätä alkaa, kun rööri laiteaan suuhun ja joutuu tekemisiin siellä väijyvien mikrobien kanssa. Huulien sisäpinnalta rööriin tarttuu myös epiteelisoluja, jotka ovat oivallista ravintoa mikrobeille. Bakteerit jakautuvat nopeasti (30-60 minuutissa), lisääntyvät eksponentiaalisesti ja ajan myötä tunkeutuvat röörin sisärakenteisiin ja tuhoavat niitä. Ihmisen ruoansulatusentsyymit eivät kykene hajottamaan kasvien kuiturakenteita, mutta monet bakteerit pilkkovat tehokkaasti selluloosaa ja sienet ligniiniä. Mikrobien toiminnan seurauksena röörin elastiset ominaisuudet huoneneva ja toiminta äänilähteenä kärsii. Röörimädän turmelemaa rööriä voi tuskin enää pelastaa. Sensijaan röörimätää voidaan ehkäistä tai ainakin sen etenemistä hidastaa yksinkertaisin menetelmin. Röörin puhdistamnen jokaisen soittokerran jälkeen on osoittautunut varsin hyödyliseksi. Puhdistamiseen on suositeltu mm. käsittelyä vetyperoksidilla, tekohampaiden puhdistusaineella tai ultraäänipesurilla ja sisäpintojen raaputtamista pienellä hampaiden välien puhdistamiseen kehitetyllä harjalla. Minulla ei ole omaa kokemusta muusta kuin tekohampaiden puhdistuaineesta, jolla saa suun raikkaaksi ja myös jopa röörin siteiden 8

9 metallin kiiltäväksi. Ultraäänikäsittelystä voi arvella seuraavan vaurioita röörin sisällä, sillä ultraääntä kaytetään mm. solunäytteiden murskaamiseen. Hyväksi röörin puhdistusmenetelmäksi olen havainnut pesun vedellä ja saippualla. Joitain vuosia sitten löysin takapihalta fasaanin siiven (naapurin kissan ansiosta varmaankin). Viime aikoina olen pessyt röörin aina käytön jälkeen saippuaisin sormin juoksevassa vedessä ja sisäpuolen saippuoidulla fasaanin sulalla. Tämä hellävarainen käsittely on mielestäni pidentänyt röörien käyttöikää entiseen epähygienisempää menneisyyteen verrattuna. Oboistit voisivat tähän tarkoitukseen ehkä hankkia esim. talitintin tai peipposen sulan ja kontrafagotisteille sopisi vaikkapa korppi. Mikrobit viihtyvät kosteassa ymparistössä. Tämän vuoksi on hyvä antaa röörin kuivua avonaisessa tilassa, tehdä röörikoteloon ilmareikiä ja poistaa kotelon pehmusteet. Röörimätä tarttuu. Mikrobit siirtyvät uuteen rööriin vanhoista rööreistä, pesemättömistä vesikupeista, saastuneista röörikoteloista. Samalla kun toivotan lukijoille entistä puhtaampaa soittoa kiitän Jukka Pylkkästä ja Juha Kuukkaa erinomaisen hyvistä rööreistä ja Jarmo Korhosta fagotin sormeiluohjeista. Timo Nevalainen, lääketieteen ja kirurgian tohtori Mikroskooppikuva. Röörimateriaalin poikkileikkaus. Vioittumaton rööri. Vasemmalla ja ylhäällä solujen seinien muodostamien säikeiden poikkileikkauksia, keskellä vettä ja ravinteita kuljettavia putkia. Mikroskooppikuva. Röörimateriaalin pokkileikkaus. Alkava röörimätä. Säikeiden sisällä mustia bakteeripesäkkeitä. 9

10 KEVÄÄN 2014 KOULUTUSVIIKONLOPPU-KEVÄTTAPAHTUMA Munkkivuoren nuorisotalolla Helsingissä, osoite Raumantie Helsinki KURSSI ALKAA PE KLO 18 PÄÄTÖSKONSERTTI SUNNUNTAINA KLO 14, johon kurssi päättyy Viikonvaihteen ohjelma painottuu Rööriyhtye-soittoon. Sovitukset ovat tehty niin, että kaikentasoisille soittajille löytyy sopivaa soitettavaa. Uutena ohjelmistona ainakin Timo Katilan tuotantoa. Orkesteria johtaa Aila Hettula Majoitustilaa löytyy noin 50 hengelle, yhteismajoituksena patjoilla. Patjoja ja tyynyjä on n.35, ainakaan pitemmältä tulevien ei siis tarvitse kantaa patjaa mukanaan. Helsingin keskustasta pääsee ainakin busseilla 14, 18, 39 ja 290 Osallistua voi vain päiväleiriläisenäkin tai saapua paikalle vasta lauantai-aamuna. Viikonlopun hinta 50 euroa, sisältää täysihoidon (Ruuat ja majoitus) sekä opetuksen. Ilmoittautumiset viimeistään , osoitteella sihteeri@suomenoboejafagottiseura.net Kirjoita vapaamuotoiseen ilmoittautumiseen Nimi, osoite,sähköpostiosoite, soitin, oma ja vanhemman matkapuhelinnumero, montako vuotta soittanut tai tehdyt tutkinnot, sekä RUOKAAINE-ALLERGIAT ja onko jotain erityistä, mitä leirin aikuisten tulisi tietää Leirikirje lähetetään sähköpostilla ennen leirin alkua Tiedusteluja voit tehdä johtokunnan jäseniltä, Eeron gsm, ja s-posti puheenjohtaja@suomenoboejafagottiseura.net VUOSIKOKOUSKUTSU Suomen oboe- ja fagottiseura ry:n saantomaarainen vuosikokous pidetaan sunnuntaina klo Munkkivuoren Nuorisotalolla, Raumantie 5, Helsinki Kokouksessa kasitellaan yhdistyksen saannoissa maaratyt vuosikokousasiat (mm. johtokunnan valitseminen, tilinpaatos ja toimintakertomus vuodelta 2013, toimintasuunnitelma vuodelle 2014). Kokouksessa keskustellaan myos nuorison rooriyhtyeen seka muun koulutustoiminnan jatkosta. 10

11 Kunniajäseniä Seuran nettisivuille on päivitetty seuran kunniajäsenten tietoja, tässä otteet seuran keskuudessa olevista kunnajäsenistä. Timo Nevalainen (s. 1939) Nevalainen on seuramme perustajajäsen, ja hänellä oli tärkeä osa seuran perustamisessa. Hän myös toimi seuran ensimmäisenä puheenjohtajana ( ) ja vielä johtokunnan jäsenenä vuosina Nevalainen on alunperin klarinetisti, mutta fagotti on soinut jo yli 40 vuotta. Nevalainen on soittanut lukuisissa orkestereissa ja yhtyeissä, muun muassa Turun fagottikvartetissa. Hän onkin keskeinen vaikuttaja fagottikvartettitoiminnan ja -musiikin vakiinnuttamisessa Suomessa. Nevalainen on koonnut seuramme ensimmäiset 20 vuotta historiikiksi, joka julkaistiin seuran 20vuotisjuhlavuonna Siviilissä Nevalainen on toiminut Turun yliopiston patologian professorina Jaana Norio-Timonen Jaana Norio-Timonen on toiminut pitkään seuran johtokunnassa: vuosina sekä sihteerinä että jäsentiedotteen toimittajana, taloudenhoitajana vuosina , ja vuodesta 2004 vuoteen 2008 hän toimi seuran johtokunnan puheenjohtajana. Norio-Timonen opiskeli oboensoittoa mm. Asser Sipilän, Jouko Teikarin sekä Sven-Erik Paanasen johdolla. Hän on soittanut useissa pääkaupunkiseudun harrastelijaorkestereissa ja kamarimusiikkikokoonpanoissa. Siviiliammatiltaan Norio-Timonen on Helsingin yliopiston oikeustieteen Professori. Martti Pesonen (s. 1934) Pesonen on seuramme perustajajäsen. Hän oli seuran johtokunnan jäsen vuosina , varapuheenjohtaja vuosina , ja lisäksi hän toiminut myös seuran tilintarkastajana ja varatilintarkastajana. Pesonen soitti aluksi patarumpuja ja lyömäsoittimia, mutta päätti Kyösti Pulkkisen soiton innoittamana aloittaa oboensoiton, jota hänelle opetti Kaarlo Pietikäinen. Pesonen on soittanut lukemattomissa pääkaupunkiseudun harrastajaorkestereissa ja kamariyhtyeissä. Hän on tuplarööriyhtyemusiikin keskeinen kerääjä, sovittaja ja kirjoittaja, jonka työtä seuran yhtye on paljon voinut käyttää hyväkseen. Pesonen teki suurtyön vastatessaan seuran äänilevyn tekemisestä. Ammatiltaan arkkitehtinä hän on myös toiminut seuran virallisena piirtäjänä. Lisäksi hän kirjoittaa aktiivisesti seuran jäsentiedotteeseen. 11

12 Juhani Tapaninen Tapaninen toimi Radion sinfoniaorkesterin fagotistina vuodesta 1960, varaäänenjohtajan tehtävää hän hoiti , ja vuodesta 1979 Tapaninen toimi fagottiryhmän äänenjohtajana eläkkeelle jäämiseensä asti vuonna Hän toimi myös Savonlinnan oopperajuhlaorkesterissa varaäänenjohtajana ja äänenjohtajana yli 30 vuoden ajan juhlien perustamisesta aina vuoteen 1997 asti. Tapaninen on syntynyt Oulussa, aloittanut muusikon uransa Oulun varuskuntasoittokunnassa trumpetilla ja tuuballa. Tapanisen fagotinsoittajan ura alkoi ranskalaisella fagotilla Aarne Viljavan johdolla, mutta soittimeksi vaihtui varsin pian saksalainen fagotti ja opettajaksi Emanuel Elola. Juhani Tapaninen jatkoi opintoja Wienissä seuramme edesmenneen kunniajäsenen professori Karl Öhlbergerin johdolla. Hän jatkoi vierailujaan Öhlbergerin opissa aina aktiivityöuransa loppuun saakka. Tapaninen opetti mm. Sibelius-akatemiassa, Helsingin konservatoriossa, Vantaan musiikkiopistossa ja useilla musiikkileireillä. -Juhani Tapaninen on levyttänyt hänelle omistetun Kalevi Ahon Fagottikvinteton ja esittänyt teoksen muun muassa IDRS:n konferensissa Edinburghissa Hän esiintyi IDRS:n konferensissa myös vuonna 1984, jolloin hän soitti Paavo Heinisen teoksen Gymel opus 29 fagotille ja ääninauhalle. Tapaninen on myös tehnyt useita radionauhoituksia, sekä osallistunut moniin levytyksiin.hän on myös tehnyt konserttikiertueen Japanissa vuonna Jouko Teikari Oboisti Jouko Teikari on toiminut seuramme varapuheenjohtajana seuran toiminnan alkuvaiheissa. Jouko Teikari Jouko Teikaria kuvataan kirjassa Esittävä säveltaide näin: Teikarin kokeiltua teini-iässä ensin kitaraa ja kornettia hän päätyi klarinettiin, johon kimmokkeen antoivat Benny Goodmannin elokuvat. Teikari ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen klarinettiinkaan. Hän haki vielä elävämpää ja pehmeämpää ääntä ja kuulikin vihdoin sellaisen radiossa. Yllätys oli suuri kun kävi ilmi, että radiossa olikin soittanut Renato Zanfini, oboisti eikä klarinetisti. Teikari opiskel i oboensoittoa Sibelius-akatemiassa, Pariisissa ja Berliinissä. Hän toimi Suomen kansallisoopperan orkesterin oboen äänenjohtajana sekä Radion sinfoniaorkesterin oboeryhmän äänenjohtajana vuodesta 1967 vuoteen Savonlinnan oopperajuhlaorkesterissa Teikari soitti hän toimi oboensoiton lehtorina Sibelius- Akatemiassa jonka jälkeen hän jatkoi vielä tuntiopettajana. Jouko Teikari on levyttänyt Kalevi Ahon Oboekvinteton, B.H. Crusellin Oboedivertimenton ja Mozartin Oboekvarteton. Hän on tehnyt runsaastiradionauhoituksia sekä osallistunut useisiin levytyksiin. IDRS:n konferensseissa vuonna 1980 Edinburghissa, Jouko Teikari esitti Kalevi Ahon Oboekvinteton, vuonna 1984 Grazissa, Timo Laihon Monologin oboelle ja vuonna 1989 Manchesterissa, Kalevi Ahon Sonaatin oboelle ja pianolle. Hän toimi tuomaristossa sekä Grazin että Manchesterin konferenssien yhteydessä pidetyissä kansainvälisissä kilpailuissa. 12

13 SOFS-Puoti SOFS-levyjä 14 suomalaista musiikkia oboelle ja fagotille SOFS-tarroja 0,50 /kpl SOFS-paitoja 14 lyhythihainen t-paita (X-XL) Paidat ovat hyvälaatuisia R-collectionin paitoja, väriltään amerikanharmaita (vaalea harmaa) Paidat ovat suurenpuoleista kokoa, joten valitse kokosi mielummin alakanttiin. Kirjoja: Timo Nevalainen: Suomen oboe ja Fagottiseura Nuotteja: Kari Öhlbergin orkesterikoulut I ja II fagotille, mukana pianosäestys Yhteishintaan: 20 I vihko: Beethoven: Sinfonia nro 4 Haydn: Sinfonia nro 79 Rimsky-Korsakov: Scheherazade II vihko: Cherubini: Arie der Neris Stravinsky: Kevätuhri Smetana: alkusoitto oopperaan Myyty Morsian postikulut lisätään hintaan Tuotteita voi tiedustella Sanna Niemikunnakselta puh Muille kuin jäsenille tuotteet toimitetan vasta, kun lasku on maksettu 13

14 JOHTOKUNTA VUONNA 2013 Eero Purhonen puheenjohtaja Kiilakiventie 5 C Klaukkala puh eero.purhonen@numo.inet.fi Jarmo Korhonen varapuheenjohtaja Piispankatu 1 as Turki puh jarmo.korhonen@turku.fi Sanna Niemkunnas taloudenhoitaja Keinulaudantie 5 D Helsinki puh sanna.niemikunnas@gmail.com Asko Artamaa sihteeri ja jäsensihteeri Suorankulmankatu Lahti puh asko.artamaa@gmail.com Aila Hettula Von Daehnin katu 8 C Helsinki puh aila.hettula@kolumbus.fi Mikko-Pekka Svala Vapaalankuja 2 B Vantaa puh mikko_pekka@yahoo.com Martti Ukkonen Kelkkamäki Espoo puh martti.ukkonen@phd.fi Rööri on Suomen oboe- ja fagottiseura ry:n jäsenlehti. Lehteen kirjoittavat vastaavat itse omista näkemyksistään. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Päätoimittaja Annika Leppälä Lehteä ja ajankohtaistiedotetta koskevat yhteydenotot ja aineisto jasentiedote@suomenoboejafagottiseur a.net Painopaikka:, Painosalama Oy Seuran www-sivut osoitteessa Ylläpitäjän sähköpostiosoite: webmaster@suomenoboejafagottiseura. net Ilmoitushinnat: koko sivu 85 puoli sivua 50 Yhteisöjäsenet saavat 50% alennuksen. Henkilöjäsenten ilmoitukset (muut kuin liiketoimintaa koskevat) ovat ilmaisia sekä lehdessä että www-sivuilla. Muiden yksityishenkilöiden ilmoitukset: Jäsentiedotteessa 10 /kpl www-sivuilla 10 /kpl Molemmissa 15 14

15 Oikealla: Pitkälle edennyt röörimätä. Oikealla röörissä bakteeri- ja homesienikasvua ja vasemmalla lähes vaurioitumaton rööri. Vasemmalla: Röörin pesu saippualla ja fasaanin siipisulalla. 15

16 2 Suomen oboe- ja fagottiseura ry 16