Lempäälän kunnan TVT-suunnitelma

Transkriptio

1 Lempäälän kunnan TVT-suunnitelma Johdanto Lempäälän kunnan koulutuspoliittinen ohjelma KOULUTUS KUULUU KAIKILLE (sivut 30-31) linjaa omalta osaltaan Lempäälän sivistystoimen sisällä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä. Seudullisen yhteistyön tuloksena on valmistunut vuonna 2012 Tampereen seudun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Jokainen seudun kunta laatii oman suunnitelmansa osana seudullista suunnittelua. Nämä suunnitelmat julkaistaan seudullisessa TVT-portaalissa ( Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opetukselliset tavoitteet sisältyvät vuonna 2004 annettuihin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Tavoitteet on nivelletty eri oppiaineisiin ja lisäksi erityisesti kahteen aihekokonaisuuteen, Ihminen ja teknologia ja Viestintä ja mediataito. Oppilailta edellytettäviä osaamistavoitteita tai osaamistasoja ei ole opetussuunnitelmien perusteissa tarkemmin määritelty, vaan ne käyvät ilmi Opetushallituksen vuonna 2005 julkaisemasta Perusopetuksen tietoja viestintätekniikan opetuskäytön sekä oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen kehittämissuunnitelmasta. Se määrittelee oppilaan TVT-perustaidoiksi käytännön työtaidot, tiedonhallintataidot, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä tietoturvaan ja etiikkaan liittyvät taidot. Suunnitelmaan sisältyvät yhteiset ohjeet perustaitojen saavuttamiseksi. Keskeistä on, että TVT-opetuskäytön tulee perustua käytännön toimintaan, oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaiseen oppimisen yhteydessä tapahtuvan TVT:n käytön tukemiseen TVT-opetuskäyttö tarjoaa mahdollisuuden opetuksen eheyttämiseen ja yhteistyöhön eri oppiaineiden välillä TVT-taidot ovat oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline oleellista TVT-opetuskäytössä on, että sitä käytetään tukemaan oppimista kunkin aineen tai aihekokonaisuuden luonteeseen sopivalla tavalla oppiaineissa tehdyt tieto- ja viestintätekniikan ratkaisut kirjataan opetussuunnitelman oppiaineosuuksiin ja kootusti TVT-suunnitelmaan

2 2 Strategiset lähtökohdat Opetushallituksen suosituksessa koulutuksen järjestäjältä eli kunnalta edellytetään oppilaitosten toimintaa tukevaa opetusalan tietostrategiaa, jossa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea opettajien koulutukseen, oppilaitosten tekniseen ja pedagogiseen tukeen tieto- ja viestintätekniikan käytössä sekä ajanmukaisten tietoliikenneyhteyksien ja laitevarustusten ylläpitoon. Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma vuosille korostaa, että tarvitsemme Suomessa systeemistä muutosta, jossa koko koulutusjärjestelmä, koulujen toimintakulttuuri, fyysinen toimintaympäristö ja käytänteet uudistetaan vastaamaan nykyaikaista oppimis- ja opettamiskäsitystä. Tämä edellyttää toimivan infrastruktuurin ja laitteiston lisäksi riittävää teknistä ja pedagogista tukipalvelua kaikkiin kouluihin. Lempäälässä tavoitteena on, että opettajat ja rehtorit osallistuvat aktiivisesti muutoksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Lempäälän kunnan kolmivuotinen perusopetuksen TVT-opetuskäytön suunnitelma nojautuu seuraaviin strategioihin ja muihin suunnitelmiin: Opetussuunnitelman perusteet 2004 Tampereen kaupunkiseudun strategia 2020 Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020, Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma (2010) Opetushallitus: Sosiaalisen median opetuskäytön suositukset 2012 Lempäälän kuntakohtainen opetussuunnitelma Lempäälän kunnan koulutuspoliittinen ohjelma 3 Opetuskäytön visio Tieto- ja viestintätekniikka sekä medialukutaito ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä yhteiskunnassa ja erityisesti työelämässä. Lempäälän kouluissa on Meidän koulu 2.0 ja oppimisympäristöhankkeissa pyritty monipuolistamaan oppimisympäristöjä sekä pedagogiikkaa tieto- ja viestintekniikan keinoin. Kolmen seuraavan vuoden aikana pyritään levittämään hankkeissa kehitettyjä hyviä käytänteitä ja toimintamalleja kaikkien kunnan koulujen opetukseen. Tavoitteena on taata oppilaille tasavertaiset mahdollisuudet hyödyntää TVT:aa oppimisessa ja viestinnässä. Lukiossa keskitytään tulossa olevien sähköisten ylioppilaskirjoitusten mukanaan tuomaan koko koulun toimintakulttuurin muuttumiseen. Tieto- ja viestintätekniikan avulla mahdollistetaan ja tuetaan seudullista, valtakunnallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Lempäälän kouluihin kehitetään toimivat ja joustavat tietotekniset toimin-

3 taympäristöt. Ulkoinen ja sisäinen sähköinen viestintä tulee osaksi jokapäiväistä toimintaa ja sähköisiä toimintaympäristöjä kehitetään edelleen aktiivisesti. Opettajien tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutukseen ja tukeen panostetaan, jotta TVT:n opetuskäyttö saataisiin siirrettyä osaksi normaalia jokapäiväistä toimintaa. Johtamisessa huomioidaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tarpeet ja päätöksentekoon otetaan mukaan alan asiantuntijoita ja koulun henkilökuntaa. Tieto- ja viestintätekniikan avulla voidaan edistää oppijan toimimista aktiivisena tiedon etsijänä, muokkaajana ja esittäjänä, mikä vastaa nykyistä oppimiskäsitystä. Kokonaistavoitteena on, että Lempäälän oppilaat saavat riittävät taidot ja tiedot toimia tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa. 4 Kehittämisen painopisteet Kehittämisen painopisteet vuosille ovat: oppilaiden ja opettajien tulevaisuuden taitojen turvaaminen: tavoitteeksi TIEKE:n A- ajokortin taitotaso 18.v seudullisen, kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen mahdollistaminen tieto- ja viestintätekniikan keinoin. opetuksen kehittäminen tieto- ja viestintätekniikan keinoin: 1. Moodle-oppimisalustan käytön levittäminen kaikille kouluasteille ja useisiin oppiaineisiin 2. Sähköinen oppimateriaalin hankkiminen ja/tai oman sähköisen oppimateriaalin tuottaminen 3. Opettajien ja muun henkilökunnan TVT-koulutus 4. Opetusvälineistön ajanmukaistaminen mahdollisuuksien mukaan (esitysnäytöt, tabletit ja langattomat verkot kouluille) 5. Edesautetaan oppilaiden omien laitteiden käyttöä kouluympäristössä = sähköisen toimintakulttuurin luominen ja kehittäminen

4 5 Suunnittelun osa-alueet ja suunnittelutyö Jokaisen opettajan tulee mieltää tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelu osaksi omaa opetuksen suunnittelua. Onnistua voi monella eri tyylillä! Tieto- ja viestintätekniset taidot ovat tulevaisuudessa yhä välttämättömämpiä työelämässä ja tietoyhteiskunnassa toimimiselle. Näin ollen TVT:n käyttöä koulussa ei tulisi rajoittua vain opetukseen, vaan sen tulisi olla luonnollinen osa kaikkea toimintaa. Kehittäminen on järkevää tehdä seudullisesti yhteistyössä resurssien ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. 5.1 Kuntataso Kuntakohtainen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma vuosille varmistaa ja täsmentää seudullisen TVT-suunnitelman ja opetussuunnitelman toteuttamista.

5 Suunnitelman päivittämisestä ja kehittämisestä vastaa kunnan TVT-ryhmä. Ryhmän yhtenä tehtävänä on TVT-suunnitelman toteutumisen arviointi ja päivittäminen. Ohjausryhmän koollekutsujana toimii sivistysjohtaja. Kuntatason TVT-suunnitelman toimeenpano toteutuu yllä esitetyn kaavion mukaisten suunnitelmien kautta. 5.2 Koulutaso Jokaisella koululla tulee olla oma koulukohtainen Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma, joka toimii johtamisen ja opetustyön kehittämisen apuvälineenä. Suunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja se tukee koulun opetussuunnitelman toteuttamista. Suunnitelma tehdään kolmevuotissuunnitelman mukaisessa muodossa seudulliseen TVT-portaaliin. Koulut laativat kolmivuotissuunnitelman pohjalta koulun vuosisuunnitelman tueksi vuosittaisen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön toteutussuunnitelman. Koulun TVT-suunnitelma liitetään koulun vuosisuunnitelmaan. Suunnitelma tehdään vuosittain syyskuun loppuun mennessä. Koulun rehtorilla on tärkeä rooli niin muutoksen kuin osaamisen johtamisessa. Rehtorin roolina on johtaa tavoitteiden asettamista, toimenpiteiden suunnittelua sekä vastata kokonaistoiminnasta. Vastuuta ei voi delegoida TVT-tiimille tai koulun TVT-vastuuopettajalle. Työyhteisön sitoutuminen edellyttää yhteistä keskustelua ja jokaisen mahdollisuutta tulla kuulluksi ja saada mielipiteensä esille. Koulun kehittämissuunnitelman keskeinen sisältö: kootaan yhteen eri osa-alueiden kehittämistarpeet priorisoidaan kehittämistarpeet laaditaan kolmen vuoden kehittämisohjelma, jolle kehittämistoimenpiteet aikataulutetaan kuvataan tarkemmin vähintään ne kehittämistoimenpiteet, jotka otetaan työohjelmaan seuraavan lukuvuoden aikana tehdään aikataulutettu kehittämissuunnitelma Koulun johdon tai johtotiimin lisäksi koulun TVT-tiimin rooli on suunnittelutyössä sekä toteutussuunnittelussa ja käytännön työssä keskeinen. Muutosta ja työskentelyä on johdettava. Työskentely helpottuu, kun suunnittelun ja toteutuksen vastuut on jaettu selkeästi ja koulussa toimii TVT-tiimi, jolla on sovittuna säännölliset kokoontumisajat. Koulun TVT-tiimi vastaa: koulun TVT-opetuskäytön kehittämisestä TVT-suunnitelmien laadinnasta ja toteutuksen seurannasta

6 kouluttautumismahdollisuuksista ja muista TVT-opetuskäyttöön liittyvistä ajankohtaisista tiedottamisessa pitää yllä keskustelua TVT-opetuskäyttöön liittyvistä aiheista TVT-tiimin on mahdollista saada konsultointitukea suunnitteluun kuntaan palkattavalta TVTkoordinaattorilta (6 tuntia viikossa). Koulun TVT-vastaava rohkaisee opettajaa vastaamaan koulun evalmiutta mittaavaan seudulliseen arviointikyselyyn. 6 Opetuskäytön tavoitteet ja pedagoginen tuki Tavoitteena on, että kaikki opettajat käyttäisivät tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksen rikastuttajana säännöllisesti. Käytön tulee olla pedagogisesti tarkoituksenmukaista. Oheistavoitteena opetuskäytölle on luoda oppilaalle nykypäivän sekä lähitulevaisuuden vaatimustasoja vastaavat tieto- ja viestintätekniikan taidot. Taitoja tulisi opettaa erityisesti osana oppisisältöjä ja niiden tulisi tukea yksilön ja ryhmien oppimista. Jokaiselle opettajalle tarjotaan mahdollisuus ja riittävä tuki tietoteknisten materiaalien, välineiden ja oppimisympäristöjen käyttämiseen ja kehittämiseen opetuksessa. 6.1 Peruskoulun luokat Lempäälän kunnallinen TVT-passi tarjoaa melko hyvän kehyksen mutta kaipaa päivitystä erityisesti sosiaalisen median sekä vastuullisen tietokoneenkäytön osalta nykypäivän arkikäyttöä vastaavaksi. TVT-passi päivitetään tarkoituksenmukaiseksi kolmen vuoden välein. TVT-passin kehittämiskohteet: Passissa päivämäärien kirjaaminen ei välttämättä tue tarkoitusta, sillä kohtien suorittamisesta saattaa muodostua itseisarvo. TVT-passin kohtien suoritus tulisi räätälöidä ongelmien ja tehtävien muotoon oikeiden tietoteknisten tilanteiden kautta oppiaineiden sisällä. TVT-passi pyritään saamaan Wilmaan tai johonkin vastaavaan palveluun sähköiseen muotoon. TVT-tehtäväkirjan tarve ja rooli pitää kartoittaa kunnallisesti. Opettajalle pitää antaa rittävästi neuvoja ja ohjeistusta TVT-passin sisältämien tietojen ja taitojen opettamiseksi, jotta oikeat asiat tulee käytyä läpi oikeilla ja aidoilla tavoilla. Opettajien kollegiaalinen yhteistyö, suunnittelu ja kehitys TVT-passin tiimoilta korostuu. Tätä kehityskohdetta tukee edellä mainittu TVT-tehtäväkirja.

7 Laitteistojen ja ohjelmistojen tulee vastata TVT-opetuksen tavoitteita, sisältöjä ja vaatimuksia 7 Tekninen toimintaympäristö 7.1 Verkot ja palvelimet Koulujen ulkoisten verkkoyhteyksien rakentaminen ja ylläpito kuuluu seudullisesti kilpailutetulle palveluntarjoajalle, joka on kuluvalla suunnitelmakaudella TeliaSonera Oyj. Tieto- ja viestintäteknisen ympäristön rakentamisessa tavoitteena on käyttää standardoituja, vakiintuneita ja avoimia ratkaisuja. Koulujen tietoverkko muodostuu kahdesta verkosta: hallintoverkosta ja opetusverkosta. Kouluilta pääsee kumpaankin verkkoon. Lempäälän nauhataajaman kouluissa on 100 Mb/s verkkoyhteys paitsi muutamilla kyläkouluilla 10 Mb/s. Langatonta oppilasverkkoa kehitetään edelleen. Tämä mahdollistaa erilaisten päätelaitteiden, kuten esimerkiksi tablettien käytön kouluilla ilman 3Gverkkoyhteyttä sekä oppilaiden omien päätelaitteet. Opetusverkossa käyttäjätunnukset on tällä hetkellä toteutettu Novellin järjestelmillä. Oppilaat ja opettajat kirjautuvat opetusverkkoon omilla tunnuksillaan. Tallentaminen, tulostaminen ja muut perustietotekniset tehtävät hoituvat Edu- ja Eduzen palvelimien avulla. Kaikkien opetus- ja hallintoverkon käyttäjien tulee huolehtia tietoturvallisuuteen liittyvistä asioista. Vaikka käyttäjällä itsellään ei olisikaan erityistä suojattavaa, niin muilla käyttäjillä saattaa olla. Kaikilla käyttäjillä on vastuu järjestelmän kokonaisturvallisuudesta. Oppilas saa henkilökohtaisen tunnuksen opetusverkkoon oppilasverkon tukihenkilöiltä. Tietoturva, tietosuoja ja tekijänoikeudet vaativat jatkuvaa kouluttautumista. Pilvi- ja muiden verkkopalvelujen käyttö kasvaa ja tästä syystä tunnistautumista tulee kehittää opetuskäyttöä tukevaksi. 7.2 Laitteet ja ohjelmat Tällä hetkellä Lempäälän suurissa kouluissa on vähintään yksi ATK-luokka tai vastaava opetustila, jossa on käytössä opetusverkkoon liitettynä tietokonetta. Perusopetustilojen esitystekniikka on kunnossa. Suurimmassa osassa opetustiloista on dokumenttikamera ja dataprojektori. Lisäksi kouluilla on satunnainen määrä yksittäisiä koneita sijoitettuna luokkiin ja muihin työtiloihin. Monilla kouluilla on lisäksi opettajien käytössä vähintään yksi hallintoverkkoon liitetty tietokone opettajien työtilojen yhteydessä. Tavoitteena on tehdä jokaiselle opettajalle mahdolliseksi käyttää hallinto-

8 verkon sovelluksia oppilasverkon työasemalla. Lisäksi koulukiinteistöissä mahdollistetaan tieto- ja viestintätekniikan käyttö esiopetuksessa. Tietokoneet ja esitystekniikka hankitaan seutukunnallisesti kilpailutetuista hankintapaikoista. Tietokoneet ovat leasing-laitteita. Esitystekniikka hankitaan keskitetysti vuosittain erikseen myönnettävillä perusopetuksen yhteisillä investointirahoilla sekä koulujen omasta budjetista. Video- ja digitaalikameroita koulut ovat hankkineet koulun omista määrärahoista. Tällä hetkellä pyrimme seuraamaan mobiilien päätelaitteiden kehitystä ja ottamaan niitä käyttöön pedagogisesti perustelluin ratkaisuin. Laitteistohankinnoissa ja poistoissa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Kouluille toimitettavat tietokoneet ovat vakioituja ja perusasennus sisältää toimisto-ohjelmien lisäksi runsaasti ilmaisohjelmia, kuten esimerkiksi kuvankäsittelyohjelman ja ohjelman äänitteiden tekemiseen. Käyttöjärjestelmän, tietoturvaohjelmien ja toimisto-ohjelmien osalta koulujen ohjelmistokilpailutus on osa seudullista kilpailutusta. Lisäksi kouluilla on omina hankintoinaan tehtyjä lisenssisopimuksia. Suurien koulujen ATK-luokkien koneissa on asennettuna kielistudio-ohjelma, joka sisältää myös luokan koneiden hallintajärjestelmän. 7.3 Oppimisympäristöt Lempäälässä on käytössä Moodle-oppimisalusta. Sitä käytetään tällä hetkellä aktiivisesti lukiolla ja Hakkarin yläasteella, ja muissakin kouluissa sitä ollaan ottamassa käyttöön. Moodleen on asennettu lisäosiksi esimerkiksi STACK-matematiikkatehtäväympäristö, jota on menestyksellisesti käytetty lukiotasoisissa monimutkaisissa matemaattisissa tehtävissä, ja oppimateriaalien hankintaan tarkoitettu lisäosa Dikaios, jota ei kuitenkaan ole vielä otettu käyttöön palveluntoimittajan sopimusteknisten ongelmien vuoksi. 7.4 Kehittämistavoitteet Käynnissä on siirtymävaihe Novell-ympäristöstä Seudulliseen kouluad -ympäristöön. Päävastuu siirtymisestä on Fujitsulla. Tavoitteina on saada seudullinen tunnushallinto, Sharepoint työtilat sekä ottaa käyttöön Office 365 -pilvipalvelu kertakirjautumisen periaatteella. Langattomia verkkoja ja tabletteja pyritään ottamaan käyttöön joka koululle. 8 Tukipalvelut Lempäälän koulujen palvelinpalveluista ja palvelinten laitetoiminnasta vastaa kunnan oma oppilasverkon ATK-tuki.

9 Tietoliikennepalvelut tuottaa TeliaSonera Oyj. Koulupuoli on mukana seudullisessa kilpailutuksessa. Pedagogista tukea kouluilla antavat koulujen TVT-vastaavat ja kunnan pedagoginen TVTtukihenkilö. Näiden henkilöiden koulutuksesta pitää huolehtia ja toimenkuva sekä resursointi pitää säännöllisin väliajoin sopia ja tarkistaa. Teknisen tuen, laiteasennukset ja kilpailutukset hoitavat sivistystoimen ATK- ja AV-tukihenkilöt. 9 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Lempäälän kouluissa työskentelee osaava henkilöstö, joka on valmis omaksumaan myös uusia tietoyhteiskuntavalmiuksia sekä työnantajan tuella että omatoimisesti. 9.1 Tavoitteet Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaamisen tavoitteet on kuvattu OPE.FI-taulukossa (ope.fi), joka löytyy osoitteesta (hankeluonnos). Yhteisöllisen osaamisen tavoitteet löytyvät evalmius- tasojen määrittelyistä liitteestä. Osaamiskehikkoja voi hyödyntää opettaja oman osaamisensa kartoittamiseen tai niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kehityskeskusteluissa henkilön omien osaamistavoitteiden määrittelyssä. 9.2 Kouluttautuminen Tieto- ja viestintätekniikan taitojen hankkiminen lähtee omaehtoisesta innostuksesta ja halusta kouluttautua, mutta työyhteisön yhteiset tavoitteet ja osaamisen johtamisen keinot ovat tärkeä tekijä koko koulun osaamistason nostamisessa. Oppimisympäristöjä kehittävissä ja erilaisissa kansainvälisissä hankkeissa toimiminen on tärkeä osa koulujen osaamistason kehittämistä. Omaa osaamistaan ja tukeaan kouluille antaa kunnan pedagoginen TVT- tukihenkilö. Suunnitelmakauden koulutuksen painopisteet: rehtorien tietoyhteiskuntavalmiuksien ja osaamisen johtamisen kehittäminen (OSAAVA) opettajien taitotason yleinen kohottaminen (OSAAVA) verkostoissa ja hankkeissa tapahtuva yhteistoiminnallinen oppiminen verkkoaineistojen ja -kurssien hyödyntäminen kaikessa koulutuksessa mediakasvatukseen liittyvän osaamisen lisääminen.

10 Opettajien TVT-täydennyskoulutuksen kehittämistä tulee koordinoida kunnallisesti ja seutukunnallisesti. Koulutusasioissa tehdään tiivistä yhteistyötä Tampereen ja ympäristökuntien kanssa. Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishankkeilla on tulevaisuudessakin tärkeä merkitys toiminnan kehittämisessä ja niihin hakeudutaan aktiivisesti yhteistyössä seutukunnan muiden kuntien kanssa. Kouluttautumisessa hyödynnetään OSAAVA-ohjelmaa sekä Tampereen evarikon kurssitarjontaa. 9.3 Arviointi Jokaisella koululla tulee olla selkeä opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikan täydennyskoulutussuunnitelma, joka otetaan vuosittain huomioon koulun TVT-toteutussuunnitelmassa. Kuntatasolla pidetään yllä koulutustilastoa. Opettajien taitotason kehittymistä arvioidaan joka kolmas vuosi. Arviointi toteutetaan seudullisena. Viimeisin arviointi on tehty 2012 ja seuraava arviointi toteutetaan 2014 keväällä. 10 Viestintä ja sähköinen toimintakulttuuri Lempäälän kouluissa pyritään yhteistominnaliseen ja vuorovaikutukselliseen työkulttuuriin. Verkon välityksellä jaetaan osaamista ja käytänteitä sekä viestitään kodin ja koulun välillä. Perusopetuksen keskeiset sähköisen viestinnän välineet: Wilma-järjestelmä sekä sisäisessä että kodin ja koulun välisessä tiedottamisessa ja yhteydenpidossa Moodle-oppimisympäristö tukee TVT:n käyttöä opetuksessa Sosiaalisen median käyttö oppimisen tukena ja yhtenä tiedotuskanavana Koulujen kotisivut tiedottamisessa Opetushenkilöstön sähköpostijärjestelmä Koulun toimintakulttuuri, tiedottaminen sekä sisäinen ja ulkoinen vuorovaikutus rakentuu TVT:n monipuoliselle hyödyntämiselle kuitenkin muistaen että perusopetuksen tärkein yhteistyökumppani on oppilaan koti. Kodin ja koulun välisessä tiedottamisessa on Wilma-järjestelmä keskeisenä tekijänä. Wilma mahdollistaa tiedotteiden jakamisen oppilaille, vanhemmille ja myös opettajille ja henkilökunnalle.

11 Koulun kotisivut toimivat pääresurssina yhteystiedoille yms. hitaasti muuttuvalle tiedolle ja ne ovat kunnan palvelusivujen yhteydessä. Koulut vastaavat omien kotisivujensa ajantasaisuudesta ja tietojen päivittämisestä, varsinainen rakenteellinen toteutus tapahtuu kuitenkin kunnallisesti. Mobiiliviestintää käytetään mm. hätäviestintään tarvittaessa. Myös Wilman käyttö on mahdollista mobiilivälineillä. Opettajilla on käytössään kunnan tarjoama sähköposti, jonka lukeminen onnistuu kunnan verkon ulkopuolellakin osoitteessa Opettajien sähköposti on muotoa Kunnallisessa tiedottamisessa hyödynnetään sähköpostilistoja. Varsinaisesti sähköpostin määrää pyritään kuitenkin vähentämään yhteisillä sähköisillä ilmoitustauluilla. Esimerkiksi opettajien välisessä tiedottamisessa käytetään paljon Moodlea ja Wilmaa sähköpostin tilalla. Koulun sähköisen toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteet on määritelty evalmiustaso- määrittelyssä. 11 Koulun ja kirjaston yhteistyö Lempäälän kirjasto pitää vuosittain Lempäälän peruskoulujen 1., 3. ja 5. luokille tiedonhaun opetusta. Kirjastoon tutustumisen lisäksi perehdytään PIKI-verkkokirjaston käyttöön ja kirjaston tietokantoihin. Oppilaat tekevät harjoituksia verkkokirjastosta. Opetuksen sisältö on suunniteltu luokkaasteittain. Esiluokille kirjasto tarjoaa vuosittain mediakasvatusta. Yläkoululaisille kirjasto tarjoaa lähdekritiikin opettamista sisältävän opetuspaketin ja toivomusten mukaan myös muunkinlaista tiedonhaun opetusta. Lukiolaisilla on myös mahdollisuus saada lähdekritiikin ja tiedonhaun opetusta. 12 Suunnitelmatyön arviointi Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain Lempäälän koulujen TVT-vastaavien kokouksessa, rehtorien kokouksessa sekä seudullisten TVT-kehittäjien tapaamisissa.