ECA European Concept for Accessibility Technical Assistance Manual Eurooppalainen esteettömyyskonsepti Tekninen avustava käsikirja 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ECA European Concept for Accessibility Technical Assistance Manual 2003. Eurooppalainen esteettömyyskonsepti Tekninen avustava käsikirja 2003"

Transkriptio

1 ECA European Concept for Accessibility Technical Assistance Manual 2003 Eurooppalainen esteettömyyskonsepti Tekninen avustava käsikirja 2003

2 JULKILAUSUMA Eurooppalaisen esteettömyysajatusmallin perustana on kaikkien ihmisten, myös toimintarajoitteisten ihmisten, oikeuksien tunnustaminen, hyväksyminen ja vaaliminen kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Mallissa otetaan huomioon terveys, turvallisuus, viihtyisyys ja ympäristönsuojelu. Esteettömyys on inhimillisen ja kestävän rakennetun ympäristön olennainen ominaisuus. EUROOPPALAINEN ESTEETTÖMYYSKONSEPTI Toukokuussa 1985 Alankomaiden vammaisneuvosto teki Euroopan komission Bureau for Action in Favour of Disabled People -viraston pyynnöstä tutkimuksen esteettömyyslainsäädännöstä ja -käytännöistä yhteisön jäsenvaltioissa. Lokakuussa 1987 hollantilainen CCPT käynnisti Euroopan komission rahoittaman ja eurooppalaisista asiantuntijoista koostuvan ohjaustyöryhmän valvomaan eurooppalaisen käsikirjan kehitystyötä, jonka tarkoituksena oli luoda yhdenmukaiset esteettömyyskriteerit. Marraskuussa 1990 eurooppalainen käsikirja julkaistiin, mutta sen katsottiin sisältävän liikaa yksityiskohtia, joille ei ollut yleiseurooppalaista perustaa. Vuonna 1996 käsikirjasta esiteltiin uusi versio, jossa oli vähemmän sivuja ja yksityiskohtia. Sen otsikko oli Eurooppalainen esteettömyyskonsepti (European Concept for Accessibility). Vaikka kyseessä ei ole standardi, Eurooppalainen esteettömyyskonsepti on käännetty useille kielille, ja sitä käytetään useissa maissa kansallisten ratkaisumallien ja ohjeistuksen uudistamiseen. Euroopan komissio käyttää sitä esteettömyyden edistämistyössä. Vuonna 1999 Koordinointitehtävä siirtyi hollantilaiselta CCPT:ltä luxemburgilaiselle Info- Handicap -järjestölle. Eurooppalaisen esteettömyyskonseptin tunnettuutta pyrittiin lisäämään markkinointitoimilla. Ohjelma julkaistiin myös Internetissä. Vuonna 2002 tehtiin päätös ECA:n päivittämisestä Marraskuussa 2003 päivitetty ECA esiteltiin Luxemburgissa.

3 Tämän julkaisun tuottamista on tukenut Luxemburgin perhe-, sosiaali- ja nuorisoasioiden ministeriö Teksti Koordinointi Kuvitus IMPRESSUM Francesc ARAGALL EuCANin jäsenten tuella Silvio SAGRAMOLA Francesc ARAGALL INFOPLA a.s.b.l. Joëlle MAUS-FREYMANN Photothèque de la Ville de Luxembourg 2003 EuCAN c/o Info-Handicap Luxembourg Internet Esteetön HTML-versio ISBN Lay-out CHRIS Tämän julkaisun jäljentäminen on sallittu sillä ehdolla, että lähde mainitaan. Käännöksen tekemisestä löytyy tietoa Internet-sivuilta.

4 EuCANin JÄSENET 2003 Andorra Itävalta Belgia Bulgaria Tanska Suomi Ranska Saksa Irlanti Italia Iso-Britannia Mr. Fransesc Caballol Mr. Wolfgang Enzinger Mr. Vincent Snoeck Mrs. Mieke Broeders Mr. Rodolfo Cattani Mrs. Kapka Panayotova Mr. Carsten Graversen Mrs. Marttiina Fränti-Pitkäranta Mrs. Maija Könkkölä Mr. Ari Kurppa Mrs. Catherine Cousergue Mr. L. P. Grosbois Dr. Peter Neumann Mr. Gerry Kinsella Mr. Cearbhall O'Meadhra Mr. Michal Ozmin Mr. C. J. Walsh Mrs. Fionnuala Rogerson Mrs. Mitzi Bollani Mrs. Daniela Orlandi Mr. Andrew Burke Mr. Ellis Mr. Ken Ewart Mrs. Lisa Foster Mr. S. Goldsmith Mrs. Sarah Langton-Lockton Mr. C. Wycliffe Noble Mr. Alan Richards Kreikka Mrs. Argyro Leventi Dr. eng. Nikos Sakkas Unkari Dr. techn. Tibor Polinszky Mr. Sandor Radai

5 Luxemburg Mr. Gilbert Huyberechts Mr. Silvio Sagramola Alankomaat Norja Puola Portugali Romania Espanja Ruotsi Sveitsi Mr. Theo Bougie Mr. Maarten van Ditmarsch Mr. Louis Stegmeijer Mr. Bas Treffers Mrs. Els de Vries Mr. Maarten Wijk Mrs. Edel Kristin Heggem Mr. Tone Ronnevig Mr. Finn Aslaksen Mrs. Maria Goreczna Mr. A. Charana Mr. Peter Colwell Mr. Carlos Pereira Mr. Daniel Chindea Mr. Francesc Aragall i Clavé Mr. Nicoleu Juan Pujal Mr. Juan Antonio Romero Mejias Mrs. Cristiana Rodriguez-Porrero Miret Mrs. Imma Bonet Mr. Finn Petrén Mrs. Elisabet Svensson Mrs. Elena Siré Mr. Joe A. Manser

6 KIITOKSET "Eurooppalainen esteettömyyskonsepti - ECA 2003" on tulosta esimerkillisestä yhteistyöstä usean yhteistyökumppanin välillä. Nämä ovat vahvasti sitoutuneet rakennetun ympäristön esteettömyyden parantamiseen pyrkimyksenä KAIKKIEN Euroopan kansalaisten mahdollisuuksien yhdenvertaistaminen ja täyden osallistumisen turvaaminen. Edeltäjäni Maarten Wijkin ansiokkaan toiminnan seurauksena hollantilaisen CCPT:n julkaisemat "European Manual for Accessibility " (Eurooppalainen esteettömyyskäsikirja) ja "European Concept for Accessibility " (Eurooppalainen esteettömyyskonsepti) olivat tärkeitä virstanpylväitä eurooppalaisessa esteettömyyskeskustelussa. European Concept for Accessibility Networkin (EuCAN) (Eurooppalainen esteettömyyskonseptiverkosto) jäsenet ovat osallistuneet tämän asiakirjan valmisteluun vapaaehtoisesti usean vuoden ajan antamalla käyttöön tietonsa ja asiantuntemuksensa, mikä vahvistaa asiakirjan eurooppalaista ulottuvuutta. Tahtoisin koordinaattorin ominaisuudessa käyttää hyväksi tilaisuutta tuoda ilmi kaiken ihailuni ja kiitollisuuteni heidän omistautumisestaan tälle työlle. Tämän päivitetyn Eurooppalainen esteettömyyskonsepti - ECA asiakirjan huomionarvoinen piirre on se, että lukuisten asiantuntijoiden panokset on koottu yhtenäiseksi tekstiksi, mikä selkeästi osoittaa esteettömyydellä olevan monet kasvot. Asiantuntijat osallistuivat työhön toimittamalla lukuisia artikkeleita, jotka täydensivät tai havainnollistivat asiakirjan eri kappaleita. Sähköiseen versioon on luvassa lisää tekstejä. Olen iloinen voidessani tässä yhteydessä kiittää Cearbhall O Meadhran arvokasta työtä asiakirjan muokkaamisessa sokeiden henkilöiden käytettävissä olevaan Internetissä julkaistavaan muotoon. Eurooppalaisten instituutioiden lämmin suhtautuminen sekä erinomaiset suhteemme kansalaisjärjestöihin - "European Disability Forum" etunenässä - sekä eurooppalaisiin verkostoihin ovat olleet ja ovat jatkossakin tärkeä työtämme motivoiva seikka. Esteettömyydestä on tulossa luonnollinen osa eurooppalaisia tiedonantoja, suosituksia ja direktiivejä. Haluammekin onnitella poliittisia päätöksentekijöitä kaukokatseisuudesta ja siitä, että he pitävät esteettömyyttä olennaisena laatukriteerinä. Haluan kiittää Luxemburgin perhe-, sosiaali- ja nuorisoasioiden ministeriötä sen antamasta tuesta, jota ilman EuCANin koordinointi ja tämän asiakirjan julkaisu eivät olisi olleet mahdollisia. Lopuksi kuuluu erikoiskiitos Francecs Aragallille ja C.J. Walshille, jotka innokkaasti sitoutuivat "Eurooppalainen esteettömyyskonsepti - ECA asiakirjan valmisteluun koko prosessin ajan. Silvio Sagramola EuCAN-koordinaattori

7 ESIPUHE «Eurooppalainen esteettömyyskonsepti» (ECA) on erinomainen esimerkki siitä, miten asiantuntijat 22:sta Euroopan maasta ovat yhdistäneet voimansa yhteisen asian vuoksi, tarkoituksenaan luoda yhdenmukainen eurooppalainen näkemys esteettömyydestä. Päivitetty ECA on tulosta monen vuoden ponnisteluista eurooppalaisen yhteiskunnan rakentamiseksi kaikille. Kun ECA-verkoston koordinointitehtävät vuonna 1999 siirtyivät hollantilaiselta CCPT:ltä luxemburgilaiselle INFO-HANDICAP -järjestölle, maamme esteettömyyslainsäädäntöä ei oltu vielä saatettu loppuun. Esteettömyyslaki hyväksyttiin maassamme vuonna 2001, mutta toimia todellisen esteettömyyskulttuurin aikaansaamiseksi tarvitaan yhä. Yhteistyö ECA-verkoston kanssa on ollut erittäin rakentavaa, ja se on vahvistanut Luxemburgin ja muiden maiden pyrkimyksiä entistä tasa-arvoisemman yhteiskunnan aikaansaamiseksi, joka on esteetön kaikille kansalaisille kaikilla tasoillaan. Asiantuntijat eri puolilla Eurooppaa vaihtoivat ajatuksia esteettömän suunnittelun (design for all) - lähestymismallista, jolla voitaisiin luoda kaikkien kansalaisten täyden osallistumisen mahdollistava yhteiskunta. Olemme erittäin kiitollisia kaikista tähän pyrkivistä aloitteista sekä tunnettujen esteettömyysasiantuntijoiden näkemyksistä. Asenteiden muuttamiseen vaaditaan aikaa ja lainsäädäntötoimia. Olemmekin kiitollisia yhteistyöstä Euroopan maiden välillä. Haluaisin myös ilmaista arvostukseni INFO-HANDICAP -järjestölle sen sitoutumisesta tämän mittavan työn koordinointiin, sekä onnitella koko ECA-verkostoa sen saavutuksista. Marie-Josée Jacobs Perhe-, sosiaali- ja nuorisoministeri

8 EUROOPPALAINEN ESTEETTÖMYYSKONSEPTI -JULKAISUN ESIPUHE Euroopan parlamentin vammaistyöryhmän puheenjohtajana otan ilolla vastaan uudistetun European Concept for Accessibility -julkaisun. ECA on osoittautunut hyödylliseksi keinoksi lisätä arkkitehtien, suunnittelijoiden, muotoilijoiden ja rakentajien keskuudessa tietoisuutta siitä, mitä esteettömän suunnittelun periaatteet tarkoittavat. ECA:an sisällytetty esteettömän suunnittelun käsite on täyden osallistumisen mahdollistavan yhteiskunnan kulmakivi. ECA-verkosto on osoittautunut tärkeäksi toimijaksi kampanjassa yleiseurooppalaisten sitovien esteettömyysstandardien puolesta. Tämä esteettömän suunnittelun alalla toimivista asiantuntijoista, arkkitehdeistä ja suunnittelijoista koostuva verkosto on vaatinut kaikkien EU:n jäsenvaltioiden yleisesti tunnustamaa esteettömän suunnittelun määritelmää sekä niiden hyväksymää esteettömyysstandardia, tukien näin eurooppalaisen vammaisliikkeen esittämiä vaatimuksia. Vammaistyöryhmä on puoluerajat ylittävä monikansallinen europarlamentaarikkojen ryhmä, joka on jo pitkään kampanjoinut rakennetun ympäristön sekä palveluiden esteettömyyttä koskevan EU:n lakialoitteen puolesta. Esteettömyys on perusoikeus; kaikki sellaiset ympäristön asettamat esteet, jotka estävät vammaisten tai muiden liikkumisesteisten vapaata pääsyä tai liikkumista, ovat syrjintää, ja ne on myös sellaiseksi tunnustettava. Vammaistyöryhmän jatkuvan painostuksen seurauksena Euroopan vammaisten teemavuonna 2003 järjestetään esteettömyystarkastus EU:n instituutioissa - Euroopan parlamentti, Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, Alueiden komitea sekä Talous- ja sosiaalikomitea. Kokonaisvaltaisen tarkastelun kohteena ovat puutteet EUinstituutioiden rakennusten, tilojen ja tietojärjestelmien suunnittelussa sekä rekrytointiperiaatteissa koskien esteettömyyttä ja vammaisia henkilöitä. Tarkastuksesta seuraavista suosituksista eivät hyödy pelkästään vammaiset vaan kaikki EUinstituutioita käyttävät henkilöt. Vammaisjärjestöjen, vammaistyöryhmän ja ECA-verkoston esittämien vaatimusten seurauksena Euroopan komissio on sponsoroinut rakennetun ympäristön esteettömyyttä tarkastelevan itsenäisen asiantuntijaryhmän perustamista. Ryhmän tehtävänä on tutkia, mitä EU:n tasolla on asiaan liittyen tehtävä ja esitellä EU:lle asiaa koskevia suosituksia. European Concept for Accessibility on ryhmän työtä edistävä hyödyllinen työväline yleiseurooppalaisen esteettömyysstandardin kehittämisessä. Uudistettu ECA on arvokas askel kohti esteettömän suunnittelun käyttöönottoa eri puolilla Eurooppaa. Meillä kaikilla on vastuu painostaa päättäjiä ja tärkeimpiä toimijoita, jotta ECA saadaan käyttöön. Richard Howitt, Euroopan parlamentin jäsen Euroopan parlamentin vammaistyöryhmän puheenjohtaja kesäkuu 2003

9 EUROPEAN CONCEPT FOR ACCESSIBILITYN MERKITYS YMPÄRISTÖN ESTEIDEN POISTAMISESSA Euroopan vammaisfoorumin esteettömyyskomitean puheenjohtaja Eurooppalaisten vammaisjärjestöjen kattojärjestö, Euroopan vammaisfoorumi (European Disability Forum), toimii yhteistyössä European Concept for Accessibility Networkin (Eurooppalainen esteettömyyskonsepti-verkosto) kanssa. Euroopan vammaisfoorumi ottaa ilolla vastaan tämän EUCANin kehittämän teknisen oppaan, European Concept for Accessibility -julkaisun. Tämä julkaisu on tärkeä työväline tietoisuuden lisäämisessä ja rakennetun ympäristön parissa työskentelevien muotoilu-, suunnittelu- ja rakennusalojen ammattilaisten koulutuksessa. Lisäksi sillä on tärkeä merkitys vammaisjärjestöille ja vammaisille ihmisille itselleen. Euroopan vammaisfoorumi on useaan otteeseen todennut, että esteettömyyttä on käsiteltävä vammaisten oikeuksiin ja yleisesti yhteiskunnallisiin oikeuksiin perustuvana kysymyksenä. Taistelemme estääksemme vammaisten syrjäytymisen yhteiskunnasta. Meidän on vammaisina ihmisinä kyettävä liikkumaan vapaasti omassa maassamme ja eri puolilla Eurooppaa sekä käyttämään tavaroita ja palveluita vaikeuksitta muiden ihmisten tapaan. Rakennetun ympäristön esteiden poistaminen on yksi niistä alueista, joihin ei ole Eurooppalaisella eikä kansallisella tasolla puututtu tarpeeksi tehokkaasti. Tämä johtuu joko asianmukaisen lainsäädännön puuttumisesta tai sen noudattamisen laiminlyömisestä. Tästä aiheutuu vammaisille henkilöille päivittäistä turhautumista ja arkielämää vaikeuttavia esteitä. Esteettömyyden on katsottava olevan horisontaalinen kysymys, ja esteettömyyttä koskien on oltava selvät ja sitovat Euroopan yhteisön standardit, jotka velvoittavat rakennusteollisuuden ja asianosaiset sidosryhmät soveltamaan esteettömän suunnittelun periaatteita. Euroopan vammaisfoorumi on vuoden 2003 alkupuolelta saakka kampanjoinut rakennetun ympäristön esteettömyyttä koskevia säännöksiä sisältävän EU:n vammaisdirektiivin puolesta. Mikäli vammaisilla ihmisillä ei ole tasa-arvoista pääsyä rakennettuun ympäristöön, he eivät voi saavuttaa vapaata liikkuvuutta ja tasa-arvoa muiden ihmisten kanssa. Lakialoitteiden lisäksi tarvitaan kuitenkin myös muita täydentäviä toimia. Monet asiaankuuluvat toimijat eivät ole tietoisia moraalisista ja lain asettamista velvoitteista rakentaa esteettömiä ympäristöjä. Tietoisuutta puuttuu myös esteettömän rakennetun ympäristön tuomista hyödyistä niin vammaisille henkilöille kuin yhteiskunnan muillekin jäsenille. Tietoisuuden puute on erityisen silmiinpistävää juuri muotoilu-, suunnittelu- ja rakennusalalla. Sekä EUCAN että Euroopan vammaisfoorumi tekevät tärkeää työtä asiaankuuluvien sidosryhmien kouluttamiseksi sekä säännöllisen vuoropuhelun ja tiedonvaihdon edistämiseksi ns. rakennetun ympäristön asiantuntijoiden ja vammaisjärjestöjen välillä.

10 Näin vammaiset henkilöt voisivat itse selittää, mikä muodostaa esteitä heidän liikkumiselleen. Euroopan komission rahoittama EU:n esteettömyysasiantuntijaryhmä esitteli lopulliset suosituksensa lokakuussa 2003 julkaisemassaan raportissa. Euroopan vammaisfoorumia asiantuntijaryhmässä edusti varapuheenjohtaja Bas Treffers. Euroopan vammaisfoorumi ottaa ilolla vastaan raportin esittelemät suositukset ja kampanjoi voimakkaasti asiantuntijoiden ehdotusten seurannan ja toimeenpanon puolesta. Ehdotuksiin sisältyvät vaatimus EU-lainsäädännön muuttamiseksi siten että esteettömyys sisällytetään rakennustuotteiden, terveys- ja turvallisuusalojen kriteereihin, samoin kuin vaatimus esteettömyyden sisällyttämisestä julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin. Euroopan vammaisfoorumi on kampanjoinut menestyksekkäästi sen puolesta, että julkisia hankintoja koskevissa uudistetuissa EU-direktiiveissä olisi soveltuvilta osin nimenomainen viittaus "esteettömän suunnittelun vaatimuksiin (mukaan lukien soveltuminen vammaisille henkilöille)" tarjouskilpailun kohteena olevien tuotteiden ja palveluiden teknisiä vaatimuksia koskien. Tuotteisiin ja palveluihin sisältyvät puhelimet, tietokoneet ja toimisto- ja kokoustilat sekä rakennusten esteettömyys. Euroopan vammaisfoorumi tukee myös asiantuntijaryhmän suosituksia vaatia pakollinen esteettömyystarkastus toteutettavaksi olemassa olevissa rakennuksissa viiden vuoden välein sekä vaatimusta selvien esteettömyysvaatimusten sisällyttämisestä jälleenrakennus- ja kehitysrahastoista myönnettävien varojen myöntämiskriteereihin. Tällaisia rahastoja ovat esimerkiksi EU:n rakennerahasto (Euroopan aluekehitysrahasto) ja koheesiorahasto. Euroopan vammaisfoorumi jatkaa tiivistä yhteistyötään EUCAN-verkoston kanssa edistääkseen yhteisiä rakennetun ympäristön ja lisäksi myös tavaroiden ja palveluiden esteettömyyttä koskevia tavoitteita. EUCANin Eurooppalainen esteettömyyskonsepti-julkaisulla on tärkeä merkitys tässä taistelussa konkreettisen muutoksen aikaansaamiseksi. 2010: Kaikille esteetön Eurooppa - Euroopan komission asettaman asiantuntijaryhmän raportti (lisätietoa osoitteesta

11 TIIVISTELMÄ

12 LUKU 1 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT JOHDANTO KENELLE EUROPPALAINEN ESTEETTÖMYYSKONSEPTI ON TARKOITETTU? MIKSI EUROOPPALAINEN? MIKSI KONSEPTI? MIKSI RAKENNETTU YMPÄRISTÖ? MIKSI ESTEETTÖMYYS? KAUPUNKIEN KEHITYS ESIMERKKINÄ ESTEETTÖMYYDEN PARANTUMISESTA LUKU 2 IHMISKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA IHMISKUNNAN MONIMUOTOISUUS Elämänkaaren aikana tapahtuvat muutokset Mitallinen, hahmotuksellinen, motorinen ja kognitiivinen monimuotoisuus Väestön monimuotoisuus Monimuotoisuuden rikkaus Tulevaisuuden trendit ja elämäntavat MAHDOLLISUUDET Mahdollisuudet käyttäjille Mahdollisuudet suunnittelijoille Mahdollisuudet kiinteistökehittäjille Mahdollisuudet yrityksille Mahdollisuudet poliitikoille LUKU 3 ESTEETTÖMIÄ YMPÄRISTÖJÄ KOSKEVAT SUOSITUKSET JOHDANTO AVOIMET TILAT Liikenneväylät Katujen kunnossapito Virkistysalueet JULKINEN LIIKENNE YKSITYINEN LIIKENNE JULKISET RAKENNUKSET ASUMINEN JULKISET TIETOPALVELUT LUKU 4 ESTEETTÖMYYDEN HALLINTAA KOSKEVAT SUOSITUKSET: ESIMERKKINÄ KUNNAT KAUPUNKI KAIKILLE -SUUNNITELMA Selvitystyö Poliittinen suunnittelu Kansalaisten osallistuminen Tekninen suunnittelu Kansalaisten panos Hallinto Tiedottaminen kansalaisille LUKU 5 EUROOPAN LAAJENEMINEN VIRHEITÄ TOISTAMATTA LIITE ESTEETTÖMYYSSTANDARDIT

13 LUKU 1 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT

14

15 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT JOHDANTO European Concept for Accessibility 1996 syntyi Euroopan komission vuonna 1987 esittämän pyynnön seurauksena ja perustui "universal design" eli esteettömän suunnittelun periaatteisiin. Periaatteita sovelletaan rakennusten, infrastruktuurin sekä rakennus- ja kulutustuotteiden suunnittelussa. 1. Tavoitteena on sellaisten ympäristöjen tuottaminen, jotka ovat tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja miellyttäviä käyttää kaikille, myös vammaisille henkilöille. 2. Esteettömän suunnittelun periaatteet eivät jaa ihmisiä vammattomiin ja vammaisiin henkilöihin. 3. Esteettömään suunnitteluun sisältyvät tarpeen mukaan täydentävät järjestelyt. Julkilausumaa tukivat kaikki Doornissa, Alankomaissa paikalla olleet ohjaustyöryhmän jäsenet. Tässä vuoden 2003 versiossa kehitetään edelleen kaikille sopivien ympäristöjen yhteiskunnallisia perusteita ja näin saavutettavia parannuksia Euroopassa. Internet mahdollistaa verkkosivustomme sisällön jatkuvan laajentamisen ja päivittämisen. KENELLE EUROOPPALAINEN ESTEETTÖMYYSKONSEPTI ON TARKOITETTU? Rakennetun ympäristön tilojen suunnittelu ei ole yksin arkkitehtien vastuulla. Useimmat meistä vaikuttavat ympäristön suunnitteluun poliitikkoina, ammattilaisina, kansalaisina tai yrittäjinä. Tämä julkaisu onkin tarkoitettu kahdelle ihmisryhmälle. Se on tarkoitettu toisaalta kaikille niille, jotka ovat halukkaita määrittelemään ympäristön ominaispiirteet ihmiskunnan monimuotoisuuden sekä tilojen väestön enemmistölle mahdollisesti aiheuttamat vaikeudet huomioon ottaen. Toisaalta taas se on tarkoitettu kaikille ammattilaisille ja poliitikoille, jotka ovat jo tietoisia siitä, että rakennetun ympäristön on oltava kaikkien esteettömästi käytettävissä, ja jotka haluavat edistää asian yhtenäistämistä Euroopassa. Tämän kirjan ja ECA-verkkosivuston läheinen yhteys mahdollistaa alan asiantuntijoiden jatkuvan osallistumisen, ja siten lisää aiheeseen liittyvää tietoa.

16 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT Eurooppalainen esteettömyyskonsepti (ECA) EI ole eurooppalainen politiikka-asiakirja, mutta se voi toimia poliittisen toiminnan inspiraation lähteenä. Se EI ole tekninen opaskirja, mutta se voi toimia tiedonlähteenä säännösten ja standardien kehitystyössä. Eurooppalainen esteettömyyskonsepti on silta eri asiantuntijoiden työn välillä. Sen tarkoituksena on saada heidät tietoiseksi muiden osapuolien tekemästä työstä ja rohkaista kaikkia osapuolia asiantuntemuksen yhdistämiseen, jotta voidaan saavuttaa ESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE. ESTEETTÖMYYDEN EDISTÄMINEN Olen seurannut esteettömyyskeskustelua Euroopan tasolla 90-luvun alkupuolelta lähtien; aiheeseen liittyen on esitetty useita innostuneita ja kiihkeitä puheenvuoroja ja asiakirjoja. Totuus on, että vieläkään ei voida väittää Euroopan olevan esteetön kaikille. Miksi lopputulos on näin vaatimaton, vaikka esteettömyyden puolesta on esitetty niin monia poliittisia lausuntoja ja sitoumuksia? Voisiko olla niin, että täytyy tehdä vielä enemmän, jotta voidaan lähestyä jokaista yksittäistä ihmisryhmää jolla on osa esteettömyyden toteuttamisessa käytännössä ja saada heidät vakuuttuneeksi asiasta. Jotkin positiiviset esimerkit näyttävät tukevan tätä ajatusmallia: EU:n hissidirektiivi on vammaisjärjestöjen ja hissiteollisuuden edustajien tiiviiden neuvottelujen tulosta. EU:n bussidirektiivi on osittain Euroopan vammaisfoorumin ja sen jäsenjärjestöjen tiiviin lobbauksen tulosta. Niillä Euroopan kaupungeilla, joissa esteettömyys on toteutettu parhaiten, on selkeästi määritellyt strategiat kaikkien ns. esteettömyyssuunnitelmien perustamiseen vaikuttavien toimijoiden konsultoimiseksi Paikallisella tasolla parhaat tulokset esteettömän suunnittelun omaksumisessa saavuttavat kumppanit, joilla on yhteiset tavoitteet (virallinen sitoumus). Eurooppalaisten hankkeiden takana olevaan ajatusmalliin kuuluu olennaisena osana kumppanuus, ja monet hyvät ajatukset ovatkin yhteiseurooppalaisten hankkeiden tulosta. Johtopäätös näyttää olevan, että esteettömyyden parantamiseen tähtäävien aloitteiden onnistumismahdollisuuksien ja henkilökohtaisen sitoutumisen välillä on selvä yhteys. Esteettömyyteen liittyy monenlaisia intressejä ja strategioita. Uskoakseni asiat eivät edisty yhtenäisesti juuri tämän kirjavuuden vuoksi. Mielestäni tarvittaisiin eurooppalainen virasto, jonka tehtävänä olisi valvoa esteettömyyskeskustelua, kerätä virallisia eurooppalaisia tekstejä ja lähettää ne niitä

17 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT pyytäville sekä kerätä hyviä toimintatapoja koskevia esimerkkejä, joita voitaisiin käyttää valmennuksen apuvälineinä ja soveltaa muihin tilanteisiin. Kyseinen eurooppalainen virasto järjestäisi konferensseja, tapaamisia ja koulutustilaisuuksia. Lisäksi se kehittäisi työkaluja käytettäväksi tiedottamiseen, koulutukseen ja tietoisuuden lisäämiseen Euroopan tasolla - näin mahdollistettaisiin tiedon jakaminen. Virasto esimerkiksi kääntäisi kiinnostavat työkalut ja asiakirjat kaikille Euroopan virallisille kielille, jotta ne olisivat esteettömästi kaikkien käytettävissä. Tietenkin paikallisten toimijoiden on tehtävä työtä paikallisella tasolla omassa paikallisessa toimintaympäristössään, mutta he voisivat ainakin käyttää olemassa olevaa tietoa kussakin yhteydessä sopivimmalla kielellä. Tämänkaltaisessa järjestelmässä edistyksen toteutumattomuus ei olisi hyväksyttävissä. Euroopan täytyy tarjota ammattimaiset puitteet, mutta motivaation ja kiinnostuksen esteettömyyden parantamiseen täytyy silti tulla käyttäjiltä, tekniikan ammattilaisilta ja poliitikoilta. Silvio Sagramola (lisätietoja osoitteessa

18 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT MIKSI EUROOPPALAINEN? Mikäli kaikilla katsotaan olevan samat oikeudet ja velvollisuudet koskien koulutusta, työtä, terveyttä ja elämänlaatua, on myös äärimmäisen tärkeää varmistaa kaikkien yhdenvertaiset mahdollisuudet niiden saavuttamiseksi. Näin määritellään Yhdistyneiden Kansakuntien yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa vuodelta ECA:n tavoite onkin parantaa ja laajentaa Euroopan yksimielisyyttä niistä ominaispiirteistä, joita rakennetulla ympäristöllä (rakennukset, kadut jne.) olisi oltava, jotta jokainen eurooppalainen kulttuurieroista riippumatta voisi nauttia itsenäisestä ja esteettömästä elämästä missä päin mannerta tahansa. Kuva 001 > Kaikilla tulisi olla vapaus liikkua mantereellamme vapaasti EU:n työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaava pääosasto ja Eurostat julkaisivat yhteisesti toisen vuosikertomuksen Euroopan sosiaalisesta tilanteesta. Raportti sisältää määrällisen ja laadullisen analyysin Euroopan sosiaalitrendeistä keskittyen eritoten Euroopan kansalaisten elämänlaatuun. Lissabonin huippukokouksen jälkeen, sekä Nizzan kokouksen hyväksyttyä EU:n sosiaalipoliittisen ohjelman, ajatus laadusta on entistäkin keskeisempi osa yhteisön ohjelmaa. Euroopan yhteisö, Ellei muuta mainita, tämän julkaisun jäljentäminen on sallittu sillä ehdolla, että lähde mainitaan. Mikäli tekstimuodossa olevan ja multimediatiedon (ääni, kuvat, ohjelmistot jne.) jäljentämiseen tai käyttöön vaaditaan etukäteen hankittu lupa, siitä on selvästi käytävä ilmi käyttörajoitukset. Tällaisessa tapauksessa yllä oleva yleinen lupa ei päde.

19 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT MIKSI KONSEPTI? Konseptien avulla järjestämme ja muokkaamme ajatuksia; analysoimme vastaanottamaamme tietoa ja vertailemme sitä muuhun tietoon, tarkoituksenamme löytää johdonmukainen päätelmä, joka vie meitä kohti todellista tietoa. Eurooppalainen esteettömyyskonsepti on työkalu, jota käyttämällä voimme järjestää ja muotoilla ympäristöämme sopivaksi jokaiselle käyttäjälleen. Tämän saavuttamiseksi meidän täytyy analysoida olemassa olevaa tietoa ja vertailla sitä väestön todellisiin tarpeisiin pitäen samalla mielessä se, että juuri väestön monimuotoisuus on sen yhteinen piirre. Niinpä Eurooppalaisen esteettömyyskonseptin (ECA) täytyy olla päivittäisen työn perusohje kaikille niille henkilöille ja elimille, jotka työskentelevät ympäristömme rakentamisen parissa - esimerkiksi poliitikot, rakennusliikkeet, suunnittelijat ja työnantajat. Kuten on jo todettu, tämä ei tarkoita standardisointia tai kulttuurista yhdenmukaisuutta. Tätä konseptia hyödyntämällä voi kunnioittaa esteettömyyden toiminnallisia vaatimuksia sekä säilyttää kulttuurien ominaispiirteet ja eri väestöryhmien tavat. Tämän vuoksi ECA ei ole joukko mitta- ja aineistotaulukoita, vaan opas niihin ominaispiirteisiin, jotka vaikuttavat elämänlaatuun. Yhteenveto: Eurooppalaisen esteettömyyskonseptin mukaan rakennettujen ympäristöjen on kunnioitettava maan identiteettiä ja sen väestön tapoja, mutta samalla myös vastattava sosiaaliseen ja teknologiseen kehitykseen. Niiden tulee toisin sanoen ottaa huomioon väestön monimuotoisuus sekä laatustandardien edistysaskeleet. MIKSI RAKENNETTU YMPÄRISTÖ? Ympäristö voidaan jakaa kahteen osaan: luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön. 1. Luonnonympäristö: luonnonympäristön kehitys riippuu ainoastaan luonnonvoimien (sade, tuuli) toiminnasta. Kun luonnonympäristöä (kuten metsiä) muokataan ihmisiä varten, siitä tulee osa rakennettua ympäristöä.

20 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT Kuva 002 > Sademetsä tai aavikko Luonnontilainen ympäristö on lähes asumiskelvoton 2. Rakennettu ympäristö: rakennettu ympäristö on ihmisen käyttötarkoitukseensa luomaa tai muokkaamaa. Kuva 003 > Esteetön uimaranta Ihminen muokkaa ympäristöä, jotta siitä voivat kaikki nauttia Esimerkkejä rakennetuista ympäristöistä: rakennukset, aukiot, ajoneuvot (kuljetus), pysäköintialueet, kadut, lasten leikkialueet, muistomerkit, vesi-/kaasulaitokset jne., luonnonpuistot - joissa kasvit on suojeltu, käytössä on merkityt polut ja erilaisia palveluita - sekä rannat, joilla on liikkumista helpottavia rakenteita (luiskat, kulkutiet hiekalla jne.) sekä uintia helpottavia apuvälineitä (kellukkeet lapsille, kelluvat tuolit liikkumisvammaisille tai poijut turvallisten alueiden rajaamiseksi). Rakennettu ympäristö tarkoittaa kaikkia ihmisten käyttöön suunniteltuja julkisia ja yksityisiä tiloja, joiden esteettömyys on ihmisistä riippuvaista.

21 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT Tässä julkaisussa käsitellään kuitenkin erityisesti arkkitehtuuria ja kaupunkisuunnittelua, koska muutosten tekeminen valmiiseen rakennushankkeeseen on aikaa vievää: jos suunnitelmat on tehty ottamatta huomioon esteettömyyttä, rakennukset tai tilat saattavat olla vaikeapääsyisiä pitkänkin aikaa, ja puutteiden korjaaminen jälkikäteen saattaa olla kallista. MIKSI ESTEETTÖMYYS? Rakennetun ympäristön on mahdollistettava jokaisen ihmisen kehittyminen yksilönä. Siksi niiden suunnittelussa on otettava huomioon väestön monimuotoisuus sekä ihmisten tarve olla itsenäisiä. Rakennettu ympäristö kaikki sen elementit ja osat mukaan lukien täytyisikin suunnitella siten, että se mahdollistaa kaikille esteettömän pääsyn tarjolla olevien mahdollisuuksien luo: kulttuuri, ulkotilat, rakennukset, viestintä, palvelut, talous, osallistuminen jne. Näin ollen esteettömän ympäristön täytyy olla: 1. Kunnioittava: ympäristön pitää kunnioittaa käyttäjien monimuotoisuutta. Kukaan ei saa tuntea itseään syrjityksi ja jokaisella täytyy olla mahdollisuus päästä sinne minne muutkin pääsevät. 2. Turvallinen: ympäristö ei saa aiheuttaa käyttäjilleen riskejä. Tämän vuoksi kaikki ympäristön osat tulee suunnitella turvallisuus huomioon ottaen (liukkaat lattiat, ulkonemat, ulottuvuudet jne.). 3. Terveellinen: ympäristö ei saa aiheuttaa terveysriskiä tai ongelmia tietyistä sairauksista tai allergioista kärsiville. Ympäristön on edistettävä tilojen ja tuotteiden terveellistä käyttöä. 4. Toimiva: ympäristö on suunniteltava siten, että se on tarkoituksenmukainen aiottuun käyttöön ongelmitta ja vaikeuksitta. Olisi esimerkiksi järjetöntä suunnitella terveyskeskus ottamatta huomioon sitä, että käytävillä täytyy mahtua kaksien paarien kohtaamaan toisensa ja että ovien täytyy olla tarpeeksi leveitä jotta paarien kanssa mahtuu niistä läpi. 5. Helppotajuinen: jokaisen käyttäjän täytyy pystyä suunnistautumaan tiloissa vaikeuksitta, mistä johtuen seuraavat seikat ovat olennaisia: a. Selvät opasteet: opasteissa on käytettävä kansainvälisesti tunnistettavia kuvasymboleja, paikallisen kielen mukaisia sanoja tai lyhennyksiä on vältettävä, sillä ne saattavat johtaa sekaannuksiin; esimerkiksi hanassa oleva kirjain C viittaisi englanniksi kylmään (Cold), mutta espanjaksi täysin päinvastaisesti kuumaan (Caliente).

22 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT b. Tilojen jäsentäminen: tilojen on oltava johdonmukaisia ja toimivia, jotta voidaan välttää eksyminen ja hämmennys. 6. Esteettinen: lopputuloksen on oltava esteettisesti miellyttävä, jotta kaikkien on helpompi hyväksyä se (yllä olevat viisi kohtaa huomioon ottaen.). OTE EUROOPAN YHTEISÖN ASETTAMAN ASIANTUNTIJARYHMÄN RAPORTISTA Esteetön rakennettu ympäristö on keskeinen tekijä tasavertaisiin oikeuksiin perustuvan yhteiskunnan toteutumisessa ja se takaa kansalaisille itsenäisyyden ja keinot osallistua aktiivisesti yhteiskunta- ja elinkeinoelämään. Se on osallisuutta edistävän syrjimättömyyteen perustuvan yhteiskunnan kulmakivi. Yhteiskuntamme perustuu monimuotoisuuteen ja tähän kuuluu tarve esteettömään ympäristöön, joka ei itsessään aiheuta vammaisuutta ja toimintakyvyn alenemista. Tämä tarkoittaa sitä, että esteettömyys on kaikkien asia, ei ainoastaan vähemmistön jolla on erityistarpeita. Yhteiskunnan monimuotoistuessa ja ikääntyessä esteettömyyden edistämisen pitäisi olla ja se tuleekin olemaan yhä yleisempi tavoite. Esteettömyys onkin olennainen osa Lissabonin huippukokouksessa maaliskuussa 2000 käynnistettyä strategiaa, jonka tarkoituksena on edistää kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Koska esteettömyys hyödyttää kaikkia, se vahvistaa osallisuutta ja edistää vammaisten ihmisten aktiivista osallistumista elinkeino- ja yhteiskuntaelämään. Strategian tavoiteajankohta on vuosi Tästä syystä esteettömyyttä koskeva toimintaohjelma, jota tässä raportissa kuvataan, tulisi toteuttaa samoin vuoteen 2010 mennessä. Kyseiseen vuoteen mennessä kaikkien uusien rakennusten, niiden lähiympäristön (jalkakäytävät, bussipysäkit jne.) samoin kuin muun ympäristön (opasteet, elektroniset laitteet jne.) olisi oltava esteettömiä. Tällainen pyrkimys edellyttää vahvaa poliittista sitoumusta, joka tulee vahvistaa kevään 2004 Eurooppa-neuvostossa. Tämä sitoumus on välttämätön kaikkien niiden konkreettisten edistysaskelten käynnistämiseksi useilla eri politiikan lohkoilla ja kaikkien asianomaisten toimijoiden osalta kuljetuksista tietotekniikkaan, tilankäytön suunnittelusta rakentamiseen joita tarvitaan todellisen edistyksen varmistamiseksi. 2010: KAIKILLE ESTEETÖN EUROOPPA - Euroopan komission asettaman asiantuntijaryhmän raportti (lisätietoa osoitteesta

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0279(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0279(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2016/0279(COD) 5.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto LISÄÄ TURVALLISUUTTA JA TERVEYTTÄ SEKÄ TUOTTAVUUTTA TYÖPAIKOILLE EUROOPASSA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto FI Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto Tervetuloa virastoon Työturvallisuus

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0278(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0278(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2016/0278(COD) 5.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en) 5386/17 ENV 31 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 17. tammikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D047857/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu

Lisätiedot

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE NRO 29/2004 Asia: Valiokunnan tiedoksi annetut vetoomukset Liitteenä ovat yhteenvedot kahden vetoomuksen sisällöstä

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 1) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Kansalaisten teemavuoden taustalla Vuosi Euroopan parlamentin vaaleihin 20 vuotta EU-kansalaisuuden luomisesta (Maastricht)

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.7.2016 COM(2016) 440 final 2016/0202 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS pöytäkirjan (2015) tekemisestä Euroopan unionin puolesta siviili-ilma-alusten kauppaa koskevan sopimuksen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Luonnos 22.4.2016 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun sosiaalija terveysministeriön asetuksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2016 (OR. en) 12225/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto N 559 SOC 526 EMPL 347 ANTIDISCRIM

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en) 13883/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Asia: Eurooppalainen ohjausjakso

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Vammaiskortin mahdollisuudet

Vammaiskortin mahdollisuudet Vammaiskortin mahdollisuudet 2.12.2016 Miksi Vammaiskorttia tarvitaan? Euroopassa on noin 80 miljoonaa ihmistä, jotka kohtaavat arjessaan haasteita osallistumisessa ja liikkumisessa vammaisuuden vuoksi.

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0252(COD) 5. helmikuuta 2004 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

MUIDEN HENKILÖIDEN KUIN TIEDOTUSVÄLINEIDEN EDUSTAJIEN TALLENTEISIIN EUROOPAN PARLAMENTIN TILOISSA SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

MUIDEN HENKILÖIDEN KUIN TIEDOTUSVÄLINEIDEN EDUSTAJIEN TALLENTEISIIN EUROOPAN PARLAMENTIN TILOISSA SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT 4.4.1. MUIDEN HENKILÖIDEN KUIN TIEDOTUSVÄLINEIDEN EDUSTAJIEN TALLENTEISIIN EUROOPAN PARLAMENTIN TILOISSA SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT PUHEMIEHISTÖN PÄÄTÖS 9. TOUKOKUUTA 2016 EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖ,

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 14. toukokuuta 2002 TYÖASIAKIRJA Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vuokratyöntekijöiden työehdoista (KOM(2002) 149

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot