ECA European Concept for Accessibility Technical Assistance Manual Eurooppalainen esteettömyyskonsepti Tekninen avustava käsikirja 2003

Transkriptio

1 ECA European Concept for Accessibility Technical Assistance Manual 2003 Eurooppalainen esteettömyyskonsepti Tekninen avustava käsikirja 2003

2 JULKILAUSUMA Eurooppalaisen esteettömyysajatusmallin perustana on kaikkien ihmisten, myös toimintarajoitteisten ihmisten, oikeuksien tunnustaminen, hyväksyminen ja vaaliminen kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Mallissa otetaan huomioon terveys, turvallisuus, viihtyisyys ja ympäristönsuojelu. Esteettömyys on inhimillisen ja kestävän rakennetun ympäristön olennainen ominaisuus. EUROOPPALAINEN ESTEETTÖMYYSKONSEPTI Toukokuussa 1985 Alankomaiden vammaisneuvosto teki Euroopan komission Bureau for Action in Favour of Disabled People -viraston pyynnöstä tutkimuksen esteettömyyslainsäädännöstä ja -käytännöistä yhteisön jäsenvaltioissa. Lokakuussa 1987 hollantilainen CCPT käynnisti Euroopan komission rahoittaman ja eurooppalaisista asiantuntijoista koostuvan ohjaustyöryhmän valvomaan eurooppalaisen käsikirjan kehitystyötä, jonka tarkoituksena oli luoda yhdenmukaiset esteettömyyskriteerit. Marraskuussa 1990 eurooppalainen käsikirja julkaistiin, mutta sen katsottiin sisältävän liikaa yksityiskohtia, joille ei ollut yleiseurooppalaista perustaa. Vuonna 1996 käsikirjasta esiteltiin uusi versio, jossa oli vähemmän sivuja ja yksityiskohtia. Sen otsikko oli Eurooppalainen esteettömyyskonsepti (European Concept for Accessibility). Vaikka kyseessä ei ole standardi, Eurooppalainen esteettömyyskonsepti on käännetty useille kielille, ja sitä käytetään useissa maissa kansallisten ratkaisumallien ja ohjeistuksen uudistamiseen. Euroopan komissio käyttää sitä esteettömyyden edistämistyössä. Vuonna 1999 Koordinointitehtävä siirtyi hollantilaiselta CCPT:ltä luxemburgilaiselle Info- Handicap -järjestölle. Eurooppalaisen esteettömyyskonseptin tunnettuutta pyrittiin lisäämään markkinointitoimilla. Ohjelma julkaistiin myös Internetissä. Vuonna 2002 tehtiin päätös ECA:n päivittämisestä Marraskuussa 2003 päivitetty ECA esiteltiin Luxemburgissa.

3 Tämän julkaisun tuottamista on tukenut Luxemburgin perhe-, sosiaali- ja nuorisoasioiden ministeriö Teksti Koordinointi Kuvitus IMPRESSUM Francesc ARAGALL EuCANin jäsenten tuella Silvio SAGRAMOLA Francesc ARAGALL INFOPLA a.s.b.l. Joëlle MAUS-FREYMANN Photothèque de la Ville de Luxembourg 2003 EuCAN c/o Info-Handicap Luxembourg Internet Esteetön HTML-versio ISBN Lay-out CHRIS Tämän julkaisun jäljentäminen on sallittu sillä ehdolla, että lähde mainitaan. Käännöksen tekemisestä löytyy tietoa Internet-sivuilta.

4 EuCANin JÄSENET 2003 Andorra Itävalta Belgia Bulgaria Tanska Suomi Ranska Saksa Irlanti Italia Iso-Britannia Mr. Fransesc Caballol Mr. Wolfgang Enzinger Mr. Vincent Snoeck Mrs. Mieke Broeders Mr. Rodolfo Cattani Mrs. Kapka Panayotova Mr. Carsten Graversen Mrs. Marttiina Fränti-Pitkäranta Mrs. Maija Könkkölä Mr. Ari Kurppa Mrs. Catherine Cousergue Mr. L. P. Grosbois Dr. Peter Neumann Mr. Gerry Kinsella Mr. Cearbhall O'Meadhra Mr. Michal Ozmin Mr. C. J. Walsh Mrs. Fionnuala Rogerson Mrs. Mitzi Bollani Mrs. Daniela Orlandi Mr. Andrew Burke Mr. Ellis Mr. Ken Ewart Mrs. Lisa Foster Mr. S. Goldsmith Mrs. Sarah Langton-Lockton Mr. C. Wycliffe Noble Mr. Alan Richards Kreikka Mrs. Argyro Leventi Dr. eng. Nikos Sakkas Unkari Dr. techn. Tibor Polinszky Mr. Sandor Radai

5 Luxemburg Mr. Gilbert Huyberechts Mr. Silvio Sagramola Alankomaat Norja Puola Portugali Romania Espanja Ruotsi Sveitsi Mr. Theo Bougie Mr. Maarten van Ditmarsch Mr. Louis Stegmeijer Mr. Bas Treffers Mrs. Els de Vries Mr. Maarten Wijk Mrs. Edel Kristin Heggem Mr. Tone Ronnevig Mr. Finn Aslaksen Mrs. Maria Goreczna Mr. A. Charana Mr. Peter Colwell Mr. Carlos Pereira Mr. Daniel Chindea Mr. Francesc Aragall i Clavé Mr. Nicoleu Juan Pujal Mr. Juan Antonio Romero Mejias Mrs. Cristiana Rodriguez-Porrero Miret Mrs. Imma Bonet Mr. Finn Petrén Mrs. Elisabet Svensson Mrs. Elena Siré Mr. Joe A. Manser

6 KIITOKSET "Eurooppalainen esteettömyyskonsepti - ECA 2003" on tulosta esimerkillisestä yhteistyöstä usean yhteistyökumppanin välillä. Nämä ovat vahvasti sitoutuneet rakennetun ympäristön esteettömyyden parantamiseen pyrkimyksenä KAIKKIEN Euroopan kansalaisten mahdollisuuksien yhdenvertaistaminen ja täyden osallistumisen turvaaminen. Edeltäjäni Maarten Wijkin ansiokkaan toiminnan seurauksena hollantilaisen CCPT:n julkaisemat "European Manual for Accessibility " (Eurooppalainen esteettömyyskäsikirja) ja "European Concept for Accessibility " (Eurooppalainen esteettömyyskonsepti) olivat tärkeitä virstanpylväitä eurooppalaisessa esteettömyyskeskustelussa. European Concept for Accessibility Networkin (EuCAN) (Eurooppalainen esteettömyyskonseptiverkosto) jäsenet ovat osallistuneet tämän asiakirjan valmisteluun vapaaehtoisesti usean vuoden ajan antamalla käyttöön tietonsa ja asiantuntemuksensa, mikä vahvistaa asiakirjan eurooppalaista ulottuvuutta. Tahtoisin koordinaattorin ominaisuudessa käyttää hyväksi tilaisuutta tuoda ilmi kaiken ihailuni ja kiitollisuuteni heidän omistautumisestaan tälle työlle. Tämän päivitetyn Eurooppalainen esteettömyyskonsepti - ECA asiakirjan huomionarvoinen piirre on se, että lukuisten asiantuntijoiden panokset on koottu yhtenäiseksi tekstiksi, mikä selkeästi osoittaa esteettömyydellä olevan monet kasvot. Asiantuntijat osallistuivat työhön toimittamalla lukuisia artikkeleita, jotka täydensivät tai havainnollistivat asiakirjan eri kappaleita. Sähköiseen versioon on luvassa lisää tekstejä. Olen iloinen voidessani tässä yhteydessä kiittää Cearbhall O Meadhran arvokasta työtä asiakirjan muokkaamisessa sokeiden henkilöiden käytettävissä olevaan Internetissä julkaistavaan muotoon. Eurooppalaisten instituutioiden lämmin suhtautuminen sekä erinomaiset suhteemme kansalaisjärjestöihin - "European Disability Forum" etunenässä - sekä eurooppalaisiin verkostoihin ovat olleet ja ovat jatkossakin tärkeä työtämme motivoiva seikka. Esteettömyydestä on tulossa luonnollinen osa eurooppalaisia tiedonantoja, suosituksia ja direktiivejä. Haluammekin onnitella poliittisia päätöksentekijöitä kaukokatseisuudesta ja siitä, että he pitävät esteettömyyttä olennaisena laatukriteerinä. Haluan kiittää Luxemburgin perhe-, sosiaali- ja nuorisoasioiden ministeriötä sen antamasta tuesta, jota ilman EuCANin koordinointi ja tämän asiakirjan julkaisu eivät olisi olleet mahdollisia. Lopuksi kuuluu erikoiskiitos Francecs Aragallille ja C.J. Walshille, jotka innokkaasti sitoutuivat "Eurooppalainen esteettömyyskonsepti - ECA asiakirjan valmisteluun koko prosessin ajan. Silvio Sagramola EuCAN-koordinaattori

7 ESIPUHE «Eurooppalainen esteettömyyskonsepti» (ECA) on erinomainen esimerkki siitä, miten asiantuntijat 22:sta Euroopan maasta ovat yhdistäneet voimansa yhteisen asian vuoksi, tarkoituksenaan luoda yhdenmukainen eurooppalainen näkemys esteettömyydestä. Päivitetty ECA on tulosta monen vuoden ponnisteluista eurooppalaisen yhteiskunnan rakentamiseksi kaikille. Kun ECA-verkoston koordinointitehtävät vuonna 1999 siirtyivät hollantilaiselta CCPT:ltä luxemburgilaiselle INFO-HANDICAP -järjestölle, maamme esteettömyyslainsäädäntöä ei oltu vielä saatettu loppuun. Esteettömyyslaki hyväksyttiin maassamme vuonna 2001, mutta toimia todellisen esteettömyyskulttuurin aikaansaamiseksi tarvitaan yhä. Yhteistyö ECA-verkoston kanssa on ollut erittäin rakentavaa, ja se on vahvistanut Luxemburgin ja muiden maiden pyrkimyksiä entistä tasa-arvoisemman yhteiskunnan aikaansaamiseksi, joka on esteetön kaikille kansalaisille kaikilla tasoillaan. Asiantuntijat eri puolilla Eurooppaa vaihtoivat ajatuksia esteettömän suunnittelun (design for all) - lähestymismallista, jolla voitaisiin luoda kaikkien kansalaisten täyden osallistumisen mahdollistava yhteiskunta. Olemme erittäin kiitollisia kaikista tähän pyrkivistä aloitteista sekä tunnettujen esteettömyysasiantuntijoiden näkemyksistä. Asenteiden muuttamiseen vaaditaan aikaa ja lainsäädäntötoimia. Olemmekin kiitollisia yhteistyöstä Euroopan maiden välillä. Haluaisin myös ilmaista arvostukseni INFO-HANDICAP -järjestölle sen sitoutumisesta tämän mittavan työn koordinointiin, sekä onnitella koko ECA-verkostoa sen saavutuksista. Marie-Josée Jacobs Perhe-, sosiaali- ja nuorisoministeri

8 EUROOPPALAINEN ESTEETTÖMYYSKONSEPTI -JULKAISUN ESIPUHE Euroopan parlamentin vammaistyöryhmän puheenjohtajana otan ilolla vastaan uudistetun European Concept for Accessibility -julkaisun. ECA on osoittautunut hyödylliseksi keinoksi lisätä arkkitehtien, suunnittelijoiden, muotoilijoiden ja rakentajien keskuudessa tietoisuutta siitä, mitä esteettömän suunnittelun periaatteet tarkoittavat. ECA:an sisällytetty esteettömän suunnittelun käsite on täyden osallistumisen mahdollistavan yhteiskunnan kulmakivi. ECA-verkosto on osoittautunut tärkeäksi toimijaksi kampanjassa yleiseurooppalaisten sitovien esteettömyysstandardien puolesta. Tämä esteettömän suunnittelun alalla toimivista asiantuntijoista, arkkitehdeistä ja suunnittelijoista koostuva verkosto on vaatinut kaikkien EU:n jäsenvaltioiden yleisesti tunnustamaa esteettömän suunnittelun määritelmää sekä niiden hyväksymää esteettömyysstandardia, tukien näin eurooppalaisen vammaisliikkeen esittämiä vaatimuksia. Vammaistyöryhmä on puoluerajat ylittävä monikansallinen europarlamentaarikkojen ryhmä, joka on jo pitkään kampanjoinut rakennetun ympäristön sekä palveluiden esteettömyyttä koskevan EU:n lakialoitteen puolesta. Esteettömyys on perusoikeus; kaikki sellaiset ympäristön asettamat esteet, jotka estävät vammaisten tai muiden liikkumisesteisten vapaata pääsyä tai liikkumista, ovat syrjintää, ja ne on myös sellaiseksi tunnustettava. Vammaistyöryhmän jatkuvan painostuksen seurauksena Euroopan vammaisten teemavuonna 2003 järjestetään esteettömyystarkastus EU:n instituutioissa - Euroopan parlamentti, Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, Alueiden komitea sekä Talous- ja sosiaalikomitea. Kokonaisvaltaisen tarkastelun kohteena ovat puutteet EUinstituutioiden rakennusten, tilojen ja tietojärjestelmien suunnittelussa sekä rekrytointiperiaatteissa koskien esteettömyyttä ja vammaisia henkilöitä. Tarkastuksesta seuraavista suosituksista eivät hyödy pelkästään vammaiset vaan kaikki EUinstituutioita käyttävät henkilöt. Vammaisjärjestöjen, vammaistyöryhmän ja ECA-verkoston esittämien vaatimusten seurauksena Euroopan komissio on sponsoroinut rakennetun ympäristön esteettömyyttä tarkastelevan itsenäisen asiantuntijaryhmän perustamista. Ryhmän tehtävänä on tutkia, mitä EU:n tasolla on asiaan liittyen tehtävä ja esitellä EU:lle asiaa koskevia suosituksia. European Concept for Accessibility on ryhmän työtä edistävä hyödyllinen työväline yleiseurooppalaisen esteettömyysstandardin kehittämisessä. Uudistettu ECA on arvokas askel kohti esteettömän suunnittelun käyttöönottoa eri puolilla Eurooppaa. Meillä kaikilla on vastuu painostaa päättäjiä ja tärkeimpiä toimijoita, jotta ECA saadaan käyttöön. Richard Howitt, Euroopan parlamentin jäsen Euroopan parlamentin vammaistyöryhmän puheenjohtaja kesäkuu 2003

9 EUROPEAN CONCEPT FOR ACCESSIBILITYN MERKITYS YMPÄRISTÖN ESTEIDEN POISTAMISESSA Euroopan vammaisfoorumin esteettömyyskomitean puheenjohtaja Eurooppalaisten vammaisjärjestöjen kattojärjestö, Euroopan vammaisfoorumi (European Disability Forum), toimii yhteistyössä European Concept for Accessibility Networkin (Eurooppalainen esteettömyyskonsepti-verkosto) kanssa. Euroopan vammaisfoorumi ottaa ilolla vastaan tämän EUCANin kehittämän teknisen oppaan, European Concept for Accessibility -julkaisun. Tämä julkaisu on tärkeä työväline tietoisuuden lisäämisessä ja rakennetun ympäristön parissa työskentelevien muotoilu-, suunnittelu- ja rakennusalojen ammattilaisten koulutuksessa. Lisäksi sillä on tärkeä merkitys vammaisjärjestöille ja vammaisille ihmisille itselleen. Euroopan vammaisfoorumi on useaan otteeseen todennut, että esteettömyyttä on käsiteltävä vammaisten oikeuksiin ja yleisesti yhteiskunnallisiin oikeuksiin perustuvana kysymyksenä. Taistelemme estääksemme vammaisten syrjäytymisen yhteiskunnasta. Meidän on vammaisina ihmisinä kyettävä liikkumaan vapaasti omassa maassamme ja eri puolilla Eurooppaa sekä käyttämään tavaroita ja palveluita vaikeuksitta muiden ihmisten tapaan. Rakennetun ympäristön esteiden poistaminen on yksi niistä alueista, joihin ei ole Eurooppalaisella eikä kansallisella tasolla puututtu tarpeeksi tehokkaasti. Tämä johtuu joko asianmukaisen lainsäädännön puuttumisesta tai sen noudattamisen laiminlyömisestä. Tästä aiheutuu vammaisille henkilöille päivittäistä turhautumista ja arkielämää vaikeuttavia esteitä. Esteettömyyden on katsottava olevan horisontaalinen kysymys, ja esteettömyyttä koskien on oltava selvät ja sitovat Euroopan yhteisön standardit, jotka velvoittavat rakennusteollisuuden ja asianosaiset sidosryhmät soveltamaan esteettömän suunnittelun periaatteita. Euroopan vammaisfoorumi on vuoden 2003 alkupuolelta saakka kampanjoinut rakennetun ympäristön esteettömyyttä koskevia säännöksiä sisältävän EU:n vammaisdirektiivin puolesta. Mikäli vammaisilla ihmisillä ei ole tasa-arvoista pääsyä rakennettuun ympäristöön, he eivät voi saavuttaa vapaata liikkuvuutta ja tasa-arvoa muiden ihmisten kanssa. Lakialoitteiden lisäksi tarvitaan kuitenkin myös muita täydentäviä toimia. Monet asiaankuuluvat toimijat eivät ole tietoisia moraalisista ja lain asettamista velvoitteista rakentaa esteettömiä ympäristöjä. Tietoisuutta puuttuu myös esteettömän rakennetun ympäristön tuomista hyödyistä niin vammaisille henkilöille kuin yhteiskunnan muillekin jäsenille. Tietoisuuden puute on erityisen silmiinpistävää juuri muotoilu-, suunnittelu- ja rakennusalalla. Sekä EUCAN että Euroopan vammaisfoorumi tekevät tärkeää työtä asiaankuuluvien sidosryhmien kouluttamiseksi sekä säännöllisen vuoropuhelun ja tiedonvaihdon edistämiseksi ns. rakennetun ympäristön asiantuntijoiden ja vammaisjärjestöjen välillä.

10 Näin vammaiset henkilöt voisivat itse selittää, mikä muodostaa esteitä heidän liikkumiselleen. Euroopan komission rahoittama EU:n esteettömyysasiantuntijaryhmä esitteli lopulliset suosituksensa lokakuussa 2003 julkaisemassaan raportissa. Euroopan vammaisfoorumia asiantuntijaryhmässä edusti varapuheenjohtaja Bas Treffers. Euroopan vammaisfoorumi ottaa ilolla vastaan raportin esittelemät suositukset ja kampanjoi voimakkaasti asiantuntijoiden ehdotusten seurannan ja toimeenpanon puolesta. Ehdotuksiin sisältyvät vaatimus EU-lainsäädännön muuttamiseksi siten että esteettömyys sisällytetään rakennustuotteiden, terveys- ja turvallisuusalojen kriteereihin, samoin kuin vaatimus esteettömyyden sisällyttämisestä julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin. Euroopan vammaisfoorumi on kampanjoinut menestyksekkäästi sen puolesta, että julkisia hankintoja koskevissa uudistetuissa EU-direktiiveissä olisi soveltuvilta osin nimenomainen viittaus "esteettömän suunnittelun vaatimuksiin (mukaan lukien soveltuminen vammaisille henkilöille)" tarjouskilpailun kohteena olevien tuotteiden ja palveluiden teknisiä vaatimuksia koskien. Tuotteisiin ja palveluihin sisältyvät puhelimet, tietokoneet ja toimisto- ja kokoustilat sekä rakennusten esteettömyys. Euroopan vammaisfoorumi tukee myös asiantuntijaryhmän suosituksia vaatia pakollinen esteettömyystarkastus toteutettavaksi olemassa olevissa rakennuksissa viiden vuoden välein sekä vaatimusta selvien esteettömyysvaatimusten sisällyttämisestä jälleenrakennus- ja kehitysrahastoista myönnettävien varojen myöntämiskriteereihin. Tällaisia rahastoja ovat esimerkiksi EU:n rakennerahasto (Euroopan aluekehitysrahasto) ja koheesiorahasto. Euroopan vammaisfoorumi jatkaa tiivistä yhteistyötään EUCAN-verkoston kanssa edistääkseen yhteisiä rakennetun ympäristön ja lisäksi myös tavaroiden ja palveluiden esteettömyyttä koskevia tavoitteita. EUCANin Eurooppalainen esteettömyyskonsepti-julkaisulla on tärkeä merkitys tässä taistelussa konkreettisen muutoksen aikaansaamiseksi. 2010: Kaikille esteetön Eurooppa - Euroopan komission asettaman asiantuntijaryhmän raportti (lisätietoa osoitteesta

11 TIIVISTELMÄ

12 LUKU 1 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT JOHDANTO KENELLE EUROPPALAINEN ESTEETTÖMYYSKONSEPTI ON TARKOITETTU? MIKSI EUROOPPALAINEN? MIKSI KONSEPTI? MIKSI RAKENNETTU YMPÄRISTÖ? MIKSI ESTEETTÖMYYS? KAUPUNKIEN KEHITYS ESIMERKKINÄ ESTEETTÖMYYDEN PARANTUMISESTA LUKU 2 IHMISKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA IHMISKUNNAN MONIMUOTOISUUS Elämänkaaren aikana tapahtuvat muutokset Mitallinen, hahmotuksellinen, motorinen ja kognitiivinen monimuotoisuus Väestön monimuotoisuus Monimuotoisuuden rikkaus Tulevaisuuden trendit ja elämäntavat MAHDOLLISUUDET Mahdollisuudet käyttäjille Mahdollisuudet suunnittelijoille Mahdollisuudet kiinteistökehittäjille Mahdollisuudet yrityksille Mahdollisuudet poliitikoille LUKU 3 ESTEETTÖMIÄ YMPÄRISTÖJÄ KOSKEVAT SUOSITUKSET JOHDANTO AVOIMET TILAT Liikenneväylät Katujen kunnossapito Virkistysalueet JULKINEN LIIKENNE YKSITYINEN LIIKENNE JULKISET RAKENNUKSET ASUMINEN JULKISET TIETOPALVELUT LUKU 4 ESTEETTÖMYYDEN HALLINTAA KOSKEVAT SUOSITUKSET: ESIMERKKINÄ KUNNAT KAUPUNKI KAIKILLE -SUUNNITELMA Selvitystyö Poliittinen suunnittelu Kansalaisten osallistuminen Tekninen suunnittelu Kansalaisten panos Hallinto Tiedottaminen kansalaisille LUKU 5 EUROOPAN LAAJENEMINEN VIRHEITÄ TOISTAMATTA LIITE ESTEETTÖMYYSSTANDARDIT

13 LUKU 1 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT

14

15 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT JOHDANTO European Concept for Accessibility 1996 syntyi Euroopan komission vuonna 1987 esittämän pyynnön seurauksena ja perustui "universal design" eli esteettömän suunnittelun periaatteisiin. Periaatteita sovelletaan rakennusten, infrastruktuurin sekä rakennus- ja kulutustuotteiden suunnittelussa. 1. Tavoitteena on sellaisten ympäristöjen tuottaminen, jotka ovat tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja miellyttäviä käyttää kaikille, myös vammaisille henkilöille. 2. Esteettömän suunnittelun periaatteet eivät jaa ihmisiä vammattomiin ja vammaisiin henkilöihin. 3. Esteettömään suunnitteluun sisältyvät tarpeen mukaan täydentävät järjestelyt. Julkilausumaa tukivat kaikki Doornissa, Alankomaissa paikalla olleet ohjaustyöryhmän jäsenet. Tässä vuoden 2003 versiossa kehitetään edelleen kaikille sopivien ympäristöjen yhteiskunnallisia perusteita ja näin saavutettavia parannuksia Euroopassa. Internet mahdollistaa verkkosivustomme sisällön jatkuvan laajentamisen ja päivittämisen. KENELLE EUROOPPALAINEN ESTEETTÖMYYSKONSEPTI ON TARKOITETTU? Rakennetun ympäristön tilojen suunnittelu ei ole yksin arkkitehtien vastuulla. Useimmat meistä vaikuttavat ympäristön suunnitteluun poliitikkoina, ammattilaisina, kansalaisina tai yrittäjinä. Tämä julkaisu onkin tarkoitettu kahdelle ihmisryhmälle. Se on tarkoitettu toisaalta kaikille niille, jotka ovat halukkaita määrittelemään ympäristön ominaispiirteet ihmiskunnan monimuotoisuuden sekä tilojen väestön enemmistölle mahdollisesti aiheuttamat vaikeudet huomioon ottaen. Toisaalta taas se on tarkoitettu kaikille ammattilaisille ja poliitikoille, jotka ovat jo tietoisia siitä, että rakennetun ympäristön on oltava kaikkien esteettömästi käytettävissä, ja jotka haluavat edistää asian yhtenäistämistä Euroopassa. Tämän kirjan ja ECA-verkkosivuston läheinen yhteys mahdollistaa alan asiantuntijoiden jatkuvan osallistumisen, ja siten lisää aiheeseen liittyvää tietoa.

16 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT Eurooppalainen esteettömyyskonsepti (ECA) EI ole eurooppalainen politiikka-asiakirja, mutta se voi toimia poliittisen toiminnan inspiraation lähteenä. Se EI ole tekninen opaskirja, mutta se voi toimia tiedonlähteenä säännösten ja standardien kehitystyössä. Eurooppalainen esteettömyyskonsepti on silta eri asiantuntijoiden työn välillä. Sen tarkoituksena on saada heidät tietoiseksi muiden osapuolien tekemästä työstä ja rohkaista kaikkia osapuolia asiantuntemuksen yhdistämiseen, jotta voidaan saavuttaa ESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE. ESTEETTÖMYYDEN EDISTÄMINEN Olen seurannut esteettömyyskeskustelua Euroopan tasolla 90-luvun alkupuolelta lähtien; aiheeseen liittyen on esitetty useita innostuneita ja kiihkeitä puheenvuoroja ja asiakirjoja. Totuus on, että vieläkään ei voida väittää Euroopan olevan esteetön kaikille. Miksi lopputulos on näin vaatimaton, vaikka esteettömyyden puolesta on esitetty niin monia poliittisia lausuntoja ja sitoumuksia? Voisiko olla niin, että täytyy tehdä vielä enemmän, jotta voidaan lähestyä jokaista yksittäistä ihmisryhmää jolla on osa esteettömyyden toteuttamisessa käytännössä ja saada heidät vakuuttuneeksi asiasta. Jotkin positiiviset esimerkit näyttävät tukevan tätä ajatusmallia: EU:n hissidirektiivi on vammaisjärjestöjen ja hissiteollisuuden edustajien tiiviiden neuvottelujen tulosta. EU:n bussidirektiivi on osittain Euroopan vammaisfoorumin ja sen jäsenjärjestöjen tiiviin lobbauksen tulosta. Niillä Euroopan kaupungeilla, joissa esteettömyys on toteutettu parhaiten, on selkeästi määritellyt strategiat kaikkien ns. esteettömyyssuunnitelmien perustamiseen vaikuttavien toimijoiden konsultoimiseksi Paikallisella tasolla parhaat tulokset esteettömän suunnittelun omaksumisessa saavuttavat kumppanit, joilla on yhteiset tavoitteet (virallinen sitoumus). Eurooppalaisten hankkeiden takana olevaan ajatusmalliin kuuluu olennaisena osana kumppanuus, ja monet hyvät ajatukset ovatkin yhteiseurooppalaisten hankkeiden tulosta. Johtopäätös näyttää olevan, että esteettömyyden parantamiseen tähtäävien aloitteiden onnistumismahdollisuuksien ja henkilökohtaisen sitoutumisen välillä on selvä yhteys. Esteettömyyteen liittyy monenlaisia intressejä ja strategioita. Uskoakseni asiat eivät edisty yhtenäisesti juuri tämän kirjavuuden vuoksi. Mielestäni tarvittaisiin eurooppalainen virasto, jonka tehtävänä olisi valvoa esteettömyyskeskustelua, kerätä virallisia eurooppalaisia tekstejä ja lähettää ne niitä

17 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT pyytäville sekä kerätä hyviä toimintatapoja koskevia esimerkkejä, joita voitaisiin käyttää valmennuksen apuvälineinä ja soveltaa muihin tilanteisiin. Kyseinen eurooppalainen virasto järjestäisi konferensseja, tapaamisia ja koulutustilaisuuksia. Lisäksi se kehittäisi työkaluja käytettäväksi tiedottamiseen, koulutukseen ja tietoisuuden lisäämiseen Euroopan tasolla - näin mahdollistettaisiin tiedon jakaminen. Virasto esimerkiksi kääntäisi kiinnostavat työkalut ja asiakirjat kaikille Euroopan virallisille kielille, jotta ne olisivat esteettömästi kaikkien käytettävissä. Tietenkin paikallisten toimijoiden on tehtävä työtä paikallisella tasolla omassa paikallisessa toimintaympäristössään, mutta he voisivat ainakin käyttää olemassa olevaa tietoa kussakin yhteydessä sopivimmalla kielellä. Tämänkaltaisessa järjestelmässä edistyksen toteutumattomuus ei olisi hyväksyttävissä. Euroopan täytyy tarjota ammattimaiset puitteet, mutta motivaation ja kiinnostuksen esteettömyyden parantamiseen täytyy silti tulla käyttäjiltä, tekniikan ammattilaisilta ja poliitikoilta. Silvio Sagramola (lisätietoja osoitteessa

18 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT MIKSI EUROOPPALAINEN? Mikäli kaikilla katsotaan olevan samat oikeudet ja velvollisuudet koskien koulutusta, työtä, terveyttä ja elämänlaatua, on myös äärimmäisen tärkeää varmistaa kaikkien yhdenvertaiset mahdollisuudet niiden saavuttamiseksi. Näin määritellään Yhdistyneiden Kansakuntien yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa vuodelta ECA:n tavoite onkin parantaa ja laajentaa Euroopan yksimielisyyttä niistä ominaispiirteistä, joita rakennetulla ympäristöllä (rakennukset, kadut jne.) olisi oltava, jotta jokainen eurooppalainen kulttuurieroista riippumatta voisi nauttia itsenäisestä ja esteettömästä elämästä missä päin mannerta tahansa. Kuva 001 > Kaikilla tulisi olla vapaus liikkua mantereellamme vapaasti EU:n työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaava pääosasto ja Eurostat julkaisivat yhteisesti toisen vuosikertomuksen Euroopan sosiaalisesta tilanteesta. Raportti sisältää määrällisen ja laadullisen analyysin Euroopan sosiaalitrendeistä keskittyen eritoten Euroopan kansalaisten elämänlaatuun. Lissabonin huippukokouksen jälkeen, sekä Nizzan kokouksen hyväksyttyä EU:n sosiaalipoliittisen ohjelman, ajatus laadusta on entistäkin keskeisempi osa yhteisön ohjelmaa. Euroopan yhteisö, Ellei muuta mainita, tämän julkaisun jäljentäminen on sallittu sillä ehdolla, että lähde mainitaan. Mikäli tekstimuodossa olevan ja multimediatiedon (ääni, kuvat, ohjelmistot jne.) jäljentämiseen tai käyttöön vaaditaan etukäteen hankittu lupa, siitä on selvästi käytävä ilmi käyttörajoitukset. Tällaisessa tapauksessa yllä oleva yleinen lupa ei päde.

19 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT MIKSI KONSEPTI? Konseptien avulla järjestämme ja muokkaamme ajatuksia; analysoimme vastaanottamaamme tietoa ja vertailemme sitä muuhun tietoon, tarkoituksenamme löytää johdonmukainen päätelmä, joka vie meitä kohti todellista tietoa. Eurooppalainen esteettömyyskonsepti on työkalu, jota käyttämällä voimme järjestää ja muotoilla ympäristöämme sopivaksi jokaiselle käyttäjälleen. Tämän saavuttamiseksi meidän täytyy analysoida olemassa olevaa tietoa ja vertailla sitä väestön todellisiin tarpeisiin pitäen samalla mielessä se, että juuri väestön monimuotoisuus on sen yhteinen piirre. Niinpä Eurooppalaisen esteettömyyskonseptin (ECA) täytyy olla päivittäisen työn perusohje kaikille niille henkilöille ja elimille, jotka työskentelevät ympäristömme rakentamisen parissa - esimerkiksi poliitikot, rakennusliikkeet, suunnittelijat ja työnantajat. Kuten on jo todettu, tämä ei tarkoita standardisointia tai kulttuurista yhdenmukaisuutta. Tätä konseptia hyödyntämällä voi kunnioittaa esteettömyyden toiminnallisia vaatimuksia sekä säilyttää kulttuurien ominaispiirteet ja eri väestöryhmien tavat. Tämän vuoksi ECA ei ole joukko mitta- ja aineistotaulukoita, vaan opas niihin ominaispiirteisiin, jotka vaikuttavat elämänlaatuun. Yhteenveto: Eurooppalaisen esteettömyyskonseptin mukaan rakennettujen ympäristöjen on kunnioitettava maan identiteettiä ja sen väestön tapoja, mutta samalla myös vastattava sosiaaliseen ja teknologiseen kehitykseen. Niiden tulee toisin sanoen ottaa huomioon väestön monimuotoisuus sekä laatustandardien edistysaskeleet. MIKSI RAKENNETTU YMPÄRISTÖ? Ympäristö voidaan jakaa kahteen osaan: luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön. 1. Luonnonympäristö: luonnonympäristön kehitys riippuu ainoastaan luonnonvoimien (sade, tuuli) toiminnasta. Kun luonnonympäristöä (kuten metsiä) muokataan ihmisiä varten, siitä tulee osa rakennettua ympäristöä.

20 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT Kuva 002 > Sademetsä tai aavikko Luonnontilainen ympäristö on lähes asumiskelvoton 2. Rakennettu ympäristö: rakennettu ympäristö on ihmisen käyttötarkoitukseensa luomaa tai muokkaamaa. Kuva 003 > Esteetön uimaranta Ihminen muokkaa ympäristöä, jotta siitä voivat kaikki nauttia Esimerkkejä rakennetuista ympäristöistä: rakennukset, aukiot, ajoneuvot (kuljetus), pysäköintialueet, kadut, lasten leikkialueet, muistomerkit, vesi-/kaasulaitokset jne., luonnonpuistot - joissa kasvit on suojeltu, käytössä on merkityt polut ja erilaisia palveluita - sekä rannat, joilla on liikkumista helpottavia rakenteita (luiskat, kulkutiet hiekalla jne.) sekä uintia helpottavia apuvälineitä (kellukkeet lapsille, kelluvat tuolit liikkumisvammaisille tai poijut turvallisten alueiden rajaamiseksi). Rakennettu ympäristö tarkoittaa kaikkia ihmisten käyttöön suunniteltuja julkisia ja yksityisiä tiloja, joiden esteettömyys on ihmisistä riippuvaista.

21 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT Tässä julkaisussa käsitellään kuitenkin erityisesti arkkitehtuuria ja kaupunkisuunnittelua, koska muutosten tekeminen valmiiseen rakennushankkeeseen on aikaa vievää: jos suunnitelmat on tehty ottamatta huomioon esteettömyyttä, rakennukset tai tilat saattavat olla vaikeapääsyisiä pitkänkin aikaa, ja puutteiden korjaaminen jälkikäteen saattaa olla kallista. MIKSI ESTEETTÖMYYS? Rakennetun ympäristön on mahdollistettava jokaisen ihmisen kehittyminen yksilönä. Siksi niiden suunnittelussa on otettava huomioon väestön monimuotoisuus sekä ihmisten tarve olla itsenäisiä. Rakennettu ympäristö kaikki sen elementit ja osat mukaan lukien täytyisikin suunnitella siten, että se mahdollistaa kaikille esteettömän pääsyn tarjolla olevien mahdollisuuksien luo: kulttuuri, ulkotilat, rakennukset, viestintä, palvelut, talous, osallistuminen jne. Näin ollen esteettömän ympäristön täytyy olla: 1. Kunnioittava: ympäristön pitää kunnioittaa käyttäjien monimuotoisuutta. Kukaan ei saa tuntea itseään syrjityksi ja jokaisella täytyy olla mahdollisuus päästä sinne minne muutkin pääsevät. 2. Turvallinen: ympäristö ei saa aiheuttaa käyttäjilleen riskejä. Tämän vuoksi kaikki ympäristön osat tulee suunnitella turvallisuus huomioon ottaen (liukkaat lattiat, ulkonemat, ulottuvuudet jne.). 3. Terveellinen: ympäristö ei saa aiheuttaa terveysriskiä tai ongelmia tietyistä sairauksista tai allergioista kärsiville. Ympäristön on edistettävä tilojen ja tuotteiden terveellistä käyttöä. 4. Toimiva: ympäristö on suunniteltava siten, että se on tarkoituksenmukainen aiottuun käyttöön ongelmitta ja vaikeuksitta. Olisi esimerkiksi järjetöntä suunnitella terveyskeskus ottamatta huomioon sitä, että käytävillä täytyy mahtua kaksien paarien kohtaamaan toisensa ja että ovien täytyy olla tarpeeksi leveitä jotta paarien kanssa mahtuu niistä läpi. 5. Helppotajuinen: jokaisen käyttäjän täytyy pystyä suunnistautumaan tiloissa vaikeuksitta, mistä johtuen seuraavat seikat ovat olennaisia: a. Selvät opasteet: opasteissa on käytettävä kansainvälisesti tunnistettavia kuvasymboleja, paikallisen kielen mukaisia sanoja tai lyhennyksiä on vältettävä, sillä ne saattavat johtaa sekaannuksiin; esimerkiksi hanassa oleva kirjain C viittaisi englanniksi kylmään (Cold), mutta espanjaksi täysin päinvastaisesti kuumaan (Caliente).

22 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT b. Tilojen jäsentäminen: tilojen on oltava johdonmukaisia ja toimivia, jotta voidaan välttää eksyminen ja hämmennys. 6. Esteettinen: lopputuloksen on oltava esteettisesti miellyttävä, jotta kaikkien on helpompi hyväksyä se (yllä olevat viisi kohtaa huomioon ottaen.). OTE EUROOPAN YHTEISÖN ASETTAMAN ASIANTUNTIJARYHMÄN RAPORTISTA Esteetön rakennettu ympäristö on keskeinen tekijä tasavertaisiin oikeuksiin perustuvan yhteiskunnan toteutumisessa ja se takaa kansalaisille itsenäisyyden ja keinot osallistua aktiivisesti yhteiskunta- ja elinkeinoelämään. Se on osallisuutta edistävän syrjimättömyyteen perustuvan yhteiskunnan kulmakivi. Yhteiskuntamme perustuu monimuotoisuuteen ja tähän kuuluu tarve esteettömään ympäristöön, joka ei itsessään aiheuta vammaisuutta ja toimintakyvyn alenemista. Tämä tarkoittaa sitä, että esteettömyys on kaikkien asia, ei ainoastaan vähemmistön jolla on erityistarpeita. Yhteiskunnan monimuotoistuessa ja ikääntyessä esteettömyyden edistämisen pitäisi olla ja se tuleekin olemaan yhä yleisempi tavoite. Esteettömyys onkin olennainen osa Lissabonin huippukokouksessa maaliskuussa 2000 käynnistettyä strategiaa, jonka tarkoituksena on edistää kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Koska esteettömyys hyödyttää kaikkia, se vahvistaa osallisuutta ja edistää vammaisten ihmisten aktiivista osallistumista elinkeino- ja yhteiskuntaelämään. Strategian tavoiteajankohta on vuosi Tästä syystä esteettömyyttä koskeva toimintaohjelma, jota tässä raportissa kuvataan, tulisi toteuttaa samoin vuoteen 2010 mennessä. Kyseiseen vuoteen mennessä kaikkien uusien rakennusten, niiden lähiympäristön (jalkakäytävät, bussipysäkit jne.) samoin kuin muun ympäristön (opasteet, elektroniset laitteet jne.) olisi oltava esteettömiä. Tällainen pyrkimys edellyttää vahvaa poliittista sitoumusta, joka tulee vahvistaa kevään 2004 Eurooppa-neuvostossa. Tämä sitoumus on välttämätön kaikkien niiden konkreettisten edistysaskelten käynnistämiseksi useilla eri politiikan lohkoilla ja kaikkien asianomaisten toimijoiden osalta kuljetuksista tietotekniikkaan, tilankäytön suunnittelusta rakentamiseen joita tarvitaan todellisen edistyksen varmistamiseksi. 2010: KAIKILLE ESTEETÖN EUROOPPA - Euroopan komission asettaman asiantuntijaryhmän raportti (lisätietoa osoitteesta