ECA European Concept for Accessibility Technical Assistance Manual Eurooppalainen esteettömyyskonsepti Tekninen avustava käsikirja 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ECA European Concept for Accessibility Technical Assistance Manual 2003. Eurooppalainen esteettömyyskonsepti Tekninen avustava käsikirja 2003"

Transkriptio

1 ECA European Concept for Accessibility Technical Assistance Manual 2003 Eurooppalainen esteettömyyskonsepti Tekninen avustava käsikirja 2003

2 JULKILAUSUMA Eurooppalaisen esteettömyysajatusmallin perustana on kaikkien ihmisten, myös toimintarajoitteisten ihmisten, oikeuksien tunnustaminen, hyväksyminen ja vaaliminen kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Mallissa otetaan huomioon terveys, turvallisuus, viihtyisyys ja ympäristönsuojelu. Esteettömyys on inhimillisen ja kestävän rakennetun ympäristön olennainen ominaisuus. EUROOPPALAINEN ESTEETTÖMYYSKONSEPTI Toukokuussa 1985 Alankomaiden vammaisneuvosto teki Euroopan komission Bureau for Action in Favour of Disabled People -viraston pyynnöstä tutkimuksen esteettömyyslainsäädännöstä ja -käytännöistä yhteisön jäsenvaltioissa. Lokakuussa 1987 hollantilainen CCPT käynnisti Euroopan komission rahoittaman ja eurooppalaisista asiantuntijoista koostuvan ohjaustyöryhmän valvomaan eurooppalaisen käsikirjan kehitystyötä, jonka tarkoituksena oli luoda yhdenmukaiset esteettömyyskriteerit. Marraskuussa 1990 eurooppalainen käsikirja julkaistiin, mutta sen katsottiin sisältävän liikaa yksityiskohtia, joille ei ollut yleiseurooppalaista perustaa. Vuonna 1996 käsikirjasta esiteltiin uusi versio, jossa oli vähemmän sivuja ja yksityiskohtia. Sen otsikko oli Eurooppalainen esteettömyyskonsepti (European Concept for Accessibility). Vaikka kyseessä ei ole standardi, Eurooppalainen esteettömyyskonsepti on käännetty useille kielille, ja sitä käytetään useissa maissa kansallisten ratkaisumallien ja ohjeistuksen uudistamiseen. Euroopan komissio käyttää sitä esteettömyyden edistämistyössä. Vuonna 1999 Koordinointitehtävä siirtyi hollantilaiselta CCPT:ltä luxemburgilaiselle Info- Handicap -järjestölle. Eurooppalaisen esteettömyyskonseptin tunnettuutta pyrittiin lisäämään markkinointitoimilla. Ohjelma julkaistiin myös Internetissä. Vuonna 2002 tehtiin päätös ECA:n päivittämisestä Marraskuussa 2003 päivitetty ECA esiteltiin Luxemburgissa.

3 Tämän julkaisun tuottamista on tukenut Luxemburgin perhe-, sosiaali- ja nuorisoasioiden ministeriö Teksti Koordinointi Kuvitus IMPRESSUM Francesc ARAGALL EuCANin jäsenten tuella Silvio SAGRAMOLA Francesc ARAGALL INFOPLA a.s.b.l. Joëlle MAUS-FREYMANN Photothèque de la Ville de Luxembourg 2003 EuCAN c/o Info-Handicap Luxembourg Internet Esteetön HTML-versio ISBN Lay-out CHRIS Tämän julkaisun jäljentäminen on sallittu sillä ehdolla, että lähde mainitaan. Käännöksen tekemisestä löytyy tietoa Internet-sivuilta.

4 EuCANin JÄSENET 2003 Andorra Itävalta Belgia Bulgaria Tanska Suomi Ranska Saksa Irlanti Italia Iso-Britannia Mr. Fransesc Caballol Mr. Wolfgang Enzinger Mr. Vincent Snoeck Mrs. Mieke Broeders Mr. Rodolfo Cattani Mrs. Kapka Panayotova Mr. Carsten Graversen Mrs. Marttiina Fränti-Pitkäranta Mrs. Maija Könkkölä Mr. Ari Kurppa Mrs. Catherine Cousergue Mr. L. P. Grosbois Dr. Peter Neumann Mr. Gerry Kinsella Mr. Cearbhall O'Meadhra Mr. Michal Ozmin Mr. C. J. Walsh Mrs. Fionnuala Rogerson Mrs. Mitzi Bollani Mrs. Daniela Orlandi Mr. Andrew Burke Mr. Ellis Mr. Ken Ewart Mrs. Lisa Foster Mr. S. Goldsmith Mrs. Sarah Langton-Lockton Mr. C. Wycliffe Noble Mr. Alan Richards Kreikka Mrs. Argyro Leventi Dr. eng. Nikos Sakkas Unkari Dr. techn. Tibor Polinszky Mr. Sandor Radai

5 Luxemburg Mr. Gilbert Huyberechts Mr. Silvio Sagramola Alankomaat Norja Puola Portugali Romania Espanja Ruotsi Sveitsi Mr. Theo Bougie Mr. Maarten van Ditmarsch Mr. Louis Stegmeijer Mr. Bas Treffers Mrs. Els de Vries Mr. Maarten Wijk Mrs. Edel Kristin Heggem Mr. Tone Ronnevig Mr. Finn Aslaksen Mrs. Maria Goreczna Mr. A. Charana Mr. Peter Colwell Mr. Carlos Pereira Mr. Daniel Chindea Mr. Francesc Aragall i Clavé Mr. Nicoleu Juan Pujal Mr. Juan Antonio Romero Mejias Mrs. Cristiana Rodriguez-Porrero Miret Mrs. Imma Bonet Mr. Finn Petrén Mrs. Elisabet Svensson Mrs. Elena Siré Mr. Joe A. Manser

6 KIITOKSET "Eurooppalainen esteettömyyskonsepti - ECA 2003" on tulosta esimerkillisestä yhteistyöstä usean yhteistyökumppanin välillä. Nämä ovat vahvasti sitoutuneet rakennetun ympäristön esteettömyyden parantamiseen pyrkimyksenä KAIKKIEN Euroopan kansalaisten mahdollisuuksien yhdenvertaistaminen ja täyden osallistumisen turvaaminen. Edeltäjäni Maarten Wijkin ansiokkaan toiminnan seurauksena hollantilaisen CCPT:n julkaisemat "European Manual for Accessibility " (Eurooppalainen esteettömyyskäsikirja) ja "European Concept for Accessibility " (Eurooppalainen esteettömyyskonsepti) olivat tärkeitä virstanpylväitä eurooppalaisessa esteettömyyskeskustelussa. European Concept for Accessibility Networkin (EuCAN) (Eurooppalainen esteettömyyskonseptiverkosto) jäsenet ovat osallistuneet tämän asiakirjan valmisteluun vapaaehtoisesti usean vuoden ajan antamalla käyttöön tietonsa ja asiantuntemuksensa, mikä vahvistaa asiakirjan eurooppalaista ulottuvuutta. Tahtoisin koordinaattorin ominaisuudessa käyttää hyväksi tilaisuutta tuoda ilmi kaiken ihailuni ja kiitollisuuteni heidän omistautumisestaan tälle työlle. Tämän päivitetyn Eurooppalainen esteettömyyskonsepti - ECA asiakirjan huomionarvoinen piirre on se, että lukuisten asiantuntijoiden panokset on koottu yhtenäiseksi tekstiksi, mikä selkeästi osoittaa esteettömyydellä olevan monet kasvot. Asiantuntijat osallistuivat työhön toimittamalla lukuisia artikkeleita, jotka täydensivät tai havainnollistivat asiakirjan eri kappaleita. Sähköiseen versioon on luvassa lisää tekstejä. Olen iloinen voidessani tässä yhteydessä kiittää Cearbhall O Meadhran arvokasta työtä asiakirjan muokkaamisessa sokeiden henkilöiden käytettävissä olevaan Internetissä julkaistavaan muotoon. Eurooppalaisten instituutioiden lämmin suhtautuminen sekä erinomaiset suhteemme kansalaisjärjestöihin - "European Disability Forum" etunenässä - sekä eurooppalaisiin verkostoihin ovat olleet ja ovat jatkossakin tärkeä työtämme motivoiva seikka. Esteettömyydestä on tulossa luonnollinen osa eurooppalaisia tiedonantoja, suosituksia ja direktiivejä. Haluammekin onnitella poliittisia päätöksentekijöitä kaukokatseisuudesta ja siitä, että he pitävät esteettömyyttä olennaisena laatukriteerinä. Haluan kiittää Luxemburgin perhe-, sosiaali- ja nuorisoasioiden ministeriötä sen antamasta tuesta, jota ilman EuCANin koordinointi ja tämän asiakirjan julkaisu eivät olisi olleet mahdollisia. Lopuksi kuuluu erikoiskiitos Francecs Aragallille ja C.J. Walshille, jotka innokkaasti sitoutuivat "Eurooppalainen esteettömyyskonsepti - ECA asiakirjan valmisteluun koko prosessin ajan. Silvio Sagramola EuCAN-koordinaattori

7 ESIPUHE «Eurooppalainen esteettömyyskonsepti» (ECA) on erinomainen esimerkki siitä, miten asiantuntijat 22:sta Euroopan maasta ovat yhdistäneet voimansa yhteisen asian vuoksi, tarkoituksenaan luoda yhdenmukainen eurooppalainen näkemys esteettömyydestä. Päivitetty ECA on tulosta monen vuoden ponnisteluista eurooppalaisen yhteiskunnan rakentamiseksi kaikille. Kun ECA-verkoston koordinointitehtävät vuonna 1999 siirtyivät hollantilaiselta CCPT:ltä luxemburgilaiselle INFO-HANDICAP -järjestölle, maamme esteettömyyslainsäädäntöä ei oltu vielä saatettu loppuun. Esteettömyyslaki hyväksyttiin maassamme vuonna 2001, mutta toimia todellisen esteettömyyskulttuurin aikaansaamiseksi tarvitaan yhä. Yhteistyö ECA-verkoston kanssa on ollut erittäin rakentavaa, ja se on vahvistanut Luxemburgin ja muiden maiden pyrkimyksiä entistä tasa-arvoisemman yhteiskunnan aikaansaamiseksi, joka on esteetön kaikille kansalaisille kaikilla tasoillaan. Asiantuntijat eri puolilla Eurooppaa vaihtoivat ajatuksia esteettömän suunnittelun (design for all) - lähestymismallista, jolla voitaisiin luoda kaikkien kansalaisten täyden osallistumisen mahdollistava yhteiskunta. Olemme erittäin kiitollisia kaikista tähän pyrkivistä aloitteista sekä tunnettujen esteettömyysasiantuntijoiden näkemyksistä. Asenteiden muuttamiseen vaaditaan aikaa ja lainsäädäntötoimia. Olemmekin kiitollisia yhteistyöstä Euroopan maiden välillä. Haluaisin myös ilmaista arvostukseni INFO-HANDICAP -järjestölle sen sitoutumisesta tämän mittavan työn koordinointiin, sekä onnitella koko ECA-verkostoa sen saavutuksista. Marie-Josée Jacobs Perhe-, sosiaali- ja nuorisoministeri

8 EUROOPPALAINEN ESTEETTÖMYYSKONSEPTI -JULKAISUN ESIPUHE Euroopan parlamentin vammaistyöryhmän puheenjohtajana otan ilolla vastaan uudistetun European Concept for Accessibility -julkaisun. ECA on osoittautunut hyödylliseksi keinoksi lisätä arkkitehtien, suunnittelijoiden, muotoilijoiden ja rakentajien keskuudessa tietoisuutta siitä, mitä esteettömän suunnittelun periaatteet tarkoittavat. ECA:an sisällytetty esteettömän suunnittelun käsite on täyden osallistumisen mahdollistavan yhteiskunnan kulmakivi. ECA-verkosto on osoittautunut tärkeäksi toimijaksi kampanjassa yleiseurooppalaisten sitovien esteettömyysstandardien puolesta. Tämä esteettömän suunnittelun alalla toimivista asiantuntijoista, arkkitehdeistä ja suunnittelijoista koostuva verkosto on vaatinut kaikkien EU:n jäsenvaltioiden yleisesti tunnustamaa esteettömän suunnittelun määritelmää sekä niiden hyväksymää esteettömyysstandardia, tukien näin eurooppalaisen vammaisliikkeen esittämiä vaatimuksia. Vammaistyöryhmä on puoluerajat ylittävä monikansallinen europarlamentaarikkojen ryhmä, joka on jo pitkään kampanjoinut rakennetun ympäristön sekä palveluiden esteettömyyttä koskevan EU:n lakialoitteen puolesta. Esteettömyys on perusoikeus; kaikki sellaiset ympäristön asettamat esteet, jotka estävät vammaisten tai muiden liikkumisesteisten vapaata pääsyä tai liikkumista, ovat syrjintää, ja ne on myös sellaiseksi tunnustettava. Vammaistyöryhmän jatkuvan painostuksen seurauksena Euroopan vammaisten teemavuonna 2003 järjestetään esteettömyystarkastus EU:n instituutioissa - Euroopan parlamentti, Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, Alueiden komitea sekä Talous- ja sosiaalikomitea. Kokonaisvaltaisen tarkastelun kohteena ovat puutteet EUinstituutioiden rakennusten, tilojen ja tietojärjestelmien suunnittelussa sekä rekrytointiperiaatteissa koskien esteettömyyttä ja vammaisia henkilöitä. Tarkastuksesta seuraavista suosituksista eivät hyödy pelkästään vammaiset vaan kaikki EUinstituutioita käyttävät henkilöt. Vammaisjärjestöjen, vammaistyöryhmän ja ECA-verkoston esittämien vaatimusten seurauksena Euroopan komissio on sponsoroinut rakennetun ympäristön esteettömyyttä tarkastelevan itsenäisen asiantuntijaryhmän perustamista. Ryhmän tehtävänä on tutkia, mitä EU:n tasolla on asiaan liittyen tehtävä ja esitellä EU:lle asiaa koskevia suosituksia. European Concept for Accessibility on ryhmän työtä edistävä hyödyllinen työväline yleiseurooppalaisen esteettömyysstandardin kehittämisessä. Uudistettu ECA on arvokas askel kohti esteettömän suunnittelun käyttöönottoa eri puolilla Eurooppaa. Meillä kaikilla on vastuu painostaa päättäjiä ja tärkeimpiä toimijoita, jotta ECA saadaan käyttöön. Richard Howitt, Euroopan parlamentin jäsen Euroopan parlamentin vammaistyöryhmän puheenjohtaja kesäkuu 2003

9 EUROPEAN CONCEPT FOR ACCESSIBILITYN MERKITYS YMPÄRISTÖN ESTEIDEN POISTAMISESSA Euroopan vammaisfoorumin esteettömyyskomitean puheenjohtaja Eurooppalaisten vammaisjärjestöjen kattojärjestö, Euroopan vammaisfoorumi (European Disability Forum), toimii yhteistyössä European Concept for Accessibility Networkin (Eurooppalainen esteettömyyskonsepti-verkosto) kanssa. Euroopan vammaisfoorumi ottaa ilolla vastaan tämän EUCANin kehittämän teknisen oppaan, European Concept for Accessibility -julkaisun. Tämä julkaisu on tärkeä työväline tietoisuuden lisäämisessä ja rakennetun ympäristön parissa työskentelevien muotoilu-, suunnittelu- ja rakennusalojen ammattilaisten koulutuksessa. Lisäksi sillä on tärkeä merkitys vammaisjärjestöille ja vammaisille ihmisille itselleen. Euroopan vammaisfoorumi on useaan otteeseen todennut, että esteettömyyttä on käsiteltävä vammaisten oikeuksiin ja yleisesti yhteiskunnallisiin oikeuksiin perustuvana kysymyksenä. Taistelemme estääksemme vammaisten syrjäytymisen yhteiskunnasta. Meidän on vammaisina ihmisinä kyettävä liikkumaan vapaasti omassa maassamme ja eri puolilla Eurooppaa sekä käyttämään tavaroita ja palveluita vaikeuksitta muiden ihmisten tapaan. Rakennetun ympäristön esteiden poistaminen on yksi niistä alueista, joihin ei ole Eurooppalaisella eikä kansallisella tasolla puututtu tarpeeksi tehokkaasti. Tämä johtuu joko asianmukaisen lainsäädännön puuttumisesta tai sen noudattamisen laiminlyömisestä. Tästä aiheutuu vammaisille henkilöille päivittäistä turhautumista ja arkielämää vaikeuttavia esteitä. Esteettömyyden on katsottava olevan horisontaalinen kysymys, ja esteettömyyttä koskien on oltava selvät ja sitovat Euroopan yhteisön standardit, jotka velvoittavat rakennusteollisuuden ja asianosaiset sidosryhmät soveltamaan esteettömän suunnittelun periaatteita. Euroopan vammaisfoorumi on vuoden 2003 alkupuolelta saakka kampanjoinut rakennetun ympäristön esteettömyyttä koskevia säännöksiä sisältävän EU:n vammaisdirektiivin puolesta. Mikäli vammaisilla ihmisillä ei ole tasa-arvoista pääsyä rakennettuun ympäristöön, he eivät voi saavuttaa vapaata liikkuvuutta ja tasa-arvoa muiden ihmisten kanssa. Lakialoitteiden lisäksi tarvitaan kuitenkin myös muita täydentäviä toimia. Monet asiaankuuluvat toimijat eivät ole tietoisia moraalisista ja lain asettamista velvoitteista rakentaa esteettömiä ympäristöjä. Tietoisuutta puuttuu myös esteettömän rakennetun ympäristön tuomista hyödyistä niin vammaisille henkilöille kuin yhteiskunnan muillekin jäsenille. Tietoisuuden puute on erityisen silmiinpistävää juuri muotoilu-, suunnittelu- ja rakennusalalla. Sekä EUCAN että Euroopan vammaisfoorumi tekevät tärkeää työtä asiaankuuluvien sidosryhmien kouluttamiseksi sekä säännöllisen vuoropuhelun ja tiedonvaihdon edistämiseksi ns. rakennetun ympäristön asiantuntijoiden ja vammaisjärjestöjen välillä.

10 Näin vammaiset henkilöt voisivat itse selittää, mikä muodostaa esteitä heidän liikkumiselleen. Euroopan komission rahoittama EU:n esteettömyysasiantuntijaryhmä esitteli lopulliset suosituksensa lokakuussa 2003 julkaisemassaan raportissa. Euroopan vammaisfoorumia asiantuntijaryhmässä edusti varapuheenjohtaja Bas Treffers. Euroopan vammaisfoorumi ottaa ilolla vastaan raportin esittelemät suositukset ja kampanjoi voimakkaasti asiantuntijoiden ehdotusten seurannan ja toimeenpanon puolesta. Ehdotuksiin sisältyvät vaatimus EU-lainsäädännön muuttamiseksi siten että esteettömyys sisällytetään rakennustuotteiden, terveys- ja turvallisuusalojen kriteereihin, samoin kuin vaatimus esteettömyyden sisällyttämisestä julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin. Euroopan vammaisfoorumi on kampanjoinut menestyksekkäästi sen puolesta, että julkisia hankintoja koskevissa uudistetuissa EU-direktiiveissä olisi soveltuvilta osin nimenomainen viittaus "esteettömän suunnittelun vaatimuksiin (mukaan lukien soveltuminen vammaisille henkilöille)" tarjouskilpailun kohteena olevien tuotteiden ja palveluiden teknisiä vaatimuksia koskien. Tuotteisiin ja palveluihin sisältyvät puhelimet, tietokoneet ja toimisto- ja kokoustilat sekä rakennusten esteettömyys. Euroopan vammaisfoorumi tukee myös asiantuntijaryhmän suosituksia vaatia pakollinen esteettömyystarkastus toteutettavaksi olemassa olevissa rakennuksissa viiden vuoden välein sekä vaatimusta selvien esteettömyysvaatimusten sisällyttämisestä jälleenrakennus- ja kehitysrahastoista myönnettävien varojen myöntämiskriteereihin. Tällaisia rahastoja ovat esimerkiksi EU:n rakennerahasto (Euroopan aluekehitysrahasto) ja koheesiorahasto. Euroopan vammaisfoorumi jatkaa tiivistä yhteistyötään EUCAN-verkoston kanssa edistääkseen yhteisiä rakennetun ympäristön ja lisäksi myös tavaroiden ja palveluiden esteettömyyttä koskevia tavoitteita. EUCANin Eurooppalainen esteettömyyskonsepti-julkaisulla on tärkeä merkitys tässä taistelussa konkreettisen muutoksen aikaansaamiseksi. 2010: Kaikille esteetön Eurooppa - Euroopan komission asettaman asiantuntijaryhmän raportti (lisätietoa osoitteesta

11 TIIVISTELMÄ

12 LUKU 1 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT JOHDANTO KENELLE EUROPPALAINEN ESTEETTÖMYYSKONSEPTI ON TARKOITETTU? MIKSI EUROOPPALAINEN? MIKSI KONSEPTI? MIKSI RAKENNETTU YMPÄRISTÖ? MIKSI ESTEETTÖMYYS? KAUPUNKIEN KEHITYS ESIMERKKINÄ ESTEETTÖMYYDEN PARANTUMISESTA LUKU 2 IHMISKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA IHMISKUNNAN MONIMUOTOISUUS Elämänkaaren aikana tapahtuvat muutokset Mitallinen, hahmotuksellinen, motorinen ja kognitiivinen monimuotoisuus Väestön monimuotoisuus Monimuotoisuuden rikkaus Tulevaisuuden trendit ja elämäntavat MAHDOLLISUUDET Mahdollisuudet käyttäjille Mahdollisuudet suunnittelijoille Mahdollisuudet kiinteistökehittäjille Mahdollisuudet yrityksille Mahdollisuudet poliitikoille LUKU 3 ESTEETTÖMIÄ YMPÄRISTÖJÄ KOSKEVAT SUOSITUKSET JOHDANTO AVOIMET TILAT Liikenneväylät Katujen kunnossapito Virkistysalueet JULKINEN LIIKENNE YKSITYINEN LIIKENNE JULKISET RAKENNUKSET ASUMINEN JULKISET TIETOPALVELUT LUKU 4 ESTEETTÖMYYDEN HALLINTAA KOSKEVAT SUOSITUKSET: ESIMERKKINÄ KUNNAT KAUPUNKI KAIKILLE -SUUNNITELMA Selvitystyö Poliittinen suunnittelu Kansalaisten osallistuminen Tekninen suunnittelu Kansalaisten panos Hallinto Tiedottaminen kansalaisille LUKU 5 EUROOPAN LAAJENEMINEN VIRHEITÄ TOISTAMATTA LIITE ESTEETTÖMYYSSTANDARDIT

13 LUKU 1 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT

14

15 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT JOHDANTO European Concept for Accessibility 1996 syntyi Euroopan komission vuonna 1987 esittämän pyynnön seurauksena ja perustui "universal design" eli esteettömän suunnittelun periaatteisiin. Periaatteita sovelletaan rakennusten, infrastruktuurin sekä rakennus- ja kulutustuotteiden suunnittelussa. 1. Tavoitteena on sellaisten ympäristöjen tuottaminen, jotka ovat tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja miellyttäviä käyttää kaikille, myös vammaisille henkilöille. 2. Esteettömän suunnittelun periaatteet eivät jaa ihmisiä vammattomiin ja vammaisiin henkilöihin. 3. Esteettömään suunnitteluun sisältyvät tarpeen mukaan täydentävät järjestelyt. Julkilausumaa tukivat kaikki Doornissa, Alankomaissa paikalla olleet ohjaustyöryhmän jäsenet. Tässä vuoden 2003 versiossa kehitetään edelleen kaikille sopivien ympäristöjen yhteiskunnallisia perusteita ja näin saavutettavia parannuksia Euroopassa. Internet mahdollistaa verkkosivustomme sisällön jatkuvan laajentamisen ja päivittämisen. KENELLE EUROOPPALAINEN ESTEETTÖMYYSKONSEPTI ON TARKOITETTU? Rakennetun ympäristön tilojen suunnittelu ei ole yksin arkkitehtien vastuulla. Useimmat meistä vaikuttavat ympäristön suunnitteluun poliitikkoina, ammattilaisina, kansalaisina tai yrittäjinä. Tämä julkaisu onkin tarkoitettu kahdelle ihmisryhmälle. Se on tarkoitettu toisaalta kaikille niille, jotka ovat halukkaita määrittelemään ympäristön ominaispiirteet ihmiskunnan monimuotoisuuden sekä tilojen väestön enemmistölle mahdollisesti aiheuttamat vaikeudet huomioon ottaen. Toisaalta taas se on tarkoitettu kaikille ammattilaisille ja poliitikoille, jotka ovat jo tietoisia siitä, että rakennetun ympäristön on oltava kaikkien esteettömästi käytettävissä, ja jotka haluavat edistää asian yhtenäistämistä Euroopassa. Tämän kirjan ja ECA-verkkosivuston läheinen yhteys mahdollistaa alan asiantuntijoiden jatkuvan osallistumisen, ja siten lisää aiheeseen liittyvää tietoa.

16 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT Eurooppalainen esteettömyyskonsepti (ECA) EI ole eurooppalainen politiikka-asiakirja, mutta se voi toimia poliittisen toiminnan inspiraation lähteenä. Se EI ole tekninen opaskirja, mutta se voi toimia tiedonlähteenä säännösten ja standardien kehitystyössä. Eurooppalainen esteettömyyskonsepti on silta eri asiantuntijoiden työn välillä. Sen tarkoituksena on saada heidät tietoiseksi muiden osapuolien tekemästä työstä ja rohkaista kaikkia osapuolia asiantuntemuksen yhdistämiseen, jotta voidaan saavuttaa ESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE. ESTEETTÖMYYDEN EDISTÄMINEN Olen seurannut esteettömyyskeskustelua Euroopan tasolla 90-luvun alkupuolelta lähtien; aiheeseen liittyen on esitetty useita innostuneita ja kiihkeitä puheenvuoroja ja asiakirjoja. Totuus on, että vieläkään ei voida väittää Euroopan olevan esteetön kaikille. Miksi lopputulos on näin vaatimaton, vaikka esteettömyyden puolesta on esitetty niin monia poliittisia lausuntoja ja sitoumuksia? Voisiko olla niin, että täytyy tehdä vielä enemmän, jotta voidaan lähestyä jokaista yksittäistä ihmisryhmää jolla on osa esteettömyyden toteuttamisessa käytännössä ja saada heidät vakuuttuneeksi asiasta. Jotkin positiiviset esimerkit näyttävät tukevan tätä ajatusmallia: EU:n hissidirektiivi on vammaisjärjestöjen ja hissiteollisuuden edustajien tiiviiden neuvottelujen tulosta. EU:n bussidirektiivi on osittain Euroopan vammaisfoorumin ja sen jäsenjärjestöjen tiiviin lobbauksen tulosta. Niillä Euroopan kaupungeilla, joissa esteettömyys on toteutettu parhaiten, on selkeästi määritellyt strategiat kaikkien ns. esteettömyyssuunnitelmien perustamiseen vaikuttavien toimijoiden konsultoimiseksi Paikallisella tasolla parhaat tulokset esteettömän suunnittelun omaksumisessa saavuttavat kumppanit, joilla on yhteiset tavoitteet (virallinen sitoumus). Eurooppalaisten hankkeiden takana olevaan ajatusmalliin kuuluu olennaisena osana kumppanuus, ja monet hyvät ajatukset ovatkin yhteiseurooppalaisten hankkeiden tulosta. Johtopäätös näyttää olevan, että esteettömyyden parantamiseen tähtäävien aloitteiden onnistumismahdollisuuksien ja henkilökohtaisen sitoutumisen välillä on selvä yhteys. Esteettömyyteen liittyy monenlaisia intressejä ja strategioita. Uskoakseni asiat eivät edisty yhtenäisesti juuri tämän kirjavuuden vuoksi. Mielestäni tarvittaisiin eurooppalainen virasto, jonka tehtävänä olisi valvoa esteettömyyskeskustelua, kerätä virallisia eurooppalaisia tekstejä ja lähettää ne niitä

17 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT pyytäville sekä kerätä hyviä toimintatapoja koskevia esimerkkejä, joita voitaisiin käyttää valmennuksen apuvälineinä ja soveltaa muihin tilanteisiin. Kyseinen eurooppalainen virasto järjestäisi konferensseja, tapaamisia ja koulutustilaisuuksia. Lisäksi se kehittäisi työkaluja käytettäväksi tiedottamiseen, koulutukseen ja tietoisuuden lisäämiseen Euroopan tasolla - näin mahdollistettaisiin tiedon jakaminen. Virasto esimerkiksi kääntäisi kiinnostavat työkalut ja asiakirjat kaikille Euroopan virallisille kielille, jotta ne olisivat esteettömästi kaikkien käytettävissä. Tietenkin paikallisten toimijoiden on tehtävä työtä paikallisella tasolla omassa paikallisessa toimintaympäristössään, mutta he voisivat ainakin käyttää olemassa olevaa tietoa kussakin yhteydessä sopivimmalla kielellä. Tämänkaltaisessa järjestelmässä edistyksen toteutumattomuus ei olisi hyväksyttävissä. Euroopan täytyy tarjota ammattimaiset puitteet, mutta motivaation ja kiinnostuksen esteettömyyden parantamiseen täytyy silti tulla käyttäjiltä, tekniikan ammattilaisilta ja poliitikoilta. Silvio Sagramola (lisätietoja osoitteessa

18 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT MIKSI EUROOPPALAINEN? Mikäli kaikilla katsotaan olevan samat oikeudet ja velvollisuudet koskien koulutusta, työtä, terveyttä ja elämänlaatua, on myös äärimmäisen tärkeää varmistaa kaikkien yhdenvertaiset mahdollisuudet niiden saavuttamiseksi. Näin määritellään Yhdistyneiden Kansakuntien yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa vuodelta ECA:n tavoite onkin parantaa ja laajentaa Euroopan yksimielisyyttä niistä ominaispiirteistä, joita rakennetulla ympäristöllä (rakennukset, kadut jne.) olisi oltava, jotta jokainen eurooppalainen kulttuurieroista riippumatta voisi nauttia itsenäisestä ja esteettömästä elämästä missä päin mannerta tahansa. Kuva 001 > Kaikilla tulisi olla vapaus liikkua mantereellamme vapaasti EU:n työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaava pääosasto ja Eurostat julkaisivat yhteisesti toisen vuosikertomuksen Euroopan sosiaalisesta tilanteesta. Raportti sisältää määrällisen ja laadullisen analyysin Euroopan sosiaalitrendeistä keskittyen eritoten Euroopan kansalaisten elämänlaatuun. Lissabonin huippukokouksen jälkeen, sekä Nizzan kokouksen hyväksyttyä EU:n sosiaalipoliittisen ohjelman, ajatus laadusta on entistäkin keskeisempi osa yhteisön ohjelmaa. Euroopan yhteisö, Ellei muuta mainita, tämän julkaisun jäljentäminen on sallittu sillä ehdolla, että lähde mainitaan. Mikäli tekstimuodossa olevan ja multimediatiedon (ääni, kuvat, ohjelmistot jne.) jäljentämiseen tai käyttöön vaaditaan etukäteen hankittu lupa, siitä on selvästi käytävä ilmi käyttörajoitukset. Tällaisessa tapauksessa yllä oleva yleinen lupa ei päde.

19 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT MIKSI KONSEPTI? Konseptien avulla järjestämme ja muokkaamme ajatuksia; analysoimme vastaanottamaamme tietoa ja vertailemme sitä muuhun tietoon, tarkoituksenamme löytää johdonmukainen päätelmä, joka vie meitä kohti todellista tietoa. Eurooppalainen esteettömyyskonsepti on työkalu, jota käyttämällä voimme järjestää ja muotoilla ympäristöämme sopivaksi jokaiselle käyttäjälleen. Tämän saavuttamiseksi meidän täytyy analysoida olemassa olevaa tietoa ja vertailla sitä väestön todellisiin tarpeisiin pitäen samalla mielessä se, että juuri väestön monimuotoisuus on sen yhteinen piirre. Niinpä Eurooppalaisen esteettömyyskonseptin (ECA) täytyy olla päivittäisen työn perusohje kaikille niille henkilöille ja elimille, jotka työskentelevät ympäristömme rakentamisen parissa - esimerkiksi poliitikot, rakennusliikkeet, suunnittelijat ja työnantajat. Kuten on jo todettu, tämä ei tarkoita standardisointia tai kulttuurista yhdenmukaisuutta. Tätä konseptia hyödyntämällä voi kunnioittaa esteettömyyden toiminnallisia vaatimuksia sekä säilyttää kulttuurien ominaispiirteet ja eri väestöryhmien tavat. Tämän vuoksi ECA ei ole joukko mitta- ja aineistotaulukoita, vaan opas niihin ominaispiirteisiin, jotka vaikuttavat elämänlaatuun. Yhteenveto: Eurooppalaisen esteettömyyskonseptin mukaan rakennettujen ympäristöjen on kunnioitettava maan identiteettiä ja sen väestön tapoja, mutta samalla myös vastattava sosiaaliseen ja teknologiseen kehitykseen. Niiden tulee toisin sanoen ottaa huomioon väestön monimuotoisuus sekä laatustandardien edistysaskeleet. MIKSI RAKENNETTU YMPÄRISTÖ? Ympäristö voidaan jakaa kahteen osaan: luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön. 1. Luonnonympäristö: luonnonympäristön kehitys riippuu ainoastaan luonnonvoimien (sade, tuuli) toiminnasta. Kun luonnonympäristöä (kuten metsiä) muokataan ihmisiä varten, siitä tulee osa rakennettua ympäristöä.

20 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT Kuva 002 > Sademetsä tai aavikko Luonnontilainen ympäristö on lähes asumiskelvoton 2. Rakennettu ympäristö: rakennettu ympäristö on ihmisen käyttötarkoitukseensa luomaa tai muokkaamaa. Kuva 003 > Esteetön uimaranta Ihminen muokkaa ympäristöä, jotta siitä voivat kaikki nauttia Esimerkkejä rakennetuista ympäristöistä: rakennukset, aukiot, ajoneuvot (kuljetus), pysäköintialueet, kadut, lasten leikkialueet, muistomerkit, vesi-/kaasulaitokset jne., luonnonpuistot - joissa kasvit on suojeltu, käytössä on merkityt polut ja erilaisia palveluita - sekä rannat, joilla on liikkumista helpottavia rakenteita (luiskat, kulkutiet hiekalla jne.) sekä uintia helpottavia apuvälineitä (kellukkeet lapsille, kelluvat tuolit liikkumisvammaisille tai poijut turvallisten alueiden rajaamiseksi). Rakennettu ympäristö tarkoittaa kaikkia ihmisten käyttöön suunniteltuja julkisia ja yksityisiä tiloja, joiden esteettömyys on ihmisistä riippuvaista.

21 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT Tässä julkaisussa käsitellään kuitenkin erityisesti arkkitehtuuria ja kaupunkisuunnittelua, koska muutosten tekeminen valmiiseen rakennushankkeeseen on aikaa vievää: jos suunnitelmat on tehty ottamatta huomioon esteettömyyttä, rakennukset tai tilat saattavat olla vaikeapääsyisiä pitkänkin aikaa, ja puutteiden korjaaminen jälkikäteen saattaa olla kallista. MIKSI ESTEETTÖMYYS? Rakennetun ympäristön on mahdollistettava jokaisen ihmisen kehittyminen yksilönä. Siksi niiden suunnittelussa on otettava huomioon väestön monimuotoisuus sekä ihmisten tarve olla itsenäisiä. Rakennettu ympäristö kaikki sen elementit ja osat mukaan lukien täytyisikin suunnitella siten, että se mahdollistaa kaikille esteettömän pääsyn tarjolla olevien mahdollisuuksien luo: kulttuuri, ulkotilat, rakennukset, viestintä, palvelut, talous, osallistuminen jne. Näin ollen esteettömän ympäristön täytyy olla: 1. Kunnioittava: ympäristön pitää kunnioittaa käyttäjien monimuotoisuutta. Kukaan ei saa tuntea itseään syrjityksi ja jokaisella täytyy olla mahdollisuus päästä sinne minne muutkin pääsevät. 2. Turvallinen: ympäristö ei saa aiheuttaa käyttäjilleen riskejä. Tämän vuoksi kaikki ympäristön osat tulee suunnitella turvallisuus huomioon ottaen (liukkaat lattiat, ulkonemat, ulottuvuudet jne.). 3. Terveellinen: ympäristö ei saa aiheuttaa terveysriskiä tai ongelmia tietyistä sairauksista tai allergioista kärsiville. Ympäristön on edistettävä tilojen ja tuotteiden terveellistä käyttöä. 4. Toimiva: ympäristö on suunniteltava siten, että se on tarkoituksenmukainen aiottuun käyttöön ongelmitta ja vaikeuksitta. Olisi esimerkiksi järjetöntä suunnitella terveyskeskus ottamatta huomioon sitä, että käytävillä täytyy mahtua kaksien paarien kohtaamaan toisensa ja että ovien täytyy olla tarpeeksi leveitä jotta paarien kanssa mahtuu niistä läpi. 5. Helppotajuinen: jokaisen käyttäjän täytyy pystyä suunnistautumaan tiloissa vaikeuksitta, mistä johtuen seuraavat seikat ovat olennaisia: a. Selvät opasteet: opasteissa on käytettävä kansainvälisesti tunnistettavia kuvasymboleja, paikallisen kielen mukaisia sanoja tai lyhennyksiä on vältettävä, sillä ne saattavat johtaa sekaannuksiin; esimerkiksi hanassa oleva kirjain C viittaisi englanniksi kylmään (Cold), mutta espanjaksi täysin päinvastaisesti kuumaan (Caliente).

22 TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT b. Tilojen jäsentäminen: tilojen on oltava johdonmukaisia ja toimivia, jotta voidaan välttää eksyminen ja hämmennys. 6. Esteettinen: lopputuloksen on oltava esteettisesti miellyttävä, jotta kaikkien on helpompi hyväksyä se (yllä olevat viisi kohtaa huomioon ottaen.). OTE EUROOPAN YHTEISÖN ASETTAMAN ASIANTUNTIJARYHMÄN RAPORTISTA Esteetön rakennettu ympäristö on keskeinen tekijä tasavertaisiin oikeuksiin perustuvan yhteiskunnan toteutumisessa ja se takaa kansalaisille itsenäisyyden ja keinot osallistua aktiivisesti yhteiskunta- ja elinkeinoelämään. Se on osallisuutta edistävän syrjimättömyyteen perustuvan yhteiskunnan kulmakivi. Yhteiskuntamme perustuu monimuotoisuuteen ja tähän kuuluu tarve esteettömään ympäristöön, joka ei itsessään aiheuta vammaisuutta ja toimintakyvyn alenemista. Tämä tarkoittaa sitä, että esteettömyys on kaikkien asia, ei ainoastaan vähemmistön jolla on erityistarpeita. Yhteiskunnan monimuotoistuessa ja ikääntyessä esteettömyyden edistämisen pitäisi olla ja se tuleekin olemaan yhä yleisempi tavoite. Esteettömyys onkin olennainen osa Lissabonin huippukokouksessa maaliskuussa 2000 käynnistettyä strategiaa, jonka tarkoituksena on edistää kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Koska esteettömyys hyödyttää kaikkia, se vahvistaa osallisuutta ja edistää vammaisten ihmisten aktiivista osallistumista elinkeino- ja yhteiskuntaelämään. Strategian tavoiteajankohta on vuosi Tästä syystä esteettömyyttä koskeva toimintaohjelma, jota tässä raportissa kuvataan, tulisi toteuttaa samoin vuoteen 2010 mennessä. Kyseiseen vuoteen mennessä kaikkien uusien rakennusten, niiden lähiympäristön (jalkakäytävät, bussipysäkit jne.) samoin kuin muun ympäristön (opasteet, elektroniset laitteet jne.) olisi oltava esteettömiä. Tällainen pyrkimys edellyttää vahvaa poliittista sitoumusta, joka tulee vahvistaa kevään 2004 Eurooppa-neuvostossa. Tämä sitoumus on välttämätön kaikkien niiden konkreettisten edistysaskelten käynnistämiseksi useilla eri politiikan lohkoilla ja kaikkien asianomaisten toimijoiden osalta kuljetuksista tietotekniikkaan, tilankäytön suunnittelusta rakentamiseen joita tarvitaan todellisen edistyksen varmistamiseksi. 2010: KAIKILLE ESTEETÖN EUROOPPA - Euroopan komission asettaman asiantuntijaryhmän raportti (lisätietoa osoitteesta

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto LISÄÄ TURVALLISUUTTA JA TERVEYTTÄ SEKÄ TUOTTAVUUTTA TYÖPAIKOILLE EUROOPASSA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto FI Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto Tervetuloa virastoon Työturvallisuus

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN JÄRJESTÖPÄIVÄT 23.-24.9.2008 RANTASIPI AULANKO, HÄMEENLINNA RAIJA MATTILA EU-yhteistyön taustaa Liikuntasektorin

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA TUTKIMUS

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa

Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari sähköisistä hankinnoista, erityisasiantuntija/rahoitusala Suomen Kuntaliitto, kuntatalous Euroopan komission ehdotus

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

ESOK-projekti ja esteettömyyden edistäminen yliopistossa. Vammaisasiamies Paula Pietilä, TY Email:paula.pietila@utu.fi

ESOK-projekti ja esteettömyyden edistäminen yliopistossa. Vammaisasiamies Paula Pietilä, TY Email:paula.pietila@utu.fi ESOK-projekti ja esteettömyyden edistäminen yliopistossa Vammaisasiamies Paula Pietilä, TY Email:paula.pietila@utu.fi MITÄ ESTEETTÖMYYS YLIOPISTOSSA ON? Yliopiston fyysinen ympäristö: tilat ja laitteet

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

The Covenant capacity -hanke

The Covenant capacity -hanke The Covenant capacity -hanke Paikallishallinnon osaamisen kehittäminen ilmasto- ja energia-asioissa suunnittelusta toteutukseen ja seurantaan Laura Heikkilä koulutuskoordinaattori, FCG Koulutus ja konsultointi

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0164(CNS) 13. joulukuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta talous-

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W 0(02 Bryssel 19. marraskuuta 2001 6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W Komissio on teettänyt laajan

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13

Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13 Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13 Tarkastuslistan kysymykset 5A12-14: Tiedotus ja julkisuus tuensaajan toiminnassa, Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset, Yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys

Lisätiedot

Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I

Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I P7_TA-PROV(2011)0452 Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2011 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Ohjelmassa ei pyritä määrittelemään vammaisuutta kattavasti. Vammaisuus vaikuttaa ihmisen arkitoimintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin.

Ohjelmassa ei pyritä määrittelemään vammaisuutta kattavasti. Vammaisuus vaikuttaa ihmisen arkitoimintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin. VAMMAISOHJELMA 2009 2011 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.... 2 1. LÄHTÖKOHDAT... 3 2. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA... 4 3. ESTEETTÖMYYS... 5 4. VIESTINTÄ... 6 5. SIELUNHOITO JA VERTAISTUKI... 7 6. KOULUTUS... 8 7.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies, VT Jonna Törnroos Sähköiset viestintävälineet Jäsenvaltioiden on huolehdittava

Lisätiedot

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut Turvallinen koti- ja lähiympäristö Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut Aiheen teemoja Toimija Toimintaympäristö Toimintakyky Turvallinen koti Esteettömyys Hyviä

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 16906/09 (Presse 361) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston ylimääräinen istunto Yleiset asiat ja ulkosuhteet Geneve, 30. marraskuuta 2009 Puheenjohtaja Ewa BJÖRLING Ruotsin kauppaministeri

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507.

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 17.4.2013 PE510.492v01-00 TARKISTUKSET 1-22 Sharon Bowles (PE507.945v01-00) sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta rahoituspalvelualalla

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Brändin arvonmääritys ISO 10668. Sisältö ja hyödyt käytännössä

Brändin arvonmääritys ISO 10668. Sisältö ja hyödyt käytännössä Brändin arvonmääritys ISO 10668 Sisältö ja hyödyt käytännössä ISO 10668 taustaa Standardin nimi: Brändin arvonmääritys. Vaatimukset brändin taloudellisen arvon määrittämiseen Vahvistettu 20.9.2010 SFS:n

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Finanssineuvos Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö 24.11.2010 Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006 ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006 Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti SAFA) asiantuntija, Invalidiliitto ry / esteettömyysprojekti puh (09) 6131 9263 tai 050 594

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Luonnos 22.4.2016 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun sosiaalija terveysministeriön asetuksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot