FITS-julkaisuja 9/2002. Automaattivalvonnan tekniset ratkaisut Selvitys soveltamismahdollisuuksista Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FITS-julkaisuja 9/2002. Automaattivalvonnan tekniset ratkaisut Selvitys soveltamismahdollisuuksista Suomessa"

Transkriptio

1 FITS-julkaisuja 9/2002 Automaattivalvonnan tekniset ratkaisut Selvitys soveltamismahdollisuuksista Suomessa

2

3 FITS-julkaisuja 9/2002 Automaattivalvonnan tekniset ratkaisut Selvitys soveltamismahdollisuuksista Suomessa

4 ISBN FITS-julkaisuja Helsinki 2002

5 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jussi T. Borgenström, Armi Vilkman-Vartia SCC Viatek Oy, Matti Juhala, Panu Sainio TKK, Autotekniikan Laboratorio Julkaisun laji Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Automaattivalvonnan tekniset ratkaisut. Selvitys soveltamismahdollisuuksista Suomessa Tiivistelmä Automaattivalvonta on eräs tehokas keino parantaa liikenneturvallisuutta. Onnettomuusvähenemät ovat olleet tutkitusti merkittäviä automaattisesti valvotuilla liikennealueilla. Automaattivalvonta ehkäisee tehokkaasti ylinopeuksia. Ylinopeuden on todettu olevan yksi keskeisimmistä liikenneonnettomuuksien aiheuttajista. Työn tavoitteena on esitellä automaattivalvontaa mahdollistavia teknologioita ja etsiä siihen liittyviä uusia keinoja ja innovaatioita. Malliesimerkkejä ja mahdollisia ratkaisuja on kartoitettu internet-hauilla ja kirjallisuustutkimuksilla. Työssä tarkastellut automaattivalvontakeinot sisältävät ajoneuvon ulkopuolisia, ajoneuvoon osittain tai pääosin liittyviä, jo toteutettuja tai jossain kehitysvaiheessa olevia teknologioita. Automaattivalvonta soveltuu hyvin Suomeen erilaisiin kohteisiin kuten nopeusvalvontaan, kaupunkien erityiskohteiden kuten vaarallisten risteysalueiden valvontaan ja bussikaistojen valvontaan, sekä menetelmien edelleen kehittyessä ja monipuolistuessa turvalaitteiden käytön valvontaan sekä kuljetusriskien ja riskikuljettajien valvontaan. Pakokaasupäästöjen ja melun mittaus sekä erityismittausten kuten ajoneuvojen välisen etäisyyden mittaus ja esimerkiksi raskaiden ajoneuvojen akselipainojen valvonta normaaliajonopeudella ovat vielä kehitysvaiheessa. Tulevaisuudessa automaattivalvonta tullee menemään tienvarsimittauksista enemmän ajoneuvoteknisiin, ajoneuvoihin sijoitettavien laitteiden kautta tehtävään valvontaan. Automaattivalvonta voidaan toteuttaa myös vilkkaassa liikenteessä (monikaistaisella moottoritiellä) ja huonolla säällä. Automaattivalvonnan hyväksyttävyyttä lisää sen kohdentaminen onnettomuusalttiisiin paikkoihin. Siirrettävää kalustoa voidaan käyttää monipuolisesti erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa (kaupunkialueet, suuret yleisötapahtumat jne.). Automaattivalvontakohteet on kuitenkin valittava myös pitäen mielessä yleinen hyväksyttävyys. Valvonnan tehostamiseen on liitettävä voimakas tiedottaminen liikenneturvallisuusriskeistä ja siitä, että valvontaa tehostetaan nimenomaan turvallisuuden parantamisen vuoksi. Avainsanat (asiasanat) liikenteen automaattinen valvonta, ajoneuvon tunnistaminen, kuljettajan tunnistaminen, liikenneturvallisuus Muut tiedot Sarjan nimi ja numero FITS-julkaisuja 9/2002 Kokonaissivumäärä 59 Kieli suomi Jakaja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ISSN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN ISBN Luottamuksellisuus julkinen

6 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Jussi T. Borgenström, Armi Vilkman-Vartia SCC Viatek Ltd, Matti Juhala, Panu Sainio Helsinki University of Technology Laboratory of Automotive Engineering Type of publication Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Technical solutions for automated enforcement. Survey of application areas in Finland Abstract Automated enforcement is an efficient way of improving traffic safety. The number of accidents has been shown to reduce significantly in areas with automated enforcement. Automated enforcement prevents speeding efficiently, and speeding has been noted to be one of the central causes of traffic accidents. The purpose of this work is to present technologies that make automated enforcement possible and to find new ways and innovations for it. Model examples and possible solutions have been surveyed with literature studies and in the internet. Automated enforcement methods studied in this work include external equipment of vehicles, equipment partly or mainly attached to the vehicle, and technologies that have already been carried out or which are under development. Automated enforcement suits well for different areas in Finland, e.g. for speed control, for certain areas in cities and towns such as for the control of dangerous crossings and controlling bus lanes. As the methods are developing further and getting more versatile, automated enforcement suits also for enforcing the use of safety equipment in addition to enforcing haulage risks and risk drivers. Measuring exhaust gas emissions and noise in addition to special measurements such as measuring distance between vehicles, and e.g. controlling axle weights of heavy-duty-vehicles in normal speed are still under development. In the future the use of automated enforcement will most probably shift from roadside measurements towards controlling vehicles by using equipment partly or mainly attached to the vehicle. Automated enforcement can also be used in heavy traffic (on a motorway with many lanes) and during bad weather. The acceptability of automated enforcement is increased by directing it to places that are prone to accidents. Mobile devices can be used in many ways in different environments and situations (in urban areas, in big public happenings etc.). However, the uses of automated enforcement have to be chosen also considering public acceptance. Efficient public informing on traffic safety risks and of the fact, that enforcement is increased in order to improve traffic safety, has to be given when control measures are intensified. Keywords automated traffic enforcement, vehicle recognition, driver recognition, traffic safety Miscellaneous Serial name and number FITS publications 9/2002 Pages, total 59 Distributed by VTT Building and Transport Lanquage Finnish ISSN Price ISBN ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

7 ESIPUHE Työ kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön FITS liikennetelematiikan tutkimus- ja kehitysohjelman hankkeeseen 7, joka tutkii ajoneuvojen nopeuden säätelyjärjestelmiä ja liikenteen automaattivalvontaa. Työ alkoi tammikuussa Työtä ohjasi ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi yli-insinööri Petteri Katajisto liikenne- ja viestintäministeriöstä ja jäseninä FITS 7 hankesihteeri tieinsinööri Magnus Nygård Tiehallinnosta, osastopäällikkö Reijo Teerioja YTV:stä, poliisiylitarkastaja Pertti Luntiala ja ylikomisario Timo Ajaste Sisäasiainministeriöstä sekä liikenteen palvelupäällikkö Yrjö Pilli-Sihvola Tiehallinnosta. Selvitystyön on tehnyt insinööri Jussi T. Borgenström ja diplomi-insinööri Armi Vilkman-Vartia SCC Viatek Oy:stä, professori Matti Juhala ja laboratorioinsinööri Panu Sainio TKK konetekniikan osastolta. Tutkimusprofessori Risto Kulmala VTT:sta on antanut raportista asiantuntijalausunnon. Helsingissä syyskuussa 2002 Petteri Katajisto

8

9 SISÄLTÖ ESIPUHE JOHDANTO TAVOITTEET LIIKENNEVALVONNAN MUODOT Mitä voidaan valvoa Yleistä Nopeusvalvonta Liikennevalojen noudattaminen ja ajoneuvoetäisyydet Raskaiden ajoneuvojen valvonta Tasoristeykset Kuljettajan kunto Turvalaitteiden käyttö Liikennemerkkien ja tiemerkintöjen noudattaminen Ajoneuvojen luvaton käyttö Ajoneuvojen tienvarsitarkastukset: kunto ja päästöt Tunnistaminen Yleistä Ajoneuvon tunnistaminen Kuljettajan tunnistaminen Liikennetapahtuman tunnistaminen TURVALLISUUSVAIKUTUKSET Yleistä Onnettomuusvähenemä automaattivalvonnan seurauksena Automaattivalvonta muokkaa liikennekulttuuria TIEDONHALLINTA Tiedonhallinnan edellytykset Tiedonhallinnan järjestäminen ORGANISOINTINÄKÖKULMIA YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...48 LÄHTEET...52 LIITE 1 Case Iso-Britannia 7

10

11 1 JOHDANTO Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden tutkimus- ja kehitysohjelman, FITSin, maaliskuussa FITS-ohjelman hankealue 7 käsittelee ajoneuvojärjestelmien, kuten älykkään nopeuden säätelyn (Intelligent Speed Adaptation, ISA) ja liikenteen automaattivalvonnan kehittämistä. Sekä ISA että automaattivalvonnan kehittäminen ovat mukana toimenpiteinä Liikenneturvallisuusasian neuvottelukunnan liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuosille Tässä työssä on selvitetty innovatiivisia ratkaisuja ja tekniikoita liikenteen automaattisen valvonnan hoitamiseksi Suomen yleisillä teillä ja kaupunkialueilla. Malliesimerkkejä ja mahdollisia ratkaisuja on kartoitettu internet-hauilla ja kirjallisuustutkimuksilla. Raportin rakenne on seuraava: luvussa 2 kuvataan työn tavoitteet. Luvussa 3.1 kuvataan automaattivalvonnan soveltamiskohteita ja luvussa 3.2 tunnistamiseen käytettäviä järjestelmiä. Luvussa 4 kuvataan automaattivalvonnan turvallisuusvaikutuksia, luvussa 5 tiedonhallinnan edellytyksiä ja luvussa 6 organisointia, yhteenveto ja johtopäätökset on kuvattu luvussa 7. 9

12 2 TAVOITTEET Työn tavoitteena on esitellä automaattivalvontaa mahdollistavia teknologioita ja etsiä siihen liittyviä uusia keinoja ja innovaatioita. Pääpaino raportissa on teknisten ratkaisujen esittelyllä ja arvioilla siitä, miten ne soveltuvat Suomen oloihin. Automaattivalvontaa koskevaa lainsäädäntöäkään ei voida kehittää, jollei säätelykeinojen taustalla olevien teknologioiden kehittymisestä ja menetelmistä muualla ole tietoa. Tässä selvityksessä ei ole tarkoitus pitäytyä nykylainsäädännön rajoittamassa tilanteessa eikä nykyisen järjestelmän kuvaamisessa vaan etsiä hyvin laaja-alaisesti erilaisia mahdollisesti käytettäviä järjestelmiä, joista voidaan hyödyntää käyttökelpoisia osajärjestelmiä tai innovaatioita. Lainsäädännöllisiä vaatimukset ovat keskeisiä automaattivalvonnan kehittämiselle ja niitä on tarkasteltava tapauskohtaisesti erikseen. Esiselvityksen tarkoituksena on kerätä tiedossa olevat teknologiaratkaisut ja innovaatiot laaja-alaisesti ja tarkasti rajaamatta etukäteen (ratkaisut voivat olla ajoneuvon ulkopuolisia, ajoneuvoon osittain tai pääosin liittyviä, jo toteutettuja tai jossain kehitysvaiheessa olevia), arvioida järjestelmien tai niiden osien käyttökelpoisuutta ja toteutettavuutta, esittää karkeita kustannuksia ja järjestelmän vaatimia henkilöresurssitarpeita ja/tai organisointivaatimuksia, sekä arvioida yhdistämismahdollisuuksia ja jatkokehitystyötä akselilla valvonta seuranta informaatio. 10

13 3 LIIKENNEVALVONNAN MUODOT 3.1 Mitä voidaan valvoa Yleistä Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuosille esitetään mm. seuraavaa /32/ Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Suunnitelman tavoitteena on luoda edellytykset liikennejärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle siten, että vuoden 2025 paikkeilla vuosittainen liikennekuolemien määrä on enintään 100 ja vuonna 2010 (periaatepäätöksessä vuosi 2005, tarkistettu jälkeenpäin vuoteen 2010) liikennekuolemien määrän on oltava alle 250. Liikenneturvallisuuteen vaikutetaan monilla ratkaisuilla mm. liikenteen häiriönhallinnan ja siihen liittyvän liikenteen ohjauksen ja tiedottamisen kehittämisellä, liikenteen automaattisen valvonnan kehittämisellä ja uusilla ajoneuvojen nopeudensäätelyjärjestelmillä. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta ( ) todetaan /60/ Laajennetaan automaattista nopeudenvalvontaa pääteillä siten, että ainakin 800 km päätieverkosta on valvonnan piirissä vuoteen 2005 mennessä. YTV:n Liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuosille todetaan /64/ Ajoneuvoliikenteen nopeuksien valvonnan tehostaminen on arvioitu pääkaupunkiseudun liikenneturvallisuuteen eniten vaikuttavaksi keinoksi. Ylinopeuksien karsiminen kameravalvonnan avulla on keskeisin toimenpide, jolla turvallisuutta voidaan lisätä. Se on ainoa nopeasti vaikuttava keino vähentää liikenneonnettomuuksia koko seudulla. Tehokas kameravalvonta edellyttää muutoksia lainsäädäntöön. Poliisin liikenneturvallisuusstrategian (SM, 2002) mukaisesti poliisin liikenneturvallisuustoiminnan tulee keskittyä: /52/ nopeusvalvontaan päihteiden käytön valvontaan turvalaitteiden käytön valvontaan sekä riskikuljettajiin. Suomessa nopeusvalvonnan tehostaminen edellyttää nykyistä laajempaa automaattisten valvontamenetelmien käyttöä. 11

14 Myös Euroopan Parlamentin vuosien turvallisuusohjelma keskittyy samoihin teemoihin. Lisäksi mainitaan kevyen liikenteen erityinen huomioon ottaminen sekä ajokortin käyttöönoton vaiheistus, ammattiautoilijoiden ajoajan seuranta ja väsyneenä ajamisen valvonta. /17/ Vaikka resursseja valvonnan toteuttamiseen olisi enemmänkin, niin selvää on, että poliisi ei voi valvoa kaikkea säännöstenvastaista liikennekäyttäytymistä. Valvonnan painopistealueiden valintaa on viime aikoina pohdittu myös EU:n neljännen puiteohjelman liikennealueen projekteissa kuten GADGET ja ESCAPE. Näissä tutkimuksissa yhteinen näkemys oli se, että liikenteen valvonnassa tulisi keskittyä erityisesti: nopeusvalvontaan, rattijuopumusvalvontaan, turvalaitteiden käyttöön ja nuoriin kuljettajiin. /15, 20/ Ennen oman valvontajärjestelmänsä rakentamista Alankomaiden viranomaiset keskittyivät laajasti tutkimaan alkoholin, nopeuden, turvalaitteiden ja risteysten automaattivalvonnan vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Keskeinen päätelmä oli, että tehokas valvonta on sellaista valvontaa, jossa liikennerikkoja kokee kiinnijäämisen riskin suureksi ja tämä kiinnijäämisen riski vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä liikenteessä. Tämä tarkoittaa valvonnan laajuutta ja aktiivisuutta, nopeaa puuttumista rikkeisiin ja rikkeiden seuraamusten vakavuutta. Kustannustehokasta valvontaa ovat lyhytkestoiset tehokampanjat ja valvonnan kohdistaminen seuraamuksiltaan pahimpiin rikkeisiin. /65/ Nopeusvalvonta Ajonopeus vaikuttaa käytännössä kaikkiin tieliikenneonnettomuuksin: Nopeuden kasvaessa onnettomuuksien todennäköisyys kasvaa ja niiden seuraukset pahenevat. 1 km/h muutos keskinopeudessa aiheuttaa noin 3 prosentin samansuuntaisen muutoksen henkilövahinko-onnettomuuksien lukumäärässä (kuva 1). /47/ Kuva 1. Keskinopeuden muutoksen vaikutus henkilövahinko-onnettomuuksien lukumäärään. /47/ 12

15 Tehokkain tapa vähentää ylinopeuksia ja siitä johtuvia liikenneonnettomuuksia on oikein kohdistettu liikennevalvonta ja siitä ennakolta tiedottaminen. Valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuuden parantamisesta edellyttää liikennevalvonnan lisäämistä ja kehittämistä niin, että myös vähäisiin ylinopeuksiin puututaan. /60/ Nopeusvalvonnan tavoitteena on vähentää ylinopeuksia pitämällä kuljettajien kokema kiinnijoutumisriski korkeana. Nopeusvalvonnalla tulee viestittää kuljettajille, ettei nopeusrajoituksia saa ylittää lainkaan. Käytössä olevat resurssit, liikennemäärät ja muut olosuhteet saattavat pakottaa poliisin soveltamaan korkeampaakin puuttumisrajaa. Pienempiin ylityksiin puuttuminen tehostaisi nopeusrajoitusten kunnioitusta. /52/ Nopeusvalvonnassa tehokkainta on käyttää erilaisia keinoja yhdessä: perinteistä nopeusvalvontaa voidaan käyttää tehokampanjoissa ja kiinteää automaattista valvontalaitteistoa kannattaa sijoittaa pisteisiin tai kohteisiin, joissa on tapahtunut paljon onnettomuuksia. Esimerkiksi kohteissa, joiden fyysinen rakenne tai muu seikka ohjaa ajamaan liian lujaa kuten moottoritieltä alempiluokkaiselle tielle saavuttaessa, jolloin nopea ajotyyli voi jäädä päälle. Yöaikana, hiljaisen liikenteen aikana, tapahtuu vakavia onnettomuuksia, joita voidaan ehkäistä automaattisella valvonnalla. Tekniikka luo mahdollisuudet suorittaa valvontaa automaattisesti missä ja milloin vain. Valvontajärjestelmät on mahdollista toteuttaa siten, että ylinopeutta ajaneen ajoneuvon haltija saa maksuseuraamuksen automaattisesti postitettuna. Automaattinen valvontajärjestelmä vapauttaa poliisin resursseja muihin tehtäviin tai valvontakohteisiin. Käytännössä ajonopeuksien hallinnalla voidaan edistää liikenneturvallisuutta vain, jos se perustuu selkeisiin nopeusrajoituksiin sekä niiden noudattamisen varmistamiseen rakenteellisilla toimenpiteillä tai valvonnalla. /64/ 75 maassa on kameravalvontaa, eniten valvotaan nopeutta. Suomen käytäntöä ja kehitteillä olevaa automaattisempaa tietojen käsittelyjärjestelmää kuvataan raportissa liikenteen automaattinen kameravalvonta, esiselvitys. /34/. Oikeusministeriön asettama työryhmä on selvittänyt, miten vähäisten ylinopeuksien seuraamukset voitaisiin määrätä kuljettajan sijasta suoraan ajoneuvon haltijalle. /42/ Nopeusvalvonnan muodot nykytiedon mukaan ovat seuraavat: pistekohtainen, hetkelliseen nopeuteen perustuva kahden pisteen välinen matkanopeuden laskentaan perustuva Lisäksi ajonopeuksia voidaan hallita: automaattisilla kuljettajaa ohjaavilla tai rajoittavilla järjestelmillä ajoneuvokohtaisilla nopeudenrajoittimilla Pistekohtainen nopeudenvalvonta tapahtuu mittaamalla ajoneuvojen nopeus ja kuvaamalla ylinopeutta ajava ajoneuvo ja kuljettaja. Valvontaa voidaan tehdä joko kiinteissä 13

16 mittauspaikoissa (kierrättämällä kameroita kiinteissä kamerakoteloissa, kuva 2), tai siirreltävällä kalustolla vapaasti valittavissa paikoissa. Esimerkkejä hinnoista: Iso-Britanniassa kiinteä tai siirrettävä kamera noin puntaa ( euroa), kotelo puntaa (4 000 euroa). /12/. Suomessa on arvioitu vastaavasti: kameran hinta euroa, kotelo euroa ja pylväs toiset euroa. Kuva 2. Pistekohtaisen valvonnan laitteistoa (Intertraffic, Amsterdam 2002). Kuva Armi Vilkman-Vartia. Nykyinen automaattivalvontajärjestelmä ei sovellu moottoripyörien valvontaan, koska kuva otetaan edestä ja moottoripyörän rekisterikilpi on vain takana. Nykyinen lain edellyttämä ajajan tunnistus ei myös onnistu kypärämaskin vuoksi. Kahden pisteen välinen matkanopeuden laskentaan perustuva valvonta tapahtuu tunnistamalla ajoneuvo kahdessa peräkkäisessä mittauspisteessä esim. videokameralla ja laskemalla keskinopeus matkaan käytetyn ajan perusteella. Saksassa ja Iso-Britanniassa tehtyjen tutkimusten mukaan raskaiden ajoneuvojen ajoneuvokohtaisten nopeudenrajoittimien oikea toiminta on merkittävä tekijä liikenneturvallisuuden ja ympäristön kannalta sekä tasavertaisen kilpailun varmistamiseksi liikenteenharjoittajien välillä. Ajoneuvokohtaisten nopeudenrajoittimien toimintaa käytössä olisi testattava määräaikaistarkastuksin. Tutkimuksista käy ilmi, että tämä on mahdollista tehdä nopeasti ja vähäisin kustannuksin. Ajoaikojen määräaikaistarkastukset voidaan suorittaa elektronisten ajopiirturien avulla. Suomessa ajopiirtureiden tarkistus katsastuksen yhteydessä tulee pakolliseksi lähtien. /36/ 14

17 Useimmissa automaattisissa kuljettajaa ohjaavissa järjestelmissä ajoneuvon tietokoneeseen on syötetty alueen kartta ja alueella käytössä olevat nopeusrajoitukset. Paikannettu ajoneuvo tietää sallitun nopeuden ja varoittaa ylinopeudesta tai tekee kaasupolkimen raskaaksi. Tarkoituksena on, että kuljettaja voi ajaa miten haluaa, mutta ylinopeutta ei voi ajaa huomaamattaan. Kehittyneimpänä valvonnan muotona voidaan pitää järjestelmää, jossa kaikki ajoneuvot on varustettu automaattisilla nopeudenrajoittimilla, jotka rajoittavat suurimman mahdollisen nopeuden kulloinkin vallitsevan nopeusrajoituksen mukaan (ajonopeuden pakko-ohjaus). /64/ Ruotsissa on tehty tähän asti laajin palautetta antava ISA-kokeilu maailmassa, jossa mukana oli lähes ajoneuvoa ja yli kuljettajaa. Kokeilun loppuraportin mukaan liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä vähenisi 20 %, jos kaikissa ajoneuvoissa olisi käytössä ISA. /24/ Älykästä nopeudensäätelyä (ISA) Suomessa käsitellään toisessa FITS-ohjelman projektissa. Projektissa kokeillaan palautetta antavaa nopeuden seurantaa, palautteella kuljettajia pyritään motivoimaan nopeusrajoitusten noudattamiseen ja annetaan auton omistajalle mahdollisuus puuttua ylinopeuksiin. /45/ Esimerkkejä Automaattisen pistekohtaisen nopeusvalvonnan positiivisia turvallisuusvaikutuksia on tutkittu ja todettu eri puolilla maailmaa. Suomessa pistekohtaista nopeudenvalvontaa on alkuvuodesta 2002 noin 250 tiekilometrillä ja hyviä tuloksia on mitattu esimerkiksi vt. 1:llä: tehdyn tutkimuksen mukaan automaattinen nopeusvalvonta vähensi kahden vuoden seurantajakson aikana ylinopeuksien osuutta % ja henkilövahinkoonnettomuuksia 19 %. /39/ Tanskalaisten automaattisen nopeuden valvontakokeilun raportin mukaan 50 km/h nopeusrajoitusalueella odotettiin tapahtuvan 2 3 km/h keskinopeuden alenema ja ylinopeuksien odotettiin vähenevän. Suurimpien ylinopeuksien aleneman odotettiin olevan 5 km/h. Kokeilun loppuvaiheessa 50 km/h nopeusrajoitusalueella nopeuden alenema oli keskimäärin 2,4 km/h enemmän kuin odotettiin. Suurimpiin ylinopeuksiin sen sijaan automaattisella nopeuden valvonnalla ei ollut odotettua vaikutusta, vaan nopeuden alenema oli ainoastaan 2,5 km/h. /61/ Kaupunkialueilla nopeudenvalvontaan on todettu käyttökelpoiseksi ratkaisuksi autoon sijoitettava siirrettävä laitteisto, johon kuuluu tutka, digitaalikamera ja tietokone (kuva 3). Helsingin poliisilla on ollut tällainen laitteisto käytössään keväästä Laitteiston kuvaukset ja Helsingin poliisin kokemuksia sen käytöstä on esitetty raportissa Liikenteen automaattinen kameravalvonta, esiselvitys. /34/ 15

18 Kuva 3. Siirrettävä nopeudenvalvontalaitteisto VW Passatin tavaratilassa (Intertraffic, Amsterdam 2002), kuva Armi Vilkman-Vartia. Alankomaissa, tiellä A-2, otettiin vuonna 1997 käyttöön kahden pisteen välinen keskinopeuden laskentaan perustuva täysin automaattinen nopeudenvalvontajärjestelmä. Järjestelmä toimi automaattisesti koko ketjun alkaen tunnistustapahtumasta sakkolapun postittamiseen. Toteutuksen mahdollisti se, että Alankomaissa ei tarvitse tunnistaa kuljettajaa vaan siellä riittää pelkän rekisterikilven/haltijan tunnistaminen. Rekisterikilven tunnistaminen tehtiin kuvantulkintatekniikan avulla. Sakkolappu saatiin toimitettua vastaanottajalle 7 19 vrk kuluttua tapahtumasta. Yli 80 % ylinopeutta ajaneista sai sakon automaattisesti. Onnettomuudet vähenivät tiejaksolla 25 %. /35/ Laajamittaisia kokeiluja automaattisilla nopeudenrajoittimilla on aloitettu tai on suunnitteilla Ruotsissa, Hollannissa, Englannissa, Ranskassa ja Tanskassa. Automaattisia nopeudenrajoittimia on testattu EU:n MASTER-projektissa kolmessa eri maassa. Taajamaolosuhteissa ne alensivat ajonopeutta km/h nopeusrajoitusalueilla useilla kilometreillä tunnissa. Tutkimuksista tehdyt päätelmät eroavat toisistaan jonkin verran, mutta yleisesti ottaen tutkimuksissa on todettu seuraavat myönteiset vaikutukset: alhaisempi polttoaineen kulutus (3 11 %), alhaisemmat ylläpitokustannukset (renkaat, jarrut, moottori), parantunut liikenneturvallisuus (vähemmän onnettomuuksien uhreja), ajaminen rentoutuneempaa ja vakuutusmaksut pienempiä onnettomuuksien määrän vähenemisen seurauksena. /4, 36/ 16

19 Nopeusvalvonta ja muuttuvat nopeusrajoitukset Muuttuvat nopeusrajoitukset ja niiden noudattamisen automaattinen valvonta ovat tehokas tapa saada autoilijat noudattamaan nopeusrajoituksia. Muuttuvilla nopeusrajoituksilla voidaan näyttää eri liikenne- ja kelitilanteisiin sopivia rajoituksia. Valtaosa autoilijoista, 95 %, hyväksyy järkevän syyn vuoksi alennetut nopeusrajoitukset. Tällaisella yhdistelmällä liikennevirta saadaan tasattua erittäin tehokkaasti, jolloin tien välityskyky kasvaa ja liikenneturvallisuus paranee. /51/ Englannissa tehtyjen havaintojen mukaan muuttuvien nopeusrajoitusten alueella suoritettu automaattinen nopeudenvalvonta lisäsi tien välityskykyä n % ja alensi ruuhkatilanteissa peräänajojen riskiä jonon päähän saavuttaessa n %. /21/ Liikennevalojen noudattaminen ja ajoneuvoetäisyydet Vuoden 2000 vahinkovakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilaston mukaan kaikista henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista reilu kolmannes on tapahtunut liittymäalueilla ja näistä peräänajo-onnettomuuksia oli 17 %. Jalankulkijoiden yleisimmät onnettomuudet liittyivät ajoradan ylityksiin joko suojatiellä tai suojatien ulkopuolella. /63/ Liittymien näkyvä automaattivalvonta vähentää punaista päin ajamista ja kävelemistä liikennevaloliittymissä ja sitä kautta vähentää onnettomuuksia (kuva 4). Punaista päin ajamisen automaattista valvontaa on tehty jo kauan eri puolilla maailmaa. Risteysvalvontalaitteisto voidaan rakentaa kiinteäksi tai helposti siirrettäväksi. Peräänajo-onnettomuuksien ehkäisyyn tarvitaan myös automaattivalvonnan keinoja. Liian lyhyet ajoneuvovälit ovat yksi suuri tekijä peräänajoissa. Ajoneuvoetäisyyksien valvonta edellyttää seurantaa pidemmällä tiejaksolla, jotta hetkittäiset ohitustarpeesta aiheutuneet lyhyet etäisyydet voidaan jättää huomioimatta. Automaattivalvonta edellyttää kummankin ajoneuvon ajonopeuden ja sijaintitiedon samanaikaisen mittaamisen. Liian lyhyen etäisyyden raja-arvo määritetään nopeusrajoituksen mukaan. Sallittavaan ajoneuvoetäisyyteen vaikuttaa myös mm. keli ja näkyvyys. 17

20 Kuva 4. Liikennevalojen noudattamisen liittymävalvontaa Hollannissa, kuva Armi Vilkman-Vartia. Esimerkkejä Tampereella (tilanne vuoden 2002 alussa) on kahdeksassa liikennevaloliittymässä kameravalvontaa (yksi kamera kiertää kahdeksassa kotelossa). Kaupunki omistaa järjestelmän, mutta poliisi hoitaa valvonnan. Järjestelmällä valvotaan sekä nopeutta että punaista päin ajoa. Vaikutuksista ei ole tuoreita tutkimuksia, mutta selvästi on huomattu, että pistekohtaisesti valvonnalla on ollut positiivisia vaikutuksia. Pohjois-Carolinassa (USA) punaista päin ajamisen valvonnan on todettu vähentäneen liittymän kääntymisonnettomuuksia 26 %:lla ja kaikkia onnettomuuksia 22 %:lla, lisäksi on todettu järjestelmän vähentäneen punaista päin ajoa, muuttaneen ajotapoja ja lisännyt autoilijoiden tietoisuutta punaista päin ajon riskeistä. /44, 50/ Alankomaissa on kehitetty ajoneuvoetäisyyksien- ja nopeudenvalvontajärjestelmä, joka perustuu videokuvaukseen ja ajoradan kalibrointimerkkeihin. Järjestelmä tunnistaa ajoneuvon automaattisesti rekisterikilven perusteella (kuvantunnistus). Nopeuden ja ajoneuvovälin mittaus tehdään kuvantunnistukseen perustuvalla tekniikalla. Ajoneuvojen nopeus mitataan kahden peräkkäisen pisteen väliseen matkaan käytetyn ajan perusteella. Tietokone laskee ajoneuvovälit jälkikäteen videokuvan päälle piirrettävien viivojen avulla. Riketapauksissa kuva ja rikkeeseen liittyvät tiedot lähetetään GSM:llä edessä olevalle poliisipartiolle, joka pysäyttää ko. ajoneuvon ja käy rikkeen läpi kuljettajan kanssa. /11/ 18

21 3.1.4 Raskaiden ajoneuvojen valvonta Raskaiden ajoneuvojen valvonnassa tärkeimpiä valvottavia kohteita ovat paino, lastin kuormaus, ajoneuvon mitat, vaarallisten aineiden kuljettaminen ja ajopiirturin käyttö. Ajoneuvon kuntoon liittyviä asioita kuvataan kohdassa Ajoneuvon kuormaus Ajoneuvojen kuormauksen valvonnassa kohteena voisivat tulla kysymykseen esimerkiksi ylikuormat, mittojen ylitykset, kuorman kiinnitys tai esimerkiksi vaarallisten aineiden kuljettaminen. Ajoneuvojen kuormitusta säädellään lainsäädännöllä rajoittamalla ajoneuvon akseli/telipainoja sekä kokonaismassaa. Rajoitusten tarkoituksena on suojella tiestön rakenteita mutta toisaalta myös huolehtia siitä, että ajoneuvon kuormitus ja sen omat rakenteet ovat keskenään oikealla tasolla. Ajoneuvon mittojen sääntelyllä varmistetaan ajoneuvojen mahtuminen toimimaan liikenneverkossa. Punnitus Punnituksen automatisointi tarkoittaa käytännössä liikkeessä tapahtuvaa punnitusta (WIM, eli weigh in motion). Tämän teknologian vaatimukset ja nykytilannetta on selvitetty COST323 hankkeen Weigh-in-Motion of Road Vehicles raportissa. /10/ Mainitun selvityksen loppuraportissa todetaan WIM järjestelmien tulevan laajamittaiseen käyttöön lähitulevaisuudessa ja siitä syystä vaaditaan niitä tukevaa lainsäädäntöä ja standardisointia. Punnitusjärjestelmät jaetaan kahteen luokkaan sen perusteella, miten suurella nopeudella vaa`an ylitys voi tapahtua. Matalanopeuksiset vaa'at joudutaan sijoittamaan varsinaisten ajokaistojen ulkopuolelle erillisille punnituskaistoille. Niiden toiminta voi olla automaattista, mutta ajonopeudet asettuvat alueelle 5 20 km/h. Tällöin myös auton liike tapahtuu säädellysti. Suuren nopeuden punnitusjärjestelmä voidaan sijoittaa normaalien ajokaistojen yhteyteen ja ajo niiden yli punnitustilanteessa tapahtuu normaalilla liikennenopeudella. Suurimmat nopeudet voivat olla jopa 130 km/h. Liikkuvan ajoneuvon punnitsemisen tekee ongelmalliseksi ajoneuvon liikedynamiikan huomioiminen. Käytännössä laitteistojen tarkkuuden määrittäminen ja kalibrointi onkin tehtävä tilastollisin menetelmin. Laitteistolta vaadittava tarkkuus riippuu luonnollisesti käyttötarkoituksesta. Tilastointitarkoituksiin riittävä tarkkuus on luokkaa %, kun taas ylikuormavalvontaan käytettäessä tarkkuusvaatimus on luokkaa 5 10 %. Mikäli punnitusta käytetään valittaessa ajoneuvoja tarkempaan punnitukseen tarkkuus voi olla jonkin verran huonompi. 19

22 Automaattisen punnitusaseman sijoitukselle asetetaan monia vaatimuksia halutun tarkkuuden varmistamiseksi. Rajoituksen kohteena on tieosuuden pitkittäiskaltevuus, poikittaiskaltevuus, kaarevuus. Asema tulee sijoittaa paikkaan, jossa nopeus säilyy mahdollisimman vakiona eli autoa ei jouduta yleensä kiihdyttämään tai hidastamaan esimerkiksi liikennevalojen vuoksi. Myös kaistanvaihdot saattavat vaikeuttaa punnituksen toteuttamista, koska ne kuormittavat ajoneuvoa dynaamisesti. Tien pinnan mikro- ja makrotasaisuudelle asetetaan myös vaatimuksia. Punnitusasemien sijoittelussa on huomioitava myös telaketjujen käytön ja erikoiskuljetusten aikaansaamat kuormitukset. Ennen käyttöönottoa laitteisto tulee kalibroida käyttäen standardisoitua menettelyä ja käytön aikana laitteiden toiminta tulee varmistaa tarpeellisin kalibroinnein. Ilmastolliset olosuhteet Suomessa asettavat rajoituksia punnitusasemien käytölle. Punnituslaitteet sijoitetaan tien rakenteisiin ja tien lujuusopilliset ominaisuudet muuttuvat lämpötilan muuttuessa. COST 323 -raportissa on tarkasteltu esimerkkiä, jossa punnitusjärjestelmä asennettiin ja kalibroitiin puolentoista päivän aikana. Kalibroinnissa käytettiin punnittua kaksiakselista kuorma-autoa ja 5-akselista puoliperävaunua. Kummallakin ajoneuvolla tehtiin lukuisia punnituksia eri nopeuksilla ja eri kuormituksilla. Kaiken kaikkiaan tehtiin 115 punnitusta, joista laskettiin punnitustarkkuus. Kokonaispainon osalta punnitustulos oli keskimäärin 0,29 % liian alhainen. Yksittäisen akselin kohdalla ero oli 0,62 %. Tämän jälkeen toimintaa tarkistettiin poimimalla liikenteestä 86 kuorma-autoa, jotka punnittiin perinteisellä staattisella tavalla. Näiden kohdalla keskimääräinen kokonaispainon virhe oli 2,27 % ja akselikohtainen virhe 3,92 %. /10/ Kuorman mitat Kuorman mittojen ylityksen elektronista valvontaa on toteutettu useissa eri maissa, lähinnä ylikorkeiden kuljetusten havaitsemiseen. Käyttökohteina ovat mm. sillat ja tunnelit, joihin ajaminen ylikorkeilla ajoneuvoilla estetään järjestelmien avulla. Järjestelmät toimivat siten, että ensin ylikorkea kuljetus havaitaan esimerkiksi valokennoparilla ja sen jälkeen kuljettajaa varoitetaan liian korkeasta kuljetuksesta. Varoitus voidaan antaa mm. äänimerkillä tai muuttuvilla opasteilla. Suomessa Kehä II:lla on ylikorkeiden ajoneuvojen tunnistusjärjestelmä, jossa ylikorkea ajoneuvo havaitaan infrapunailmaisimilla (lähetin/vastaanotin). Havainnon jälkeen tieto annetaan kuljettajalle tekstitaulussa ennen Hiidenkallion tunnelia niin, että kuljettaja pääsee vielä kääntymään rinnakkaiselle tiestölle. Suomessa metsäteollisuus käyttää kuitupuunippujen kiintotilavuuden automaattista mittausjärjestelmää. AVM-menetelmä (Automated Volume Measurement) perustuu videokuvaukseen, lasertekniikkaan ja ajantasaiseen kuvankäsittelyyn. Mittauslaitteisto muodostuu siirtymämittausjärjestelmästä, valaisu- ja kameralaitteista sekä tietokoneista ohjelmineen. Mittaustilanteessa kuorma ajetaan mittaushallin läpi 2 9 km tuntinopeu- 20

Poliisin suorittama nopeusvalvonta

Poliisin suorittama nopeusvalvonta Poliisin suorittama nopeusvalvonta Autoliiton nopeudet ja nopeusvalvonta seminaari Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisin liikenneturvallisuusstrategia Poliisin liikenneturvallisuusstrategian

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA VTT Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät Harri Peltola, Riikka Rajamäki & Juha Luoma Lähtökohdat nopeuksien hallinnalle Vaikutukset matka-aikaan, logistiikkaan,

Lisätiedot

Tehostettu kameravalvonta ja puuttumiskynnyksen alentaminen. Kokeilu kantatiellä 51 syyskuussa 2007

Tehostettu kameravalvonta ja puuttumiskynnyksen alentaminen. Kokeilu kantatiellä 51 syyskuussa 2007 Tehostettu kameravalvonta ja puuttumiskynnyksen alentaminen Kokeilu kantatiellä 51 syyskuussa 2007 Kokeilu pähkinänkuoressa Kantatie 51:llä, Kirkkonummen ja Karjaan välillä kokeiltiin syyskuussa 2007 tehostettua

Lisätiedot

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,

Lisätiedot

LIIKENNETURVA TUTKIMUSTULOKSIA KULJETTAJIEN SUHTAUTUMISESTA YLINOPEUDELLA AJAMISEEN LEENA PÖYSTI SIRPA RAJALIN

LIIKENNETURVA TUTKIMUSTULOKSIA KULJETTAJIEN SUHTAUTUMISESTA YLINOPEUDELLA AJAMISEEN LEENA PÖYSTI SIRPA RAJALIN 2008 LIIKENNETURVA TUTKIMUSTULOKSIA KULJETTAJIEN SUHTAUTUMISESTA YLINOPEUDELLA AJAMISEEN LEENA PÖYSTI SIRPA RAJALIN 1 Sisältö NOPEUSRAJOITUKSIA RIKOTAAN USEIN... 4 Nopeusrajoitusten ylittäminen... 4 Kaahataanko

Lisätiedot

HELSINKI SUUNNITTELEE 2005:7. Nopeusrajoitukset Helsingissä

HELSINKI SUUNNITTELEE 2005:7. Nopeusrajoitukset Helsingissä HELSINKI SUUNNITTELEE 25:7 Nopeusrajoitukset Helsingissä Nopeusrajoitukset Helsingissä Kesällä 24 alennettiin monien Helsingin katujen nopeusrajoitusta kymmenellä kilometrillä tunnissa. Toimenpide alensi

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 Kaupunkirakennepalvelut Liikenne ja viheralueet 23.2.2015 Sisällys Yhteenveto... 2 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet Jyväskylässä

Lisätiedot

LINTU tutkimusohjelman teesit

LINTU tutkimusohjelman teesit LINTU tutkimusohjelman teesit Tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU on liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Koulutusohjelmat vuodelle 2015 1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Sisältää henkilöliikenteen kuljettajan lainsäädännölliset oikeudet ja velvollisuudet häiriö-, vaara ja onnettomuustilanteissa.

Lisätiedot

Rahtarit ry Pitkäniemenkatu 11 33330 TAMPERE Yleistä LAUSUNTO KONGINKANKAALLA 19.3.2004 TAPAHTUNEEN LIIKENNE- ONNETTOMUUDEN TUTKINNASTA TEHDYN TUTKINTAKERTOMUKSEN TURVALLISUUSSUOSITUKSISTA. Rahtarit ry

Lisätiedot

MS+ Maaseutuliikenne, lisäpisteet vähimmäiskriteerien päälle (laatuvertailu mukana)

MS+ Maaseutuliikenne, lisäpisteet vähimmäiskriteerien päälle (laatuvertailu mukana) MAASEUTU JA SEUTULIIKENTEIDEN LINJA AUTOJEN KALUSTOVAATIMUKSET (LL, 20.3.) MS Maaseutuliikenne, vähimmäiskriteerit* (vain hintavertailu) Liikenteen tyypittely Maaseutumaiset olosuhteet, reitit pääosin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Ohjausryhmä: Saara Toivonen, pj Leif Beilinson,

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

SUTI. Suojateiden turvallisuus

SUTI. Suojateiden turvallisuus SUTI Suojateiden turvallisuus Suojatie Övergångsställe Pedestrian (zebra) crossing Fußgängerüberweg El paso cebra Le strisce zebra Keskusta 1965 Suojatie Keskusta 2007 Helsinki ( = Rautatieasema) Pariisi

Lisätiedot

Käsikirja seuraamusten määräämiseksi rangaistuvaatimus- ja rikesakkoasioissa

Käsikirja seuraamusten määräämiseksi rangaistuvaatimus- ja rikesakkoasioissa Käsikirja seuraamusten määräämiseksi rangaistuvaatimus- ja rikesakkoasioissa Poliisihallitus 2010 Työryhmä, johon on kuulunut henkilöitä Helsingin poliisilaitoksesta, liikkuvasta poliisista ja Poliisihallituksesta,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rikesakkorikkomuksista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rikoslain (39/1889) 2 a luvun 8 :n 2 momentin ja 9 :n 8 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat 2 a luvun

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista Annettu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN Ylikomisario Heikki Ihalainen Rattijuopumusten vertailu 2007-2008 (-11.5) 2008 2007 törkeä rattijuopumus 4 662 4 821 alkoholi 4 427 4 601 huumaava aine 235 220 rattijuopumus

Lisätiedot

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen aiheet: Sääntelyn foorumit Ajoneuvoasiat Massat ja mitat Päästöt

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenne ja viestintäministeriöstä

Ajankohtaista liikenne ja viestintäministeriöstä Ajankohtaista liikenne ja viestintäministeriöstä Tiemerkintäpäivät 21.-22.1.2016, Turku Mikko Karhunen Ajankohtaista Pysäköintikiekkosäädökset Uudet sähköiset kevyet laitteet Traktorisäädökset Tieliikennelain

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Mittaus 24.06.03, n. 2375ha/vrk Ylinopeutta ajoi vain 2,2 % autoista. Mittaus 13.08.2002, n. 2500ha/vrk Ylinopeutta ajoi enää 4,0 % autoista

Mittaus 24.06.03, n. 2375ha/vrk Ylinopeutta ajoi vain 2,2 % autoista. Mittaus 13.08.2002, n. 2500ha/vrk Ylinopeutta ajoi enää 4,0 % autoista Neljän kolmion liikennejärjestelyjen purku 4.11.2009 Porin liikenneturvallisuussuunnitelmassa 2001 (s 55 ja liite 4) hyvien kokemusten pohjalta päätettiin laajentaa väistämisvelvollisuus joka tulosuunnalta.

Lisätiedot

Huom. Kansainvälisten ADR/RID-määräysten mukaan toimivaltaisen viranomaisen on poistettava tämä kansilehti ennen raportin lähettämistä eteenpäin.

Huom. Kansainvälisten ADR/RID-määräysten mukaan toimivaltaisen viranomaisen on poistettava tämä kansilehti ennen raportin lähettämistä eteenpäin. 1 (5) ONNETTOMUUSILMOITUS / VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUS Vaarallisten aineiden kuljetuksessa vaaraa aiheuttaneesta tapahtumasta liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen vaarallisten aineiden kuljetuksesta

Lisätiedot

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN POLIISILAITOS

LÄNSI-UUDENMAAN POLIISILAITOS LÄNSI-UUDENMAAN POLIISILAITOS Poliisit kevyen liikenteen turvana - Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 28.- Jussi Päivänsalo ylikomisario ASENNE. Viisitoista vuotta bussia ajanut vantaalainen Markku

Lisätiedot

Turvallisempaan liikenteeseen. Toimia tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi

Turvallisempaan liikenteeseen. Toimia tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi Turvallisempaan liikenteeseen Toimia tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi Turvallisempaan liikenteeseen Tietoa valtioneuvoston periaatepäätöksestä tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi 2006

Lisätiedot

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Jaakko Klang Turun seudun liikenneturvallisuustyö 26.3.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang 1 Pahinta, mitä voi tapahtua, on se, että

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää

Lisätiedot

Kuulumisia liikenteen turvallisuusja ympäristöyksiköstä. Liikenneneuvos Kimmo Kiiski

Kuulumisia liikenteen turvallisuusja ympäristöyksiköstä. Liikenneneuvos Kimmo Kiiski Kuulumisia liikenteen turvallisuusja ympäristöyksiköstä Liikenneneuvos Kimmo Kiiski - Tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistus - Ajokorttitoimivallan siirto poliisilta Trafille, syksyllä EKlle - Alkolukkolainsäädännön

Lisätiedot

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Maantie 13783 eli Sorkkalantie Ominaisuustiedot Pituus yhteensä 4,2 km (mt 3022 / Anian rantatie - mt 308 / Lentoasemantie) Kevyen liikenteen väylä

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään

Lisätiedot

ERIKOISKULJETUSLUVAN LUPAEHDOT 1/2013. Voimassa 15.1.2013 alkaen 1(7) Nämä lupaehdot on pidettävä kuljetuksen mukana.

ERIKOISKULJETUSLUVAN LUPAEHDOT 1/2013. Voimassa 15.1.2013 alkaen 1(7) Nämä lupaehdot on pidettävä kuljetuksen mukana. LUPAEHDOT 1/201 Voimassa 15.1.201 alkaen 1(7) Ehdot sisältävät keskeisimmät osat erikoiskuljetuksia koskevista säädöksistä ja erikoiskuljetukselle asetetuista muista ehdoista. Ennen 15.1.201 myönnetyssä

Lisätiedot

Nykytila edellyttää turvallisuuspainotteisen ja vastuullisen liikennepolitiikan laajaalaista terävöittämistä.

Nykytila edellyttää turvallisuuspainotteisen ja vastuullisen liikennepolitiikan laajaalaista terävöittämistä. 1 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS TIELIIKENTEEN TURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA 5.12.2012 1. Johdanto Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan liikennepolitiikan avulla turvataan sujuva ja

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26.2.2013 2012/0184(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015

Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015 Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015 Rakenteelliset ratkaisut ja kevyen liikenteen turvallisuus 28.10.2015 Suunnittelupäällikkö Ari Vandell Liikenneturvallisuustilanne Tampereella Liikenneturvallisuustilanne

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

LIITE C KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ

LIITE C KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ 300 000 LIITE C 2453 KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ Soveltamisala 300 001 (1) Vaarallisten aineiden kuljetus henkilöitä kuljettavissa ajoneuvoissa,

Lisätiedot

Salon liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneseminaari 24.5.2011 Jaakko Klang

Salon liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneseminaari 24.5.2011 Jaakko Klang Salon liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 Liikenneseminaari Jaakko Klang YLEISTÄ: Mikä on liikenneturvallisuussuunnitelma? Liikenne ja infrastruktuuri 2 SUOMI (nyk. Salo) 1972 muutos 2009 asukkaita Milj.

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Valtakunnallinen Tapaturmapäivän seminaari, Vaasa 13.8.2010 Yli-insinööri Marcus Merin, liikenne- ja viestintäministeriö Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Nuoret ja liikenneturvallisuus

Nuoret ja liikenneturvallisuus Nuoret ja liikenneturvallisuus Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuusseminaari Örnis bilar / Carl Johan de Geer Jan Lööf Professori Jorma Mäntynen, Tampereen teknillinen yliopisto Aluepäällikkö

Lisätiedot

J Ä S E N T I E D O T E

J Ä S E N T I E D O T E Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry ry J Ä S E N T I E D O T E Tässä numerossa: Suomen kanta voitti EU-parlamentin kuljetusyrittäjä-äänestyksessä Autonkuljettajien uudet palkkataulukot 2,60 leveiden moduuliyhdistelmien

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 OHJE 2(5) Sisällys 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 2 LAATUVAATIMUKSET KITKAMITTAREILLE... 3 2.1 Käyttöturvallisuus... 3 2.2 Kalibroitavuus... 3 2.3 Mittaustarkkuus... 4 2.3.1 Mittarien samankaltaisuuteen

Lisätiedot

Moottoripyörien määräaikaiskatsastukselle ei ole perusteita. Santtu Ahonen Teemu S. Lindfors Juha Tervonen

Moottoripyörien määräaikaiskatsastukselle ei ole perusteita. Santtu Ahonen Teemu S. Lindfors Juha Tervonen Moottoripyörien määräaikaiskatsastukselle ei ole perusteita Santtu Ahonen Teemu S. Lindfors Juha Tervonen 1 Suomen Motoristit r.y. (c) 2009 Liikenneturvallisuus Moottoripyöräonnettomuuksista on saatavilla

Lisätiedot

Yksityisteiden liikenneturvallisuudesta

Yksityisteiden liikenneturvallisuudesta Yksityisteiden liikenneturvallisuudesta Elina Kasteenpohja Yksityisteiden turvallisuudesta Kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvoonnettomuuksista (229) vuonna 2009 tapahtui Yksityisteillä ja alueilla 24

Lisätiedot

Teoriakokeen kysymysten aihepiirit kysymyksittäin:

Teoriakokeen kysymysten aihepiirit kysymyksittäin: Teoriakokeen kysymysten aihepiirit kysymyksittäin: AV-koe (TOT4) 1. Saan ajaa suoraan tätä kaistaa. 2. Saan kääntyä oikealle tältä kaistalta. 3. Saan kääntyä vasemmalle tältä kaistalta. 4. Ajan suoraan.

Lisätiedot

Älyliikenteen mahdollisuudet

Älyliikenteen mahdollisuudet Älyliikenteen mahdollisuudet 23.10.2014 Eetu Pilli-Sihvola erityisasiantuntija, älyliikenne Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Älyliikenne? Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen liikenteen

Lisätiedot

Työturvallisuuskatsaus siltatekniikan päivät 27. - 28.1.2016 Vantaa. työturvallisuuspäällikkö Risto Lappalainen, p. 0295 34 3966

Työturvallisuuskatsaus siltatekniikan päivät 27. - 28.1.2016 Vantaa. työturvallisuuspäällikkö Risto Lappalainen, p. 0295 34 3966 Työturvallisuuskatsaus siltatekniikan päivät 27. - 28.1.2016 Vantaa työturvallisuuspäällikkö Risto Lappalainen, p. 0295 34 3966 Turvapuistohankkeista Esittelykontti Espooseen (valmis keväällä 2016) Radanrakentamisen

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista

Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista Liikenneturvallisuusinsinööri Varsinais Suomen ELY keskus Toimialue Varsinais Suomen ja Satakunnan maakunnat, 690 000

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN TURVALLISUUS 2006 2010 Tiivistelmä

TIELIIKENTEEN TURVALLISUUS 2006 2010 Tiivistelmä TIELIIKENTEEN TURVALLISUUS 2006 2010 Tiivistelmä 1. JOHDANTO Tämä liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan valmistelema ohjelma tähtää tieliikenteen turvallisuuden parantamiseen vuosina 2006 2010. Turvallisuus

Lisätiedot

Autojen nopeudenhallinta vuonna 2018

Autojen nopeudenhallinta vuonna 2018 Autojen nopeudenhallinta vuonna 2018 Harri.Peltola@vtt.fi Riikka.Rajamaki@vtt.fi ja Juha.Luoma@vtt.fi Johdanto Erilaisia nopeudenhallinnan keinoja on käytetty lähes siitä asti kuin autoja on ollut. Olosuhteet

Lisätiedot

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi Tieliikennelain kokonaisuudistus Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi 4.3.2016 16.9.2015 HELSINKI Uudistusten perusongelma ja vastavoimat Koko lainsäädäntö uudistetaan, tämä on hieno mahdollisuus. Ongelmia

Lisätiedot

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopotietoutta vanhemmille Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopoilun suosio kasvaa, onnettomuuksia paljon Mopojen määrä ja mopoilijoiden

Lisätiedot

Turvallista matkaa alkolukon kanssa

Turvallista matkaa alkolukon kanssa Turvallista matkaa alkolukon kanssa räger Interlock XT on helposti asennettava ja laadukas alkolukko, joka estää alkoholin vaikutuksenalaista kuljettajaa ajamasta ajoneuvoa. Jos kuljettajan uloshengitysilman

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS TIELIIKENTEEN TURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA 9.3.2006

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS TIELIIKENTEEN TURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA 9.3.2006 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS TIELIIKENTEEN TURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA 9.3.2006 Yhteistyön tehostaminen Valtioneuvosto on toteuttanut suunnitelmallista ja tavoitteellista liikenneturvallisuustyötä

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa. Kimmo Kiiski LVM

Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa. Kimmo Kiiski LVM Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa Kimmo Kiiski LVM Kokonaisuus osa tieliikenteen kokonaisuudistushanketta Työryhmä on arvioinut pääosin tieliikennelain

Lisätiedot

Ajankohtaista AKEn ajoneuvotekniikasta

Ajankohtaista AKEn ajoneuvotekniikasta Ajankohtaista AKEn ajoneuvotekniikasta Björn Ziessler 2.10.2009 1.10.2009 1 Katsastusalan muutokset Katsastusala Suomessa Markkinaosuudet: A-katsastus ~64% (pääomasijoittajien omistuksessa) K1-katsastajat

Lisätiedot

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11. RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.2009 Kimmo Erkkilä SISÄLTÖ Taustat ja menetelmät Uusien ajoneuvojen energiatehokkuus

Lisätiedot

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista?

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Risto Kulmala VTT Risto Kulmala 16.10.2003 Esityksen sisältö > Ratkaistavat ongelmat > Mitä telematiikalla voidaan tehdä? >

Lisätiedot

Kohti uudistuvaa tieliikennelakia

Kohti uudistuvaa tieliikennelakia Kohti uudistuvaa tieliikennelakia Rengasfoorumi 2.10.2014 Mikko Karhunen Esityksen rakenne 1) Kokonaisuudistuksen tausta 2) Liikennesäännöt 3) Seuraamukset 2 Turvallisuustilanteen kehitys 1990-2013 800

Lisätiedot

Moottoripyöräilijöiden liikenneturvallisuus. Vaihtoehtoiset toimenpiteet katsastukselle

Moottoripyöräilijöiden liikenneturvallisuus. Vaihtoehtoiset toimenpiteet katsastukselle Moottoripyöräilijöiden liikenneturvallisuus Vaihtoehtoiset toimenpiteet katsastukselle Tausta Komission ehdotus ns. liikennekelpoisuus-paketti, sisälsi mm. moottoripyörien katsastusvelvollisuuden Suomessa

Lisätiedot

Hirvionnettomuuksien kehitys

Hirvionnettomuuksien kehitys Hirvionnettomuuksien kehitys Vuonna 2011 hirvionnettomuuksien määrä väheni. Peuraonnettomuuksien määrä kasvoi verrattuna vuoteen 2010. Hirvikolareissa kuoli kolme ihmistä vuonna 2011. Vuonna 2010 kuolleita

Lisätiedot

Ajoneuvotekniikka ja liikenneturvallisuus Autojoukkojen Kilta 8.4.2015. Tapio Heiskanen Yhteyspäällikkö Onnettomuustutkijalautakunnan jäsen

Ajoneuvotekniikka ja liikenneturvallisuus Autojoukkojen Kilta 8.4.2015. Tapio Heiskanen Yhteyspäällikkö Onnettomuustutkijalautakunnan jäsen Ajoneuvotekniikka ja liikenneturvallisuus Autojoukkojen Kilta 8.4.2015 Tapio Heiskanen Yhteyspäällikkö Onnettomuustutkijalautakunnan jäsen 76 vuotta liikenneturvallisuustekoja Liikenneturva on julkisoikeudellinen

Lisätiedot

LIIKENNEVALOJEN VAIKUTUS LIIKENNETURVALLISUUTEEN

LIIKENNEVALOJEN VAIKUTUS LIIKENNETURVALLISUUTEEN LIIKENNEVALOJEN VAIKUTUS LIIKENNETURVALLISUUTEEN SAVONLINNA 2.12.2008 SISÄLTÖ 1 TYÖN KUVAUS JA TAVOITTEET 3 2 TAUSTATIEDOT 3 3 ASETUS LIIKENNEVALOISTA 5 4 MUIDEN KAUPUNKIEN KÄYTÄNTÖJÄ JA KOKEMUKSIA 5 5

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0252(COD) 5. helmikuuta 2004 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Mikko Malmivuo NOPEUSVALVONNAN PUUTTUMISRAJAN MUUTOS JA SEN VAIKUTUKSET

Mikko Malmivuo NOPEUSVALVONNAN PUUTTUMISRAJAN MUUTOS JA SEN VAIKUTUKSET Mikko Malmivuo NOPEUSVALVONNAN PUUTTUMISRAJAN MUUTOS JA SEN VAIKUTUKSET TAUSTAA Lokakuun 2009 alusta poliisi yhdenmukaisti ja kiristi ylinopeuksien puuttumiskynnystä Rikesakko 8 km/h ylinopeudesta Huomautus

Lisätiedot

Alkolukostako ratkaisu? Päihteet ja liikenne -seminaari Janne Mänttäri 15.5.2008

Alkolukostako ratkaisu? Päihteet ja liikenne -seminaari Janne Mänttäri 15.5.2008 Alkolukostako ratkaisu? Päihteet ja liikenne -seminaari Janne Mänttäri 15.5.2008 1 Mikä alkolukko on? Laite, joka uloshengitysilman alkoholipitoisuuden perusteella estää ajoneuvon käynnistymisen Satunnaispuhallus

Lisätiedot

PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014

PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014 PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014 Petri Saari 1 PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? ESITYKSEN SISÄLTÖ Suomalainen Proventia Emission Control Miksi? Miten? Mihin? Rekisteriotemerkinnät

Lisätiedot

AJONEUVOJEN KÄYTTÖ- JA YLEINEN TURVALLISUUSOHJE

AJONEUVOJEN KÄYTTÖ- JA YLEINEN TURVALLISUUSOHJE Hallitus 31.3.2011 LIITE 7 AJONEUVOJEN KÄYTTÖ- JA YLEINEN TURVALLISUUSOHJE Hallitus hyväksynyt x.x.2011 1 / 5 ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN AJONEUVOJEN KÄYTTÖ- JA YLEINEN TURVALLISUUSOHJE Ajoneuvojen

Lisätiedot

Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012. Liikkuva poliisi 4.9.2012

Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012. Liikkuva poliisi 4.9.2012 Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012 Liikkuva poliisi 4.9.2012 SISÄLTÖ 1. Liikenneonnettomuudet tammi-heinäkuussa 2012 2. Toimintaympäristö 2012 3. Liikennerikokset v. 2011 ja tammi-heinäkuussa 2012

Lisätiedot

Miten yritykset voivat konkreettisesti tunnistaa muutokset ja hyödyntää niitä?

Miten yritykset voivat konkreettisesti tunnistaa muutokset ja hyödyntää niitä? Miten yritykset voivat konkreettisesti tunnistaa muutokset ja hyödyntää niitä? Kauppakamarin tulevaisuusnavigointi reittikartta tulevaisuuteen 8.5.2015 Kari-Matti Sahala Parcifan Safety Consulting Oy Prediction

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

TALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa

TALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa TALOUDELLINEN AJOTAPA Ennakoiva ajotapa Mitä voi tehdä 10 sekunnin aikana? Ennakoiva autoilija ajattelee liikenteessä siten, että hän miettii omaa tilannettaan 10 sekunnin päähän. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Lisätiedot

Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa)

Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa) !"# "" $%$%%$&' Kysely avoinna 5.4. - 5.5.2009 Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa) Vastauksia yhteensä: 560 kävellen 4 46 78 polkupyörällä 32 27 364 mopolla/moottoripyörällä 7 24 6 henkilöautolla

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013 Tieliikenteen energiansäästö ja uusiutuva energia Showdown Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen Juhani Laurikko, VTT TransEco pähkinänkuoressa Nelisen

Lisätiedot

Ajo- ja lepoaika-asetus sekä ajopiirturin käyttö maarakennusalalla. Kuljetusasiantuntija Petri Murto / SKAL ry

Ajo- ja lepoaika-asetus sekä ajopiirturin käyttö maarakennusalalla. Kuljetusasiantuntija Petri Murto / SKAL ry Ajo- ja lepoaika-asetus sekä ajopiirturin käyttö maarakennusalalla Kuljetusasiantuntija Petri Murto / SKAL ry Ajo- ja lepoaika-asetus / ajopiirturiasetus Soveltamisala Maanteiden tavaraliikenne, jossa

Lisätiedot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot 7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot Rattijuopumusvahingot II.A.7 Liikennerikokset 181 Taulukko Rattijuopumusonnettomuuksissa 1 kuolleet ja loukkaantuneet vuosina 1998 2007 Rattijuopumusonnettomuuksissa

Lisätiedot

2.4.B Turvallisuus tiemerkintätöissä

2.4.B Turvallisuus tiemerkintätöissä 2.4.B Turvallisuus tiemerkintätöissä Tapio Syrjänen NTM-centralen i Birkaland, Finland Nordisk Vegoppmerkingskonferanse 2014 21.3.2014 Esityksen sisältö Työntekijöiden turvallisuus Liikenneviraston ohjeistus

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

Kaavan 8159 meluselvitys

Kaavan 8159 meluselvitys Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö Kaavan 8159 meluselvitys Hanke: 4010025 Pvm: 29.5.2008 Laatinut: Petri Jokinen SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ

Lisätiedot

Voimassa: Toistaiseksi

Voimassa: Toistaiseksi 1 (7) Antopäivä: 17.06.2015 Voimaantulopäivä: 01.07.2015 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Muutostiedot: Soveltamisala: O-luokan ajoneuvot Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

Simulaatio-opetuksen laajaalaisuus: Lähitulevaisuuden haasteet raskaan kaluston simulaatioopetuksessa.

Simulaatio-opetuksen laajaalaisuus: Lähitulevaisuuden haasteet raskaan kaluston simulaatioopetuksessa. Simulaatio-opetuksen laajaalaisuus: Lähitulevaisuuden haasteet raskaan kaluston simulaatioopetuksessa. Haasteet Simulaattori laitteena ei ratkaise koulutushaasteita itse asiassa se voi tuoda niitä lisää.

Lisätiedot