FITS-julkaisuja 9/2002. Automaattivalvonnan tekniset ratkaisut Selvitys soveltamismahdollisuuksista Suomessa
|
|
- Juho-Matti Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FITS-julkaisuja 9/2002 Automaattivalvonnan tekniset ratkaisut Selvitys soveltamismahdollisuuksista Suomessa
2
3 FITS-julkaisuja 9/2002 Automaattivalvonnan tekniset ratkaisut Selvitys soveltamismahdollisuuksista Suomessa
4 ISBN FITS-julkaisuja Helsinki 2002
5 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jussi T. Borgenström, Armi Vilkman-Vartia SCC Viatek Oy, Matti Juhala, Panu Sainio TKK, Autotekniikan Laboratorio Julkaisun laji Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Automaattivalvonnan tekniset ratkaisut. Selvitys soveltamismahdollisuuksista Suomessa Tiivistelmä Automaattivalvonta on eräs tehokas keino parantaa liikenneturvallisuutta. Onnettomuusvähenemät ovat olleet tutkitusti merkittäviä automaattisesti valvotuilla liikennealueilla. Automaattivalvonta ehkäisee tehokkaasti ylinopeuksia. Ylinopeuden on todettu olevan yksi keskeisimmistä liikenneonnettomuuksien aiheuttajista. Työn tavoitteena on esitellä automaattivalvontaa mahdollistavia teknologioita ja etsiä siihen liittyviä uusia keinoja ja innovaatioita. Malliesimerkkejä ja mahdollisia ratkaisuja on kartoitettu internet-hauilla ja kirjallisuustutkimuksilla. Työssä tarkastellut automaattivalvontakeinot sisältävät ajoneuvon ulkopuolisia, ajoneuvoon osittain tai pääosin liittyviä, jo toteutettuja tai jossain kehitysvaiheessa olevia teknologioita. Automaattivalvonta soveltuu hyvin Suomeen erilaisiin kohteisiin kuten nopeusvalvontaan, kaupunkien erityiskohteiden kuten vaarallisten risteysalueiden valvontaan ja bussikaistojen valvontaan, sekä menetelmien edelleen kehittyessä ja monipuolistuessa turvalaitteiden käytön valvontaan sekä kuljetusriskien ja riskikuljettajien valvontaan. Pakokaasupäästöjen ja melun mittaus sekä erityismittausten kuten ajoneuvojen välisen etäisyyden mittaus ja esimerkiksi raskaiden ajoneuvojen akselipainojen valvonta normaaliajonopeudella ovat vielä kehitysvaiheessa. Tulevaisuudessa automaattivalvonta tullee menemään tienvarsimittauksista enemmän ajoneuvoteknisiin, ajoneuvoihin sijoitettavien laitteiden kautta tehtävään valvontaan. Automaattivalvonta voidaan toteuttaa myös vilkkaassa liikenteessä (monikaistaisella moottoritiellä) ja huonolla säällä. Automaattivalvonnan hyväksyttävyyttä lisää sen kohdentaminen onnettomuusalttiisiin paikkoihin. Siirrettävää kalustoa voidaan käyttää monipuolisesti erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa (kaupunkialueet, suuret yleisötapahtumat jne.). Automaattivalvontakohteet on kuitenkin valittava myös pitäen mielessä yleinen hyväksyttävyys. Valvonnan tehostamiseen on liitettävä voimakas tiedottaminen liikenneturvallisuusriskeistä ja siitä, että valvontaa tehostetaan nimenomaan turvallisuuden parantamisen vuoksi. Avainsanat (asiasanat) liikenteen automaattinen valvonta, ajoneuvon tunnistaminen, kuljettajan tunnistaminen, liikenneturvallisuus Muut tiedot Sarjan nimi ja numero FITS-julkaisuja 9/2002 Kokonaissivumäärä 59 Kieli suomi Jakaja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ISSN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN ISBN Luottamuksellisuus julkinen
6 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Jussi T. Borgenström, Armi Vilkman-Vartia SCC Viatek Ltd, Matti Juhala, Panu Sainio Helsinki University of Technology Laboratory of Automotive Engineering Type of publication Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Technical solutions for automated enforcement. Survey of application areas in Finland Abstract Automated enforcement is an efficient way of improving traffic safety. The number of accidents has been shown to reduce significantly in areas with automated enforcement. Automated enforcement prevents speeding efficiently, and speeding has been noted to be one of the central causes of traffic accidents. The purpose of this work is to present technologies that make automated enforcement possible and to find new ways and innovations for it. Model examples and possible solutions have been surveyed with literature studies and in the internet. Automated enforcement methods studied in this work include external equipment of vehicles, equipment partly or mainly attached to the vehicle, and technologies that have already been carried out or which are under development. Automated enforcement suits well for different areas in Finland, e.g. for speed control, for certain areas in cities and towns such as for the control of dangerous crossings and controlling bus lanes. As the methods are developing further and getting more versatile, automated enforcement suits also for enforcing the use of safety equipment in addition to enforcing haulage risks and risk drivers. Measuring exhaust gas emissions and noise in addition to special measurements such as measuring distance between vehicles, and e.g. controlling axle weights of heavy-duty-vehicles in normal speed are still under development. In the future the use of automated enforcement will most probably shift from roadside measurements towards controlling vehicles by using equipment partly or mainly attached to the vehicle. Automated enforcement can also be used in heavy traffic (on a motorway with many lanes) and during bad weather. The acceptability of automated enforcement is increased by directing it to places that are prone to accidents. Mobile devices can be used in many ways in different environments and situations (in urban areas, in big public happenings etc.). However, the uses of automated enforcement have to be chosen also considering public acceptance. Efficient public informing on traffic safety risks and of the fact, that enforcement is increased in order to improve traffic safety, has to be given when control measures are intensified. Keywords automated traffic enforcement, vehicle recognition, driver recognition, traffic safety Miscellaneous Serial name and number FITS publications 9/2002 Pages, total 59 Distributed by VTT Building and Transport Lanquage Finnish ISSN Price ISBN ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications
7 ESIPUHE Työ kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön FITS liikennetelematiikan tutkimus- ja kehitysohjelman hankkeeseen 7, joka tutkii ajoneuvojen nopeuden säätelyjärjestelmiä ja liikenteen automaattivalvontaa. Työ alkoi tammikuussa Työtä ohjasi ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi yli-insinööri Petteri Katajisto liikenne- ja viestintäministeriöstä ja jäseninä FITS 7 hankesihteeri tieinsinööri Magnus Nygård Tiehallinnosta, osastopäällikkö Reijo Teerioja YTV:stä, poliisiylitarkastaja Pertti Luntiala ja ylikomisario Timo Ajaste Sisäasiainministeriöstä sekä liikenteen palvelupäällikkö Yrjö Pilli-Sihvola Tiehallinnosta. Selvitystyön on tehnyt insinööri Jussi T. Borgenström ja diplomi-insinööri Armi Vilkman-Vartia SCC Viatek Oy:stä, professori Matti Juhala ja laboratorioinsinööri Panu Sainio TKK konetekniikan osastolta. Tutkimusprofessori Risto Kulmala VTT:sta on antanut raportista asiantuntijalausunnon. Helsingissä syyskuussa 2002 Petteri Katajisto
8
9 SISÄLTÖ ESIPUHE JOHDANTO TAVOITTEET LIIKENNEVALVONNAN MUODOT Mitä voidaan valvoa Yleistä Nopeusvalvonta Liikennevalojen noudattaminen ja ajoneuvoetäisyydet Raskaiden ajoneuvojen valvonta Tasoristeykset Kuljettajan kunto Turvalaitteiden käyttö Liikennemerkkien ja tiemerkintöjen noudattaminen Ajoneuvojen luvaton käyttö Ajoneuvojen tienvarsitarkastukset: kunto ja päästöt Tunnistaminen Yleistä Ajoneuvon tunnistaminen Kuljettajan tunnistaminen Liikennetapahtuman tunnistaminen TURVALLISUUSVAIKUTUKSET Yleistä Onnettomuusvähenemä automaattivalvonnan seurauksena Automaattivalvonta muokkaa liikennekulttuuria TIEDONHALLINTA Tiedonhallinnan edellytykset Tiedonhallinnan järjestäminen ORGANISOINTINÄKÖKULMIA YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...48 LÄHTEET...52 LIITE 1 Case Iso-Britannia 7
10
11 1 JOHDANTO Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden tutkimus- ja kehitysohjelman, FITSin, maaliskuussa FITS-ohjelman hankealue 7 käsittelee ajoneuvojärjestelmien, kuten älykkään nopeuden säätelyn (Intelligent Speed Adaptation, ISA) ja liikenteen automaattivalvonnan kehittämistä. Sekä ISA että automaattivalvonnan kehittäminen ovat mukana toimenpiteinä Liikenneturvallisuusasian neuvottelukunnan liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuosille Tässä työssä on selvitetty innovatiivisia ratkaisuja ja tekniikoita liikenteen automaattisen valvonnan hoitamiseksi Suomen yleisillä teillä ja kaupunkialueilla. Malliesimerkkejä ja mahdollisia ratkaisuja on kartoitettu internet-hauilla ja kirjallisuustutkimuksilla. Raportin rakenne on seuraava: luvussa 2 kuvataan työn tavoitteet. Luvussa 3.1 kuvataan automaattivalvonnan soveltamiskohteita ja luvussa 3.2 tunnistamiseen käytettäviä järjestelmiä. Luvussa 4 kuvataan automaattivalvonnan turvallisuusvaikutuksia, luvussa 5 tiedonhallinnan edellytyksiä ja luvussa 6 organisointia, yhteenveto ja johtopäätökset on kuvattu luvussa 7. 9
12 2 TAVOITTEET Työn tavoitteena on esitellä automaattivalvontaa mahdollistavia teknologioita ja etsiä siihen liittyviä uusia keinoja ja innovaatioita. Pääpaino raportissa on teknisten ratkaisujen esittelyllä ja arvioilla siitä, miten ne soveltuvat Suomen oloihin. Automaattivalvontaa koskevaa lainsäädäntöäkään ei voida kehittää, jollei säätelykeinojen taustalla olevien teknologioiden kehittymisestä ja menetelmistä muualla ole tietoa. Tässä selvityksessä ei ole tarkoitus pitäytyä nykylainsäädännön rajoittamassa tilanteessa eikä nykyisen järjestelmän kuvaamisessa vaan etsiä hyvin laaja-alaisesti erilaisia mahdollisesti käytettäviä järjestelmiä, joista voidaan hyödyntää käyttökelpoisia osajärjestelmiä tai innovaatioita. Lainsäädännöllisiä vaatimukset ovat keskeisiä automaattivalvonnan kehittämiselle ja niitä on tarkasteltava tapauskohtaisesti erikseen. Esiselvityksen tarkoituksena on kerätä tiedossa olevat teknologiaratkaisut ja innovaatiot laaja-alaisesti ja tarkasti rajaamatta etukäteen (ratkaisut voivat olla ajoneuvon ulkopuolisia, ajoneuvoon osittain tai pääosin liittyviä, jo toteutettuja tai jossain kehitysvaiheessa olevia), arvioida järjestelmien tai niiden osien käyttökelpoisuutta ja toteutettavuutta, esittää karkeita kustannuksia ja järjestelmän vaatimia henkilöresurssitarpeita ja/tai organisointivaatimuksia, sekä arvioida yhdistämismahdollisuuksia ja jatkokehitystyötä akselilla valvonta seuranta informaatio. 10
13 3 LIIKENNEVALVONNAN MUODOT 3.1 Mitä voidaan valvoa Yleistä Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuosille esitetään mm. seuraavaa /32/ Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Suunnitelman tavoitteena on luoda edellytykset liikennejärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle siten, että vuoden 2025 paikkeilla vuosittainen liikennekuolemien määrä on enintään 100 ja vuonna 2010 (periaatepäätöksessä vuosi 2005, tarkistettu jälkeenpäin vuoteen 2010) liikennekuolemien määrän on oltava alle 250. Liikenneturvallisuuteen vaikutetaan monilla ratkaisuilla mm. liikenteen häiriönhallinnan ja siihen liittyvän liikenteen ohjauksen ja tiedottamisen kehittämisellä, liikenteen automaattisen valvonnan kehittämisellä ja uusilla ajoneuvojen nopeudensäätelyjärjestelmillä. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta ( ) todetaan /60/ Laajennetaan automaattista nopeudenvalvontaa pääteillä siten, että ainakin 800 km päätieverkosta on valvonnan piirissä vuoteen 2005 mennessä. YTV:n Liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuosille todetaan /64/ Ajoneuvoliikenteen nopeuksien valvonnan tehostaminen on arvioitu pääkaupunkiseudun liikenneturvallisuuteen eniten vaikuttavaksi keinoksi. Ylinopeuksien karsiminen kameravalvonnan avulla on keskeisin toimenpide, jolla turvallisuutta voidaan lisätä. Se on ainoa nopeasti vaikuttava keino vähentää liikenneonnettomuuksia koko seudulla. Tehokas kameravalvonta edellyttää muutoksia lainsäädäntöön. Poliisin liikenneturvallisuusstrategian (SM, 2002) mukaisesti poliisin liikenneturvallisuustoiminnan tulee keskittyä: /52/ nopeusvalvontaan päihteiden käytön valvontaan turvalaitteiden käytön valvontaan sekä riskikuljettajiin. Suomessa nopeusvalvonnan tehostaminen edellyttää nykyistä laajempaa automaattisten valvontamenetelmien käyttöä. 11
14 Myös Euroopan Parlamentin vuosien turvallisuusohjelma keskittyy samoihin teemoihin. Lisäksi mainitaan kevyen liikenteen erityinen huomioon ottaminen sekä ajokortin käyttöönoton vaiheistus, ammattiautoilijoiden ajoajan seuranta ja väsyneenä ajamisen valvonta. /17/ Vaikka resursseja valvonnan toteuttamiseen olisi enemmänkin, niin selvää on, että poliisi ei voi valvoa kaikkea säännöstenvastaista liikennekäyttäytymistä. Valvonnan painopistealueiden valintaa on viime aikoina pohdittu myös EU:n neljännen puiteohjelman liikennealueen projekteissa kuten GADGET ja ESCAPE. Näissä tutkimuksissa yhteinen näkemys oli se, että liikenteen valvonnassa tulisi keskittyä erityisesti: nopeusvalvontaan, rattijuopumusvalvontaan, turvalaitteiden käyttöön ja nuoriin kuljettajiin. /15, 20/ Ennen oman valvontajärjestelmänsä rakentamista Alankomaiden viranomaiset keskittyivät laajasti tutkimaan alkoholin, nopeuden, turvalaitteiden ja risteysten automaattivalvonnan vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Keskeinen päätelmä oli, että tehokas valvonta on sellaista valvontaa, jossa liikennerikkoja kokee kiinnijäämisen riskin suureksi ja tämä kiinnijäämisen riski vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä liikenteessä. Tämä tarkoittaa valvonnan laajuutta ja aktiivisuutta, nopeaa puuttumista rikkeisiin ja rikkeiden seuraamusten vakavuutta. Kustannustehokasta valvontaa ovat lyhytkestoiset tehokampanjat ja valvonnan kohdistaminen seuraamuksiltaan pahimpiin rikkeisiin. /65/ Nopeusvalvonta Ajonopeus vaikuttaa käytännössä kaikkiin tieliikenneonnettomuuksin: Nopeuden kasvaessa onnettomuuksien todennäköisyys kasvaa ja niiden seuraukset pahenevat. 1 km/h muutos keskinopeudessa aiheuttaa noin 3 prosentin samansuuntaisen muutoksen henkilövahinko-onnettomuuksien lukumäärässä (kuva 1). /47/ Kuva 1. Keskinopeuden muutoksen vaikutus henkilövahinko-onnettomuuksien lukumäärään. /47/ 12
15 Tehokkain tapa vähentää ylinopeuksia ja siitä johtuvia liikenneonnettomuuksia on oikein kohdistettu liikennevalvonta ja siitä ennakolta tiedottaminen. Valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuuden parantamisesta edellyttää liikennevalvonnan lisäämistä ja kehittämistä niin, että myös vähäisiin ylinopeuksiin puututaan. /60/ Nopeusvalvonnan tavoitteena on vähentää ylinopeuksia pitämällä kuljettajien kokema kiinnijoutumisriski korkeana. Nopeusvalvonnalla tulee viestittää kuljettajille, ettei nopeusrajoituksia saa ylittää lainkaan. Käytössä olevat resurssit, liikennemäärät ja muut olosuhteet saattavat pakottaa poliisin soveltamaan korkeampaakin puuttumisrajaa. Pienempiin ylityksiin puuttuminen tehostaisi nopeusrajoitusten kunnioitusta. /52/ Nopeusvalvonnassa tehokkainta on käyttää erilaisia keinoja yhdessä: perinteistä nopeusvalvontaa voidaan käyttää tehokampanjoissa ja kiinteää automaattista valvontalaitteistoa kannattaa sijoittaa pisteisiin tai kohteisiin, joissa on tapahtunut paljon onnettomuuksia. Esimerkiksi kohteissa, joiden fyysinen rakenne tai muu seikka ohjaa ajamaan liian lujaa kuten moottoritieltä alempiluokkaiselle tielle saavuttaessa, jolloin nopea ajotyyli voi jäädä päälle. Yöaikana, hiljaisen liikenteen aikana, tapahtuu vakavia onnettomuuksia, joita voidaan ehkäistä automaattisella valvonnalla. Tekniikka luo mahdollisuudet suorittaa valvontaa automaattisesti missä ja milloin vain. Valvontajärjestelmät on mahdollista toteuttaa siten, että ylinopeutta ajaneen ajoneuvon haltija saa maksuseuraamuksen automaattisesti postitettuna. Automaattinen valvontajärjestelmä vapauttaa poliisin resursseja muihin tehtäviin tai valvontakohteisiin. Käytännössä ajonopeuksien hallinnalla voidaan edistää liikenneturvallisuutta vain, jos se perustuu selkeisiin nopeusrajoituksiin sekä niiden noudattamisen varmistamiseen rakenteellisilla toimenpiteillä tai valvonnalla. /64/ 75 maassa on kameravalvontaa, eniten valvotaan nopeutta. Suomen käytäntöä ja kehitteillä olevaa automaattisempaa tietojen käsittelyjärjestelmää kuvataan raportissa liikenteen automaattinen kameravalvonta, esiselvitys. /34/. Oikeusministeriön asettama työryhmä on selvittänyt, miten vähäisten ylinopeuksien seuraamukset voitaisiin määrätä kuljettajan sijasta suoraan ajoneuvon haltijalle. /42/ Nopeusvalvonnan muodot nykytiedon mukaan ovat seuraavat: pistekohtainen, hetkelliseen nopeuteen perustuva kahden pisteen välinen matkanopeuden laskentaan perustuva Lisäksi ajonopeuksia voidaan hallita: automaattisilla kuljettajaa ohjaavilla tai rajoittavilla järjestelmillä ajoneuvokohtaisilla nopeudenrajoittimilla Pistekohtainen nopeudenvalvonta tapahtuu mittaamalla ajoneuvojen nopeus ja kuvaamalla ylinopeutta ajava ajoneuvo ja kuljettaja. Valvontaa voidaan tehdä joko kiinteissä 13
16 mittauspaikoissa (kierrättämällä kameroita kiinteissä kamerakoteloissa, kuva 2), tai siirreltävällä kalustolla vapaasti valittavissa paikoissa. Esimerkkejä hinnoista: Iso-Britanniassa kiinteä tai siirrettävä kamera noin puntaa ( euroa), kotelo puntaa (4 000 euroa). /12/. Suomessa on arvioitu vastaavasti: kameran hinta euroa, kotelo euroa ja pylväs toiset euroa. Kuva 2. Pistekohtaisen valvonnan laitteistoa (Intertraffic, Amsterdam 2002). Kuva Armi Vilkman-Vartia. Nykyinen automaattivalvontajärjestelmä ei sovellu moottoripyörien valvontaan, koska kuva otetaan edestä ja moottoripyörän rekisterikilpi on vain takana. Nykyinen lain edellyttämä ajajan tunnistus ei myös onnistu kypärämaskin vuoksi. Kahden pisteen välinen matkanopeuden laskentaan perustuva valvonta tapahtuu tunnistamalla ajoneuvo kahdessa peräkkäisessä mittauspisteessä esim. videokameralla ja laskemalla keskinopeus matkaan käytetyn ajan perusteella. Saksassa ja Iso-Britanniassa tehtyjen tutkimusten mukaan raskaiden ajoneuvojen ajoneuvokohtaisten nopeudenrajoittimien oikea toiminta on merkittävä tekijä liikenneturvallisuuden ja ympäristön kannalta sekä tasavertaisen kilpailun varmistamiseksi liikenteenharjoittajien välillä. Ajoneuvokohtaisten nopeudenrajoittimien toimintaa käytössä olisi testattava määräaikaistarkastuksin. Tutkimuksista käy ilmi, että tämä on mahdollista tehdä nopeasti ja vähäisin kustannuksin. Ajoaikojen määräaikaistarkastukset voidaan suorittaa elektronisten ajopiirturien avulla. Suomessa ajopiirtureiden tarkistus katsastuksen yhteydessä tulee pakolliseksi lähtien. /36/ 14
17 Useimmissa automaattisissa kuljettajaa ohjaavissa järjestelmissä ajoneuvon tietokoneeseen on syötetty alueen kartta ja alueella käytössä olevat nopeusrajoitukset. Paikannettu ajoneuvo tietää sallitun nopeuden ja varoittaa ylinopeudesta tai tekee kaasupolkimen raskaaksi. Tarkoituksena on, että kuljettaja voi ajaa miten haluaa, mutta ylinopeutta ei voi ajaa huomaamattaan. Kehittyneimpänä valvonnan muotona voidaan pitää järjestelmää, jossa kaikki ajoneuvot on varustettu automaattisilla nopeudenrajoittimilla, jotka rajoittavat suurimman mahdollisen nopeuden kulloinkin vallitsevan nopeusrajoituksen mukaan (ajonopeuden pakko-ohjaus). /64/ Ruotsissa on tehty tähän asti laajin palautetta antava ISA-kokeilu maailmassa, jossa mukana oli lähes ajoneuvoa ja yli kuljettajaa. Kokeilun loppuraportin mukaan liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä vähenisi 20 %, jos kaikissa ajoneuvoissa olisi käytössä ISA. /24/ Älykästä nopeudensäätelyä (ISA) Suomessa käsitellään toisessa FITS-ohjelman projektissa. Projektissa kokeillaan palautetta antavaa nopeuden seurantaa, palautteella kuljettajia pyritään motivoimaan nopeusrajoitusten noudattamiseen ja annetaan auton omistajalle mahdollisuus puuttua ylinopeuksiin. /45/ Esimerkkejä Automaattisen pistekohtaisen nopeusvalvonnan positiivisia turvallisuusvaikutuksia on tutkittu ja todettu eri puolilla maailmaa. Suomessa pistekohtaista nopeudenvalvontaa on alkuvuodesta 2002 noin 250 tiekilometrillä ja hyviä tuloksia on mitattu esimerkiksi vt. 1:llä: tehdyn tutkimuksen mukaan automaattinen nopeusvalvonta vähensi kahden vuoden seurantajakson aikana ylinopeuksien osuutta % ja henkilövahinkoonnettomuuksia 19 %. /39/ Tanskalaisten automaattisen nopeuden valvontakokeilun raportin mukaan 50 km/h nopeusrajoitusalueella odotettiin tapahtuvan 2 3 km/h keskinopeuden alenema ja ylinopeuksien odotettiin vähenevän. Suurimpien ylinopeuksien aleneman odotettiin olevan 5 km/h. Kokeilun loppuvaiheessa 50 km/h nopeusrajoitusalueella nopeuden alenema oli keskimäärin 2,4 km/h enemmän kuin odotettiin. Suurimpiin ylinopeuksiin sen sijaan automaattisella nopeuden valvonnalla ei ollut odotettua vaikutusta, vaan nopeuden alenema oli ainoastaan 2,5 km/h. /61/ Kaupunkialueilla nopeudenvalvontaan on todettu käyttökelpoiseksi ratkaisuksi autoon sijoitettava siirrettävä laitteisto, johon kuuluu tutka, digitaalikamera ja tietokone (kuva 3). Helsingin poliisilla on ollut tällainen laitteisto käytössään keväästä Laitteiston kuvaukset ja Helsingin poliisin kokemuksia sen käytöstä on esitetty raportissa Liikenteen automaattinen kameravalvonta, esiselvitys. /34/ 15
18 Kuva 3. Siirrettävä nopeudenvalvontalaitteisto VW Passatin tavaratilassa (Intertraffic, Amsterdam 2002), kuva Armi Vilkman-Vartia. Alankomaissa, tiellä A-2, otettiin vuonna 1997 käyttöön kahden pisteen välinen keskinopeuden laskentaan perustuva täysin automaattinen nopeudenvalvontajärjestelmä. Järjestelmä toimi automaattisesti koko ketjun alkaen tunnistustapahtumasta sakkolapun postittamiseen. Toteutuksen mahdollisti se, että Alankomaissa ei tarvitse tunnistaa kuljettajaa vaan siellä riittää pelkän rekisterikilven/haltijan tunnistaminen. Rekisterikilven tunnistaminen tehtiin kuvantulkintatekniikan avulla. Sakkolappu saatiin toimitettua vastaanottajalle 7 19 vrk kuluttua tapahtumasta. Yli 80 % ylinopeutta ajaneista sai sakon automaattisesti. Onnettomuudet vähenivät tiejaksolla 25 %. /35/ Laajamittaisia kokeiluja automaattisilla nopeudenrajoittimilla on aloitettu tai on suunnitteilla Ruotsissa, Hollannissa, Englannissa, Ranskassa ja Tanskassa. Automaattisia nopeudenrajoittimia on testattu EU:n MASTER-projektissa kolmessa eri maassa. Taajamaolosuhteissa ne alensivat ajonopeutta km/h nopeusrajoitusalueilla useilla kilometreillä tunnissa. Tutkimuksista tehdyt päätelmät eroavat toisistaan jonkin verran, mutta yleisesti ottaen tutkimuksissa on todettu seuraavat myönteiset vaikutukset: alhaisempi polttoaineen kulutus (3 11 %), alhaisemmat ylläpitokustannukset (renkaat, jarrut, moottori), parantunut liikenneturvallisuus (vähemmän onnettomuuksien uhreja), ajaminen rentoutuneempaa ja vakuutusmaksut pienempiä onnettomuuksien määrän vähenemisen seurauksena. /4, 36/ 16
19 Nopeusvalvonta ja muuttuvat nopeusrajoitukset Muuttuvat nopeusrajoitukset ja niiden noudattamisen automaattinen valvonta ovat tehokas tapa saada autoilijat noudattamaan nopeusrajoituksia. Muuttuvilla nopeusrajoituksilla voidaan näyttää eri liikenne- ja kelitilanteisiin sopivia rajoituksia. Valtaosa autoilijoista, 95 %, hyväksyy järkevän syyn vuoksi alennetut nopeusrajoitukset. Tällaisella yhdistelmällä liikennevirta saadaan tasattua erittäin tehokkaasti, jolloin tien välityskyky kasvaa ja liikenneturvallisuus paranee. /51/ Englannissa tehtyjen havaintojen mukaan muuttuvien nopeusrajoitusten alueella suoritettu automaattinen nopeudenvalvonta lisäsi tien välityskykyä n % ja alensi ruuhkatilanteissa peräänajojen riskiä jonon päähän saavuttaessa n %. /21/ Liikennevalojen noudattaminen ja ajoneuvoetäisyydet Vuoden 2000 vahinkovakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilaston mukaan kaikista henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista reilu kolmannes on tapahtunut liittymäalueilla ja näistä peräänajo-onnettomuuksia oli 17 %. Jalankulkijoiden yleisimmät onnettomuudet liittyivät ajoradan ylityksiin joko suojatiellä tai suojatien ulkopuolella. /63/ Liittymien näkyvä automaattivalvonta vähentää punaista päin ajamista ja kävelemistä liikennevaloliittymissä ja sitä kautta vähentää onnettomuuksia (kuva 4). Punaista päin ajamisen automaattista valvontaa on tehty jo kauan eri puolilla maailmaa. Risteysvalvontalaitteisto voidaan rakentaa kiinteäksi tai helposti siirrettäväksi. Peräänajo-onnettomuuksien ehkäisyyn tarvitaan myös automaattivalvonnan keinoja. Liian lyhyet ajoneuvovälit ovat yksi suuri tekijä peräänajoissa. Ajoneuvoetäisyyksien valvonta edellyttää seurantaa pidemmällä tiejaksolla, jotta hetkittäiset ohitustarpeesta aiheutuneet lyhyet etäisyydet voidaan jättää huomioimatta. Automaattivalvonta edellyttää kummankin ajoneuvon ajonopeuden ja sijaintitiedon samanaikaisen mittaamisen. Liian lyhyen etäisyyden raja-arvo määritetään nopeusrajoituksen mukaan. Sallittavaan ajoneuvoetäisyyteen vaikuttaa myös mm. keli ja näkyvyys. 17
20 Kuva 4. Liikennevalojen noudattamisen liittymävalvontaa Hollannissa, kuva Armi Vilkman-Vartia. Esimerkkejä Tampereella (tilanne vuoden 2002 alussa) on kahdeksassa liikennevaloliittymässä kameravalvontaa (yksi kamera kiertää kahdeksassa kotelossa). Kaupunki omistaa järjestelmän, mutta poliisi hoitaa valvonnan. Järjestelmällä valvotaan sekä nopeutta että punaista päin ajoa. Vaikutuksista ei ole tuoreita tutkimuksia, mutta selvästi on huomattu, että pistekohtaisesti valvonnalla on ollut positiivisia vaikutuksia. Pohjois-Carolinassa (USA) punaista päin ajamisen valvonnan on todettu vähentäneen liittymän kääntymisonnettomuuksia 26 %:lla ja kaikkia onnettomuuksia 22 %:lla, lisäksi on todettu järjestelmän vähentäneen punaista päin ajoa, muuttaneen ajotapoja ja lisännyt autoilijoiden tietoisuutta punaista päin ajon riskeistä. /44, 50/ Alankomaissa on kehitetty ajoneuvoetäisyyksien- ja nopeudenvalvontajärjestelmä, joka perustuu videokuvaukseen ja ajoradan kalibrointimerkkeihin. Järjestelmä tunnistaa ajoneuvon automaattisesti rekisterikilven perusteella (kuvantunnistus). Nopeuden ja ajoneuvovälin mittaus tehdään kuvantunnistukseen perustuvalla tekniikalla. Ajoneuvojen nopeus mitataan kahden peräkkäisen pisteen väliseen matkaan käytetyn ajan perusteella. Tietokone laskee ajoneuvovälit jälkikäteen videokuvan päälle piirrettävien viivojen avulla. Riketapauksissa kuva ja rikkeeseen liittyvät tiedot lähetetään GSM:llä edessä olevalle poliisipartiolle, joka pysäyttää ko. ajoneuvon ja käy rikkeen läpi kuljettajan kanssa. /11/ 18
21 3.1.4 Raskaiden ajoneuvojen valvonta Raskaiden ajoneuvojen valvonnassa tärkeimpiä valvottavia kohteita ovat paino, lastin kuormaus, ajoneuvon mitat, vaarallisten aineiden kuljettaminen ja ajopiirturin käyttö. Ajoneuvon kuntoon liittyviä asioita kuvataan kohdassa Ajoneuvon kuormaus Ajoneuvojen kuormauksen valvonnassa kohteena voisivat tulla kysymykseen esimerkiksi ylikuormat, mittojen ylitykset, kuorman kiinnitys tai esimerkiksi vaarallisten aineiden kuljettaminen. Ajoneuvojen kuormitusta säädellään lainsäädännöllä rajoittamalla ajoneuvon akseli/telipainoja sekä kokonaismassaa. Rajoitusten tarkoituksena on suojella tiestön rakenteita mutta toisaalta myös huolehtia siitä, että ajoneuvon kuormitus ja sen omat rakenteet ovat keskenään oikealla tasolla. Ajoneuvon mittojen sääntelyllä varmistetaan ajoneuvojen mahtuminen toimimaan liikenneverkossa. Punnitus Punnituksen automatisointi tarkoittaa käytännössä liikkeessä tapahtuvaa punnitusta (WIM, eli weigh in motion). Tämän teknologian vaatimukset ja nykytilannetta on selvitetty COST323 hankkeen Weigh-in-Motion of Road Vehicles raportissa. /10/ Mainitun selvityksen loppuraportissa todetaan WIM järjestelmien tulevan laajamittaiseen käyttöön lähitulevaisuudessa ja siitä syystä vaaditaan niitä tukevaa lainsäädäntöä ja standardisointia. Punnitusjärjestelmät jaetaan kahteen luokkaan sen perusteella, miten suurella nopeudella vaa`an ylitys voi tapahtua. Matalanopeuksiset vaa'at joudutaan sijoittamaan varsinaisten ajokaistojen ulkopuolelle erillisille punnituskaistoille. Niiden toiminta voi olla automaattista, mutta ajonopeudet asettuvat alueelle 5 20 km/h. Tällöin myös auton liike tapahtuu säädellysti. Suuren nopeuden punnitusjärjestelmä voidaan sijoittaa normaalien ajokaistojen yhteyteen ja ajo niiden yli punnitustilanteessa tapahtuu normaalilla liikennenopeudella. Suurimmat nopeudet voivat olla jopa 130 km/h. Liikkuvan ajoneuvon punnitsemisen tekee ongelmalliseksi ajoneuvon liikedynamiikan huomioiminen. Käytännössä laitteistojen tarkkuuden määrittäminen ja kalibrointi onkin tehtävä tilastollisin menetelmin. Laitteistolta vaadittava tarkkuus riippuu luonnollisesti käyttötarkoituksesta. Tilastointitarkoituksiin riittävä tarkkuus on luokkaa %, kun taas ylikuormavalvontaan käytettäessä tarkkuusvaatimus on luokkaa 5 10 %. Mikäli punnitusta käytetään valittaessa ajoneuvoja tarkempaan punnitukseen tarkkuus voi olla jonkin verran huonompi. 19
22 Automaattisen punnitusaseman sijoitukselle asetetaan monia vaatimuksia halutun tarkkuuden varmistamiseksi. Rajoituksen kohteena on tieosuuden pitkittäiskaltevuus, poikittaiskaltevuus, kaarevuus. Asema tulee sijoittaa paikkaan, jossa nopeus säilyy mahdollisimman vakiona eli autoa ei jouduta yleensä kiihdyttämään tai hidastamaan esimerkiksi liikennevalojen vuoksi. Myös kaistanvaihdot saattavat vaikeuttaa punnituksen toteuttamista, koska ne kuormittavat ajoneuvoa dynaamisesti. Tien pinnan mikro- ja makrotasaisuudelle asetetaan myös vaatimuksia. Punnitusasemien sijoittelussa on huomioitava myös telaketjujen käytön ja erikoiskuljetusten aikaansaamat kuormitukset. Ennen käyttöönottoa laitteisto tulee kalibroida käyttäen standardisoitua menettelyä ja käytön aikana laitteiden toiminta tulee varmistaa tarpeellisin kalibroinnein. Ilmastolliset olosuhteet Suomessa asettavat rajoituksia punnitusasemien käytölle. Punnituslaitteet sijoitetaan tien rakenteisiin ja tien lujuusopilliset ominaisuudet muuttuvat lämpötilan muuttuessa. COST 323 -raportissa on tarkasteltu esimerkkiä, jossa punnitusjärjestelmä asennettiin ja kalibroitiin puolentoista päivän aikana. Kalibroinnissa käytettiin punnittua kaksiakselista kuorma-autoa ja 5-akselista puoliperävaunua. Kummallakin ajoneuvolla tehtiin lukuisia punnituksia eri nopeuksilla ja eri kuormituksilla. Kaiken kaikkiaan tehtiin 115 punnitusta, joista laskettiin punnitustarkkuus. Kokonaispainon osalta punnitustulos oli keskimäärin 0,29 % liian alhainen. Yksittäisen akselin kohdalla ero oli 0,62 %. Tämän jälkeen toimintaa tarkistettiin poimimalla liikenteestä 86 kuorma-autoa, jotka punnittiin perinteisellä staattisella tavalla. Näiden kohdalla keskimääräinen kokonaispainon virhe oli 2,27 % ja akselikohtainen virhe 3,92 %. /10/ Kuorman mitat Kuorman mittojen ylityksen elektronista valvontaa on toteutettu useissa eri maissa, lähinnä ylikorkeiden kuljetusten havaitsemiseen. Käyttökohteina ovat mm. sillat ja tunnelit, joihin ajaminen ylikorkeilla ajoneuvoilla estetään järjestelmien avulla. Järjestelmät toimivat siten, että ensin ylikorkea kuljetus havaitaan esimerkiksi valokennoparilla ja sen jälkeen kuljettajaa varoitetaan liian korkeasta kuljetuksesta. Varoitus voidaan antaa mm. äänimerkillä tai muuttuvilla opasteilla. Suomessa Kehä II:lla on ylikorkeiden ajoneuvojen tunnistusjärjestelmä, jossa ylikorkea ajoneuvo havaitaan infrapunailmaisimilla (lähetin/vastaanotin). Havainnon jälkeen tieto annetaan kuljettajalle tekstitaulussa ennen Hiidenkallion tunnelia niin, että kuljettaja pääsee vielä kääntymään rinnakkaiselle tiestölle. Suomessa metsäteollisuus käyttää kuitupuunippujen kiintotilavuuden automaattista mittausjärjestelmää. AVM-menetelmä (Automated Volume Measurement) perustuu videokuvaukseen, lasertekniikkaan ja ajantasaiseen kuvankäsittelyyn. Mittauslaitteisto muodostuu siirtymämittausjärjestelmästä, valaisu- ja kameralaitteista sekä tietokoneista ohjelmineen. Mittaustilanteessa kuorma ajetaan mittaushallin läpi 2 9 km tuntinopeu- 20
Poliisin suorittama nopeusvalvonta
Poliisin suorittama nopeusvalvonta Autoliiton nopeudet ja nopeusvalvonta seminaari Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisin liikenneturvallisuusstrategia Poliisin liikenneturvallisuusstrategian
LisätiedotOulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut
3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta
LisätiedotOulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut
3.8.216 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/21 7/216 Oulun kaupungilla ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta
LisätiedotPalautetta nopeuksista kuljettajille
Palautetta nopeuksista kuljettajille Harri Peltola & Juha Tapio Ei matkan mittavuus vaan vauhti turman tuo. Se vanha viisaus ei apuansa suo. 29.1.2003 Säätytalo 1 Älykkään nopeudensäätelyn vaihtoehdot:
LisätiedotAutomaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät. LINTU-seminaari Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist
Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät LINTU-seminaari 6.2.2012 Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist 2 1. Tausta ja tavoitteet 2. Osatehtävät Sisältö 3. Automaattisen nopeusvalvontajärjestelmän
LisätiedotOulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut
28.7.217 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/216 7/217 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on kaksi siirrettävää nopeusnäyttötaulua, joilla annetaan palautetta autoilijoille
LisätiedotAutomaattinen liikennevalvonta Kuopion katuverkolla
Automaattinen liikennevalvonta Kuopion katuverkolla Sisältö Työn tausta Automaattinen liikennevalvonta Suomessa Automaattisen liikennevalvonnan hyötyjä Lähtökohdat Kuopiossa Kuopiossa tapahtuneet onnettomuudet
LisätiedotNopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA
Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA VTT Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät Harri Peltola, Riikka Rajamäki & Juha Luoma Lähtökohdat nopeuksien hallinnalle Vaikutukset matka-aikaan, logistiikkaan,
LisätiedotLIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.
220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuudesta
Valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuudesta ja sen seuranta Riikka Rajamäki 14.11.2017 Tampere Liikenneturvallisuustyön hyvät käytännöt kaikkien käyttöön -seminaari Vastuullinen liikenne. Rohkeasti
LisätiedotLIIKENNETURVALLISUUDESTA
AJANKOHTAISIA ASIOITA LIIKENNETURVALLISUUDESTA NÄKÖKULMIA ITÄ-SUOMEN POLIISILAITOKSELTA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Ylikomisario Petri Pahkin 2 Tietojohtoisuus liikenneturvallisuustyössä Poliisien
LisätiedotNopeuden hallinta. Väylät ja liikenne Kari Alppivuori Liikenteen turvallisuusvirasto
Nopeuden hallinta Väylät ja liikenne 13-14.10.2010 Kari Alppivuori Liikenteen turvallisuusvirasto Kolmen kauppa Nopeuden hallinnassa on kolme tuttua elementtiä Kuljettaja Ajoneuvo Infra Onnettomuuksissa
LisätiedotAutomaattivalvonnan vaikutukset Väylät ja Liikenne 2010, Nopeudet -workshop Harri Peltola, VTT
Automaattivalvonnan vaikutukset Väylät ja Liikenne 2010, Nopeudet -workshop Harri Peltola, VTT - Pistenopeusvalvonta - Alennettu puuttumiskynnys - Keskinopeusvalvonta 2 Automaatti-valvonnalla olevat tiejaksot
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 180 / 2017 vp)
Hallituksen esitys eduskunnalle tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 180 / 2017 vp) Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.2.2018 Ari Herrala Johtava asiantuntija, Suomen Kuljetus ja
LisätiedotOulun alueurakassa kiertävät nopeusnäyttötaulut
2.9.218 Oulun alueurakassa kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla /217 8/218 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kaksi siirrettävää nopeusnäyttötaulua ovat kiertäneet Oulun seudun kuntien maanteillä
LisätiedotJalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy
Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,
LisätiedotTehostettu kameravalvonta ja puuttumiskynnyksen alentaminen. Kokeilu kantatiellä 51 syyskuussa 2007
Tehostettu kameravalvonta ja puuttumiskynnyksen alentaminen Kokeilu kantatiellä 51 syyskuussa 2007 Kokeilu pähkinänkuoressa Kantatie 51:llä, Kirkkonummen ja Karjaan välillä kokeiltiin syyskuussa 2007 tehostettua
LisätiedotKuolemanriski tavanomaisessa liikenteessä
Kuolemanriski tavanomaisessa liikenteessä Marko Kelkka Uudenmaan ELY-keskus LINTU-seminaari 2.2.2011 Helsinki Lähtökohdat Liikennejärjestelmä on suunniteltava siten, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai
Lisätiedotliikenne säännöistä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
HE 72/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelakia. Tieliikennelaissa määriteltäisiin
Lisätiedot#vihreillävaloillamennään
#vihreillävaloillamennään Liikennekäyttäytyminen liikennevalo-ohjatuissa liittymissä Mediainfo 1 Ohjelma Valmistellut puheenvuorot: Avaus: apulaispormestari Aleksi Jäntti Hankkeen esittely ja alustavat
LisätiedotNuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi
Nuorison liikenneturvallisuus Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 6.10.2016 Mikä on Onnettomuustietoinstituutti? Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia
LisätiedotLIIKENTEEN OHJAUS Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä
361 NOPEUSRAJOITUS Mitat (mm): c suuri 900 normaali 640 pieni 400 Yleistä Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon suurimman sallitun nopeuden kilometreinä tunnissa. Merkki on voimassa kyseisellä tiellä
LisätiedotAsia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi
1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi
LisätiedotLIIKENNETURVA TUTKIMUSTULOKSIA KULJETTAJIEN SUHTAUTUMISESTA YLINOPEUDELLA AJAMISEEN LEENA PÖYSTI SIRPA RAJALIN
2008 LIIKENNETURVA TUTKIMUSTULOKSIA KULJETTAJIEN SUHTAUTUMISESTA YLINOPEUDELLA AJAMISEEN LEENA PÖYSTI SIRPA RAJALIN 1 Sisältö NOPEUSRAJOITUKSIA RIKOTAAN USEIN... 4 Nopeusrajoitusten ylittäminen... 4 Kaahataanko
LisätiedotNopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet
Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä
LisätiedotAsia: Aloite liikenneturvallisuuden parantamiseksi Nöykkiönkadun ja Kaskitien risteyksessä
Espoon kaupunki Tekninen keskus PL 1 02070 Espoon kaupunki / Kirjaamo Asia: Aloite liikenneturvallisuuden parantamiseksi Nöykkiönkadun ja Kaskitien risteyksessä Esitys: Latokaski-seura ry on saanut Latokasken
LisätiedotAutomaattinen liikennevalvonta taajamissa - case OULU
Automaattinen liikennevalvonta taajamissa - case OULU Liikenneturvallisuuden hyvät käytännöt kaikkien käyttöön -seminaari 14.11.2017 Erkki Malo, Oulun kaupunki TAUSTAA Valtioneuvoston periaatepäätös tieliikenteen
LisätiedotHELSINKI SUUNNITTELEE 2005:7. Nopeusrajoitukset Helsingissä
HELSINKI SUUNNITTELEE 25:7 Nopeusrajoitukset Helsingissä Nopeusrajoitukset Helsingissä Kesällä 24 alennettiin monien Helsingin katujen nopeusrajoitusta kymmenellä kilometrillä tunnissa. Toimenpide alensi
LisätiedotLiikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy
Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Ohjausryhmä: Saara Toivonen, pj Leif Beilinson,
LisätiedotLiikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 Kaupunkirakennepalvelut Liikenne ja viheralueet 23.2.2015 Sisällys Yhteenveto... 2 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet Jyväskylässä
LisätiedotTurvallinen Liikenne 2025
Turvallinen Liikenne 2025 KEHTO-foorumi Tampere, 28.3.2019 Anne Silla, VTT 01/04/2019 VTT beyond the obvious 1 Sisältö Turvallinen liikenne 2025 -konsortiohankkeen esittely Vuoden 2018 projektien esittely
LisätiedotLIIKENTEEN OHJAUS Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä
231 VÄISTÄMISVELVOLLISUUS RISTEYKSESSÄ Mitat (mm): d suuri 1 350 normaali 900 pieni 600 Yleistä Merkillä osoitetaan, että risteykseen tulevan ajoneuvon on väistettävä ajoneuvoja ja raitiovaunuja, jotka
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)
LisätiedotRahtarit ry Pitkäniemenkatu 11 33330 TAMPERE Yleistä LAUSUNTO KONGINKANKAALLA 19.3.2004 TAPAHTUNEEN LIIKENNE- ONNETTOMUUDEN TUTKINNASTA TEHDYN TUTKINTAKERTOMUKSEN TURVALLISUUSSUOSITUKSISTA. Rahtarit ry
Lisätiedot1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä
Koulutusohjelmat vuodelle 2015 1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Sisältää henkilöliikenteen kuljettajan lainsäädännölliset oikeudet ja velvollisuudet häiriö-, vaara ja onnettomuustilanteissa.
LisätiedotKattava lausuntokierros takana. Mitä siitä jäi käteen?
Kattava lausuntokierros takana Mitä siitä jäi käteen? Lausuntokierroksen anti Tieliikennelain kokonaisuudistuksen tavoite on: ylläpitää ja edistää liikenteen turvallisuutta, liikenteen sujuvuutta, tienkäyttäjien
LisätiedotLINTU tutkimusohjelman teesit
LINTU tutkimusohjelman teesit Tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU on liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston
LisätiedotMS+ Maaseutuliikenne, lisäpisteet vähimmäiskriteerien päälle (laatuvertailu mukana)
MAASEUTU JA SEUTULIIKENTEIDEN LINJA AUTOJEN KALUSTOVAATIMUKSET (LL, 20.3.) MS Maaseutuliikenne, vähimmäiskriteerit* (vain hintavertailu) Liikenteen tyypittely Maaseutumaiset olosuhteet, reitit pääosin
LisätiedotCBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN
CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.
LisätiedotKAUNIAISTEN KAUPUNKI KUNTATEKNIIKKA
LIIKENNETURVALLISUUSRAPORTTI 2017 Tieliikenneonnettomuudet koko maassa ja valtakunnalliset tavoitteet Vuonna 2016 tapahtui Suomessa kaikkiaan 4 709 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.
LisätiedotKevyen liikenteen turvallisuus taajamissa
Finnish-Russian Road Traffic Safety Days, Helsinki Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien vähentäminen liikennejärjestelyjä kehittämällä S. Laapotti 14.2.2013,
LisätiedotSUTI. Suojateiden turvallisuus
SUTI Suojateiden turvallisuus Suojatie Övergångsställe Pedestrian (zebra) crossing Fußgängerüberweg El paso cebra Le strisce zebra Keskusta 1965 Suojatie Keskusta 2007 Helsinki ( = Rautatieasema) Pariisi
LisätiedotPoliisin. liikenneturvallisuustyö. Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen
Poliisin liikenneturvallisuustyö Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen 1 Tervetuloa seminaariin Liikenneturvallisuustilanne Muutokset toimintaympäristössä ja liikenteen valvonnassa
LisätiedotInfraturvallisuusdirektiivi 2018
Infraturvallisuusdirektiivi 2018 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle 14.9.2018 U 52/2018 vp tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallintaa koskeva direktiivi -TTH (Infraturvallisuusdirektiivi)
LisätiedotTehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä. Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT
Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari 2.11.2010 Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT 2 Rakentaminen Ylläpito Hoito Operointi Lähde: The Big
LisätiedotMittaus 24.06.03, n. 2375ha/vrk Ylinopeutta ajoi vain 2,2 % autoista. Mittaus 13.08.2002, n. 2500ha/vrk Ylinopeutta ajoi enää 4,0 % autoista
Neljän kolmion liikennejärjestelyjen purku 4.11.2009 Porin liikenneturvallisuussuunnitelmassa 2001 (s 55 ja liite 4) hyvien kokemusten pohjalta päätettiin laajentaa väistämisvelvollisuus joka tulosuunnalta.
LisätiedotAjankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä
Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Pank ry:n tiemerkintäpäivät 7.-8.2.2012 Gustavelund Tuusula Yli-insinööri Mikko Karhunen Liikennepoliittinen selonteko Liikennepolitiikan linjaukset ja
LisätiedotTieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.
Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen aiheet: Sääntelyn foorumit Ajoneuvoasiat Massat ja mitat Päästöt
LisätiedotVAK-velvollisuudet. Anu Häkkinen, Trafi Trafin VAK-päivä Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.
VAK-velvollisuudet Anu Häkkinen, Trafi Trafin VAK-päivä 2018 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. www.trafi.fi/vak Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vaarallisten aineiden kuljetus VAK Kuljetuksella
LisätiedotKäsikirja seuraamusten määräämiseksi rangaistuvaatimus- ja rikesakkoasioissa
Käsikirja seuraamusten määräämiseksi rangaistuvaatimus- ja rikesakkoasioissa Poliisihallitus 2010 Työryhmä, johon on kuulunut henkilöitä Helsingin poliisilaitoksesta, liikkuvasta poliisista ja Poliisihallituksesta,
LisätiedotPOLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen
POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN Ylikomisario Heikki Ihalainen Rattijuopumusten vertailu 2007-2008 (-11.5) 2008 2007 törkeä rattijuopumus 4 662 4 821 alkoholi 4 427 4 601 huumaava aine 235 220 rattijuopumus
LisätiedotVäärinkäsityksiä ylinopeudesta
Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Jaakko Klang Turun seudun liikenneturvallisuustyö 26.3.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang 1 Pahinta, mitä voi tapahtua, on se, että
LisätiedotLiikenneturvallisuusraportti Kauniaisten liikenneonnettomuudet 2018
Liikenneturvallisuusraportti 2019 Kauniaisten liikenneonnettomuudet 2018 www.kauniainen.fi www.grankulla.fi Liikenneturvallisuus Suomessa Suomen liikenneturvallisuusvision, ns. nollavision, mukaan liikennejärjestelmä
LisätiedotHE 180/2017 Hallituksen esitys eduskunnalle tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
HE 180/2017 Hallituksen esitys eduskunnalle tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi LIIKENNETURVALLISUUSINSINÖÖRI JAAKKO KLANG VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
LisätiedotVAK-rikkomustiedot kuljetusyritysten riskiluokitusrekisteri ERRUssa. VAK-päivä , Helsinki
VAK-rikkomustiedot kuljetusyritysten riskiluokitusrekisteri ERRUssa VAK-päivä 7.2.2019, Helsinki Mikä ERRU? Lyhenne sanoista European Registers Of Road Transport Undertakings ERRU ei varsinaisesti ole
LisätiedotLappeenrannan seutu - onnettomuusyhteenveto ja tieliikennekuolemat Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Lappeenrannan seutu - onnettomuusyhteenveto 2012-2016 ja tieliikennekuolemat 2006-2015 Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 12.9.2017 Onnettomuusaineisto kaikki onnettomuudet Onnettomuustarkastelu
LisätiedotKeski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu
Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Aluepäällikkö Leena Piippa, Liikenneturva 1 Strategia Liikenneturvallisuusstrategia on asiakirja, jossa on määritelty: Visio maakunnan liikenneturvallisuudesta
LisätiedotLoviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET
Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien
LisätiedotTieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä Timo Seimelä
Tieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä 1 15.9.2016 Timo Seimelä 2 Kehittämistoiveita tieliikennelakiin Pysäköinti Kameravalvonta Pyöräilyn edistäminen Raitiotie
LisätiedotLappeenrannan seutu - onnettomuusyhteenveto ja tieliikennekuolemat Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat
Lappeenrannan seutu - onnettomuusyhteenveto 2012-2016 ja tieliikennekuolemat 2006-2015 Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuusaineisto kaikki onnettomuudet Onnettomuustarkastelu
LisätiedotAjankohtaista liikenne ja viestintäministeriöstä
Ajankohtaista liikenne ja viestintäministeriöstä Tiemerkintäpäivät 21.-22.1.2016, Turku Mikko Karhunen Ajankohtaista Pysäköintikiekkosäädökset Uudet sähköiset kevyet laitteet Traktorisäädökset Tieliikennelain
LisätiedotLiikenneturvallisuuden periaatepäätöksen toteutuminen Harri Peltola, Juha Luoma ja Niina Sihvola Tutkimusraportti : VTT-R
Liikenneturvallisuuden periaatepäätöksen toteutuminen 2006-2007 Harri Peltola, Juha Luoma ja Niina Sihvola Tutkimusraportti : VTT-R-11216-07 1 Mitä tavoiteltiin? Selvitetään kuinka paljon eri vastuutahot
LisätiedotLiuhtarin alueen (Kantatie 66) melumittaukset
Liuhtarin alueen (Kantatie 66) melumittaukset 1 Sisällys Sisällys... 2 1. JOHDANTO... 3 2. MELUN MITTAUKSET JA MALINNUS... 3 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VnP 993/1992)... 3 Kenttätyöt
LisätiedotSuomen Tieviranomaisen rooli liikenneturvallisuustyössä
Suomen Tieviranomaisen rooli liikenneturvallisuustyössä Jussi Kailasto Liikenneryhmän päällikkö Kaakkois-Suomen Elinkeino, Liikenne ja Ympäristökeskus 6.11.2013 Liikenneturvallisuus nähdään tärkeänä EU:n
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus rikesakkorikkomuksista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rikoslain (39/1889) 2 a luvun 8 :n 2 momentin ja 9 :n 8 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat 2 a luvun
LisätiedotJALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA
Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää
LisätiedotPÄIHTEET JA LIIKENNE. EU päihteet liikenteessä tutkimusrintamalla: mitä odotettavissa? Kaarina Langel
PÄIHTEET JA LIIKENNE EU päihteet liikenteessä tutkimusrintamalla: mitä odotettavissa? Kaarina Langel 15.5.2008 Liikenneonnettomuuksista Maailmassa Yli kaksi miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain liikenneonnettomuuksissa
LisätiedotLIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT
Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten
LisätiedotLIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI
Sirpa Rajalin LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI 6.5.2009 12 edellisen kk:n aikana kuolleet Kuolleet tienkäyttäjäryhmittäin ja liikenneturvallisuustavoite Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa
LisätiedotLÄNSI-UUDENMAAN POLIISILAITOS
LÄNSI-UUDENMAAN POLIISILAITOS Poliisit kevyen liikenteen turvana - Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 28.- Jussi Päivänsalo ylikomisario ASENNE. Viisitoista vuotta bussia ajanut vantaalainen Markku
Lisätiedot+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING
+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR 7LHODLWRV 0XXWWXYDWQRSHXVUDMRLWXNVHWVHNlWLHQNl\W WlMLlSDOYHOHYDWQRSHXVMDOlPS WLODQl\W W Jyväskylä 2000 7,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQX.HUDODPSL0DUMD/DDYLVWR
LisätiedotTieliikennelainsäädäntö uudistuu. Kimmo Kiiski
Tieliikennelainsäädäntö uudistuu Kimmo Kiiski 1 Menossa Valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuuden parantamisesta Liikennekaari Liikenneverkko-hanke Tiekartta liikenteen älykkään ja turvallisen
LisätiedotHE 21/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta
HE 21/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelain ajokorttiluvan myöntämistä
LisätiedotTelemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet
Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet Virpi Anttila, Merja Penttinen ja Heidi Sandberg VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikennetelematiikka
LisätiedotALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LAKIALOITE 7/2003 vp Laki liikennevirhemaksusta ja tieliikennelain muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa esitetään säädettäväksi laki liikennevirhemaksusta. Samalla
LisätiedotLIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin
LisätiedotRattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö
Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö Päihdeseminaari 4.9.2014, Sampola, Tre Matti Joki Yhteyspäällikkö, Liikenneturva, Tampere Käyttäytymistiedejäsen, liikennevahinkojen Tutkijalautakunta, Pirkanmaa,
LisätiedotNäkökulmia liikennevalvonnan kehittämiseen tuloksia EU:n PEPPER-projektista
Väylät ja liikenne 2008, Tampere 8. 9.10.2008 Veli-Pekka Kallberg, VTT PL 1000 02044 VTT veli-pekka.kallberg@vtt.fi Näkökulmia liikennevalvonnan kehittämiseen tuloksia EU:n PEPPER-projektista TIIVISTELMÄ
LisätiedotKevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä
LisätiedotN:o 302 LIITE B KULJETUSVÄLINEITÄ JA KULJETUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
825 LIITE B KULJETUSVÄLINEITÄ JA KULJETUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Liitteen sisällys 10 000 Muiden kansallisten ja kansainvälisten määräysten noudattaminen 10 001 Liitteen B määräysten soveltaminen 10 002
LisätiedotSalon liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneseminaari 24.5.2011 Jaakko Klang
Salon liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 Liikenneseminaari Jaakko Klang YLEISTÄ: Mikä on liikenneturvallisuussuunnitelma? Liikenne ja infrastruktuuri 2 SUOMI (nyk. Salo) 1972 muutos 2009 asukkaita Milj.
LisätiedotLIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA
LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA 13.11.2013 Lapin liikenneturvallisuusfoorumi Kalle Parkkari 13.11.2013 Lapin liikenneturvallisuusfoorumi Kalle Parkkari Sivu 1 Valtakunnallinen liikenneturvallisuustavoite
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista Annettu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotOHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3
OHJE 2(5) Sisällys 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 2 LAATUVAATIMUKSET KITKAMITTAREILLE... 3 2.1 Käyttöturvallisuus... 3 2.2 Kalibroitavuus... 3 2.3 Mittaustarkkuus... 4 2.3.1 Mittarien samankaltaisuuteen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tieliikennelain ja ajoneuvolain 89 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tieliikennelakia ja ajoneuvolakia muutettavaksi. Lakeihin
LisätiedotAutojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus
Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,
Lisätiedot"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"
"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta
LisätiedotTeoriakokeen kysymysten aihepiirit kysymyksittäin:
Teoriakokeen kysymysten aihepiirit kysymyksittäin: AV-koe (TOT4) 1. Saan ajaa suoraan tätä kaistaa. 2. Saan kääntyä oikealle tältä kaistalta. 3. Saan kääntyä vasemmalle tältä kaistalta. 4. Ajan suoraan.
LisätiedotLapin liikenneturvallisuussuunnitelma
Lapin liikenneturvallisuussuunnitelma LAPPI 2015-2018 Lapin ELY, Ramboll Finland 13.11.2015 1 13.11.2015 2 VISIOT JA TAVOITTEET Sidottu valtakunnalliseen tavoitteeseen Kenenkään ei tarvitse kuolla tai
LisätiedotDigitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Sisältö Palvelujen arvoketjut ja -verkot Digitrafficin merkitys eri palveluille Päätelmiä 3.9.2002 Digitraffic-seminaari
LisätiedotVaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kuinka tulkita onnettomuustilastoja? Tilastollisen tutkimuksen haasteet? Mitkä asiat vaikuttavat toimenpiteen kustannustehokkuuteen? Mihin kiinnittää huomiota
LisätiedotKÄÄRMENIEMENTIE LÄPIAJOLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN
KÄÄRMENIEMENTIE LÄPIAJOLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN 1. Lähtökohdat 2. Liikenteen rauhoittaminen 2 LÄHTÖKOHDAT Vetovoimakeskuksen kaavaluonnoksesta saadussa Liikenneviraston ja asukkaiden palautteessa on tuotu
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn sääntöjä
Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä 7.5.2015, Helsinki Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö Määritelmiä TLL 2 Määritelmiä Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: 5) suojatiellä jalankulkijoiden
LisätiedotHuom. Kansainvälisten ADR/RID-määräysten mukaan toimivaltaisen viranomaisen on poistettava tämä kansilehti ennen raportin lähettämistä eteenpäin.
1 (5) ONNETTOMUUSILMOITUS / VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUS Vaarallisten aineiden kuljetuksessa vaaraa aiheuttaneesta tapahtumasta liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen vaarallisten aineiden kuljetuksesta
LisätiedotKuulumisia liikenteen turvallisuusja ympäristöyksiköstä. Liikenneneuvos Kimmo Kiiski
Kuulumisia liikenteen turvallisuusja ympäristöyksiköstä Liikenneneuvos Kimmo Kiiski - Tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistus - Ajokorttitoimivallan siirto poliisilta Trafille, syksyllä EKlle - Alkolukkolainsäädännön
LisätiedotJaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi
Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen
LisätiedotOTIn ennakkotiedot alkoholionnettomuuksista 2016
OTIn ennakkotiedot alkoholionnettomuuksista 2016 Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet www.oti.fi Onnettomuustietoinstituutti (OTI) Raportin on laatinut Arja Holopainen Aineisto
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotMaahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi
Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi 16.11. Lähde: Tilastokeskus ja, vuosi 2015 ennakkotietoja Kansalaisuus onnettomuuksissa 2015 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500
Lisätiedot