LAUKAAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2010

Transkriptio

1 LAUKAAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2010 Kunnanhallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO 3. TOIMINTAKERTOMUS Sivu KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNNAN HALLINTO 3 Valtuusto 4 Kunnanhallitus 5 Tarkastuslautakunta TALOUDELLINEN KEHITYS TILIKAUDEN TULOKSEN MUODUSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Omistukset muissa yhteisöissä 21 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 22 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 23 Konsernitase ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 26 TUNNUSLUVUT MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen 27 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 113 Investointien toteutuminen 115 Rahoitusosan toteutuminen 119

3 5. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA 120 RAHOITUSLASKELMA 121 TASE 122 KONSERNITULOSLASKELMA 124 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 125 KONSERNITASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 128 LASKENNALLISESTI ERIYTETTY LIIKETOIMINTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA 138 VESIHUOLTOLAITOKSEN TASE 139 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA 140

4 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Jyväskylän seudulla rakennettiin edelleen uutta kunta- ja palvelurakenneuudistukseen pohjautuvaa seututerveyskeskusratkaisua. Laukaa ja seitsemän muuta kuntaa perustivat yhdessä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhteyteen liikelaitosmalliin perustuvan seututerveyskeskuksen. Jyväskylä rakensi omaa terveyskeskustansa ns. isäntäkuntamallin pohjalta, johon ovat liittyneet mukaan Hankasalmi, Uurainen ja Muurame. Ympäristöterveydenhuollossa ja eläinlääkinnässä Laukaan, Äänekosken ja Konneveden valtuustot hyväksyivät sitovat päätökset, siten että perustetaan Laukaan isäntäkuntamallin pohjalta ympäristötoimen ja eläinlääkinnän malli. Jyväskylän 9 kuntaa hyväksyivät Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen perustamisen ja sen toimintaperiaatteet. Tässä toiminnassa Laukaa toimii isäntäkuntana. Toiminta alkaa Jyväskylän seudun kaupunkisuunnitelmaa rakennettiin kuntien yhteisellä päätöksellä ns. rakennemallin pohjalta. Tätä asiaa ei vielä saatu päätökseen vuonna 2010, mutta vuoden 2011 alkupuolella se on kaikkien yhdeksän kunnan valtuuston hyväksyttävänä. Ratkaisuaan odottaa vielä keskiasteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen saattaminen samaan yhteyteen Jyväskylän koulutuskuntayhtymän pohjalta. Jykes-yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin uuden yrityslähtöisemmän ajattelun pohjalta. Viime vuoden lopussa Jykesin toimitusjohtaja vaihtui, jolloin uudeksi toimitusjohtajaksi astui Ari Hiltunen. Kunnan ja Laukaan Yrittäjien yhteistyö on ollut erittäin positiivista ja tuloksellista. Se on huomattu valtakunnan tasollakin kannustavana esimerkkinä. Jyväskylän seutu on edelleen yksi maamme vetovoimaisimmista kasvukeskuksista. Keskimääräinen väestönkasvu on ollut lähes kaksinkertainen koko maahan nähden. Vuonna 2010 investointimarkkinat olivat varsin aktiivisia ja useita merkittäviä toimitilakauppoja tehtiin. Merkittävin kiinteistökauppa tehtiin heinäkuussa, kun Sappi myi M-Realille 13 miljoonalla eurolla Kankaan paperitehtaan kahdenkymmenenviiden hehtaarin suuruisen alueen. Jyväskylän kaupunki käytti sittemmin lainmukaista etuosto-oikeuttaan ja hankki kyseisen Kankaan alueen omistukseensa. Jyväskylän seudun teollisuus- ja varastotilamarkkinat ovat huomattavasti hiljaisempia kuin toimisto- ja liiketilamarkkinat. Teollisuus- ja varastotilahankkeita toteutetaan pääosin vain suoraan käyttäjien tarpeisiin. Esimerkkinä mainittakoon Millog Oy:n hanke Lievestuoreella. Kiinnostus Jyväskylän ja Laukaan rajalla sijaitsevaa Innoroad-aluetta kohtaan on selkeästi lisääntynyt. Vuoden lopulla valmistui Scan-Auton tilahanke. Laukaan väkimäärä kasvoi 172 hengellä, mikä edelleenkin valtuustostrategian mukaista ja viime vuosien keskimääräistä tasoa. Vuonna 2010 kasvu muodostui pääasiassa syntyvyyden enemmyyden vaikutuksesta (56 %), jolloin muuttoliikkeen vaikutus väestönkasvuun oli 44 %. Yleensä voimakkain väestönkasvu on vuosituhannen alkuvuosina ajoittunut loppuvuodelle, mutta kolmena vuonna merkittävin kasvu oli keväällä ja alkukesällä 157 henkeä. Kasvaneesta syntyvyydestä (256 lasta) ja muuttoliikkeestä johtuen Laukaan väestö on edelleen yhä nuorekkaampaa ja siten nuorekkuudessaan maakunnan ehdotonta kärkeä. Laukaaseen muutti 1038 henkilöä, mikä on lähes sama kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan Laukaasta muutti pois 992 henkeä, mikä on lähes 90 henkeä edellistä vuotta enemmän. Edelleen merkittävin ryhmä Laukaaseen muuttavista muodostuu nuorista lapsiperheistä, jotka hakeutuvat pääasiassa omakotitaloihin ja palvelujen läheisyyteen. Lähtömuuttajat ovat taasen täällä pohjakoulutuksensa saaneita nuoria, jotka muuttavat opiskelupaikkakunnilleen.

5 2 Keski-Suomen toiseksi suurimmassa kasvukunnassa rakentaminen on edelleen voimakasta. Uusia asuntoja valmistui 77 kappaletta, joista omakotitaloja oli 65. Eniten omakotitaloja rakennettiin kirkonkylään - 18 kappaletta - ja Leppävedelle 16 kappaletta. Vihtavuoressa valmistui seitsemän uutta omakotitaloa. Omakotirakentaminen haja-alueille on edelleen Laukaassa voimakasta, sillä haja-alueille valmistui 27 uutta taloa. Myös uuden kerrostalohankkeen toteutus kirkonkylässä alkoi. Kunnan rakennushankkeet keskittyivät edelleen kuten myös tulevina vuosina sosiaali-, terveys- ja koulutoimen hankkeisiin. Liike- ja yritystoiminnassa viime vuosi oli hieman vilkkaampi kuin oletettiin huolimatta alkuvuoden hitaasta kehityksestä. Vuonna 2010 Laukaaseen perustettiin 81 uutta yritystä nettokasvun ollessa 40. Merkittävin yritystonttien kysyntä painottuu edelleen Tiituspohjan-Leppäveden alueelle. Laukaan työttömyysprosentti aleni hieman vuodesta 2009 ollen nyt 10,6. Se on selkeästi alle maakunnan keskiarvon ja oli viime vuoden lopussa kolmen parhaan eli alhaisimman työttömyysprosentin joukossa. Vuosi 2010 oli myös Laukaassa taloudellisessa mielessä ennakoitua hieman parempi. Positiivista oli myös se, että henkilöstömenot toteutuivat lähes budjetoidusti. Verotulot kehittyivät ennustettua enemmän noin 0,8 miljoonalla eurolla. Merkittävimmän poikkeuksen, lähes perinteisesti, muodosti erikoissairaanhoito, jonka menot ylittyivät noin 0,6 miljoonalla eurolla. Tilikauden tulos oli noin 1,3 miljoonaa ylijäämäinen eli noin euroa taloussuunnitelmaa parempi. Näin ollen edellisten kausien pohjana oleva kumulatiivinen alijäämä aleni noin 0,4 miljoonaan euroon, joka kuitenkin on kuntalain mukaan kurottava umpeen tulevina suunnitelmavuosina. Noudattamalla taloussuunnitelmaa tähän on mahdollista päästä. Talousarvioon nähden verotulot olivat noin 0,8 miljoonaa euroa budjetoitua suuremmat. Vuosikate oli noin 4,6 miljoonaa euroa ollen lähes euroa budjetoitua suurempi. Asukasta kohti laskettu vuosikate pysyi käytännössä lähes edellisen vuoden tasolla eli 254 eurossa. Kunnan lainakanta on noin 24,3 miljoonaa euroa, mikä on noin 1,4 miljoonaa euroa budjetoitua pienempi. Lainojen määrä asukasta kohti on 1339 euroa eli 76 euroa enemmän kuin edellisellä tilikaudella. Onneksemme se on edelleenkin kuitenkin selvästi alle kuntakentän keskiarvojen. Laukaan kunnan vuoden 2010 kehitys mitattuna asukasmäärän kasvulla, vilkkaalla rakentamisella, yritysten määrän erinomaisella nettokasvulla vaikkakin työllisyys heikkeni on edelleen merkittävän hyvä pohja ponnistaa tuleville vuosille. Meidän on kuitenkin muistettava, että Laukaan kunta kuten koko Suomikin, on voimakkaasti sidoksissa huomattavasti suurempiin sfääreihin ja niissä tapahtuviin muutoksiin. Vaikka kulunut vuosi oli talousarvion kannalta erinomainen, on meillä kumulatiivisen alijäämän suhteen vielä riittävästi haasteita. Meidän on noudatettava äärimmäisen tarkkaa talouskuria ja valmistauduttava tekemään kipeitäkin kunnan palvelurakenteeseen ja verkostoon liittyviä ratkaisuja. Haluan lämpimästi kiittää laukaalaisia yrityksiä ja elinkeinoelämää, yrittäjäjärjestöä ja muita sidosryhmiä sekä kuntalaisia rakentavasta ja toiveita antavasta pohjan luomisesta. Laukaa on edelleenkin haluttu kohde niin uusille yrityksille kuin asukkaillekin. Lausun lämpimät kiitokset myös päättäjillemme ja kaikille kuntamme kehittämiseen osallistuville. Kunnan henkilöstö on suhtautunut positiivisesti ja vastuullisesti työhönsä, kouluttautunut ja tehnyt erinomaista tulosta. Olen ylpeä heistä. Laukaa on haluttu työnantaja. Tulevaisuuden hyvällä ja pyyteettömällä yhteistyöllä, niin seudun sisäisellä kuin ulkoisellakin, voimme saada aikaan uusia menestystekijöitä kuntamme ja seutumme rakentamisessa. Esko Koliseva Kunnanjohtaja

6 Kunnan hallinto LAUKAAN KUNTA ORGANISAATIOKAAVIO VALTUUSTO 43 jäsentä TARKASTUS- LAUTAKUNTA 5 jäsentä Tilintarkastaja KUNNANHALLITUS 11 jäsentä Kunnanjohtaja KUNNAN KANSLIA SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO SIVISTYSOSASTO TEKNINEN OSASTO MAANKÄYTTÖ- OSASTO KESKUSVAALILTK 5 jäsentä VAALILAUTA- KUNTA 6 kpl, 5 jäsentä/ltk SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTA- KUNTA 9 jäsentä KOULUTUS- LAUTAKUNTA 9 jäsentä VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA 9 jäsentä TEKNINEN LAUTAKUNTA 9 jäsentä - Tiejaosto 3 jäsentä KAAVOITUS- JA RAKENNUS- LAUTAKUNTA 9 jäsentä Vaalitoimikunta 3 jäsentä

7 4 Valtuusto 2010 Laukaassa valtuustopaikkoja on 43, jotka jakautuvat valtuustoryhmittäin seuraavasti: Suomen Keskusta 15 ( alkaen), Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 10, Suomen Kansallinen Kokoomus 7, Vasemmistoliitto 4, Kristillisdemokraatit 2, Perussuomalaiset 3 ( alkaen), Vihreät 2. Valtuuston puheenjohtajisto Pj. Jolanki Jorma Lievestuore KOK 1. vpj Haverinen Veikko Pirjo Vuorenpää Laukaa Lievestuore KESK ( asti) KESK ( lähtien) 2. vpj. Ahonen Pekka Autio Markku Vihtavuori Vehniä PS ( asti) SDP ( lähtien) Valtuutetut Ahonen Ari Laukaa SDP Blomberg Aila Laukaa SDP Ek Terhi Leppävesi VIHR Eskonen Tero Kuusa KESK Honkonen Lauri Lievestuore SDP Hytönen Jari Vihtavuori SDP Häkkinen Jukka Leppävesi KESK Hänninen Juha Laukaa KOK Hänninen Juhani Kuusa KESK Kalmari Leena Leppävesi SDP Karttunen Tatu Laukaa KESK Kinnunen Raimo Laukaa KOK ( lähtien) Kirmanen Anne Vihtavuori KESK Koivisto Kari Leppävesi VAS Kumpulainen Viljo Leppävesi VAS Kuniala Anita Laukaa KOK Kytömaa Marko Äijälä KESK Leppäaho Tarja Vihtavuori KD Manninen Marko Lievestuore PS Mäkelä Jukka Laukaa KD Naukkarinen Eila Laukaa KESK Nieminen Tuula Leppävesi VAS Niemistö Eva-Kaisa Vihtavuori KOK Paakkinen Arja Laukaa KOK Parkkonen Pertti Leppävesi KESK Peura Jari Leppävesi KESK Pietiläinen Pentti Laukaa VAS Pietiläinen Tarja Lievestuore KESK Pihlajasaari Helena Lievestuore SDP Porthén Jorma Vihtavuori KESK Ruotsalainen Harry Kuusa KESK - PS alkaen Räisänen Ahti Vihtavuori KOK Savolainen Jyrki Laukkavirta KESK Siekkinen Juhani Kuusa SDP Sillanpää Elina Laukaa VIHR Sinijärvi Kauko Lievestuore KESK Tammenoja Esko Lievestuore SDP Valkonen Tapio Vihtavuori SDP Vähäjylkkä Harri ( asti) Laukkavirta KOK

8 5 Kunnanhallitus 2010 Laukaassa kunnanhallituksessa on 11 jäsentä: Puheenjohtajisto Pj. Vuorenpää Pirjo Veikko Haverinen Lievestuore Laukaa 1. vpj. Kalmari Leena Leppävesi SDP 2. vpj. Hänninen Juha Laukaa Paakkinen Arja Laukaa Jäsenet Autio Markku Vehniä SDP Kautto Katariina Laukaa VAS Manninen Marko Lievestuore PS Naukkarinen Eila Laukaa KESK Peura Jari Leppävesi KESK Ruotsalainen Harry Lönn Minna Kuusa Lievestuore Savolainen Jyrki Laukkavirta KESK Vähäjylkkä Harri Lievestuore Ella Salmela Laukaa Kunnanhallituksen esittelijänä toimii kunnanjohtaja. KESK ( asti) KESK ( lähtien) KOK ( asti) KOK ( lähtien) KESK ( asti), SDP ( lähtien) KOK ( asti) KOK ( lähtien) Tarkastuslautakunta Pj. Kuniala Anita Laukaa KOK Vpj. Nieminen Tuula Leppävesi VAS Friman Matti Valkola SDP Pietiläinen Tarja Lievestuore KESK Tammela Arvo Laukaa KESK

9 Taloudellinen kehitys Yleistä Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 3,1 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Tuotanto oli viime vuonna suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna Bruttokansantuote oli viime vuonna 180 miljardia euroa. Kansantalouden ansaitsemia tuloja kuvaava nettokansantulo kasvoi reaalisesti 2,3 prosenttia. Eniten kysyntää lisäsivät vienti ja yksityinen kulutus. Viennin volyymi kasvoi 5,1 prosenttia ja tuonnin volyymi 2,6 prosenttia. Yksityinen kulutus kasvoi 2,6 prosenttia ja julkinen kulutus 0,4 prosenttia. Investoinnit kasvoivat 0,8 prosenttia. Yritysten voittoja kuvaava toimintaylijäämä lisääntyi 36 prosenttia, mutta jäi edelleen selvästi pienemmäksi kuin huippuvuonna Välittömiä veroja yritykset maksoivat 37 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta osinkoja arviolta 4 prosenttia vähemmän. Yritysten rahoitusasema oli 9 miljardia euroa ylijäämäinen. Julkisyhteisöjen rahoitusasema sen sijaan oli toista vuotta peräkkäin alijäämäinen, 5 miljardia euroa. Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat keskimäärin 2,9 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo kasvoi 2,3 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös järjestöjen ja julkisyhteisöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Palkkatulot kasvoivat 1,9 prosenttia ja sosiaalietuudet 4,1 prosenttia sekä omaisuus- ja yrittäjätulot 6,2 prosenttia. Vuoden neljännellä neljänneksellä bruttokansantuote kasvoi Eurostatin kokoaman ennakon mukaan EU-alueella 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,1 prosenttia vuoden takaisesta. Alkutuotannon arvonlisäyksen volyymi kasvoi loka-joulukuussa 6,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2010 alkutuotanto kasvoi 5,9 prosenttia. Maataloudessa arvonlisäys laski 2,2 prosenttia. Metsätalouden arvonlisäys kasvoi viime vuonna 10,7 prosenttia. Jalostustoimialojen eli teollisuuden ja rakentamisen arvonlisäyksen volyymi kasvoi 4,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Teollisuuden arvonlisäys kasvoi 5,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Metalliteollisuuden (ml. elektroniikkateollisuus) tuotanto kasvoi eniten: 9,7 prosenttia. Puu- ja paperiteollisuuden arvonlisäys kasvoi 1,9 prosenttia ja muun tehdasteollisuuden 2 prosenttia. Rakentamisessa arvonlisäyksen volyymi kasvoi loka-joulukuussa 3,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2010 jalostustoimialojen volyymi kasvoi 5,9 prosenttia. Teollisuuden arvonlisäys kasvoi 6,3 prosenttia. Metalliteollisuuden tuotanto kasvoi 5,3 prosenttia. Puu- ja paperiteollisuudessa kasvua oli 9,8 prosenttia. Muun tehdasteollisuuden tuotanto kasvoi 3,9 prosenttia. Rakentamisen arvonlisäys nousi 5 prosenttia edellisestä vuodesta. Palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi kasvoi loka-joulukuussa 0,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kauppa kasvoi 3,1 prosenttia. Kuljetus-, varastointi ja tietoliikennepalvelut kasvoivat 0,7 prosenttia. Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut kasvoivat 0,9 prosenttia. Koko vuonna 2010 palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi kasvoi 1,8 prosenttia. Kaupan arvonlisäys kasvoi 5,9 prosenttia; moottoriajoneuvojen kauppa kasvoi eniten, vähittäiskauppa vähiten. Kuljetus-, varastointi ja tietoliikennepalvelut kasvoivat 5,5 prosenttia. Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut kasvoivat 0,6 prosenttia. Muihin toimialoihin sisältyvän rahoitus- ja vakuutustoiminnan arvonlisäys laski hieman viime vuonna. Kaikki kansantalouden kysyntäkomponentit kasvoivat neljännellä neljänneksellä edelliseen neljännekseen verrattuna. Vuonna 2010 kokonaiskysynnän volyymi kasvoi 3,1 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi loka-joulukuussa 6,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tavaroiden vienti kasvoi 3 prosenttia ja palveluiden vienti 17,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2010 viennin volyymi kasvoi 5,1 prosenttia. Tavaroiden vienti kasvoi 10 prosenttia, mutta palveluiden vienti laski 6,7 prosenttia.

10 7 Tuonnin volyymi supistui loka-joulukuussa 4,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tavaroiden tuonti laski 1,7 prosenttia ja palvelujen tuonti 10,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2010 tuonnin volyymi kasvoi 2,6 prosenttia. Tavaroiden tuonti kasvoi 9,8 prosenttia, mutta palveluiden tuonti supistui 13,7 prosenttia. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi neljännellä neljänneksellä yhden prosentin edellisestä neljänneksestä. Julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2010 yksityinen kulutus kasvoi 2,6 prosenttia. Kestävien kulutustavaroiden kulutuksen volyymi kasvoi vuoden aikana 12,5 prosenttia, puolikestävien tavaroiden 2,4 prosenttia, lyhytikäisten tavaroiden 2,6 prosenttia ja palveluiden 1,7 prosenttia. Julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,4 prosenttia. Investointien volyymi kasvoi neljännellä neljänneksellä 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Rakennusinvestoinnit kasvoivat 3,5 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät 4,1 prosenttia ja toimitilarakentamisen investoinnit 2,4 prosenttia. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit laskivat 0,3 prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi kasvoi 2,3 prosenttia. Koko vuonna 2010 investoinnit kasvoivat 0,8 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit kasvoivat 22,2 prosenttia, mutta toimitilarakentaminen väheni 12,5 prosenttia. Maa- ja vesirakennusinvestointien volyymi supistui 8,8 prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit laskivat 5 prosenttia. Muut investoinnit, jotka muodostuvat pääasiassa ohjelmistoinvestoinneista, pienenivät 4,5 prosenttia. Työllisten määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia neljännellä neljänneksellä. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä kuitenkin kasvoi yhden prosentin edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2010 työllisten määrä väheni 0,4 prosenttia, mutta työtuntien määrä lisääntyi 1,1 prosenttia. Työttömyysaste oli loka-joulukuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 7,4 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 8,2 pro senttia. Koko vuoden 2010 työttömyysaste oli 8,4 prosenttia. Koko kansantalouden hintatason arvioidaan kohonneen viime vuonna 2,1 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä. Kuluttajahintaindeksin muutos oli viime vuonna 1,2 prosenttia, mutta kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa kasvoi 0,9 prosenttia. Kansantalouden tilinpidossa asumispalveluiden hintaa mitataan vain vuokrien muutoksella, kun kuluttajahintaindeksissä otetaan huomioon myös omistusasumisen menot. Myös vakuutus- ja rahoituspalveluiden hintakehitystä mitataan kansantalouden tilinpidossa eri tavalla kuin kuluttajahintaindeksissä. Vaihtosuhde heikkeni, koska tuontihinnat nousivat 5,6 prosenttia ja vientihinnat 4,1 prosenttia. Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 5,8 prosenttia ja reaalisesti 2,3 prosenttia ja oli henkeä kohti euroa. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna 183 miljardia euroa eli 2,5 miljardia euroa enemmän kuin bruttokansantuote. Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 1,9 prosenttia ja työnantajien sosiaalivakuutusmaksut 1,3 prosenttia. Yhteensä palkansaajakorvaukset kasvoivat 1,8 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta aleni 59,6 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 61,9 prosenttia. Omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 17 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta oli 26,5 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 23,9 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi nimellisesti 36 prosenttia edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo lisääntyi 30 prosenttia, mutta jäi edelleen selvästi pienemmäksi kuin huippuvuonna Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua. Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 37 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta osinkoja 4 prosenttia vähemmän. Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan vähenivät viime vuonna nimellisesti 5 prosenttia. Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 9 miljardia euroa ylijäämäinen.

11 8 Rahoituslaitosten palkkiotuotot kasvoivat, mutta korkokate (välilliset rahoituspalvelut) pieneni. Luottoja talletuskanta kasvoivat edelleen, mutta vuoden keskimääräinen korkotaso oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli puoli miljardia euroa ylijäämäinen. Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna toista vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. Alijäämä oli lähes 10 miljardia euroa ja suurempi kuin edellisenä vuonna, mutta hieman pienempi kuin 1990-luvun alussa. Valtion verotulot kasvoivat 2,4 prosenttia. Tulot välillisistä veroista kasvoivat 4,4 prosenttia muun muassa arvonlisäveron korotuksen takia, mutta tulot välittömistä veroista vähenivät 1,3 prosenttia. Valtion saamat yhteisöverotuotot kasvoivat, mutta kotitalouksien valtiolle maksamat tuloverot alenivat verotuksen keventämisen takia. Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat 6,2 prosenttia ja tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille, erityisesti Kelalle, 13 prosenttia. Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 0,4 prosenttia, sen sijaan investoinnit vähenivät 1,8 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli puoli miljardia euroa, vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien verotulot kasvoivat 5,4 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti yli 3 prosenttia ja investointien arvioidaan kasvaneen 4 prosenttia. Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, noin 5 miljardia euroa. Eläkemaksutulot ja omaisuustulot kasvoivat suunnilleen saman verran kuin ulos maksetut työeläkkeet. Muiden sosiaaliturvarahastojen talous oli tasapainossa. Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 5 miljardia euroa alijäämäinen, suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen ns. EDP-alijäämä poikkeaa hieman kansantalouden tilinpidon mukaisesta julkisyhteisöjen nettoluotonannosta ja se oli 4,4 miljardia euroa eli 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisyhteisöjen ns. EDP-velka eli sulautettu bruttovelka kasvoi yli 87 miljardiin euroon. Suhteessa bruttokansantuotteeseen se kasvoi 48,4 prosenttiin eli samalle tasolle kuin se oli vuonna Tilastokeskus julkistaa EU:n komissiolle toimitettavat alijäämäja velkatiedot Siinä yhteydessä nyt julkaistut alijäämä- ja velkatiedot voivat tarkentua. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 55,1 prosenttia. Edellisenä vuonna suhde oli 56,3 prosenttia. Veroaste eli verojen ja veronluonteisten maksujen suhde bruttokansantuotteeseen aleni viime vuonna 42,2 prosenttiin. Veroaste on laskenut vuoden 2000 huipputasolta 5 prosenttiyksikköä. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 3,8 prosenttia ja reaalisesti 2,9 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 3,6 prosenttia ja reaalisesti 2,3 prosenttia. Oikaistu tulo ottaa huomioon myös järjestöjen ja julkisyhteisöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Kotitalouksien saamat palkkatulot kasvoivat 2 prosenttia ja sosiaalietuudet 4 prosenttia. Palkkatuloja lisäsi ansiotason nousu. Kotitalouksien maksamat välittömät verot sen sijaan alenivat puolitoista prosenttia. Maa- ja metsätalouden yrittäjätulo kasvoi 7 prosenttia. Omistusasunnoista saatu laskennallinen asuntotulo kasvoi 18 prosenttia, mikä oli seurausta korkotason laskusta. Muut yrittäjätulot kasvoivat 13 prosenttia. Osinkotulojen arvioidaan kasvaneen 3 prosenttia. Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat 3,7 prosenttia. Kulutusmenot olivat pienemmät kuin käytettävissä oleva tulo, joten säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli 4,5 prosenttia positiivinen. Kotitalouksien kiinteät investoinnit kasvoivat 6 prosenttia asuinrakentamisen lisääntymisen takia. Kotitalouksien rahoitusasema oli puolisen miljardia euroa ylijäämäinen. Kotitalouksien velkaantumisaste kohosi edelleen ja oli syyskuun lopussa 113,4 prosenttia. Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon mukaisten velkojen suhde vuoden käytettävissä olevaan tuloon.

12 9 Laukaan kunta Laukaan kunnan vuosikate vuonna 2010 oli 4,6 miljoonaa euroa eli yhtä suuri kuin vuonna Tilikauden ylijäämäksi tuli 1,3 miljoonaa euroa (2009 1,5 miljoonaa euroa). Kumulatiivinen alijäämä oli 0,4 miljoonaa euroa (2009 1,7 miljoonaa euroa). Lainakanta vuoden lopussa oli 24,3 miljoonaa euroa ( ,7 miljoonaa euroa) ja rahavarat 0,2 miljoonaa euroa (2009 0,2 miljoonaa euroa). Toimintamenojen kasvu oli 4,4 % (2009 3,4 %). Talouden tasapainotus Kuntastrategian taloustavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite Toteutuminen Velkaantuminen M 1,6 M Vuosikate M 4,6 M Taseessa oleva alijäämä oli 0,4 miljoonaa euroa (2009 1,7 miljoonaa euroa). Tilinpäätösluvuilla päivitetyn taloussuunnitelman ensimmäïsenä vuotena alijäämä muuttuisi ylijäämäksi ja viimeisenä vuotena kumulatiivinen ylijäämä olisi 1,9 miljoonaa euroa. Riskienhallinta Henkilöriskit Henkilöstöriskit liittyvät henkilöstön osaamiseen ja saatavuuteen. Laukaan kunnassa kullekin keskeisessä tehtävässä olevalle on nimetty sijainen tai kaksi, jolloin varmistetaan riittävä osaaminen ja tehtävien sujuminen yllättävissäkin tilanteissa. Henkilöstön osaamisen varmistamiseen ja ns. hiljaisen tiedon siirtymiseen on kiinnitetty huomiota. Eläkkeelle lähtöihin on varauduttu ja uuden henkilön perehdyttämiseen ennen eläkkeelle lähtevän poistumista. Henkilöstökoulutukseen ja johtamiskoulutukseen on kiinnitetty huomiota. Hyvin laajalla joukolla esimiehistä on johtamiskoulutusta, esimerkkinä viime vuosina suoritetut johtamisen erikoisammattitutkinnot. Henkilöstön saatavuutta on tarkkailtu vuosittain mm. esimiehille tehdyillä kyselyillä. Saatavuudessa ei vielä ole ollut merkittäviä ongelmia, mutta riski on tiedostettu. Tietojärjestelmäriskit Varautuminen tietoturvariskeihin ICT-yksikössä Tietoturvariskillä tarkoitetaan negatiivisia seurauksia tapahtumista, joiden seurauksena tieto ei ole turvassa ulkopuolisilta, tieto ei ole käytettävissä oikeaan aikaan oikeilla henkilöillä tai tietojen virheettömyyttä ei voida taata. Laukaan kunnan tietoturvatyötä ohjaa Laukaan kunnan tietoturvapolitiikka (KH ). Tietoturvatyön ohjaukseen tullaan tietoturvapolitiikan mukaisesti käyttämään myös valtioneuvoston asetusta tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa (681 / 2010) ja sen perusteella annettua VAHTI 2 / 2010 ohjetta. Laukaan kunnan tietojärjestelmiin kohdistuvat suurimmat riskit ovat pääsääntöisesti tunnistettu ja niihin on varauduttu sekä teknisin että hallinnollisin keinoin. Tietoturvariskit voidaan jakaa esimerkiksi henkilö-, laite-, ohjelmisto- ja tietoliikenneriskeihin. Henkilöriskit Tahattomia henkilöriskejä hallitaan henkilöstön oikealla resursoinnilla ja koulutuksella. Henkilöstöä koulutetaan pääsääntöisesti uusien järjestelmien käyttöönotossa. Lisäksi henkilöstölle järjestetään jatkuvaa sisäistä koulutusta

13 10 toimisto-ohjelmista, sähköpostin käytöstä ja mm. laitteiden ja Internetin käytöstä. Yleisiin koulutuksiin on sisällytetty myös tietoturvaohjeistusta. Henkilöstölle on lisäksi tarjolla intranetissä kattava ohjeistus. Tahallisten väärinkäytösten aiheuttamaa riskiä pienennetään antamalla käyttöoikeuksia mahdollisimman vähän, mutta kuitenkin riittävästi työtehtäviin nähden. Useimmissa järjestelmissä voidaan lokitiedoista jälkeenpäin tutkia mahdollisia väärinkäytöksiä. Laiteriskit Laiteriskeihin, lähinnä palvelinlaitteiden rikkoontumisiin, on varauduttu mm. vikasietoisilla levyjärjestelmillä ja huolehtimalla varmistusten toimivuudesta. Osa palvelimista on asennettu kahdennettuun VMWare virtuaaliympäristöön. Palvelimissa on pääsääntöisesti NBD (Next Business Day) OnSite - tason takuut tai huoltosopimukset. Sähkökatkoihin on varauduttu palvelinhuoneen kahdennetulla UPS-laitteistolla sekä useimpien verkkolaitteiden UPS-suojauksella. Myös palvelinhuoneen jäähdytys on kahdennettu. Käyttäjiä on ohjeistettu tallettamaan kaikki työssä tarvittava tieto palvelimien verkkolevyille, jossa ne ovat keskitettyjen varmistusten piirissä. Tällöin työaseman rikkoutuessa tiedot eivät katoa ja työaseman vaihdon jälkeen työt voivat jatkua häiriöttä. Ohjelmistoriskit Ohjelmistoriskeistä suurimman riskin aiheuttaa sähköpostin kautta saapuvat haittaohjelmat. Tähän riskiin on varauduttu sähköpostisuodattimella, joka sisältää virus- ja haittaohjelmien tunnistuksen ja poiston sekä roskapostisuodattimen. Muistitikkujen ja muiden siirrettävien medioiden aiheuttamaan virusohjelmistoriskiin on varauduttu asentamalla jokaiseen työasemaan virus- ja haittaohjelmien torjuntaohjelma, joka pysyy automaattisesti ajan tasalla. Muihin ohjelmistoriskeihin varaudutaan hankkimalla ja ottamalla käyttöön jo valmiiksi koeteltuja järjestelmiä, joihin löytyy osaamista omasta organisaatiosta ja yleisesti markkinoilta. Kasvavana ohjelmistoriskeinä on näköpiirissä älymatkapuhelinten ja muiden kannettavien laitteiden aiheuttamat riskit. Näihin näiden laitteiden aiheuttamia riskejä seurataan ja tarvittaessa riskeihin tullaan varautumaan eri keinoin. Tietoliikenneriskit Dataverkko-operaattori Elisalla on viestintämarkkinalain 9 luvun mukaisesti velvollisuus varautua normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Lain 13 luvun mukaisesti viestintäverkot ja viestintäpalvelut on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että ne toimivat mahdollisimman luotettavasti normaaliolojen häiriötilanteissa ja myös poikkeusoloissa. Verkkolaiterikkoihin on varauduttu kahdentamalla tärkeimmät laitteet ja lisäksi hankkimalla valikoiduille laitteille varalaitepalvelut toimittajalta. Lisäksi halvempia verkkolaitteita varastoidaan rikkoutumisien varalle. Kunnan omien valokuitujen katkeamisen varalle on kehitetty toimintaohjeistus, millä vaurio saadaan korjattua mahdollisimman nopeasti. Kuituyhteyksiä ei ole kahdennettu. Ulkopuoliset riskit Ulkopuolisilla riskeillä tarkoitetaan tietojärjestelmiin kohdistuvia tietomurtoyrityksiä. Ulkopuolisiin riskeihin on varauduttu hallinnollisilla ja teknisillä keinoilla ja ohjeilla. Verkon tekninen suojaus on järjestetty keskitetyllä palomuurilla, jolla erotellaan sekä Internet että sisäiset verkot toisistaan. Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosaston kaikilla yksiköillä on ajantasainen turvallisuusselvitys. Uudis- ja peruskorjaushankkeiden yhteydessä pääsuunnittelija huolehtii turvallisuusselvityksen laatimisesta. Aluehallintovirasto edellyttää yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien lupahakemukseen liitettäväksi sianmukaisen turvallisuusselvityksen. Työpaikkojen riskien kartoitukset on tehty. Hoitolaitosten lääkehoitosuunnitelmat on tehty ja niitä noudatetaan.

14 11 Työsuojelun toimintaohjeet ovat käytössä ja niissä ohjeistetaan ongelmatilanteiden raportointi, sisäistä koulutusta on järjestetty. Henkilökunta, lautakunnan jäsenet, varajäsenet ja hallituksen edustaja ovat allekirjoittaneet vaitiolositoumuksen, sitoumus on käytössä myös ostopalveluissa. Internet-sivulla on varoitettu asiakkaita arkaluontoisten tietojen lähettämisestä suojaamattomassa nettiyhteydessä. Koulutuslautakunta/vapaa-ajan lautakunta Sivistystoimessa tehostettu työsuojelutarkastusten kierros saatiin päätökseen keväällä Oppimisympäristön turvallisuusasia on otettu korostetummin esille mm. koulujen lukuvuoden toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä osana perusopetuksen laatukriteerityötä. Tavoitteena on ennalta ehkäistä vaaratilanteita ja varautua riittävin ohjein poikkeustilanteisiin. Painopistealueita ovat koulukiusaamisen ehkäisy (ns. Kiva Koulu-hanke), sisäilmaongelmien parantaminen ja koulupihojen turvallisuuden edistäminen. Suurimmat riskit liittyvät koulu- ja työmatkoihin. Oppilaat joutuvat siirtymään joissakin tapauksissa kesken koulupäivän toiselle koululle yleisen liikenteen joukossa. Oppilaiden valvonta (mm. välitunnit) on opettajien velvollisuus ja riskeihin varaudutaan koulun järjestyssäännöillä ja muilla ohjeistuksilla. Riskeihin minimoimiseksi vaaditaan mm. retkiltä tarkat etukäteen tehdyt suunnitelmat. Uimaopetukseen liittyvät riskit on myös tiedostettu. Erilaisiin onnettomuuksiin ja vaaratilanteisiin on varauduttu koulujen turvallisuus- ja kriisisuunnitelmilla. Koulujen sisäilmaongelmat ovat riskitekijä ja jos niitä ilmenee, niihin tartutaan mahdollisimman nopeasti. Sivistysosaston henkilöstön saatavuus on varsin hyvä. Käytännössä kaikilla Laukaan kunnan palveluksessa olevilla opettajilla on asetuksen mukainen kelpoisuus. Myös sijaisuuksiin on saatu pätevää henkilökuntaa. Vapaa-aikatoimi on laatinut eri toimintoihin, kuten esimerkiksi leireille ja ulkoilureiteille sekä kiinteistöille erilliset turvaohjeet. Näin myös riskit pyritään minimoimaan ennakkosuunnittelulla. Multamäen leirikeskuksessa on vielä oma yleinen turvallisuussuunnitelma. Vapaa-aikatoimessa riskejä liittyy työpajatoimintaan, jossa tehdään työtä työstökoneilla, joiden käytön työntekijän tulee hallita. Työtekijät perehdytetään työturvallisuuteen ja ohjataan käyttämään oikeita ja turvallisia työmenetelmiä. Salassa pidettäviä asioita käsitellään sivistysosastolla varsin vähän. Yksilöä (esim. oppilaat) koskevia asioita käsitellään harvoin lautakunnassa. Jos näin tehdään, kokousasiakirjat kerätään pois asian käsittelyn jälkeen ja paperit tuhotaan asianmukaisesti. Yksilön terveydentilaan liittyvät asiat säilytetään lukitussa tilassa. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 1. Kaavoitus Yleis- ja asemakaavoituksessa käsitellään kuntalaisten omaisuuden huomattavia taloudellisia arvoja. Kaavoitusratkaisuilla voi olla arvaamattomia taloudellisia vaikutuksia ja ne voivat johtaa odottamattomiin korvauksiin tai vaikeuksiin. Esimerkkeinä tästä vaikka asuntoalueen sijoittaminen pehmeikölle tai myrkylliseen maaperään, jota ei ole tutkittu. Riskien hallintaa auttavat osaltaan kaavoituksen julkisuus ja siihen lain nojalla sisältyvä neuvottelupakko. Lehdistön aktiivisuus ja kansalaisvalvonta tuovat riskejä esille, ja osa niistä voidaan välttää. Erimielisyydet ja niihin ehkä sisältyvät riskit menevät hallinto-oikeuden ja viime kädessä korkeimman hallinto-oikeuden testattaviksi. Suurin apu on kuitenkin huolellisuus työssä. Valtion viranomaiset valvovat kuntien kaavojen lain- ja tarkoituksenmukaisuutta vuosittain pidettävässä kaavoituksen kehittämiskeskustelussa. Kun kaavoituksessa käsitellään intressejä, jotkut asiakkaat ajavat asiaansa kanteluilla tai tekemällä asiasta tutkimuspyynnön. Niitä on ollut myös Laukaassa. Tähän mennessä ne on todettu poikkeuksetta aiheettomiksi.

15 12 Hallinnon riskeistä voi todeta, että pätevistä kaavoittajista on ja tulee olemaan maassa pulaa. Laukaan osalta tulee huolehtia siitä, että myös tulevaisuudessa henkilöresurssit ovat riittävät. Sopimustoiminnan riskejä on jouduttu miettimään maankäyttösopimusten tekemisen yhteydessä. Muun muassa vakuuksia on 1980-lukuvun sopimuksiin verrattuna vahvistettu. Kokemukset vielä puuttuvat siitä, miten sopimusten edunvalvonta toimii mahdollisessa sopimuskumppanin konkurssitilanteessa. 2. Rakennusvalvonta Rakentamiseen kuuluva riski jakautuu rakentajan, suunnittelijan ja viranomaisten kesken. Parhaiten riskien hallinnassa auttaa huolellisuus työssä. Siinä tapauksessa, että johtava rakennustarkastaja antaa rakentajalle nopean aloittamisen aloitusluvan, hän vaatii erityisen vakuuden. Mikäli lupapäätös oikeudessa kumotaan, aloitettu rakennus voidaan viime kädessä vakuuden turvin purkaa ja olot tontilla saattaa entiselleen 3. Maa-ainesten otto Myönnettyyn maa-ainesten ottolupaan voi sisältyä odottamattomia riskejä. Ainakin osa niistä voidaan turvata jo lain nojalla. Ottamistoiminta voidaan tietyissä tapauksissa keskeyttää, lupamääräyksiä voidaan muuttaa tai lupa voidaan peruuttaa, jos ainesten ottaminen on ennalta arvaamattomalla tavalla vaikuttanut haitallisesti asutukseen, ympäristöön tai luonnonolosuhteisiin. Maa-aineslupa on myös asia joka usein aiheuttaa valituskierroksen hallinto-oikeuteen ja jopa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Kunnan lupapäätökset ovat pääsääntöisesti pitäneet oikeudessa, eikä päätösten johdosta ole jouduttu maksamaan korvauksia. Siltä varalta, että maa-ainesten ottaja ei pysty suorittamaan ottoalueen maisemointia lupaehtojen mukaiseen kuntoon, häneltä vaaditaan vakuus, jonka turvin maisemointi voidaan viime kädessä suorittaa kunnan toimesta. Vakkuuden turvin ei maisemointeja ole jouduttu kuitenkaan tekemään. 4. Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollon tehtävä on yksilöön, väestöön, eläimiin ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy. Tehtävää toteutetaan tarkastustoiminnalla, neuvonnalla, eläinlääkintähuollon hoitokäynnein sekä ottamalla ennalta suunnitellusti, ja tarpeen mukaan näytteitä tarkastuskohteissa. Toiminta on suurelta osin ennalta suunniteltua, ja perustuu vuosittain tehtäviin valvontasuunnitelmiin. Valvontasuunnitelmiin kuuluu kohteiden riskinarviointi, joka määrittää tarvittavan tarkastus- ja näytteenottotiheyden. Valvontasuunnitelma perustuu valtioneuvoston asetukseen 665/2006. Ruokamyrkytys- ja vesiepidemioiden hallinta hoidetaan yhdessä seututerveyskeskuksen kanssa hygieniatyöryhmän kautta ja talousvesiongelmien osalta yhteistyössä vesilaitoksen tai vesiosuuskuntien kanssa. Eläintautiepidemioissa toimitaan Valviran ja Eviran kulloisessakin tilanteessa antaman ohjeistuksen mukaan. Ympäristöterveydenhuollon perusajatus on riskien hallinta ja ennaltaehkäisy. 5. Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojeluntoiminta kunnassa on valvoa, luvittaa ja neuvoa kuntalaisia, kunnassa toimivia yrityksiä ja yhteisöjä oman toimialan lakien mukaisissa asioissa. Kunnan ympäristönsuojelu on luvituksen ja ilmoitusten käsittelyn osalta toimijoiden ympäristölle aiheuttamien riskien hallintaa. Etenkin lupien myöntämisen yhteydessä tehdään usein valituksia, joissa myös luvan myöntänyttä viranomaista vaaditaan korvaamaan erilaisia edunmenetyksiä, arvonalennuksia ja oikeudenkäyntikuluja. Nämä vaatimukset eivät ole juurikaan menestyneet oikeuskäsittelyssä. Tästä seuraa lupaviranomaiselle vaatimus lupien erityisen huolellisesta harkinnasta riskin minimoimiseksi jokaisessa lupa- ja ilmoituspäätöksessä. Valvontaviranomaisena kunnan ympäristönsuojelu toimii yhteistyössä kunnan muiden viranomaisten ja alueellisten viranomaisten kanssa ympäristölle aiheutuvien tai siellä havaittujen riskien ja onnettomuuksien torjunnassa ja ennaltaehkäisyssä. Myös tässä toiminnassa tehdyistä päätöksistä ja/tai toimenpiteistä valitetaan ajoittain oikeuteen ja vaaditaan viranomaiselta korvauksia. Tähän varaudutaan varmistamalla tehtävien päätösten ja toimenpiteiden kaikinpuolinen lainmukaisuus.

16 13 Tekninen lautakunta Kunnan vesihuollon järjestämiseen liittyy toiminnallisia riskejä. Riskeihin varaudutaan suunnittelulla joka tähtää käyttökelpoisen raakaveden riittävyyden varmistamiseen sekä valmiussuunnittelulla, jolla varaudutaan vesihuollon järjestämiseen häiriötilanteissa tai pidempiaikaisissa poikkeusoloissa. Jyväskylä seudulla on laadittu vesihuollon yleissuunnitelmat seutukuntakohtaisesti ja kuntakohtaisesti. Näiden suunnitelmien päivitys käynnistyi v alkupuoliskolla ja kuntakohtaisia suunnitelmia päivitetään v Seudullinen yleissuunnitelma tulee hallinnolliseen hyväksymiskäsittelyyn kunnissa kuluvan kevään aikana. Kunnassa on laadittu v vesihuollon valmiussuunnitelma. Suunnitelma perustuu kattavaan riskien arviointiin ja sisältää yksityiskohtaisia toimintaohjeita mahdollisesti toteutuvien riskien varalta. Suunnitelma päivitetään alkuvuodesta 2011 ja on päivitettynä käytettävissä seuraavassa valmiusharjoituksessa. Suunnitelma soveltuu noudatettavaksi myös normaaliolojen häiriötilanteissa. Viime aikoina on sovittu lisättävän yhteistoimintaa seudun kuntien kesken häiriötilanteissa. Vesi- ja viemärilaitoksen häiriötilanteiden varalta työhön osallistuvaa henkilökuntaa mukaan lukien aliurakoitsijat tullaan ohjeistamaan kirjallisilla työtapaohjeilla. Kunnan omien kiinteistöjen riskejä arvioidaan suunnitelmallisen ja ohjelmoidun kiinteistöjen kuntokartoitustoiminnan avulla. Laadittavat kuntokartoitukset ovat lähtötietoja kiinteistöjen korjaus- ja kunnossapito-ohjelmia varten. Tässä yhteydessä on huomioitava, että pelkät ohjelmat eivät ole riittävä toimenpide asiassa. Ohjelmien riittävästä rahoituksesta tulee myös huolehtia toimeenpanon varmistamiseksi. Kiinteistöjen käyttöasteen pitämiseen riittävän korkeana sisältyy toiminnallinen ja taloudellinen riski. Em. seikkaan tullaan entistä enemmän kiinnittämään huomiota uusittavana olevassa kunnan rakennushankkeiden toimintaohjeessa. Vesihuoltoverkostojen ja katuverkoston ylläpidon ja uusimisen rahoitus tulee riittävällä tavalla huomioida pitkävaikutteisesti. Ellei näin tapahdu aiheutuu tästä toiminnallinen ja taloudellinen riski. Viime aikoina yleistyneiden sähkökatkosten johdosta on kunnalle hankittu v aikana siirrettävissä oleva varavoimakone. Em. kalustoa tullaan lähiaikoina lisäämään saatujen myönteisten käyttökokemusten johdosta. Ns. Sairaalanmäen kiinteistöjen varavoimajärjestelyt tullaan uusimaan meneillään olevien peruskorjaustöiden yhteydessä. Uusien kiinteistöjen suunnitteluvaiheessa arvioidaan hankkeeseen liittyvät riskit ja toteutuksen yhteydessä sopimuksin ja vaadittavin vakuuksin varaudutaan riskien varalta. Teknisellä osastolla on käytössä sopimusten hallintaohjelma. Keski-Suomen Pelastuslaitos on omassa riskikartoituksessaan arvioinut onnettomuus ym. riskejä kunnan alueella. Kunnan ja pelastuslaitoksen yhteistoiminta on käynnistetty suunnittelua uuden paloaseman rakentamiseksi kirkonkylälle lähivuosina. Tämä hanke samalla luo edellytyksiä lähtövalmiuksien tason parantamiselle. Erityisiä ympäristöriskejä ei ole tiedossa. Jätehuoltotoiminta on annettu Mustankorkea Oy:n hoidettavaksi, joka puolestaan toimii yhteistyössä valtakunnallisten toimijoiden kanssa mm. ongelmajätealalla. Kuntakonserniin kuuluva Laukaan vuokrakodit Oy on mukana ARA:n ja Valtiokonttorin ylläpitämässä SART tilinpäätösanalyysi ja raportointisovelluksessa vuokrataloyhtiöille. Yhtiön hallitus seuraa yhtiön asuntojen käyttöasteen muutoksia ja kehittymistä säännöllisesti kokouksissaan. Muutoksia analysoidaan ja tarvittaessa asia saatetaan omistajalle käsiteltäväksi. Vuokrien taso suhteessa muihin toimijoihin kuten myös vuokrakertymät ja luottotappiot ovat jatkuvassa seurannassa. Lähinnä seuraavien 2-3 vuoden aikavälillä tulee tapahtumaan henkilökunnan siirtymisiä eläkkeelle ns. suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Muutokset koskevat erityisesti avaintehtävissä olevaa henkilöstöä. Ellei riittävän ajoissa huolehdita riittävän ammattitaitoisen ja myös määrältään riittävän henkilöstön rekrytoinnista, aiheutuu tästä toiminnallisia ja taloudellisia riskejä.

17 14 Rahoitusriskit Kunnalla ei ole valuuttariskejä. Lainat ovat pääosin kuntatodistuslainoja. Antolainojen määrä on 0,4 miljoonaa euroa. Lainat on myönnetty lähinnä sosiaaliseen asuntotuotantoon. Annettujen takausten määrä on 21,8 miljoonaa euroa. Takauksista 16,3 miljoonaa euroa on myönnetty kunnan täysin omistamalle Laukaan Vuokrakodit Oy:lle. Vakuutukset Lakisääteisten vakuutusten lisäksi kunta on vakuuttanut rakennukset irtaimistoineen ja ajoneuvot. Lisäksi kunnalla on julkisyhteisön vastuuvakuutus ja kuntien ryhmätapaturmavakuutus (vakuutettuina kunnan kaikki asukkaat kunnan järjestämissä tilaisuuksissa). Vakuutusten omavastuu on rakennusten ja irtaimen omaisuuden osalta pääsääntöisesti euroa. Riskialttiimpien kohteiden omavastuu on alempi. Julkisyhteisön vastuuvakuutuksen omavastuu on euroa. Sisäinen valvonta Hallintosäännön 46 :n mukaan kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Osastopäälliköiden sekä tulosyksiköiden ja tulospiirien esimiesten velvollisuutena on ylläpitää toiminnan tehokkuutta, taloudellisuutta ja talousarvion noudattamista kuvaavia seurantajärjestelmiä ja raportteja kunnanhallituksen antamien periaatteiden mukaisesti. Tämän sisäisen valvonnan tarkoituksena on pitää ao. toimielin, kunnanjohtaja, kunnanhallitus ja valtuusto riittävän tietoisena kunnan ja sen eri toimialojen tilasta, erityisesti talousarviossa asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisen suhteen. Sisäinen valvonta on rakennettava siten, että se palvelee myös vuositilintarkastusta ja valvontatarkastusta. Talousarvion toteutumista kunnassa seurataan kuukausittain laadittavilla kirjanpitoon perustuvilla talouskatsauksilla. Katsaukset käsitellään kuukausittain johtoryhmässä ja kunnanhallituksessa. Valtuustolle talouskatsaus esitetään kolmannesvuosittain. Sosiaali- ja terveyslautakunta Sisäinen valvonta on käytössä ja huomioitu hallintosäännössä. Koulutuslautakunta/vapaa-ajan lautakunta Sivistystoimen sisäinen valvonta koostuu pääsääntöisesti hallinnon ja talouden valvonnasta. Opetustoimen järjestämistä ohjaajat useat säädökset, joiden noudattamista valvotaan mm. seuraamalla koulujen toimintaa ja kouluissa tehtäviä päätöksiä. Kaikissa sivistystoimen yksiköissä on nimetty vastuullinen esimies. Lisäksi koulut laativat lukuvuosittain toimintasuunnitelmat, johon tulee kirjata keskeisimmät koulun järjestämiseen liittyvät asiat. Toimintasuunnitelman toteuttamista arvioidaan touko-kesäkuussa sekä koulun omana arviointina. Vuoden 2010 keväällä tehtiin perusopetuksen palvelukysely oppilaiden vanhemmille. Koulutuslautakunta käsitteli kesäkuussa 2010 sekä koulujen lukuvuoden toimintasuunnitelman toteutumisen arvioinnin että vanhempien palautteen palvelukysekystä. Sekä koulutuslautakunnan että vapaa-ajan lautakunnan jäsenet ovat eri sivistystoimen yksiköiden kummeina ja osallistuvat niiden toimintaan olemalla mukana kokouksissa ja muissa tapahtumissa. Kummit tuovat havaintonsa (sekä hyvät että korjaamista kaipaavat) lautakuntien kokouksiin, joten näin voidaan tukea ja samalla valvoa yksiköiden toimintaa. Sisäistä valvontaa ovat myös erilaiset toimintaraportit ja infot mm. lautakuntien kokouksissa.

18 15 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Maankäyttöosastolla toimintojen taloudellisuuden ja tuloksellisuuden valvonta on järjestetty siten, että osastolla laaditaan kirjanpitoon perustuva raportti kuukausittain tulosyksiköiden käyttötalouden sekä investointien menoista ja tuloista. Raportit käsitellään maankäyttöosaston johtoryhmässä. Kaavoituskohteiden ja muiden hankkeiden etenemisestä raportoidaan maankäyttöosaston johtoryhmässä kuukausittain. Kaavoitusohjelma laaditaan talousarvion laatimisen yhteydessä. Vuosittaisessa kaavoituskatsauksessa tiedotetaan kuntalaisille vireillä olevista ja vireille tulevista kaavoitusasioista. Keski-Suomen ELY-keskus (ent. ympäristökeskus) valvoo mm. kunnan kaavoitusta ja poikkeamispäätöksiä, maaainesottoa, ympäristölupia ja ympäristöterveydenhuoltoa sekä eläinlääkintää. Ympäristökeskus ja kunta järjestävät vuosittain yhteisen kehittämiskeskustelun mm. tiedonvaihdon ja seurannan vuoksi. Tekninen lautakunta Toimintojen taloudellisuuden valvonta on järjestetty siten, että osastolla laaditaan säännöllisesti raportit tulosyksiköiden käyttötalouden menoista. Raportit käsitellään kuukausittain pidettävissä yhdyskuntateknisten palvelujen ja kiinteistöpalvelujen työmaakokouksissa. Vähintään neljännesvuosittain raportit annetaan tekniselle lautakunnalle tiedoksi erillisenä asiana. Investointimenoista tehdään omat raportit, jotka myös esitellään kuten edellä. Samat raportit lähetetään kunnanjohtajalle ja talousjohtajalle. Talonrakennusinvestointihankkeiden toteutuksista annetaan säännöllisesti kirjalliset raportit tekniselle lautakunnalle, tilaajahallintokunnalle sekä kunnanhallitukselle. Yhdyskuntatekniikan investoinneista tehdään kohdekohtaista jälkilaskentaa, jotka käsitellään työmaakokouksissa ja laskelmat saatetaan tekniselle lautakunnalle tiedoksi. Teknisen hallinnon tavoitteiksi on mm. kirjattu hyvän hallintotavan mukaiset hallinto- ja toimistopalvelut sekä oikea ja ajantasainen laskutus sekä tehokas perintä. Edellä mainituille asioille on määritelty tavoitteet, joiden toteutumista seurataan. Tekninen lautakunta on valinnut kaksi luottamushenkilöä teknisen varikon varaston tarkastajiksi. Tarkastajat antavat vuosittain raportin lautakunnalle tarkastuksestaan.

19 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot , ,72 Toimintakulut , ,65 Toimintakate , ,93 Verotulot , ,24 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,38 Muut rahoitustuotot , ,08 Korkokulut , ,57 Muut rahoituskulut 372, ,50 Vuosikate , ,70 Suunnitelman mukaiset poistot , ,34 Arvonalentumiset 0,00 0,00 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,36 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 14,10 13,90 Vuosikate/Poistot, % 139,60 149,10 Vuosikate, /asukas 252,17 255,43 Asukasmäärä

20 TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,70 Tulorahoituksen korjauserät , ,35 Investointien rahavirta Investointimenot , ,38 Rahoitusosuudet investointeihin , ,48 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,67 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,88 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ,00 Antolainasaamisten vähennykset 6 095, ,65 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,48 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,62 Rahoituksen rahavirta , ,79 Rahavarojen muutos , ,91 Rahavarat , ,81 Rahavarat , , , ,91 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 60,40 63,90 Pääomamenojen tulorahoitus, % 60,80 64,10 Lainanhoitokate 27,70 15,04 Rahavarat , ,81 Kassan riittävyys, pv 1 1 Asukasmäärä