VIITOTUT PAIKALLISUUTISET

Transkriptio

1 VIITOTUT PAIKALLISUUTISET Projektikuvaus ja sen analysointi viittomakielisen tiedonsaannin sekä kääntämisen näkökulmasta Riikka Karppinen Marika Senne Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka Viittomakielen tulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Marika Senne Riikka Karppinen Viitotut paikallisuutiset. Projektikuvaus ja sen analysointi viittomakielisen tiedonsaannin sekä kääntämisen näkökulmasta. Kevät sivua, 9 liitettä Diakonia ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka Viittomakielen tulkin koulutusohjelma, viittomakielentulkki (AMK) Tämä opinnäytetyö käsittelee syksyllä 2006 Diakonia ammattikorkeakoulun (Diak) ja Turku TV:n yhteistyönä toteuttamaa uutisprojektia. Projekti koostui viitotuista paikallisuutiskoosteista, joita lähetettiin paikallistelevisiokanava Turku TV:llä neljänä perjantaina. Tavoitteena oli parantaa viittomakielistä tiedonsaantia sekä luoda käytäntöjä projektin toiminnalle. Opinnäytetyön soveltava osuus muodostui projektin suunnittelusta, viitotuista uutislähetyksistä sekä palautteen keruusta. Uutisia mainostettiin lehdistötiedotteilla ja käynneillä paikallisen kuurojen yhdistyksen jäsentapaamisissa. Palautetta kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kirjallisessa osuudessa tutkittiin viittomakielistä tiedonsaantia, uutisten käännösprosessia sekä projektin aikana käytettyjä työtapoja. Tutkimuksen pohjana käytettiin pääasiassa viestintäalan ja viittomakielialan kirjallisuutta uutiskielen näkökulmasta. Käännöstyössä hyödynnettiin muun muassa semanttisen ekvivalenssin mallia. Työssä tutkittiin myös pragmaattisia adaptaatioratkaisuja. Projektin aikana löydettiin toimiva yhteistyömalli Turku TV:n sekä Diakin kouluttajien ja opiskelijajäsenten välille. Kiireinen aikataulu helpottuisi, jos vastaavaan projektiin osallistuisi jatkossa suurempi käännöstyöryhmä. Ryhmässä tulisi olla myös äidinkieleltään viittomakielinen kääntäjä, jotta uutisten kieli olisi autenttisempaa. Saadun palautteen perusteella viitottuja paikallisuutisia pidettiin hyvänä asiana ja niille toivottiin jatkoa. Asiasanat: viittomakieli, uutiset, projektit, esteettömyys, tiedonsaanti

3 ABSTRACT Marika Senne Riikka Karppinen Signed local news. Analyzing the project model from the perspectives of information in Sign Language and translation. Spring pages, 9 appendices Diaconia University of Applied Sciences, Turku Campus Degree Programme in Sign Language Interpretation, Sign Language Interpreter This Final Thesis studies a news project that was carried out in co operation between Diaconia University of Applied Sciences (Diak) and Turku TV, in Autumn The bases of the project were signed summaries of local news, which were broadcasted on Turku TV on four consecutive Fridays. The aim was to improve availability of information in Sign Language and to find practices for providing this on a permanent basis. The application of the thesis included making the necessary arrangements for the project, translating and signing the news, then gathering feedback. The broadcasts were advertised by press releases and personal visits to the local Deaf Association. The feedback was gathered by questionnaires, using both structured and open questions. The written part of the thesis studies information in Sign Language, the translation process of the news and the strategies used during this project. The basis of the study was literature from the fields of Media and Sign Language, concentrating on the aspects of news language. Translations were conducted using semantic equivalence. The study also examines pragmatic adaptation methods. During the project an effective model for co operation between Turku TV, instructors of Diak and the students involved was found. In the future, an equivalent project should have a larger translation team, to ease the laborious schedule. The team should also involve a native signer, in order to achieve as authentic language as possible. Based on the feedback, Signed News was considered a good project and there were hopes for its continuance. Key words: Sign Language, News, Project, Accessibility, Information

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO VIITTOMAKIELISET JA ESTEETÖN VIESTINTÄ Kielellinen tasa arvoisuus Laki Yleisradio Oy:stä Kuurojen Liiton näkökulma esteettömään viestintään VIITTOMAKIELINEN TIEDONSAANTI SUOMESSA Yleisradion ohjelmatarjonta Yleisradion Viittomakieliset uutiset Viikko viitottuna Videotiedotteet Internetissä oleva ajankohtaismateriaali TELEVISIOUUTISTEN PIIRTEITÄ JA KAMERALLE VIITTOMINEN Televisiouutisten ominaispiirteitä Uutistenlukijan asema Kuvaamisen visuaaliset haasteet Viittomakielen uutisrekisteri Vaatimukset vaatetukselle ja meikille Kolmiulotteisuuden vaikutelma Viittomisen nopeus TURKU TV Turku TV:n näkyvyysalue Viitottujen uutisten visuaalinen ilme UUTISTEKSTIN KÄÄNTÄMINEN VIITTOMAKIELELLE Semanttinen ekvivalenssi ja muodollinen ekvivalenssi Pragmaattinen adaptaatio Lisäykset Poistot Korvaukset Eksplikointi Vieraalle kielelle kääntämisen vaikeus Uutisten kääntämisen haasteita Moninkertainen kääntäminen VIITOTUT UUTISET PROJEKTIKUVAUS Projektin suunnittelu Työnjako ja vastuualueet Mainonta ja tiedotus... 34

5 7.1.3 Palautelomakkeen suunnittelu Viitottujen uutisten kuvaukset Harjoitusviikot Kokeilujakso Projektin päättäminen Palautteen keruu Loppupalaveri ja projektin yhteenveto Mahdollinen jatko ESIMERKKI VIITOTTUJEN UUTISTEN VIIKON ETENEMISESTÄ Uutisten päivittäinen valinta ja valintakriteerit Uutisten kääntäminen viittomakielelle Uutisten takaisinkäännös suomen kielelle Kuvauspäivä VIITOTUT UUTISET PROJEKTIN TULOSTEN ARVIOINTIA Lomakepalautteet Viitottujen uutislähetysten arviointia Uutisten viittominen Uutisten lukeminen suomeksi Studiotyöskentely Projektin arviointia POHDINTA LÄHTEET LIITTEET LIITE 1: Lehdistötiedote LIITE 2: Palautelomake LIITE 3: Viitotut uutiset dvd LIITE 4: Turku TV:n ajolista LIITE 5: Glossit viittomakielisestä käännöksestä LIITE 6: Viitottujen uutisten ajolista LIITE 7: Harjoitustilanne studiossa ennen kuvauksia LIITE 8: Turun Kuurojenyhdistyksen adressi LIITE 9: Turun Kuurojenyhdistyksen Seniorikerhon adressi

6 1 JOHDANTO Viittomakielisten ryhmä on yksi Suomen kielellisistä vähemmistöistä (Kuurojen Liitto a). Laki velvoittaa Yleisradio Oy:tä tuottamaan materiaalia vähemmistöryhmille heidän omalla äidinkielellään (Laki Yleisradio Oy:stä , 7 ). Muita medioita tämä laki ei koske, ja viittomakielisen tai viittomakielelle tulkatun materiaalin esittäminen on jokaisen yrityksen harkinnan varassa. Tästä johtuen viittomakielistä ohjelmaa on Suomen televisiossa hyvin vähän. Säännöllisten viittomakielisten uutisten lisäksi ajoittain esitetään muun muassa viittomakielisiä jumalanpalveluksia ja vaalitilaisuuksia. Teimme opinnäytetyönämme viitottuja paikallisuutisia yhteistyössä Turku TV:n kanssa. Kokeiluluonteiseen projektiin kuului uutiskooste viikon tärkeimmistä uutisista. Projektiin osallistuivat lisäksemme Turku TV:n uutistoimitus, kaksi medianomiopiskelijaa sekä Diakonia ammattikorkeakoulun (Diak) kouluttajia. Opinnäytetyömme ohjaajina toimivat viittomakielen lehtorit Ulla Niittyinperä ja Satu Marku. Viitottujen paikallisuutisten idea syntyi Turku TV:n ja toimipaikkamme työntekijöiden yhteistyöstä. Projekti soveltui hyvin opinnäytetyöksi ja sen avulla pääsimme kehittämään viittomakielen ja kääntämisen taitojamme. Aihe oli ajankohtainen ja projekti oli innovatiivinen tapa edistää viittomakielisten esteetöntä tiedonsaantia. Esimerkiksi Kuurojen Liiton digistrategiassa painotetaan alueellisen viittomakielisen ohjelmatuotannon lisäämistä (Kuurojen Liiton digitoimintasuunnitelma vuosille , 17). Suomessa ei ole aiemmin toteutettu viitottuja paikallisuutisia. Viitotut uutiset projektin mallia voi hyödyntää vastaaviin opiskelijalähtöisiin hankkeisiin. Jatkossa Turku TV harkitsee viitottujen ohjelmien lisäämistä ohjelmistoon. Opinnäytetyömme kohderyhmänä ovat viittomakieliset kuurot ja kuulevat, viittomakielen tulkit, viittomakielentulkkiopiskelijat sekä paikallistelevisioiden ohjelmatuottajat.

7 7 2 VIITTOMAKIELISET JA ESTEETÖN VIESTINTÄ Yleisellä tasolla esteettömyys tarkoittaa välineitä ja keinoja, joilla taataan kaikille yhtäläiset mahdollisuudet opiskella, tehdä työtä, harrastaa ja osallistua. Viestintäpalveluiden, esimerkiksi puhelimen, internetin ja television esteettömyys tarkoittaa, että kyseiset laitteet ja palvelut ovat helposti kaikkien saatavilla. (Kohti esteetöntä viestintää 2007, 7.) 2.1 Kielellinen tasa arvoisuus Suomalainen viittomakieli sai perustuslaillisen asemansa vuonna 1995, yhtä aikaa saamen ja romanin kielten kanssa (Lappi 2000, 72). Tulkkaus ja käännösapua tarvitsevien viittomakielisten oikeudet on turvattu perustuslain kielipykälässä 17, joka käsittelee oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin (Finlex). Suomen kieli on viittomakielisille kuuroille vieras kieli ja sen taito vaihtelee suuresti, aivan kuten suomenkielisillä ihmisillä ruotsin kielen taito (Roslöf & Veitonen 2006b, 173). Vähemmistöryhmillä pitäisi vähintään olla oikeus opettaa ja opiskella omalla kielellään, oikeus puhua, tulla kuulluksi ja ymmärretyksi mediassa omalla kielellään sekä oikeus asioida eri viranomaisten luona omalla kielellään (Moring 2007). Suomessa viittomakielisillä on kaikki nämä oikeudet, mutta valitettavasti ne eivät aina toteudu. Yksi Kuurojen Liiton toiminnan painopisteistä on kaikille sopivien elinympäristöjen kehittäminen ja tavoittelu. Yhteiskunnan palvelut olisivat kaikkien saatavilla, ja kaikilla olisi mahdollisuus nauttia sivistystarjonnasta sekä kulttuuriperinnöstä. Myös osallistuminen poliittiseen, taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen elämään sekä päätöksentekoon olisi esteetöntä. (Vuosikertomus 2005, 3.)

8 8 Viittomakielinen tiedottaminen tavoittaa kuurot parhaiten (Kuurojen kulttuurityöryhmän muistio 1985, 68). Television kautta kuurot voisivat helposti saada tietoa omalla äidinkielellään. Radio ei tavoita kuuroja, ja lehtien lukeminen vaatii hyvää suomenkielen taitoa. Kuurot kokevatkin, että kuurojen ja kuulevien eriarvoisuus ilmenee arkisina asioina, kuten kuuroille tarkoitettujen tv ohjelmien puutteena. (Wikman 2000, ) Vähemmistökielisen median tehtävänä on parantaa vähemmistön edustajien tietoisuutta omasta kielestään sekä kehittää identiteettiä. Vähemmistö tarvitsee yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. (Dahlström 2004, 39.) Vähemmistökielisen median tehtävä on tarjota vähemmistöryhmälle samat päivittäiset palvelut, jotka enemmistön edustajat saavat omalla kielellään. Se palvelee ja yhdistää yhteiskunnan marginaaliryhmää. Vähemmistökielinen media tuo koko vähemmistöryhmän esille valtamedian ja enemmistön tietoisuuteen. Kaikki nämä tehtävät edistävät kansalaisten aktiivista osallistumista yhteiskuntaan, ihmisten hyvinvointia sekä kulttuurista rikkautta ja moninaisuutta. (Moring 2004, 9.) 2.2 Laki Yleisradio Oy:stä Yleisradio Oy:lle on asetettu tasapuolisuusvaatimus, jonka mukaan ohjelmatoiminnassa on kohdeltava suomen ja ruotsinkielisiä yhtäläisin perustein. Yleisradio Oy:llä on julkisen palvelun erityistehtäviä, kuten toimivan kansanvallan tukeminen tarjoamalla yhteiskunnallisista kysymyksistä monipuolista tietoa, mielipiteitä ja keskusteluja, myös vähemmistö ja erityisryhmille. Yleisradion tulee myös tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muille kieliryhmille. (Liikenne ja viestintäministeriö 2004, 15 16, 29.)

9 9 2.3 Kuurojen Liiton näkökulma esteettömään viestintään Kuurojen Liitto huomauttaa, että kehittyneet viestintälaitteistot ja digitaaliset järjestelmät tulee olla jokaisen käytettävissä, jotta viittomakieliset kuurot voisivat olla täysivaltaisia osallistujia suomalaisessa tietoyhteiskunnassa. Viittomakieliset ovat vaarassa syrjäytyä yhteiskunnan informaatio ja palvelutuotannosta sekä jäädä vuorovaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Tätä ehkäisemään Kuurojen liitto julkaisi digitalisoitumista käsittelevän toimintastrategian. (Kuurojen Liitto b.) Digitaalista tekniikkaa soveltaen olisi mahdollista lisätä viittomakielistä informaatiota verkossa ja medioissa, tulkkaus ja muita palveluita sekä parantaa niiden saavutettavuutta. Kaikki äänellinen informaatio olisi tuotettava myös visuaalisena, esimerkiksi tekstinä, viitottuna tai grafiikoina. Digitaalista tekniikkaa laajaalaisesti hyödyntämällä voitaisiin edistää kuurojen toiminnallista ja kielellistä tasa arvoisuutta, joka mainitaan perustuslaissa. (Kuurojen Liitto b.) MHP eli Multimedia Home Platform sovellus on ohjelmisto, jota Suomessa käytetään digi tv:n vuorovaikutteisten lisäpalveluiden tuottamiseen (Lahti, Kantola, Kinnunen ym. 2006, 10, 14 15). Digi tv:ssä tulkkiruutu toimii MHP sovelluksena varsinaisen ohjelman rinnalla. Tulkkiruutu näkyy ohjelman päällä, sitä ei tarvitse upottaa itse ohjelmaan, kuten analogisessa televisiossa. Tekniikka vaatii tehokkaita MHP vastaanottimia, mutta analogiseen järjestelmään verrattuna tuotantokulut pienenisivät. (Minor hanke 2004, ) Ruotsin SVT kanava lähettää viitenä päivänä viikossa kymmenen minuutin viittomakieliset uutiset (SVT). Tämän lisäksi esitetään tunti viittomakielistä ohjelmaa viikoittain. Norjassa NRK1 kanavan ohjelmistoa voi kello kuuden ja kymmenen välillä seurata viittomakielelle tulkattuna digi kanavalla. Näissä maissa käytettävä tekniikka on sama kuin Suomessa. Kuurojen Liitto pyrkii poliittisin keinoin vaikuttamaan tilanteen epätasa arvoisuuteen. Kuurojen Liiton mielestä viittomakielisten ohjelmien vähyys Suomessa johtuu siitä, ettei viittomakielistä ohjelmatarjontaa pidetä tärkeänä. (Kuurojen Liiton digitoimintasuunnitelma vuosille , 10.)

10 10 Kuurojen Liiton digi strategiaan on kirjattu toimenpiteeksi oman digi tvtoiminnan kokeilu. Lisäksi tavoitteena on vaikuttaa digi tuottajiin niin, että viittomakielisiä ohjelmia tuotetaan myös paikallisesti. (Kuurojen Liiton digitoimintasuunnitelma vuosille , 17.) Tekemämme viitotut uutiskoosteet palvelivat tätä tavoitetta erinomaisesti. Turku TV on toiminut edelläkävijänä omasta aloitteestaan.

11 11 3 VIITTOMAKIELINEN TIEDONSAANTI SUOMESSA Jokaisella maalla on kansallinen viittomakielensä. Suomalainen viittomakieli eroaa esimerkiksi saksalaisesta tai ruotsalaisesta viittomakielestä. Suomessa osa rannikkoseuduilla asuvista kuuroista käyttää suomenruotsalaista viittomakieltä. Suomalaiset viittomakieliset eivät välttämättä osaa eri maiden viittomakieliä. (Kaisa Alanne, henkilökohtainen tiedonanto ; Malm 1991, 43; Hoyer 2000, 206.) 3.1 Yleisradion ohjelmatarjonta Tällä hetkellä Yleisradio on televisioyhtiöistä ainoa, joka lain velvoittamana tarjoaa viittomakielistä ohjelmaa. Kaupalliset kanavat eivät ole kiinnostuneet kielivähemmistöistä, koska niissä ei ole kaupallista potentiaalia. Yleisradio on ehdottanut viittomakielisten ohjelmien ostamista ulkomailta. Tällaiset ohjelmat jouduttaisiin kuitenkin tekstittämään suomeksi. Mielekkäämpää olisi tuottaa Suomessa ohjelmia suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä. (Kaisa Alanne, henkilökohtainen tiedonanto ) Päivittäiset Viittomakieliset uutiset ovat Yleisradion vakiintunut palvelumuoto (Liikenne ja viestintäministeriö 2004, 32). Viittomakielisten uutisten lisäksi televisiossa on ollut vain muutamia viitottuja tai tulkattuja ohjelmia. Kyse on yleensä ollut eri ohjelmien yksittäisistä jaksoista, esimerkiksi Tuttu Juttu (1998), Mahdoton tehtävä (2002) sekä Lauantaivekkari (2001). Aikaisempina vuosina on nähty myös viittomakielen opetusohjelma Tulin, näin, viitoin (2000). (Veitonen 2006, 257.) Yleisradio tarjoaa kaksi suomen kielelle tekstitettyä uutislähetystä päivittäin. Lisäksi tekstitetään keskeisten ohjelma alueiden ohjelmistoa, kuten asia ja opetusohjelmia, draamoja sekä vaalikeskusteluja. (Liikenne ja viestintäministe

12 12 riö 2004, ) Palvellakseen viittomakielisiä YLE on suunnitellut lisäävänsä tekstityksiä 10 prosentilla. Tänä vuonna ohjelmistosta 30 % on tekstitetty. (Kaisa Alanne, henkilökohtainen tiedonanto ) Liikenne ja viestintäministeriön Kohti esteetöntä viestintää työryhmä on käynyt marraskuussa 2006 neuvottelemassa tekstityksistä MTV3:n sekä Nelosen johdon kanssa (Kohti esteetöntä viestintää 2007, 6). Kaupallisilla televisiokanavilla kotimaisia ohjelmia ei tällä hetkellä tekstitetä lainkaan. Tekstitykset palvelevat suurta kohderyhmää. Kuurojen ja huonokuuloisten lisäksi niistä hyötyvät muun muassa maahanmuuttajat, vanhukset sekä oppimisvaikeuksista kärsivät katsojat. (Minor hanke 2004, 14.) Yleisradion Viittomakieliset uutiset Yleisradion Viittomakieliset uutiset alkoivat nykyisessä muodossaan vuonna Aluksi ne tehtiin vain arkipäivisin, mutta vuodesta 1995 lähtien uutiset on lähetetty joka päivä. Viisiminuuttiset Viittomakieliset uutiset ovat nykyään osa digitaalista YLE24 uutiskanavaa. (Viittomakieliset uutiset a.) Vuoden 2000 alusta lähtien Viittomakieliset uutiset ovat olleet suoria lähetyksiä (Kovanen 2003, 16). Kuurojen Liitto ry arvioi, että Suomessa on noin 5000 kuuroa viittomakielistä sekä noin viittomakielistä tai viittomakieltä käyttävää (Kuurojen liitto c). Viittomakielisiä uutisia katsoo kuitenkin moninkertainen määrä ihmisiä. Esimerkiksi keskiviikkona Viittomakieliset uutiset keräsivät katsojaa. On huomioitava, että katsojalukuihin vaikuttavat edeltävä ja seuraava ohjelma. (Anna Juutilainen, henkilökohtainen tiedonanto ja ) Viittomakielisten uutisten toimitus kokeekin, ettei uutisia tehdä vain kuuroille. Muun muassa maahanmuuttajilta on tullut positiivista palautetta uutisten selkeästä suomenkielisestä asusta. (Kovanen 2003, 17.) Päivittäin viittomakielistä uutislähetystä seuraa keskimäärin katsojaa (Viittomakieliset uutiset a).

13 13 Merja Kovasen haastattelemat kuurot eivät pitäneet viittomakielisiä uutisia pääasiallisena tiedonlähteenään uutisten lyhyen keston ja epäsopivan lähetysajan vuoksi. Uutisten symbolinen merkitys on silti suuri. Viittomakieliset uutiset ovat ikään kuin ulospäin näkyvä, kuurojen maailman keulakuva. Ne kuvaavat kuurojen tasavertaisuutta. Viittomakieliset uutiset merkitsevät kuuroille vaivatonta tiedonsaantia, uutisia omasta yhteisöstä sekä mahdollisuutta vahvistaa identiteettiään. Viittomakieliset uutiset tuovat kuurojen yhteisön valtaväestön tietoisuuteen ja muokkaavat asenteita sekä antavat julkista tunnustusta tälle kielivähemmistölle. (Kovanen 2003, ) Viikko viitottuna Kymmenen minuuttia kestävä Viikko viitottuna lähetettiin ensimmäisen kerran digitaalisella YLE24 kanavalla marraskuussa 2004 (Salmi & Laakso 2005, 429; Vehviläinen 2004). Tällä hetkellä Viikko viitottuna lähetetään YLE24 kanavalla lauantai iltaisin sekä YLE TV1:ssä sunnuntai iltapäivisin (Viittomakieliset uutiset b). Viittomakieliset uutiset edellisen viikon ajalta sekä viimeisin Viikko viitottuna lähetys ovat katsottavissa YLEn internet sivujen mediasalissa (YLE24). 3.2 Videotiedotteet Kuurojen Liiton videotiedote on makasiinityyppinen ohjelmakokonaisuus. Tuottamisen perustana on viittomakielisten kuurojen tiedonsaannin parantaminen ja viittomakielisten ohjelmien tarjonta. Videotiedotteiden tekeminen aloitettiin 1983 Kuurojen Liiton, sosiaalihallituksen ja opetusministeriön yhteisenä kokeiluna. Noin tunnin mittaisissa tiedotteissa on erilaisia ohjelmatyyppejä, esimerkiksi asia ja ajankohtaisohjelmia sekä ohjelmia yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista. Ohjelmat käsittelevät muun muassa Kuurojen Liittoa sekä viittomakielisiä itseään. (Viittomakielinen kirjasto, 17.)

14 14 Vuoden 2005 aikana Kuurojen Liitto julkaisi 18 valtakunnallista videotiedotetta, joista yksi oli kaksoisnumero. Videot lähetettiin 1278 talouteen. (Vuosikertomus 2005, 27.) Videotiedotteiden pääasiallisia rahoittajia ovat kunnat. Avustusta on saatu myös RAY:ltä. Tällä hetkellä kuntien rahoitus on vaarassa vähentyä tai loppua kokonaan. (Viittomakielinen kirjasto, 18.) Vuoden 2005 lopussa 268 kotitaloutta 22 eri kunnassa oli saanut videopalvelua koskevan kielteisen päätöksen (Vuosikertomus 2005, 27). VHS videoina lähetettäville videotiedotteille pohditaan vaihtoehtoista jakelutapaa. Mahdollisia olisivat esimerkiksi laajakaistaverkko tai digitaaliset televisiokanavat. (Kuurojen Liiton digitoimintasuunnitelma vuosille , 10.) Myös Espoon Viittomakieliset ry sekä Kuurojen Liiton omistama media alan yritys Prosign Oy ovat yhteistyössä tuottaneet alueellista uutisointia. Ohjelmat toimitetaan koteihin vhs kasetteina ja niitä on tehty vuosittain 2 5 kappaletta. Tuotanto on Espoon kaupungin rahoittamaa. (Viittomakielinen kirjasto, 21.) Prosign Oy:n tuotantoa ovat myös muun muassa Rölli ja Metsänhenki (2002) sekä Pelikaanimies (2007) elokuvien viittomakieliset käännökset (Prosign Oy a; Prosign Oy b). 3.3 Internetissä oleva ajankohtaismateriaali Osa Kuurojen Liiton internet sivuilla olevista uutisista on nähtävissä viitottuna. Viittomakielelle toimitetut uutiset on koottu yhdelle sivulle. Liiton tavoitteena on kotisivu uudistuksen myötä tuottaa enemmän uutisia viittomakielellä. (Kuurojen Liitto d.) Tutka on viikoittain verkossa ilmestyvä monimediajulkaisu. Tutkaa toimittavat Diakonia ammattikorkeakoulun Turun toimipaikan medianomiopiskelijat. Julkaisu yhdistää uutisoinnissaan muun muassa kuvaa, ääntä, tekstiä sekä viittomakielistä journalismia. (Diakin Turun toimipaikka.)

15 15 Suomi.fi on yhteinen osoite julkishallinnon verkkopalveluille. Sivustolla on erilaisia tietopaketteja, uutisia sekä lomakkeita. Suomi.fi:ssä on myös viittomakielinen osio, jonne on koottu linkkejä erilaisiin viittomakielistä materiaalia sisältäviin internet sivustoihin. Suomi.fi sivuston viittomakielisen osuuden on tuottanut Prosign Oy. (Suomi.fi; Prosign c.) Tampereen kaupungin internet sivuilla on nähtävissä viittomakielisiä videotiedotteita, jotka käsittelevät ajankohtaisia, Tamperetta koskevia sekä yleisluonteisia aiheita. Videoita on kuvattu maaliskuusta 2005 alkaen ja niitä on tähän mennessä valmistunut 14. Tiedotteiden kuvaamisesta ja editoinnista vastaa HervantaTV. (Tampereen kaupunki.) Videoita tuottavat yhteistyössä Tampereen kaupunki ja Tampereen kuurojen yhdistys (Viittomakielinen kirjasto, 21).

16 16 4 TELEVISIOUUTISTEN PIIRTEITÄ JA KAMERALLE VIITTOMINEN Uutisilla on televisio ohjelmistossa erityisasema. Niitä ei esimerkiksi yleensä kuuluteta. Uutisilta odotetaan normaalia korkeampaa totuudenmukaisuutta ja objektiivisuutta. Ohjelman koko esitysstrategia palvelee objektiivisuuden illuusiota. Asioita ei voi esittää kenenkään henkilökohtaisina mielipiteinä tai tulkintoina. (Hietala 1996, ) 4.1 Televisiouutisten ominaispiirteitä Uutislähetyksen perusaineistoa on uutissähke, jonka pituus on keskimäärin 30 sekunttia. Sähkeessä voidaan mainita vain olennaiset asiat ja sen on oltava selkeää ja yksinkertaista suomen kieltä. Lauserakenteiden on vaihdeltava, sillä pelkkiä päälauseita on vaikea lukea luontevasti. Uutisten muu aineisto ja sähkeet eroavat toisistaan siinä, että sähkeet lukee uutistenlukija. Uutisjuttu on yhdestä neljään minuuttia pitkä kokonaisuus, johon liittyy kuvaa, tehosteääntä ja toimittajan tekstiä sekä esimerkiksi haastattelu. Uutisjutussa ensisijaista on elävän kuvan käyttö. (Bruun, Koskimies & Tervonen 1986, , ) Mitä lyhyempi uutislähetys on, sitä lyhyempiä ovat osiot sen sisällä. Näin ollen uutisista ehditään kertoa vain pääkohdat. Pidemmässä lähetyksessä voidaan käsitellä uutisia laajemmin ja selittää niiden taustoja. (Yorke 1987, 141.) Lyhyt uutissähke ei ole viittomakielelle paras mahdollinen uutisformaatti. Esimerkiksi uutisraportti sopisi viittomakielisiin uutisiin paremmin. Se kertoo tapahtumasta laajemmin, eikä kerronnassa ole pakko edetä olennaisesta epäolennaiseen. Lisäksi uutisraporttiin kuuluva tapahtumien etenemisen ja ympäristön kuvailu sopii viittomakieliseen ilmaisuun. (Kovanen 2003, 18.) Katsojien tervehtiminen on merkki viestinnän alkamisesta ja päättymisestä (Isotalus 1996, 74). Viitotuissa uutisissa päätimme käyttää yhtenäisiä alku ja

17 17 lopputervehdyksiä: Hyvää iltaa Turku TV:n viitotuista uutisista! sekä Seuraavaksi viikonlopun sää. Hyvää viikonloppua, näkemiin!. Yhtenäiset tervehdykset sopivat mielestämme uutistyyliin. Uutisten graafinen tunnus voi näkyä uutistenlukijan taustalla, niin sanottuna seinäpaperina. Uutistenlukijan pään viereen asetetaan ruutu, jossa näkyy uutiseen liittyvää kuvitusta, still kuvana tai videofilminä. Kuvan tehtävä on täydentää puhuttua uutisosuutta. (Hietala 1996, 65.) 4.2 Uutistenlukijan asema Uutisankkurit mielletään auktoriteeteiksi, joiden puheita ei kukaan oikaise. Suomalaisessa uutisoinnissa on noudatettu eurooppalaista esitystapaa, jossa uutisia välittää neutraali uutisten lukija, ei amerikkalaisen perinteen mukainen uutispersoona. Vastaanottaja saa itse muodostaa mielipiteensä, kun informaatio kerrotaan ilman tiettyä näkökulmaa. Uutistenlukija antaa ehdottoman objektiivisen vaikutelman. Uutisten toimittamiseen osallistuvat henkilöt muodostavat kerronnallisen hierarkian, jossa uutistenlukija on ylin auktoriteetti. Mitä alemmas hierarkiassa mennään, sitä subjektiivisempi kommentaattori voi olla. (Hietala 1996, ) Uutistoimittajan esiintymisen piirteinä voidaan pitää ohjelman muodollista aloitusta ja lopetusta, yleiskieltä sekä kameraan puhumista. Uutistenlukija ei yleensä puhuttele katsojia. (Isotalus 1998, 107.) 4.3 Kuvaamisen visuaaliset haasteet Televisiossa on nähty useita erilaisia tapoja sijoittaa tulkki tai viittoja ruutuun. Paras vaihtoehto projektillemme oli Viittomakielisten uutisten malli, jossa viittoja on uutistenlukija ja näkyy ruudussa suurena. Katja Niinisen ja Tarja Timgrenin (Niininen & Timgren 2005, 35) kyselyyn vastanneiden mielestä Viittomakielisten uutisten käyttämä viittojaruutu on sopivan kokoinen. Viittojan hyvä näkyvyys ja

18 18 riittävän suuri koko ovat olennaisia viittomakielisessä ohjelmassa. Viittoessa taustan tulisi olla hillityn värinen ja valaistuksen tasainen. Kirkkaan väristä taustaa vasten tai kirkkaan valon edessä viittominen on katsojalle raskasta. Visuaalisella melulla tarkoitetaan kaikkea, mikä häiritsee kuuron keskittymistä viittomisen seuraamiseen. Tällaista häiriötä voivat aiheuttaa esimerkiksi kiiltävät esineet, välkkyvät televisioruudut ja ihmisten liikkuminen kuuron asiakkaan näkökentässä. Tulkin tulisi aina kiinnittää huomiota mahdolliseen visuaaliseen meluun. (Stewart, Schein & Cartwright 1998, 62.) Viitotuissa uutisissa huomioimme tämän muun muassa vaatetuksessa ja uutisten kuvituksessa. Tästä kerromme lisää kappaleessa Viittomakielen uutisrekisteri Kaikissa viittomakielissä on erilaisia viittomistyylejä. Viittomakielessä esimerkiksi kokouspuheenvuoro, runo ja arkikeskustelu eroavat toisistaan, kuten puhutuissakin kielissä. (Malm & Östman 2000, 9.) Suomen Kuurosokeat ry:n viestintäkouluttaja Merja Kovasen (2003, 10) mielestä myös viittomakieliseen uutisvälitykseen on vähitellen muodostunut oma kielirekisterinsä. Suomalaisen viittomakielen uutisrekisterin piirteiksi nähdään yleiskielisyys, asiatyylisten viittomien käyttäminen, neutraali kokonaisilmaisu sekä käytettävän median huomioiminen, eli pyritään ratkaisemaan ongelmat, joita kaksiulotteisen media aiheuttaa (Kovanen 2003, 18). Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa eli Kotuksessa toimii viittomakielen lautakunta, joka huoltaa suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Viittomakielen lautakunta antaa yleisluontoisia suosituksia viittomakielten käytöstä. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus a; Kotimaisten kielten tutkimuskeskus b.) Kotus on tehnyt suosituksia muun muassa sormittamisesta Viittomakielisissä uutisissa (Viittomakielen lautakunnan kokouspöytäkirja ). Sormittaminen tarkoittaa suomenkielisen sanan tuottamista viittomakielisillä aakkosilla, kirjain kirjaimelta (Roslöf & Veitonen 2006b, 173). Uutisissa nimi tai

19 19 sana tulee sormittaa ensimmäisellä kerralla, jonka jälkeen voidaan käyttää esimerkiksi sanan alkukirjaimen ja viittoman yhdistelmää (Viittomakielen lautakunnan kokouspöytäkirja ). Näyttäisi siltä, että suomalaisessa viittomakielessä pyritään löytämään paikannimille mahdollisimman usein viittomavastine, jotta vältytään sormittamiselta (Viittomakielen lautakunnan kokouspöytäkirja ). Viitotuissa uutisissakin pyrimme noudattamaan tätä periaatetta, mutta esimerkiksi joillekin lähikunnille emme löytäneet vakiintuneita viittomia. YLE:n Viittomakielisten uutisten toimitussihteeri Mikaela Tillander kertoo, että Viittomakielisissä uutisissa käännösten viittomavalintojen kanssa pitää olla varovainen, sillä uutisissa käytetyt viittomat leviävät helposti kieliyhteisön käyttöön. Joistakin viittomista olisi hyvä keskustella viittomakielen lautakunnan kanssa. Kääntäminen on vaikeaa myös, koska uutistenlukija joutuu yleensä pohtimaan ratkaisuja yksin. (Viittomakielen lautakunnan kokouspöytäkirja ) Tällä hetkellä yksi Viittomakielisten uutisten toimittajista on Kotuksen viittomakielen lautakunnan jäsen (Viittomakieliset uutiset c; Kotimaisten kielten tutkimuskeskus b). Ilmeillä on viittomakielessä tärkeä merkitys, mutta uutistenlukijan pitää olla ilmeiltään neutraali. Katsojalle ei saa jäädä mielikuvaa, että uutistenlukija on puolueellinen, esimerkiksi sotaa käsittelevissä uutisissa. (Vehviläinen 2004.) Televisiokamera korostaa ilmeitä, joten ne voivat helposti vaikuttaa liioitelluilta (Koski 2002, 39). Toimittajan objektiivisuuden horjuminen on mahdollista huomata sekä verbaalisesta että nonverbaalisesta viestinnästä (Isotalus 1996, 30). Viitotuissa uutisissa uutistenlukijan objektiivisuus olisi saattanut horjua ikäryhmäämme koskevien aiheiden kohdalla. Uutisissa käsiteltiin esimerkiksi opintotuen korotusta, nuorille tehtyä asennetutkimusta sekä opetustoimen budjettisäästöjä. Uutisten viittoja joutuu miettimään viittomakielen rakenteeseen kuuluvaa roolinvaihtoa erittäin tarkasti. Roolinvaihdolla ilmaistaan tilannetta, jossa kaksi tai useampi henkilö kommunikoi. Viittoja luo henkilöt viittomatilaan muun muassa pään ja kehon liikkeillä sekä katseella paikantamalla. (Humphrey &

20 20 Alcorn 1994, ) Mikaela Tillander on kommentoinut roolinvaihdon olevan ongelmallinen asia Viittomakielisissä uutisissa. Uutistenlukija joutuu pohtimaan, voiko viittoessa ottaa esimerkiksi presidentin roolia. (Tainio 2003, 8.) Riitta Vivolin Karénin ja Kaisa Alanteen (2003, 36) mielestä virallisessa uutiskielessä roolinvaihtoa ei käytetä lainkaan. Televisiossa katsekontakti katsojaan on hyvin tärkeä. Parhaiten televisioon sopii suora katsekontakti, jonka suuntaa vaihdellaan hienovaraisesti. (Baggaley 1980, 68.) Viittomakielessä katse toimii yhtenä kieliopillisena elementtinä yleensä osoituksen kanssa, mutta joskus jopa yksinään paikantamaan puheenaihetta (Rissanen 1985, 103). Viittomakieliset katsojat kokevat harhailevan katseen häiritsevänä (Viittomakielen lautakunnan kokouspöytäkirja ). 4.5 Vaatimukset vaatetukselle ja meikille Viittomista seurattaessa viittojan käsien ja taustan kontrasti on tärkeä (Stewart ym. 1998, 62). Vaatteiden on oltava mielellään yksivärisiä ja sävyltään tummia. Sopivia värejä ovat esimerkiksi vihreä, ruskea sekä viininpunainen. Korut ja kello eivät saa olla näkyvillä, koska ne voivat kiiltää, eikä paidassa saa olla myöskään kiiltäviä nappeja tai koristeita. (Veitonen 2006, 258.) Televisio asettaa uutistenlukijoiden pukeutumiselle rajoituksia. On syytä välttää helmiä, roikkuvia rannekoruja sekä riippuvia korvakoruja, sillä niiden liike on häiritsevää. Vaatteissa raidat tai ruutukuviointi voivat aiheuttaa häiriöitä kuvaan. Uutistenlukijan on syytä välttää vaatteita ja värejä, jotka katsojien enemmistön mielestä olisivat erikoisia tai sopimattomia. (Yorke 1987, 88.) Stewart ym. (1998, 64) mukaan, teoksessa Interpreting Television for Hearing Impaired Viewers (1979) kehotetaan tulkkeja välttämään televisiossa oranssia ja muita häiritseviä sävyjä. Turku TV:ltä annettiin ohjeistus, että vaatteet eivät saa olla valkoisia eivätkä mustia, koska niitä on mahdoton valaista.

21 Kolmiulotteisuuden vaikutelma Liike on viittomakielen keskeisimpiä rakenneosia. Viittomien liike käyttää kolmiulotteista viittomatilaa. (Rissanen 1985, ) Kamera tallentaa kuitenkin kaksiulotteista tasokuvaa (Korvenoja 2004, 87). Viittomakieltä kuvatessa tämä aiheuttaa ongelmia. Viittomat, joiden liike olisi suoraan eteen tai taaksepäin, pitää tehdä viistosti kameraan nähden. Esimerkiksi uutisissamme viittomien JONO, KALASTAA ja MYÖHEMMIN ( ¹ (Viittomakielen kuvasanakirja 1973, 81, 94, 196) suunta muutettiin kuvaukseen sopivaksi. Television kaksiulotteisuus voi vaikeuttaa myös viittomakielen rakenteeseen kuuluvan paikantamisen ymmärtämistä (Niininen & Timgren 2005, 32). Paikantaminen eli lokalisaatio tarkoittaa viestissä esiintyvien, fyysisesti poissaolevien asioiden sijoittamista viittomatilaan. Viittoja ikään kuin rakentaa tilanteesta ympärilleen pienoismallin. (Rissanen 1985, ) Perspektiivin avulla kaksiulotteiseen kuvaan voidaan luoda kolmiulotteisuuden vaikutelma (Korvenoja 2004, 87). Maria Kosken (2002, 40) haastattelemat viittomakielen tulkit ovat huomanneet, että tilankäytön ja viittomisen erottumiseksi tulkin pitää olla juuri sopivassa kulmassa kameraan nähden. Veitosen (2006, 258) mukaan sopiva tulkkausasento on jalat hieman vinossa kameraan nähden, kasvot kameraa kohden. Numeroita viitottaessa on huomioitava ymmärrettävyyden takia viittoman orientaatio, ja joissain tilanteissa muutettava sitä selkeämmäksi. Orientaatiolla tarkoitetaan käden asentoa viittojan vartaloon nähden; kämmenen ja rystysten suuntaa (Rissanen 1985, 87). Esimerkiksi viittoman KYMMENEN televisioon sopivassa, selkeämmässä perusmuodossa kämmenselkä on kohti kameraa (Suomalaisen viittomakielen perussanakirja. Artikkeli 15). Saimme kuitenkin viittomakielen lehtori Mari Kalliolta (Mari Kallio, henkilökohtainen tiedonanto ) palautetta numeroiden viittomisesta. Hänen mukaan sata ja kymmenluvut on parempi viittoa käden orientaatiota muuttamalla. Esimerkiksi viitottaessa lukua 110, viittomassa SATA (Suomalaisen viittomakielen perussanakirja. Artikkeli 31) kämmenselkä on kameraan päin, mutta viittomaa KYMMENEN (Suomalaisen viittomakielen perussanakirja. Artikkeli 13) varten

22 22 kättä käännetään niin, että kämmenpohja osoittaa kameraan. 4.7 Viittomisen nopeus Journalisti lehden haastattelussa (Vehviläinen 2004) Mikaela Tillander kertoo iäkkäämpien katselijoiden toivovan, että viittomakielisissä uutisissa viitottaisiin hitaasti ja selkeästi, mutta uutiskieleen tottuneet nuoremmat katselijat haluavat nopeampaa viittomista. Vanhemmat katselijat toivovat, että uutisissa myös sormitettaisiin selkeämmin. Nuorempien mielestä sormitusta voisi vähentää. (Viittomakielen lautakunnan kokouspöytäkirja ) Katja Niinisen ja Tarja Timgrenin (2005, 28 32) tutkimukseen vastanneista 65 % ajatteli, että viittomakielisten uutisten viittomisvauhti on sopiva ja 22 % mielestä se on liian nopea. Vastaajista 26 % oli sitä mieltä, että sormittaminen on Viittomakielisissä uutisissa liian nopeaa ja 8 % mielestä numerot viitotaan liian nopeasti. Enemmistön mielestä sormittamisen ja numeroiden vauhti on sopiva.

23 23 5 TURKU TV Turku TV on Turun Sanomien paikallistelevisio ja osa Turun Sanomien toimitusta. Turku TV:n tehtävä on kertoa näkyvyysalueensa asioista paikallisuutisissa. Paikallisuutisten lisäksi Turku TV:n viikoittaiseen ohjelmistoon kuuluu kulttuuri, luonto, talous, tiede, lasten ja nuortenohjelmia sekä urheilua. Lisäksi Turku TV:llä on ohjelmatuotantoa liikenteestä ja asumisesta. Turku TV lähettää ohjelmaa yhteensä yli tuhat tuntia vuodessa. Vaikka Turku TV:n ohjelmatuotanto on laaja, ei siihen kuitenkaan ole resurssikysymysten vuoksi aiemmin kuulunut Suomen vähemmistökielten ohjelmia. Turku TV:n toiminta ulottuu 20 vuoden taakse ja sillä on Suomen paikallistelevisioista laajin toimitus, eniten itse tehtyä ohjelmaa ja toimitettuja paikallisuutisia. (Sari Sarelius, henkilökohtainen tiedonanto ; Turku TV a; Turku TV c.) 5.1 Turku TV:n näkyvyysalue Turku TV toimii kaapeliverkossa. Kanavan lähetyksiä voi katsoa myös digitaalisena maanpäällisessä verkossa digisovittimen tai digi television kautta. Turku TV näkyy Varsinais Suomen alueella lähes 50 kunnassa. (Turku TV b.) Varsinais Suomen alueen kuurojen kuntoutussihteeri Reetta Laiho (henkilökohtainen tiedonanto ) arvioi Turku TV:n näkyvyysalueella asuvan noin 450 viittomakielistä kuuroa.

24 24 KUVIO 1. Turku TV:n näkyvyysalue (Turku TV b). 5.2 Viitottujen uutisten visuaalinen ilme Projektin alussa Turku TV:n henkilökunnan kanssa keskusteltiin Viitottujen uutisten ulkoasun eri mahdollisuuksista. Työryhmälle kerrottiin viittomakielen ominaisuuksista ja niiden asettamista vaatimuksista kuvaukselle sekä uutisten kuvitukselle. Turku TV teki Viitottuja uutisia varten oman aloitus ja lopetusgrafiikan sekä tunnusmusiikin. Uutisten graafinen tunnus näkyi viittojan vieressä olevalla monitorilla myös jokaisen uutisen välissä. Alun perin liikkuva grafiikka muutettiin pysäytyskuvaksi, jotta se ei häiritsisi viittomisen seuraamista. Siksi myöskään ruudun alareunassa liikkuvaa, uutisotsikoista koostuvaa tekstiä eli uutisnauhaa (Kuutti 2006, 245) ei viitottuihin uutisiin tehty. Tv monitori, jossa näkyi uutiseen liittyvä kuvitus, päätettiin sijoittaa viittojan oikealle puolelle. Tämä johtuu siitä, että molemmat viittojat olivat oikeakätisiä. Viittoja seisoi katsojasta nähden kuvan oikeassa laidassa.

25 25 Uutistenlukijamiehet ovat lähes poikkeuksetta pukeutuneet puvun takkiin ja naiset jakkuun. Päätettiin, että siisti neuletakki tai pusero oli sopiva vaatetus. Syvää kaula aukkoa haluttiin välttää sekä asiallisuuden että viittomisen vuoksi. Viittomat erottuvat paremmin, kun tausta on tummempi kuin kädet. Huomioon oli otettava myös hihan pituus. Pitkät hihat hankaloittivat ymmärtämistä, koska ranne ja osa kämmentä peittyivät. ¾ mittaiset hihat olivat siksi paremmat ja tuntuivat myös tyyliin sopivilta. Viittojan hiukset ja meikin laittoi Turku TV:n meikkaaja. Tärkeintä kampauksessa oli, etteivät hiukset olleet kasvoilla ja ettei hiuksia tarvinnut korjailla kesken viittomisen. Meikki pidettiin neutraalina. Kulmakarvoja ja huulia pyrittiin korostamaan, jotta ilmeet ja huulio erottuivat paremmin.

26 26 6 UUTISTEKSTIN KÄÄNTÄMINEN VIITTOMAKIELELLE Käännösteoriat jaetaan usein sen mukaan, painottuuko käännös tulokieleen vai kohdekieleen (Shuttleworth & Cowie 1997, 158, 164). Filosofian tohtori Inkeri Vehmas Lehdon (1999, 96) mukaan, kun käännöksen tavoite on asetettu, kääntäjän on päätettävä millä tavoin käännös tehdään, jotta tulos olisi mahdollisimman hyvä. Saman käännöksen aikana voidaan käyttää useita käännösstrategioita, sillä kielenkäyttötilanteet voivat muuttua kesken käännöksen (Hytönen 2006, 70). Uutisia käännettäessä oli otettava huomioon useita yksityiskohtia, kuten informatiivinen uutiskieli, kohdeyleisö, viittomien kuvauksen vaatimuksia sekä käännösten luotettavuus. Tästä syystä käytimme useita keinoja kääntämisongelmien ratkaisuun. 6.1 Semanttinen ekvivalenssi ja muodollinen ekvivalenssi Viitottujen uutisten tarkoitus oli viittomakielisen yleisön informointi. Halusimme käännöksiä tehdessä säilyttää alkuperäisen sisällön ja tyylin mahdollisimman tarkasti niin, että käytetty kieli noudattaisi tulokielen vaatimuksia. Semanttinen ekvivalenssi, tai niin sanottu vapaa käännös (Vehmas Lehto 1999, 29) on käännösteoriana lähellä tavoitettamme. Lähtötekstin asiasisältö säilyy tarkasti ja tulokieli on luontevaa ja helposti ymmärrettävää. Uutiskieleen kuuluu virallisia, suomenkielisiä termejä eri aihepiireistä ja paljon nimistöä (paikannimet, ihmiset). Nimien ja termien kääntämisessä päätimme ensisijaisesti käyttää Kotuksen antamaa suositusta, jonka mukaan vieras termi sormitetaan ensin. Sormituksen jälkeen tarkensimme asiaa viittomalla. Sormittamista käytetään usein, jos käsite on vastaanottajalle outo, sille ei ole viittomavastinetta tai halutaan korostaa sen kirjoitettua muotoa. Sormiaakkosten käyttö on lähellä kirjoitettua kieltä, joten se mielletään usein vieraaksi osaksi viittomakieltä. (Jantunen 2003, 79 80, 83.)Sormittamalla sanoja pyrimme säilyttämään sekä suomen kielen muodon että sisällön. Tämä vastaa muodollisen ekviva

27 27 lenssin käännöstapaa, jossa tärkeänä pidetään kielellisen muodon vastaavuutta sekä kohde että tulokielessä (Vehmas Lehto 1999, 27). Muodollisen ekvivalenssin käyttö oli mielestämme perusteltua, koska oli kyse yhteiskunnallisesti tunnetuista ilmiöistä ja nimistä. Vaikka viittomakielisten kielikulttuuri on eri, yhteiskunnan jäseninä ilmiöiden tuntemus on tärkeää. Katsojan tulisi saada kaikki tarvittava tieto itse uutisesta pystyäkseen seuraamaan ja ymmärtämään sen sisältöä. 6.2 Pragmaattinen adaptaatio Nykysuomen emeritus professori Rune Ingon (1990, 296) mukaan käännöksessä on otettava huomioon kielten erilaiset kulttuuri, tieto, aika, sekä sivistysympäristöt. Kääntäjän on ratkaistava, millä keinoin sopeuttaa teksti tulokielen ympäristöön sopivaksi. Uutisia kääntäessämme kohtasimme monia, sanastollisia kielen sovittuihin säännönmukaisuuksiin ja kielikulttuureihin liittyviä ongelmia, kuten ajan määreitä, paikkojen ja ihmisten nimiä tai taustatiedon puutetta. Vehmas Lehdon mukaan pragmaattisen adaptaation käyttäminen on käännöksessä luonnollista. Pragmaattista adaptaatiota käytetään, kun asiaa ei sellaisenaan, ilman muutoksia, pystytä kääntämään ymmärrettävästi toiseen kieleen. Pragmaattisilla adaptaatioilla pyritään muokkaamaan teksti kulttuuri ja kieliympäristöön sopivaksi. Usein kääntämisessä käytetään apuna tiedollisen aineksen lisäyksiä, poistoja, korvauksia tai järjestyksen muutoksia. (Vehmas Lehto 1999, ) Lisäykset Eri kielissä käytettävät kielenkäyttösäännöt ja tottumukset poikkeavat usein toisistaan (Ingo 1999, 297). Vehmas Lehdon (1999, 101) mukaan tällaiset laadulliset konventioerot voivat olla syynä pragmaattisen adaptaation käyttöön.

28 28 Viittomakielen rakenne suosii aktiivin käyttöä (Humphrey & Alcorn 1994, 9.37), kun taas suomen kielessä uutisissa käytetään usein passiivimuotoa. Monessa kohdassa jouduimme lisäämään käännökseen subjektin tai objektin, jotta asia olisi ymmärrettävä viittomakielellä. Esimerkiksi uutisessa, jossa kerrottiin televisioiden korjaushinnoista , suomenkielisessä haastattelussa sanottiin: Jos halutaan pitää ammattitaitoa yllä, niin kursseilla pitää olla, ja se on melko arvokasta, kun lähetään ulkomaille tai Helsinkiin kursseille. Viittomakieliseen käännökseen meidän oli lisättävä, että juuri asentajat haluavat pitää ammattitaitoaan yllä ja että ulkomailla tai Helsingissä pidettävät kurssit ovat kalliita. Suomen kieli ei ole viittomakielisen äidinkieli, joten käännöksissä on otettava huomioon vastaanottajan kielitaito ja käännettävien kielten erot. Uutisten katsojaryhmän kielitasosta emme osanneet tehdä mitään yleispätevää päätelmää. Tämän takia käytimme usein vaikeiden suomenkielisten termien lisäyksenä sanaa selittävää viittomaa. Esimerkiksi kun uutisessa puhuttiin YTneuvotteluista, pelkän sormittamisen sijaan avasimme termin merkitystä lisäämällä tarkentavia viittomia YHDESSÄ+TOIMINTA+Y T+NEUVOTELLA. Suuraakkosilla kirjoitetut sanat ovat suomenkielisiä vastineita viittomille ja kuvaavat käännösten lauserakenteita. Tämä selitetään tarkemmin kappaleessa 8.2. Uutisissa viitoimme Turun alueen suurimmista veromaksajista. Suomenkielinen uutinen alkoi suoraan, ilman asian esittelyä: Turun suurin veronmaksaja viime vuoden ansioista on Hong Kong liikeketjun omistaja Hannu Tapio Nikkilä. Viittomakieliseen uutiseen lisäsimme alkuun lauseen, että edellisellä viikolla oli julkistettu verotiedot. Lisäys oli mielestämme tarpeen, sillä yleensä viittomakielille on tyypillistä, että ensin mainitaan puheen kohde, ja vasta sen jälkeen kommentoidaan kohdetta enemmän (Malm ja Östman 2000, 28). Mielestämme uutinen tarvitsi alkuun perustietoa aiheesta, jotta se olisi viittomakielellä ymmärrettävä.

29 Poistot Viittomakielen rakenteeseen kuuluu osaksi konkreettisten asioiden paikannus viittomatilaan (katso 4.6). Kun asia on kerran paikannettu, voidaan siihen palata myöhemmin uudelleen osoituksella, jonka jälkeen kerrotaan halutut asiat kohteesta (Vivolin Karen & Alanne 2003, 26). Tämä elementti helpottaa kääntämistä ja säästää turhaa toistoa. omaattisesti jää pois kertaalleen jo sanottuja asioita Esimerkiksi puhuttiin monessa kohtaa Saramäen uudesta vankilasta. Viitotussa uutisessa vankila paikannettiin viittojan vasemmalle puolelle. Viitoimme Saramäen vankilaa koskevat tiedot myös vasemmalle, joten vankilan nimeä ei tarvinnut enää toistaa. Viitottujen uutisten kestoksi oli määritelty 10 minuuttia, joten meidän oli ajan rajauksen vuoksi arvioitava materiaalin tärkeys, tiivistettävä uutistekstiä ja tehtävä poistoja. Epärelevantteja tietoja ei käännetty. Jätimme kokonaan esimerkiksi haastatteluosuuksia pois, jos ne eivät sisältäneet uutiseen liittyvää uutta tietoa. Tällainen esimerkki on olleessa, opetusrahojen leikkauksia koskevassa uutisessa, Turun alueen vanhempainyhdistyksen puheenjohtajan kommentti: Eihän me voida sanoa kenellekään lapselle tai nuorelle, että sinä olet nyt se, jonka kohdalla voidaan säästää. Koimme, ettei kommentti antanut uutiselle merkittävää lisäinformaatiota, joten pidimme perusteltuna jättää se kokonaan pois Korvaukset Käännös laaditaan aina eri aikaan, paikkaan ja tarkoitukseen kuin alkuperäinen teksti (Vehmas Lehto 1999, 101). Tekstien sopeuttamiseksi oikeaan kontekstiin korvasimme tarpeen mukaan sanoja ja käsitteitä Viitottuihin uutisiin sopiviksi. Ajanmääreen ongelma tuli esiin usein, sillä uutiset oli kirjoitettu tietyn päivän lähetystä varten. Viitotut uutiset lähetettiin kuitenkin viikon lopulla. Suomenkielisessä uutisessa ollut ajanmääre tänään ei enää sopinut perjantaina, vaan käännöksissä oli käytettävä esimerkiksi määrettä viime tiistaina.

30 30 Uutisissa korvasimme suomenkielisen sanan kitkarengas viittomalla, että renkaassa ei ole nastoja. Pohdimme asiaa opinnäytetyön ohjaajien kanssa, ja päädyimme tähän ratkaisuun, sillä emme olleet varmoja, onko sana kitkarengas viittomakielisille tuttu. 6.3 Eksplikointi Informaatiota, jota ilmaistaan sanoin, tai muilla kielille tyypillisillä merkeillä, sanotaan eksplisiittiseksi informaatioksi (Vehmas Lehto 2006, 86). Eksplisiittinen informaatio on siis kielen näkymättömän tiedon, kuten sanattomien vihjeiden, piilomerkityksien tai taustatietojen esittämistä sanallisessa muodossa. Ingo (1990, 238) puhuu tekstin täydennyksestä, jolla autetaan lukijaa vieraiden sanojen tai käsitteiden ymmärtämisessä. Käytimme eksplikointia esimerkiksi viitotuissa uutisissa LSO Foodsin YT neuvotteluista. Suomenkielisessä uutisessa asia oli ilmaistu: Yhtiön mukaan vähennystarve on noin 30 työntekijää. Termi vähennystarve ei kerro viittomakielellä vihjausta siitä, että ihmisiä tullaan irtisanomaan. Selvennyksenä lisäsimme viitottuun lauseeseen puuttuvan tiedon: YHTIÖ OMA TYÖNTEKIJÄ OS VÄHENTÄÄ, SUUNNITELLA 30 IHMISTÄ TYÖPAIKKA MENETTÄÄ. Käännöksen tekemiseksi tarvittiin ajoittain lisätietoa. Esimerkiksi Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksesta tarkistettiin, ovatko kaupungin lenkkipoluilla katulamput molemmin puolin polkua sekä mihin aikaan valot syttyvät ja sammuvat. Näitä tietoja ei alkuperäisessä Turku TV:n uutisessa kerrottu. Visuaaliset yksityiskohdat, kuten lamppujen sijainti, vaikuttivat vain viittomakieliseen käännökseen.

31 Vieraalle kielelle kääntämisen vaikeus Vehmas Lehdon (1999, 12) mukaan periaatteena maailmalla pidetään, että kääntäjä kelpaa kääntämään vain vieraasta kielestä omaan äidinkieleen. Suomessa tilanne on kuitenkin toinen, sillä kielialueemme on hyvin pieni ja käyttäjiä vähän. Myös vain harva viittomakielen tulkki on äidinkieleltään tai ensikieleltään viittomakielinen (Roslöf ja Veitonen 2006a, ). Suomalainen viittomakieli on myös meille molemmille vieras kieli, joten hyvien käännösratkaisujen löytäminen oli paikoin erittäin hankalaa. Viittomakielen lehtorit Raija Roslöf ja Ulla Veitonen (2006a, 110) suosittelevat viittomakielisen konsultin käyttöä sekä käännöstä tehdessä että työn tarkastusvaiheessa. Aina meillä ei ollut mahdollisuutta käyttää natiivia kielenkäyttäjää tarkistustyössä, mutta pyrimme konsultoimaan viittomakielisiä kouluttajiamme mahdollisimman usein. 6.5 Uutisten kääntämisen haasteita Uutisilta odotetaan tietynlaista tyyliä ja kielirekisteriä. Uutiskieleen liittyy sanavalintojen ja asian ilmaisun tarkkoja rajauksia. Vehmas Lehdon mukaan rinnakkaisteksteihin tutustuminen auttaa kääntäjää hahmottamaan tulokielen tyylilliset piirteet ja tekstikonventiot. Rinnakkaistekstillä tarkoitetaan autenttisia tekstejä, jotka funktioiltaan, tekstuaalisilta ominaisuuksiltaan ja aihepiiriltään muistuttavat tavoiteltavia käännöksiä. (Vehmas Lehto 1999, 125.) Rinnakkaistekstinä käytimme Yleisradion tuottamia Viittomakielisiä uutisia, joissa uutisten kääntäjinä ja viittojina toimivat äidinkieleltään viittomakieliset henkilöt. Tällöin Viittomakielisten uutisten kieli toimi autenttisena mallina. Olemme koulutuksemme aikana seuranneet paljon Viittomakielisiä uutisia sekä tutustuneet kursseilla viittomakielen eri rekistereihin. Vaikeaa oli kuitenkin löytää tyyliin sopivia viittomia ja käännösratkaisuja. Joillekin sanoille tai lauseille, esimerkiksi silakka ja hylje, saimme kysyttäessä useita, toisistaan poikkeavia viittomavaihtoehtoja. Tällaisissa tilanteissa valitsimme viittoman, joka konsultoinnin perusteella oli

32 32 yleisesti käytössä ja uutistyyliin sopiva. Sanalle hylje saimme vaihtoehtoina hylkeen viiksiä tai pyrstöä kuvailevia viittomia. Päädyimme kuitenkin neutraaliin viittomaan, joka kuvaa hylkeen räpylöiden uimisliikettä. 6.6 Moninkertainen kääntäminen Mitä enemmän luonnoksia, sen parempi! (Chesterman 2001, 347) Viitottuja uutisia suunnitellessamme halusimme painottaa viittomakielistä käännöstä ja toteuttaa suomenkielisen käännöksen viitotun tekstin ehdoilla. Käännösprosessiin kuului suomenkielisen uutisen kääntäminen viittomakielelle, ja uutisen uudelleen kääntäminen suomen kielelle viittomakielen rakennetta myötäillen. Tällä tavoin uutinen oli mielenkiintoinen myös kuuleville, viittomakieltä ymmärtäville katsojille ja he pystyivät seuraamaan sekä puhetta että viittomista samaan aikaan. Toisin kuin suomenkielisissä uutisissa, Viittomakielisissä uutisissa kerrotaan ensin perusasiat, taustatiedot, jonka jälkeen siirrytään tapahtuneeseen asiaan, eli uutiseen (Tainio 2003, 8). Siksi jouduimme usein muokkaamaan alkuperäisen uutisen rakennetta, jotta käännös vastaisi tulokielen mukaista uutiskieltä. Useimpiin uutisiin teimme uuden suomenkielisen käännöksen. Joissakin lyhyissä uutissähkeissä viitottu käännös oli hyvin lähellä alkuperäistä uutista, jolloin suomenkielistä tekstiä ei tarvinnut muuttaa. Tarkitimme ja muokkasimme käännöksiä moneen kertaan. Iltaisin luonnostelimme ensimmäiset käännösversiot heti uutisten jälkeen. Seuraavana päivänä kävimme käännökset ohjaajiemme kanssa läpi. Käännöksiä korjattiin ja ratkaisuja pohdittiin koko viikon ajan. Tarkistaminen onkin käännösteorian professori Andrew Chestermanin (2001, 347) mukaan kääntämisessä keskeistä.