Lauri Kääriäinen rakentaa puutuotealan uutta nousua entisen paperitehtaan tiloissa. Sivut 10 11

Transkriptio

1 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 28. MAALISKUUTA 2013 Nro 6 Lauri Kääriäinen rakent puutuotealan uutta nousua entisen paperitehtn tiloissa. Sivut Juha Metso Lähtöruudussa Ajankohtaista: Metsämn kauppa hiljeni sivu 3 Puukauppa: Korjuun jälkiä tarkistamassa sivu 12 Kokeiltua: Uudet akkusahat testissä sivut Mitä nyt kuuluu?: Suunnitelma toteutui sivu 26

2 2 METSÄLEHTI PÄÄKIRJOITUS ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@tsalehti.fi Puuntuottaja tarvitsee etujärjestön M- ja tsätaloustuottajain Keskusliitto MTK kertoi vii viikolla tavoitteestn liittää tsänhoitoyhdistykset entistä tiiviimmin osaksi järjestöä. Alueelliset tsänomistajaliitot aiotn lakkautt ja avata suora väylä jäseneksi. Tarkoituksena on kasvatt järjestön jäsenmäärää, joka on mtalouden murroksen vuoksi ollut jo pitkään laskussa. tentilisia uusia jäseniä MTK näkee tsänomistajissa. Kun tsänhoitoyhdistyslakia olln joka tapauksessa uudistamassa, on hyvä tilaisuus tarkastella edunvalvont muutenkin. Suunnitelman uutisointi nostatti vilkkn keskustelun. Monelle tsänomistajalle sopii hyvin, että hänen etujn valvoo tsänhoitoyhdistys ja valtakunnan tasolla MTK. Osalle tsänomistajista etujärjestö, jossa ylintä valt käyttävät mtalousyrittäjät, on täysin vieras. Varteenotettav vaihtoehtoa MTK:lle on kuitenkin vaikea keksiä. Jo nyt järjestö aj kaikkien tsänomistajien asi, vaikka mtalousyrittäjien hallussa on vain neljännes yksityistsien alasta. Metsäjäseniä järjestöllä on joitain tuhansia. MTK istuu toimikunnissa, ott kant ja vaikutt kulisseissa niin Helsingissä kuin Brysselissäkin. Erityisesti edunvalvonta EU:ssa vtii voimavaroja, joita löytyy vain MTK:n kaltaisesta isosta organistiosta. Kaikkien tsänomistajien järjestöksi yltääkseen sen on kuitenkin muututtava. Tähän MTK on ilmoittanut halukkuuttn uudistamalla sääntöjään. Järjestödemokratiassa valta on jäsenillä. Metsänomistajat päättävät itse suhteestn tsänhoitoyhdistyksiin ja MTK:hon. Ilahduttav on ollut huomata, että molemmilla on halu kehittää toimintnsa vastmn tsänomista jien toiveita entistä paremmin. Metsänhoitoyhdistyslain valmistelu on vasta aluilln, joten juuri nyt on oikea aika keskustella uudistuksista. Tässä nurossa tsänhoitoyhdistyksen aktiivijäsen kertoo ajatuksistn sivuilla Mielipiteitä MTK:n jäsenyydestä voi lukea keskustelupalstallam osoitteessa TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA Metsähallituksen tuottoa vahtimn Heikki Savolainen on Metsähallituksen tuore tsänhoitojohtaja. Sivut 4 5 Harvennukset väärissä paikoissa Sivu 7 Puolustusvoimat pohtii tsiään Myyntiin stt tulla tuhansia hehtreja. Sivu 8 NÄKÖKULMA Löytyykö sopu? Lausuntokierrokselta juuri palannutta tsälakiesitystä joudutn todennäköisesti rukkmn. Ympäristöministeri Ville Niinistö ilmoitti toissaviikolla, ettei tule lakia nykymuodossn hyväksymään vn aikoo keskustella asiasta vielä m- ja tsätalousministerin kanssa. Ympäristöväkeä ja Niinistöä kiusvat ennen muuta erityisen tärkeät elinympäristöt. Toisin kuin vanhassa laissa, ne LUKIJAKUVA on lakiesityksessä määritelty pienialaisiksi ja taloudellisesti vähärkityksellisiksi, minkä katsotn heikentävän monimuotoisuutta. Erimielisyys on ollut tiedossa jo vii kesästä, jolloin sekä ympäristöjärjestöt että ympäristöministeriö jättivät lakiesityksestä eriävän mielipiteen. Jostakin syystä kiist ei silti ole stu ratkaistua. JUSSI COLLIN SITAATTI Metsähakkeen tuen leikkaukset ja turpeen verokiristykset on lopetettava, ja pitemmällä aikavälillä kotimaisten polttoaineiden rasitteista olisi päästävä kokonn eroon. Metsähakkeen tuen olisi turvattava hakkeen kilpailukyky kivihiileen nähden myös taloustntumassa ja alhaisilla päästöoikeuden hinnoilla. Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa komntoi. Jäätsä Oltiin kylässä ja ikkunassa oli tämä jäätaideteos. Ei kun kara esille ja kuvmn. Etsiskelin sopiv kuvakulm sdakseni auringon säteet osumn sopivasti jäätsään. Pahkatar Puutuoteal vaiv hajanaisuus Sivut METSÄSTÄ Männyn siensato jäämässä heikoksi Lähivuodet eivät näytä suosivan männyn luontaista uudistamista, varsinkn pohjoisessa. Sivut Jättipuut uudistuvat tulen avulla Mammuttipetäjien hoitonetelmistä väännettiin kättä Kaliforniassa. Sivut Hiihto vaihtui tsänhoitoon Sivut Kasvihuoneet lämpiävät hakkeella Sivu 21 Supikoirat ovat haluttua riist Sivu 24 Lukijoiden kuvat osoitteessa tsalehti.fi /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@tsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksam 50 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Tuomas Karppinen (sij.) p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p stiosoite: hjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@tsalehti.fi PILKKEITÄ Hpa sopii hyvin ulkoseinään Sivu 25 Puuliiterin s tjamnkin Sivu 25 Tulppneja oudossa paikassa Arikassa kaikki on isomp. Tulppnitkin kasvavat puussa. Sivu 30

3 3 AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI Metsätilakauppa vaini M etsätilakauppojen määrä Suossa kääntyi vii vuonna laskuun, mutta vertailuvuosi 2011 olikin tavallista vilkkmpi. Vii vuonna koko mssa tehtiin 2!990 yli kahden hehtrin tsätilakaupp eli seitsemän prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luvut perustuvat Mnmittauslaitoksen tuoreeseen kauppahintatilastoon. Ilisesti laskun syynä on yleinen taloudellinen tilanne. Ihmiset ovat varovaisia. Metsän lisäksi se näkyy esirkiksi lomamökkikiinteistöjen myynnin hiipumisena, komntoi johtava asiantuntija Esa Ärölä Mnmittauslaitokselta. Metsän dinihinta kohosi vii vuonna 2!550 euroon hehtrilta, mikä tarkoitt koln prosentin kasvua vuodessa. Infltio huomioituna relihinnat pysyivät siis ennalln. Mkunnista Kanta-Häessä tsämn hinta nousi eniten, peräti 25 prosenttia eli 4!562 euroon. Hyvänä kakkosena tuli Uusim 20 prosentilla. Ärölä huomautt, että Kanta-Häen ja Uudenmn hinnannousu perustuu pitkälti pieniin palstoihin. Ne ovat kysytyimpiä ja niitä ostetn moniin eri tarkoituksiin etenkin likellä kaupunkeja. Ajatuksena voi olla iso omakotitontti niin, ettei lähelle tule npureita. Hintoja nostavat myös palstojen kvoitusodotukset. Joillakin alueilla kaupp on toislta käyty niin vähän, että luotettavia päätelmiä ei voi tehdä. Koko mssa arvokkaimpia olivat pienet palstat. 2 5 hehtrin kiinteistön dinihinta oli 3!030 euroa hehtrilta hehtrista piti maks 2!857 euroa, kun yli 10 hehtrin tilan keskihinta jäi 2!305 euroon hehtrilta. Kallein tsähehtrin keskihinta oli Uudellamlla, 5!303 euroa. Vuodet eivät ole veljeksiä Suon halvimmat tsähehtrit puskevat puuta Lapissa, jossa dinihinta jäi 952 euroon. Myös siellä palstat kallistuivat rivakasti 22 prosenttia. hjois-suossa tsäkiinteistöjen kauppa onkin vilkastu- Yli kahden hehtrin tsäkaupat Lukumäärä, kpl Hinnan keskiarvo, /ha Lähde: Mnmittauslaitos Etelässä kalleinta Metsän dinihinta mkunnittain /ha Uu sim ais -Su om i Sat aku nt a Ka nt a -Hä Pir kan ma a Päi jät -Hä Ky nla ak s o Et e lä-ka rja la Et e läsav o hj o is-s avo hj o is-k arj ala Ke ski -Su om i Et hja elä nm hja nm Ke hj a s k nm i h hja jois nm Ka inu u Lap pi Ah ven anm HANNA LEHTO-ISOKOSKI Suunnanmuutos vai hengähdystauko? Va rsin Metsämn hinnannousu taittui ja kauppojen määrä laski. Lähde: Mnmittauslaitos, Kiinteistöjen kauppahintatilasto 2012 nut: sieltä ostetn, missä hinta on halvempi. hjois-hjanmlla tilakauppoja tehtiin vii vuonna eniten, 461 kappaletta. Ärölän mukn pohjoisessa tsäpalstan hinta vast paremmin tsätaloudellista tuottoa kuin etelässä. Etelässä tsän hintn latautuu enemmän muita kuin puuntuottamiseen liittyviä arvoja. Ilmiö näkyy voimakksti myös Etelä-Ruotsissa. Seitsemässä mkunnassa keskihinnat laskivat. Reippaimmin, 16 prosenttia, ne putosivat Varsinais-Suossa. Tarkk syytä tilastot eivät kerro, mutta todennäköinen tekijä on myytyjen tilojen puusto. Puustoisimmat tilat nevät usein sukulaiskauppoina tai muina sukulaisluovutuksina, tai omistaja hakk ne ensin ja myy sitten palstan taimikkovaltaisena. Silloin keskihinta laskee, sillä puusto muodost prosenttia tsän hinnasta. Tällaiset asiat vaikuttavat. Vuosien välillä kauppojen määrät vaihtelevat, minkä piikkiin nevät isotkin erot, Ärölä sanoo. Myyntiä ei enää hävetä Metsämta välittävän Länsi-Suon Metsätilat Oy:n toimitusjohtaja Jukka Pusa on myös seurannut tsämn hintakehitystä pitkään. Hän on huomannut, että koko 2000-luvun ajan on tavallisesti tehty noin 2!450 2!750 kaupp vuodessa. ikkeus alaspäin oli 2009, jolloin tntuma pysäytti myös asuntomarkkinat ts oli tavallista vilkkmpi vuosi, ja tsäkiinteistöjä myytiin yli Etelässä hintn latautuu muita kuin puuntuottamiseen liittyviä arvoja. 3!000. Määrä nousi viidenneksen edellisvuodesta. Vii vuosi normalisoi tilannetta, mitä odotinkin. Markkinat ovat silti kasvussa ja uskon, että nem kollla alkaviin lukuihin vuodessa. Pusan mukn kauppamääriä kasvatt asennemuutos. Enää ei ole häpeä luopua tsäomaisuudesta. Sitä ei jätetä väkisin perinnöksi jälkeläisille, joita se ei oikeasti kiinnosta. Ikääntyvien omistajien tilojen lisäksi myyntiin päätyy usein yhteisomistuksessa olevia tiloja kuten kuolinpesiä ja yhtymiä. Tyypillinen ostaja on vuotias mies, jolla on tsää jo ennestään. Hän halu ljent tsätalouttn. Nuoret ostajat ovat harvinaisia, kertoo toimitusjohtaja Teemu Srinen PJT Forestista. Koko mssa tsää välittävän yrityksen alkuvuosi on käynnistynyt lupvasti. Kauppoja on syntynyt enemmän kuin vastvana aikana vuosi sitten, mutta iso osa kohteista on nnyt samalle ostajalle.

4 14 METSÄSTÄ METSÄLEHTI Kylvöä kannatt harkita. Hyödynnä hyvä sienvuosi. Kylvö on helppoa. Omatoiminen tsänomistaja kylvää helposti pienet uudistusalat. Erkki Oksanen Jos muokkaus tehdään ensi kesänä, uudistusala kannatt kylvää. Luontaisen uudistamisen hakkuut ja mnmuokkaus kannatt ajoitt hyvää siensatoa edeltävään kesään. METSÄNHOITO Mäntyä luontaisesti harkiten Männyn luontaisen uudistamisen tilanne on lähivuodet huono, sillä siensadot jäävät heikoiksi etenkin hjois-suossa. HANNU JAUHIAINEN L uontaista uudistamista käytetään lähinnä mäntymailla. Sen sijn kuusen ja koivun luontaisesta uudistamisesta ei ole kovin hyviä kokemuksia. Rehevillä mailla siensyntyiset tait jäävät heinikon varjoon ja taittuminen on epävarm. Karut mäntymt sopivat kuitenkin hyvin luontaiseen uudista- miseen. Otollisia alueita on eniten hjois-suossa ja varsinkin Lapissa. Luontaista uudistamista pyritään käyttämään siellä mahdollisimman paljon senkin vuoksi, ettei tsänviljely ole karuilla mailla kovin kannattav. Pahaksi onneksi siensatojen vaihtelu on suurinta juuri siellä, missä luontaista uudistamista olisi järkevää tehdä. Tänä keväänä männyn sientä sdn vielä jonkin verran myös Lapissa, mutta seurvat vuodet näyttävät huonoilta. Lähivuosien tilanne kannatt tarkist Metsäntutkimuslaitoksen siensatoennustekartoista. Oman alueen sienennuste on syytä ott huomioon hakkuita ja mnmuokkausta suunnitellessa. Muokkaus hukkn Ensi kesänä tehtävä sienpuualan muokkaus nee hjois-suossa todennäköisesti suurelta osin hukkn, koska uudistusalan männyt eivät tuota sientä pariin vuoteen. Muokatun mn taittumiskelpoisuus heikkenee nopeasti, joten muokkaus pitäisi ajoitt hyvää siensatoa edeltävään kesään tai mieluiten syksyyn. Jos luontaiseen uudistamiseen tähtäävä hakkuu on vielä tekemättä ja hakkuu toteutetn kesän aikana, hakkuutavan muutosta kannatt harkita. Perinteisen sienpuuhakkuun sijn voidn tehdä normli avohakkuu. Uudistusalalle voidn jättää joitakin sienpuita jättöpuiksi. Muokkaus pitäisi ajoitt hyvää siensatoa edeltävään kesään tai mieluiten syksyyn.

5 METSÄLEHTI Vinkkejä männyn luontaiseen uudistamiseen Selvitä luontaisen uudistamisen edellytykset mperän ja puuston suhteen. Metsäsuunnitelmassa on yleensä tarpeelliset tiedot. Männnyn siensatoennusteet keväille Sieniä kpl/m2 < > ja silmuanalyyseihin perustuen Mieti vaihtoehdot. Luontainen uudistaminen vai kylvö. Myös niiden yhdistelmää voi käyttää ja käpyjen lukumäärään perustuen Muokkausta voi siirtää. Hannu Jauhiainen Jos luontaisen uudistamisen hakkuu on tehty, mnmuokkausta voi harkinnan mukn lykätä 1 2 vuodella. Sen jälkeen alue muokatn normlisti. Jos muokkaus tehdään heti keväällä, alue voidn kylvää koneella muokkauksen yhteydessä. Myöhemmät muokkausalat kylvetään ensi keväänä. Jos päädyt uudistamn tsän luontaisesti, ota huomioon lähivuosien siensatoennuste. Muokk ennen hyvää siensatoa. Suunnittele valmiiksi myös tuleva sienpuiden poisto. Niiden korjuu on kustannussyistä hyvä liittää lähialueen tsän hakkuuseen. Hankalasti korjattavalle alueelle ei kannata tehdä muutaman hehtrin sienpuualoja. Päätehakkuu ja kylvö on silloin järkevin tapa uudist tsä. Muokkausta voi lykätä Jos muokkaus jää loppukesään, kannatt harkita muokkauksen siirtämistä seurvn kevääseen, jolloin voidn tehdä konekylvö. Loppukesän muokkausten yhteydessä ei kylvö onnistu. Jos kyse on pienestä uudistusalasta, sen voi myös kylvää käsin, etenkin jos tsänomistaja tekeesen itse. Tällöin kylvö tehdään yleensä keväällä. Lapissa on stu hyviä kokemuksia myös aivan loppusyksyn kylvöistä, jolloin ei ole enää pelkoa sienen itämisestä. Jos halutn pitäytyä luontaisessa uudistamisessa, hakkuita voidn siirtää vuodella. Jos hakkuut on jo tehty, täksi kesäksi suunniteltua mnmuokkausta voi olla järkevää siirtää kahdella vuodella. Tällä hetkellä tosin ei ole edes valistuneita arvauksia vuoden 2016 kevään siensadosta. Etelä-Suossa mnmuokkaus kannatt tehdä mahdollisimman nopeasti uudistushakkuun jälkeen, koska muuten alueelle alk nopeasti kehittyä vesakkoa. hjois-suon karuilla luontaisen uudistamisen mailla vesakoitumisesta ei yleensä ole vaiv, joten muokkaus ja uudistamistyöt voidn tehdä vielä monta vuotta uudistushakkuun jälkeenkin. Lähde: Metla Männyllä vaihteleva sato HANNU HAUHIAINEN Metsäntutkimuslaitoksen siensatoennusteen mukn männyn käpyjä on tällä hetkellä paikoitellen runssti, mutta osassa mta käpyjä ei ole juuri ollenkn. Männyn siensato on etelässä runsas, mutta heikkenee pohjoiseen ntäessä. Eniten männyn sientä sdn etelärannikolla sekä Järvi-Savon alueella. Männyn siensatoa voidn ennust myös tuleville vuosille. Ensi vuoden siensadon ennustetn olevan Etelä- ja Itä-Suossa keskinkertainen. Sen sijn Keski-Suon länsiosissa, hjanmlla, Kainuussa ja erityisesti Lapin itäosissa siensato on jäämässä vtimattomaksi. Kukkasilmujen perusteella vuoden 2015 kevään siensadosta on tulossa Etelä-Suoen enintään keskinkertainen ja muualle mhan heikko. Huonon siensadon vuoksi männyn luontaisen uudistamisen edellytykset ovat hjois-suossa huonot. Tällä on suuri rkitys tsänomistajien kannalta, sillä hjois-suossa männyn luontaisen uudistamisen osuus on suuri. Kuusella hyvä sato Kuusissa on nyt runssti käpyjä, jotka varistavat sieniään keväthangille. Vain Keski-Lapissa ja hjois-suon itäosissa siensato jää 2014 ja pikkukäpyjen lukumäärään perustuen muuta mta vähäisemmäksi. Paras siensato sdn Kainuun-hjanmn alueella sekä osin Itä-Suossa ja lounaisrannikolla. Sisämssa sato ei ole aivan niin hyvä. Aivan kuten koivulla, myös kuusella hyvää satoa seur yleensä vtimaton kukinta. Niin tapahtuu tänäkin keväänä. Silmujen perusteella tehdyn arvion mukn vain pieni osa kuusista kukkii. Niinpä vuoden kuluttua, keväällä 2014, kuusen siensato on hyvin heikko koko mssa. Koivun kukinta on tänä keväänä erittäin heikkoa koko mssa. Huono kukinta tietää myös huonoa siensatoa loppukesäksi. Koivun kukinnassa svutetn kaksi ääripäätä perättäisinä vuosina: vii keväänä koivun kukinta oli lähes ennätysmäisen runsasta. Koivulla ja muillakin puilla käy yleensä niin, että runsn sadon jälkeen tulee katovuosi. Kahteen peräkkäiseen satoon ei puilla riitä resursseja. Myös sateisella ja kylmällä vii kesällä on oma vaikutuksensa tämän kevään kukintn. Sääolot eivät suosineet kukka-aiheiden muodostumista. Metsänomistajien kannalta koivun huonosta siensadosta ei välttämättä ole kovin suurta haitt. Koivun luontaista uudistamista tehdään vähän, ja havupuiden uudistusaloille koivua syntyy luonnostn usein aivan liikkin.