PAU:N VARSINAIS-SUOMEN OSASTON TIEDOTUSLEHTI 2/2012

Transkriptio

1 PAU:N VARSINAIS-SUOMEN OSASTON TIEDOTUSLEHTI 2/2012

2 PÄÄTOIMITTAJAN KYNÄSTÄ TYÖHYVINVOINTI PARANTAA YRITYKSEN TULOSTA Helsingin Sanomissa oli mielenkiintoinen kirjoitus koskien työhyvinvointia. Itella oli mainittu esimerkillisenä työhyvinvoinnin kehittäjänä. Marjut Lindberg Hesarin pääkirjoitustoimittaja toteaa, että yrityksen strategioihin kirjataan kauniita ja kannatettavia tavoitteita, mutta niitä ei viedä hierarkiassa tarpeeksi alas. Lähiesimiehen toiminta on tärkeintä työhyvinvoinnin rakentamisessa. Heidän kouluttamisensa tuottaa todennäköisesti enemmän kuin korulauseiden kirjaaminen yrityksen suunnitelmiin. Itellassa on satsattu esimiesten työhyvinvoinnin koulutukseen mm. Vautsi - hankeen myötä, mutta kysyä sopii miten koulutus on mennyt perille ja miten saatuja oppeja osataan hyödyntää työpaikoilla? Marjut jatkaa kirjoituksessaan; Pienillä teoilla saatiin paljon aikaa. Kun ylitöitä alkoi kasautua jollekin työntekijälle, töitä suunniteltiin ja jaettiin uudelleen. Esimies saattoi jopa antaa stressaantuneelle työntekijälle luvan huilata pari päivää kotona. Totta vai tarua? Lupaan tarjota sille esimiehelle, kuka ensimmäisenä ilmoittautuu minulle ja joka on antanut postityöntekijälle luvan huilata pari päivää kotona stressaantumisen takia, kolmen ruokalajin illallisen juomineen omilla rahoillani. Siis hänelle, joka itsensä tunnistaa ko. lehtijutusta. Yhteystietoni löytyvät tältä sivulta. Totta vai tarua? Kentältä saamani palautteen mukaan silloin, kun jakelussa työntekijälle syntyy toistuvia ylitöitä, niin työnantaja on heti jakamassa kirjallisia varoituksia tai ohjaamassa työkykyarviointiin. Työnantaja käyttää nykyisin termiä alisuorittaminen, mitähän se tarkoittaa? Hyvä on muistaa, että kaikki ihmiset ovat yksilöitä ja kahta samanlaista ei löydy. Totta vai tarua? Yksi oivallus oli kuunnella parannusehdotuksia, jotka työntekijät olivat keksineet työssään. Itellassa yksi niistä oli jakeluautojen takaikkunoiden logoteippien poistaminen, sillä ne haittasivat kuljettajan näkyvyyttä. Totta tämä on, mutta miksi se kesti lähes kaksi vuotta, ennen kuin ne logoteipit saatiin poistettua? Viimeistään nyt on hyvä tilaisuus aloittaa aito vuoropuhelu työhyvinvoinnista työpaikoilla ja tehdä Itellasta entistäkin parempi työpaikka. ITELLAN OSAVUOSIKATSAUS Itellan osavuotiskatsaus ensimmäiseltä kvartaalilta julkaistiin Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 22,8 miljoonaa euroa. Mielenkiintoista olisi tietää, paljonko työhyvinvointiin satsaaminen on parantanut Itellan tulosta. Mikäli tuloksenteko jatkuu samoissa suotuissa merkeissä, niin tältä vuodelta on vihdoinkin odotettavissa voittopalkkiota henkilöstörahastoon. Muutamaan edelliseen vuoteen ei voittopalkkiota ole maksettu, koska tulostavoitteeseen ei ole ylletty. Seuraavat osavuotiskatsaukset julkaistaan ja Tiedossa kuitenkin on, että yleensä nämä kaksi seuraavaa kvartaalia ovat alku- ja loppuvuoteen nähden heikompia, joten vasta kun vuoden 2012 lopullinen tulos julkaistaan, niin tiedetään tuleeko henkilöstörahastoon voittopalkkiota. Toivotaan näin! Aurinkoista ja lämmintä kesää ja rentouttavaa lomaa kaikille. JARMO NIEMI PÄÄTOIMITTAJA PUH jarmo.niemi@itella.com PÄÄTOIMITTAJA: Jarmo Niemi TOIMITUSKUNTA: Christa Luoto Marko Koivumäki Jussi Saariketo Päivi Saarinen Mari Tanninen MERKILLISET-LEHTI 2/2012 TOIMITUKSEN OSOITE: MERKILLISET-LEHTI PAU V-S OSASTO PL Turku KANSIKUVA: Ilkka Heilä PAINOPAIKKA: Tuulan Pikaoffset 2/

3 PUHEENJOHTAJAN PALSTA EDUNVALVOJAT NÄKYVÄT TYÖPAIKOILLA Kävimme Naantalin jakelussa huhtikuun puolessa välissä pitämässä ammattiosaston infotilaisuuden työntekijöille. Kyseessä oli nimikkeellä Infotilaisuus uusille sekä muille työehdoista ja liiton asioista kiinnostuneille tiedonjanoisille työntekijöille ja jäsenille. järjestetty tilaisuus, joka antoi selkeän näkemyksen tällaisen tilaisuuden tarpeellisuudesta. Koska ammattiosaston asiatilaisuuksissa, kuten osaston kokouksissa ja vastaavissa eivät jäsenet juuri tällä hetkellä käy niin aktiivisesti, on tässä yksi mahdollisuus osallistua siellä omalla työpaikalla osaston toimintaan. Naantalin pilotoinnin jälkeen tilaisuuksia on tarkoitus jatkaa muutama vielä keväällä ja sitten taas uudelleen syksyllä lomien jälkeen. Naantalin tilaisuutta kokeiltiin työajan jälkeen omalla ajalla ja osallistumismäärä oli positiivinen yllätys! Tavoitteena on, että aikatauluista ja tilaisuuksista riippuen paikalla olisi pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu sekä työpaikan luottamusmies ja työsuojeluasiamies. Aiheina tilaisuudessa on mm. ylityöt, sairausajan palkkaus, palkkalaskelman lukeminen, liiton jäsenedut jne. Ilmoitamme etukäteen milloin tulemme sinun työpaikallesi, seuraa siis työpaikkasi ilmoitustaulua! KEVÄÄN TYÖURASOPIMUS Pitkin kevättä tiedotusvälineissä on käynyt keskustelu kuumana mm. työurien pidentämisestä sekä muutoin tulevaisuuden näkymistä suomalaisessa työelämässä. SAK:n maaliskuisessa tiedotteessa SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn mukaan keskeiset elementit ratkaisussa ovat työelämän laadullinen parantaminen, nuorten ja epävarmoissa työsuhteissa olevien nopeutettu pääsy ansiosidonnaisen turvan piiriin sekä työttömäksi joutuvien ikääntyneiden turvan varmistaminen. Työmarkkinajärjestöt hyväksyivät neuvottelutuloksen työurien pidentämiseksi. Lisää tietoa työurasopimuksesta löydät tämän lehden sivuilta ENSIMMÄINEN POSTITOIMILUPA MYÖNNETTY ITELLA SAA KILPAILIJAN? yhtiön varhaisjakeluverkon kautta. Nähtäväksi jää tuleeko toimilupahakemuksia lisää ja lähteekö Esa Jakelut Oy tosissaan mukaan kilpailuun. MAINOSJAKAJIEN TYÖEHDOT RETUPERÄLLÄ Helsingin käräjäoikeus tuomitsi mainosjakeluyhtiön keväällä 2011 maksamaan mainosjakajalle Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen mukaiset kappalekorvaukset, jotka olivat reilussa kahdessa vuodessa n euroa enemmän kuin mitä hänelle oli maksettu. Vastapuoli valitti käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen, joten asian lopullinen ratkaisu kestää vielä jonkin aikaa. Kyseinen käräjäoikeuden ratkaisu koski palkkoja ennen , jolloin alalla sovittiin ns. keltainen työehtosopimus. Oikein erikseen tekee pahaa, kun itsekin katselen omalla asuinalueellani Turussa, kun lapset jakavat ilmaisjakelulehtiä selkä vääränä rappukäytävässä. Ei voi muuta kuin ihmetellä tällaisten yritysten vastuita ja velvollisuuksia lain ja sopimusten saati moraalin suhteen verrattuna Itellaan. PAU jatkaa taistelua oikeudessa mainosjakajien puolesta. Jos oikeus päätyy toivotun kaltaiseen loppuratkaisuun eli mainosjakeluyhtiöiden tulisi maksaa Viestinvälitysja logistiikka-alan huomattavasti korkeampia kappalekorvauksia, on niitä mahdollista hakea takautuvasti. YLEISPALVELUN RAHOITUKSESTA Liikenne ja viestintäministeriön tiedotteessa todetaan: Postin yleispalvelun rahoitusta selvittänyt työryhmä esittää, että yleispalvelu turvataan tarvittaessa postiyrityksiltä perittävällä, palvelun myyntihintaan perustuvalla maksulla. Työryhmä ei pidä tarkoituksenmukaisena, että postitoimintaa rahoitettaisiin valtion tuella tai julkisena hankintana. Työryhmä ehdottaa, että korvauksiin tarkoitettua maksua perittäisiin sellaisesta toimiluvanvaraisesta toiminnasta, joka ei kuulu yleispalveluun. Tämä tarkoittaa sitä, että myös Itellalta perittäisiin sen muuhun kirjelähetystoimintaan perustuvaa maksua. Maamme hallitus on myöntänyt maaliskuussa Esan Kirjapainolle ensimmäisen uuden postilain mukaisen postitoimiluvan Päijät-Hämeen alueelle. Toimilupaan sisältyy vaatimus mm. kolmen päivän jakelusta, toimipisteen sijoittamisesta jokaiseen kuntaan sekä hinnoittelun syrjimättömyys ja avoin verkko. Mikäli Esa Jakelut Oy käynnistää alueellaan postikilpailun, tapahtuu se todennäköisimmin Lisää aiheesta internetissä www. lvm.fi LÄMMINTÄ KEVÄTTÄ KAIKILLE JÄSENILLE! JUSSI SAARIKETO PUHEENJOHTAJA PUH jussi.saariketo@posti.fi

4 PÄÄLUOTTAMUSMIEHEN AJATUKSIA Kaikki odottavat jo malttamattomina kesä ja lomia unohtamatta lomarahoja. Lomaraha voidaan sopia vaihdettavan joustovapaaksi. Mikäli henkilöillä on entuudestaan paljon pitämättömiä lomarahasta vaihdettuja joustovapaita, ne pidetään alta pois ennen uusia. Lomarahan vaihtamisesta joustovapaaksi ja pitämisen ajankohdasta sopivat työntekijä ja esimies keskenään. Tätä kirjoittaessa alkaa olla viimeiset hetket vaihtaa lomarahojaan vapaaksi. Minun tietooni ei ole tullut, että tämän asian kanssa olisi alueella ongelmia ollut. Mikäli ongelmia kuitenkin ilmenee, kehotan ottamaan pikaisesti yhteyttä omaan luottamusmieheen tai allekirjoittaneeseen. Lomaraha maksetaan muuten kesäkuun palkanmaksun yhteydessä. Työntekijän jäädessä lomalle, työkyvyttömyyden uhatessa on erittäin tärkeää itse tietää milloin on vuosilomalla ja joustovapaalla. Loma on lomailua eikä lomallakaan tarvitse sairastaa. Työkyvyttömyyden tullessa kyseeseen ero vuosiloman ja joustovapaan välillä on seuraava: Vuosilomalla ollessa: Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisesti yli seitsemän kalenteripäivää, tämän ajan ylittävää osaa samalle vuosilomajaksolle ajoittuvasta työkyvyttömyysajasta ei pidetä vuosilomana, jos työntekijä pyytää sitä ilman aiheetonta viivytystä. Lisää vuosilomasta VLTES 35 TYÖNANTAJA KIRISTÄNYT LINJAA Työnantajan viime aikoina kiristynyt linja on alkanut poikimaan yhteydenottoja edunvalvojiin turhan herkästi annettujen varoitusten takia. Taukoja on alettu seuraamaan tehostetusti ja keskustelu ns. normaalijoutuisuudesta käy ajoittain kuumana. Itellan työsuhdelakimies Anssi Heiliö oli kevään pääluottamusmiesten koulutuspäivillä Heimarissa kertomassa yrityksen varoituskäytännöstä, jotka on nimenomaan koulutettu työnantajan edustajille, esimiehille. Hänen kertomansa mukaan varoitusta annettaessa on työntekijää kuultava asiasta ja varoituksen kylkeen on tehtävä neuvottelumuistio. Jos varoituksessa tai sen antamisessa on väärät perusteet on luottamusmiehen tehtävä tehdä asiasta kirjallinen vastine ja ottaa yhteyttä esimiehen esimieheen. Heiliön mukaan varoitusten antamisen on oltava myös tasapuolista eikä vain yhtä henkilöä voi varoittaa, jos muita ei varoiteta samasta moitittavasta toiminnasta. Näin on siis koulutettu kuulemma esimiehetkin Itellassa. Teoria on kuitenkin usein muuta kuin käytäntö ja tiedän, että siinä missä on erilaisia johtamistapoja ja esimiehiä, on myös erilaisia varoituskäytäntöjä. Siis hyviä ja huonoja käytäntöjä, molempia. Näitä löytyy myös alueeltamme. Kehotan luottamusmiehen mukaan kutsumista aina varoituksen antamistilaisuuteen tai vastaavaan, jotta työntekijän oikeudet eivät pääse jäämään unohduksiin! PAU:n lakimies Katja Heikkilä kirjoitti oivallisesti viime Reitti lehdessä nro 4 varoituksista. Lukekaa juttu! KESÄ JA LOMAT TULOSSA Kevät alkaa olla jo niin pitkällä, että kesä ja lomat alkavat olla hyvinkin monien ajatuksissa. Kesällä on hyvä muistaa muutama perusasia lomallakin Jos sairastut jo ennen loman alkamista, ilmoita siitä välittömästi esimiehellesi ja hae sairauslomatodistus, niin lomapäiviä ei kulu! Käytännössä kun, loma alkaa esim. maanantaina niin se alkaa yöllä klo Joustovapaalla ollessa: Jos työkyvyttömyys alkaa joustovapaan aikana, työkyvyttömyysaikaa ei lueta joustovapaaksi, jos työntekijä sitä pyytää ilman aiheetonta viivytystä. Säästövapaan aikana alkaneen työkyvyttömyyden ensimmäiset seitsemän kalenteripäivää kuluttavat kuitenkin säästövapaata. Lisää joustovapaasta VLTES 22 KESÄAJAN TYÖSKENTELYSTÄ Kuten aikaisemminkin, kesäajan suunnitelmat käydään läpi normaaleissa yhteistoimintapalavereissa luottamusmiesten kanssa. Luottamusmiehelle käydään läpi suunniteltu muutos työmäärään esim. työvuorojen määrän tasolla yhteistoimintalain edellyttämällä tavalla. Työnantaja vastaa työvuorosuunnittelusta eikä luottamusmies sovi esim. heinäkuun mahdollisista reittivähennyksistä. Luottamusmiehen tehtävänä on vaatia muutoksille riittävät ja oikeat perusteet sekä valvoa, että toimitaan sopimusten puitteissa ja tasapuolisesti. Kesälläkin on syytä työskennellä normaalilla työtahdilla ja pitää tauot. Työnantajalla on vastuu suunnitella työt niin, ettei ylityötä synny ja että postit tulevat jaetuksi. LÄMMINTÄ JA RENTOUTTAVAA KESÄÄ! JUSSI SAARIKETO PÄÄLUOTTAMUSMIES PUH jussi.saariketo@posti.fi

5 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN PALSTA Reitti lehdessä otettiin voimakkaasti kantaa jatkuvaan tehostamiseen ja sen työkaluihin. Lehden otsikossa todettiin raflaavasti jatkuva tehostaminen puree, työhyvinvointi savuna ilmaan Pääkaupunkiseudulla ko. asia oli kärjistynyt puheeksi otosta ja varoituksesta irtisanomisen uhkaan asti. Onko työsuorituksesi puutteellinen, jos teet sen normaalijoutuisuudella ja pidät asianmukaiset tauot. Kuinka kauan vieteriä voi venyttää, ennen kuin se katkeaa? Onko työnantajankaan etu, jos sillä on koneistossaan vain liian pitkälle venytettyjä vietereitä. Mikä on työnjohdon rooli ja vastuu tässä kaikessa? Itellan työnjohto järjesti työsuojeluvaltuutetuille ja Itellan johdolle yhteisen työsuojelun strategian maastoutuspäivän. Tämän vuoden aikana tullaan ottamaan käyttöön ns. varhaiseen puuttumiseen tähtäävä Itä-Suomen malli. Samaan aikaan, kun työnjohdon pitäisi toimia yhä tehokkaammin, pitäisi sen panostaa yhä merkittävämmin työhyvinvointiasioihin. Ristiriitainen ja hankala yhtälö? Mennyt talvi ei ollut lajissaan sieltä kovimmasta päästä sääolosuhteiden osalta. Kuitenkin tapaturmamäärät etenkin vuoden ensimmäisen neljänneksen osalta olivat korkeat alueellamme. Joissakin toimipaikoissa jouduttiin tapaturmia ja niiden syntysyitä tutkimaan tarkemmin ja myös tekemään korvaajia toimenpiteitä. Tapaturmavakuutusten keskusliiton mukaan työtapaturmat yhteiskunnasamme ovat lisääntyneet vuoden 2011 aikana 6 % edelliseen vuoteen verrattuna ja luku on niinkin huimaava kuin kpl. Yhteensä 28 ko. työtapaturmista johti kuolemaan. Valtakunnallista tapaturmapäivää vietettiin 13.4 ja siihen liittyen on tässä lehdessä toisaalla asiaa tarkemmin käsittelevä artikkeli. Esimiehellä on oikeus myöntää työntekijälle 1 3 päivää sairaslomaa. Kuitenkin on lukuisia esimiehiä, ketkä eivät halua käyttää tätä oikeuttaan. Esimiehet kokevat joissakin tapauksissa kiusalliseksi asian, koska on tilanteita ja henkilöitä jotka eivät syystä tai toisesta aina nauti samaa luottamusta kuin jotkut muut työntekijät. Raja henkilöstön tasapuolisen kohtelun näkökulmasta on joskus tulkinnallinen eli siis miksi toiset saavat ja toiset eivät. Vedenpitävät ja yhdessä henkilöstön kanssa naulatut pelisäännöt asian suhteen ovatkin onnistumisen perusta. Itellan korkeamman johdon taholta on viestitetty, että esimiehet myöntäisivät näitä lomia. Esim. TTL Mikko Mattila Terveystalosta on usealla luennollaan muistuttanut, että jos työntekijä sairausloman itselleen haluaa, niin hän sen tavalla tai toisella aina saa. Korvaavan työn käsitettä on tuotu käsiteltäväksi Itellaan, mutta se ei ole saanut tuulta alleen ja sellaista meillä ei ole eikä tunneta. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että jos olet sairas, niin sitten olet sairas ja jäät sairaslomalle. Muutama vuosi sitten TT toi keskusmarkkinoiden käsiteltäväksi sairauslomiin liittyvän omavastuupäivän, mutta palkansaajajärjestöt eivät päässeet asiassa yksimielisyyteen ja asia jäi pöydälle. Ruotsalainen Du&jubbet lehti kertoi 550 ruotsalaiselle tekemässään tutkimuksessa tulleen ilmi, että kun töissä on vähän tehtävää, tavallista useampi jää kotiin sairastamaan. Vastaajat olivat olleet lyhyen sairauden takia poissa töistä yhden tai useamman kerran lyhyen ajan sisällä. Heitä pyydettiin arvioimaan työkuormitustaan siltä ajalta, jolloin he ilmoittautuivat sairaiksi. Hiljaisina päivinä valmius jäädä kotiin potemaan oli 2,5 kertaa tavallista suurempi. Meillä Itellassa toisaalta on havaittavissa piikkiä myös toiseen suuntaan. Kun on ennalta tiedossa paha mainospäivä tai kova kuormitus, niin se näkyy poissaolotilastoissa Excenta OY:n ja Työterveyslaitoksen tekemässä Strategisen hyvinvoinnin tila tutkimuksessa selvisi, että yritykset sijoittavat keskimäärin 2,1 miljardia eli noin 860 euroa henkilöä kohti vuodessa henkilöstön hyvinvointiin. Eniten satsataan koulutukseen ja toiseksi eniten työterveyshuoltoon. Vähäisimmät satsaukset kuluvat virkistys- kulttuuri, liikunta sekä TYHY toimintaan. Panostuksen voisi kuitenkin tutkimuksen mukaan moninkertaistaa, sillä työpahoinvoinnin kustannukset yhteiskunnassamme ovat 30 miljardin luokkaa. Itellassakin työpahoinvointiin menee joka vuosi kymmeniä miljoonia euroja. Jatkuva muutos ja ylipäätään työelämän haasteiden lisääntyminen rankkoine säästöhankkeineen ja rationalisointeineen eivät voi olla näkymättä tässä yhteydessä. Alueeni työsuojeluasiamiehet kokoontuivat 3.5 yhteisen koulutuspäivän merkeissä Turussa. Työsuojeluasiamiehen roolia pohdittiin monelta eri kantilta. Siihen nähden kuinka paljon osaamista, näkemystä ja vastuullisuutta ko. porukasta on kapasiteettina, voisi todeta heitä käytettävän ainakin työnantajan puolesta hämmästyttävän vähän TYÖSUOJELUVALTUUTETTU MARKO KOIVUMÄKI PUH marko.koivumaki@posti.fi

6 POKIN PALSTA POKIN PALSTA POKIN PALSTA POKIN PALSTA POKIN Taas on yksi aikakausi takana, kun erittäin pitkän työuran tehnyt (48v.), sekä merkittävän luottamusmiestaipaleen monet karikot ja yt- neuvottelut läpikäynyt Hannu Toivonen siirtyi 1.4. ensin vuosilomalle ja heti perään 1.7. alkaen ansaituille eläkepäivilleen. Tuskin löytyy pokista kovinkaan montaa yhtä pitkää työuraa tehnyttä miestä tai naista. Hannun ay-ura alkoi joskus 70-luvulla pakettipuolen työsuojeluasiamiehenä, josta siirtyi luottamusmieheksi, silloin tointa hoitaneen Timo Janssonin siirryttyä sairauseläkkeelle. Elettiin 80-luvun alkua, kun Niemen Japi sai herätyksen edunvalvontahommiin, jolloin Hannu huokaisi tyytyväisyydestä ja siirtyi omasta tahdostaan varamiehen vakanssille. Postinkäsittelyn siirryttyä Postikeskukseen tuli Japista talon pääluottamusmies ja Hannusta raskaanpostin luottari. Kevytpostin luottamusmiehen lopettaessa Hannun tontti kasvoi kattamaan koko Turun Postikeskuksen käsittelyä. UUDET TUULET PUHALTAVAT Allekirjoittanut on siis tässä kohtaa astumassa kirjaimellisesti sanottuna suuriin saappaisiin. Oma kokemukseni luottarin hommista on jäänyt varamiehen pestiin. Vaikka kokemusta varaluottamusmiehen tehtävistä on jo vuodelta 1991 alkaen muinaisesta ulkomaanosastosta asti, on varaluottamusmies kuitenkin aina taustalla. Paljon on siis opittavaa. Jäädessäni tai päästessäni vuonna 2004 osatyökyvyttömyyseläkkeelle olin jo jättämässä aktiivikuviot, mutta pyydettäessä pyörsin päätökseni. Oma ajatukseni on, että on vain tehtävä parhaansa ja jos ei heti tiedä vastausta ongelmaan, on siitä otettava selvää. Samalla myös tietotaito karttuu. Kai vanha koirakin oppii uusia asioita. Myös vuosien ja jopa vuosikymmenten aikana luodut verkostot ja useat koulutustilaisuudet ovat kullan arvoisia eri tilanteissa. varhennettiin vartilla myös maanantaina. Pääsiäisen johdosta, oli postia normaalimaanantaihin verratessa huomattavasti enemmän! Ennakoivalla työvuorosuunnittelulla ko. tilanne olisi voitu helposti välttää. Työaikojen muutoksella työnantaja on ottanut tietoisen riskin varsinkin maanantain kohdalla. Missään nimessä ei voida olettaa, että työntekijät jäisivät automaattisesti ylitöihin postimäärien mukaan! Tässä kohtaa on taas kerran syytä muistuttaa, että ylityö on aina VAPAAEHTOISTA. KESÄ KEIKKUEN TULEVI Tätä kirjoittaessa kevät edistyy, vaikkakin hitaanlaisesti ainakin lämpötilan suhteen ja kesä tulee aikanaan. On aika muistuttaa osaston suomista mahdollisuuksista vapaa-ajan suhteen. Varsinais-Suomen osaston kesäpaikka Hirvensalon Papinsaaressa on ollut osaston jäsenten käytössä jo 1900-luvun alkupuolelta saakka. Paikka on pyöräilymatkan päässä keskustasta ja linjaautopysäkkikin on aivan vieressä. Alue on pintaalaltaan kohtuullisen iso ja palveluista löytyy mm. sauna, juhlasali ja useita mökkejä, joita vuokrataan jäsenille kohtuuhintaan. Pari kanoottiakin on lainattavissa maksutta. Kannattaa käydä, vaikka päiväretkellä. Yhteyshenkilönä toimii Mäntyniemen isäntä Jorma Toukoniemi puh Kemiön Mjösundissa on Seurasalmi niminen paikka, jota TuPLu hallinnoi. Sieltä löytyy 4 vuokrattavaa viikkomökkiä sekä asuntovaunualue ja telttaillakin voi, jos haluaa. Osaston jäsenet saavat alennusta. Isännöitsijänä ja mökkivarausten vastaanottajana toimii Harri Jaatinen puh Aika-ajoin kuulee jäsenistöltä kommenttia, että ei ole käyty edes katsomassa kummassakaan kesänviettopaikassa. Jos on edes hivenen verran ulkoilmaihmisen vikaa, niin suosittelen! KUN KISSA ON POISSA Kirjelajittelusta kantautuneet viestit ovat huolestuttavia. Pääsiäistä edeltävän viikon14. maanantaina työntekijöiden oli annettu ymmärtää, että ylityön tekeminen kyseisenä päivänä olisi erittäin suotavaa ja normaalin työajan jälkeen kotiinlähteviä oli katsottu pitkin nenänvartta. Ongelman alku juontaa pitkälti keväisestä työaikojen muutoksesta, jolloin iltavuorojen työaikoja AURINKOISIA KESÄPÄIVIÄ KAIKILLE! HANNU LUUKKA Osatyökykyinen pokin luottamusmiehen lomatuurari PUH hannu.luukka@posti.fi

7 VARHAISJAKELUN KUULUMISIA Varhaisjakajien jaosto Varhaisjakajien järjestäytymiskokouksessa valittiin jaoston kokoonpano vuodeksi eteenpäin. Jaostoon kuuluvat Anne Järvinen (puh.joht.), Päivi Saarinen (siht.), Sanna Ramela, Erja Rumpunen, Tuomo Puranen, Jukka Juhanoja, Arto Könönen, Veikko Mäkelä, Lassi Ruusunen, Marja-Leena Siivonen ja Antero Seppälä. Edellä mainitut henkilöt toimivat varhaisjakajina ympäri aluettamme, ja näin saamme tietoa ja kuulumisia mahdollisimman monia jakajia koskien. Näiden henkilöiden kautta voit välittää asioita jaoston käsiteltäväksi ja pohdittavaksi. Olen iloinen siitä, että ennakkolupaukset reittioptimoinnin taas maaliskuussa alettua ovat osoittautuneet tosiksi. Nyt ollaan selkeästi liikkeellä keskustelevammin ja jakajaa kuunnellen. Toki, kone suunnittelee edelleen reitit, sekä määrittelee etenemisnopeudet ja näin piirien suuruudet. Mutta tällä kertaa, kun jakajat ovat tarkastettuaan tuoneet esiin epäkohtia ja antaneet perusteltuja muutosehdotuksia, on jakajien tietotaitoa otettu huomioon. Siksi korostan edelleen sitä, että tarkastakaa piirinne/reittinne kulku ja tuokaa mahdollisia virheitä ja mahdollisia muutosehdotuksia aktiivisesti esimiehelle. Ja ellet itse ole varma, tai et yksin halua sitä tehdä, voit pyytää apua esimerkiksi luottamusmieheltä. Paljon piti asiaa puhua ja vettä monta litraa Aurajoessa virrata ennen kun tämä yhteistyön tuoma hyöty työnantajapuolella ymmärrettiin. Siinä meni kaksi vuotta ja sinä aikana (liian) monen jakajan usko tähän työhön ja työnantajaan, puhumattakaan tasavertaisuudesta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta. Se on surullista. Toivoa vain sopii, että tästä on nyt otettu opiksi tulevaisuuden muutoksia tehtäessä. Yhteistyö on oikeasti parhain tae niiden läpiviemisen onnistumiseen. Sähköinen jakokirja on jo monen Turkulaisenkin jakajan käytössä ja kaikille se tulee kesätauon jälkeen viimeistään syksyllä. Olen itse vain nähnyt kyseisen apparaatin, mutta en tiedä sen käytöstä juuri vielä muuta. Hämmästyksekseni olen saanut todeta, että aivan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, ei sähköisestä jakokirjasta ja sen käytöstä ole kuulunut negatiivista palautetta. Myönnän, että odotin sitä paljon enemmän. Mutta ehdottomasti parempi näin, ja tietenkin, myös toisenlaisia mielipiteitä varmasti on. Aika on kuitenkin ilmeisesti nyt kypsä tähän muu- tokseen siinä mielessä, että ihmiset ovat tottuneet kaikenlaiseen elektroniikkaan, älypuhelimiin yms. nykyään muutenkin ja näin niiden käyttö ei ole enää niin vierasta. Yhteistyön puolestapuhujana korviini on jättöpaikkakeskusteluista kantautunut ikäviä kommentteja siitä, että kyllä ne yhteistyöt tiedetään ja että siinä olisi jotakin samaa kuin (anteeksi kielenkäyttöni) perseen nuolemisella työnantajan suuntaan. Hyvä yhteistyö ei minun mittapuuni mukaan tarkoita mitään sellaista. Se on vuoropuhelua, jossa voidaan ja monesti ollaankin eri mieltä, ja joka myös julki tuodaan. Mutta perustellen omaa näkemystä ja toista osapuolta kuunnellen, saadaan aikaan rakentava keskustelu, josta monesti syntyy joku uusi, vielä parempi ja yhteinenkin näkemys. Ilman eriävien mielipiteiden julkituloa ja siitä seuraavaa vuoropuhelua ei synny mitään rakentavaa ja hyvää, kuten esim. optimoinnin alkuajat osoittivat. Yhtäkaikki ollaan aktiivisia ja viedään yhdessä asioita eteenpäin. Kesä ja lomat ovat aivan kohta ajankohtaisia. Ihanaa!!! Ladataan akut positiivisella virralla ja hymyillään kun tavataan! Aurinkoisin kesäterveisin! Päivi sekä muut varhaisjakelun alueelliset luottamusmiehet: PÄIVI SAARINEN luottamusmies Turku ja ympäristö p: ULLA TASKINEN varaluottamusmies Turku ja ympäristö p: ANNE JÄRVINEN luottamusmies Uusikaupunki ja ympäristö p: HELI HÄMÄLÄINEN varaluottamusmies Uusikaupunki ja ympäristö p:

8 KESÄLOMAT KOLKUTTELEVAT, TAKATALVESTA HUOLIMATTA Jos ei ihan ole kartalla miten/mistä lomat kertyvät ja mitä tarkoittaa nämä monimutkaiset sanat kannattaa lukaista ajatuksella läpi tämä pätkä =) LOMANMÄÄRÄYTYMISVUOSI = 1. päivän huhtikuuta ja 31. päivän maaliskuuta välinen aika. LOMAKAUSI = 2.päivä toukokuuta ja 30.päivä syyskuuta välinen aika. TÄYSI LOMANMÄÄRÄYTYMISISKUUKAUSI = Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää/35 työtuntia tai työssäolon veroista päivää. Jos 14 pv/35t ei täyty. On oikeus työsuhteen kestäessä halutessaan saada vapaata 2 arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Työntekijän on ilmoitettava halustaan käyttää vapaata ennen lomakauden alkua. Eli työntekijällä on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä LOMANMÄÄRÄYTYMISKUUKAUDELTA. Jos työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden tai 14pv/35t ei täyty työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäivää kultakin LOMANMÄÄRÄYTYMISKUUKAUDELTA. Sopimus vuosilomaetuuksien siirtämisestä: Sopiessaan ennen työsuhteen päättymistä uudesta työsuhteesta työnantaja ja työntekijä saavat sopia siitä, että työntekijän ennen työsuhteen päättymistä kertyneet vuosilomaetuudet siirretään annettaviksi seuraavan työsuhteen aikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Vuosiloman antamisajankohta: Vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä aikana, ellei toisin sovita. Työntekijöiden kuuleminen: Työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa Vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen: Työnantajan määrätessä loman ajankohdan on hänen ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin. Siitä on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Vuosiloman säästäminen: Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikalla vakavaa haittaa. Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien määrästä työntekijän pitää neuvotella työnantajan kanssa silloin, kun työnantaja 22 :n mukaan kuulee työntekijöitä vuosiloman ajankohdasta. Säästövapaa on annettava työntekijälle hänen määräämänään kalenterivuonna tai hänen määrääminään kalenterivuosina. Jollei säästövapaan tarkemmasta ajankohdasta voida sopia, työntekijän on ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Tässä siis tärkeimmät asiat lakitekstistä. Viestinvälitys- ja logistiikka- alan työehtosopimuksessa, on asioista sovittu eritavalla, mutta lähtökohtana on kuitenkin se, että lakitekstiä huonommin ei voida sopia mitään. Paikallisesti voidaan silti sopia asioista myös vielä paremmin, kuin mitä tessissä sanotaan. =) Yksi ehkä parhaista tessiin sovituista asioista on joustovapaat ja niillä yritetään kuroa kiinni väliä lyhytlomalaisen ja pitkälomalaisen välillä. Lomalle jäätäessä onkin hyvä tietää milloin on kyse joustovapaasta ja milloin vuosi- tai säästölomaa, koska joustovapaalla ei ole karenssia, jos sairastut loman aikana. Muista käydä hakemassa lääkärintodistus ja ilmoita heti esimiehelle sairastumisesta. Lomaraha maksetaan kuukausipalkkaiselle kesäkuun 30 päivä ja niille joiden palkanmaksupäivä on kuukauden 15 päivä, kesäkuun 15 päivänä. Jos maksupäivä sattuu sunnuntai-, lauantai-, tai juhlapäiväksi, maksetaan lomaraha edellisenä arkipäivänä. Aurinkoisia lomapäiviä toivottelee: MARI TANNINEN Työsuojelun toinen varavaltuutettu, Työsuojeluasiamies, Voimakatu PUH mari.tanninen@posti.fi

9 TERVEYS, HYVINVOINTI, JAKSAMINEN Olet varmasti kuullut töissä, että polvet eivät kestä, lonkat paukkuvat, niskat särkevät, olkapäät kolottavat, kädet puutuvat Voit myös itse kokea kuuluvasi tähän joukkoon ja Terveystalosta aikaa varatessa huomaa myös sen tosiasian, että Postin lääkärit ovat aika kiireisiä. Itse koin karvaan tosiasian myös, että kuulun niihin joiden polvet ei kestä enää kerrostalojakamista. Taudilla on myös hieno nimikin Kondromalasia, eli suomeksi polven rustonpehmentymätauti. Oire on yleinen varsinkin, niillä nuorilla joilla esiintyy erilaisia polven ja säären rakenteen virheasentoja. (länkisääret, pihtipolvet tai lättäjalat). Tautiin ei ole parannuskeinoa, rasituksen välttäminen helpottaa oireita. Kaikki olisi ollut korjattavissa oikeanlaisilla kengillä ja kunnon pohjallisilla. Jälkikäteen se ei enää ole mahdollista. Tämä kaikki on minusta huolestuttavaa. Tätä pitäisi pystyä ennakoimaan ja minun mielestä yksi tärkeimmistä asioista olisi ottaa huomioon työhöntulotarkastuksessa, että millaiset jalat sinulla on ja miten ne kestävät päivittäistä liikuntasuoritusta!! Jo postinjakelun alkutaipaleelle pitäisi ohjata oikeanlaiset kengät ja pohjalliset ja parasta olisi jos asiaa seurattaisiin aika-ajoin. Länkisääristä ja pihtipolvista tulee auttamatta mieleen vähintään 10 cm vippaavat jalat, mutta virheen ei tarvitse olla suuri aiheuttaen silti suurta tuhoa. Ensimmäinen havainto on, kun kurkkaat oman kenkäsi pohjaa. Onko pohja kulunut tasaisesti vai kuluuko sisä-/ulkopinta enemmän. Hälytyskellojen kuuluisi alkaa soida tässä vaiheessa, hyvin monella liikkujalla on jaloissaan jonkinasteinen virheasento. Monet eivät tätä kuitenkaan tiedosta, koska harvemmin se aiheuttaa kipua. Suurin osa jalan virheasennoista todetaankin vasta kipujen synnyttyä. Kipu alkaa, kun virheasennon aiheuttama ylirasitus ylittää kudosten sietokyvyn. Jaloista lähtee koko ihmisen oikea asento, jos alaraajojen linjaus muuttuu, liikeketjun vaikutukset jatkuvat polviin, lonkkiin ja selkärankaan. Usein alaselän vaivoihin liittyy rakenteellisia muutoksia jaloissa, jolloin keskitytään ongelmakohdan lisäksi myös jalan pehmytkudosten hoitoon ja kuntoutukseen. ja käy tarvittaessa korjauttamassa aurauskulmat, että nivelet kestäisivät ajamista paremmin!!! Lättäjalat voivat olla perinnöllinen sairaus, mutta ne voivat kehittyä myös iän myötä. Se voi kehittyä esim. vääränlaisten kenkien käytöstä (eivät tue jalkaholvia) ikääntymisestä ja jalkojen liiallisesta rasittamisesta. Hoitamattomina lättäjalat kivun lisäksi aiheuttaa vakavampiakin jalka- ja nivelvaivoja!! Mataloituneelle jalkaterälle tuleva paino ei jakaannu tasaisesti vaan paino alkaa aiheuttaa muutoksia. Tyypillinen on ylipronaatio (sisäkaaren pysyvä mataloituminen ja kantaluun kääntyminen sisäänpäin). Postinjakajalla jalat ovat tärkein työkalu käsien jälkeen ja siksi haluankin, että ajattelette jalkojanne ennen ongelmaa Katse siis omiin kenkiin ja ajatus hetkeksi omiin jalkoihin Jalkojen omahoito on osa jokapäiväistä hyvinvoinnista huolehtimista, kuten hampaiden pesu. Jalkojen oikealla omahoidolla ehkäistään jalkakipuja, jalkojen väsymistä, puutumista ja turvotusta. Alaraajojen asento- ja kuormitusvirheet tai lihasten epätasapaino voivat olla jalkaongelmien aiheuttamia tai aiheuttaa jalkaongelmia. Olenkin sitä mieltä, että jakelutyössä tarvitsisi ehdottomasti käyttää samanlaisia kenkiä, kun lenkille lähdettäessä. Ei tulisi mieleenikään laittaa painavia Sievin kenkiä juoksulenkille. Miksi sitten helposti 3 tuntia kestävälle jakelureitille? Asiasta kukkaruukkuun näin flunssa kautena ja mahatautiepidemian aikana flexwin on oikein bakteerien kierrätyspiste. Pese kätesi ennen ruokailua tai käytä kasidesiä =) Pidetään huolta itsestämme MARI TANNINEN Työsuojelun toinen varavaltuutettu Työsuojeluasiamies, Voimakatu PUH mari.tanninen@posti.fi Näinhän se asia menee autonrenkaissakin. Kuski tarkistaa ajoittain renkaat kuluvatko ne tasaisesti - 9 -

10 MONESSA MUKANA? Yli 20 vuotta päätoimisena sanomalehdenjakajana toimineena urkeni uusi ura perusjakelun puolella, tosin määräaikaisena reittilajittelussa ja reitin esityössä, kesäksi myös jakelussa. Vanha sanonta viis virkaa ja kuusi nälkää laittaa tytön yrittämään, jopa ylittämään itsensä. Kun lehdenjakelun osaa vaikka silmät ummessa oli perusjakelun puoli todellinen haaste. Yö aikaan voit turvata lähes yksinomaan itseesi, teethän työtäsi yksin ja monta kertaa näet työtovereitasikin vain ohimennen. Perusjakelussa, kun tarvitset apua tai neuvoa, apu on heti sermin takana, eikä esimies ole yhtään kauempana. Tunne tiiviistä työyhteisöstä oli kouriintuntuva. Aluksi tunsin itseni ulkopuoliseksi ja sopeutuminen uuteen työrytmiin on vieläkin hakusessa. Uutta opittavaa on paljon ja tuntuu tulevan koko ajan lisää. Sanomalehdenjakelussa työmäärän vaihtelut eivät ole niin suuret, lukuun ottamatta viikonloppuja, kun taas perusjakelussa työnmäärien erot eripäiville ovat todella suuret, ainakin loppukuun päivistä selviytyminen ilman ylitöitä ja lisätyöntekijöitä taitaa olla mahdotonta. Kun tällainen ummikko on vielä koko ajan kyselemässä, saattaa pinna olla naapuri toverilla kovilla. Itsellänikin kiire oli sitä luokkaa, etten taukoja meinannut saada pidetyksi, niihin kyllä kehotettiin. Varhaisjakelussahan taukoja ei edes tunneta, äkisti vaan hörpätään vesipullosta vettä ja hommat jatkuu. Pitkä ura yötyössä on vaikuttanut monen jakajan nukkumiseen ja minullekin uuden unirytmin opetteluun tuntuu kuluvan aikaa, eikä unen laatu ole ollut kehuttava. Olemme joskus työtovereiden kanssa yöllä keskustelleet eläkkeellä olevista lehdenjakajista, jotka ovat vaikka lunta luomassa tai lehteä odottamassa jo varhaisina aamuyön tunteina ja pohtineet sitä mikseivät he ole nukkumassa, kun kerran siihen on mahdollisuus. Unihäiriöiden merkitystä työssä jaksamiseen ei voi vähätellä ja esimerkiksi autolla ajaminen väsyneenä on kuin humalassa ajaisi, myös työtapaturman riski kasvaa. Mikäli et itse löydä keinoa saada riittävää unta, ota yhteyttä työterveyshuoltoon, joko terveydenhoitajaan tai lääkäriin, heidän avullaan kyllä joku apu löytyy. Varhaisjakeluun on tulossa ja osin jo tullutkin sähköinen jakokirja. Muutamilta jakajilta, jotka ovat saaneet jo tämän oivan apuvälineen, olen kuullut kommentteja puolesta ja vastaan. Toiset kokevat sen hidastavan ja toiset pitävät siitä. Kun piirit on optimoitu ja niihin käytettävä työaika on täytetty, niin ettei luppoaikaa ole, mitenkä työnantaja luulee jakajien pystyvän enää kiristämään työtahtiaan? Tässä tullaankin työsuojelulliseen eriarvoisuuteen, ne joilla on uusi jakokirja joutuvat ottamaan riskejä ja ne joilla sitä ei vielä ole pystyvät normaali joutuisuudella jakamaan. Entäpä sitten jakaminen jako-autolla? Kuinka kännykän kokoisella jakokirjalla jako sujuu, kun pitäisi ajaa autoa ja pitäisi tietää mihin jakaa lehtiä. Kuinkahan monta ulosajoa tullaan näkemään? JAKAJAT, ÄLKÄÄ OTTAKO RISKEJÄ. Oma henki ja terveys on AINA oltava etusijalla. Kaikesta huolimatta, aurinkoista kesää ja mukavia kesälomapäiviä kaikille jakajille, niin varhaiskuin perus sellaisille. ULLA TASKINEN VARHAISJAKAJA TYÖSUOJELUASIAMIES Olen nyt itsessäni huomannut, ettei normaalin yöunen nukkuminen olekaan enää mahdollista tai ainakin sopeutumiseen menee aikaa. Eräs pitkäaikainen työtoverini jää heinäkuussa eläkkeelle ja mietin mitenkähän äijän nukkumisen käy? Puurtakoon omassa puutarhassaan yöllä tai päivällä, kunhan muistaa välillä nukkuakin

11 KIRJOITTAJAVIERAS, KIRJOITTAJAVIERAS, KIRJOITTAJAVIERAS Tarkista palkkalaskelmasi Liiton toimistoon tulee useasti kyselyjä palkanmaksun oikeellisuudesta. Pääasiassa kysymykset ja selvityspyynnöt tulevat luottamusmiesten toimesta, mikä osoittaa, että alueella pyritään ensin selvittämään asiat työntekijän ja esimiehen/ luottamusmiehen kanssa, mikä onkin oikein, ennekuin otetaan yhteyttä liiton toimistoon. Ennen kaikkea kysymys on aika paljolti erilaisista työehtosopimuksen tulkintakysymyksistä, joita työnantajapuolella on tulkittu mahdollisesti virheellisesti. Useasti asiat selviävät välittömästi, joko puoleen tai toiseen, mutta on myös tapauksia, joissa palkanmaksu on ollut virheellistä ja vaatii tarkemman selvittelyn. Jokaisen kannattaa siis tarkistaa palkkalaskelmansa, ovatko kaikki tunnit, erilaiset lisät ja sairaus- ja vuosiloma-ajan palkat tulleet oikein maksuun. Erityisesti tuntipalkkalaisten kannattaa olla tarkkoina. Yksi isoimmista eteen tulleista selvittelytapauksista alkoi viime vuoden puolella yksittäisen jäsenen esiin nostamana kysymyksenä siitä, millaista palkkaa maksetaan joustovapaan ajalta. Esimies oli asiaa selvittänyt hr- yksiköstä ja kertonut työntekijälle, että palkka maksetaan yksinkertaisena tuntipalkkana. Kysyjän mielestä tessissä luki selvästi, että palkka maksetaan keskituntiansiona, eikä tyytynyt esimiehen vastaukseen, vaan vei asian eteenpäin. joustovapaiden osalta piti pystyä laskemaan takamaksut. Suoraan vuosilomalisän laskentakaavaa ei pystytty käyttämään, koska siinä lasketaan lomapäivän osalta 1 / 300 lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista lisäpalkoista ja lisistä, joten jouduttiin laskemaan uusi jakajaluku. Kokeilemalla ja laskemalla saatiin kokoaikaiselle tuntipalkan lisäksi maksettavaksi KTA- lisäksi tuntia kohden 1 / 1955 osa vuosilomalisästä. Sovittiin, että tätä lisää maksetaan pidettyjen joustovapaiden osalta samansuuruisena, kunnes uusi lisä lasketaan kunkin lomanmääräytymisvuoden osalta. Kun kokoaikaisen KTA- laskennasta päästiin yksimielisyyteen, olikin takamaksujen maksaminen edessä. Maksamisaikataulu siirtyi useaan kertaan, koska kyseessä oli monen tuhannen työntekijän takamaksujen laskenta. Palkanlaskennassa on koko ajan erilaisia aikataulutettuja sopimuksiin perustuvia korotuslaskentoja käynnissä, joten tämän takamaksun osalta maksatus siirtyi ja siirtyi. Huhtikuun palkanmaksun yhteydessä piti viimeiset takamaksut olla hoidettuna, mutta eiköhän vielä putkahtanut erään jäsenen osalta tieto, että rahat ovat saamatta vuonna 2011 pidettyjen joustovapaiden osalta. Kuten edellä käy ilmi, asiat eivät ole aina niin kuin työnantaja kertoo niiden olevan. Kun kyse on ihmisten välisestä toiminnasta ja sopimisesta niin aina sattuu virheellisyyksiä, jotka joudutaan oikaisemaan. Kun asiaa ryhdyttiin sitten selvittämään, kävi ilmi, että työnantaja ei ollut lainkaan huomioinut, että kokoaikaiselle tulee maksaa joustovapaan ajalta keskituntiansion mukaista palkkaa. Asia ryhdyttiin oikaisemaan, kun kävikin ilmi, ettei työehtosopimuksessa ole lainkaan määräystä siitä, miten lasketaan kokoaikaisen keskituntiansio. Tuntipalkkalaisten osalta laskentaperusteet työehtosopimuksessa olivat selvät. Kokoaikaisten osalta käytiin sitten neuvotteluja, mikä olisi oikea tapa laskea keskituntiansio ja minkä pohjalta pidettyjen joustovapaiden palkka maksettaisiin? Työehtosopimuksessa ovat määräykset kuukausipalkkalaisen sairausajan palkan ja sairauslomalisän maksamisesta ja vuosilomapalkan ja vuosilomalisän maksamisesta. Koska haluttiin saada toimiva järjestelmä tähän äkillisesti eteen tulleeseen ongelmaan, niin päädyttiin käyttämään vuosilomalisän laskentapohjaa. Tämä myös sen vuoksi, että vuoden 2011 pidettyjen Tätä kirjoitettaessa kokoaikaisen keskituntiansion laskemista koskeva pöytäkirja on vielä allekirjoittamatta, mutta eiköhän se tänä keväänä saada maaliin, melkein vuosi tapauksen esilletulon jälkeen. Kokonaisuudessaan tämä tapaus on hyvä esimerkki siitä, etteivät asiat selviä tuosta vain sormia napsauttamalla, koska neuvottelutoiminnan lisäksi saattaa tulla esiin miten jokin sovittu asia palkkateknisesti ratkaistaan. Yleensä kaikki muutokset työehtosopimukseen vaativat myös ohjelmamuutoksia palkanlaskentaan. Nyt ilahduttavana saatu tieto palkanlaskennan siirtymisestä ensi vuoden alusta lukien Itellan omaan hoitoon, varmasti helpottaa asioiden selvittelyä tulevaisuudessa. ESKO HIETANIEMI pieni työehtosihteeri liiton toimistosta

12 TYÖURASOPIMUS TUO MONIA LAADULLISIA PARANNUKSIA Työmarkkinajärjestöt hyväksyivät neuvottelutuloksen työurien pidentämiseksi. Esityksen mukaiset toimet pidentävät työuria reilulla vuodella ja pienentävät valtiontalouden kestävyysvajetta arviolta kahden miljardin euron verran. SAK:n keskeinen tavoite työuraneuvotteluissa on ollut sellaisten keinojen löytäminen, joiden avulla työntekijät kokevat mielekkäänä jatkaa työssä nykyistä pidempään. Näitä keinoja onnistuttiin työurasopimuksessa löytämään niin työhyvinvoinnin kuin työterveydenhuollonkin osalta. MITÄ SOVITTIIN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISESTÄ? Nuorten työllistäminen Keskusjärjestöt etsivät uusia keinoja nuorten työelämään pääsy helpottamiseksi mennessä Liitot neuvottelevat toimialakohtaiset nuorten työllistämissopimukset mennessä Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen ja koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen alle 30- vuotiaille on varattava riittävät resurssit ja koulutustarjonta Työssä jatkamisen tukeminen Työeläkelaitokset nykyistä tehokkaammin tukemaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteisiä varhaisen tuen toimia Työeläkelaitoksien, Kelan ja STM:n pilottihanke hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi Työeläkelaitosten työhyvinvointitoimintaan pelisäännöt Työterveyshuolto ottaa kokonaisvastuun kuntoutuksen koordinoinnista Työterveyshuollon saatavuutta pienillä työpaikoilla parannetaan eri keinoin Tilaajavastuulakiin kirjataan yritysten velvollisuus tarkistaa alihankintayritysten työterveyshuollon asianmukainen hoitaminen Selvitetään mahdollisuudet saada käyttöön työntekijän terveystietoja sisältävä seurantaväline Terveydenhuoltohenkilöstön työterveyshuollon osaamista tulee kehittää Työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin edistämiseksi Työpaikoilla otetaan käyttöön raamisopimuksen mukaiset ikäohjelmat Työpaikoilla varmistetaan ikäohjelmien soveltaminen yksilötasolla tekemällä yksilölliset työurasuunnitelmat Liitot kartoittavat alakohtaisesti työhyvinvointitoiminnan nykytilan sekä laativat tämän pohjalta yhteisen toimenpideohjelman Osatyökykyisten työllisyyden parantaminen Selvitetään osatyökyvyttömyyseläkettä ja työeläkekuntoutusta koskevan ikärajan nostaminen 63:sta 68 vuoteen ja osatyökyvyttömyyseläkkeen mahdollistaminen myös kansaneläkkeessä Masennuksen torjuntaa koskevan Mastohankkeen ehdotusten toimeenpano varmistetaan MIKÄ MUUTTUU TYÖTTÖMYYSTURVASSA? Vuodesta 2014 alkaen Parannukset Ansioturvalle pääsy helpottuu: 6 kuukauden työskentelyllä saa oikeuden ansiopäivärahaan Aktiiviajan (koulutus, työllistämistoimet) päiväraha paranee ja sen ehdot selkiytyvät: muutosturvan ansio-osaa maksetaan jatkossa kaikille aktiivisille työttömille Pitkän työhistorian (20 v.) jälkeen irtisanottujen päiväraha paranee työttömyyden alussa

13 TYÖURASOPIMUS JATKUU Rakenteelliset muutokset Yli kolmen vuoden työhistorialla ansiopäivärahan kesto on enimmillään 500 päivää, ellei kieltäydy aktiivitoimenpiteistä. Aktiivitoimenpiteistä kieltäytyvän päivärahan kesto on 400 päivää. Alle kolmen vuoden työhistorialla päivärahan kesto on enimmillään 400 päivää. Aktiivitoimista kieltäytyvien päivärahan kesto on 300 päivää. Lisäpäivien (ns. putki) ikäraja nousee yhdellä vuodella 1957 ja sitä myöhemmin syntyneillä. 60 vuotta täyttäneellä on oikeus aktiivitoimenpiteisiin, jotka uusivat ansiopäivärahaoikeuden vanhalla päivärahan tasolla. MITÄ SOVITTIIN ELÄKEJÄRJESTELMÄÄN? Työeläkkeiden rahoitus turvataan korottamalla työeläkemaksuja 0,4 prosenttiyksikköä molempina vuosina 2015 ja 2016 Työmarkkinaosapuolet sitoutuvat neuvottelemaan pitkän aikavälin eläkepolitiikan ja työeläkejärjestelmän uudistuksista Eläkeuudistus voimaan viimeistään 2017 alusta Tavoitteena taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä eläkejärjestelmä Neuvottelujen kohteena ikärajat, varhaiseläkejärjestelmät, työkyvyttömyyseläkkeen tuleva aika, perhe-eläke, palkansaajamaksun vähentäminen eläkepalkasta, eläkkeen karttumat ja niiden alkaminen, indeksit ja eläkemaksut Osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee yhdellä vuodella 61 vuoteen vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneillä (voimaan 2015) Varhennettu vanhuuseläke poistuu (voimaan 2014) Lähde: SAK ( ***************************************************************************************************************************** AMMATTIOSASTON KOTISIVUT PALVELEVAT JÄSENIÄ KOTISIVUT AUTTAVAT PYSYMÄÄN AJAN HERMOLLA Ammattiosastollamme on toimivat kotisivut osoitteessa Tämä on varmasti jo monelle tuttu osoite, mutta toivon että se tulisi vielä enemmän tutuksi jäsenille yhtenä tiedonvälityskanavana. Itse liputan voimakkaasti paperisen tiedotusmuodon nimeen ja ennen kaikkea Merkilliset lehti on osastomme ylpeyden aihe tiedottamiskanavana. On kuitenkin tunnustettava, että kotisivut ja Internet ovat tätä päivää ja se on paperitiedottamista monesti nopeampi kanava. KOTISIVUJA PARANNELLAAN JATKUVASTI JÄSENTEN NÄKÖISEKSI Toivomme jatkuvasti jäseniltä rakentavia mielipiteitä sekä palautetta ja ehdotuksia kotisivujen sisällön kehittämisestä, jotta saisimme kotisivut kokonaisuudessaan mahdollisimman paljon jäsenten tarpeisiin sopivaksi. Tilaamalla kotisivuilta tunnukset jäsenhuoneeseen pääset tutustumaan vielä tarkemmin vain PAU:n Varsinais-Suomen osaston jäseniä koskeviin asioihin. KOTISIVUILLA JA JÄSENHUONEESSA VOIT JO NYT MUUN MUASSA: - Saada tärkeää työsuhdetietoa - Löydät tärkeät yhteystiedot osaston toimihenkilöistä ja edunvalvojista - Lukea PAU:n työpaikkainfo tiedotteita - Lukea Kesäkoti Mäntyniemen jäsenhinnoista - Saada tietoa osaston jäseneduista - Lukea vanhoja Merkilliset lehtiä sähköisestä arkistosta - Lukea toimintasuunnitelmaa ja -kertomusta - Vastata mielenkiintoisiin mielipidekyselyihin - Keskustella muiden jäsenien kanssa aiheesta kuin aiheesta - Saat sähköpostilla tietoa ajankohtaisista asioista, kun tilaat tunnukset kotisivuille tai liityt sähköpostilistalle (pauvsosasto@gmail.com) P.S. Löydät meidät nyt myös Facebookista! Teksti: Jussi Saariketo, puheenjohtaja

14 Huvi- ja retkeilyjaoston kuulumisia Pitkätossu Heikun keikun! Peppi-liput on nyt postitettu kaikille tähän asti lippuja tilanneille. Ellet ole omaa tilaustasi saanut, ota yhteyttä Päiviin. Kesän lastennäytelmä on jo nyt ollut supersuosittu, eikä ihme, sillä Peppihän on meidän kaikkien rakastama ja tuntema tarina. Lippuja on saatavilla jäsenetuhintaan á 10, 4kpl/jäsen, ja siitä seuraavat á 16, aina kesäkuun alkuun asti. Näytöksiä Vartiovuorella Lippuja voit kysellä Päiviltä puh psinijarvi@hotmail.com Lauantaina tehdään päiväretki Särkänniemeen. Bussissa on vielä tilaa, mutta varaa paikkasi ajoissa, että pääset mukaan! Osasto maksaa matkan, ja pienet matkaeväät. Paikkasi voit varata Päiviltä. Olemme varanneet lippuja jo syksyyn lauantaina esitettävään Linnateatterin ja Turun Kaupunginteatterin yhteistyönä toteutettavaan ja Kaupunginteatterissa esitettävään KAKOLA musikaaliin. Liput á 39, josta osaston tuki 9 /lippu. Omavastuu hinta siis 30 /lippu ja 2kpl/jäsen. Jos mielit mukaan, toimi nopeasti. Lippuja voit varata Päiviltä. Aluejärjestön perinteinen POSTIRISTEILY tehdään jälleen iltalähtönä Merkitse ajankohta jo allakkaasi. Ilmoittautumisista ym. matkaan liittyvästä lisätietoa elokuussa. Ennakkotietona kerrottakoon myös, että jalkapallon ystäville varaamme jälleen lippuja loppukesällä, ilmeisesti elokuussa pelattavaan paikallisotteluun TPS- FC Inter. Tarkempaa tietoa lähempänä kyseistä ajankohtaa. Jokaiselle jotakin, on päämäärämme. Ehkä Sinäkin löydät oman tapahtumasi ja jos keksit ehdottaa jotakin muuta, niin vinkkaapa meille asiasta. Mukavaa kesää kaikille! Terveisin osaston huvi- ja retkeilyjaosto Kikka, Mauri ja Päivi

15 TERVETULOA MÄNTYNIEMEEN KESÄLLÄ 2012! VIIKKOMÖKKIEN VARAUSTILANNE (päivitetty ) (Huom! Varaustilanne päivittyy viiveellä, (Hinnat V-S osaston jäsenille) kysy päivän varaustilanne Jorma Toukoniemeltä puh ) v-loppu 50 Voit vuokrata oheiset mökit viikoksi tai viikonlopuksi viikko 23 ( ) Hirsimökki 1 70 / vko Hirsimökki 2 70 / vko Varattu Hirsimökki / vko Pohjatalo 100 / vko viikko 24 ( ) Varattu viikko 25 ( ) Varattu viikko 26 ( ) Varattu Varattu viikko 27 ( ) Varattu Varattu Varattu viikko 28 ( ) Varattu Varattu Varattu viikko 29 ( ) Varattu viikko 30 ( ) Varattu Varattu viikko 31 ( ) Varattu Varattu viikko 32 ( ) Varattu viikko 33 ( ) Varattu viikko 34 ( ) viikko 35 ( ) Katso lisätietoa ja ajan tasalla oleva mökkien varaustilanne Mäntyniemessä on mukava ulkoilla, uida, saunoa ja grillata tai vaikkapa meloa kajakilla. Isolla nurmikentällä voit harrastaa monia urheilulajeja. Mäntyniemessä riittää tilaa myös omaan hiljaiseen pikku puuhasteluun ja voit tulla käymään, vaikka et olisi vuokrannut mökkiäkään. Kalastusmahdollisuuksia voi tässä yhteydessä kehua sen verran, että suurin hauki mikä on narrattu Mäntyniemen vesiltä, on noin 12 kg. KESÄKAUDEN AVAJAISET KESÄKOTI MÄNTYNIEMESSÄ LAUANTAINA KLO OHJELMASSA SEKAKUORO LAULUVIESTIN KEVÄISIÄ LAULUJA SEKÄ MUUTA MUKAVAA OHJELMAA, KAHVIA AIKUISILLE JA MEHUA LAPSILLE TERVETULOA!

16 ELÄKELÄISET, TOIMINTAA TÄYNNÄ Miten se nyt onkin niin, että vuodet tuntuvat aina vaan lyhyemmiltä! Vai onko niin että toiminnat hidastuvat. No oli niin tai näin, me jatketaan yltiöpäisesti, periksi antamatta. Vuosikokous oli maaliskuussa, johtokuntaan pienen tauon jälkeen saatiin Aatos Vihersalo varapuheenjohtajan paikalle. Muuten kaikki pysyi ennallaan. Jäsenmaksuna pidetään edelleen10. Ruusukortteli on jatkossakin kokouspaikkana, vaikka välillä vähän ahdasta onkin. Nyt kun kevät on jo pitkällä, niin me lähdemme lomalle, mutta emme ole toimettomina! Kuka reissaa missäkin päin maailmaa, reippaita Senioreita lähtee bussilastillinen kohti Ahvenanmaata. Siitä matkasta kuullaan varmaan myöhemmin, jos vaikka joku kuvakin nähtäisiin. Vastauksena kysymykseen mikä välillä esitetään, kuka voi tulla ja liittyä Turun Posti - Seniorien jäseneksi! Tässä vastaus suoraan säännöistä: 2 kerhon tarkoituksena on koota piiriinsä kaikki eläkkeelle siirtyneet Posti-Teleä palvelleet Turun ympäristökuntien viranja toimenhaltijat sekä työntekijät yhteistoimin säilyttämään ja kehittämään sosiaali- ja eläketurvaa sekä henkistä vireyttä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi kerho järjestää tiedotus tilaisuuksia, kokoontuu kuukausittain kerhon kokouksiin, kokoontuu keskustelu- ja valistustilaisuuksiin, järjestää jäsenilleen matkoja ja virkistysretkiä ja pitää yhteyttä muihin eläkeläiskerhoihin. Kaikki johtajasta juoksupoikaan, voivat liittyä! Myös jäsenien puolisot voivat tulla ja maksaa jäsenmaksun, ja saavat jäsenoikeudet. Tervetuloa mukaan tuomaan omia ideoita ja ajatuksia, se kannattaa. Siitä on näyttöä, maaliskuun kokouksessa jäseniltä tuli ehdotus Pöytyän Teatterista, ja sinne siis me menemme!!! Kesän ja syksyn toimintaa: 20.6 Pöytyän Kesäteatteriin: Vain elämää, lipunhinta 12. Sisältää kuljetuksen ja pullakahvin. Varaukset ja maksut 1.6 mennessä Terttu puh Syysristeily m/s Isabella. Hinnat: A- hytti 1 hh 28, 2 hh 25, sisältää tervetuliaismaljan, Buffet-ruokailun, ja pullakahvin. Hinta on kaikille mukaan tulijoille sama!! Varaukset ja maksut 2.9 mennessä. Soili puh Turun Kaupunginteatteri: Kakola musikaali, liput 35. Sitovat varaukset ja maksut 31.8 mennessä. Soili 1.12 Menemme Tampereelle, teatteri ja jouluruokailu. Palaamme tähän asiaan syksyllä Jatkuvat kuukausikokoukset normaalisti klo TS- Treffi lehdessä ilmoitellaan! Tervetuloa mukaan reissuille ja tuo kaverisikin!! Nyt on siis aika hengähtää ja ladata akkuja, kalastellen, korvasieniä keräten tai vaikkapa vain oleskellen. Olemme sen ansainneet. Kohta on vesi niin lämmintä, että viluisemmatkin tarkenevat mennä uimaan! Hirvikärpäset, hyttyset ja myrskyt älkööt meitä kiusatkoon! Marjasatoa odotellessa LÄMMINTÄ JA AURINKOISTA KESÄÄ! SOILI SEPPÄ PUH soili.seppa@gmail.com

17 TULEEKO ITELLA LEAKS? Jos niin, hyvä on huomioida seuraava asia liitomme tiedotteesta: Julkisuudessa on käyty keskustelua VR Leakssivustosta, jonka tarkoituksena on sivuston mukaan vuotaa VR:n salaisuuksia julkisuuteen. Julkisuudessa kerrottiin, että vastaava sivusto olisi tulossa myös Itellasta. Tällaisen jutun yhteydessä on aina hyvä muistaa ja muistuttaa muitakin työsuhteeseen liittyvästä lojaliteettivelvoitteesta. Työsopimuslainhan mukaan työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Edunvalvojien kohdalla lojaliteettivelvoite on vielä korkeampi johtuen heidän asemastaan ja mahdollisuudesta saada sitä kautta tietoja asioista, joita tavallisilla työntekijöillä ei ole. Lojaliteettivelvoitteen rikkominen saattaa johtaa työsuhteen päättämiseen. Ainakin oikeuskäytännössä on katsottu, että työnantajalla on ollut irtisanomisperusteet melko vähäisenkin rikkeen seurauksena, kun työntekijä on rikkonut lojaliteettivelvoitettaan esimerkiksi kirjoittelemalla työnantajasta epämiellyttäviä asioita Facebookissa. Työasioista puhuttaessa ja nettiin kirjoiteltaessa kannattaa siis noudattaa tiettyä varovaisuutta. t. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry ELÄKELÄISJÄSENET HUOM! Koska Itella ei enää tue liittomme ja ammattiosastojen postituskuluja. Joudumme nykyisin maksamaan postituskulut täysimääräisenä. Tästä syystä olemme pakotetut etsimään mahdollisia säästökohteita kaikkialta. Jatkossa Merkilliset - lehti lähetetään, painoja postituskulujen välttämiseksi vain niille eläkeläisjäsenille, jotka sen haluavat. Lehtitilauksen voit hoitaa alapuolella olevalla tilauskaavakkeella, puhelimitse numerossa , sähköpostitse pauvsosasto@gmail.com tai verkossa Tämän vuoden lehdet postitamme vielä kaikille jäsenillemme. LEIKKAA TÄSTÄ Eläkeläinen, mikäli vielä jatkossakin haluat Merkilliset lehden, niin palauta tämä kaavake osoitteella; Pau:n Varsinais-Suomen osasto PL Turku ONNELLINEN MIES LÄHETTÄKÄÄ MINULLE JATKOSSAKIN MERKILLISET LEHTI Postinlajittelija Tarmo työskentelee Raskaanpostin osastolla Turun Postikeskuksessa. Nimi on harhaanjohtava, naurahtaa Tarmo. Useimmat lähetykset painavat alle 25 kg. Parasta työssäni on vuorotyö. Työvuorojen välillä ehtii hyvin nukkua kuusi tuntia, joskus jopa enemmän. Työni on aika itsenäistä. Saan itse päättää miten sijoitan paketin rullakkoon. Työporukkamme on mukavaa ja asiallista. Suunsoittoa ja turhaa ilkeilyä ei esiinny. Palkkakin on työn laadun mukainen, joten olen kaiken kaikkiaan tyytyväinen. Jos nyt hakemalla hakee epäkohtia, niin ruokalan lasagnessa on liian vähän viherpippuria, toteaa Tarmo ja rientää työhönsä luisuille. Siinä menee onnellinen mies. nimi osoite postinumero ja postitoimipaikka

18 EDUNVALVOJAN TUTKIMUKSIA Valtakunnallinen tapaturmien torjuntapäivä oli huhtikuussa siis tietenkin perjantai 13. Päivä Tapaturmapäivä kiinnittää vuosittain kaikkien suomalaisten huomion johonkin yleiseen tapaturmariskiin ja siihen liittyvien onnettomuuksien ehkäisyyn. Suomalaisille sattuu usein erilaisia, varsinkin koti- ja vapaa-ajantapaturmia, verrattuna muiden länsieurooppalaisten maiden asukkaisiin. Suomessa sattuu vuosittain peräti noin miljoona tapaturmaa. Suurin osa niistä olisi kuitenkin ennakolta ehkäistävissä. Tapaturmapäivää on vietetty vuodesta 1995, aina vuoden jonain perjantaina 13. päivä. Alusta asti päivän tavoitteena on ollut kiinnittää kansalaisten huomio keinoihin, joilla jokapäiväisiä vaaratilanteita voi välttää. Seuraavassa on tämän vuoden tapaturmien torjuntapäivään liittyviä tunnuslauseita: - Ennakoi, etteivät jäisi viimeisiksi sanoiksi tapaturmapäivä Kun kurkotan, niin yletyn tällä jakkaralla - Tutustutaan näihin turvaohjeisiin sitten myöhemmin - Kyllä nämä tikkaat vielä tämän kesän kestää - Pitäisi joskus korjata tuo sirkkelinsuojus - Tässä mitään sähkömiestä tarvita - Näytän kypärä päässä ihan hölmöltä - Ei pari lasillista mitään vaikuta - Pyyhe kiukaan yläpuolelle kuivumaan Valtakunnalliseen tapaturmayhteistyöryhmään osallistui merkittävä osa yhteiskuntamme keskeisistä vaikuttajatahoista; Finanssialan Keskusliitto, Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenneturva, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Onnettomuustutkintakeskus, Puolustusvoimat, Sisäasiainministeriö, STM, SOSTE, Suomen kuntaliitto, Tapaturmavakuutusten liitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tukes, Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus. Em. vaikuttajatahot lähestyivät tätä asiakokonaisuutta merkittävällä painatuksella kannattaa käydä tutustumassa esim. heidän kotisivuillaan Osa 19 tapaturmien torjuntapäivä Jokaiseen työyksikköön tehdään erilaisia työturvallisuutta ja työsuojelua edesauttavia toimenpiteitä. Riskin arvioinnit, työterveyshuollon työpaikkaselvitykset, työturvallisuuskierrokset ym. ovat konkreettisia esimerkkejä edellä mainituista. Pelkät selvitykset eivät vielä kuitenkaan ole tae mistään. Tarvitaan toimenpiteitä, seurantaa ja raportointia. Oikeastaan jokainen tapaturma pitäisi tutkia ja selvittää miksi se on tapahtunut ja millä tavalla sen voisi jatkossa estää. Todennäköisyyden mukaan kun lieviä tapaturmia sattuu tietty määrä, on todennäköistä, että syntyy yksi vakava tapaturma. Itellassa ollaan tavoitteellisia tapaturmien torjunnassa. Tapaturmia tutkimalla ja tilastoimalla saadaan koko ajan päivittyvää arvokasta tietoa. Tavoitteena on 0 tapaturmaa ja vaikka se saattaa tuntua utopistiselta saavuttaa, niin jokainen edistysaskel kohti tavoitetta on kaikkien yhteinen etu. Meidän Postilaisten työ on erittäin haastavaa tapaturmien torjunnan kannalta. Työ on fyysisesti raskasta ja kuormittavaa ja lisäksi ulkona tehtävät työosuudet ovat alttiita ja haavoittuvaisia säätilojen vaihteluille eri vuorokauden ja vuoden aikoina. Nolla tapaturmaa ajattelu on kuitenkin hyvä tavoite ja sitä kohti pyrkimiseen tarvitaan meitä kaikkia. Itellassa siirrytään tämän vuoden aikana uuteen riskin arvioinnin tilastoinnin ja seurannan järjestelmään, joka reagoi entistä tehokkaammin toimenpiteisiin ja niistä raportointiin. Työsuojelu ja työnjohto tekevät yhä tiiviimpää yhteistyötä. Työtapaturmat käsitellään jokaisessa alueen kokouksessa. Kaikista yli 30 päivään johtaneista tapaturmista tehdään erillinen raportointi. Oman alueeni tapaturmista suurin osa on liukastumisia ja kaatumisia, joista johtuneita poissaoloja on 0 3 päivää. Kuitenkin joukkoon mahtuu myös joitakin vakavia tapaturmia. Yleensä tapaturmista tapaa tulla vakavia, kun tapaturman toisena osapuolena on ihmisen lisäksi auto, trukki, mopo, kone ym. Suurin osa tapaturmista olisi ollut estettävissä jos tilanteessa olisi käytetty malttia, huolellisuutta ja vältetty turhaa hosumista. Kiire, stressi ja ympäristöstä johtuvat olosuhdetekijät ovat usein työtapaturman syynä... MARKO KOIVUMÄKI TYÖSUOJELUVALTUUTTU PUH marko.koivumaki@posti.fi

19 ELÄMÄ ON LAIFFII, TAI SITTEN EI Elämä on laiffii. Jotain tällaistahan tuo Matti Nykänen aikoinaan totesi. Missä tilanteessa hän lausahduksensa heitti, ei ole muistissa. Oli miten oli, kohtuullisen hyvässä jamassa asiat meillä täällä Suomessa ovat. Kieltämättä kyllä parannettavaa löytyy ja paljon. Asiat voisivat olla huonomminkin, joten nautitaan siitä mitä meillä on. Harjoitteluaikani oloneuvospäiviin on hyvällä mallilla ja täytyy tunnustaa, että hyvin menee oppi vielä päähän. Aika on käynyt kaikkea muuta kuin pitkäksi, sillä tekemistä piisaa. Päivät ja viikot vierivät ohi vähän liiankin kanssa, joten ymmärrän hyvin miksi eläkkeellä olevat kertovat ajanpuutteestaan. On hienoa, että harrastuksille on aikaa, mutta stressiä niiden vuoksi ei saa tulla eikä kannata ottaa. Eläkkeelle siirtyminen ei ole kaikille ilon hetki. On ihmisiä jotka pelkäävät elämänsä ja sosiaalisen kanssakäymisensä muuttumista tai puuttumista ihan liian kanssa. Tämä on toisaalta ymmärrettävääkin, siirtyyhän siinä vuosien- ja vuosikymmenten aikana tutuiksi tulleet ystävät ja työtoverit muistojen alati hämärtyviin kammioihin. Nykytekniikan avulla yhteydenpito ystäviin on kuitenkin helppoa ja halpaa, joten päähänpinttymä on kaiken kaikkiaan kiinni eläkkeelle siirtyvästä itsestään. Eläkkeelle siirtymistä voi myös helpottaa ainakin vielä toistaiseksi. Osa-aikaeläke on oiva tapa pehmentää laskua ja harjoitella samalla oloneuvoksena olemista. Eikä siinä vielä kaikki, samalla siinä säästää myös voimiaan ja terveyttään. Tulojen vähennys on minimaalista, kun taas työmäärän suuri. Tarkempaa tietoa saa Ilmarisesta, mutta myös osa-aikaeläkkeellä olevat työtoverit saattavat kertoa asiasta. EDUNVALVONTAA TARVITAAN Mitä silmä ei näe eikä korva kuule, ei sitä sydänkään sure. Tämä pitänee pitkälle paikkansa, ainakin viimeaikaisia paljastuksia ajatellen. Rötösherrat ja kaiken maailman hyvävelikerhot tekevät ahneuksissaan mitä haluavat. Esille tulleet asiat lienevätkin vain jäävuoren huippuja. Joskus tieto tai asian julkitulo myös vahvistaa. Hyvä esimerkki tällaisesta on Teollisuuden ammattiliiton INTIIM 4/2012 jäsenlehdessä kerrottu tapaus: Uusikaarlepyyssä toimiva vietnamilaisen omistama alihankintayritys hankki työvoimansa kotikonnuilta Vietnamista. Värvättyinä oli omia ja vaimon sukulaisia maatyöläisiä, joista kaikki eivät osanneet lukea ja kirjoittaa. Tultuaan Suomeen vietnamilaiset vietiin heti töihin. Tätä ennen käytiin pankissa, jossa kullekin avattiin kaksi tiliä, joista toiseen (tili A) yrityksen toisella omistajalla oli käyttöoikeus. Palkat maksettiin tilitoimiston kautta tilille A, sen jälkeen omistaja siirsi osan palkasta tilille B. B-tilille suoritettu summa vaihteli kuukausittain henkilöittäin euroa. Naisille riitti usein 500 euroa, muun piti yritys itsellään. Muun muassa työntekijöiden veronpalautukset tulivat tilille A. Työntekijät eivät edes ymmärtäneet, että heillä oli A-tili, johon työnantajalla oli käyttöoikeus. Kahden tilin käyttö oli taitava veto, sillä päällepäin kaikki näytti olevan kunnossa.. Myös se, että työntekijät liittyivät ammattiliittoon, antoi vaikutelman, että lakeja ja sopimuksia noudatetaan. Palkka oli muovialan työehtosopimuksen mukainen alin palkka. Sitä oltiin maksavinaan 8 tunnilta. Ylitöistä ja viikonlopputöistä ei maksettu mitään. Työntekijät pakotettiin ensimmäisen kahden vuoden aikana työskentelemään joka päivä klo ja klo välillä tai klo asti. Viikkotyöaika on siten ollut tuntia. Lomia ei annettu eikä lakisääteisiä lomakorvauksia maksettu. Sairauspoissaoloja ei sallittu, vaan sairastunut työntekijä noudettiin kotoa töihin. Työntekijät asuivat työnantajan järjestämissä asunnoissa, useampia samassa asunnossa. Heidät eristettiin paikallisista, jolloin he eivät oppineet suomen tai ruotsin kieltä, eivätkä siten saaneet tietoa Suomen laeista tai sopimuksista. Työnantaja oli myös kieltänyt työntekijöitä ottamasta yhteyttä maanmieheensä, joka osasi Suomessa puhuttavia kieliä. Asianomaisten saama kohtelu ja olosuhteet, joissa heidät oli pakotettu elämään, voidaan katsoa pakkotyöksi tai vähintään loukkaavan heidän ihmisarvoaan. TEAM hoitaa tällä hetkellä asiaa. Tässä vaiheessa ei voi kuin toivoa, että hyvävelikerhon vaikutus asiassa ei ulottuisi oikeudenvalvojiin, että kerrankin oikeudenmukaisuus voittaisi. HYVÄÄ KESÄÄ- JA LOMAA KAIKILLE TOIVOTTAEN: HANNU TOIVONEN

20 KILJUSEN HERRASVÄKI Ruskon Kesäteatterissa 2012 Vanhatie 11 Rusko Ensi-ilta klo Esitykset: klo klo ja klo klo ja klo Ennakkomyynti: Ruskon K- Market ja Kirjasto Lippuvaraukset: Katettu katsomo ruskonteatteri.webs.com