SOPIVAA ETÄISYYTTÄ ETSIMÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOPIVAA ETÄISYYTTÄ ETSIMÄSSÄ"

Transkriptio

1 SOPIVAA ETÄISYYTTÄ ETSIMÄSSÄ Aluksi / Nuoruus on hyvä aika rakentaa Monenlaisia perheitä, erilaisia tapoja irtautua kodista Turvallisesti irti ja itsenäiseksi Tilaa kokeiluille Tytöstä naiseksi, pojasta mieheksi Nuoren maailma tutuksi Riittävät rajat Perhepalaverin paikka Ristiriidoilla on tarkoituksensa Nuori lähtee kotoa Uusi elämä edessä 1

2 Parasta vanhempien kanssa Parasta arkisin on se, kun tehdään yhdessä poppareita ja katotaan yhdessä jotain leffaa... (Poika 15 vuotta) Ja viikonloppuna: No se kun voi olla enemmän aikaa yhdessä ja vaikka syödä jotain hyvää ja kattoo kaikki yhdessä jotain leffaa (Poika 15 vuotta) 2

3 Aluksi / Nuoruus on hyvä aika rakentaa Ihmisen persoonallisuuden kehitystä voidaan kuvata talonrakennusprosessina, jossa vanhemmat sekä rakentavat että valvovat rakennustyötä. Talon pystyssä pysymisen kannalta osa vaiheista on erityisen tärkeitä: persoonallisuuden perustukset valetaan ihmiselämän ensimmäisinä vuosina, varhaisnuoruudessa pystytetään seinät ja perustusten kestävyyttä koetellaan. Aina perustusten valu ei suju virheettä, ja niitä pitää paikata ja muotoilla. Nuoruudessa on mahdollisuus korjata vanhaa ja rakentaa uutta. Hurjimmat murrosiän myrskyt ovat yleensä laantuneet vuoden ikään mennessä seinät seisovat paikallaan. On aika miettiä huoneratkaisuja ja sisustusta; tutustua erilaisiin vaihtoehtoihin. Nuori tarvitsee tilaa ja mahdollisuuksia testata itselleen sopivia ratkaisuja, muuten hänen käsityksensä ja kokemuksensa itsestään voivat jäädä haaleiksi ja oma identiteetti kirkastumatta. Vanhempia tarvitaan asettamaan katto rajuimmille kokeiluille, jottei nuoren tarvitse hakea suojarakenteita muualta tai jättää rakennustyötä kesken. Vanhemman tehtävänä on huolehtia, että mahdollisuudet ja rajat ovat tasapainossa. Nuoruuden psyykkisen kehityksen tunteminen auttaa löytämään tapoja huolehtia nuoresta niin, ettei itsenäistyminen kärsi. Pelkkä tieto saattaa jäädä leijumaan irrallisiksi vihjeiksi, ellei sitä pysty ankkuroimaan omiin kokemuksiin ja omaan nuoreen. Tämän työkirjan tarkoituksena on helpottaa tiedon ankkurointia. Työkirjassa haastetaan vanhempaa muistelemaan ajatuksella omaa nuoruuttaan ja vanhempiaan. Omien kokemusten pohdinta tuo toivottavasti mukanaan ajatuksia, jotka auttavat ymmärtämään nuorta. Kirjan ensimmäisessä osassa käydään läpi erilaisia tapoja irtautua kodista. Toisessa luvussa kuvataan nuoruuteen kuuluvia kehitystehtäviä ja vanhemman keinoja tukea nuorta. Antoisaa rakennusprojektia! 3

4 Monenlaisia vanhempia, erilaisia tapoja irtautua kodista Omat lapsuudenkokemuksemme ja omien vanhempiemme kasvatustyyli ohjaavat pitkälti tekemisiämme äitinä ja isinä, halusimme tai emme. Tämän vuoksi kannattaa pohtia omiin vanhempiin liittyviä kokemuksia ja hyödyntää niitä oman nuoren kanssa - ottaa käyttöön hyvät asiat ja välttää huonoja. Seuraavassa esitellään erilaisia vanhempi nuori suhteita. Mieti, mikä näistä on lähimpänä omaa nuoruuttasi ja kokemuksia vanhemmistasi. Kotiin sitovat vanhemmat Nico 16 -vuotiaan Nicon äiti on kokenut elämässään paljon menetyksiä ja kokenut vakavan sairauden. Nicoa äiti rakastaa enemmän kuin ketään. Oikeastaan äidillä ei edes olisi elämää ilman Nicoa. Äiti huolehtii pojastaan äärimmäisen hyvin. Ruoka on aina terveellistä ja Nicolla on siistit vaatteet. Yläkoulussa Nicolla ei ollut yhtään kaveria. Äiti oli välillä huolissaan, mutta tyytyväinen, kun Nico vietti iltoja turvallisesti kotona äidin kanssa kaupungilla rällästämisen sijaan. Ammattikoulussa Nico ystävystyy luokkatoverinsa kanssa. Äiti on tyytyväinen, että Nicolla on koulussa kaveri. Vapaa-ajan menot huolettavat, sillä Nico ei enää vietä iltoja kotona. Äiti on varma, että Nico käyttää huumeita tai tekee jotain muuta epämääräistä. Äiti alkaa valvoa Nicon menoja, tutkii tämän taskuja ja lukee kännykkäviestejä. Äiti pelkää sairastuvansa uudelleen ja varoittaa Nicoa usein aiheuttamasta hänelle stressiä, jottei sairaus uusiutuisi. Aina kun Nico lähtee kotoa, hänellä on epämääräinen paha mieli kotiin yksin jäävän äidin puolesta. ((Nicosta tuntuu, että äidin mielialat seuraavat häntä kaikkialle minne hän meneekin, eikä Nico oikein koskaan tunne oikeutetuksi nauttia elämästään.)) 4

5 Yhteistä perhe-elämää arvostavassa kodissa vanhemmat saattavat pyrkiä sitomaan lapsen tiiviisti perheeseen vielä nuoruusiässä. Vanhemmat ovat kenties huolissaan mahdollisista huonoista vaikutteista, joita vahvasti kodin ulkopuolelle syöksyvä nuori voi saada. Joskus vanhempien toiveet voivat syyllistää nuorta ja nuori ajautua ristiriitaiseen tilanteeseen: kaverit kutsuvat, mutta samaan aikaan nuori joutuu toimimaan vasten vanhemman tahtoa. Syy sitovaan vanhemmuuteen voi olla vanhemman omassa kriisissä tai käsittelemättömissä peloissa. Vanhempi voi koettaa hoitaa kriisiään viivyttämällä tai estämällä lapsen irtaantumista kotoa. Kun nuori ei hakeudu ikäistensä seuraan, hänen itsenäistymisensä estyy eikä hän harjaannu sosiaaliseen elämään kodin ulkopuolella. Tällainen nuori voi jäädä vanhempiensa mielipiteiden vangiksi myöhemmässäkin elämässä. Nella Nella opiskelee lukion toisella luokalla. Hänen vanhemmillaan ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua ja he ovat päättäneet luoda tyttärelleen niin hyvän alustan tulevaisuudelle kuin mahdollista. Nellan opiskelua ja harrastuksia tuetaan kaikin keinoin. Äiti on ollut kotona, kunnes Nella on aloittanut koulun. Nyt kun tytär harrastaa kaiken vapaa-aikansa, äiti on osa-aikatyössä: näin hän voi kuljettaa tytärtään harrastuksiin koulun jälkeen. Nellan koulu sujuu hyvin ja yliopiston pääsykoekirjat on ostettu valmiiksi. Vanhemmille Nellan tuleva elämä näyttäytyy selkeänä. Todennäköisesti Nella löytää opiskelujen parista itselleen mukavan miehen, jonka kanssa hän menee valmistumisen jälkeen naimisiin ja saa lapsia. Nella tietää, että äiti ja isä ovat hänestä hyvin ylpeitä ja häneen on satsattu paljon aikaa ja rahaa. Nella tuntee itsensä rakastetuksi ja turvalliseksi. Samalla hän tuntee joskus epämääräistä pelkoa siitä, ettei pysty olemaan niin taitava ja hyvä opiskelija, kuin äiti ja isä toivoisivat. Joskus Nellaa myös valvottaa huoli siitä, ettei voisi saada tulevaisuudessa lapsia ja antaa vanhemmilleen heidän kovasti toivomiaan lapsenlapsia. 5

6 Kotiin sitominen voi tapahtua myös edellistä hienovaraisemmin. Vanhempien toiveet saattavat kulkea nuoren harteilla näkymättömänä taakkana. Nuorta ei kahlita kotiin eikä odotuksista puhuta suoraan, silti nuori tietää, millaista käytöstä ja tekoja vanhemmat häneltä odottavat. Vanhemmat ovat suunnitelleet nuoren elämän ennakkoon. Ajelehtimaan päästävät vanhemmat Jani Yhdeksäsluokkalainen Jani käyttäytyy koulussa levottomasti ja on jatkuvasti napit vastakkain opettajien kanssa. Kotona Jani on äidin ja isän mielestä kiltti poika. Vanhemmat ovat paljon poissa kotoa ja kotona he eivät viitsi käyttää aikaa riitelyyn. Janilla ei ole kotiintuloaikoja. Hänen täytyy kuitenkin ilmoittaa vanhemmille, missä milloinkin on. Janilla on omassa huoneessa telkkari, ja hän huolehtii itse nukkuma-ajoistaan. Jani rakastaa vanhempiaan, mutta hänellä on usein yksinäinen ja epämääräinen huono olo. Hän ei tiedä, mitä häneltä odotetaan: elämän vaatimukset tuntuvat välillä musertavilta. Lukuvuoden lopulla Jani alkaa lintsata koulusta. Koulussa Janin tulevaisuudesta ollaan huolestuneita. Vanhemmat uskovat, että elämä opettaa poikaa. Laura Lauran isä on tyytyväinen. Onneksi Laura on helppo nuori, kun elämä on muuten ollut epävakaata ja vaikeaa. Avioero ja isot rahalliset huolet ovat vieneet isän voimat. Onneksi Laura hoitaa läksynsä, tekee kotitöitä eikä valita turhista. Lisäksi Lauran telinevoimisteluharrastus vie lähes kaiken ajan, eikä Laura ehdi roikkumaan ulkona epämääräisissä porukoissa. Itse asiassa isä näkee Lauraa kunnolla vain aamiaispöydässä ja illalla nukkumaan mennessä. Isän elämä pysähtyy hetkellisesti kun Lauran telinevoimisteluvalmentaja ottaa yllättäen häneen yhteyttä. Laura ei ole käynyt harjoituksissa kuukausiin. Valmentaja on myös huolissaan Lauran omituiseksi muuttuneesta käytöksestä ja poissaolovasta mielialasta. 6

7 Joskus vanhemmat eivät huomaa nuoren tarpeita tai yliarvioivat nuoren iän ja kyvyt. Nuori päästetään ajelehtimaan vapaasti. Vanhemmat eivät välttämättä laiminlyö lastaan tahallisesti, heillä on omaa tärkeää tekemistä, kuten työ, opiskelu tai uudet perhekuviot. Nuoren jättäminen oman onnensa varaan voi myös olla puhdasta ajattelemattomuutta, kun kaikki huomio ja mielenkiinto sitoutuvat oman elämän järjestämiseen. Kotoa pois karkottavat vanhemmat Siiri Siirin vanhemmat ovat väsyneitä. Siirin isosiskon elämässä on tapahtunut isoja asioita ja vanhempien aika on kulunut pitkälti hänen tukemiseensa. Perheen kuopus aloitti juuri koulunsa. Siirillä on aika hankalia oppimisvaikeuksia ja hän tarvitsee koulunkäyntiinsä tukea sekä koulussa että kotona. Vanhemmilla ei kuitenkaan ole aikaa keskittyä Siirin asioihin. tytär saa tulla ja mennä miten haluaa. Koulun jälkeen Siiri viettää aikaa läheisessä kauppakeskuksessa. Viikonloput hän on kavereiden luona ja vanhemmat ovat tyytyväisiä, jos viikonloppu kuluu rauhallisesti ilman Siiriä. Kotona tyttö saa välillä voimakkaita raivokohtauksia, joihin vanhemmat eivät reagoi mitenkään. Vanhemmat ovat kurkkua myöten täynnä tyttärensä käytöstä. Heidän mielestään tämä on huonona esimerkkinä perheen pienemmille, ja ilman Siiriä perheessä olisi kaikkien rauhallisempi asua ja elää. Erään riidan päätteeksi Siiri pakkaakin tavaransa ja huutaa muuttavansa kaverinsa luo. Mene vain, äläkä tule takaisin, väsyneet vanhemmat vastaavat. Joissakin perheissä nuori ikään kuin karkotetaan omaan elämään. Vanhemmat väsyvät nuoreensa. Nuoren inhottava käytös, rajojen laiminlyönti, kodin elämäntavan halveksinta ja muu häiritsevä ja vahingollinen käytös väsyttävät vanhemmat perinpohjaisesti. He yrittävät selvitä tilanteesta, jättämällä nuoren ja hänen käytöksensä huomiotta. He tavallaan sulkevat nuoren perheen ulkopuolelle ja antavat tälle vapauden omaan elämään. Karkotettu lapsi ei saa vanhemmiltaan sitä, mitä hän vielä tarvitsisi: kuuntelijaa, tukea, elämään evästäjää. Hän saa kaipaamaansa vapautta, mutta vapauden varjopuolella on tunne: En ole vanhemmille tärkeä. Tällaiselle nuorelle voi olla vaikea irtaantua kotoa, koska häneen on jäänyt aukko, joka odottaa täyttymistään. Aukossa on aikuisen tuen ja rakkauden mentävä aukko. 7

8 Kannatellen irti päästävät vanhemmat Kaisa Kaisa on temperamenttinen 16 -vuotias. Hän on ilmaissut mielipiteensä pienestä saakka vahvasti. Murrosikä oli melko kuohuva, ja Kaisa ja vanhemmat ottivat yhteen niin kotiintuloajoista kuin koulutehtävistäkin. Peruskoulun viimeisen vuoden alussa Kaisa vaikuttaa entistä rauhallisemmalta, mutta riitoja syntyy edelleen kotiintuloajoista ja kotona vietetyn ajan vähyydestä. Välillä riidat ovat olleet rajuja. Perheen periaatteena on, että toiselle saa suuttua, muttei loukata tahallisesti. Vanhemmat ovat tehneet Kaisan kanssa sopimuksen yhden arki-illan sekä joka toisen viikonlopun päivän rauhoittamisesta kotona ololle. Silloin tehdään yhdessä ruokaa, ja joku lapsista saa päättää illalle teeman. Kaisan vanhemmat ovat pitkälle kouluttautuneita ja Kaisa menestyy ihan hyvin koulussa. Äiti ja isä ovat toivoneet Kaisan menevän lukioon, mutta Kaisa haluaa ammattikoulun maalarilinjalle. Vanhemmat ovat yllättyneitä tyttärensä ilmoituksesta. He kunnioittavat Kaisan päätöstä ja antavat tämän harkita päätöstään rauhassa. Tasapainoisessa itsenäistymisessä lapsi voi irtaantua kodista tiettyjen rajojen puitteissa. Vanhemmat ovat puhuneet arvoistaan jo pienelle lapselleen. Siten nuori tietää, mitä häneltä odotetaan. Joskus vanhemmat odottavat nuoren toteuttavan omia toteuttamattomia toiveitaan, usein heidän odotuksensa ovat realistisia. Vanhemmat kunnioittavat nuoren yksilöllisyyttä ja antavat hänelle tilaa kehittyä omaksi persoonakseen. He ovat väliin huolissaan ja epävarmoja toimivatko oikein; ihan kuten kaikki lapsistaan välittävät vanhemmat. Omasta tulevaisuudesta keskustelu vanhempien kanssa saa nuoren tuntemaan itsensä tärkeäksi. Kalle Kalle on kokenut lapsuudessaan suuria menetyksiä. Tämän vuoksi isä ja äitipuoli osaavat odottaa poikansa rajua nuoruutta. Kuohunta voimistuu, kun isälle ja äitipuolelle syntyy vauva. Kalle alkaa testata kotiintuloaikoja, jää kiinni tupakoinnista ja varastaa lähikaupasta olutta. Aamuherätykset ovat vaikeita, kouluunlähtö takkuaa. Kallen vanhemmat päättävät, etteivät luovuta. Kotiintuloajoista pidetään kiinni. Jos Kalle ei ilmesty kotiin sovittuna 8

9 aikana, jompikumpi vanhemmista lähtee häntä etsimään. Sääntöjen laiminlyönnistä on sovittu seuraus, jonka Kalle tietää. Kallen kouluun lähtöä valvotaan ja koulun kanssa on sovittu säännöllisestä yhteydenpidosta. Hyvin sujuneesta koulujaksosta on yhdessä sovittu palkinto. Perheessä riidellään kuitenkin rajusti melkein joka viikonloppu. Keskusteluyhteys vanhempiin säilyy eripurasta huolimatta. Isä tekee Kallen kanssa joka syksy kahdenkeskisen pitkän kalareissun. Irrottautuminen kotiympyröistä piristää molempia. Kallesta tuntuu, että näillä matkoilla isä on olemassa vain häntä varten. Kalle on myös kiinnostunut ruoanlaitosta ja haaveilee kokin ammatista. Äitipuoli opettaa Kallea laittamaan lempiruokiaan. Äitipuolen kehut ovat Kallelle hyvin mieluisia, vaikka usein Kalle näyttää siltä, ettei hän piittaa äitipuolesta lainkaan. Joskus vanhempienkin pinna palaa ja silloin he pyytävät reilusti anteeksi käytöstään. Vanhemmat hoitavat omaa jaksamistaan ottamalla säännöllisesti itselleen aikaa: he lenkkeilevät, käyvät elokuvissa ja tapaavat ystäviään. Joskus lapsuudessa koettuja asioita joudutaan työstämään nuoruudessa uudestaan. Myös rajuun nuoruuden kuohuntaan voi vanhempana suhtautua rakentavasti ja kannattelevasti. Mikä esimerkeistä herätti Sinussa eniten tunteita ja ajatuksia? Miksi? Mikä tapauksista on lähimpänä omia nuoruuskokemuksiasi? Mikä edellä kuvatuista tapauksista kuvastaa eniten suhdetta omaan lapseesi? Tunnistatko suhteenne vahvuudet ja kipupisteet? Mistä esimerkistä haluaisit ottaa mallia omaan arkeesi? Muistathan! Jokaisessa perheessä joudutaan hakemaan sopivaa välimatkaa vanhemman ja nuoren välillä, eikä täydellistä vanhempaa ole olemassa. 9

10 Tarpeeksi tilaa Sopivan välimatkan löytäminen vanhemman ja aikuisuutta kohti kasvavan nuoren välillä on haastava tehtävä, joka ei yleensä suju kivutta. Ulkoisesti jo aikuista muistuttava nuori on kehityksessään keskeneräinen ja tarvitsee vanhempiaan. Ilman vanhemman läsnäoloa ja tukea nuori joutuu ajelehtimaan elämässään päämäärättömästi. Nuori kaipaa vanhempiensa tukea ja aikaa. On mahdotonta irrottautua vanhemmista, jotka eivät ole läsnä. Nuoren puolesta ei kuitenkaan voi elää. Nuori tekee jo pitkälti omia valintojaan. Nuoren ei ole hyvä omaksua kaikkia vanhempiensa arvoja sellaisinaan. Nuori, joka tekee elämässään vain vanhempiensa näköisiä valintoja, jää hyvin riippuvaiseksi vanhempiensa mielipiteistä. Nuori tarvitsee tilaa itsenäistymiselleen. Vaikka aikuinen on nuorelle yhä tärkeä, nuorta ei voi sitoa kiinni perheeseen. Vanhemman tehtävänä on osoittaa nuorelle lupa itsenäistyä ja löytää omat polkunsa: äidin ja isän elämä jatkuu, vaikka nuori heistä irtaantuukin. Vanhemmuus on yksi, mutta tärkeä osa aikuisen elämää. Nuori voi huoletta kyseenalaistaa vanhemman ajatuksia ja kasvaa aikuiseksi. Seuraavissa luvuissa pohditaan, miten säilyttää yhtä aikaa riittävä läheisyys ja antaa etäisyyttä vähitellen aikuistuvalle nuorelle. Vanhemman paluu omiin nuoruuskokemuksiin ja niiden vertailu oman nuoren tilanteeseen helpottaa pohdintoja. Turvallisesti irti ja itsenäiseksi Aikuisuutta kohti kasvava nuori miettii minäkuvaansa. Hän pohtii, kuka hän on nyt ja millaiseksi aikuiseksi hän haluaa tulla. Itselle tärkeät asiat joutuvat myös puntariin. Jotta oma identiteetti jäsentyisi ja kirkastuisi, nuori kokeilee, testaa ja valikoi. Nuoren harrastukset, ulkonäkö, ihastuksen kohteet tai mielipiteet saattavat vaihtua tiuhaan. Usein nuorelle on tärkeää olla jotain muuta kuin mitä vanhemmat odottavat ja ajattelevat. Valmiit mallit eivät kelpaa, on löydettävä jotakin omaa. 10

11 Nuori saattaa alkaa käyttäytyä ja toimia päinvastaisella tavalla kuin vanhempansa. Tiukkojen ja perinteitä vaalivien vanhempien lapset saattavat kauhistuttaa radikaaleilla mielipiteillään ja pukeutumisellaan. Rentojen ja boheemien vanhempien lapset voivat yllättää vanhempansa konservatiivisuudellaan. Toisille nuorille omaan minään sopivien määritelmien löytäminen on vaikeaa ja minää on etsittävä eri vaihtoehtojen laidoilta. Niin kauan kuin kokeilut eivät ole haitaksi nuoren fyysiselle tai psyykkiselle terveydelle, erilaisten asioiden ja toimintatapojen testaaminen kannattaa. Kokeilujen avulla nuori yrittää löytää itselleen mielekkäimmän tavan olla ja elää. Tähän etsimiseen kuluu usein runsaasti aikaa ja osittain etsiminen jatkuu koko ihmiselämän. Vanhemmat saattavat olla tyytyväisiä, jos nuori elää ja toimii täsmälleen heidän arvostamiensa asioiden mukaisesti ja valitsee täsmälleen heidän näköisensä tien elää. Näin on hyvä, jos nuori on päätynyt tähän pohtimalla, kokeilemalla ja vertailemalla asioita. Peruskoulunsa päättäneet nuoret ovat kuitenkin yleensä vasta vaiheessa, jossa omaa identiteettiä selkiytetään. Kehitys omaksi itsenäiseksi minäksi ei tapahdu helposti, nopeasti tai yksinkertaisesti. Jos nuori omaksuu suoraan vanhemmiltaan tietynlaisen mallin toimia ja käyttäytyä, hänestä voi tulla myös myöhemmässä elämässään toisten mielipiteistä riippuvainen aikuinen aikuinen, jonka käsitys itsestä on hatara. Nuoret ovat yksilöitä. Kaikki eivät tarvitse näkyviä rajuja irtiottoja tai kokeiluja, mutta itsenäistymiskehitys etenee silti omassa tahdissaan. Jokainen nuori tarvitsee kuitenkin vanhempiensa tukea ja suojaa. Oman nuoren yksilöllisten piirteiden tunnistaminen ja arvostaminen on tärkeää. Nuoren on voitava tuntea, että häntä arvostetaan ja hänet hyväksytään omanlaisenaan. Siitä huolimatta että nuori haluaa tuntea itsensä irralliseksi vanhemmistaan, hän kaipaa kipeästi aikuisten hyväksyntää ja arvonantoa omille mielipiteilleen ja valinnoilleen. Hän haluaa kokea, että hänen ratkaisujaan tuetaan ja arvostetaan ja että häneen aletaan vähitellen suhtautua kuin tulevaan aikuiseen. Kannustaminen ja kehuminen ovat hunajaa nuoren epävarmalle mielelle. 11

12 Muistatko, miten omat vanhempasi suhtautuivat sinuun, kun olit nuoresi ikäinen? Ympyröi seuraavista vaihtoehdoista se, mikä kuvaa parhaiten vanhempiasi Kyllä Ei Minulla oli lupa kokeilla erilaisia asioita. Tunsin, että minun täytyi toteuttaa vanhempieni toiveita. Vanhempieni auktoriteetti oli ehdoton ja heitä ei saanut kyseenalaistaa. Sain tehdä sellaisia valintoja, joihin en ollut vielä kypsä. Vanhempani kannustivat omien mielipiteiden ilmaisuun. Vanhempani rohkaisivat minua tutkimaan ja kokeilemaan maailmaa. Vanhemmistani oli tärkeää, ettei meillä riidelty tai keskusteltu kovaäänisesti. Meillä oli lupa näyttää kaikkia tunteita. Vanhempani eivät rajoittaneet minua tarpeeksi. Vanhempani kontrolloivat voimakkaasti elämääni. 12

13 Vanhemmat kuuntelivat ja kyselivät mielipiteitäni. asioihin. Minusta tuntuu, että sain olla oma itseni. Minun mielipiteilleni ei annettu arvoa nuoruudessani. Vanhempani kuormittivat minua omilla huolillaan. Vanhempani eivät osoittaneet kiinnostusta asioihini. Vanhempani olivat kiinnostuneita asioistani. Tunsin usein syyllisyyttä käytöksestäni nuoruudessa. Jouduin ottamaan nuorena paljon vastuuta perheestäni. Tarkastele vastauksiasi. Minkälaisia tunteita ne sinussa nyt aikuisena herättävät? 13

14 Pohdi vastaustesi perusteella: Millä tavoin sinä etsit itseäsi nuoruudessasi? Miten vanhempasi tukivat itsenäistymistäsi? Miten itsenäistymisprosessi kohdallasi onnistui? Missä asioissa huomaat vanhempiesi toimineen tavalla, jota et itse pidä hyvänä? Mitkä asiat haluaisit siirtää omaan vanhemmuuteesi? Pyydä nuortasi vastaamaan samoihin edellä oleviin väittämiin. Eroavatko vastauksenne toisistaan? Missä asioissa? Missä asioissa haluaisit muutosta? Mikä olisi sellainen asia, joka veisi sinut lähemmäksi tätä tavoitetta? Tytöstä naiseksi, pojasta mieheksi Pienen lapsen käsitys vanhemmista on usein idealisoitu. Äiti ja isä pystyvät mihin vain ja ovat useimmiten oikeassa. Murrosiän kuohuissa vanhempien hahmot saattavat peittyä tunnemyrskyn alle. Kovimman kuohunnan jälkeen nuori vasta oikeastaan näkee vanhempansa sellaisina kuin he oikeasti ovat, naisena ja miehenä. Kun nuori etsii omaa tapaansa olla nainen tai mies, hän vertaa käsityksiään äitiinsä tai isäänsä. Tyttö tutkailee äidin edustamaa naisen mallia ja arvioi sen sopivuutta itselleen - hyväksyy ja hylkää eri paloja. Pojalle isä on peilinä miehenä olosta. 14

15 Muistele ja pohdi, minkälaisen naisen tai miehen mallin sinä sait vanhemmiltasi. Ympyröi seuraavasta parhaiten äitiäsi kuvaavat sanat: Äiti oli: Lämmin, ankara, hellä, rauhallinen, sopuisa, myrskyinen, aggressiivinen, epäluotettava, rajaton, kaveri, kiltti, hyökkäävä, syyllistävä, heikkohermoinen, alistuva, marttyyri, ailahteleva, järkkymätön, voimakas, hauras, kaikkitietävä, lohduttava, turvallinen, etäinen, itsekäs, lapsellinen, turvaton. Isä oli: Lämmin, ankara, hellä, rauhallinen, sopuisa, myrskyinen, aggressiivinen, epäluotettava, rajaton, kaveri, kiltti, hyökkäävä, syyllistävä, heikkohermoinen, alistuva, marttyyri, ailahteleva, järkkymätön, voimakas, hauras, kaikkitietävä, lohduttava, turvallinen, etäinen, itsekäs, lapsellinen, turvaton. Minkälaiset vanhempikokoelmat sait? Yllättääkö saatu kokoelma sinut? Pohdi, onko sinussa vanhempana samoja piirteitä. Minkälaisen kokoelman olisit valinnut, jos olisit saanut toiveittesi mukaiset vanhemmat? Lämmin, ankara, hellä, rauhallinen, sopuisa, myrskyinen, aggressiivinen, epäluotettava, rajaton, kaveri, kiltti, hyökkäävä, syyllistävä, heikkohermoinen, alistuva, marttyyri, ailahteleva, järkkymätön, voimakas, hauras, kaikkitietävä, lohduttava, turvallinen, etäinen, itsekäs, lapsellinen, turvaton 15

16 Jos mahdollista, pyydä nuoresi ympyröimään oma käsityksensä ja näkemyksensä sinusta. Minä olen äitinä tai isänä Lämmin, ankara, hellä, rauhallinen, sopuisa, myrskyinen, aggressiivinen, epäluotettava, rajaton, kaveri, kiltti, hyökkäävä, syyllistävä, heikkohermoinen, alistuva, marttyyri, ailahteleva, järkkymätön, voimakas, hauras, kaikkitietävä, lohduttava, turvallinen, etäinen, itsekäs, lapsellinen, turvaton. Mitä ajatuksia vastaukset sinussa herättävät? Vastaako oma käsityksesi itsestäsi nuoresi käsitystä? Muistuttavatko kokoelmat itsestäsi ja omista vanhemmistasi toisiaan? Mitä myönteisiä piirteitä sinuun liitetään? Oletteko kielteisistä asioista yhtä mieltä? Millaiseksi haluaisit, että kokoelma kehittyy? Äiti ja tytär Murrosikäisellä tytöllä on ristiriitainen suhde äitiin. Toisaalta hänen on päästävä irti äidistä ja kasvettava omaksi itsekseen. Toisaalta hän tietää, että on nainen kuten äitinsäkin. Äititytärsuhteet ovat usein suhteista kaikkein intensiivisimpiä ja ristiriitaisimpia. Sitovasta ja äärimmäisen läheisestä suhteesta on repäistävä itsensä rajummin irti. Joskus tyttö riuhtaisee itsensä etäämmälle äidistä tavalla, joka riipaisee äitiä. Yritä äitinä elää omaa elämääsi. Tyttären elämä on hänen omansa. Nuoruuden raikkaus ja vetovoima voi joskus tuntua vastustamattomalta. Yritä kuitenkin olla elämättä omaa elämääsi tyttäresi kautta. Jos samaistut liikaa tyttäreesi, hänen voi olla vaikea irtaantua sinusta. Äidin ja tyttären välissä on aina sukupolvien välinen kuilu älä yritä olla nuori. Vaali suhdetta tyttäreesi, hän tarvitsee sinua vielä monta kertaa. Yhteinen, molempia kiinnostava harrastus vahvistaa suhdettanne. 16

17 Itsestään ja ulkonäöstään epävarma tyttö tarvitsee sinun rohkaisuasi. Kehu pukevasta vaatteesta, kauniista kampauksesta tai reippaasta olemuksesta. Käsitys naisen elämästä muotoutuu nuoresi mielessä. Millaisen kuvan sinä äitinä annat naisen elämästä?. Huokailevan? Tyytymättömän? Pettyneen? Kyllästyneen? Innostuneen? Kiitollisen? Tyytyväisen? Riittävän onnellisen? Kun tyttäresi katselee elämääsi, vahvistuuko hänen tahtonsa kasvaa naiseksi? Joskus sopivan hetken tullen voit kysyä tyttäreltäsi, millaisen käsityksen naisen elämästä hän on saanut seuratessaan sinun elämääsi. Samalla voit oikoa mahdollisia väärinkäsityksiä. Joudut kenties kertomaan, että olisit toivonut itsellesi erilaisen naisen elämän. Keskustelu voi olla arvokas: tyttäresi saa kurkistaa naisen elämän moninaisuuteen ja silti säilyttää omat unelmansa. Äiti ja poika Poika on nähnyt äidissään yhden mallin naisena olemisesta. Kun äiti passaa poikaansa, poika ymmärtää helposti naisen tehtävän huolehtimisena. Tällöin pojan oma vastuullisuus ei pääse kasvamaan. Pahimmassa tapauksessa äiti voi tehdä pojan riippuvaiseksi itsestään ja palveluksistaan. Hän saattaa huolehtia pojan puolesta sellaisista asioista, joita hän vaati tyttöä tekemään samassa iässä. Vanhemmat odottavat, että tyttö osallistuu poikaa ahkerammin kotitöihin. Ellei poika osallistu kodin tehtäviin, moni tärkeä taito jää häneltä oppimatta. Jotta hän selviytyisi, hänen on turvauduttava äitiin. Samalla äiti tuntee itsensä korvaamattomaksi, kun hän valmistaa välipalaa harrastuksista palaavalle pojalle tai tyhjentää urheilevan poikansa treenikassia. Tytöt joutuvat hoitamaan samat asiat itse. Kaikki tämä vaikeuttaa pojan itsenäistymistä äidistä. Hänen voi olla työlästä irtaantua kodista itsenäiseen elämään. Häntä uhkaa peräkamarin pojan osa. Poika voi myös odottaa täyshoitolapalvelua, kun hän aloittaa yhteiselämää tyttöystävänsä kanssa. Maaperä on muokattu anoppiongelmalle. 17

18 Parhaimmillaan äiti antaa pojalle eväitä tulevia seurustelusuhteita varten. Mutkaton kanssakäyminen äidin kanssa opastaa poikaa suhteissaan tyttöihin. Keskustelut äidin kanssa vahvistavat pojan puhetaitoja. Äidin ja pojan välinen tunnesuhde on malli ja esikuva, jonka mukaan tytön kanssa voi kokea yhteenkuuluvuutta. Äidin on osattava ottaa etäisyyttä tähän tunnesuhteeseen silloin, kun pojan tärkeimmäksi naiseksi tulee joku muu. Äiti voi kyllä kertoa pojalle, miten herrasmies kohtelee tyttöystäväänsä! Isä ja tytär Isän merkitys tytön itsetunnolle naisena on suuri. Kun isä suhtautuu hyväksyvästi tyttäreensä, tämä voi kokea olevansa hyvä ja hyväksyttävä. Hänen ei tarvitse todistella itselleen olevansa kelpaava ja suostua millaiseen seurustelusuhteeseen tahansa. Hyvällä itsetunnolla varustetulla tytöllä on malttia odottaa poikaa, josta hän voi aidosti pitää. Monesti tyttöjen varhaisten seurustelujen ja seksisuhteiden taustalla on isän ikävä. Isä on ollut poissa tytön elämästä. Hän ei ole kiinnostunut tyttärestään tai on suhtautunut häneen välinpitämättömästi tai väheksyvästi. Tyttö etsii puuttuvaa isän syliä ja isän kosketusta poikakavereilta, jotka usein ovat häntä huomattavasti vanhempia.. Kun isä osoittaa ihailua tytärtään kohtaan, se rohkaisee itsestään epävarman murrosikäisen mieltä. Kerro tyttärellesi, kuinka kaunis hän on. Ihmettele ääneen, kuinka sinulla voi olla noin viehättävä tytär. Voit mainita jotakin kaunista hänen vaatteistaan ja tyylistään. Osoita kiinnostusta tyttärellesi tärkeitä asioita kohtaan. Voit pyytää häneltä pukeutumiskonsulentin palveluita. Tyttärelläsi on varmasti monia varteenotettavia vinkkejä pukeutumiseesi. Pyydä häntä makutuomariksi vaateostoksille. Lienet huomannut välillä jännitettä äidin ja tyttären välillä. Joskus äänenpainot nousevat ja naiset ovat sotajalalla keskenään. Sinua tarvitaan tuon taistelutantereen lähettyvillä. On hyvä, että tyttärellä on perheessä toinen aikuinen, johon voi näissä tilanteissa tukeutua. Vaikka olet tyttäresi ymmärtäjä, et kuitenkaan ole äitiä vastaan. Sinä ja tyttäresi äiti olette 18

19 kumppaneita ja puolisoina samalla puolella, ja silti voit olla vähentämässä jännitteitä äidin ja tyttären välillä. Isä ja poika Pojan perustarve on ihailla isäänsä. Kun poika voi ihailla isää, hänen on helppo samaistua tähän. Ihailtava isä vahvistaa pojan itsetuntoa: onhan hän isänsä poika, siis ihailtava itsekin. Hänen on helppo haluta kasvaa mieheksi. Isän kiinnostus ja hyväksyntä kasvattavat pojan omanarvontuntoa. Ihailtavan isän kirjoihin pääsee jokainen luotettava, pojastansa välittävä ja pojastaan kiinnostunut vastuullinen miehenmittainen isä. Nuoruudessa poika voi joskus irrottautua isästä tavalla, joka tuntuu isästä tuskalliselta. Voi olla, että poika hylkää kaikki isänsä arvostamat asiat tai tavat toimia. Isänä olo voi tuntua raskaalta ja palkitsemattomalta. Parhaimmillaan isä kuitenkin kestää poikansa irtioton ja antaa tämän syyllistämättä kokeilla siipiään. Vuorovaikutusta ja keskusteluyhteyttä voi pitää yllä tekemällä asioita, jotka poikaa kiinnostavat. Hyvä on, jos kiinnostuksen kohteet ovat yhteisiä. Toisinaan isät joutuvat opettelemaan asioita, jotka ovat hänen sukupolvelleen vieraita. Uusi tekniikka ja nuorten kulttuuri ovat haastavia tutustumisen kohteita. Joskus isä voi tuntea kateutta pojan nuoruutta, voimakkuutta ja elämän mahdollisuuksia kohtaan. Käsittele kateuden tunteet itsesi kanssa, jotta sinänsä viaton ja luonnollinen tunne ei sotkisi välejänne. Ulkoisesta aikuismaisesta olemuksesta huolimatta murrosikäinen poika on vielä kypsymätön ja epävarma itsestään. Vanhemman vähättelevät kommentit loukkaavat häntä syvästi. Sano ääneen asioita, joita arvostat ja ihailet pojassasi. Osoita luottamusta siihen, että hän tulee selviämään elämässä. Ilmaise hyväksyntää, vaikket kaikkia hänen toilailujaan hyväksykään. Isän hyväksyntä on pojan tärkein ponnahduslauta tulevaisuuteen. 19

20 Nuoren maailma tutuksi Vanhemman ei tarvitse tietää nuorensa elämästä kaikkea. Kun vanhempi kunnioittaa nuoren yksityisyyttä, hän antaa nuorelle mahdollisuuden henkiseen ja fyysiseen tilaan, johon vanhemmalla ei ole asiaa ilman nuoren lupaa. Nuori tarvitsee kuitenkin vanhempiensa läsnäoloa ja aitoa kiinnostusta tekemisiinsä. Pyri vanhempana löytämään kahdenkeskisiä hetkiä nuoren kanssa. Osoita kiinnostusta nuoren maailmaan arvostat nuorta. Käy joka ilta hänen huoneessaan. Varaa aikaa tutustuaksesi peleihin, kirjoihin, sarjakuviin yleensä nuoren kiinnostuksen kohteisiin. Näytä nuorelle, että olet kiinnostunut hänen tekemisistään ja hänestä itsestään, et pelkästään hänen suorituksistaan koulussa tai harrastuksissa. Tutustu myös nuoresi ajatuksiin ja haasta hänet yhteisiin keskusteluihin. Keskustelut selkeyttävät omia arvoja ja näkemyksiä, tuovat arvokasta pääomaa tulevaisuudelle. Nuori nauttii usein keskusteluista, jotka käsittelevät häntä itseään. Suuret kysymykset kiinnostavat myös: Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Kuka saa adoptoida lapsen? Ovatko ihmiset eläimiä arvokkaampia? Houkuttele nuorta keskustelemaan. Varaa hyvää syötävää, tarpeeksi aikaa ja mukava paikka. Älä pelästy, jos nuoren käsitykset ja näkemykset vaikuttavat mustavalkoisilta. Asioiden käsittely äärimmäisyyksien kautta on nuorelle ominainen tapa hahmottaa maailmaa. Mielipiteet ovat vain sanoja, eivät tekoja. Vältä moralisointia. Kysele, keskustele ja vaadi perusteluja näkemyksille. Esitelkää nuoren kanssa toisillenne lempimusiikkinne, bändinne, näyttelijänne ja elokuvanne. Perustelkaa valintanne. Pohtikaa yhdessä arvoja ja arvostamianne asioita. Listatkaa toistenne näkemättä tärkeimpiä ja arvokkaimpia päämääriä elämässä. Millaisia ihmisiä haluaisitte olla? Miksi? Listatkaa pieniä arkipäivän tekoja, jotka voisivat vievät lähemmäs näitä päämääriä. 20

21 Ketä ihailette? Minkä takia? Minkälainen ihminen herättää teissä ärtymystä? Pohtikaa, millä tavoin saa käyttäytyä ihmistä kohtaan, josta ei pidä? Jos maailmassa saisi muuttaa kolme suurta asiaa, mitkä ne olisivat ja miksi? Mitä tähän tarvittaisiin? Mikä olisi teko, jota ette missään olosuhteessa hyväksyisi? Verratkaa ajatuksianne keskenään: millaisia yhtäläisyyksiä löytyy, entä eroja? Mikä asia tuli yllätyksenä? Mitä ajatuksia ja tunteita toisen vastaukset teissä herättävät? Keskustelun herättäjä Kaikki osallistujat kirjoittavat nimettöminä lapulle kaksi isoa itseä kiinnostavaa kysymystä, joista haluaa keskustella. Kysymykset voivat olla vaikka sellaisia kuin Onko missään tilanteessa oikeutta varastaa? Mitä tekoa et ikinä pystyisi tekemään? Laput laitetaan tyhjään kulhoon, josta jokainen nostaa vuorotellen kysymyksen. Jokainen miettii oman vastauksensa ja kirjoittaa lyhyesti ajatuksensa kysymyslappuun. Laput laitetaan takaisin kulhoon. Kulhosta valitaan yksi lappu kerrallaan ja keskustellaan vastausten sisällöistä. Mitä kirjoittaja on ehkä ajatellut? Miten omat ajatukseni eroavat tästä vastauksesta? Riittävät rajat Jotta nuori kasvaisi hyvällä itsetunnolla varustetuksi ihmiseksi, hän tarvitsee vanhempiensa suojaa ja huolenpitoa. Nuoren kannalta myönteisintä kehitykselle on vähitellen lisääntyvä liikkumatila ja vapaus niin, että vanhemmat samalla huolehtivat hänen turvallisuudestaan ja suhde vanhempiin pysyy avoimena ja luottamuksellisena. Kohtuulliset rajat tukevat nuoren myönteistä itsenäistymistä 21

22 Joskus itsenäisyyttä kohti kasvava nuori haluaa enemmän kuin mihin hänen kypsyytensä riittää. Vanhemman tehtävä on tällöin olla kuin verkkoaita, joka ottaa karkaavan pallon kiinni. Ilman suojaavia rajoja nuori joutuu ajelehtimaan elämässään ja törmäilee usein muiden tahojen asettamiin rajoihin. Rajojen tarkoituksena on turvata nuoren hyvinvointi ja turvallisuus. Ne eivät ole vanhemman mielivaltaa. Jos nuoren elämän pienimmätkin yksityiskohdat ovat vanhempien kontrolloitavissa, nuori saattaa kehittyä aikuisenakin vanhempiensa ja muiden auktoriteettien hyväksynnästä hyvin riippuvaiseksi ihmiseksi ihmiseksi, jolta puuttuu oma tahto ja uskallus. Myös nuorella on oikeus määritellä rajoja vanhemmilleen. Hänellä on oikeus olla nuori ilman aikuisten murheita! Nuoren on voitava kokea, ettei esimerkiksi vanhemman vaikea elämäntilanne tai hyvinvointi ole hänen vastuullaan. Muistele omia kokemuksiasi. Mitkä olivat ehdottomimmat kiellot tai säännöt, joita vanhempasi asettivat? Minkälaisia epäreiluuden kokemuksia ja tunteita vanhempiesi rajoitukset nuoruudessasi sinulle aiheuttivat? Mitä ajattelet niistä nyt? Milloin sinua ei kuunneltu tai sinuun luotettu, vaikka olisit sen ansainnut? Missä asioissa olisit toivonut, että vanhempasi olisivat rajoittaneet sinua enemmän? Mitä asioita voit ottaa malliksi omilta vanhemmiltasi? Minkä haluaisit olevan toisin? 22

23 Kuka päättää? Mistä asioista nuoren voi antaa päättää itse ja missä vanhempien sana painaa voimakkaimmin? Alla eritasoisia asioita on kuvattu liikennevalovärien avulla. PUNAINEN Punainen = Nuori on vielä kypsymätön -> Vanhempi huolehtii ja ottaa viime kädessä vastuun Punaisen värin alle kuuluvat asiat ovat niitä, jotka suojaavat nuorta liian rajuilta kokeiluilta ja joista vanhemman tulisi viime kädessä ottaa vastuu. Punaisen värin alle kuuluvat rajoitukset perustuvat siihen, että nuori on vielä kypsymätön ja tarvitsee aikuisen suojaa. Punaisia asioita ovat muun muassa nuoren turvallisuuteen ja fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyvät asiat sekä erilaiset elämän perusarvojen kunnioittamiseen liittyvät asiat kuten rehellisyys ja tasa-arvon noudattaminen. - lakien ja asetusten määrittelemät säännöt - turvallinen kotiintuloaika - riittävät nukkuma-ajat ja ruokailu - päihteiden käyttö - koulunkäynnin laiminlyönti - toisten henkinen tai fyysinen loukkaaminen Vaikka esimerkiksi ikärajoista ei tarvitse neuvotella laeilla ja asetuksilla on painavat perusteensa - nuori vaatii rajoille perusteluja ja on oikeutettu niitä saamaan. Vanhemman nyrkki pöytään -taktiikka syö nuoren omanarvontunnetta eikä tasoita maaperää hedelmälliseksi vuorovaikutukselle. 23

24 Turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyviä rajoja perustellaan rakkaudella ja välittämisellä. Koska haluan, että sinä pysyt terveenä Meidän perheessä ei hyväksytä käytöstä, joka vahingoittaa toista Koska olet oppivelvollisuusikäinen ja minä vanhempana olen vastuussa siitä, että sinä käyt koulua VIHREÄ Vihreä = Nuori päättää / nuorella on oikeus -> Vanhempi vetäytyy taka-alalle Vihreän värin alle kuuluvat erilaiset asiat, jotka liittyvät nuoren persoonallisuuteen ja yksityiselämän kunnioittamiseen. Näissä asioissa vanhemman on hyvä vetäytyä takaalalle. Kunnioittamalla nuoren persoonallisia piirteitä vanhempi tekee tilaa nuoren terveelle irtautumiselle sekä omiin kykyihin luottamiselle. - mielipiteet - omaan ulkonäköön liittyvät asiat; pukeutuminen, meikkaaminen (mikäli eivät välittömästi tai välillisesti vahingoita nuorta) - oman huoneen sisustus - musiikkimaku - minkälainen ihminen olen - kaikkien tunteiden ilmaisu (lupa olla vihainen, surullinen, ärtynyt, tylsistynyt lupa näyttää kaikkia tunteita - toista vahingoittavaa käytöstä ei kuitenkaan pidä hyväksyä) 24

25 KELTAINEN Keltainen = Tilanne- ja perhekohtaisesti määrittyvät asiat -> Neuvotellaan yhdessä nuoren kanssa Keltaisella värillä on kuvattu asioita, joista erilaisilla perheillä on erilaisia käytäntöjä ja sääntöjä. Näissä asioissa parhaat tulokset syntyvät pohtimalla, mikä on juuri meidän perheellemme hyväksi koettu tapa toimia. Parhaaseen tulokseen päästään yhteisillä neuvotteluilla. kotityöt kännykkälaskut oman huoneen siivous läksyjen tekeminen työ kodin ulkopuolella nukkuminen ja riittävä yöuni TV:n ja tietokoneen sijainti TV:n ja videoiden katselu elokuvien katselu pelaamiseen käytetty aika internetissä surffailemiseen käytetty aika kavereiden tapaaminen kavereiden luona yöpyminen seurustelu tyttö- tai poikakavereiden yöpyminen kotiintuloajat harrastuksiin osallistuminen pukeutuminen viikko/kuukausirahat toisten tavaroiden lainaaminen luvatta sopiva kielenkäyttö myöhästeleminen toisten huomioonottaminen tavaroista huolehtiminen Missä edellä mainituissa kohdissa perheellänne on jo pelisäännöt? Mitkä alueet kaipaavat yhteisiä sääntöjä? Edellä mainittujen asioiden pohdintaan on hyvä käyttää tukena muita vanhempia ja keskusteluja, miten asioista on sovittu muissa perheissä. Myös erilaisista keskustelupalstoista saattaa olla apua. (ks. mm. 25

26 Perhepalaverin paikka Nuoren on tärkeä kokea, että hän tulee kuulluksi ja ymmärretyksi itseään koskevissa asioissa. Yhteinen perhepalaveri voi olla hyvä ratkaisu, etenkin keltaisissa asioissa. Neuvottelussa määritellään ensin aihe, johon haetaan yhdessä ratkaisua. Aihe voi olla esimerkiksi kotiintuloajat, rahankäyttö tai vaikka riittävä uni. Perheen neuvottelupolku: (Tähän kopio Tukea vanhemmille sivustolla olevasta huoneentaulusta.) Neuvottelun osapuolet tekevät ehdotuksia asian ratkaisemiseksi. Jokaisen ehdotukset kuunnellaan arvostelematta. Kun ehdotusten virta on tyrehtynyt, valitaan ehdotus, joka tuntuu sopivammalta. Joskus se on kompromissi. Tärkeää on, että jokainen tuntee tulleensa kuulluksi ja voittaneensa jotain itselle tärkeää neuvottelussa. Säännöt säpäleiksi, seuraus selväksi Yhtä tärkeää kuin sopuun pääsy yhteisistä säännöistä on sopia niiden rikkomisen seurauksista. Nuori tulee kokeilemaan, mitä sääntöjen rikkomisesta seuraa. Vaikka seuraamusten toteutus on vanhemmasta tylsää eikä nuorikaan siitä ilahdu, vanhemman johdonmukaisuus ja lujuus kertovat nuorelle, että hänestä välitetään. Ei ole yhdentekevää, miten hän käyttäytyy. Nuoruusikä ei ole poikkeusikä, jolloin voi käyttäytyä miten itse tahtoo. Monien vanhempien pulmana on löytää sopivia seuraamuksia sääntöjen rikkomisesta. Jos laiminlyönneistä ja rajanylityksistä ei seuraa mitään, koko sääntö menettää merkityksensä. Aikuisten toiveilla ei ole väliä ja nuori elää kuten tahtoo. 26

27 Sopivia seurauksia 1. Luonnolliset seuraukset opettavat kantapään kautta. Muutaman kerran bussista myöhästyminen kouluaamuna tai harrastuksen edellä on tehokkaampi opettaja kuin jokapäiväiset jankutukset ja hoputus. Hikiset urheiluvaatteet löytyvät kassista, ellei niitä ole huolehdittu pesuun ja kuivumaan. Seuraavalla kerralla muisti toimii paremmin. 2. Toiminnalla korjaaminen opettaa vastuuta. Rikottu tavara on korvattava ja omat sotkut siivottava. 3. Sopimukset ovat tapa ennakoida sääntöjen rikkomista. Joku etuoikeuden menetys on tehokas tapa muistuttamaan säännön noudattamisen tärkeydestä. Esimerkiksi raha, peliaika, kavereiden kanssa oleminen, kaupungille lähteminen, TV:n katselu ja tietokoneen käyttö ovat sopivaa sopimusvaluuttaa. Mitä edellä mainituista seuraamuksista olette käyttäneet perheessänne? Mitkä pulmat toistuvat perheessänne? Miten olette yrittäneet ratkaista ne? Jos seurauksista ei ole sovittu etukäteen, vanhemmat saattavat pettyneenä ja kiukuissaan määrätä kohtuuttoman seuraamuksen. Toinen vaihtoehto on luovuttaminen heti alkuunsa, kun säännöt jäävät noudattamatta. Isoilla ja pienillä ihmisillä on luontainen taipumus unohtaa säännöt, ellei niiden rikkomisesta seuraa mitään. Ristiriidoilla on tarkoituksensa Nuori vastustaa usein vanhemman rajojen laittoa ja muistutuksia velvollisuuksista. Vanhemman ja nuoren välillä ei voida kokonaan välttää ristiriitoja, eikä se edes ole kehityksellisesti hedelmällistä. Parhaimmillaan erimielisyydet saavat aikaan keskustelun, jossa nuori oppii perustelemaan asioita ja kehittämään ongelmanratkaisutaitojaan. Ristiriitojen avulla nuori kirkastaa käsitystä itsestään vanhemmista irrallisena yksilönä. Jos vanhempi taipuu aina nuoren tahtoon eikä turvallista vastakkainasettelua synny, nuori menettää tämän mahdollisuuden. Toisaalta jos vanhempi pitää yllä asemaansa äärimmäisen tiukalla, autoritaarisella ja omaa toimintaansa kyseenalaistamattomalla otteella, menetetään vuoropuhelun mahdollisuus. 27

28 Vanhemman on yritettävä pysyä rauhallisena erimielisyyksien ja ristiriitojen ratkaisutilanteissa. Nuorilla on mahtava taito provosoida ja vetää vanhempi mukaan omaan tunnekuohuunsa. Vaikka nuori muistuttaa fyysisesti aikuista ja pystyy perustelemaan näkemyksiään hyvinkin kypsästi, hän on aikuisiin verrattuna tunneelämältään kypsymätön. Joskus epävarmuuden kokemukset omasta itsestä saattavat käydä nuoren mielessä kestämättömiksi. Nuori voi epäillä vanhempiensa rakkautta ja testata sitä monin keinoin. Nuori tarvitsee vanhempiaan eniten niinä hetkinä, joina hän koettelee heitä käytöksellään. Hylkäämisellä uhkaaminen haavoittaa nuorta syvästi ja horjuttaa luottoa aikuisiin. Kaikki pielessä? Päivittäiset ristiriidat uuvuttavat. Vanhemmat joutuvat toisinaan tilanteisiin, joissa nuori ei piittaa perheen säännöistä, ei pidä sopimuksia, uhkaa ja käyttää loukkaavaa kieltä. Vanhemmat ovat onnettomia ja pohtivat, kuinka ihmeessä heille saattoi käydä näin. Miksi oma nuori on erilainen ja haastava? Millaisissa tilanteissa olet törmännyt siihen, että nuori ei kuuntele, vaan uhmaa? Onko hänen elämässään tapahtunut asioita, jotka ovat saaneet hänet pois tolaltaan ja vaikuttavat kuuntelemiseen ja sääntöjen noudattamiseen? Mikä tekee nuoren kovaksi ja välinpitämättömäksi? Joskus taustalla on nuoren oma paha olo. Nuoren vastoinkäymiset voivat olla hänen maailmassaan ankaria. Ihmissuhteiden solmut ja pettymykset vievät voimia ja kotiin jää vain energian rippeet. Joskus masennus voi ilmetä kaikinpuolisena piittaamattomuutena. Kun nuori osoittaa piittaamattomuutta, vanhempien on omalta puoleltaan syytä tarkistaa, onko perheessä edellytyksiä rajoille ja neuvomisille. Ovatko vanhemmat itse esimerkkeinä sääntöjen, rajojen ja lakien kunnioittamisessa ja noudattamisessa? Jos vanhemmat eivät piittaa heitä koskevista säännöistä, heidän on turha odottaa, että nuoret välittäisivät omista säännöistään. Vanhemman esimerkki on puhetta voimakkaampi. 28

29 Tunnistatko omassa elämässäsi tapoja, joissa et kunnioita sääntöjä, rajoja tai lakeja? Voisitko ajatella parantavasi tapojasi? Voisitko kertoa muutospäätöksestäsi myös nuorellesi? Huomaat kenties itsessäsi halun puolustautua ja vastustat muutosta. Saatat ymmärtää nuortasi ja hänen vastahakoisuuttaan tehdä epämieluisia tai vaivalloisia asioita. Samalla kun kerrot nuorellesi, että omat tapasi kaipaavat muutosta, kerrot, että olette samassa veneessä; ihmisenä kasvamisen matkalla. Kumpikin joutuu ponnistelemaan ihmismäisen ja vastuullisen elämäntavan takia. Rajat vaativat rakkautta Jotta nuori voisi kunnioittaa rajoja, suhteen vanhempaan on oltava kunnossa. Jos suhde on päässyt etäiseksi, nuori kovettaa mielensä eikä välitä vanhemman toiveista. Etäiselle vanhemmalle on helppo olla kova. Tehtävä Millaisen arvosanan antaisit tällä hetkellä sinun ja nuoresi välisestä suhteesta? 4 10 Millaisen arvosanan antaisit siitä, kun se on ollut parhaimmillaan? 4 10 Mitä teillä oli silloin eri tavalla kuin nyt? Mitä teit vanhempana toisin kuin nyt suhteessa nuoreesi? 29

30 Millainen arvosana olisi tavoitteesi sinun ja nuoresi välisessä suhteessa? 4 10 Mikä olisi sellainen pieni muutos suhteessanne, että voisit antaa yhden numeron paremman arvosanan kuin nyt? Anna nuoresi täyttää tehtävä. Minkälaiset tulokset saatte hänen vastauksistaan? Jos arki uhkaa muuttua sotaisaksi taistelutantereeksi nuoren piittaamattomuuden vuoksi, sääntöjä ei kannata tiukentaa eikä koventaa seurauksia. Kova kovaa vastaan lukkiuttaa tilanteen entisestään ja lisää nuoren uhmaa. Silloin tarvitaan rakkauden kieltä, jolla vakuutamme nuorelle, että rakastamme häntä ja että hän on meille tärkeä. Tarvitaan konkreettisia tekoja, jotta suhde vahvistuu. Rakkaus ja välittämisen lämpö sulattavat uhmakkaan mielen. Kohti omaa elämää Tulee päivä, jolloin nuori lähtee kotoa omaan elämään. Useimmiten nuorella on kiire pois kotoa omaan asuntoon ja omaan elämään. Opiskelijaelämä ja kaverit tempaavat mukaansa ja kotiväelle jää nuoren ajasta vain rippeet. Jos elämä kodissa olisi aina harmonista ja ihanaa, nuoret tuskin pääsisivät irtaantumaan sieltä. Irtaantuminen tuntuu luonnolliselta, kun koti alkaa tuntua ahtaalta ja vanhemmat kestämättömiltä. Yhteentörmäykset kypsyttävät lähtöä puolin ja toisin. Täältä on päästävä pois, takoo usein nuoren päässä. Lähtisi jo, niin elämä rauhoittuisi täällä kotona, saattavat vanhemmat ajatella. Kahden sukupolven yhteiselämä erilaisine elämäntapoineen on törmäyskurssilla. Mitkä olivat aikanaan omat tunteesi, kun olit sulkenut lapsuuskotisi oven ja olit matkalla uuteen? 30

31 Onnellista olisi, jos muuttokuorman kanssa lähtevän ei tarvitsisi läimäyttää kodin ovea kiinni vihaisena, vaan hyvästiksi voitaisiin halata lämpimästi. Lähtö olisi eräänlainen kiitos ja yhden elämänvaiheen päättymisen merkki. Tyhjältä tuntuva koti herättää kysymyksiä. Miten pitää yhteyttä nuoreen? Miten löytää tasapaino etäisyyden ja läheisyyden välille? Missä on keskitie tilan antamisen ja yhteydenpidon välillä? Mikä on vanhemman rooli, kun aikuinen lapsi tekee omituisia ratkaisuja elämässään? Kysy muuttaneelta nuorelta, miten usein hän toivoo sinun ottavan yhteyttä. Tehkää pelisääntöjä puheluista ja vierailuista. Sopikaa, voiko nuori tulla kotiin entiseen tapaan kavereineen ja tyhjentää jääkaapin. Odotatko, että nuori ilmoittaa ennakkoon tulostaan? Saako nuori pitää lapsuudenkodin avaimen? Isä ja äiti ovat aina isä ja äiti. Itsenäistyneen nuoren on saatava elää kuitenkin omaa elämää, hänen on tehtävä omat elämän valintansa. Hän löytää tiensä joskus yrityksen ja erehdyksen kautta. Nuori tarvitsee vanhemmat, jotka antavat tilaa, mutta ovat kuulolla. Muutaman vuoden päästä kun nuori on nähnyt maailmaa ja kokeillut siipiään, hän kenties haluaa tulla nykyistä useammin käymään kotona: juttelemaan, syömään kotiruokaa, halaamaan ja keskustelemaan vanhempien kanssa. Itsenäistyminen kulkee laajan kaaren. On mentävä vähäksi aikaa etäämmälle, jotta voisi palata sopivan lähelle. Uusi elämä edessä Vanhempien elämässä alkaa uusi vaihe. Mitä tulee kotoa lähteneiden lasten tilalle elämän arkipäivään? Haikeus, puhelut nuorelle? Pyynnöt yhteisistä viikonlopuista? Masennus ja suru? 31

32 Kun pesä tyhjenee, vanhemmat voivat tunnistaa tyytymättömyyttä omaan elämäänsä. Samaan saumaan sattuu usein neljänkymmenen viidenkymmenen vuoden kriisi, jolloin tarkastellaan elämää taaksepäin. Tätäkö elämä on ollut? Ihminen on monien muutosten edessä, uuden kynnyksellä. Takana on perheelle ja perhettä varten eletty elämän vaihe. Lasten tarpeet, puolison tarpeet, sukulaisten tarpeet ja jopa koiran tarpeet ovat menneet omien tarpeiden edelle. Jotkut antavat lopputilin entiselle elämälle. Yksi lähtee opiskelemaan, toinen vaihtaa ammattia, kolmas löytää uuden harrastuksen. Joku suuntautuu kodin ulkopuolelle järjestötai vapaaehtoistoimintaan, joku etsii yhteyttä lapsuuden- ja nuoruuden ystäviin. Tyytymättömyys voi olla uuden alku, merkkinä toivotulle muutokselle. Ilman tyytymättömyyttä juuttuisimme paikoillemme. Kun etsimme uutta, palaamme toisinaan menneisyyteen. Voimme löytää lapsuudestamme viitteitä unelmistamme ja kiinnostuksen kohteista. Millaisia leikkejä leikit? Mitä teit mielelläni, kun sinulla oli vapaa aikaa? Mitä osasit hyvin? Mistä taidosta haaveilit? Mikä halusit olla isona? Millaisia elokuvia katselit mielelläni? Millaisista kirjoista nautit? Millaiset ystävät olisit halunnut, jos olisit saanut valita? Mikä sinua innostaa? Mitä olisit aina halunnut tehdä? Mitä teet mielelläni? Mitä tekisit, jos olisi vuosi elinaikaa? Vastauksissa voi piillä tienviittoja tulevaan elämän sisältöön. Olemme olleet lapsuudessamme kosketuksissa aidon minuutemme kanssa. Olemme viihtyneet meille luontaisimman tekemisen parissa. Elämän kohtalot ja realiteetit ovat taittaneet siivet unelmilta. Joskus jopa ammattihaaveet ovat kariutuneet onnettomiin sattumiin tai itseluottamuksen puutteeseen. Nyt voi olla aika uudelle alulle. Voimme avata kotimme. Lähellämme on nuoria ja vanhoja, yksinäisiä ja perheellisiä, jotka tarvitsevat ystävyyttä, aikuisen tukea, keskustelukumppania tai kodin lämpöä. Tässä elämänvaiheessa useimmilla on hankittuna elämisen välttämättömät puitteet, joten taloudellisesti 32

33 elämä on helpompaa kuin lapsiperheaikoina. Voimme jakaa omastamme, tasoittaa elämän eriarvoisuutta ja auttaa niitä, jotka ilman omaa syytään elävät köyhyydessä ja vaikeuksissa. Tervetuloa uusi elämä, tervetuloa uusi vaihe. 33

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Sopivaa etäisyyttä etsimässä

Sopivaa etäisyyttä etsimässä Sopivaa etäisyyttä etsimässä Mannerheimin Lastensuojeluliitto Sopivaa etäisyyttä etsimässä 1 Tämä työkirja on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainnetti -aineistoa. Työkirjan on tuottanut MLL:n

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

MURKKUILUA! EKSÄ TAJUU?!? Jämijärvi Koulukuraattori Kati Jokinen Koulupsykologi Katja Väljä

MURKKUILUA! EKSÄ TAJUU?!? Jämijärvi Koulukuraattori Kati Jokinen Koulupsykologi Katja Väljä MURKKUILUA! EKSÄ TAJUU?!? Jämijärvi 4.10.2018 Koulukuraattori Kati Jokinen Koulupsykologi Katja Väljä MUA ÄRSYTTÄÄ Raivostun nykyään helposti ja valitan pienestä. Sitten äiti hermostuu ja alkaa niuhottaa.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset Suhdetyö Vertikaaliset suhteet aikuiset Vaakasuuntaiset suhteet lapset Muutamia käsitteitä Syrjintä Halventaminen Kiusaaminen Ahdistelu Yhdenvertaisen kohtelun suunnitelma Edistä lasten yhdenmukaisia oikeuksia

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

Sijaishuoltopaikkaan tulo

Sijaishuoltopaikkaan tulo Sijaishuoltopaikkaan tulo Mikä on sinun käsityksesi mukaan syy sille, että et voi asua biologisten vanhempiesi kanssa? Miksiköhän sinut sijoitettiin juuri tähän sijaisperheeseen/laitokseen? Kerro siitä,

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi)

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi) Oppilaan nimi Luokka: Ohjeet tet-jaksolle Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tiedote sinulle ja huoltajalle: ei tarvitse palauttaa kenellekään. Tet-muistiinpanolomake: oma

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 4 EI JOO 1. Tuntematon ja tuttu ihminen Tavoite: Tuntemattoman ja tutun eron ymmärtäminen.

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1 kuvat: Ilona Vestu 1 NUKKUMAANMENO Nukkumaanmenoaika voi olla perheille useista eri syistä vaikeaa. Vanhempana on hyvä miettiä, mitä nämä syyt voivat olla ja mitä lapsi tilanteesta ajattelee. En tykkää

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Sosiaaliset suhteet - ohje

Sosiaaliset suhteet - ohje Sosiaaliset suhteet - ohje Tähän osa-alueeseen kuuluu erilaisia ihmissuhdeverkostoon liittyviä tehtäviä. Perhesuhteet ja tähän liittyvät huolenaiheet on hyvä käydä läpi nuoren näkökulmasta. Verkostokartan

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Vanhemmuussuunnitelma

Vanhemmuussuunnitelma Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Katja Koski. Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta

Katja Koski. Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta Katja Koski 1. Laita kännykkä pois 2. Lapset tekemään jotain mukavaa 3. Ota muistiinpanovälineet esille Tervetuloa! Vanhemmat sanoivat näin: Kannustava ja

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Keskinuoruus elämänvaiheena v.

Keskinuoruus elämänvaiheena v. Keskinuoruus elämänvaiheena 15-18 v. Sisältö Aikuistuvan ihmisen suuret haasteet 4 Persoonallisuuden rakentuminen 5 Identiteetin rakentuminen 6 Itsenäistyminen 7 Seksuaalinen kehitys 8 Seurustelu 9 Mikä

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat

Lisätiedot

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä? Kasvamme yhdessä Ensimmäinen ilta: Illan aihe: Nuoruusiän kehitys klo 18-19.30 Auditorio tai juhlasali: 1. Tervetuliaissanat ja nuorten esitys (musiikki, liikunta tms.) (10-15 min), tarjoilu, mikäli mahdollista

Lisätiedot

raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry

raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry #MUNPERHEET? Ketä kuuluu sun perheeseen? 27.6.2018 Kello 13.00 18.00 MUKANA: J Ä R J E S TÄ J ÄT : 13 15-vuotiaat Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n nuoret raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry # M u n p

Lisätiedot