HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO"

Transkriptio

1 KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO Frigidaire-jääkaappi Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista. Kuva: Ilari Järvinen / Museokuva Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 G Helsinki P

2 SISÄLLYS 1. Johdanto Hotelli- ja ravintolamuseo 3 2. Kokoelmien historia ja nykytilanne Esinekokoelma Valokuvakokoelma Arkistokokoelma Kirjastokokoelma Alkon kokoelma 7 3. Kokoelmien karttuminen Esinekokoelma Valokuvakokoelma Arkistokokoelma Kirjastokokoelma Alkon kokoelma Kokoelmien hallinta Luettelointi Kokoelmien digitointi Poistot Kokoelmien säilytys ja hoito Digitaalisen aineiston säilytys Kokoelmien saavutettavuus Yhteistyö Tavoitteet ja toimenpiteet 17 2

3 1. JOHDANTO Hotelli- ja ravintolamuseo on majoitus-, matkailu- ja ravitsemisalan sekä suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin erikoismuseo. Museon tehtävänä on majoitus-, ravitsemis- ja matkailualasta kertovien esine-, arkisto- ja valokuvakokoelmien tallentaminen, tutkiminen, hoito ja esittely. Hotelli- ja ravintolamuseo hoitaa tehtäväänsä noudattamalla Museolakia ja - asetusta sekä ICOM:in museoeettisiä sääntöjä. Museolain (729/1992, 1166/1996, 644/1998, 877/2005) ja -asetuksen (1312/1992, 1192/2005) mukaan museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja lisätä kansalaisten tietoutta kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee harjoittaa ja edistää alansa tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä tallentamalla, tutkimalla, säilyttämällä ja asettamalla näytteille esineitä ja muuta aineistoa ihmisestä ja hänen ympäristöstään. Tähän samaan velvoittavat myös ICOM:in museoeettiset säännöt. Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmapoliittisen ohjelman tehtävä on määritellä kokoelmien sisältö ja toimia kokoelmien hoidon ja hallinnan työvälineenä. Kokoelmapoliittinen ohjelma tarjoaa työvälineen kokoelmien suunnitelmalliseen kehittämiseen. Kokoelmapoliittinen ohjelma määrittelee kokoelmien sisällön ja hoidon tulevaisuuden suunnan. Hotelli- ja ravintolamuseon työntekijät sitoutuvat työssään noudattamaan kokoelmapoliittisessa ohjelmassa tehtyjä linjauksia. Uusien työntekijöiden perehdyttämiseen kuuluu kokoelmapoliittiseen ohjelmaan tutustuminen. Julkinen museon kotisivuilla luettavissa oleva kokoelmapoliittinen ohjelma ohjaa kokoelmien kartuntaa ja lisää kokoelmien saavutettavuutta. Kokoelmapoliittista ohjelmaa päivitetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään jokaisen toimintavuoden päättyessä Hotelli- ja ravintolamuseo Hotelli- ja ravintolamuseon omistaa Hotelli- ja ravintolamuseosäätiö Stiftelsen för Hotelloch restaurangmuseet. Säätiö on rekisteröity ja se on vastannut museon toiminnasta alkaen. Säätiön perustajina olivat Hotelli- ja ravintolaneuvosto ry, Hotelli- ja Ravitsemisalan Yrittäjäliitto ry, Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan liitto HRHL ry, Oy Alko Ab sekä Suomen hotelli- ja ravintolamuseon kannatusyhdistys ry. Säätiön sääntöjä uudistettiin , jolloin museon toimialaan liitettiin myös matkailu. Hotelli- ja ravintolamuseosäätiön hallinnosta vastaavat edustajisto ja hallitus. Edustajistoon kuuluu yhdeksän varsinaista jäsentä ja yhdeksän henkilökohtaista varajäsentä. Haaga Instituutti-säätiöllä on oikeus nimetä edustajistoon viisi jäsentä, joista yksi edustaa Matkailuja Ravintolapalvelut MaRa ry:tä. Alko Oy, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry., Suomen Museoliitto ja Suomen hotelli- ja ravintolamuseon kannatusyhdistys ry. nimeävät kukin yhden edustajan varamiehineen. Edustajisto valitsee Hotelli- ja ravintolamuseo-säätiön hallituksen jäsenet. Hallitukseen kuuluu seitsemän varsinaista ja seitsemän henkilökohtaista varajäsentä. Hotelli- ja ravintolamuseo perustettiin Hotelli- ja ravintolaopistosäätiön aloitteesta. Museo aloitti toimintansa Haagassa Hotelli- ja ravintolaopiston tiloissa. Museon asioista päättävään museotoimikuntaan kuuluivat varatuomari Onni Salo (puheenjohtaja), kauppa- 3

4 neuvos Jorma Soiro, kirjailija Yrjö Soini, rehtori Aake Pesonen ja kauppaneuvos Satu Tiivola. Sihteerinä toimi museonhoitajaksi valittu Hilkka Uusivirta. Suomen hotelli- ja ravintolamuseon kannatusyhdistys ry (Understödsföreningen för Finlands hotell- och restaurangmuseum) aloitti toimintansa museon tukiyhdistyksenä vuonna Vuonna 1980 kokoelmat ja museon ylläpito siirtyivät Hotelli- ja ravintolaopistosäätiöltä Suomen hotelli- ja ravintolamuseon kannatusyhdistykselle. Yhdistyksen uudet säännöt rekisteröitiin ja niiden kolmannen pykälän mukaan yhdistys ylläpitää hotelli- ja ravintolamuseota valtakunnallisena erikoismuseona, tukee museolla hankittujen ja lahjoitettujen kokoelmien hoitoa ja kartuttamista. Kannatusyhdistys palasi alkuperäiseen tehtäväänsä museon tukiyhteisöksi vuonna 1993, kun museon ylläpitäjäksi perustettiin Hotellija ravintolamuseosäätiö. Kannatusyhdistys luovutti säätiölle museon ja sen kokoelmat. Haagasta Hotelli- ja ravintolamuseo muutti Alkon Porkkalantaloon vuonna Nykyisessä toimipaikassaan Helsingin Kaapelitehtaalla museo on toiminut vuodesta KOKOELMIEN HISTORIA JA NYKYTILANNE Majoitus-, matkailu- ja ravitsemisalan historiaan sekä suomalaiseen ruoka- ja juomahistoriaan liittyvää aineistoa oli kerätty talteen jo ennen Hotelli- ja ravintolamuseon perustamista. Museon kokoelmien perustan muodostivat museotoimintaa käynnistämässä olleiden, majoitus- ja ravitsemisalalla toimineiden yksityishenkilöiden keräämä materiaali sekä alan opettajien keräämä, opetuksessa havaintomateriaalina käytetty aineisto. Museon perustamisvuotta seuraavana vuonna 1972 museokokoelmiin kuului noin 3000 esinettä, 1100 valokuvaa, noin 1000 diapositiivia ja 3600 menyykorttia ja ruokalistaa. Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmat ovat karttuneet museon perustamisen jälkeen enimmäkseen lahjoituksilla, joten kartunta on ollut pääosin passiivista. Aktiivista kartuntaa ovat esimerkiksi näyttelyitä varten tehdyt kokoelmahankinnat sekä erilaiset dokumentointiprojektit. Kokoelmien maantieteellisenä painopisteenä on Suomi. Majoitus-, matkailu- ja ravitsemisalan kansainvälisen luonteen vuoksi kokoelmissa on myös jonkin verran ulkomaista aineistoa. Kokoelman painottuminen maantieteellisesti Helsinkiin selittyy sillä, että valtaosa maan majoitus- ja ravitsemisyrityksistä on sijainnut pääkaupunkiseudulla. Ajallisesti kokoelmien painopiste on vahvasti 1900-luvussa, mutta aineistoa on aina 1700-luvulta nykypäivään asti Esinekokoelma Hotelli- ja ravintolamuseon esinekokoelmassa on majoittumiseen ja ruokailuun sekä majoitus-, matkailu- ja ravitsemiselinkeinon historiaan liittyvää esineistöä 1800-luvulta nykypäivään asti, arviolta noin esinettä. Esineitä on mm. ravintoloista, kahviloista, baareista, ruokaloista, kylpylöistä, hotelleista ja matkustajakodeista. Maantieteellisesti esineistön painopiste on Helsingissä, vaikkakin esineistöä on myös muualta Suomesta. Suurin osa esineistöstä on yksittäisiä esineitä ja suuria kokonaisuuksia, esimerkiksi astiastoja tai sisustuksia, on vähän. Kokoelman pääpaino on pienesineistössä. Kokoelmaan kuuluu muun muassa ruoanvalmistusastioita ja -välineitä, tarjoilu- ja ruokailuastioita sekä ruokailuvälineitä. Kokonaisuuk- 4

5 sista mainittakoon Helsingin Seurahuoneen Iris-astiasto 1900-luvun alusta ja Osuusruokala Ylensyöjien astiasto 1990-luvulta. Majoitus- ja ravitsemisliikkeiden nimillä ja logoilla varustetut erilaiset astiat eri puolilta Suomea muodostavat valtakunnallisesti ainutlaatuisen kokonaisuuden. Kokoelmassa on myös suomalaiseen ruokaperinteeseen ja kansanomaiseen ruokatalouteen liittyvää esineistöä 1800-luvulta toiseen maailmansotaan asti. Kokoelma sisältää myös eri-ikäisiä ja -kokoisia ravintolakeittiön koneita ja laitteita, käsikäyttöisistä myllyistä suuriin kippipannuihin ja jääkaappeihin, kuten hotelli Kämpissä luvulla käytössä ollut Frigidaire-jääkaappi. Tekstiilikokoelma puolestaan koostuu hotelli- ja ravintolahenkilökunnan työasuista, sisustustekstiileistä, kattaustekstiileistä sekä liinavaatteista. Kokoelmaan kuuluvista hotellien ja ravintoloiden kalusteista mainittakoon tamperelaisen Hotelli Emmauksen huoneen sisustus 1930-luvulta, helsinkiläisen Hotelli Vaakunan sviitin ja huoneen sisustukset 1950-luvulta sekä hämeenlinnalaisen Hotelli Cumuluksen huoneen sisustus 1970-luvulta. Kokoelmassa on myös sonkajärveläisen Takko-Baarin ja Kankaanpään Kestituvan sisustukset 1970-luvulta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu majoitus- ja ravitsemisliikkeiden ulkomainoksia, joista osa on uniikkeja. Kokonaisuus sisältää muun muassa seuraavien liikkeiden ulkomainokset: Mokka-Mökki, Lettukellari, Jyväskylän Seurahuone, Matkustajakoti Kauppila, Takko-Baari, Ravintola Viherkulma ja Ravintola Kannu. Lisäksi kokoelmassa on majoittumiseen ja ruokailuun liittyvien valtakunnallisten matkailuorganisaatioiden esineistöä, kuten Suomen Matkailijayhdistyksen astioita, jotka ovat olleet käytössä järjestön ylläpitämissä hotelleissa ja ravintoloissa ympäri Suomea sekä Matkaravinnon astioita, joita on käytetty muun muassa asemaravintoloissa ja junien ravintolavaunuissa. Matkailuun liittyvät myös kokoelmaan kuuluvat matkailumerkit, matkalaukkumerkit ja muu mainosmateriaali. Lahden historiallisen museon kokoelmiin kuulunut laaja hotelli- ja ravintola-alan kokoelma siirtyi osaksi Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmia vuonna Kokonaisuuteen kuuluu muun muassa posliiniastioita, juomalaseja, ravintolahopeisia astioita ja ruokailuvälineitä, työasuja sekä ravintoloiden huonekaluja, kuten Big Ben -baarin sisustus 1970-luvulta. Kokonaisuus täydentää Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmaa erityisesti lahtelaisen hotelli- ja ravintolakulttuurin osalta. Esinekokoelman laajamittainen inventointiprojekti käynnistyi syksyllä 2010 ja se pyritään saattamaan loppuun vuoden 2013 aikana. Inventoinnin tavoitteena on tarkentaa kokonaiskuvaa siitä, mitä Hotelli- ja ravintolamuseon esinekokoelma sisältää, miten kattava se on ja mitkä sen mahdolliset puutteet ovat Valokuvakokoelma Valokuvia, negatiiveja ja diaposiitiiveja museon kokoelmissa on noin Ajallisesti kokoelma ulottuu 1800-luvun lopusta nykypäivään. Elinkeinon painottuminen pääkaupunkiseudulle selittää kokoelman Helsinki-keskeisyyttä. Kokoelmassa on kuvia Suomen hotelleista, ravintoloista ja kahviloista sekä niiden henkilökunnasta. Valtakunnallisesti kattavia ovat esimerkiksi Matkaravinnon, Kantaravintoloiden ja Arctian kuva-aineistot. Matkaravinnon kuvakokoelma painottuu luvuille. Kuvauskohteita ovat muun muassa rautatie- ja linja-autoasemien ravintolat ja kahvilat niin keittiön kuin salinkin puolelta sekä juni- 5

6 en ravintolavaunut. Kantaravintoloiden kuva-aineisto on keskittynyt Alkon keskiolutravintolakokeilun aikaan 1960-luvulle ja sisältää runsaasti valokuvia tuolloin perustetuista pienten paikkakuntien ensimmäisistä ravintolaliikkeistä. Arctian kokoelman painottuvat luvulle ja kuvaavat aikakauden hotellirakentamisen buumia. Valokuvakokoelman pohja muodostui 1970-luvulla lahjoitetuista mustavalkovedoksista ja museon itse tuottamasta dokumentointiaineistosta. Kokoelmaa kartutettiin myös hankkimalla vedoskopioita muiden kokoelmien hotelli- ja ravintolakuvista. Suurin osa mustavalkokuvista on museon kokoelmassa vain vedoksena. Negatiivikokoelma on suppea luvun ja 1900-luvun alkupuolen hotelli- ja ravintola-aiheiset postikortit on luetteloitu osaksi valokuvakokoelmaa. Diakokoelma koostuu pääasiassa luvuilla kuvatuista diapositiiveista ja majoitus- ja ravitsemisalan oppilaitosten käytössä olleista opetusdiasarjoista. Museo on toteuttanut useita valokuvadokumentointiprojekteja. Teemoina ovat olleet muun muassa klassikkoravintolat, baarit, etniset ravintolat ja kahvilat. Lisäksi on kuvattu joitakin yksittäisiä toimintansa lopettavia ravintoloita, kuten Suomalainen ravintola Piekka ja ravintola Kannu Punavuoressa. Keväällä 2011 dokumentoitiin Helsingin Hotelli Seurahuoneen tiloja ja henkilökuntaa työtehtävissään. Dokumentointiprojektien kuvat säilytetään digitaalisessa muodossa. Teemallisesti valokuvakokoelmassa on seuraavat painopisteet: Majoitus- ja ravitsemisala: elinkeinon historiaan liittyvää kuva-aineistoa nykypäivään asti ravintolat, kahvilat, baarit, ruokalat: dokumentointiprojekteja ja valokuvia pääsääntöisesti 1900-luvun alusta nykypäivään, esimerkiksi klassikkoravintolat, baarit, etniset ravintolat, kahvilat kylpylät, hotellit, matkustajakodit, kestikievarit: valokuvia pääsääntöisesti luvun alusta nykypäivään Matkailuala: majoittuminen ja ruokailu valokuvia majoittumiseen ja ruokailuun liittyvien valtakunnallisten matkailuorganisaatioiden toiminnasta, esim. Suomen Matkailijayhdistys, Suomen Matkailuliitto, Matkaravinto Valokuvakokoelman inventoinnin on tarkoitus alkaa vuonna Tavoitteena on ennen kaikkea kartoittaa kokoelman ajallisia ja teemallisia puutteita suunnitelmallisen kartuttamisen kehittämiseksi. Lahdesta vuonna 2010 Hotelli- ja ravintolamuseolle siirtynyt hotelli- ja ravintola-aiheinen kokoelma sisältää myös valokuvia. Tavoitteena on seuloa aineisto ja luetteloida Muskettiin Hotelli- ja ravintolamuseon inventoinnin jälkeen Arkistokokoelma Suurimman ryhmän museon arkistokokoelmasta muodostaa ruokalistakokoelma. Kokoelma käsittää noin painettua menyykorttia, à la carte -listaa, päivänlistaa ja juomalistaa 1860-luvulta tähän päivään. Maantieteellisesti kokoelma on painottunut helsinkiläisiin ravintoloihin. Poikkeuksena tästä on laaja Alkon keräämä ruokalista-aineisto

7 luvuilta. Kokoelma käsittää Alkon kahdesti vuodessa keräämät kaikkien maan anniskeluravintoloiden ruokalistat. Kokoelmassa on lisäksi yksittäisten keräilijöiden museolle lahjoittamia ulkomaisia à la carte -listoja. Lisäksi arkistokokoelmaan kuuluu mm. hotellien varauskirjoja, hotelliketjujen markkinointiaineistoa, keittiömestarien työkansioita, ravintolahenkilökunnan työtodistuksia, hotellilaskuja jne. Arkistoon on talletettu kokoelma suomalaisia matkaesitteitä ja pääasiassa hotelliaiheisia matkalaukkumerkkejä sekä hotelli- ja ravintola-aiheisia tulitikkurasioita. Museon arkistokokoelmaan kuuluu myös pieni määrä muistitietoaineistoa käsikirjoituksina ja haastatteluina luvulla tehdyt haastattelut ovat C-kaseteilla. Osa haastatteluista on litteroitu. Käsikirjoitusmuodossa oleva aineisto liittyy pääosin ja 1980-luvuilla järjestettyihin muistitietokeruihin. Niistä merkittävin on Hotelli- ja ravintolamuseon vuonna 1981 järjestämä Ravintolaperinteen keruukilpailu. Ravintolaperinteen keruukilpailun käsikirjoitukset on järjestetty ja asiasanoitettu. Uudemmat haastattelut ovat 2000-luvulta, jolloin museo haastatteli muun muassa työuransa matkailualalla tehneitä henkilöitä. Uudemmat haastattelut ovat digitaalisessa muodossa ja litteroitu. Kokoelmassa on myös lähinnä majoitus- ja ravitsemisalan oppilaitosten opetustarkoituksiin käyttämiä videokasetteja. Arkistokokoelman inventointi on vuorossa vuonna Tavoitteena on päällekkäisyyksien karsiminen ja asianmukaisen säilytysjärjestelmän luominen varsinkin à la carte -kokoelmalle. Lahdesta vuonna 2010 Hotelli- ja ravintolamuseolle siirtynyt hotelli- ja ravintola-aiheinen kokoelma sisältää laajan ruokalistakokoelman. Kokoelma on syntynyt Lahden hotelli- ja ravintolakoulun opettajien toimesta koulun opetustarkoituksiin. Se sisältää jonkin verran päällekkäisyyksiä Hotelli- ja ravintolamuseon ruokalistakokoelman kanssa. Kokoelmien yhdistämistä pohditaan arkistokokoelman inventoinnin jälkeen Kirjastokokoelma Museon käsikirjastoon kuuluu keittokirjakokoelma, majoitus- ja ravitsemisalan historiaa käsittelevää kirjallisuutta, majoitus- ja ravitsemisalan oppikirjoja, ruoka- ja juoma-aiheista kirjallisuutta sekä uusimpana osa-alueena matkailuaiheista kirjallisuutta. Keittokirjakokoelman painopiste on suomalaisessa ruoassa ja ravintolaruoassa. Matkailun osalta käsikirjasto on karttunut varsinkin Suomen Matkailijayhdistyksen ja Helsingin Matkailuyhdistyksen lahjoituksilla. Artikkelikokoelmaa säilytetään käsikirjastossa. Sen perustana ovat vuosina kootut majoitus- ja ravitsemisalan leikekirjat, Sitan (myöh. Observer) leikepalvelun lehtileikkeet vuosilta sekä majoitus- ja ravitsemisalan ammattilehdet 1930-luvun alusta lähtien. Alkon myymälämuseon deponoinnin yhteydessä artikkelikokoelma karttui Alkoon ja alkoholipolitiikkaan liittyvillä aikakausjulkaisuilla. Leikekirjojen ja lehtien artikkeleita on luetteloitu valikoiden Alkon kokoelma Vuonna 1999 Alkon myymälämuseon kokoelmat talletettiin Hotelli- ja ravintolamuseoon erillisellä deponointisopimuksella. Tavoitteena oli poistaa päällekkäisyyksiä kahden samankaltaisen kokoelman osalta. Alko Oy maksaa Hotelli- ja ravintolamuseolle kokoelman 7

8 hoidosta vuosittaista toiminta-avustusta. Talletussopimus uusittiin ja päivitettiin vuonna Alkon myymälämuseon esinekokoelma, lasiesineistöä lukuun ottamatta, inventoitiin vuosina erillisenä projektina. Kokoelma sisältää Alkon myymälöihin liittyvää esineistöä, kuten konttori- ja myymälätarvikkeita, kalusteita, kassa-aitioita, valaisimia, kilpiä ja kylttejä, kuljetustarvikkeita ja työvaatteita. Esineistöä on vuodesta luvulle. Ajallisesti esineistö painottuu luvuille. Kokonaisuuksista mainittakoon alkoholimyymälän kalusteet ja sisustus sekä myymälän esimiehen huoneen sisustus luvulta. Alkon myymälämuseon lasikokoelma sisältää muun muassa pulloja, juomalaseja ja karahveja 1700-luvulta vuoteen Myymälämuseon pullokokoelmassa pääpaino on Alkon pulloissa vuodesta 1932 lähtien. Pullokokoelma on järjestetty ja siitä on tehty luettelo. Myymälämuseon arkistoaineisto sisältää Alkon myymälätoimintaan liittyviä asiakirjoja, kuten kiertokirjeitä, ohjeita, hinnastoja, markkinointi- ja valistusmateriaalia sekä suunnitelmia. Aineisto on pääosin järjestetty ja siitä on tehty arkistoluettelo. Laaja, 1800-luvulta vuoteen 1999 asti ulottuva alkoholijuomaetikettien kokoelma on järjestetty juomalajeittain kronologiseen järjestykseen. Altian vuosina Hotelli- ja ravintolamuseolle toimittamat etiketit on liitetty Alkon etikettikokoelmaan. Julistekokoelma, joka sisältää somistus- ja valistusjulisteita, on vielä inventoimatta ja järjestämättä. Myymälämuseon kokoelmaan kuuluu lisäksi valtakunnallisesti kattava kokoelma valokuvia Alkon myymälöistä vuosilta KOKOELMIEN KARTTUMINEN Hotelli- ja ravintolamuseo tallentaa kokoelmiinsa majoitus-, matkailu- ja ravitsemisalan historiasta ja nykypäivästä kertovaa, pääosin suomalaista aineistoa sekä ammatillista suomalaista ruoka- ja juomakulttuuria. Ulkomaista aineistoa otetaan vastaan, mikäli se liittyy olennaisesti alan kehitykseen Suomessa. Erityistä huomiota kiinnitetään nykypäivän ilmiöiden tallentamiseen. Jonkin ilmiön tallentamisen suhteen kokoelmia tarkastellaan aina kokonaisuutena. Kaikista ilmiöistä ei ole tarpeen tai mahdollista tallentaa esimerkiksi esineitä vaan ilmiö voidaan tallentaa esimerkiksi valokuvadokumentoinnin, haastattelujen tai arkistomateriaalin avulla. Tallennettavia teemoja ovat mm. alan yrittäjät ja elinkeino, työntekijät ja työ, asiakkaat ja palvelut, alan toimintaympäristöt. Hotelli- ja ravintolamuseolla ei vielä ole kirjallisessa muodossa olevaa tallennus- ja dokumentointisuunnitelmaa. Kokoelmien suunnitelmallinen kartuttaminen ja säilyttäminen ovat kuitenkin museon perustehtäviä ja tallennussuunnitelma on tärkeä työkalu, jota tulee arvioida, kehittää ja päivittää säännöllisesti. Tavoitteena on luoda Hotelli- ja ravintolamuseolle kirjallinen tallennus- ja dokumentointisuunnitelma sitä mukaa, kun eri kokoelmien inventointityö etenee. Lahjoituksia vastaanotettaessa varmistetaan museon täysi omistusoikeus museolle luovutettuun aineistoon ja myös oikeus seuloa lahjoituksesta museon kannalta epäoleellinen tai kokoelmiin sopimaton osa. Myös henkilö- ja tietosuojakysymykset otetaan huomioon. Aineistojen riittävät taustatiedot varmistetaan. Kaikki museolle vastaanotettu aineisto pyri- 8

9 tään saamaan museon omistukseen, eikä deponointeja / talletuksia oteta vastaan. Aineistojen tekijänoikeuksiin kiinnitetään erityistä huomiota. Majoitus-, matkailu- ja ravitsemisalan yrityksiä ja yhteisöjä ohjataan säilyttämään ja tallentamaan toimintaansa liittyvää esineistöä ja muuta materiaalia Hotelli- ja ravintolamuseoon tai muualle muistiorganisaatioihin. Hotelli- ja ravintolamuseo ei tallenna yksityiskoteihin eikä elintarviketeollisuuteen liittyvää aineistoa, yksityishenkilöiden matkamuistoja eikä matkustusasiakirjoja. Museoiden välinen työnjako ja tallennustehtävät kuuluvat oleellisena osana suunnitelmalliseen kokoelmatyöhön. Kokoelmien kartuttamisen kannalta merkittävimmät yhteistyötahot ovat Kulttuurihistoriallisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) sekä Matkailumuseoverkosto. Yhteistyön tavoitteena on muun muassa kokoelmien päällekkäisyyksien karsiminen ja tallentamiseen liittyvän työnjaon selventäminen. TAKO:n valtakunnallisessa tallennustyönjaossa 1 Hotelli- ja ravintolamuseon valtakunnallisiksi tallennusvastuualueiksi on määritelty seuraavat: Aihealue 4: Tuotanto, palvelut ja työelämä palveluyritykset: - alkoholimyymälät - majoitus- ja ravitsemisliikkeet Aihealue 5: Viestintä, liikenne ja matkailu majoitus-, matkailu- ja ravitsemistoiminta: - majoitus- ja matkailualat yritysten, työntekijöiden ja asiakkaiden näkökulmasta - majoittuminen ja ruokailu - suomalainen ammatillinen ruoka- ja juomakulttuuri 3.1. Esinekokoelma Vuonna 2010 käynnistyneen esineinventoinnin yhteydessä pohditaan, millaisen kuvan nykyinen esinekokoelma antaa majoitus-, matkailu- ja ravitsemisalan historiasta sekä suomalaisesta ruoka- ja juomakulttuurista ja luodaan puitteet entistä suunnitelmallisemmalle kokoelman kartuttamiselle. Inventointiprojekti on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2013 aikana. Inventoinnin päätyttyä laaditaan esinekokoelman tallennussuunnitelma, jossa otetaan huomioon mahdolliset inventoinnin yhteydessä havaitut puutteet ja tallennustarpeet. Erityistä huomiota kiinnitetään nykypäivän ilmiöiden tallentamiseen. Kokoelmahankinnassa valitaan tietyiksi aikajaksoiksi painopistealueita. Tähän mennessä tehdyn inventoinnin perusteella on jo havaittu joitakin puutteita, jotka voidaan ottaa huomioon tulevassa tallennussuunnitelmassa. Tämän päivän ja lähihistorian (1980-luvulta lähtien) ilmiöt ja niihin liittyvä esineistö ovat kokoelmassa heikosti edustettuina. Esimerkiksi nykypäivän ravintolakeittiön koneita, laitteita ja välineitä ei kokoelmassa juurikaan ole. Myös seuraavat teemat ovat esinekokoelmassa puutteellisesti edustettuina: 1 Valtakunnallinen tallennustyönjako on luettavissa Museoviraston sivuilla: 9

10 etniset ravintolat, ketjut (ravintola- ja hotelliketjut) sekä arkiset ruokailupaikat kuten lounasravintolat ja -ruokalat. Puutteena voidaan pitää myös kokoelman maantieteellistä painottumista Helsinkiin. Tavoitteena on mieluummin tallentaa kokonaisuuksia kuin yksittäisiä esineitä. Säilytystilojen rajallisuus kuitenkin käytännössä asettaa rajat esimerkiksi kokonaisten ravintolainteriöörien ja hotellisisustusten tallentamiselle. Tällaisia kokonaisuuksia tallennetaan ensisijaisesti muilla keinoin kuin fyysisten esineiden tallentamisella, esimerkiksi valokuvadokumentoinneilla. Suomalaiseen ruokaperinteeseen ja ruoka- ja juomakulttuuriin liittyvän esineistön tallentamisessa Hotelli- ja ravintolamuseo toimii yhteistyössä muun muassa Suomen maatalousmuseo Sarkan sekä maakuntamuseoiden kanssa Valokuvakokoelma Valokuvakokoelmaa kartutetaan edelleen majoitus- ja ravitsemisalan historiasta Suomessa kertovilla valokuvilla. Tämä osa kokoelmasta karttuu etupäässä lahjoituksin. Valokuvakokoelman aktiivinen kartuttaminen on projektiluontoista. Majoitus-, matkailu- ja ravitsemisalan ajankohtaisia ilmiöitä pyritään dokumentoimaan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Vuonna 2013 alkavan inventoinnin yhteydessä luodaan kirjallinen valokuvakokoelman tallennus- ja dokumentointisuunnitelma Arkistokokoelma Hotelli- ja ravintolamuseon arkistokokoelman laajin osa on ruokalistakokoelma. Suurin osa arkistoitavasta aineistosta karttuu majoitus- ja ravitsemisalalla työskennelleiden tai työskentelevien yksityishenkilöiden tai alan yritysten lahjoittamina yksittäisinä asiakirjoina tai kokoelmina, ei kokonaisina arkistoina. Näiden lisäksi tähän aineskokoelmaan kuuluu pieni määrä yksityisten henkilöiden ja yritysten arkistoja. Henkilö- ja yritysarkistot pyritään ohjaamaan arkistolaitokselle. Museo kartuttaa edelleen suomalaisten menyiden, päivänlistojen ja à la carte - ja juomalistojen kokoelmaa. Vanhempaa aineistoa otetaan vastaan olemassa olevan kokoelman täydennykseksi. Päällekkäisyyksiä pyritään välttämään ja 2000-luvun ruokalistoja on kokoelmassa niukasti. Vaikka à la carte -listat ovatkin nykyään verkossa, on menyiden systemaattisessa tallentamisessa ravintoloilla ja niiden henkilökunnalla sekä ravintolaasiakkailla ratkaiseva rooli. Tavoitteena on, että kokoelma ulottuu nykypäivään. Museo katsoo, että olemassa oleva ulkomaisten ruokalistojen kokoelma on riittävä eikä enää kartuta sitä. Suurin osa ravintoloiden ruokalistoista julkaistaan nykyään verkossa. Ravintoloissa on usein paikan päällä käytössä vain tulosteet, jotka eivät välttämättä sovellu pitkäaikaissäilytykseen. Kansalliskirjasto on tallentanut kotimaisia verkkoaineistoja vuosittain vuodesta 2006 lähtien automaattisella keräysohjelmalla. Hotelli- ja ravintolamuseolla ei ole resursseja eikä tarvetta tallentaa erikseen majoitus- ja ravitsemisliikkeiden verkkosivuja. Museo katsoo, että Kansalliskirjasto tallentaa riittävän kattavasti myös museon edustaman alan sivustot. 10

11 Arkistoon kuuluu kokoelma suomalaisia matkaesitteitä ja pääasiassa hotelliaiheisia matkalaukkumerkkejä sekä hotelli- ja ravintola-aiheisia tulitikkurasioita. Näitä aineistoja ei kartuteta aktiivisesti. Muistitiedon tallentamista on tavoitteena jatkaa projektiluontoisesti. Tarkoitus on muun muassa haastatella pitkän uran tehneitä ravintola-alan ammattilaisia heidän työhistoriastaan ja kokemuksistaan. Myös vanha C-kaseteilla oleva haastatteluaineisto on tarkoitus digitoida. Arkistokokoelman inventointi on suunniteltu toteutettavaksi vuosina Tavoitteena on päällekkäisyyksien karsiminen, tallennussuunnitelman luominen ja asianmukaisen säilytysjärjestelmän luominen varsinkin à la carte -kokoelmalle Kirjastokokoelma Käsikirjasto karttuu sekä ostojen että lahjoitusten kautta. Painopisteinä ovat suomalainen hotelli- ja ravintolahistoria, ruoka- ja juomakulttuuri ja tapakulttuuri. Lisäksi hankitaan valikoidusti yleisteoksia suomalaisten matkailun historiasta ja Suomesta matkailumaana. Suomen eri paikkakuntia matkailukohteina esittelevät kuvateokset ja ulkomaiden matkaoppaat jätetään kokoelman ulkopuolelle. Keittokirjakokoelmaa täydennetään suomalaisesta ruoasta ja ravintolaruoasta kertovilla teoksilla. Kirjastoon on tilattu majoitus-, matkailu- ja ravitsemisalan ammattilehtiä. Lehtileikekokoelma ei enää kartu. Ammattilehtien artikkeleita luetteloidaan valikoiden. Kirjastokokoelman kartuttamisessa painotetaan teosten käytettävyyttä ja informaatioarvoa käsikirjastokäytössä Alkon kokoelma Hotelli- ja ravintolamuseo kartuttaa Alkon kokoelmaa mahdollisuuksiensa mukaan. Lahjoituksina saatavat suoraan Alkoon historiansa tai ulkoasunsa perusteella kuuluvat aineistot liitetään Alkon kokoelmaan. Etikettikokoelmaa kartutetaan korjaamalla olemassa olevan kokoelman puutteita. Vuodesta 1999 lähtien kokoelma on karttunut Altian 2 etiketeillä. Altia ei enää kartuta tätä kokoelmanosaa säännöllisesti. Kokoelma on inventoinnin tarpeessa. Eri aikoina kokoelmaan liitetyt kokonaisuudet sisältävät päällekkäisyyksiä, joita ei ole tarpeellista säilyttää. Merkittävä osa Alkon kokoelmasta koostuu pullokokoelmasta, jossa pääpaino on Alkon pulloissa vuodesta 1932 lähtien. 2 Vuosina tapahtuneiden organisaatiomuutosten seurauksena Oy Alko Ab:n alkoholijuomien valmistus, maahantuonti ja markkinointi siirtyivät Altia Group Oy:lle (vuodesta 2002 Altia Oyj). 11

12 Alkon pullokokoelma on jaettu neljään eri arvoluokkaan: AI AII AIII AIV Alkon valmistamien ja/tai pullottamien juomien pullot Alkossa vuoteen 1998 myynnissä olleet, Alkolle sopimussuhteisesti tuotteita valmistaneiden yritysten pullot (esim. suomalaiset alkoholivalmistajat ja panimot) Alkossa vuoteen 1998 myynnissä olleet, muut kuin luokkaan I ja II kuuluvat pullot Matkamuistopullot, joita ei ole myyty Alkon myymälöissä Kokoelma ei enää kartu. Kokoelmaan otetaan poikkeuksena vain luokkiin AI ja AII kuuluvia pulloja, mikäli niitä kokoelmassa ei vielä ennestään ole tai lahjoituksena tulevan pullon kunto on huomattavasti parempi kuin kokoelmassa olevan. Pullokokoelmasta voidaan poistaa pullot, joissa ei ole etikettiä, lasileimaa, korkkia tai mitään, mikä kertoisi pullon alkuperästä, sisällöstä tai käyttöhistoriasta. Muita poistokriteereitä ovat muun muassa huono kunto tai useat kappaleet. Kokoelmasta voidaan lisäksi poistaa luokkaan AIV kuuluvat pullot. 4. KOKOELMIEN HALLINTA 4.1. Luettelointi Hotelli- ja ravintolamuseon uudet hankinnat diaarioidaan heti sekä diaariin että kokoelmatietokantaan (vuoden 2011 alusta alkaen Musketti) ja luovuttajalta saadut tiedot kirjataan. Näin pyritään estämään luetteloinnin viivästymisessä vaarana oleva tietojen katoaminen. Uudet hankinnat luetteloidaan mahdollisimman pian hankinnan tapahduttua. Tällä hetkellä museolla ei kuitenkaan ole resursseja luetteloida kaikkea vastaanotettavaa aineistoa. Taannehtivaa luettelointityötä tehdään projektiluontoisesti. Lisäksi luettelointiviivettä puretaan siten, että kaikki näyttelyä, lainausta tai tutkimusta varten esille otettava luetteloimaton aineisto luetteloidaan. Vuonna 2010 käynnistyneen esinekokoelman inventoinnin yhteydessä esineiden luettelointitiedot tarkistetaan ja esineet kuvataan. Esineistä osa on fyysisesti ilman esinenumeroa. Näitä esineitä kutsutaan einoiksi (ei no eli ei numeroa). Osa tällaisista esineistä on asianmukaisesti diaarioitu, mutta niiden saamaa esinenumeroa ei ole merkitty esineeseen. Lisäksi osa esineistä on aikanaan jätetty diaarioimatta. Tällaiset esineet ovat kadottaneet kontekstinsa ja niiden luettelointi ilman inventaarionumeroa on ongelmallista. Inventoinnin yhteydessä einot ja luetteloimattomat esineet liitetään harkinnan mukaan kokoelmaan. Myös valokuva- ja arkistokokoelmien luetteloinnin saaminen ajan tasalle vaatii lisäresursseja. Kokonaisuudet diaarioidaan ja luetteloidaan hankintatasolla. Objektikohtainen luettelointi toteutetaan resurssien mukaan. 12

13 Luetteloinnin laadullisiin tavoitteisiin kiinnitetään huomiota. Luetteloinnin keskeisiä laatukriteereitä ovat: luettelointitiedot ovat paikkansa pitäviä varsinkin paikkaan, toimijoihin ja aikaan liittyvissä tiedoissa luetteloidessa käytetään yleistä asiasanoitusta ja museoalan asiasanoitusta käytetty luettelointisanasto ja -termit ovat yhdenmukaisia voimassa oleva säilytyspaikka tai pysyvä näyttelypaikka kirjataan tietokantaan, myös väliaikainen paikkatieto merkitään Luetteloinnissa noudatetaan Museoviraston laatimia Musketin luettelointiohjeita ja otetaan huomioon Museo hankkeen ohjeistus. Lisäksi Hotelli- ja ravintolamuseo seuraa aktiivisesti KDK:n (Kansallinen digitaalinen kirjasto) etenemistä ja sen mahdollisia vaikutuksia kokoelmahallintaan ja luettelointikäytäntöihin Kokoelmien digitointi Hotelli- ja ravintolamuseon ensimmäiset kokoelmanhallintaohjelmat olivat vuosina käyttöön otetut Minttu- ja Mopsi -ohjelmat. Tuolloin aloitettiin vanhojen esine- ja valokuvapääkirjojen siirtäminen sähköiseen muotoon sekä uusien hankintojen sähköinen luettelointi. Ruokalistakokoelman luettelointi aloitettiin Minttu-tietokantaan. Vuonna 2002 käyttöönotetun Antikvaria-kokoelmanhallintaohjelman korvasi vuonna 2011 Musketti. Hotelli- ja ravintolamuseo käyttää vuokraversiota Museoviraston Muskettikokoelmanhallintaohjelmasta. Muskettiin on luetteloitu esine-, valokuva-, arkisto-, kirjastoja artikkelikokoelmat. Kokoelmien digitoinnin ja digitaalisen luetteloinnin priorisointisuunnitelma on laadittu vuonna 2008 ja sitä päivitetään vuosittain. Kokoelmat Musketti-kokoelmatietokannassa : objektit kuvat Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmat esinekokoelma (52,5 %) valokuvakokoelma (10,4 %) arkistokokoelma (0,9 %) artikkeli- ja lehtileike-kokoelma käsikirjastokokoelma Alkon kokoelmat esinekokoelma (35 %) valokuvakokoelma (0,3 %) Lahden kokoelmat esinekokoelma 11 3 (27,3 %) valokuvakokoelma - arkistokokoelma - kirjastokokoelma Poistot Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmat ovat syntyneet yli neljän vuosikymmenen aikana vaihtelevien periaatteiden mukaan. Kokoelmat on suunniteltu pysyviksi, mutta ne sisältävät 13

14 objekteja, joiden olemassaoloa museokokoelmassa ei nykykriteereillä voi perustella. Kokoelmista voidaan tehdä perusteltuja poistoja. Poiston perusteet: 1. Objekti on erittäin huonokuntoinen, tuhoutumassa, tuhoutunut tai uhka muulle kokoelmalle. 1. Objekti on ennestään kokoelmassa. 2. Objekti on kokoelmaan sopimaton tai merkityksetön. 3. Objektista ei ole tietoja. 4. Korkeat säilytys- ja ylläpitokustannukset. Kokoelmista poistettava objekti voidaan siirtää toisen museon kokoelmaan palauttaa lahjoittajalle ottaa museon käyttökokoelmaan, museopedagogiikan käyttöön, rekvisiitaksi tai opetukseen. Muussa tapauksessa objekti hävitetään asianmukaisesti. Poistoehdotuksen objekteista tekee tutkija. Poiston hyväksyy museonjohtaja. Poistettavasta aineistosta tehdään poistopöytäkirja, jonka museonjohtaja vahvistaa allekirjoituksellaan. Poistopöytäkirjat arkistoidaan. Ennen poistoa objektin luettelointitiedot tarkistetaan ja luettelointitietoihin sekä diaariin merkitään tieto poistosta. Objekti kuvataan tarvittaessa ja kuvat liitetään poistopöytäkirjan yhteyteen. Poiston suorittaa tutkija tai tutkijan ohjeistama henkilö. Hotelli- ja ravintolamuseo noudattaa poistoissa ICOM:in museotyön eettisiä säädöksiä. Toisen museon kokoelmaan tai Hotelli- ja ravintolamuseon käyttökokoelmaan siirrettävä objekti poistetaan asianmukaisesti. Toiseen museoon siirrettävästä objektista tehdään siirtosopimus. Käyttökokoelmaan siirrettävän objektin numero yliviivataan ja objektiin tehdään merkintä KK, käyttökokoelma Kokoelmien säilytys ja hoito Hotelli- ja ravintolamuseon näyttelytilat ja kokoelmien säilytystilat sijaitsevat Kaapelitehtaalla Helsingin Ruoholahdessa. Rakennus on entinen Suomen Kaapelitehdas, jossa valmistettiin sähkö- ja puhelinkaapeleita. Kaapelitehdas on valmistunut kolmessa eri vaiheessa vuosina Kaapelinvalmistuksen loputtua tehtaanomistaja Nokia Oy alkoi vuokrata tiloja muun muassa taiteilijoille. Vuonna 1991 rakennus siirtyi Helsingin kaupungille. Rakennusta hallinnoi ja hoitaa Kiinteistö Oy Kaapelitalo. Vuokralaisia on yhteensä noin 250, esimerkiksi taiteilijoita, bändejä, kouluja, teattereita, yhdistyksiä, yrityksiä ja museoita. Rakennuksen kokonaispinta-ala on noin m². Tiloja ei ole alun perin suunniteltu museokäyttöön. Olosuhteet eivät kaikilta osin vastaa kokoelmien säilytykselle asetettuja vaatimuksia. Kaikkien museon tilojen sijainti samassa rakennuksessa on kuitenkin etu, josta ei ole järkevää luopua. Kaikkien kokoelmien säilytystilojen läpi kulkee vesi- tai viemäriputkia. Tilat eivät myöskään ole pölytiiviit. Lähes kaikki tilat ovat vuosien varrella kärsineet jonkinlaisesta vesivahingosta sekä vaihtelevista kosteus- ja lämpöolosuhteista. Tiloissa ei ole säännöllistä olosuhteiden seurantaa. Sellainen tulisi järjestää, vaikka olosuhteiden vaihteluun ei juurikaan voida vaikuttaa. Tilojen kunnon vuoksi on ensisijaisen tärkeää sijoittaa ja suojata kokoelmat si- 14

15 ten, että olosuhteiden vaihtelusta ja pölystä koituu niille mahdollisimman vähän haittaa. Kokoelmien säilytystilat tarkastetaan viikoittain. Näyttely-, arkisto- ja toimistotiloissa on savuilmaisimet, jotka ovat huoltosopimuksen piirissä. Tiloissa on lisäksi riittävät alkusammutusvälineet. Kokoelmien osalta ei ole tehty pelastus- eikä valmiussuunnitelmia, mutta suunnitelma on tarkoitus laatia vuoden 2013 aikana. Esinekokoelmaa koskeva riskikartoitus on laadittu vuonna Esinekokoelman säilytystilat ovat tällä hetkellä ahtaat ja täynnä. Todennäköisesti tilat kuitenkin riittävät, kun vuonna 2010 aloitettu inventointi ja säilytystilojen uudelleen järjestely saadaan päätökseen. Sen jälkeen säilytystiloissa on alustavan arvion mukaan jonkin verran tilaa myös kartunnalle, ainakin pienesineistön osalta. Kokoelmiin kuuluvista esineistä vain osalle on tietokantaan merkitty sijaintipaikka. Inventoinnin ja säilytystilojen uudelleen järjestelyn yhteydessä merkitään kaikille inventoiduille esineille tarkka sijaintipaikka. Jatkossa sekä väliaikaiset että pysyvät muutokset esineiden sijaintipaikoissa kirjataan ylös. Ruokalistakokoelma on järjestetty arkistolaatikoihin museon arkistotiloihin ajan ja paikan mukaan ravintoloittain. Isokokoiset à la carte -listat vaativat toisen tyyppistä säilytysratkaisua, jotta ne olisivat helpommin käytettävissä ja jotta päällekkäisyyksiä kokoelmassa pystyttäisiin välttämään. Valokuvavedokset ja negatiivit säilytetään samassa tilassa arkistoaineiston kanssa. Tilassa on suhteellisen tasainen lämpötila, mutta ilmankosteus vaihtelee vuodenaikojen mukaan, eikä siihen pystytä vaikuttamaan. Osa arkisto- ja valokuvaaineistosta säilytetään tällä hetkellä toimistotiloissa. Tavoitteena on valokuva- ja arkistokokoelmien inventoinnin ja seulonnan yhteydessä saada lisää säilytystilaa arkistoon. Hotelli- ja ravintolamuseo pyrkii toiminnassa panostamaan ennaltaehkäisevään konservointiin, kuten aineistojen asianmukaiseen käsittelyyn, kuljetukseen, säilytykseen ja esillepanoon. Museolla ei ole omaa konservaattoria. Museonjohtajalla on kuitenkin taidekonservaattorin koulutus, joten konservaattorin näkemys asioista on tarvittaessa helposti saatavissa. Museoammatillinen henkilökunta suorittaa kokoelmien peruspuhdistusta esimerkiksi luetteloinnin ja näytteille asettamisen yhteydessä. Konservointipalveluja ostetaan ulkopuolisilta konservaattoreilta tarpeen ja resurssien mukaan. Käynnissä olevan esineinventoinnin yhteydessä tehdään kattava, esinekohtainen kuntokartoitus Digitaalisen aineiston säilytys Hotelli- ja ravintolamuseo käyttää vuokraversiota Museoviraston Muskettikokoelmanhallintaohjelmasta. Kaikki museon Muskettiin luetteloima aineisto tallentuu Museoviraston Musketti-palvelimelle, jonka varmistuksesta Museovirasto vastaa. Kaikki Muskettiin linkitetyt näyttökuvat (esine-, valokuva- ja ruokalistakuvat) tallentuvat Museoviraston palvelimelle. Arkistokokoiset digitaaliset kuvat (valokuvat ja ruokalistat) tallennetaan museon omalle palvelimelle, jossa on päivittäinen nauhavarmennus luvulla tehdyt valokuvadokumentoinnit säilytetään toistaiseksi alkuperäisillä CD- ja DVD-levyillä, sillä näille arkistokokoisille kuville ei ole tilaa palvelimella. Palvelintilan tarve kasvaa digitoinnin etenemisen ja uusien dokumentointien myötä jatkuvasti. Digitaalisen materiaalin pitkäaikaiseen säilytykseen pyritään löytämään ratkaisu mahdollisimman pian, viimeistään arkisto- ja valokuvakokoelmien inventoinnin ( ) yhteydessä. 15

16 5. KOKOELMIEN SAAVUTETTAVUUS Hotelli- ja ravintolamuseo pyrkii edistämään kokoelmiensa saavutettavuutta ja liikkuvuutta. Kokoelmien hyvä hallinta on edellytyksenä kokoelmien saavutettavuudelle. Museo tekee tunnetuksi kokoelmiaan muun muassa näyttelyiden avulla. Uusi pysyvä näyttely on avattu elokuussa Lisäksi museossa on vaihtuvia teemanäyttelyitä. Museon omissa tiloissa järjestettävien näyttelyiden lisäksi museo on mukana erilaisissa näyttelyprojekteissa, joita järjestetään omien tilojen ulkopuolella yhteistyössä eri tahojen kanssa. Kokoelmissa olevia museoesineitä lainataan näyttelytarkoituksiin myös ammattimaisesti hoidetuille museoille ja muille esineturvallisuuden takaaville tahoille. Kokoelmia esitellään myös Matkailumuseoverkoston matkoilla.fi-portaalissa, Matkaruokailu-verkkonäyttelyssä (www.matkaruokailu.fi) sekä Keittoja, vellejä, muhennoksia - verkkonäyttelyssä (www.tyovaenruokailu.fi). Museon kotisivuilla on esillä yli sata ruokalistaa 1860-luvulta tähän päivään. Lisäksi kokoelmista kerrotaan mm. museon julkaisuissa, tiedotusvälineiden kautta, sosiaalisessa mediassa sekä erilaisissa tapahtumissa. Musketin myötä museolla on mahdollisuus tuoda kokoelmiaan yleisön nähtäville myös SMOL:ssa. Ensimmäinen otos kokoelmista julkaistaan SMOL:ssa vuoden 2013 aikana. Aikataulullisesti ensisijaisia verkkoon vietäviä aineistoja ovat museon omat valokuvausdokumentoinnit. Hotelli- ja ravintolamuseo seuraa Museo hankkeen ja KDK:n etenemistä ja niiden vaikutusta kokoelmien saavutettavuuden kannalta. Kokoelmiin liittyvä tietopalvelu on osa Hotelli- ja ravintolamuseon tutkijoiden päivittäistä työtä. Museon kokoelmat ovat kaikkien halukkaiden tutkittavissa museon tietopalvelun tiloissa. Aineistoja hyödynnetään runsaasti, erityisen kysyttyjä ovat ruokalista- ja etikettikokoelmat. Arkiston asiakkaisiin kuuluvat muun muassa eri alojen opiskelijat, majoitus-, matkailu- ja ravitsemisalan ammattilaiset, toimittajat, tutkijat, elokuvantekijät, teatteriväki sekä ruoasta ja juomasta kiinnostuneet harrastajat. Vaikka monet eri tahot hyödyntävät jo museon kokoelmiin kuuluvia aineistoja, monet asiakasryhmät jäävät edelleen tietopalvelun tavoittamattomiin. Toteuttaakseen paremmin tehtäväänsä valtakunnallisesti museo etsii jatkuvasti uusia tapoja ja välineitä tietopalvelutyöhön. Museopedagogiseen toimintaan tarkoitettua käyttökokoelmaa voidaan hyödyntää esimerkiksi työpajoissa tai erilaisissa teemaopastuksissa. Käyttökokoelman pääpaino on pienesineistössä, kuten erilaisissa astioissa ja välineissä. Käyttökokoelmaa säilytetään varsinaisesta kokoelmasta erillään eikä sitä tarvitse hoitaa tai säilyttää museaalisten periaatteiden mukaisesti. Käyttökokoelmaan kuuluvia esineitä ei varsinaisesti luetteloida. 6. YHTEISTYÖ Hotelli- ja ravintolamuseo tekee kokoelmiin liittyvää yhteistyötä muiden museoiden kanssa. Kulttuurihistoriallisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyö TAKO:ssa Hotelli- ja ravintolamuseo kuuluu 5 pooliin, jonka teemana on viestintä, liikenne ja matkailu. Pooli toteutti vuosina yhteisen nykydokumentointihankkeen Suomi matkustaa. Hotelli- ja ravintolamuseon osuus oli Helsingin Hotelli Seurahuoneen työntekijöiden ja tilojen dokumentointi. Jatkossa poolityöskentelyn tavoitteena on tiivistää kokoelmayhteistyötä ja pohtia yhdessä tallentamiseen liittyvää työnjakoa. Hotelli- ja ravintolamuseon toiveena on 16

17 tehostaa muiden museoiden kanssa tehtävää yhteistyötä suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin tallentamisessa. Hotelli- ja ravintolamuseon aloitteesta perustettuun valtakunnalliseen Matkailumuseoverkostoon kuuluu 16 suomalaista ammatillisesti hoidettua museota. Matkailumuseoverkosto tallentaa tietoa suomalaisten matkailun historiasta sekä Suomesta matkailumaana. Matkailumuseoverkoston jäsenenä Hotelli- ja ravintolamuseon vastuualueena ovat majoittumiseen ja ruokailuun liittyvät valtakunnalliset matkailuorganisaatiot Suomessa. Verkosto avasi vuonna 2010 matkoilla.fi-sivuston, jonka tavoitteena on tuoda esille ja saavutettavaksi yhteistyömuseoiden omia matkailuun liittyviä kokoelmia. 7. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Ajankohta Toimenpide Esinekokoelman inventointi ja säilytystilojen uudelleen organisointi Lahden kokoelman kuljetus Helsinkiin, seulonta ja liittäminen kokoelmiin 2013 Esinekokoelmien tallennussuunnitelman laatiminen 2013 Kokoelmien pelastus- ja valmiussuunnitelman laatiminen Arkisto- ja valokuvakokoelmien inventointi ja säilytystilojen järjestäminen sekä tallennussuunnitelman tekeminen 17

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO 27.1.2016

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO 27.1.2016 KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO 27.1.2016 Ravintola Demoa dokumentoimassa vuonna 2015, kuvaajana toimi Matti Ahlgren (taustalla). Kuva: Maria Ollila Kaapelitehdas Tallberginkatu

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO 13.4.2011 Frigidaire-jääkaappi Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista. Kuva: Ilari Järvinen / Museokuva Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 G 60 00180

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO Frigidaire-jääkaappi Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista. Kuva: Ilari Järvinen / Museokuva Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 G 60 00180 Helsinki

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO Hotelli Kämpin Frigidaire-jääkaappi Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista. Kuva: Ilari Järvinen / Museokuva Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 G 60

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO 9.2.2015

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO 9.2.2015 KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO 9.2.2015 Ravintola Postresin dokumentointia vuonna 2014. Tutkija Maria Ollila ja keittiömestari Samuli Wirgentius. Kuva: Anni Pelkonen Kaapelitehdas

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Teemu Ahola Digitaaliset kokoelmat Avoimempi Pohjola seminaari 10.2.2016 Suomen kansallismuseo Valtakunnallinen tallennustyönjako: tausta ja

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013 Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,

Lisätiedot

YHTEENVETO VALTAKUNNALLISTEN ERIKOISMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO VALTAKUNNALLISTEN ERIKOISMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO VALTAKUNNALLISTEN ERIKOISMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi valtakunnallisista erikoismuseoista lähes kaikki. Kyselyn saaneista valtakunnallisista erikoismuseoista 9 palautti

Lisätiedot

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Saimaan kulttuurihistorialliset ja sisävesiliikenteen kokoelmat Etelä-Savon kulttuurihistorialliset kokoelmat Savonlinnan maakuntamuseo Teksti: Kirsi Liimatainen Kuvat: Mikko

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008

Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008 Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008 Risto Hakomäki Tutkija Suomen kansallismuseo Kokoelma- ja tutkimusyksikkö MUSEOVIRASTO Taustaa Museoalan asiantuntijaseminaari,

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Johdanto. Kokoelmien historia ja nykytilanne

Johdanto. Kokoelmien historia ja nykytilanne Johdanto Museolain (729/1992, 1166/1996, 644/1998, 877/2005) ja -asetuksen (1312/1992, 1192/2005) mukaan museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja lisätä kansalaisten ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan

Lisätiedot

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi 18 taidemuseota. Aluetaidemuseot on erotettu omaksi ryhmäkseen ja niistä on erillinen yhteenveto. Taidemuseot Aboa Vetus & Ars Nova

Lisätiedot

PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO. Kokoelmapolitiikka

PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO. Kokoelmapolitiikka PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO Kokoelmapolitiikka Porvoon kaupunginkirjasto Uudenmaan maakuntakirjasto 1.1.2013 Porvoon kaupunginkirjasto Uudenmaan maakuntakirjasto PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON. K o k o e l m a p o l i i t i i k k a

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON. K o k o e l m a p o l i i t i i k k a HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON K o k o e l m a p o l i i t i i k k a 2014 2018/2019 2014 2018/2019 Sisällys Johdanto 7 Kokoelmapolitiikan tavoitteet ja käyttötarkoitus 7 Kokoelmapolitiikkaprosessin vaiheet

Lisätiedot

Riihimäen. Kaupunginmuseo

Riihimäen. Kaupunginmuseo Riihimäen Kaupunginmuseo Kokoelmapoliittinen ohjelma 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEON TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET 4 2. RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEON KOKOELMIEN SYNTY JA VAIHEET 5 3. KOKOELMIEN

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Pelit kansalliskokoelmassa

Pelit kansalliskokoelmassa Pelit kansalliskokoelmassa Lauri Ojanen & Aija Vahtola Kansalliskirjasto on kerännyt digitaalisia pelejä vuodesta 2008 alkaen, jolloin ne sisällytettiin arkistoinnin piiriin vapaakappaletoimintaa ohjaavassa

Lisätiedot

Kokoelmahallinnon tärket

Kokoelmahallinnon tärket Kokoelmahallinnon tärket rkeät lomakkeet Tiina Paavola Maakunnallinen museopäiv ivä 2.6.2009 Luovutustodistus Juridinen asiakirja, jolla siirretää ään n lahjoitettavan materiaalin omistusoikeus museolle

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

SIIRI KUVA JA ESINETIETOKANTA

SIIRI KUVA JA ESINETIETOKANTA KUVA ARKISTO Perustettu 1983 kokoamalla yhteen Tampereen viiden eri museon ja kaupunginarkiston kuvat tavoitteet: 1. kokoelmien hallintaa ohjaavat kokoelmapoliittinen ohjelma ja kokoelmastrategia 2. digitoinnin

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

JOKA Journalistinen kuva-arkisto

JOKA Journalistinen kuva-arkisto JOKA Journalistinen kuva-arkisto Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 4.-5.11.2013 Vesa Hongisto Museoviraston ja Suomen valokuvataiteen museon yhteishanke Journalistisen kuva-arkiston tarkoituksena on

Lisätiedot

Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa

Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa Sisältö Johdanto... 3 Suosituksen keskeiset käsitteet... 4 Asiasanastot... 4 Kansallisen digitaalisen

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

Miksi arkisto järjestetään?

Miksi arkisto järjestetään? Yksityisarkistot Yksityinen arkisto On arkistonmuodostaja On sen tehtävien hoidosta kertyvien asiakirjojen kokonaisuus On ainutkertainen On historiallinen todistusarvo Asiakirjahallinto/RB 2 Miksi arkisto

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Metsäalan museoiden verkoston ja yhteistyömuotojen luominen metsäkulttuurin tunnettuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.

Lisätiedot

Kuntoinventoinnin perusteet

Kuntoinventoinnin perusteet Kuntoinventoinnin perusteet Ennaltaehkäisevä konservointi, Mobilia 20.-21.4. Anne Vesanto, Konservointikeskus, Jyväskylä Kuntoinventointi Osa suunnitelmallista kokoelmainventointia: objektin olemassaolo;

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

Kokoelmapoliittinen ohjelma vuosille 2009

Kokoelmapoliittinen ohjelma vuosille 2009 1 Kokoelmapoliittinen ohjelma vuosille 2009 Laatineet Maria Koskijoki Kristina Tohmo Jonina Jansson Elina Torvinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kokoelmaa määrittävät säännöt, lait ja asetukset 3.

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS 1(5) VALTIPA Kirjeenne 22.5.2012 Kansallisarkistoon VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Valtioneuvoston tietopalvelujen yhteistyöverkosto

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Museoiden kokoelmanhallinta ja Kansallinen digitaalinen kirjasto

Museoiden kokoelmanhallinta ja Kansallinen digitaalinen kirjasto Museoiden kokoelmanhallinta ja Kansallinen digitaalinen kirjasto Tiedonhallintakeskus Vesa Hongisto 20.8.2009 Kokoelmahallinnan tilanne Museoalalla arviolta 40-50 70 erilaista kokoelmahallintaohjelmistoa,

Lisätiedot

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS 1 KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS Museokeskus vastaa Kuopion kaupungin museopalveluista, jotka tuotetaan museoiden toimintaajatuksiin perustuen,

Lisätiedot

Hotelli- ja ravintolamuseo vanhan ja uuden näyttelyn välissä

Hotelli- ja ravintolamuseo vanhan ja uuden näyttelyn välissä Hotelli- ja ravintolamuseo vanhan ja uuden näyttelyn välissä Anu Kehusmaa Hotelli- ja ravintolamuseo on aloittanut uuden perusnäyttelyn suunnittelun. Tässä artikkelissa pohditaan uudelle näyttelylle asetettuja

Lisätiedot

KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN

KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN Digiaika talteen! seminaari 16.5.2008 jorma.walden@minedu.fi Kulttuuriaineistojen arkistointia koskeva lainsäädäntö (vapaakappalelaki ja elokuvien arkistointia

Lisätiedot

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Vastaa Salon aineellisen perinnön tallentamisesta, tutkimisesta ja näytteille asettamisesta. Perustehtävä Salon tuotanto- ja kulttuurihistorian säilyttäminen

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

KUKAAN EI HALUA OSTAA PÄÄSYLIPPUA, EIKÄ KÄVIJÄT KANNATA. Kimmo Levä, FM Museonjohtaja Mobilia

KUKAAN EI HALUA OSTAA PÄÄSYLIPPUA, EIKÄ KÄVIJÄT KANNATA. Kimmo Levä, FM Museonjohtaja Mobilia KUKAAN EI HALUA OSTAA PÄÄSYLIPPUA, EIKÄ KÄVIJÄT KANNATA Kimmo Levä, FM Museonjohtaja Mobilia SISÄLTÖ Esittäytyminen Miksi museon pitäisi myydä? Mitä museo myy? Tuotteistaminen Museotuotteet ja palvelu

Lisätiedot

Raision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma

Raision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma Raision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma Kokoelmapoliittisen ohjelman ovat laatineet heinäkuussa 2007 muokattu 16.10.2008 museonjohtaja Heli Isolehto arkeologi Jari Näränen tutkija Anna-Mari Rosenlöf

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN MUSEOIDEN STRATEGINEN YLEISSUUNNITELMA

ÄÄNEKOSKEN MUSEOIDEN STRATEGINEN YLEISSUUNNITELMA Kaupunginhallitus 21.12.2009 liite nro 4 (1/11) vapaa-aikalautakunta 4.11.2009 liite nro 1 ÄÄNEKOSKEN MUSEOIDEN STRATEGINEN YLEISSUUNNITELMA Äänekosken kaupunginmuseo 2009 Äänekosken kaupunginmuseon kokoelmapoliittinen

Lisätiedot

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011 Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus

Lisätiedot

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Kuva: Kalle Kultala, Suomen valokuvataiteen museo. KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Tutkija Maria Virtanen, Suomen valokuvataiteen museo Esitys perustuu -Suomen valokuvataiteen museon tammikuussa

Lisätiedot

Journalistinen kuva-arkisto JOKA

Journalistinen kuva-arkisto JOKA Journalistinen kuva-arkisto JOKA Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 21.-22.11. 2011 Lehtikuvat kellareista ja kotoa kulttuuriperintökäyttöön Ekku Peltomäki ja Aira Samulin JOKA / Kari Pulkkinen JOKA-hanke:

Lisätiedot

Toimintakertomus 2014

Toimintakertomus 2014 Toimintakertomus 2014 HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEOSÄÄTIÖ TALLBERGINKATU 1 G 60 00180 HELSINKI SISÄLLYS 1. HALLINTO 3 1.1. Hotelli- ja ravintolamuseosäätiön edustajisto, taustayhteisöt ja henkilökohtaiset

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden usto Suomen metsämuseo ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen

Lisätiedot

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Digitoinnin työpaja 2/4: Valokuvien digitoinnin suunnittelu 24.11.2009 Tutkija Panu Rissanen, Poliisimuseo Tutkija Tiina Tuulasvaara-Kaleva, Poliisimuseo

Lisätiedot

Kh 8.2.2016 35 liite. Kauhavan kaupunki IRTAIMISTO-OHJE

Kh 8.2.2016 35 liite. Kauhavan kaupunki IRTAIMISTO-OHJE Kh 8.2.2016 35 liite Kauhavan kaupunki IRTAIMISTO-OHJE Sisällysluettelo 1. Ohjeen tarkoitus... 3 2. Irtaimistoluetteloon kirjattavan irtaimiston määrittely... 3 3. Irtaimistoluetteloon kirjattavat tiedot...

Lisätiedot

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Sakari Hanhimäki Projektitutkija, Porin taidemuseo jshanh@utu.fi sakari.hanhimaki@pori.fi Porin taidemuseon

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 Kalastusmuseoyhdistys ry. Fiskerimuseiföreningen rf. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 YHDISTYKSEN HALLINTO, JÄSENISTÖ JA TALOUDENHOITO Vuosikokous Vuosikokous pidettiin 5.3.2008 Helsingissä. Puheenjohtajana

Lisätiedot

TIETOKESKUS VELLAMON HINNASTO 2016

TIETOKESKUS VELLAMON HINNASTO 2016 TIETOKESKUS VELLAMON HINNASTO 2016 TIETOKESKUS VELLAMON KIRJASTOPALVELUT Veroton hinta Alv 24 % Kaakkuri-maksut Myöhästymismaksu/aineistoyksikkö/pv 0,24 0,06 Lainat voi palauttaa ilman maksuja kahden arkipäivän

Lisätiedot

JOHDANTO ESINEKOKOELMIEN DIGITOINTIIN

JOHDANTO ESINEKOKOELMIEN DIGITOINTIIN JOHDANTO ESINEKOKOELMIEN DIGITOINTIIN - mitä pitäisi ottaa huomioon ennen esinekokoelmien digitointia? Kaikki digitoitu aineisto julkaistaan Kansallisen digitaalisen kirjaston (kdk) nettisivuilla Esinekokoelmia

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

TAKO pooli 5 H A N N A K Y L Ä N I E M I T A K O - S E M I N A A R I 2 8. - 2 9. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O

TAKO pooli 5 H A N N A K Y L Ä N I E M I T A K O - S E M I N A A R I 2 8. - 2 9. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O TAKO pooli 5 NYKYDOKUMENTOINTI SUOMI M A TKUSTAA 2 011-2012 H A N N A K Y L Ä N I E M I T A K O - S E M I N A A R I 2 8. - 2 9. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Pooli 5: viestintä, liikenne

Lisätiedot

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2014. Fiskarsin museo Hangon museo Lohjan museo Karkkilan Ruukkimuseo Senkka Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Vihdin museo

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2014. Fiskarsin museo Hangon museo Lohjan museo Karkkilan Ruukkimuseo Senkka Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Vihdin museo KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2014 Fiskarsin museo Hangon museo Lohjan museo Karkkilan Ruukkimuseo Senkka Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Vihdin museo KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2014 2 SISÄLTÖ I JOHDANTO...

Lisätiedot

TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2013 ALKAEN

TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2013 ALKAEN JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2013 ALKAEN PÄÄSYMAKSUT alv 0 % Aikuiset Opiskelijat (muut kuin taide- ja museoaineiden) Jyväskylän kaupungin työntekijät Ryhmät, yli 10 henkeä Lapset (alle

Lisätiedot

Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010

Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010 Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010 20.4.2011 ARI PELTONIEMI Tutkimuksen taustaa VEROMUUTOS Ravintoloiden ruokapalveluiden alv 22 prosentista 13 prosenttiin 1.7.2010.

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 22.11.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 22.11.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan edistäminen neuvonnan ja ohjauksen sekä suunnitelmallisen ohjelmatyön (työkirja) avulla 2. Museoportaalin kehittäminen (kieliversiot,

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Baarimestarin erikoisammattitutkinto

Baarimestarin erikoisammattitutkinto Baarimestarin erikoisammattitutkinto Lapin matkailuopisto Rovaniemi Kaikki esityksessä käytetyt logot, valokuvat ja muu materiaali on julkaistu niiden oikeuksien omistajien luvalla 2011 Miksi ja kenelle?

Lisätiedot

Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittinen ohjelma

Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittinen ohjelma Saara Ekström: Marmori, värivalokuva, 2009. Kuva: Saara Ekström, 2009. Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelma. Hankinta vuoden 2009 Turku Biennaali -näyttelystä. Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittinen

Lisätiedot

KULTUURIAINEISTOLAKI JA MUSIIKKIAINEISTOT. Uudistunut kulttuuriaineistolaki -seminaari 19.5.2008 Tapani Moisio

KULTUURIAINEISTOLAKI JA MUSIIKKIAINEISTOT. Uudistunut kulttuuriaineistolaki -seminaari 19.5.2008 Tapani Moisio KULTUURIAINEISTOLAKI JA MUSIIKKIAINEISTOT Uudistunut kulttuuriaineistolaki -seminaari 19.5.2008 Tapani Moisio Yleistä Musiikkiaineistoilla tarkoitetaan tässä musiikkiäänitteitä ja nuottijulkaisuja Kansalliskirjastolla

Lisätiedot

Finnan käyttäjäkysely 2015

Finnan käyttäjäkysely 2015 Finnan käyttäjäkysely 2015 Anne Luotonen Finnan konsortioryhmä 17.2.2016 Kyselyn toteuttaminen Kysely auki 3 viikkoa marras-joulukuussa 2015 kaikissa Finna-näkymissä Vastauksia yhteensä 12 159 kpl, mikä

Lisätiedot

Kuvakokoelmien hierarkiset rakenteet MuseumPlusRIA:aan ja Finnaan?

Kuvakokoelmien hierarkiset rakenteet MuseumPlusRIA:aan ja Finnaan? Kuvakokoelmien hierarkiset rakenteet MuseumPlusRIA:aan ja Finnaan? Inkamaija Iitiä ja Raija Linna Journalistinen kuva-arkisto JOKA Museoviraston Kuvakokoelmat Kuva-arkistopäivät 02.11.2015 Leif Weckström

Lisätiedot

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1. Karjalatietokantasäätiö. sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015

Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1. Karjalatietokantasäätiö. sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015 Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1 Karjalatietokantasäätiö ja sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015 Karjala-tietokantasäätiö Säätiö perustettiin vuonna 1990 Taustayhteisöt: Mikkelin maakunta-arkisto,

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007

OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007 SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO Helsinki 8.2.2005 Y:\hallinto\tekstit\Tulossopimus 2005-2007.doc OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007 Opetusministeriö ja Suomen elokuva-arkisto

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

Miten arvonlisäveron alennus siirtyi ravintolapalveluiden hintoihin? Alustavat tulokset 08.11.2010

Miten arvonlisäveron alennus siirtyi ravintolapalveluiden hintoihin? Alustavat tulokset 08.11.2010 Miten arvonlisäveron alennus siirtyi ravintolapalveluiden hintoihin? Alustavat tulokset 08.11.2010 Ari Peltoniemi & Johanna Varjonen Tutkimuksen taustaa Ravintolapalveluiden alv:n laskeminen 22 prosentista

Lisätiedot

Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJASTON TEHTÄVÄT JA ASIAKKAAT... 4 3 NYKYISET

Lisätiedot

Paikkatietoyhteistyö. Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 KANSALLISKIRJASTO

Paikkatietoyhteistyö. Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 KANSALLISKIRJASTO Paikkatietoyhteistyö Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 Tausta Paikkatiedon hyödyntäminen kuvailussa vähäistä Sektoreiden sisällä sekä sektoreiden välillä epäyhtenäisiä

Lisätiedot

Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita

Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita Tiedotustilaisuus 2.2.2015 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita ravintoloiden

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan liittyvissä kysymyksissä. Toimenpiteet, jotka kohdistuvat sidosryhmiin

Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan liittyvissä kysymyksissä. Toimenpiteet, jotka kohdistuvat sidosryhmiin Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Arkkitehtuurin tunnetuksi tekeminen moninaisille yleisöille moninaisin keinoin 2. Arkkitehtuurin erityiskysymysten edistäminen valtakunnallisissa

Lisätiedot

Mikkelin taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma

Mikkelin taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma Mikkelin taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma Taidekokoelmat Mikkelin taidemuseo 5.1.2006 1. Johdanto Mikkelin taidemuseon toiminta alkoi vuonna 1970 Johannes Haapasalon museo nimisenä. Taidemuseon

Lisätiedot

POOLI 1 IHMINEN JA LUONTO. Varustautuneena luontoon Teknistyvän luontosuhteen tallennushanke 2011 2012

POOLI 1 IHMINEN JA LUONTO. Varustautuneena luontoon Teknistyvän luontosuhteen tallennushanke 2011 2012 POOLI 1 IHMINEN JA LUONTO Varustautuneena luontoon Teknistyvän luontosuhteen tallennushanke 2011 2012 POOL1-HANKKEEN MUSEOT Espoon kaupunginmuseo Kainuun museo Lusto Suomen Metsämuseo Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Tehoa digitointiin Luston luettelointi- ja digitointiprosessin kehittäminen

Tehoa digitointiin Luston luettelointi- ja digitointiprosessin kehittäminen Tehoa digitointiin Luston luettelointi- ja digitointiprosessin kehittäminen Hankeraportti Leila Issakainen, Niklas Jantunen & Timo Kilpeläinen Lusto - Suomen Metsämuseo 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Porin taidemuseon digitointisuunnitelma vuosille 2015 2020

Porin taidemuseon digitointisuunnitelma vuosille 2015 2020 Porin taidemuseon digitointisuunnitelma vuosille 2015 2020 Intendentti Anni Saisto ja projektitutkija Sakari Hanhimäki / Porin taidemuseo 3.6.2015 Sisällys 1. Johdanto 2. Digitointiprosessi ja käsitteistö

Lisätiedot

www.museotilasto.fi museotilasto@nba.fi

www.museotilasto.fi museotilasto@nba.fi MUSEOTILASTO 2013, Kyselyn rakenne MUSEOKÄYNNIT, vaihe 1/12... 1 PERUSTIEDOT, vaihe 2/12... 4 YLEISÖTYÖ, vaihe 3/12... 5 PÄÄSYMAKSUT, vaihe 4/12... 7 AVOINNA OLO, vaihe 5/12... 9 NÄYTTELYT, vaihe 6/12...

Lisätiedot

Kannuksen kaupunki IRTAIMISTO -OHJE

Kannuksen kaupunki IRTAIMISTO -OHJE Kannuksen kaupunki IRTAIMISTO -OHJE 2 Sisältö 1. OHJEEN TARKOITUS... 3 2. IRTAIMISTOLUETTELOON KIRJATTAVAN IRTAIMISTON MÄÄRITTELY... 3 3. IRTAIMISTOLUETTELOON KIRJATTAVAT TIEDOT... 4 4. POISTETTAVAN TAI

Lisätiedot

RAAHEN MUSEON KOKOELMAPOLITIIKKA

RAAHEN MUSEON KOKOELMAPOLITIIKKA RAAHEN MUSEON KOKOELMAPOLITIIKKA E. Klemolan ehdotuksen pohjalta muokannut Miska Eilola 16.3.2015 1 KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka määrittelee kokoelmatehtävän ja pyrkii kiteyttämään Raahen museon

Lisätiedot

Kaupungintalolta kartanoon

Kaupungintalolta kartanoon Kaupungintalolta kartanoon Lahden museon kulttuurihistorialliset kokoelmat 100 vuotta Toinen kerta toden sanoo Lahden museo perustetaan Ensimmäinen varteenotettava yritys perustaa museo Lahteen tehtiin

Lisätiedot

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Esa-Pekka Keskitalo 19.5.2008 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot