Lapsen henkilökohtainen hyvinvointi Päiväkodissa kasvattajien tehtävänä on huomioida lapsen perustarpeet.

Transkriptio

1 1 KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET 1.1 Arvoperusta Päiväkoti Pörriäisen arvot ovat henkilökunnan yhdessä nimeämät: lapsen henkilökohtainen hyvinvointi lapsen yksilöllisyyttä kunnioittava ja erilaisuutta hyväksyvä kasvatus rauhallinen, kiireetön ja turvallinen ilmapiiri avoin ja keskusteleva yhteistyö vanhempien kanssa Pörriäisessä surisee aikaisin aamulla ja myöhään illalla ja tämä huomioidaan kasvatuksessa Lapsen henkilökohtainen hyvinvointi Päiväkodissa kasvattajien tehtävänä on huomioida lapsen perustarpeet. Lapsen yksilöllisyyttä kunnioittava ja erilaisuutta hyväksyvä kasvatus Päiväkodin arjessa huomioidaan lasten erilaiset temperamentit ja kehitystasot. Rauhallinen, kiireetön ja turvallinen ilmapiiri Päiväkotiin on helppo ja kiva tulla. Avoin ja keskusteleva yhteistyö vanhempien kanssa Tärkeää on luoda hyväksyvä ja viihtyisä ilmapiiri yhteistyössä vanhempien kanssa. Pörriäisessä surisee aikaisin aamulla ja myöhään illalla Päiväkoti Pörriäinen on vuoropäiväkoti ja tämä tuo omat haasteensa kasvatukseen ja opetukseen.

2 Päiväkoti Pörriäisen toiminnan tavoitteet Yksilöllisyys Lapsilähtöisyys Kiireettömyys Turvallisuus Positiivisuus Elämyksellisyys Tapakasvatus Omatoimisuus

3 Yksilöllisyys otamme huomioon lapsen yksilöllisen lähtötason hyväksymme erilaisuuden ja erilaiset temperamentit lapsen kuunteleminen ja kuuleminen pienryhmätoiminnassa tutustumme lapseen paremmin vasukeskustelujen hyödyntäminen sekä vanhempien toiveiden huomioiminen päiväkodin ryhmän puitteet muistaen Lapsilähtöisyys huomioimme lasten innostusten kohteita lapsia kuunnellaan ja lasten toiveita ja mielipiteitä kunnioitetaan huomioimme lapsen terveyden/ vireyden koko päiväkodin toimintaaikana Kiireettömyys siirtymätilanteisiin varataan aikaa annetaan lapselle tarpeeksi aikaa suoriutua ikätasoa vastaavasti ollaan läsnä lapselle jokainen aikuinen huolehtii oman osansa ja on sovitussa paikassa Tapakasvatus kiitos, ole hyvä tervehtiminen anteeksi pyytäminen ja anteeksi antaminen kehotamme huomioimaan toisia ja puhumme kauniisti ja muistamme äänenkäytön tavaroiden jakaminen ja siivous on päiväkodin arkea Positiivisuus asioiden myönteiseksi kääntäminen hyvällä kasvattaminen perustyytyväisyys lähtee henkilökunnasta kannustava ilmapiiri jokaiselle lapselle kehut päivittäin, huonojakin asioita lähestytään positiivisuuden kautta Elämyksellisyys lasten kanssa huomioidaan pienet asiat pyritään järjestämään tunnejuttuja nautitaan arjen asioista luontoretket, erilaiset esitykset ja musiikki

4 ympäristön muokkaaminen ajatuksia herättäväksi Turvallisuus vanhemmat tuovat lapsen henkilökunnalle henkilökunnalla on käytössä lapsilistat, joten henkilökunta tietää läsnä olevat lapset päiväkodin vaaratilanteita mietitään yhdessä suunnitelmallisuus ja päivärytmin säännöllisyys lisää turvallisuutta henkilökohtainen fyysinen koskemattomuus kuuluu jokaiselle Omatoimisuus lapselle annetaan aikaa lasta kannustetaan lapsen ikätaso otetaan huomioon PORIN PÄIVÄHOIDON TOIMINTA- AJATUS: Päivähoidon toiminnan tarkoituksena on vastata joustavasti erilaisiin päivähoidon tarpeisiin Porin muuttuvissa olosuhteissa monipuolisin ja laadukkain toimintamuodoin. Päivähoito huomioi lasten yksilölliset varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja erityisen tuen tarpeet sekä tukee perheitä heidän kasvatustehtävässään ja vanhemmuudessaan.

5 2 VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 2.1 Fyysinen ympäristö Päiväkotimme rakennuksena on uusi. Päiväkoti on valmistunut elokuussa Päiväkodissa toimii kolme ryhmää ( Omppuset 0-3 v., Kirsikat 2-5 v. ja Herukat 5-7v. ). Jokainen ryhmä käsittää ruokailuhuoneen, lepohuoneen sekä eteis- ja wc-tilat. Johtajalla on huone ja henkilökunnalla oma kahvihuone. Neuvotteluhuonetta voimme käyttää myös pienryhmähuoneena. Päiväkodissamme on keittiö, joka toimii jakelukeittiönä. Ympäristöstä yritämme tehdä innostavan, mikä ohjaa lasta hakemaan ja työstämään tietoa yksin ja yhdessä muiden kanssa. Ympäristö on turvallinen ja ottaa huomioon lasten hyvinvointiin liittyvät tekijät. Ympäristö pystyy kehittämään monipuolisesti lapsen eri osa-alueita ja ohjaa monipuolisesti eri aistien käyttöön. Yritämme luoda ympäristöstämme selkeän ja että erilaiset materiaalit olisivat lasten käytössä. Kehitämme pienryhmätoimintaamme niin, että voimme hyödyntää koko talon tiloja toiminnassamme. Pihamme on toiminnallisesti monipuolinen. On kiipeilyseinä, liukumäkiä, kiipeilyteline, keinuja, karuselli ja pikkuinen mökki. Pihassa on ruohikkoa ja hiekka-alueita. On varjopaikkoja ja aurinkoisia alueita. Voimme käyttää myös päiväkodin aidan takana olevaa urheilu- ja luistelukenttää sekä alueella sijaitsevaa lämmintä pukukoppia. Lähiympäristössämme on myös hyvät hiihtomahdollisuudet. Fyysinen oppimisympäristö on ymmärrettävä päiväkotia ja sen piha-aluetta laajemmin. Lasten tulee saada tutustua luontoon ja omaan lähiympäristöönsä. 2.2 Psyykkinen ympäristö Lapsella on turvallinen olo päiväkodissa. Hänellä on mahdollisuus vuorovaikutukseen lasten sekä aikuisten kanssa. Päiväkodissa on positiivinen ja kannustava ilmapiiri.

6 2.3 Sosiaalinen ympäristö Lapsilta tulevia ideoita hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Pienryhmätoiminta mahdollistaa henkilökohtaisemman kontaktin lasten ja aikuisten välillä. Jokaisen tulee saada olla oma itsensä. Aikuisen esimerkki on tärkeä. 3. Kasvattaja varhaiskasvatuksessa Työyhteisömme on tuore, sillä olemme aloittaneet yhdessä työskentelyn vasta elokuussa Useimmilla työtekijöillä on pitkä työhistoria ja henkilöstöllä on laaja-alaiset koulutukset. Uuden päiväkodin aloittaessa monista asioista pitää sopia ja suuntaviivoja luoda. Henkilökuntana yritämme olla turvallisia, aitoja, kannustavia, innostuvia ja innostavia aikuisia. Annamme lapselle aikaa yksilöinä. Asenteemme on vuorovaikutuksellinen ja ammatillinen. Luomme luontevan normaalin päiväkotipäivän. Lapsen on helppo tulla päiväkotiin. Päiväkodissamme on vallalla koulutusmyönteinen ilmapiiri. Kasvattajan tulee pitää itsensä ajan tasalla ammatillisesti. Vierivä kivi ei sammaloidu. 4. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA 4.1 Leikkiminen lapsille annetaan joka päivä mahdollisuus leikkiin sekä ulkona, että sisällä ( ulkoleikit tärkeitä ja ne voivat olla menevämpiä ja äänekkäämpiä kuin leikit sisällä) lasten leikkien onnistumiseksi yritämme hyödyntää paremmin päiväkodin eri tiloja (esim. vapaana olevat naapuriryhmän tilat) luomme leikkiin innostavia ympäristöjä, lelut saatavilla, mutta ei liikaa materiaalia jaamme lapsia pienryhmiin, jos tarvetta aikuinen mukana mallileikkimässä (havainnoi, on kuulolla, tukee ja antaa vihjeitä) tarjoamme aikaa ja rauhaa leikkimiselle aikuinen auttaa ulkopuolelle jääneitä leikkiin pääsemisessä yhdessä opettelemme ristiriitojen ratkaisemista leikkitilanteissa, sillä leikkien avulla kehitetään eri toimintoja ja sosiaalista kanssakäymistä muistamme, että leikkiessään lapsi oppii tehokkaimmin ja käy läpi kohtaamiaan asioita

7 4.2 Liikkuminen muistamme, että alle 3-vuotiailla tärkeässä roolissa liikuntataitojen kehittymisessä on leikkiminen ja liikkuminen päiväkodin pihalla (liukumäki, keinut, ponku jne.), sekä retket lähiympäristöön ja siellä liikkuminen erilaisissa maastoissa isompienkin lasten kanssa hyödynnämme oman pihan suomat monipuoliset liikuntamahdollisuudet ryhmissämme pidämme sisäjumppatuokioita, missä harjoittelemme perusliikuntamuotoja, satujumppaamme ja musiikkiliikumme tutustuen lasten kanssa erilaisiin liikuntavälineisiin; pallot, huivit, vanteet, hernepussit, varjo jne. annamme lapsille mahdollisuuden edellytystensä mukaiseen liikkumiseen aina kun se on mahdollista pidämme yhdessä hauskaa ja opettelemme tilan ja oman kehon hahmottamista sekä ohjeiden ymmärtämistä ja kielellisiä käsitteitä hyödynnämme lähiympäristöä liikuntapaikkoina esim. päiväkodin vieressä oleva urheilukenttä, luistelurata ja hiihtolatu yritämme kehittää sisälle enemmän liikkuvaa toimintaa esim. erilaisten taitoratojen muodossa 4.3 Taiteellinen kokeminen toiminta tavoitteellista ja suunnitelmallista nautimme yhdessä esteettisyydestä sekä sisällä, että ulkona aikuinen auttaa, opettaa lapsia harjaannuttamaan eri aistien käyttöä taiteellisessa kokemisessa (kuunteleminen, katseleminen ja koskettaminen erilaisten leikkien ja harjoitusten muodossa) maalaamme sormiväreillä, peiteväreillä, piirrämme värikynillä, hiilellä, vahaliiduilla, rypistelemme, leikkaamme, liimaamme, muovailemme, pujottelemme helmiä jne. rohkaisemme lapsia tuottamaan, tärkeää pelkojen voittaminen lasten työt esillä päiväkodissa musisoimme ryhmissämme päivittäin kuuntelemme, laulamme, soitamme ja liikumme musiikin mukaan yritämme kehittää talon yhteisiä musisointihetkiä ohjaamme lasten kiinnostusta musiikkiin ja rohkaisemme lapsia esiintymään ja kokemaan yhteistoiminnan iloa pyrimme kiireettömyyteen ja yksilölliseen opastamiseen varojen puitteissa hyödynnämme ulkopuolisia esiintyjiä ja taiteilijoita sekä hyödynnämme kaupungin taidejuttuja esim. taidetyöpajat, elokuvat ja teatteri

8 4.4 Tutkiminen kuunnellaan lapsia ja mikä heitä kiinnostaa ja hankimme yhdessä tietoa esim. hankkimalla kirjastoautosta kirjallisuutta pienryhmissä yhdessä etsimme eri esineiden käyttömahdollisuuksia teemme pieniä kokeita käyttäen kaikkia aisteja (haistamme, maistamme, tunnustelemme ja kuuntelemme) eskareilla erilaisia kokeiluja ( kelluuko, mikä on tilavuus jne.) muistamme, ettei lapsi opi pelkästään kuuntelemalla, vaan lapsen on kokeiltava itse teemme lähiympäristöön retkiä, missä havainnoimme vuodenaikojen kulkua, kasveja, eläimiä kaikkia aisteja hyväksi käyttäen 4.5 Kielellinen ilmaiseminen ja kommunikointi aikuisen oma kielenkäytön malli muistettava luemme lapsille paljon ja keskustelemme lukemastamme kaikista tärkein arkielämän nimeäminen ja keskustelut opettelemme puhumaan kauniisti ja katsomaan puhekaveriamme pelaamme kielellisiä taitoja kehittäviä pelejä ja leikkejä riimittelemme, loruttelemme, sadutamme opettelemme myös kuuntelemaan toisia pidämme sanataidekerhoja rohkaisemme lapsia sanalliseen ilmaisuun muistamme yhteistyön puheterapeutin kanssa 5. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT ( aiheet, sisällöt ja ilmiöt ) 5.1 Matemaattinen orientaatio aamuisin laskemme lapset, mietimme viikonpäivät, vuodenajat ja kuukaudet hyödynnämme matemaattisten taitojen harjaannuttamista arkielämän käytännön tilanteissa, vertailemme esim. lasten pituuksia eri esineiden painoja jne. pelaamme erilaisia pelejä, missä harjaannutetaan matemaattisia taitoja esim. erilaiset noppapelit jumpat ovat oivallisia tilanteita matemaattiselle orientaatiolle esim. muotoihin, väreihin ja kokoihin tutustuminen

9 päivän mittaan pieniä laskutoimituksia esim. montako haarukkaa on pöydällä, montako mandariinia on jäljellä erilaiset laulut, lorut ja kirjat 5.2 Luonnontieteellinen orientaatio teemme retkiä lähiympäristöön, missä havainnoimme luonnon kiertokulkua, nimeämme tutuimpia kasveja ja eläimiä ja mietimme, mitä eri vuodenaikoina tapahtuu (tutustumme luuppiin ja kiikareihin) voimme kasvattaa kasveja laulamme, loruttelemme ja luemme sekä keskustelemme aiheeseen liittyen hyödynnämme luonnonmateriaaleja askarteluissamme mietimme ympäristön siisteysasioita teemme havaintoja pitkin vuotta 5.3 Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio etsimme lasten kanssa yhdessä tietoa lasten kanssa tutustumme elinympäristöömme ja yhteiskunnallisiin asioihin, mitkä asiat nousevat lasten keskusteluista ja mikä on tiedotusvälineiden osuus vastaamme lasten kysymyksiin perinteiset juhlat: joulu, pääsiäinen, itsenäisyyspäivä, isänpäivä, äitienpäivä ---- vietämme juhlia päiväkodissa, laulamme, askartelemme jne. juhliin liittyen ( miksi liputetaan Suomen lipulla) kulttuuriperinnön siirtäminen ja tässä muistamme hyödyntää kirjallisuutta tutustutaan eri kulttuureihin sopivassa määrin hyödynnämme isovanhempien tarinoita vanhoista ajoista 5.4 Esteettinen orientaatio lapsien huomio kiinnitetään luonnossa oleviin esteettisiin asioihin ja muutoksiin opettelemme yhdessä siivoamaan jälkemme koristelemme päiväkodin tiloja lasten työt esillä kiinnitetään huomiota kauneuteen, puhtauteen ja siisteyteen keskustelemme kauneusaiheista: maalaukset, valokuvat, rakennuskulttuuri, ympäristörakentaminen esteettisyys on yksilöllistä, kaikki eivät voi aistia samoin

10 5.5. Eettinen orientaatio arvot, arvostukset, näkemykset, kokemukset ja hyvät tavat opettelemme oikeaa ja väärää, hyviä ruokailu- ja käytöstapoja, anteeksi pyytämistä ja -antamista arkielämän tilanteissa ja erilaisten leikkien avulla päiväkodin ilmapiiri sellainen, että lapset oppivat toisten kunnioittamista ja arvostamista ja erilaisuuden hyväksymistä leikimme yhdessä ja kaikki voivat olla kavereita keskenään pidämme kiinni yhteisistä säännöistä harjoitellaan ristiriitojen ratkaisemista myönteisin keinoin yhdessä luodaan auttamisen ilmapiiri vastaamme lasten eettisiin kysymyksiin kasvattajan esimerkki tärkeä 5.6 Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio kerrotaan lasten ymmärryksen puitteissa eri juhlapyhien uskonnolliset tausta käyttäen apuna esim. pöytäteatteria olemme avoinna kaikille uskonnoille ja kulttuureille osallistumme seurakunnan järjestämiin tuokioihin ja käymme esim. joulu- ja pääsiäiskirkossa laulamme uskonnollisia lauluja ja luemme uskonnollisia kertomuksia pyrimme vastaamaan lasten uskontoa koskeviin kysymyksiin ja käsittelemään aihe lasten ikätaso huomioon ottaen ruuan siunaaminen / ruokapöytään rauhoittuminen päiväkodissa käytännön kasvatustyössä perheen ja lapsen kohtaamisessa näkyy rakkaus, ystävyys, toisen ihmisen ja hänen uskontonsa sekä luonnon kunnioittaminen 6. KASVATUSKUMPPANUUS Mielestämme kasvatuskumppanuus on tasavertaista ja molemminpuolin luottamuksellista yhteistyötä lapsen parhaaksi. Kasvatuskumppanuus on aitoa välittämistä lapsesta ja lapsen asioista. Tuemme perheitä tilanteen mukaan ja otamme kodin arvomaailman huomioon. Kasvatuskumppanuus toteutuu: lapsen hoidon alkaessa perheiden kanssa keskustellaan ja pyritään järjestämään heille tarpeen mukainen vuorohoito. Perheet voivat käydä

11 tutustumassa päiväkotiin ja henkilökuntaan ennen hoitosuhteen alkamista. päivittäiset kohtaamiset / keskustelut vanhempien kanssa lasta tuotaessa ja haettaessa antavat pohjan kasvatuskumppanuuteen vuotiaista lapsista täytetään vanhempien kanssa yhdessä keskustellen varhaiskasvatussuunnitelma ( vasu ). Esikouluikäisten lasten vanhempien kanssa keskustellaan kahdesti vuodessa ja päiväkodissa täytetään lapsen esiopetuksen suunnitelma, jonka vanhemmat vievät kouluun tutustumispäivänä. 5- vuotiskaavake neuvolaan vietäväksi vanhempainillat erilaiset juhlat ja tapahtumat, joihin kotiväki voi osallistua. kotiin lähetettävät tiedotteet lapsen oman ryhmän eteistilassa nähtävissä viikottainen toimintasuunitelma. tiedottaminen on riittävää ja selkeää. Mitä arvoja vanhemmat haluavat päiväkodin lapsilleen välittävän? (palautekysely vanhemmille kevät 2009 ) päiväkodissa otetaan lapsi kokonaisvaltaisesti huomioon ja ajatellaan hänen parastaan ja parasta mahdollista kehitystä turvallisuus positiivisuus ja myönteisyys lapsilähtöisyys 7. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Lapsen erityisen tuen tarve perustuu kasvatushenkilöstön sekä vanhempien havaintoihin lapsesta ja lapsen aiemmin todettuun tuen tarpeeseen. Tuki pyritään aloittamaan mahdollisimman varhain varhaiskasvatuksen keinoin. Tarvittaessa konsultoidaan vanhempien kanssa sovitulla tavalla eri asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita. Lapsella voi olla erityisen tuen tarvetta, kun lapsen kehityksessä on erityisiä haasteita: - kielen ja kommunikaation alueella - tarkkaavaisuudessa - tunne-elämän tai sosiaalisen kanssakäymisen alueella - kognitiivisella puolella, esim. oppimisvalmiuksien riskejä tai pulmia

12 lapsella on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus lapsi tarvitsee lastensuojelun tukitoimia ( Porin kaupungin vasu 2006 ) Kuinka päiväkoti Pörriäisessä otamme huomioon erityistä tukea ja hoitoa vaativat lapset? Käytännöissämme Ryhmässä kaikki aikuiset havainnoivat lasta ja keskustelevat mietityttävistä asioista. Keskustelemme vanhempien kanssa ja otamme mahdollisimman pian yhteyttä kiertävään erityislastentarhanopettajaan. Vanhempien luvalla otamme yhteyttä erityistyöntekijöihin esim. puheterapeutti. Moniammatillisia palavereja pidetään vuosittain ainakin kahdesti ( vanhemmat mukana ). Lapselle tehdään yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, jota lapsen ryhmän henkilökunta sitoutuu noudattamaan. Vuosittain tarkistamme käytännön sopivuudet juuri tämän vuoden lapsia ajatellen. Muistamme aina kirjata ylös kenelle, ja mitä tietoja olemme antaneet. Kasvatusympäristössämme Erityistä tukea tarvitsevan lapsen kasvu- ja oppimisympäristön tulee olla selkeä ja sellainen, että se tukee mahdollisimman hyvin lapsen erilaista oppimistapaa esim. viittomien ja kuvien käyttö. Pienryhmätoiminta ja mahdollisuuksien mukaan yksilötoiminta antavat ainakin aluksi parhaan mahdollisen tuen erityistä tukea tarvitsevan lapsen kasvulle. Asenteissamme Avoimuus ja sitoutuneisuus yhteisiin tavoitteisiin ja päämääriin on ensiarvoisen tärkeää. Arkipäivän toimintojen ja arjen arvostaminen osana lapsen oppimista ja kuntoutusta ei saa jäädä huomioimatta. Positiivisella asenteella saamme yhdessä paljon aikaan. Omat asenteet ja mieli avoinna erilaisuudelle ja toiminnan muuntelulle. 8. YHTEISTYÖTAHOT Päiväkoti Pörriäisen tärkein ja ensisijainen yhteistyötaho on vanhemmat. Muita yhteistyötahoja ovat: kiertävä erityislastentarhanopettaja ( kelto) neuvola perheneuvola lähialueen koulut Keski-Porin seurakunta kirjasto ja kirjastoauto

13 kulttuuritoimi vapaa-aikavirasto 9. ARVIOINTI 9.1 Henkilökunta Pidämme ja kehitämme tiimipalaverejamme ja huomaamme niiden tärkeyden vertaisarvioinnin antamisessa. Läpikäymme onnistumisia ja mietimme niitä tilanteita, joissa olisimme voineet tehdä toisin. Yritämme muistaa myös arvioinnin tärkeyden osana päivittäistä toimintaamme. Vuosittain käymme johtajan kanssa kehityskeskustelut. Keskustelu pohjautuu täyttämäämme kehityskeskustelukaavakkeeseen. 9.2 Lapset Lapsihavainnointi toimii pohjana lapsen kehityksen arviointiin. Lapsen havainnointi voi tapahtua vapaassa tai ohjatussa tilanteessa. Vuosittain teemme lapsesta yhdessä vanhempien kanssa varhaiskasvatussuunnitelman ( vasu ). Vasu on tärkeä työväline palautteen, kannustuksen ja ohjauksen antajana. 5- vuotiaista lapsista päiväkodissa täytetään havainnointilomake, minkä vanhemmat vievät neuvolaan. Neuvolasta tulee palaute päiväkotiin päin vastavuoroisesti. Esikoululaisista täytetään päiväkodissa lapsen esiopetuksen suunnitelma, mikä käydään läpi vanhempien kanssa kahdesti vuodessa. Esikoululaiset täyttävät keväällä itsearviointikaavakkeen, jossa he harjoittelevat leikinomaisesti itsearviointia. 9.3 Perheet Avoin ja kannustava yhteistyö ja mielipiteiden vaihto perheiden kanssa auttaa päiväkotiamme saamaan perheiltä rehellistä palautetta ja arviointia toiminnastamme. Asiakaspalautetta saamme myös asiakaspalautekyselyiden avulla.