KORKEAKOULUN HENKILÖKUNNAN, OPISKELIj OIDEN ja ULKOISTEN SIDOSRy HMIEN OSALLISTUMINEN LAADUNvARMISTUKSEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KORKEAKOULUN HENKILÖKUNNAN, OPISKELIj OIDEN ja ULKOISTEN SIDOSRy HMIEN OSALLISTUMINEN LAADUNvARMISTUKSEEN"

Transkriptio

1 4 KORKEAKOULUN HENKILÖKUNNAN, OPISKELIj OIDEN ja ULKOISTEN SIDOSRy HMIEN OSALLISTUMINEN LAADUNvARMISTUKSEEN

2 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen SISÄLLYS 4:1 Henkilöstön osallistaminen laadunvarmistustyöhön toimii myös näyttönä kohteeseen 6 4:2 Opiskelijoiden osallistuminen laadunvarmistukseen toimii näyttönä myös kohteeseen 2a 4:3 Koulutusohjelmatiimien toimintamallin kehitystyö opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteistyönä toimii näyttönä myös kohteeseen 2a 4:4 Opiskelijakunnan yhteistoiminta Oamkin kanssa 4:5 Sidosryhmäyhteistyön kehittäminen Oulun seudun ammattikorkeakoulussa toimii näyttönä myös kohteisiin 2c ja 5b 4:6 Alumnitoiminta Oamkissa ja sen merkitys ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämisessä 4:7 Laatukoulutukset toimii näyttönä myös kohteeseen 2e Tämän kohteen näyttöinä toimivat myös muiden kohteiden alle sijoitetut näytöt: 2a:1 Osaamisperustaisten opintosuunnitelmien ja osaamislähtöisten oppimisprosessien kehittäminen 2a:2 Opiskelijapalautekysely 2d:6 Saapuvien vaihto-opiskelijoiden hakuprosessi (ESA) ja vastaanotto 2d:8 Erasmus harjoittelukonsortio. Yhteistyöllä ja yhteisellä hallinnolla laatua, näkyvyyttä ja liikkujia kansainväliseen Erasmus-harjoitteluun. 3:1. Strategia päivittyy, oletko valmis? Strategian 2015 jalkauttamisprosessi Oamkissa 5a:1 Laatuleipuri-konseptin käyttö Oamkin laadunvarmistusjärjestelmän jalkauttamisessa 5b:2 Erikoistumisopintojen vaikuttavuuskysely 5b:3 Oulun Eteläisen hyvinvointiverkoston koordinointi- ja työelämäyhteistyö 6:1 Sisäiset auditoinnit laadunvarmistusjärjestelmän kehittämismenetelmänä

3 Oamkissa henkilöstöä on osallistettu laadunvarmistukseen monella tavoin (ks. NÄYTÖT 3:1, 4:1, 4:3, 4:7 ja 5a:1). Näytön 4:1 esimerkeistä näkyy, miten toiminta on jalkautunut yksikkötasolle. Myös opiskelijoiden osallistumista on kehitetty systemaattisesti mm. opiskelijapalautejärjestelmän avulla (ks. NÄYTÖT 2a:2, 4:2, 4:3, 4:4, 4:7 ja 5a:1). Sidosryhmien osallistuminen on havaittu sisäisissä auditoinneissa kehittämiskohteeksi, ja sen eteen on tehty töitä (ks. NÄYTTÖ 2d:8, 4:5 ja 4:6, 5b: 2 ja 5b: 3). Vuosina 2010 ja 2011 toteutetut sisäiset auditoinnit ovat osallistaneet sekä henkilökuntaa, opiskelijoita että sidosryhmiä haastattelijoiksi ja haastateltaviksi (ks. NÄYTTÖ 6:1). Esimerkkeinä henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien välillä tehtävästä yhteistyöstä toimivat osaamisperustaiset opintosuunnitelmat (ks. NÄYTTÖ 2a:1) ja Erasmus harjoittelukonsortio (ks. NÄYTTÖ 2d:8).

4 NÄYTTÖ 4:1 Henkilöstön osallistaminen laadunvarmistustyöhön Yhteyshenkilöt Laatukoordinaattori Sari Ahvenlampi, puh , Rehtorin toimisto Laatukoordinaattori Marianne Isola, puh , Rehtorin toimisto Vararehtori Risto Kimari, puh , Rehtorin toimisto Toimii näyttönä myös kohteeseen 6. Laadunvarmistusjärjestelmän tominnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen Tiivistelmä Näytössä kuvataan miten henkilöstöä osallistetaan laadunvarmistustyöhön Oulun seudun ammattikorkeakoulussa (Oamk). Tavoitteena on, että jokainen henkilöstöstä tuntee kokonaisuuden, tietää omat vaikutusmahdollisuutensa ja tekee laatua osana arkista työtä. Keinot on esitelty kuvaus-kohdassa. Yhteisten osallistamistapojen lisäksi yksiköissä on erilaisia henkilöstön osallistamistapoja laadunvarmistustyöhön. Näyttöön on liitetty erillisinä esimerkkeinä yksikkönäkökulmat Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta, Luonnonvara-alan yksiköstä, Sosiaali- ja terveysalan yksiköstä ja Tietohallinto ja IT-palvelut -tukiprosessista. Tausta Oamkissa on laatukäsikirjassa asetettu tavoitteeksi, että jokainen henkilöstön jäsen tuntee laadunvarmistuksen kokonaisuuden, osaa hyödyntää tietoa työssään ja tietää oman roolinsa laadunvarmistuksessa. Lisäksi tavoitteena on kehittää Oamkin yhteishenkeä ja yhteisöllistä toimintakulttuuria. Eri osallistamiskeinoja on linjattu laadunvarmistuksen viestintäsuunnitelmassa kohderyhmittäin (2008, , 2011). Toimintaa on suunnattu viestintäsuunnitelman mukaisesti. Oamkissa on laadunvarmistustyötä tehty aiemmin eri tavoin yksiköissä ja Oamkin yhteisessä laatuprojektissa työryhmätyöskentelynä. Nykyinen laadunvarmistustyö alkoi, kun toinen ydinprosessi opetus ja oppiminen aloitti prosessikuvausten tekemisen nykyisen mallin mukaan. Henkilöstön osallistaminen Oamk-tasolla alkoi tuolloin työryhmätyöskentelynä prosessikuvauksia laatien ja työryhmätyöskentely laajentui tämän jälkeen eri prosesseihin (tutkimus- ja kehitystyö, tukiprosessit ja strategiset ohjaus- ja johtamisprosessit) ja muihin muotoihin. Tässä näytössä todennetaan erilaisia henkilöstön osallistamismuotoja laadunvarmistukseen. Kuvaus Oamkin kehittämissuunnitelmassa todetaan, että toiminnanohjausjärjestelmää kehitetään ja yhdenmukaistetaan ja se toimii samalla laadunvarmistusjärjestelmänä. Henkilöstö, opiskelijat ja keskeiset sidosryhmät osallistetaan laadun ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Laadunvarmistuksen viestintäsuunnitelmassa 2011 (LIITE 1, Laadunvarmistuksen viestintäsuunnitelma 2011) on viestintää kohdennettu eri ryhmille: henkilöstö, opiskelijat, sidosryhmät. Viestintäsuunnitelmassa on todettu, että ammattikor- keakoulun johdon sitoutuminen, henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen ja osaamisen kehittäminen ovat laadun kehittämisen keskeisiä periaatteita Oamkissa. Tavoitteena on, että laadun jatkuva parantaminen on luonteva osa korkeakoulun arkitoimintaa. Näiden tavoitteiden saavuttamista tuetaan suunnitelmallisella viestinnällä. Oamkissa henkilöstöä on osallistettu laadunvarmistustyöhön pitkäjänteisesti monella erilaisella tavalla. Näitä ovat esimerkiksi: monipuolinen ja kattava työryhmätyöskentely säännölliset laatukoulutukset (ks. NÄYTTÖ 4: 7) säännölliset henkilöstö- ja työpaikkapalaverit sekä henkilöstön kehittämispäivät aktiivinen yksikkökohtainen laatukoordinaattori-toiminta (ks. NÄYTTÖ 5a: 3) toimintaa kehittävät sisäiset auditoinnit (ks. NÄYTTÖ 6: 1) laatua arkistava laatuleipuri-konsepti (ks. NÄYTTÖ 5a: 1) toiminnalliset laatukiertueet erilaiset oppaat, kuten Oamkilaisen opas (ks. NÄYTTÖ 5a: 2) ja Laatuleipurin reseptit henkilöstölle -laatuopas (ks. NÄYTTÖ 7: 2) aktiivinen sisäinen viestintä, esimerkiksi yhteisölehti Oranssissa. Työryhmätyöskentely. Henkilöstön osallistaminen laatutyöskentelyyn ja laadunvarmistusjärjestelmän kehittämiseen alkoi opetuksen ja oppimisen työryhmässä (ent. prosessitiimi), jossa aloitettiin prosessien kuvaaminen nykyisen mallin mukaan. Tätä ennen Oamkissa toimi laatutyöryhmä projektissa, joka päättyi Vuonna 2006 alkoi kokoontua rehtorin toimistossa Oamkin laadunvarmistuksen työryhmä, johon kuuluvat rehtori (pj),

5 vararehtori (vuodesta 2009), prosessinomistajat Oamk-tasolla ja rehtorin toimiston laatukoordinaattorit. Tässä työryhmässä osallistetaan prosessinomistajia kehittämistyöhön, ja he vievät asioita eteenpäin prosessiensa työryhmiin. Oamkin laadunvarmistustyöryhmässä käydään läpi laadunvarmistuksen kokonaisuutta ammattikorkeakoulussa, joten prosessinomistajilla on kokonaisnäkökulma kehittämiseen. Työryhmän sivulta voi tutustua tarkemmin sen toimintaan (Heimo: Toiminnanohjaus > Työryhmät > Oamkin laadunvarmistus) Prosessien työryhmät toimivat jokaisessa prosessissa. Puheenjohtajana toimii prosessin omistaja Oamkin tasolla ja jäseninä ovat edustajat yksikkökohtaisesti. He vastaavat prosessin toiminnasta yksikkötasolla ja vievät omaan yksikköönsä prosessin työryhmässä sovitut asiat. Näin varmistetaan asioiden eteneminen yksikkötasolle. Yksiköiden edustajat tuovat myös yksikkönsä henkilöstön kommentit työryhmään. Näin saadaan mahdollisimman monipuolisesti näkökulmia esille ja sitoutetaan henkilöstöä. Esimerkiksi prosessikuvaukset on työstetty yhteisesti prosessien työryhmissä ja niissä sovitaan myös mahdolliset muutokset ja kehittämistoimenpiteet prosesseihin liittyen. Näiden lisäksi on erilaisia monialaisia työryhmiä, joissa yhteisesti kehitetään toimintaa, mikä myös edistää sitoutumista yhteisiin linjauksiin ja lisää tietoisuutta. Avoimet laatukoulutukset (ks. NÄYTTÖ 4: 7) alkoivat Oamkissa vuonna Laatukoulutuksia järjestettiin aluksi kaksi kertaa lukuvuodessa, mutta niiden määrä on vakiintunut neljään viime vuosien aikana. Kuuden vuoden aikana on suuri joukko ihmisiä saanut tietoa ajankohtaisista laatuasioista. Vuodesta 2008 alkaen on laatukoulutusten ohjelma ja materiaali säilytetty henkilöstöintrassa, jossa niihin voi tutustua myös koulutusten päätyttyä. Laatukoulutukset henkilöstöintrassa (Heimo: Toiminnanohjaus > Henkilöstökoulutukset > Laatukoulutukset) Yksiköihin nimettiin laatukoordinaattorit vuonna 2009 tammikuussa, jolloin myös työryhmä aloitti toimintansa. Oamkissa todettiin, että laatukokonaisuutta koordinoimaan tarvitaan yksikössä henkilö, joka varmistaa laadunvarmistukseen liittyvien asioiden säännönmukaisen käsittelyn. Yksikön koosta riippuen laatukoordinaattori toimii tässä tehtävässä joko osa- tai kokoaikaisesti. He kuuluvat pääsääntöisesti yksikön johtoryhmään, tarpeen mukaan muihin erilaisiin työryhmiin ja viestittävät laatuun liittyvistä asioista yksikössään sekä toimivat niihin liittyen henkilöstön tukena. Laadunvarmistukseen liittyvistä asioista on keskusteltu ja niistä on tiedotettu lisäksi yksikkökohtaisesti henkilöstö-/ työpaikkapalavereissa ja henkilöstön kehittämispäivillä. Esimerkiksi rehtori, vararehtori, rehtorin toimiston laatukoordinaattorit ja yksiköiden laatukoordinaattorit ovat esitelleet niissä laatuasioita ja keskustelleet hyvistä käytännöistä ja kehittämistoiveista. Sisäisiä auditointeja on järjestetty vuonna 2010 ja 2011 (ks. NÄYTTÖ 6: 1). Ne ovat osallistaneet laajan joukon ihmisiä laadunvarmistustyöhön. Henkilöstöä, opiskelijoita ja ulkoisia sidosryhmiä koulutettiin sisäisiksi auditoijiksi. Vuonna 2010 auditoijia oli noin 60 ja vuonna 2011 heitä oli 66, joista osa samoja kuin edellisenä vuonna. Valmistelumateriaalia tuotettiin yksiköittäin usean henkilön voimin. Auditoinnista tiedotettiin muun muassa työpaikkapalavereissa ja kehittämispäivällä. Auditointien aikana haastateltiin sekä vuonna 2010 että vuonna 2011 yli 230 henkilöä Oamkin henkilökunnasta, opiskelijoista sekä ulkoisista sidosryhmistä. Sisäisinä auditoijina toimineet on koulutettu tehtävään ja he ovat olleet erittäin motivoituneita siihen. Haastateltavat ovat pääasiassa kokeneet sisäiset auditoinnit mielenkiintoisina ja hyvinä prosesseina. Laatuleipuri-konseptin avulla on arkistettu laatuasioita (ks. NÄYTTÖ 5A: 1). Laatuleipuriin liittyen on olemassa monenlaista materiaalia, esimerkiksi sarjakuvaa julkaistaan sekä henkilöstö- että opiskelijaintrassa ja niissä olevia strippejä voi ESA VENGASAHO Kuva 1. Helmikuun 2011 sarjakuva.

6 Kuva 2. Sekä opiskelijat että henkilöstö ovat kokeneet laatukiertueet positiivisiksi. Kuva Hanna Poropudas. kommentoida vapaasti (kuva 1). Sarjakuvaa piirtää Oamkissa Kulttuurialan yksikössä opiskeleva opiskelija. Sarjakuvaa on hyödynnetty myös strategian jalkauttamiseen ja laadunvarmistukseen liittyvissä oppaissa. Laatuleipurin löytää myös sosiaalisesta mediasta facebookista. Laatuasioita on tehty tutuksi myös rennossa laatuleipuri-blogissa (www.oamk.fi/laatuleipuri). Kirjoittajina ovat toimineet henkilöstön jäsenet, opiskelijat ja sidosryhmien edustajat. Pääasiassa kirjoittajina on ollut henkilöstön edustajia joka yksiköstä, mutta myös opiskelijoilta ja sidosryhmien edustajilta on saatu kirjoituksia. Lukukausien aikana julkaistaan noin kolme kirjoitusta kuukaudessa. Blogissa on tuotu esille erilaisia näkökulmia toiminnan kehittämiseen liittyen. Blogi aloitti toimintansa helmikuussa 2010, kun laatuleipuri-konsepti julkaistiin. Laatukiertue järjestettiin ensimmäisen kerran keväällä Tuolloin kerrottiin tulevasta opiskelijapalautteesta ja aktivoitiin opiskelijoita vastaamaa siihen. Laatukiertueella on ständi, kannettavat tietokoneet ja tarvittaessa kulloiseenkin aiheeseen liittyen mahdollista lisämateriaalia. Syksyllä 2010 kiertueella rekrytoitiin jäseniä koulutusohjelmatiimeihin, minkä lisäksi siellä tehtiin leikkimielistä laatuvisaa sekä jaettiin laatuleipää. Laatuvisa on sekä julkisilla www-sivuilla että henkilöstö- ja opiskelijaintroissa. Siinä voi testata omaa tietämystään laatuasioissa. Keväällä 2011 laatukiertueen konsepti säilyi muuten samana kuin syksyllä 2010, mutta tällä kertaa osallistujat saivat antaa toiminnan kehittämiseen ideoita. Laatukiertueella toimijoina ovat sekä henkilökunta että opiskelijat yhdessä ja se on käynyt jokaisessa yksikössä sekä ylläpitäjän toimipisteessä. Laatukiertueella hyödynnetään laatuleipurikonseptia. (Kuva 2.) Oamkilaisen opas (ks. NÄYTTÖ 5a: 2) ja Laatuleipurin resepti henkilöstölle -laatuopas (ks. NÄYTTÖ 7: 2). Strategian ja kehittämissuunnitelman jalkauttamiseksi on henkilöstölle tehty Oamkilaisen opas ja laatuasioita keveällä tavalla valottava henkilöstön laatuopas. Niissä pyritään helppolukuisella kielellä kertomaan asioista henkilöstölle. Molemmat oppaat ovat ilmestyneet syksyllä Ne on otettu käyttöön muun muassa yksiköiden kehittämispäivillä. Yhteisölehti Oranssissa (ilmestyi kesään 2011 asti, www. oamk.fi/oranssi) nostettiin laatuasioita säännöllisesti esille. Esimerkiksi laatuleipurilla oli siellä oma palstansa, mutta myös muissa osioissa tuotiin esille toiminnan ja toimintajärjestelmän kehittäminen. Sisältöä suunniteltiin toimitusneuvoston kokouksissa, jotka olivat kuukausittain kesäkautta lukuun ottamatta. (LIITE 2, Laadunvarmistus Oranssissa ) Yllä esitellyt osallistamiskeinot on Oamkissa viety läpi organisaation. Yksikkökohtaisesti on käytössä myös muita henkilöstön osallistamistapoja. Tähän näyttöön on liitetty erillisinä esimerkkeinä yksikkönäkökulmat Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta, Luonnonvara-alan yksiköstä, Sosiaali- ja terveysalan yksiköstä ja Tietohallinto ja IT-palvelut -tukiprosessista.

7 Yksikön osuus näyttöön 4: 1. Henkilöstön osallistaminen laadunvarmistustyöhön Kuuma ryhmä ammatillisessa opettajakorkeakoulussa Yhteyshenkilöt Laatukoordinaattori Juhani Kettunen, puh , Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opintoasiainpäällikkö Pia Oikarinen, puh , Ammatillinen opettajakorkeakoulu Tiivistelmä Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa (Amok) laadunvarmistuksen ydintoimija on koko henkilökunnan muodostama ammatillisen opettajankoulutuksen kehittämistyöryhmä, niin sanottu kuuma ryhmä, joka kokoontuu kuukausittain. Kuuman ryhmän kokoontumiset ovat päivän mittaisia työpajatuokioita, joista tehdään muistio. Ryhmä hoitaa myös henkilöstökokouksen tehtävät. Erilaisia kehittämistehtäviä varten kuuma ryhmä jakaantuu tarvittaessa pienempiin ryhmiin. Kuumaan ryhmään kutsutaan tarvittaessa ulkoisia asiantuntijoita ja intressiryhmien edustajia. Kaikki yksikön toimintaan oleellisesti liittyvä informaatio kulkee kuuman ryhmän kautta. Tässä menettelyssä henkilökunnan luova potentiaali ja asiantuntemus voidaan optimaalisesti hyödyntää. Kuuman ryhmän lisäksi pysyviä hallintoon liittyviä elimiä ovat yksikön johtajan vetämä hallintotiimi ja varajohtajan vetämä laatutiimi. Tki-toiminnan koordinointia varten on perustettu oma tiiminsä ja on mahdollista että yksikön lisääntyvää täydennyskoulutustoimintaa tukemaan perustetaan myös sisäinen yhteistyöelin. Tausta Amokin toiminta alkoi nykymuodossaan v kolmen henkilön voimin, jotka yhdessä lähtivät pystyttämään Amokia ja sen toimintoja. Koska tekijöitä oli vain kolme, niin tämän luonnollisena seurauksena oli tiivis yhdessä olo ja tekeminen, joten kaikilla oli tietoisuus siitä mitä tehdään ja miten. Yksikön kasvaessa sekä henkilöstön ja tekemisen lisääntyessä oli toimintaa järjestettävä ja käyttöön otettiin yhteiset, sovittuina aikoina pidettävät palaverit, joissa tarvittavat asiat käytiin läpi, sovittiin jatkotoimet ja dokumentoitiin asiat. Tietojärjestelmien kehittyessä yksikön keskeiseksi yhteiseksi tiedon varastointipaikaksi muodostui ns. yksikön kovalevy, palvelimella oleva tietovarasto, jonne kaikilla oli pääsy. Näin tekemällä kaikilla oli vielä hyvä käsitys ja tietämys sovituista asioista. Yksikön henkilöstön, tarvittavien toimintojen ja tekemisten yhä lisääntyessä tämä konsepti ei enää toiminut, esimerkiksi yhteisten palaveriaikojen saaminen oli haastavaa. Niinpä kehitettiin niin sanotun kuuman ryhmän idea. Tässä oli aiempaan verrattuna uutta muun muassa se, että tärkeiden yhteisten palaverien ajat olivat jo huomioitu tulevan vuoden toiminnan suunnittelussa, ja näin henkilöstö voi myös suunnitella omia toimiaan yhteiset palaveriajat huomioiden. Koko henkilökunta on mukana kuumassa ryhmässä mahdollisimman laajasti. Kuvaus Kaikki yksikön, sen henkilöstön ja opiskelijoiden toiminnan kannalta keskeiset ja tärkeät asiat käsitellään yhteisesti kuumassa ryhmässä (LIITE 3. Kuuman ryhmän kokousmuis- tio ; LIITE 4. Kuuman ryhmän kokousmuistio ). Esimerkiksi yksikölle ja sen opiskelijoille on tärkeä joka vuosi päivitettävä opetussuunnitelma (OPS). OPS ja sen päivitettävät asiat käsitellään ja sovitaan kuumassa ryhmässä. Samalla sovitaan vastuunjaosta ja aikataulusta sekä dokumentoidaan sovitut asiat. Pienempien asiakokonaisuuksien ympärille rakentuu lisäksi omia palaverejaan, jotka koskettavat jotakin rajatumpaa asiaa tai osaa henkilöstöstä. Näihin palavereihin, kuten myös kuumaan ryhmään, voidaan tarvittaessa kutsua ulkopuolisia asiantuntijoita tai yhteistyötahoja tilanteen ja tarpeen mukaan. Kaikkien palavereiden asiat dokumentoidaan ja tallennetaan sähköisessä muodossa yhteisesti sovittuun säilöön. Amokin kasvaessa ja kehittyessä, myös muut ammattikorkeakoulun yksiköt kasvoivat ja kehittyivät ja yhteisen koordinaation, järkevän toiminnan ja eri yksiköiden synergioiden hyödyntämiseksi Oamk kehitti yhteistä laadunvarmistusjärjestelmää eli toiminnanohjausjärjestelmää. Järjestelmäkokonaisuus ja sen dokumentointi on keskitetty henkilöstöintra Heimoon, josta on tullut keskeinen yksiköiden toiminnanohjauksen kannalta. Amok toimii yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän mukaisesti. Henkilöstöintra Heimoon on koottu kaikki yksiköiden toiminnanohjauksen dokumentit kuin myös yksiköiden omat ohjeet, menettelyt ja palaverien, esimerkiksi kuuman ryhmän, pöytäkirjat. Kuuma ryhmä on koko yksikön, sen tehokkaan toiminnan suunnittelun, arvioinnin, edelleen kehittämisen ja toiminnan laadun kannalta keskeinen elementti. Näin myös koko henkilöstö osallistuu laadunvarmistustyöhön.

8 Yksikön osuus näyttöön 4: 1. Henkilöstön osallistaminen laadunvarmistustyöhön Työryhmätyöskentely Luonnonvara-alan yksikössä Yhteyshenkilö Osastonjohtaja, laatukoordinaattori Paula Syri, puh , Luonnonvara-alan yksikkö Tiivistelmä Luonnonvara-alan yksikössä henkilöstö osallistuu laatutyöhön erilaisissa työryhmissä. Koko yksikön yhteisiä kokouksia ovat työpaikkakokoukset, joita on vähintään neljä vuodessa. Lisäksi yksikön yhteinen aamukahvi ja tiedotustilaisuus on aina maanantai-aamuisin. Yksikössä on koko henkilöstölle tarkoitettu laatupäivä vähintään kerran vuodessa, yleensä kaksi kertaa vuodessa. Opettajien suunnittelupäivä on vähintään kerran vuodessa. Tarpeen mukaan toimii myös erilaisia tiimejä. Kuvaus Työpaikkakokousten rooli ja käsiteltävät asiat on määritelty ylläpitäjä OSEKK:n sopimuksessa Yhteistoiminta Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä. Työpaikkakokouksen tehtävä on lisätä ja parantaa samassa työpaikassa toimivan henkilöstön yhteistyötä. Käsiteltäviä asioita ovat työyhteisön kehittäminen, työyhteisön ja siihen liittyvän työpaikan organisaatioita ja henkilöstöä koskevat suunnitelmat, töiden ja tehtävien jakoa koskevat yleisluontoiset asiat, henkilöstön koulutus ja muu kehittäminen sekä työn ja palveluiden kehittäminen, työpaikan fyysistä ja psykososiaalista työsuojelua sekä työympäristöä ja työskentelyolosuhteita koskevat asiat sekä työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikalla, työpaikan sisäinen sekä oman ja muiden työpaikkojen välinen tiedotus, työpaikan yleistä järjestystä ja viihtyvyyttä koskevat asiat, niitä koskevien ohjeiden soveltaminen sekä työpaikan aloitetoiminta sekä muut kokouksen osanottajien esille ottamat ajankohtaiset työyhteisöä koskevat asiat. Kokouksia on vähintään neljä kertaa vuodessa ja niiden pöytäkirjat ovat nähtävillä henkilöstöintrassa. Yksikön aamukahvi ja tiedotustilaisuus. Maanantai-aamujen palavereissa henkilökuntaa tiedotetaan ajankohtaisista tapahtumista ja vierailijoista tulevan viikon aikana. Siellä myös kerrotaan poissaoloista ja muista asioista, joilla on merkitystä yhteiselle toiminnalle. Laatupäivinä käsitellään ajankohtaisia laadunvarmistukseen liittyviä asioita. (LIITE 5 laatupäivän muistio ja LIITE 6 laatupäivän muistio ). Joulukuussa käsiteltiin yksikön ajankohtaisia haasteita eli maisemasuunnittelun koulutusohjelman tulevaisuudesta ja pedagogisesta kehittämisestä sekä työhyvinvointiasioista ja markkinoinnista. Käsiteltyjen asioiden toimeenpanoa: Maisemasuunnittelun koulutusohjelman tulevaisuus: Työpaikkakokouksessa tilannetiedotus ja keskustelu Pedagogisten taitojen kehittäminen: yksikössä Peda-koulutus (Tomi Guttorm ja Tiina Laajala Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta) Ryhmätöissä esiin tulleita asioita käsiteltiin edelleen laatupäivänä Ohjelmassa tällöin Työyhteisö voimavarana (Condia) ja Oamkin painoalat sekä opetuksen ja TKItoiminnan kytkökset. Markkinointiasiat otettiin huomioon yksikön viestintä- ja markkinointisuunnitelmassa. Opettajien suunnittelupäivä on vähintään kerran vuodessa. Silloin yhdessä tarkistetaan opetussuunnitelmia ja suunnitellaan opetuksen toteuttamista. (LIITE 7, suunnittelupäivän ohjelma ). Lisäksi opettajat kokoontuvat suunnilleen kerran kuussa osastokokoukseen, jossa käsitellään pääosin Opetus ja oppiminen -prosessin asioita. Koulutusaloilla on omat tiiminsä: Maaseutuelinkeinojen tiimi ja yhdistetty Maisemasuunnittelun ja Puutarhatalouden tiimi. Näissä käsitellään näiden koulutusalojen omia asioita. Tiimiin kuuluvat koulutusalojen opettajat.

9 Esimerkkinä Maisema- ja puutarhatiimin kuvaus: Puheenjohtaja: Pirjo Siipola Jäsenet: Maisemasuunnittelun ja puutarhatalouden opettajat ja hankehenkilöstö Sihteeri: valitaan kokouksessa Raportointi: Johtoryhmälle, osastokokoukselle Tehtävät: Koulutusohjelman vetovoimaisuuden ja laadun edistäminen Opetustarjonnan esitykset ja suunnittelu Kansainvälistyminen ja vieraskielinen opetus Esityksiä erikoistumisopinnoiksi, esityksiä avoimen ammattikorkeakoulun opinnoiksi ja alan täydennyskoulutukseksi Alan kehittämishankkeiden ideointi ja käynnistäminen Yhteydenpito alan ammatilliseen verkostoon Yhteydenpito kirjaston kanssa Luonnonvara-alan yksikön hanketoiminnassa mukana olevat muodostavat hanketiimin, joka kokoontuu kerran kuussa. Puheenjohtaja: Tki-päällikkö Jäsenet: Luovan henkilöt, jotka tekevät tki-hankkeille töitä yli puolet työajastaan. Sihteeri: Hankesuunnittelija Raportointi: Johtoryhmälle Tehtävä: Käsitellä hankehallintoon liittyviä asioita, opetuksen ja tki-toiminnan integrointia sekä ideoida uusia hankkeita. Tiimien tehtävät, jäsenet ja muistiot löytyvät intrasta. LIITE 8 on esimerkki kokouskäytänteistä: Kevään 2011 kokoukset, koulutukset ja suunnittelupäivät. Kokoukset ja koulutukset pyritään pitämään maanantai-aamuisin, jonne ei pääsääntöisesti sijoiteta opetusta. Kokous- ja koulutuspäivät sovitaan lukukaudeksi kerrallaan. Koulutuspäiviä lisätään henkilökunnan tarpeiden ja toiveiden mukaan. Luonnonvara-alan yksikössä useimmat tiimit ja työryhmät ovat muodostuneet eri ryhmien tarpeista yhteiseen keskusteluun. Pienemmissä ryhmissä ja selkeästi jonkin toiminnan ympärille keskittyneissä tiimeissä työskentely on tehokkaampaa kuin isoissa koko henkilökuntaa koskevissa kokouksissa. Sovitut asiat kirjataan muistioihin, jotka tallennetaan intraan, jotta ne eivät unohdu ja tulevat muidenkin nähtäville.

10 Yksikön osuus näyttöön 4: 1. Henkilöstön osallistaminen laadunvarmistustyöhön Laadunvarmistustyöskentely Sosiaali- ja terveysalan yksikössä Yhteystiedot Yliopettaja, laatukoordinaattori Lea Rissanen, , Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Projektikoordinaattori, laatukoordinaattori Niko Männikkö, , Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Tiivistelmä Tämä näyttö kuvaa Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan yksikön (Sote) henkilökunnan osallistamista laadunvarmistustyöhön. Laadunvarmistustyön suuntaviivat sovitaan Oamkin laatukoordinaattoreiden kokouksessa, joihin osallistuvat jokaisen yksikön laatukoordinaattorit. Koko henkilöstö ja opiskelijat osallistuvat omalta osaltaan toimimalla yhteisesti sovittujen prosessikuvausten mukaisesti, kokoamalla palautetta ja antamalla palautetta sekä osallistumalla oman työnsä, toimintansa ja yksikön kehittämiseen. Laadunvarmistustyön dokumentointi on keskitetty Oamkin henkilöstöintra Heimoon. Dokumentointi noudattaa Oamkissa yhteisesti sovittua käytäntöä. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamasta tiedosta tiedotetaan muun muassa työpaikkakokouksissa ja kehittämispäivillä sekä opiskelijoiden orientointi- ja ohjausprosessin yhteydessä ja tutorryhmien kokouksissa. Opiskelijapalautteiden esittelemistä varten pidetään kaksi kertaa vuodessa palautetilaisuudet sekä henkilöstölle että opiskelijoille. Tausta Nykyisen laadunvarmistusjärjestelmän muotoutuminen käynnistyi vuoden 2004 aikana. Tuolloin Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) laadunvarmistuksen hallinnon tason koordinoinnista vastasi prosessitiimi, jossa oli edustaja jokaisesta yksiköstä. Prosessitiimi kuvasi tuolloin muun muassa opetuksen ja oppimisen prosessit. Hieman myöhemmin vuoden 2006 alusta Oamkissa aloitti toimintansa tutkimus- ja kehitystyön laadun varmistustyöryhmä, jonka tehtävänä oli koordinoida ammattikorkeakoulun toisen perustehtävän tutkimus- ja kehitystyön toimintaa. Kuvaus Sosiaali- ja terveysalan yksikkö noudattaa Oamkin yhteistä laadunvarmistusjärjestelmää. Laadunvarmistuksesta vastaa johtoryhmä ja siihen osallistuu koko henkilöstö ja opiskelijat. Käytännön toiminta ja päätöksenteko on läpinäkyvää, kun esimerkiksi ohjeet, arvioinnit, yhteiset linjaukset laadun kehittämisessä ovat helposti henkilökunnan saatavilla henkilöstöintrassa. Sosiaali- ja terveysalan yksikössä toimii yksikön johtajan johtamana laatutyöryhmä, johon kuuluvat osastonjohtajat, prosessien omistajat, taloussuunnittelija, viestintävastaava ja laatukoordinaattorit. Laatutyöryhmän tehtävänä on koordinoida, tukea ja seurata yksikössä tehtävää laatutyötä. Laatukoordinaattorit osallistuminen johtotiimin toimintaan varmistaa yhteyden johdon ja koko ammattikorkeakoulutason laatukoordinaatioryhmän välillä. Tämä käytäntö parantaa johdon tietoisuutta laatuasioista ja laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistarpeista. Sosiaali- ja terveysalan yksikössä on kaksi laatukoordinaattoria ja he ideoivat, suunnittelevat ja valmistelevat laatuun ja laatutyöhön liittyviä asioita. Laatukoordinaattorit koordinoivat yksikön laadunvarmistuksen kokonaisuutta ja toimivat yhteistyössä yksikön johdon ja prosessinomistajien kanssa laadunvarmistuksen kehittämiseksi. He tiedottavat osastojen kokouksissa, työpaikkakokouksissa ja kehittämispäivissä laatuun liittyvistä asioista koko henkilökunnalle. Laatukoordinaattorit koordinoivat laadunvarmistusjärjestelmään liittyvää dokumentointia yksiköissä. Laatukoordinaattorit osallistuvat aktiivisesti Oamkin laatukoordinaattorityöryhmän kokouksiin. Yksikön laadunvarmistustyön linkittyminen johtamiseen on säännöllistä. Yksikön johtotiimi osatonjohtajien ja koulutusohjelmavastaavien kautta ohjaa asioita koulutusohjelmiin ja eri toimialoille ammattikorkeakoulun johtamisjärjestelmän mukaisesti. Tietoa toiminnan kehittämiseksi saadaan myös opiskelija-, henkilöstö ja sidosryhmäpalautekyseluiden perusteella. Tämän laadunvarmistusjärjestelmän kokonaistoimivuutta arvioidaan vuosittain tapahtuvan johdon katselmuksen avulla. Yksikön tulosanalyysi konkretisoituu vuosittain johdon katselmuksessa, jolloin yksikön strategisia mittareita tarkastellaan Oamkin ja Sote-yksikön johdon välisessä tilaisuudessa. Tässä vuosikatselmuksessa arvioidaan edellisen vuoden toiminnan tulokset ja edellisen katselmuksen jatkotoimenpiteiden toteutuminen. Vuosikatselmuksen perusteella yksikön

11 johto asettaa seuraavaa vuotta koskevan tavoitetason. Toimialojen ja koulutusohjelmien tavoitteet, toimenpiteet ja resursointi perustuvat myös näihin tietoihin. Prosessijohtamisen mallin mukaisesti yksikön prosesseille on nimetty prosessien omistajat. Prosessien omistajat raportoivat johdolle säännöllisesti vastuualueiden toimintaa ja samalla sovitaan mahdollisista korjaavista toimenpiteistä. Toiminnanohjaukseen, opetus- ja oppimiseen, tutkimusja kehittämiseen sekä viestintään että toiminnan talouteen liittyviä asioita käsitellään yksikön johtotiimin kokouksissa, osasto- ja koulutusohjelmavastaavien sekä työpaikkakokouksissa. Osastonjohtajat käyvät vuosittain kehityskeskustelut henkilöstönsä kanssa. Laadun kehittämistä käsitellään muun muassa seuraavissa työryhmissä: Yksikön johtoryhmä Osastokokoukset TKI-kokoukset (tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta) Koulutusohjelmavastaavien kokoukset Työpaikkakokous Nämä kokoukset muodostavat keskeisen foorumin, jonka kautta henkilöstö voi osallistua laadunvarmistukseen. Toiminnan kehittämisen tavoitteita ja palautteita käsitellään siis muun muassa työpaikkakokouksissa, koulutusohjelmatiimeissä ja asiantuntijatiimeissä. Lisäksi henkilöstön kehityskeskusteluissa on mahdollisuus tarkastella syvällisemmin erilaisia arjen toimintahaasteita. Yksikön työyhteisön kehittämisen linjaukset määritellään työhyvinvointisuunnitelmassa (Sosiaali- ja terveysalan yksikön työkykyä edistävän ja ylläpitävän toiminnan ohjelma vuosille ). Ohjelmassa on huomioitu työhön, työoloihin ja työntekijöihin kohdistuvia toimintoja. Yksikössä on järjestetty vuodesta 2007 lähtien vuosittain koko henkilökuntaa koskevat kehittämispäivät. Kehittämispäivien tavoitteet ovat nousseet työyhteisöstä nousseista ajankohtaisista ja tarpeellisista asioista (muun muassa TOB- eli työolobarometrikysely). Kouluttajat ovat tulleet työterveyshuollosta tai myös yksityisiä alan asiantuntijoita on pyydetty asiantuntijoiksi toiminnan kehittämiseen liittyvissä asioissa. Näitä päiviä on pidetty työyhteisön yhteistoiminnan lujittamiseksi ja yhteisten pelisääntöjen sopimiseksi. Oulun seudun ammattikorkeakoulun uudistettu strategia tuli voimaan keväällä Sotessa Strategia 2015 jalkauttaminen koko henkilöstölle käynnistettiin helmikuussa 2010 (ks. näyttö 3: 1). Strategian jalkauttamisprosessin tavoitteet ja toimenpiteet muodostettiin henkilöstön kanssa yhdessä. Jalkauttamisprosessin kehittämistavoitteena on, että Soten henkilöstö toteuttaa systemaattisen toiminnan kautta Oamkin strategiaa Sosiaali- ja terveysalan yksikkö vastaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen uudet toimintamallit -painoalan koordinoinnista. Painoalasta vastaavaksi koordinaattoriksi nimitettiin yksiköstä yliopettaja Helena Heikka. Painoalakoordinaattorin tukena toimii tiimi, joka koostuu muiden yksiköiden edustajista (Liiketalouden yksikkö: osastonjohtaja Tiina Gallen, Tekniikan yksikkö: yksikönjohtaja Jyrki Laitinen ja Sosiaali- ja terveysalan yksikkö: tki-päällikkö Kirsi Koivunen). Painoalakoordinaattori muun muassa johtaa, koordinoi ja mallintaa painoalan toteutumista sekä toimii painoalaa vastaavassa Oulun innovaatiokeskittymässä. Kuluneen vuoden aikana valmisteltiin painoalaa koskeva toiminta- ja talousarvioesitys. Painoalatoiminnan tavoitteiksi vuodelle 2010 asetettiin painoalan kehittämisen toimintamallin luominen ja monialaisten kehittämisohjelmien laadinta, painoalan koulutuksen kehittäminen, opetuksen ja TKI-työn integrointi, uudet monialaiset hankkeet painoalan kehittämisessä sekä kansainvälisyyden ja sidosryhmäyhteistyön vahvistaminen. Osana strategian jalkauttamista sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen painoalan kehittämisohjelman käynnistämistä muodostettiin yksikön opetushenkilöstöstä muodostuvia kehittämisohjelmatiimejä. Jokaiselle kehittämistiimille valittiin koordinoiviksi henkilöiksi kaksi yliopettajaa. Kehittämistiimit vastaavat muun muassa uusien toimintamallien kehittämisestä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Jokainen tiimi laatii toimintasuunnitelman vuosittain, jossa määritellään toiminnan tavoitteet ja arvioinnin keinot. Tiimin toiminasta laaditaan vuosittain toimintakertomus, jossa kuvataan keskeiset tulokset ja toiminnan vaikuttavuus. Käytännön toimintaa pyritään suuntaamaan ja priorisoimaan suunnitelmassa esillä oleville, valituille teema-alueille. Teemakohteiksi valittiin lapset, nuoret ja lapsiperheet; työikäiset ja työyhteisöt sekä ikääntyneet. Laajemmin kehittämiskohteiden näkökulmina ovat yksilö, yhteisö ja ympäristö sekä monialaisuus, tutkiva ja yhteistoiminnallinen oppiminen. Lisäksi kehittämisohjelmassa pyritään huomioimaan sisäisinä kehittämiskohteina yrittäjyyden, kansainvälisyyden ja kestävän kehityksen tukeminen. Oamkin henkilöstöintraan on dokumentoitu laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Henkilöstöintra on myös oma henkilökohtainen työkalu, josta voi seurata ajankohtaisia asioita sekä hyödyntää erilaisia työssä tarvitsemia työkaluja ja palveluja. Intran etusivu on profiloitunut siten, että oman yksikön tiedot ovat siinä näkyvillä. Henkilöstöintran hyödyntämistä ja käyttöä on lisätty henkilöstölle tarjottavilla intran perehdytyksillä ja koulutuksilla. Syksyn 2010 aikana koulutuksiin osallistui yhteensä 40 henkilöä. Koulutukset jatkuvat tarpeen mukaan syksyllä Yksikkö on osallistunut Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamaan laatuyksikköarviointiin vuosina 2008 (koko yksikkö) ja 2009 (suun terveydenhuollon koulutusohjelma). Arvioinneista saatuja palautteita on huomioitu yksikön strategiaan valmistautumisprosessissa sekä yksikön toiminnan kehittämissuunnitelmassa. Kehittämissuunnitelmassa on huomioitu myös sisäisten auditointien ja johdonkatselmusten perusteella esille nousseet haasteet. Oamkissa toimintaa on kehitetty sisäisten auditointien avulla, joita on järjestetty nyt kaksi kertaa (kevät 2010 ja 2011). Auditointien perusteella on listattu yksikön hyvät käytänteet ja kehittämiskohteet. Kehittämiskohteille on laadittu aikataulu ja toiminnasta vastaavat henkilöt on nimetty. Kehittämiskohteiden tilannetta käydään säännöllisesti läpi muun muassa työpaikka- ja osastokokouksissa. Henkilöstöä on näin sitoutettu mukaan yhteisen toiminnan kehittämiseen.

12 Tukiprosessin osuus näyttöön 4: 1. Henkilöstön osallistaminen laadunvarmistustyöhön Tietohallinto ja IT-palvelut Yhteyshenkilöt IT-johtaja Timo Remes, puh , IT-palvelut, OSEKK Tietohallintopäällikkö Samuli Malinen, puh , IT-palvelut, OSEKK Sovellussuunnittelija Johanna Liimatainen, puh , IT-palvelut, OSEKK Tiivistelmä Osekk:n Tietohallinto ja IT-palvelut (IT-palvelut) on mukana Oamkin laadunvarmistustyössä osallistumalla työryhmiin ja koulutuksiin, tiedottamalla IT-henkilöstöä laadunvarmistustyöhön liittyvistä asioista sekä kehittämällä omaa toimintaansa. IT-palvelut ovat myös saaneet Oamkin sisäisten auditointien kautta arvokasta palautetta, jota on voitu hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Tausta IT-palvelut ovat olleet mukana Oamkin laadunvarmistustyössä alusta lähtien miettimässä oman toiminnan osaprosesseja ja kuvaamassa niitä intran laadunvarmistusjärjestelmään. IT-palveluissa on tunnistettu kuusi osaprosessia, joilla kullakin on vastuuhenkilönsä. Prosesseja on kuvattu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kuvaus IT-palveluiden toimintaa ja suunnitelmia on dokumentoitu henkilöstöintra Heimoon. Osittain IT-palveluiden toimintaa, esimerkiksi tietokantojen tekninen päivitysajankohta tai ITpalveluille vastuutettu tehtävä, on kuvattu myös ydinprosessien yhteydessä, koska tukipalvelut liittyvät kiinteästi ydinprosessien toimintaan. IT-palveluista on osallistunut yksi henkilö Oamkin laadunvarmistus -työryhmään, jossa kokoontuvat prosessinomistajat Oamk-tasolla. Työryhmän kautta on tullut uusia kohteita laadunvarmistusjärjestelmän kehittämiseksi, kuten esimerkiksi uusi hakupalvelu. IT-palvelut on mukana yhtenä tärkeänä tukiprosessina. Mukana olo työryhmässä on antanut myös kokonaiskuvaa koko Oamkin laadunvarmistustyöskentelystä. IT-palveluista on edustus laatukoordinaattoreiden työryhmässä vuodesta 2010 lähtien. Laatukoordinaattorin kautta on saatu tietoa ajankohtaisista asioista ja jaettu IT-palveluiden kuulumisia laatuasioiden osalta työryhmälle. IT-palveluista on ollut henkilö mukana myös Oamkin järjestämissä sisäisissä auditoinneissa, joissa nostettiin esille hyviä käytänteitä ja kehittämiskohteita koko organisaation laajuisesti. IT-palvelut ovat lisäksi saaneet sisäisten auditointien kautta oman toimintansa kehittämiseksi näkökulmia (kuva 1), joita on käsitelty yhteisesti. Kehittämistehtäviä on käsitelty IT-JoRyssa, ja vastuutettu tehtävän luonteen mukaisesti joko tietylle tiimille tai yksittäisille henkilöille. Tietoisuutta laadunvarmistuksesta on lisätty osallistumalla Oamkin järjestämiin laatukoulutuksiin sekä järjestämällä IT-palveluiden sisällä tiedotusta aiheesta. Laadunvarmistusta käsiteltiin muun muassa vuosina toimineessa IT-tiimissä, joka oli samalla IT-palveluiden laatutiimi. (LIITE 9. IT-tiimin kokousmuistio ). IT-tiimissä tiedotettiin ajankohtaisista laadunvarmistusasioista sekä esiteltiin laadunvarmistuksen edistämiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Henkilöstön osallistamiseksi on järjestetty myös palavereita, joissa on käyty laatuasioita läpi prosessinomistajien kesken. IT-henkilökunnalle suunniteltu laatukoulutus toteutettiin työpaikkakokouksen yhteydessä. (LIITE 10. IT-yksikön laatukoulutuksen ohjelma ) IT-palveluiden tilanne muuttui vuoden 2011 alussa organisaation osalta. Tällöin IT-palvelut siirrettiin hallinnollisesti OSEKKin sisällä Oamkista kuntayhtymäpalveluihin. Laatujärjestelmää koskevissa neuvotteluissa päätettiin, että IT-palvelut on edelleen osa Oamkin laadunvarmistusjärjestelmää, mutta käytäntöjä täytyy miettiä myöhemmin uudestaan organisaatioiden rajapintojen selkiytyessä. IT-organisaatiomuutos on aiheuttanut muutoksia prosessien omistajissa, dokumentaatiossa, terminologiassa ja toimijoissa. Prosessien omistajien vaihdoksen yhteydessä on kaikki prosesseihin liittyvä materiaali katselmoitu ja tarkastettu uudelleen. Ensimmäisessä vaiheessa prosesseihin tehtiin kevyt päivitys, ja syksyn 2011 aikana tehdään tarvittavat sisällölliset ja rakenteelliset muutokset. Siinä yhteydessä lisätään Osekk/IT:n omaa dokumentaatiota sitä mukaa kun niitä valmistuu. Uudessa organisaatiossa laadunvarmistustyötä viedään eteenpäin tiedottamalla aiheesta IT-henkilöstön kehittämispäivien yhteydessä sekä osallistamalla myös uusia prosessinomistajia huolehtimaan oman osa-alueensa kehittämisestä.

13 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU Kehittämiskohde Valmistelija Työryhmä Aikataulu Dokumentit Sisäisen palautejärjestelmän kehittäminen. Jarno Temonen Muodostetaan kun uusi ITorganisaatio on toiminnassa kevään 2011 aikana syksy 2011 Tehdään servicedesk-suunnitelma Toiminnan kuvaamisen ja dokumentoinnin viimeistely. Nykyisellään dokumentointi on osin keskeneräistä. Prosessien omistajat It-JoRy, TAP-JoRy syksy 2011 Intran prosessikuvaukset ja dokumentit Vastuunjaon selkiyttäminen. Tukipalveluiden sisäinen vastuunjako on epäselvä (esim. intra, Asio, asiakasrekisteri). On tiedettävä, keneen ottaa yhteyttä, jos kysymyksiä eri rekistereistä ilmenee. Timo Remes Samuli Malinen Johanna Liimatainen Tietohallinnon toimijat, It-JoRy syksy Suunnitteilla: Vastuu/osaamismatriisi -Sovelluskehityksen osaprosessi: Vastuuhenkilöt rekistereissä ja tietokannoissa suunnitteludokumentti Vastuuhenkilöt löytyy nyt intrasta rekisterit ja tietokannat osiosta. Lähituen toimintamallin kehittäminen (vastuut ja roolit) Jarno Temonen TAP - Jory kevät 2012 Osana servicedeskin kehittämistä Päivitysajankohtien ja käyttökatkosten kohdistaminen käyttäjän kannalta sopivampaan aikaan sekä tiedottamiskäytänteiden kehittäminen Samuli Malinen Juhani Harju IT-Jory syksy 2011 kevät 2012 Tehdään dokumentti, josta löytyy huoltoikkunat. Ohjeistusten kehittäminen ja ajantasalla pitäminen Itse tehtyjen järjestelmien käytettävyyden arvioiminen Timo Remes IT-Jory, Anna-Liisa Mattila syksy 2011 kevät 2012 Suunnitelma ohjeistuksen ylläpitämisestä. Johanna Liimatainen Neea Salo IT-Jory, Anna-Liisa Mattila Keväällä 2011 OPSkäyttäjätutkimus suoritettu Suunnitelma käytettävyystutkimuksista Kuva 1. Tuki- ja palvelutoimintojen auditointiraportista kootut kehittämisehdotukset keväällä LIITTEET LIITE 1. Laadunvarmistuksen viestintäsuunnitelma 2011 LIITE 2. Laadunvarmistus Oranssissa LIITE 3. Kuuman ryhmän kokousmuistio LIITE 4. Kuuman ryhmän kokousmuistio LIITE 5. Luonnonvara-alan yksikön laatupäivän muistio LIITE 6. Luonnonvara-alan yksikön laatupäivän muistio LIITE 7. Luonnonvara-alan yksikön suunnittelupäivän ohjelma LIITE 8. Esimerkki Luonnonvara-alan kokouskäytänteistä LIITE 9. IT-tiimin kokousmuistio LIITE 10. IT-yksikön laatukoulutuksen ohjelma

14 NÄYTTÖ 4:1, LIITE 1. Laadunvarmistuksen viestintäsuunnitelma 2011 Hyväksytty Oamkin laadunvarmistustyöryhmässä Laadunvarmistus on oleellinen osa organisaation varsinaista toimintaa ja palvelee sen jatkuvaa kehittämistä ja johtamista. Laadunvarmistusjärjestelmällä tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Laadunvarmistuksen tulee kattaa koko toiminta. Sen tukee korkeakoululle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja tuottaa toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaa kehittämistoimenpiteisiin. Ammattikorkeakoulun johdon sitoutuminen, henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen ja osaamisen kehittäminen ovat laadun kehittämisen keskeisiä periaatteita Oulun seudun ammattikorkeakoulussa. Tavoitteena on, että laadun jatkuva parantaminen on luonteva osa korkeakoulun arkitoimintaa. Näiden tavoitteiden saavuttamista tuetaan suunnitelmallisella viestinnällä. Laadunvarmistuksen viestinnän tavoitteet ja kohderyhmät Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotosta ja laadunvarmistuskokonaisuudesta viestitään niin, että henkilöstö tuntee laadunvarmistuksen kokonaisuuden, osaa hyödyntää tietoa työssään ja tietää oman roolinsa laadunvarmistuksessa. Lisäksi tavoitteena on saada henkilöstö viestimään toiminnan kehittämisestä ja laatuun liittyvistä asioista sekä Oamkin sisällä että ulkopuolella. Toisena tärkeänä tavoitteena on kehittää Oamkin yhteishenkeä ja yhteisöllistä toimintakulttuuria. Yksiköitä kannustetaan yhteistyöhän monin eri tavoin. Myös yhtenä Oamkin strategisena päämääränä on monialaisuuden hyödyntäminen. Laadunvarmistuksen viestinnän tärkeimpiä kohderyhmiä ovat henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät. Myös suuri yleisö huomioidaan. Toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja aikataulut esitetään alla olevissa taulukoissa.

15 Kohderyhmä Toimenpide Vastuuhenkilö Aikataulu Henkilöstö Laadun organisointia kehitetään, vastuutus yhtenäistetään Vararehtori Kevät 2011 Laatutyön katsaukset yksiköihin, työpaikkapalavereissa ja muissa kokouksissa nostetaan säännöllisesti esille laatuasiat ja seurataan toteutumista. Kokouskäytäntöjen yhtenäistäminen. Vararehtori, prosessinomistajat, laatukoordinaattorit Kevät 2011 Vuosikellojen tarkistaminen ja laittaminen intraan Prosessinomistajat Valmis 4/2011 Laatuasioita esitellään yksiköissä säännöllisesti, laatu-termistön tunnetuksi tekeminen, laadunvarmistusasioiden avaaminen Laatutietokilpailuja Heimossa yksiköittäin Sisäiset auditoinnit, henkilöstö osallistuu työhön sekä arvioijana että arvioitavana Yhteisölehti Oranssissa laatuasiat esille mm. laatuleipuri-palstalla joka numerossa Henkilöstöpalautejärjestelmän kuvaaminen Oamk-tasolla Blogien avulla nostetaan laatuun liittyviä asioita esille. Näin kehitetään myös yhteisöllisyyttä. Blogit: rehtorin blogi laatuleipuri Vararehtori, viestintäpäällikkö, laatukoordinaattorit Viestintäpäällikkö, laatukoordinaattorit Vararehtori, laatukoordinaattorit Viestintäpäällikkö, laatukoordinaattori (tki) Vararehtori, laatukoordinaattorit, prosessinomistajat Rehtori, vararehtori, viestintäpäällikkö Kevät (2010 ja) Laadusta sarjakuvia intraan kuukausittain Käännetään keskeisiä laatuasioita englanniksi (mm. intra, ulkoiset wwwsivut, printit suomeksi tulevista laatuoppaista ) Laatukoordinaattorit, viestintäpäällikkö Laatukoordinaattorit, viestintäpäällikkö

16 Intran kehittäminen palautteiden ja sisäisen auditoinnin pohjalta Laatukoordinaattorit, viestintäpäällikkö Kevät 2011 Laatukiertue Laatukoordinaattorit Kevät ja syksy 2011 Laatuopas henkilöstölle Oamkilaisen opas Selvitetään henkilöstön tiedontarpeet, tulosten analysointi Tiedotuskäytänteiden yhtenäistäminen yksiköissä, viestitään oikea-aikaisesti ja oikeilla välineillä, oman roolin tiedostaminen viestinnässä Vararehtori, viestintäpäällikkö Vararehtori, viestintäpäällikkö Vararehtori, viestintäpäällikkö, laatukoordinaattorit Viestintäpäällikkö, yksiköiden laatukoordinaattorit 5/2011 4/ / Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, laatupolitiikka, -arvot ja kulttuuri selkeytetään ja nostetaan esille entistä paremmin, etusivulle linkki laatukäsikirjaan Laatukoordinaattorit 4/2011 Viestintä työyhteisötaitona -alustus ja paneeli laatukoulutuksessa Intrakoulutukset (Heimo ja Oiva) Viestintämateriaalia laadusta esille Sosiaalisen median hyödyntäminen (facebook, twitter) Viestintäpäällikkö, laatukoordinaattorit Viestintäpäällikkö, laatukoordinaattorit Viestintäpäällikkö, laatukoordinaattorit Viestintäpäällikkö, laatukoordinaattorit Kevät ja syksy 2011 Kevät ja syksy 2011 Kevät ja syksy 2011 Kohderyhmä Toimenpide Vastuuhenkilö Aikataulu Opiskelijat Opiskelijaintran kehittäminen ja käyttökoulutus, opiskelijan laatureseptikirja Yksiköiden intravastaavat, Kevät 2011 viestintäpäällikkö Blogien avulla nostetaan laatuun liittyviä asioita esille. Näin kehitetään myös yhteisöllisyyttä. Blogit: Rehtori, vararehtori, viestintäpäällikkö, laatukoordinaattorit 2011 rehtorin blogi laatuleipuri

17 Opiskelijapalautteen/opintojaksopalautteen kehittäminen, näkyviin mahdollisuus verrata vastauksia kerättyyn palautteeseen, kokonaiskonseptin kehittäminen Opiskelijaintran käännetään englanniksi: kvopiskelijoille tietoa laadunvarmistuksesta Koulutussuunnittelija Laatukoordinaattori (opintoasiat), opintoasioiden työryhmä Pilotointi keväällä ja käyttöön syksyllä 2011 Kevät 2011 (valmis 3/2011) Laatukiertue Laatukoordinaattorit Kevät (vkot 14 16) ja syksy 2011 Laatutietokilpailuja Oivassa Laadusta sarjakuvia intraan kuukausittain Selvitetään opiskelijoiden tiedontarpeet, tulosten analysointi Yhteisölehti Oranssissa laatuasiat esille mm. laatuleipuri-palstalla joka numerossa Viestintäpäällikkö, laatukoordinaattorit Laatukoordinaattorit, viestintäpäällikkö Vararehtori, viestintäpäällikkö, laatukoordinaattorit Viestintäpäällikkö, laatukoordinaattori (tki) / Osakolaisessa laatuasiat esille Laatukoordinaattorit Syksy 2011 Osallistumismahdollisuus palautetilaisuuksiin (lukujärjestyksiin varattu aika) Yksiköiden laatukoordinaattorit 2011 Tiedotuskäytänteiden yhtenäistäminen, viestitään oikea-aikaisesti ja oikeilla välineillä Viestintä työyhteisötaitona -alustus ja paneeli laatukoulutuksessa Intrakoulutukset (Oiva) Viestintämateriaalia laadusta esille Sosiaalisen median hyödyntäminen (facebook, twitter) Viestintäpäällikkö, yksiköiden laatukoordinaattorit Viestintäpäällikkö, laatukoordinaattorit Viestintäpäällikkö, laatukoordinaattorit Viestintäpäällikkö, laatukoordinaattorit Viestintäpäällikkö, laatukoordinaattorit Kevät Kevät ja syksy 2011 Kevät ja syksy 2011 Kevät ja syksy 2011

18 Kohderyhmä Toimenpide Vastuuhenkilö Aikataulu Ulkoiset sidosryhmät Www-sivuilla olevan tiedon päivittäminen laadunvarmistuksesta, sivujen kehittäminen, tiedon löydettävyyden helpottaminen ja sisällön arviointi Laatukoordinaattorit, viestintäpäällikkö Kesä 2011 Blogin avulla nostetaan Oamkin toimintaan liittyviä asioita esille. Rehtori Rehtorin blogi laatuleipuri Osekki-lehteen tarjotaan juttuja, jotka käsittelevät Oamkin laadunvarmistustyötä Mediaviestinnän ja -yhteistyön avulla viestitään toiminnasta ja sen laadusta. Tehtävää hoitaa viestinnän tukiprosessi. Viestintäpäällikkö 2011 Viestintäpäällikkö Selvitetään ulkoisten sidosryhmien tiedontarpeet, tulosten analysointi Sidosryhmäyhteistyön ja -viestinnän kehittäminen selvityksen perusteella Sosiaalisen median hyödyntäminen (facebook, twitter) Vararehtori, viestintäpäällikkö, laatukoordinaattorit Vararehtori, viestintäpäällikkö, laatukoordinaattorit Viestintäpäällikkö, laatukoordinaattorit Kevät 2011 Kevät 2011 Kevät ja syksy 2011

19 NÄYTTÖ 4:1, LIITE 2. Laadunvarmistus Oranssissa Syyskuun lehti Talvella oli juttua benhcmarking-kumppaneista Keski-Pohjanmaan ja Laurean amkeista. KPAMK sai uusinta-auditointinsa läpi keväällä ja KKA:n uusi pääsihteeri kuvasi tapausta vaikeuksien kautta voittoon -sanoilla. KPAMK sai osin todella hyvää palautetta uusinta-auditoinnista. KPAMKin osalta olisi kivaa ottaa alkusyksystä seurantajutun tapaista. Tässä voisi samassa yhteydessä infota tulevaa laatukoulutusta: aiheena on auditointi, näkökulmana lähinnä kokemukset auditoinnista amkeissa, mitä kehittämiskohteita sieltä yleensä on noussut esille. Lisäinfoa koulutuksesta: https://intraweb.oamk.fi/toiminnan_ohjaus/laadunvarmistus/koulutukset/ Laatua intrassa: tunnuslukutietokanta tuo näkyväksi toiminnan tulokset käyttökoulutukset alkavat, (Anne A. vetäjä, JP toimija) Lokakuun lehti Syksyllä meille tullee taloon opintopsykologi, tästä varmaan saadaan jotain aihetta kehitettyä liittyen opintojen ohjaukseen yms. laatunäkökulmasta. Pohjanmaan (ja Pohjois-Suomen) ammattikorkeakouluille laatuverkosto. Mitä se on ja mihin pyritään? (Tarja H., Sari J., muiden amkkien ihmiset) Marraskuun lehti koulutuksen aiheena on Itsearviointi osana toiminnan ja laadun kehittämistä kohti erinomaisuutta, kouluttaja Tapio Hirvonen Laatukeskuksesta. Tapion haastattelua aiheesta lehteen ja info joulukuun koulutuksesta. Tk-työn benchmarking Kemi-Tornion amkin kanssa (Irene I., Sari J., Kemi-Tornion väki) Extraa tk-työstä! Oamkin hankeraporttisarja, julkaisut osana hankkeiden laatua (Irene I., Sari J., Pirkko P., Heikki Y., Riitta Kokko, Amh) Joulukuun lehti Katsaus Oamkin laadunvarmistukseen, missä vaiheessa ollaan menossa, mitä pitäisi tehdä, rehtorin ajatuksia, henkilöstön ajatuksia, laatuihmisten näkökulmaa, esim. Pirkko Turjanmaa yms. Milloin? Opintosuunnitelmien arviointiprosessi käynnistyy tänä syksynä. Prosessi kestää kaksi lukuvuotta, konsulttina toimii Hanne Koli. Hän on tehnyt vastaavaa työtä useiden amkkien kanssa. Meillä asiasta vastaa Johanna Huttunen. Aloitusseminaari pidetään iltapäivällä, jolloin myös Koli on täällä. Tästä saisi helposti juttusarjan. Haastatella voisi ainakin Kolia (ylätaso ja valtakunnallisia näkemyksiä) ja myöhemmin vaikkapa ko-vastaavia (käytännön taso, millaisia odotuksia ja myöhemmin että millaisia tuloksia, tässä välissä ihan konkreettisia työskentelyesimerkkejä, joita seminaareihin osallistumattomat opet/kovastaavat voi soveltaa). Seminaarin ohjelmaluonnos ja opsien arviointisuunnitelmaluonnos löytyvät opintoasioiden työryhmän viimeisimmän kokouksen liitteistä. Luovan ympäristösertifiointi ja kokemukset auditoinnista. Tämä tapahtuu syksyllä, mikä näkökulma olisi mielenkiintoisinta ottaa? Esim. tilaisuuteen valmistautuminen, auditointi, kokemukset, fiilikset, miten tähän päästiin, mitä hyötyä tästä on jne. (Jukka T., Reino Rossi, Outi Virkkula) Oamkin uusi ympäristöohjelma (Jukka T., Reino Rossi, Outi Virkkula) TULI tutkimuksesta liiketoimintaa (Proj.päällikkö Kirsi Koivunen ja TULI-aktivaattorit Manne Hannula ja Terho Jylhälehto) ja InnoMajakka-hanke (Kirsi Koivunen) kytkeytyvät toisiinsa. Näkökulma?

20 NÄYTTÖ 4:1, LIITE 3. Kuuman ryhmän kokousmuistio SUUNNITTELUKOKOUS/KUUMA RYHMÄ Aika klo Paikka Amok, opetustila F131 Läsnä Poissa Aalto Sirpa, siht. Erkkilä Raija Guttorm Tomi Happo Iiris Huttu Pirkko Karjalainen Asko, pj. Kettunen Juhani Kiviniemi Kari Korento Kati Korkala Hannu Lehtelä Pirjo-Liisa Mikkola Tiina Nissilä Säde-Pirkko Oikarinen Pia Paaso Jouko (klo ) Pelkonen Tomi Perunka Sirpa Pietilä Martti Salo Jarmo Tenno Tiiu Viitala Tuulikki Liukkonen Marjo Paaso Aila Paaso Leena Räinä-Räisänen Arja Asiat 1. Rehtori Jouko Paaso toi terveisensä ja esitti kehittämishaasteita Amokille Strategiasta tulevat velvoitteet Amokille ovat: Oamkin pedagogisen prosessin kehittäminen KESU:ssa Amokin toiminta laajenee kattamaan myös Oamkin pedagogisen kehittämisen ja opettajien täydennyskoulutuksen. Amok toimii pedagogisen kehittämisen asiantuntijana opetuksen ja oppimisen ydinprosessin tukena. Kehittämistoimenpiteet suunnataan erityisesti pedagogisen prosessin, osaamisperustaisten opintosuunnitelmien, opintojen ohjauksen ja opiskelijoiden oppimistyön kehittämiseen, opettajien pedagogisen toimintakyvyn ja työelämälähtöisen osaamisen vahvistamiseen sekä opetuksen ja tki-työn integrointiin. Oppimistapahtuma on saatava nykyistä tehokkaammaksi. Verkko-opetuksen ja tietoverkon kautta tapahtuvan ohjauksen määrää lisätään merkittävästi. Opettajien verkko-opetuksen valmiuksia kehitetään ja tuetaan. Oppimisen ja opetuksen menetelmiä ja ympäristöjä kehitetään kansainvälisemmiksi. Tarjotaan monipuoliset sekä ajan ja paikan suhteen joustavat mahdollisuudet suorittaa opintoja. Kehittämisessä hyödynnetään käynnissä olevien tutkimushankkeiden tuloksia ja yksiköissä tehtyjä pilotointeja, sekä niistä saatuja kokemuksia. AMOK asiantuntija, jolta Oamk tilaa ammattipedagogiikan asiantuntijaosaamista (osaaminen oltava kunnossa; tilaaja määrää ) Ammattikorkeakoulussa ¼ opinnoista voitava suorittaa virtuaalisesti (volyymi/opettajien osaaminen, vierihoito ). Virtuaalisuuden ja sosiaalisen median rooli keskeinen vuorovaikutuksessa, havainnollistamisessa ja työelämäläheisyydessä sekä koulutusviennissä. Onnistuneet rekrytoinnit (= opettajaksi henkilöitä, joilla on vahva ammatillisen opetuksen tausta). Ammattikorkeakoulumainen tapa toteuttaa kehittämistä (pilotoinnit yksiköiden opetuksessa, soveltaminen, käytännönläheisyys, oppimisympäristöt ja sosiaalisen median ympäristöt, osaamisen hyödyntäminen Amokissa ) Tila- ja resurssikysymykset yms.

Marjo Nykänen

Marjo Nykänen MAMK laadunvarmistuksen kehittäjänä Yhteistyötä laadun vuoksi ammattikorkeakoulujen laatutoimijoiden tapaaminen 9.12.2010 Sisältö MAMK vuonna 2010 Laadunvarmistuksen pitkät perinteet Laatu MAMKissa MAMKin

Lisätiedot

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Laadukas - ammatillinen oppilaitos pedagogisella johtamisella - laatustrategia Toiminnaksi

Laadukas - ammatillinen oppilaitos pedagogisella johtamisella - laatustrategia Toiminnaksi Laadukas - ammatillinen oppilaitos pedagogisella johtamisella - laatustrategia Toiminnaksi Tuotokset 1 Hyvät käytänteet 2. Sidosryhmät ja laatu- ja strategiatyö TAVOITE: Kerätään hyvät käytänteet toimivaksi

Lisätiedot

Tilannekatsaus 1 (6) Teema 6: Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen. LAMPPU2015-hanke

Tilannekatsaus 1 (6) Teema 6: Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen. LAMPPU2015-hanke Tilannekatsaus 1 (6) Teema 6: Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen Koulutuksen järjestäjä arvioi omaa nykyistä laatu- ja toimintajärjestelmänsä mm. pilotoimalla OKM:n valmisteilla olevia laatujärjestelmäkriteereitä.

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA Kaija Jääskeläinen, Tampereen teknillinen yliopisto Kirjasto Taustaa laadunvarmistusjärjestelmään ja auditointiin 2 Kirjastossa perinteisesti tehty työtä

Lisätiedot

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat Sisäinen auditointi Raportti Auditoitava kohde: Pääauditoija: Muut auditoijat: Itä-Suomen yliopiston kirjasto Mari Ikonen Tarja Kvist Auditointiajankohta: 3.11.2009 Auditoinnin aikataulu / ohjelma/ käsitellyt

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Itsearviointi ja tulosten hyödyntäminen

Itsearviointi ja tulosten hyödyntäminen Laatuseminaari 7-8.12.2015 Itsearviointi ja tulosten hyödyntäminen Laadulla tulosta 2 Hankkeessa mukana olevat koulutuksen järjestäjät Sastamalan koulutuskuntayhtymä (koordinaattori) Faktia Koulutus Oy

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski 1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan

Lisätiedot

PERUSTUTKINNOT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MENESTYSTEKIJÄKSI , Oulu

PERUSTUTKINNOT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MENESTYSTEKIJÄKSI , Oulu PERUSTUTKINNOT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MENESTYSTEKIJÄKSI 22.9.2009, Oulu Työelämälähtöisten perustutkintojen toteuttaminen - Opetussuunnitelmat ja näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmat johtamisen

Lisätiedot

Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on.

Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on. Helsingin maalariammattikoulu n yhteystiedot Kornetintie 2b 00380 HELSINKI Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on. mitattavissa oleva tulos, jonka

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Tilannekatsaus 1 (6) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Partnerin (osahanke) toiminta ja Olemassa olevan laadunhallintajärjestelmän saattaminen sähköisen toimintajärjestelmän muotoon ottaen huomioon

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET Toimenpide Päivämäärä Tekijä Hyväksyjä Hyväksytty 08.11.2004 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 15.08.2005 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 10.09.2007 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 14.11.2008 M. Nykänen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja. Tiivistelmä sidosryhmille

Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja. Tiivistelmä sidosryhmille Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja Tiivistelmä sidosryhmille Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja tiivistelmä sidosryhmille Plan - Suunnittele Act - Kehitä Do - Tee Check - Arvioi 1 1 Itä-Suomen

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna, Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut Pekka Linna, 2.9.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Opintohallinnon ja tietohallinnon verkostot päättivät 3.6.2014 perustaa yhteistyöryhmän tukemaan

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja Korkeakoulujen arviointineuvosto Peda-forum Rovaniemi 26.8.2010 Sidosryhmäyhteistyö ja auditoinnit

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta

Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta Pilotoinnin perehdyttämispäivä - kriteeristö ja arviointiprosessi - 17.12.2013 - Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Pilotointiin osallistuvien koulutuksen

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, 30.11.2015 KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN LES ENG Ohjelmajohtaja Vastuuopettaja Tietovarasto Kurssipalaute ohjelmittain ja kursseittain Ohjelman

Lisätiedot

Paikkatietoverkosto. Strategia-kärkihanke

Paikkatietoverkosto. Strategia-kärkihanke Paikkatietoverkosto Strategia-kärkihanke Kansallinen paikkatietostrategia "Sijainti yhdistää" päivitettiin vuonna 2013. Tarkistettu strategia julkaistaan keväällä 2014. Tarkistetun strategian luonnos Taustamuistio

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Puheenjohtaja Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Miksi juuri auditointi?

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Alueellisen laatuverkoston (LAMPPU-hanke) ensimmäinen tapaaminen 16.1.2012 Rovaniemellä

Alueellisen laatuverkoston (LAMPPU-hanke) ensimmäinen tapaaminen 16.1.2012 Rovaniemellä 1 MUISTIO 1 Alueellisen laatuverkoston () ensimmäinen tapaaminen 16.1.2012 Rovaniemellä Aika Maanantai 16.1.2012 klo 10:00 16:00 Paikka Lapin ammattiopisto Porokatu 35, Neuvotteluhuone 121 96400 ROVANIEMI

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi TKI ja YAMK tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi 10.3.2016 YAMK koulutusvastaava Katja Heikkinen, TtT, sh Sisällys Johdatus MyAMK TKI kolmikanta Mentorointi OKM hankkeesta Yhteenveto TKI YAMK

Lisätiedot

Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä Rehtori Veli-Matti Tolppi

Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä Rehtori Veli-Matti Tolppi Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä 15.10.2008 Rehtori Veli-Matti Tolppi päivitetty 29.3.2011 Yhtymähallituksen käsittely 12.4.2011 Savonia-ammattikorkeakoulun osaamislähtöinen

Lisätiedot

Esitykseni perustuu pääosin

Esitykseni perustuu pääosin Opetustoiminnan johtaminen osana Helsingin yliopiston akateemisten johtajien työnkuvaa. Anne Nevgi 17.3.2009 Esitykseni perustuu pääosin Maija Viitasalo: pro gradu tutkielma: Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

Opinnäytetyön prosessikuvaus

Opinnäytetyön prosessikuvaus OPTISEN MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Opinnäytetyön prosessikuvaus Raportti, PAL hanke, TP 2.2 Versio: 13.8.08, tekniikan johtoryhmän hyväksymä. Harri Pikkarainen, Jani Sipola, Kemi-Tornion amk, tekniikka

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 22.01. 2010, kello 9:00 16:00 Paikka Finanssialan keskusliitto, Bulevardi 28 Paikalla Martti From TIEKE, pj Ari Pulkkinen Agentit, ohjelmistotalotyöryhmä pj Pirjo Ilola

Lisätiedot

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle!

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Pirkanmaa 2019 Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Esivalmistelun viestintäsuunnitelma Hyväksytty johtoryhmässä 13.10.2016 (Tämä suunnitelma ei sisällä mahdollisesti

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja LAATUKÄSIKIRJA 7.10.2009. Versio 1.00. Koulutus- ja tutkimuspalvelut

Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja LAATUKÄSIKIRJA 7.10.2009. Versio 1.00. Koulutus- ja tutkimuspalvelut Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja 7.10.2009 Versio 1.00 Koulutus- ja tutkimuspalvelut 2 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAMINEN... 3 1.1 KOULUTUS- JA TUTKIMUSPALVELUJEN PERUSTEHTÄVÄ...

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

LAMPPU2015-hanke Ohjauryhmän 1. kokous klo 13:00 Lync verkkokokous TERVETULOA!

LAMPPU2015-hanke Ohjauryhmän 1. kokous klo 13:00 Lync verkkokokous TERVETULOA! LAMPPU2015-hanke Ohjauryhmän 1. kokous 16.5.2013 klo 13:00 Lync verkkokokous TERVETULOA! 1. Kokouksen avaus Tervetuloa LAMPPU2015-hankkeen ohjausryhmän 1. kokoukseen! 2. Läsnäolijoiden toteaminen Ohjausryhmän

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Malli:KATSELMOINTIDOKUMENTTI_haapop_laadukas-hankkeen tulokset - Vuosikello Syyslukukausi

Malli:KATSELMOINTIDOKUMENTTI_haapop_laadukas-hankkeen tulokset - Vuosikello Syyslukukausi Malli:KATSELMOINTIDOKUMENTTI_haapop_laadukas-hankkeen tulokset - Vuosikello 16-17 Syyslukukausi Elokuu Johtaminen Ammattitutkinto tiimi Tutkintotiimi VS-tiimi Yhteiset palvelut -tiimi Hankkeet Laadunhallinta

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

KAKETSU KAukovainion KEstävä TulevaiSUus

KAKETSU KAukovainion KEstävä TulevaiSUus KAKETSU KAukovainion KEstävä TulevaiSUus 2013 2015 ASUINALUEIDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2013 2015 Osahanke liittyen Oulun kaupungin hankkeeseen: TULEVAISUUDEN KAUKOVAINIO Hankkeen taustaa Kohdealueena Oulun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Laatuvastaavien tapaaminen

Laatuvastaavien tapaaminen Laatuvastaavien tapaaminen 24.10.2007 klo 10:15-12, A103 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 soile.vaananen@adm.jyu.fi 014 260 1085 050 443 2363 Asioita Laatulista Sisäinen auditointi Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta

Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta 3.12.2008 Mirja Iivonen Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta Johto ja keskushallinto Kansleri Hallitus Rehtori Vararehtorit (2) Hallintokeskus Hallintojohtaja Tiedekunnat (6) ja laitokset

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN ESIMIES Toimenkuva ja tehtävät YHTEISKUNNALLINEN JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS ARVOT Kestäväkehitys

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille 29.11.2011, Merja Turpeinen TEDI -hanke Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö työpaikkalähtöinen yhteiskehittämis- ja

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava

Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava 29.8.2012 29.8.2012 Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1 2op) Pakollinen opintojakso kandidaatintutkinnossa

Lisätiedot

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN 3.4.2013 Terveempi Pohjois-Suomi 2, Kainuun osahanke Sari Marita Ikäheimo Kainuun sosiaali ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus 3 Toiminta ajatus

Lisätiedot

Lark työpaja

Lark työpaja Lark työpaja 21.11.2016 Osallistaminen Palautejärjestelmän kehittäminen jaksopalaute Tuuli Ovaska Hanna-Liisa Ollila Kerätyn tiedon läpikäynti KEHITTÄMISKOHTA JA OSATAVOITTEET 3.3.2015 Mitä tietoa pitäisi

Lisätiedot

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen Suunnittelu & Valmistelu Toimeenpano Vakiinnuttaminen HKL johtoryhmä työpaja 13.5.2015 1 Uuden johtamisjärjestelmän suunnittelu ja valmistelu 1. Projektin tavoitteet,

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki HAAPAJÄRVEN LUKIO Lukiolaiset vastaavat asiakastyytyväisyyskyselyyn joulukuussa ja toukokuussa. Kyselyyn on yhdistetty

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa - sitkeyttä, suunnittelua ja sopivasti sattumaa Kohti Jupiteria? IL-OPSiin / Tieteiden talo Informaatikko Leena Elenius Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot