Yhdysvallat. Joulukuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdysvallat. Joulukuu 2010"

Transkriptio

1 Yhdysvallat Joulukuu 2010

2 Yhdysvaltain maaraportti 2 (42) Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 6 Myynti ja markkinointi... 7 Talous... 9 Makrotalous... 9 BKT... 9 Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Rakentaminen, logistiikka ja koneiden valmistus Rakentaminen Energia-, ympäristö- ja metsäsektori Energiasektori Ympäristösektori Jätehuolto Vesihuolto Jätevesihuolto Ilmastonmuutos ja sen ehkäisy Metsäsektori Metsätalous Metsäteollisuus Life Sciences ja elintarvikesektori Terveydenhoitopalvelut... 29

3 Yhdysvaltain maaraportti 3 (42) Terveydenhoidon teknologia Bioteknologia ja lääkkeet Maatalous- ja elintarvikesektori Palvelusektori Kauppa Rahoitus- ja vakuutustoiminta Pörssi Kiinteistökauppa Laskentatoimi Johdon konsultointi Tapakulttuuri Linkkejä... 42

4 Yhdysvaltain maaraportti 4 (42) Maaprofiili Maa ja väestö Kokonaispinta-ala: km², maa-ala km² Luonnonvarat: hiili, kupari, lyijy, molybdeeni, fosfaatti, uraani, bauksiitti, kulta, rauta, elohopea, nikkeli, kalium, hopea, volframi, sinkki, öljy, maakaasu, puu Rajanaapurit: Kanada (8893 km rajaa), Kuuba (29 km, Guantanamo Bayn tukikohta) ja Meksiko 3326 km Aika: UTC miinus 5 9 tuntia (UTC = koordinoitu yleisaika) Asukasluku: 310,233 miljoonaa (2010 arvio) Suurimmat kaupungit: New York 8,21 milj., Los Angeles 3,85 milj., Chicago 2,82 milj. ja Houston 2,21 milj. asukasta (World Gazetteerin arvioita) Väestönkasvu: 0,97 % (2010 arvio) Syntyvyys: 13,83/1000 asukasta (2010 arvio) Kuolleisuus: 8,38/1000 asukasta (2010 arvio) Elinajanodote: miehet 75,78 vuotta, naiset 80,81 vuotta (2010 arvio) Kieli: englanti (espanjaa puhutaan myös paljon). Havaiji on Havaijin osavaltion virallinen kieli. Väestöryhmät: vuoden 2007 puolivälissä arviolta 296,77 miljoonaa oli yhtä rotua. Heistä 241,77 oli valkoisia (ml. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan arabit ja berberit), 38,76 miljoonaa mustia, 13,37 miljoonaa aasialaisia, 2,94 miljoonaa Amerikan intiaaneja ja Alaskan alkuasukkaita ja 0,54 miljoonaa havaijilaisia ja muita Tyynenmeren saarten asukkaita. Kun rodun sijaan tarkastellaan etnisyyttä, merkittävä ryhmä ovat latinot (hispanic), joita oli arviolta 45,50 miljoonaa. Heistä 42,08 miljoonaa on valkoisia. Uskonto: protestantteja 51,3 %, katolilaisia 23,9 %, muita kristittyjä 1,6 %, mormoneja 1,7 %, juutalaisia 1,7 %, buddhalaisia 0,7 %, muslimeja 0,6 %, muita tai ei-luokiteltuja 2,5 %, uskontokuntiin kuulumattomia 12,1 % vuonna 2007 (CIA:n arvio) Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 1 Matkapuhelinstandardi: GSM 850/1900, TDMA, CDMA. iden, UMTS Sähköverkko: 120V / 60 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 49,3 % (2009) Matkapuhelintiheys: 94,8 % (2009) Internetin käyttäjiä: 76,2/100 kotitaloutta (2009) Tieverkosto: maanteitä 6,47 miljoonaa km (josta moottori- ja valtateitä km) Rautatieverkosto: km Lentokenttiä: , joista 5174:llä päällystetty kiitotie vuonna 2009 Tärkeimmät satamat: South Louisiana, Houston ja New York/New Jersey

5 Yhdysvaltain maaraportti 5 (42) Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: The United States of America Valtiomuoto: liittotasavalta Valtionpäämies: presidentti Barack Obama ( ) Hallituksen johtaja: presidentti Obama (pääministeriä ei ole) Parlamentti: kaksikamarinen kongressi, joka muodostuu senaatista (the Senate) ja edustajainhuoneesta (the House of Representatives). Senaatissa on 100 jäsentä, kaksi jokaisesta 50 osavaltiosta. Kausi on kuusivuotinen. Joka toinen vuosi järjestettävissä vaaleissa valitaan kolmannes senaattoreista. Edustajainhuone koostuu 435 jäsenestä, jotka valitaan kunkin osavaltion asukasluvun mukaan osavaltion eri vaalipiireistä. Vaalit pidetään joka toinen vuosi kaikille edustajainhuoneen jäsenille. Suurimmat puolueet: Demokraattinen puolue ja Republikaanipuolue Seuraavat vaalit: presidentinvaalit 2012 Aluehallinto: 50 osavaltiota ja Washington, D.C., lisäksi mm. Puerto Rico, American Samoa ja Virgin Islands Yhdysvaltojen hallinnon alaisina. Osavaltiot jakaantuvat piirikuntiin ja edelleen kuntiin. Merkittäviä päivämääriä: itsenäistyminen , perustuslaki Kansallispäivä: 4.7. Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Yhdysvaltain dollari (USD)=100 senttiä Valuuttakurssi: 1 EUR=1,33 USD (keskimäärin 2010) BKT käyvin hinnoin: miljardia USD (2010) BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: USD (2010) Verotus: Liittovaltion yhtiötuloverokanta %, riippuu voittojen suuruudesta Tärkeimmät teollisuustuotteet: metallit, petrokemian tuotteet, autot ja muut moottoriajoneuvot, elintarvikkeet, tietotekniikkatuotteet, tietoliikennelaitteet ja kodinkoneet Tärkeimmät tuontituotteet: raakaöljy ja jalostetut petrokemian tuotteet, koneet, ajoneuvot, kulutustavarat ja teollisuuden raaka-aineet Suurimmat kauppakumppanit: Kanada, EU, Meksiko ja Japani Kansainväliset vertailut: Korruptio: Transparency Internationalin korruptiovertailussa vuonna 2010 Yhdysvallat on sijaluvulla 22 Belgian ja Uruguayn välissä (178 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy). Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa vuonna 2010 Yhdysvallat on sijaluvulla 4 Singaporen ja Saksan välissä (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky). IMD:n kilpailukykyvertailussa vuonna 2010 Yhdysvallat on sijalla 3 Hongkongin ja Sveitsin

6 Yhdysvaltain maaraportti 6 (42) välissä (58 tutkitun maan joukossa). Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet n Stamfordin-vientikeskuksen päällikkö Lasse Baldaufin arviot Yhdysvalloista: Hyviä puolia Maailman suurin kansantalous Kuluttajia on hieman yli 300 miljoonaa, joten kysyntä on valtava useille tuotteille Tietotekniikassa maailman kärjessä Yksi kieli, jolla tavoitetaan suuri maa ja laajat markkinat Maa on trendien suhteen edelläkävijä Huonoja puolia Yhdysvaltain markkinoille tulo ja siellä pysyminen vaativat kunnon panostuksen, liiketoimet eivät hoidu osa-aikaisesti Kilpailu on kovaa lähes kaikilla toimialoilla Oikeussäädökset vaihtelevat osavaltioittain Kohdeosavaltioita voi olla vaikea valita Laaja markkina-alue on usein vaikea hallita vain yhdestä toimipisteestä: on syytä keskittyä toimipisteen lähialueisiin Oikean jakeluverkoston ja -konseptin valinta työlästä Potentiaalisia toimialoja Toimialoja, joilla suomalaisilla yrityksillä on Baldaufin mukaan hyviä mahdollisuuksia: Tietotekniikkasektorin sovellukset, langaton viestintä ja ohjelmistot yrityssovelluksiin ja kuluttajille, mobile life-teema Terveydenhuoltosektorilla erityisesti IT-sovellukset Energiasektorilla uudet energiasovellukset ja globaalit energiahankkeet Logistiikkasektorilla erityisesti RFID-sovellukset Yhdysvaltojen eri alueiden ominaisuuksia: New England (Boston ja lähialueet): Paljon hyviä yliopistoja ja hyvin koulutettu väestö. Alueella paljon biotekniikka-, ohjelmisto- ja tietoliikenneyrityksiä. Vahvat siteet Eurooppaan. New York: Rahoituksen ja kaupan keskus. Useiden yhdysvaltalaisten yritysten pääkonttorit sijaitsevat New Yorkin kaupungissa.

7 Yhdysvaltain maaraportti 7 (42) South East: Viime vuosina ollut vahvassa taloudellisessa kasvussa. Keskuksia Atlanta Georgiassa ja Charlotte Pohjois-Carolinassa. Pohjois-Carolinassa sijaitsee myös biotekniikan keskittymä Research Triangle. Florida: Suuri kuubalaisväestö Miamin alueella ja vahvat siteet Latinalaiseen Amerikkaan. Paljon ikääntyvää väestöä ja turismia. Myös vahva tietokoneteollisuus. Southwest: Öljyteollisuutta Texasissa. Paljon elektroniikkateollisuutta etenkin Dallasin ja Austinin kaupungeissa Texasissa sekä Phoenixissa, Arizonassa. Kalifornia: Etelä-Kaliforniassa laaja elokuva-, viihde- ja multimediateollisuus. Pohjois- Kaliforniassa Silicon Valleyn erittäin vahva tietotekniikkateollisuus. Myynti ja markkinointi n Stamfordin-vientikeskus: Yhdysvallat on pinta-alaltaan Manner-Eurooppaa suurempi markkina-alue. Asukkaita on runsaat 300 miljoonaa. Vaikka ihmiset puhuvat enimmäkseen samaa kieltä, markkinat ovat hyvin pirstaleiset ja segmentoituneet. Yhdysvallat voidaan jakaa useisiin maantieteellisiin ja demografisiin alaluokkiin toimialasta riippuen. Liiketoimintakulttuuri vaihtelee suuresti osavaltioittain ja alueittain. Yhdysvaltoihin tulo edellyttää ulkomaisilta yrityksiltä runsaasti aikaa, työvoimaa ja rahoitusta. Markkinoille tulo on haastavaa ja aikaa vievää. Suositellaan yleisesti, että ulkomaiset yritykset osallistuvat markkinatutkimusten tekoon ja niiden edustajat vierailevat säännöllisesti maassa. Jos yritys haluaa harjoittaa liiketoimintaa Yhdysvalloissa, sen on tiedettävä ja ymmärrettävä maan säännöt hyvin ennen strategisten päätösten tekoa. On tärkeää, että yritys ei oleta pystyvänsä muuttamaan yhdysvaltalaisten tapoja. On oltava valmiita mukauttamaan ja sopeuttamaan tuotteensa yritysasiakkaiden ja kuluttajien tarpeisiin sekä amerikkalaistamaan liiketoimintatapansa. Useimmissa tapauksissa ulkomaiselta yritykseltä vaaditaan jonkinlaista paikallista läsnäoloa. Menestyksekäs liiketoiminta vaatii kärsivällisyyttä ja voimakkaita myyntiponnistuksia. Yhdysvaltalaiset ostavat ratkaisuja, jotka tuottavat selvän hyödyn tai saavat heidät onnellisiksi, eivät vain tuotteita. Liike-elämä on hektistä: tuotteiden elinkaari on monesti lyhyt ja työskentelytahti on kiivas. Yhdysvaltalaiset ovat yleensä epämuodollisia, joskus niinkin paljon, että heitä pidetään tylyinä. Small talk on osa neuvotteluprosessia, ja ihmiset tekevät paljon kysymyksiä. Jos yhdysvaltalaiset eivät tiedä jotain, he kysyvät. Kysymysten esittäminen on tiedon keräämisen muoto. Mitä tulee muihin yleisiin markkinointikysymyksiin, erityistä huomiota on kiinnitettävä kuluttajien käyttäytymiseen, markkinoiden segmentointityökaluihin, kohderyhmien

8 Yhdysvaltain maaraportti 8 (42) valintaan, tuotedifferentiaatioon, asemointiin sekä tuotteen elinkaareen. Brandinmuodostuksella, hinnoittelulla ja markkinointikanavien valinnalla on erittäin suuri merkitys Yhdysvaltain kilpailuilla markkinoilla. Yrityspalveluiden hyödyntämistä ja ulkoistamista pitäisi harkita keinoina nopeuttaa markkinoille pääsyä. Yhdysvalloissa on runsaasti palveluyrityksiä, jotka auttavat yrityksiä käynnistämään toimintansa tai tuomaan tuotteensa markkinoille. Strategiasta riippuen yritys voi tarvita apua oikeus-, rahoitus-, henkilöstö-, tietotekniikka-, mainos-, PR- tai markkinatutkimuspalveluissa. Jakelukanavat Yhdysvalloissa liiketoiminnan ydinsana on jakelu. Yritys ei saavuta menestystä, jos sen tuotteille ja palveluille ei ole järjestetty tehokasta jakelua. Vähittäiskauppiaiden rooli on merkittävä. Kun Yhdysvaltain vähittäiskauppa kehittyy päivästä toiseen ja tavaranvalmistajille asetetut vaatimukset lisääntyvät, on valmistajien muututtava entistä joustavimmiksi. Jotta Yhdysvaltain markkinoilla menestyy, on tunnettava toimintaympäristö sekä toimijat ja liiketoimintakäytännöt, jotka vievät markkinoita eteenpäin. Vaikka yritys ei myisi tuotteitaan kuluttajille, vähittäiskaupan vaikutus tuntuu kaikkialla. Yhdysvaltain taloutta kutsutaan usein markkinoiden ohjaamaksi taloudeksi. Edut ja arvot myyvät, eivät tuotteet. Mainostaminen Yhdysvalloissa on tuhansia maanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia sanoma- ja aikakausilehtiä. Suurimmat sanomalehdet ovat The New York Times, The Washington Post, The Los Angeles Times ja USA Today. Lisäksi on lukuisia toimialalehtiä ja muita julkaisuja. Brandeja luodaan, kehitetään ja hallitaan hyvin ammattimaisesti. Maassa pidettävät messut synnyttävät alle viisi prosenttia yritysten vuotuisesta liikevaihdosta. Messuja pidetään tapahtumina, joissa osoitetaan tukea myyjille ja asiakkaille ja joissa esitellään uusia tuotteita. Ne ovat myös merkittävä tilaisuus tavata nykyisiä ja potentiaalisia asiakkaita sekä muita eturyhmiä.

9 Yhdysvaltain maaraportti 9 (42) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut e 2011e BKT käyvin hinnoin (mrd USD) BKT henkeä kohti, USD BKT, muutos (%) 2,7 1,9 0,0-2,6 2,7 1,7 Yksityinen kulutus, muutos (%) 2,9 2,4-0,3-1,2 1,8 1,5 Investoinnit kiinteään omaisuuteen, muutos (%) 2,3-1,8-6,4-18,3 4,8 5,3 Työttömyysaste (%) 4,6 4,6 5,8 9,3 9,7 9,4 Kuluttajahinnat, muutos (%) 3,2 2,9 3,8-0,3 1,5 1,0 Vaihtotase (miljardia USD) -802,6-718,1-668,9-378,4-537,1-598,8 Valuuttakurssi: USD / 1 EUR 1,26 1,37 1,47 1,39 1,30 1,25 Lähde: Economist Intelligence Unit (e=ennuste) Huom. n nettisivustojen uudistuksesta johtuen ainoastaan yllä olevaa makrotaulukkoa on päivitetty joulukuussa BKT Yhdysvaltojen bruttokansantuote oli miljardia USD vuonna BKT:n arvioidaan kasvavan 3,3 prosenttia vuonna 2010, mitä tukevat osaltaan varastojen normalisoituminen sekä yksityisen kulutuksen kasvu. Tiukentuva talouspolitiikka kuitenkin johtaa todennäköisesti kasvun hidastumiseen 2 prosenttiin vuonna BKT:n rakenne vuonna 2009 (% kokonais-bkt:sta) Maatalous 1,2 Teollisuus 21,9

10 Yhdysvaltain maaraportti 10 (42) Palvelut 76,9 Lähde: EIU 06/2010 Inflaatio Yhdysvaltojen kuluttajahinnat ovat nousseet viime vuosina hieman liian nopeasti muihin läntisiin teollisuusmaihin verrattuna. Inflaatio oli 2,9 prosenttia vuonna 2007 ja 3,8 prosenttia vuonna Vuonna 2009 kuluttajahinnat tosin laskivat 0,3 prosenttia. Vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä kuluttajahinnat nousivat keskimäärin 2,4 prosenttia, mutta tämä johtui lähinnä energian hintojen noususta. Koko vuodelle 2010 ennustetaan 1,7 prosentin inflaatiota. Vaihtotase Yhdysvaltojen vaihtotase on ollut usean vuoden ajan alijäämäinen. Alijäämää kertyi 419,9 miljardia USD vuonna 2009, ja vuonna 2010 vaihtotaseen ennustetaan olevan 507,8 miljardia USD alijäämäinen. Vaihtotaseen alijäämä muodostuu lähinnä kauppataseen alijäämästä. Yhdysvalloista suoritetaan myös tulonsiirtoja ulkomaille enemmän kuin ulkomailta Yhdysvaltoihin. Palvelutase ja tuotannontekijäkorvausten tase ovat toisaalta ylijäämäisiä. Talouspolitiikka Liittovaltion finanssipolitiikasta vastaavat presidentin johtama hallitus ja Kongressi. Liittovaltion talous käsittää varsinaisen budjetin ja sosiaaliturvamaksut. Osavaltioiden ja kuntien budjetteja siihen ei kuulu. Bruttokansantuotteen kasvun hidastuminen heikensi verotulojen kasvua varainhoitovuonna Liittovaltion menot toisaalta kasvoivat rahoitussektorille myönnettävien jättimäisten tukien vuoksi. Niiden tarkoituksena oli korjata rahoituskriisin aiheuttamia vahinkoja. Kauppapolitiikka Yhdysvallat on Maailman kauppajärjestön (WTO) ja Pohjois-Amerikan vapaakauppajärjestön (NAFTA) jäsen. WTO- ja NAFTA- sopimusten ansiosta maahan voi viedä useita tuotteita ilman tullia. Yhdysvalloilla on myös kahdenvälisiä kauppasopimuksia mm. EU:n kanssa. Euroopan komissiolla on nykyään edustusto sekä Washingtonissa että New Yorkissa. EU ja USA pitävät kaksi kertaa vuodessa huippukokouksen, johon osallistuu Yhdysvaltain presidentti, Euroopan komission puheenjohtaja sekä EU:n puheenjohtajamaan hallituksen johtaja tai valtionpäämies. Huippukokouksia alettiin

11 Yhdysvaltain maaraportti 11 (42) järjestää vuonna 1990, jolloin hyväksyttiin Transatlantic Declaration. Julistus muodollisti osapuolten väliset suhteet. Johtajien kokouksia täydentää lainsäädäntöelinten yhteistyö. Yhdysvaltain Kongressin ja Euroopan parlamentin välisen dialogin merkitys on kasvanut jälkimmäisen muututtua neuvoa-antavasta elimestä todelliseksi vallankäyttäjäksi. Transatlanttisessa julistuksessa sovitut yhteydenpitomuodot eivät riittäneet eteen tulleiden asioiden hoitamiseen. Ensinnäkin Euroopan sisämarkkinoiden synty loi aivan uusia tilaisuuksia paitsi eurooppalaisille myös amerikkalaisille yrittäjille. Mahdollisuuksien hyödyntämiseksi oli lisättävä yhteistyötä eri viranomaisten, liikeelämän edustajien ja muiden organisaatioiden välillä. Tehostaakseen yhteistyötään EU ja USA hyväksyivät joulukuussa 1995 Uuden transatlanttisen agendan (New Transatlantic Agenda). Molemmat osapuolet lupasivat edistää rauhaa, demokratiaa ja vakautta, tukea talouden kasvua ja vapauttamista maailmanlaajuisesti ja vastustaa terrorismia ja ympäristön tilan heikkenemistä. Tärkeä konkreettinen taloudellinen tavoite oli synnyttää atlanttiset markkinat EU:n ja USA:n välille vähentämällä tavara- ja palvelukaupan sekä investointien esteitä. Tavoitteen toteuttamiseksi alettiin korjata taloussuhteisiin vaikuttavia säädöksiä ja määräyksiä. Osapuolet mm. allekirjoittivat toukokuussa 1997 Haagin huippukokouksessa sopimuksen tulliyhteistyöstä ja keskinäisestä avusta tulliasioissa. Agenda lisäsi merkittävästi poliittista ja taloudellista yhteistyötä, joka johti Transatlanttiseen taloudelliseen kumppanuuteen (Transatlantic Economic Partnership, TEP) toukokuussa 1998 EU:n ja USA:n huippukokouksessa. TEP:illä pyritään vähentämään kaupan esteitä etenkin biotekniikan, elintarviketurvallisuuden ja tietosuojan kaltaisilla herkillä aloilla ja lisäämään muuta kahdenvälistä ja monenvälistä yhteistyötä kaupan edistämiseksi. Myös keskinäisiä investointeja edistetään. Eräät USA:n liittovaltion standardit poikkeavat kansainvälisistä normeista, joiden mukaisia EU:n standardit yleensä ovat. Joidenkin EU:n standardien mukaan tehtyjen tuotteiden valmistajat eivät voi viedä tuotteitaan suoraan Yhdysvaltoihin. Hankalia kysymyksiä ovat myös merkintä- ja hygieniavaatimukset. Yhdysvalloissa on paljon Buy American -säädöksiä WTO:n julkisia hankintoja koskevasta sopimuksesta huolimatta. Kotimaisia yrityksiä tuetaan lisäksi julkisissa infrastruktuurihankkeissa, pienyritysohjelmien kautta ja soveltamalla liikaa kansallisen turvallisuuden periaatetta, joka on usein vain protektionismin korvike. Työvoima Moniin muihin OECD-maihin verrattuna Yhdysvaltojen väestörakenne on työvoiman saatavuuden kannalta hyvä. Yhdysvallat on suhteellisen avoin maahanmuutolle, ja lisäksi syntyvyys ja odotettu elinikä ovat suhteellisen korkeita, joten väestön arvioidaan kasvavan noin 0,8 prosenttia vuosien 2010 ja 2030 välillä. Työikäisten

12 Yhdysvaltain maaraportti 12 (42) määrä kuitenkin kasvaa hitaammin, ja koska työelämään osallistuvien määrä on jo nyt suuri, on työvoiman saatavuutta vaikea lisätä sitä kautta. Lokakuussa 2009 Yhdysvalloissa oli 233,198 miljoonaa työikäistä (yli 15-vuotiasta) henkilöä. Heistä siviilityövoimaan (työvoima pl. sotilaat) kuului 153,98 miljoonaa. Lokakuussa 2009 työllisiä oli 138,28 miljoonaa. Työllisyysaste oli 58,5 prosenttia. Työttömyysaste oli 10,2 prosenttia ja työttömiä oli 15,7 miljoonaa. Yhdysvalloissa on paljon heikosti koulutettuja työntekijöitä, joiden tulot riittävät vain välttämättömyyshyödykkeisiin. Toisaalta monet esimiesasemassa olevat, yksityisessä huippuyliopistossa koulutuksen saaneet toimihenkilöt ansaitsevat selvästi suomalaisia kollegoitaan enemmän. Alla on esitetty suorittavan portaan työntekijöiden keskipalkkoja. Näiden työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä on noin neljä viidesosaa. Yksityisen sektorin (pl. maatilojen) suorittavan tason työntekijöiden keskimääräiset työajat ja palkat lokakuussa 2009 (luvuissa ei otettu huomioon kausivaihtelua) Tuntia viikossa Dollaria tunnissa Dollaria viikossa Yhteensä 33,5 18,72 619,63 Metsätalous ja kaivostoiminta 44,1 23, ,77 Valmistusteollisuus 40,8 18,30 739,32 Rakentaminen 38,3 22,98 857,15 Palvelusektori keskimäärin 32,2 18,43 587,92 Tukkukauppa 38,2 21,05 787,27 Vähittäiskauppa 29, ,49 Liikenne ja varastointi 36,5 18,72 685,15 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 42,7 29, ,57 Informaatioala 36,2 25,73 936,57 Rahoitustoiminta 35,7 20,96 748,27 Kiinteistö- ja yrityspalvelut 34,7 22,34 775,20 Lähde: U.S. Department of Labor

13 Yhdysvaltain maaraportti 13 (42) Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Yhdysvaltain vienti- ja tuontiluvut ovat absoluuttisesti hyvin suuria, mutta BKT:hen nähden pieniä. Suuret kotimarkkinat vähentävät yritysten tarvetta viedä, ja valtavat luonnonvarat ja suuri kotimainen tarjonta vähentävät tarvetta tuoda. Yhdysvaltain tavarakauppa , miljardia dollaria e 2011e Vienti 892,3 1015,8 1138,4 1277,0 1045,5 1252,9 1350,5 Tuonti 1683,2 1863,1 1969,4 2117,2 1562,6 1823,5 1934,0 Kauppatase -790,9-847,3-831,0-840,3-517,0-570,7-583,5 Lähde: EIU 06/2010 (e=ennuste) Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät vientituotteet vuonna 2009 (% kokonaisviennistä) Investointihyödykkeet (pl. autot) 36,9 Teollisuuden materiaalit 28,0 Kuluttajatuotteet, muut kuin ruoka (pl. autot) 14,2 Autot, niiden osat ja moottorit 7,7 Lähde: EIU 06/2010 Tärkeimmät tuontituotteet vuonna 2009 (% kokonaistuonnista) Teollisuuden materiaalit 29,6 Kuluttajatuotteet, muut kuin ruoa (pl. autot) 27,5 Investointihyödykkeet (pl. autot) 23,7 Autot, niiden osat ja moottorit 10,3 Lähde: EIU 06/2010 Tärkeimmät kauppakumppanit Yhdysvaltojen tärkeimmät vientimaat vuonna 2009 Maa Osuus viennistä % Kanada 19,4

14 Yhdysvaltain maaraportti 14 (42) Meksiko 12,2 Kiina 6,6 Japani 4,8 Iso-Britannia 4,3 Lähde: EIU 06/2010 Yhdysvaltojen tärkeimmät tuontimaat vuonna 2009 Maa Osuus tuonnista % Kiina 19,0 Kanada 14,4 Meksiko 11,3 Japani 6,2 Saksa 4,6 Lähde: EIU 06/2010 Kauppa Suomen kanssa Suomen kauppa Yhdysvaltojen kanssa vuosina vienti tuonti tase Lähde.Tullihallitus 03/2010

15 Yhdysvaltain maaraportti 15 (42) Suomen kauppa Yhdysvaltojen kanssa vuonna 2009 Vienti, Osuus Muutos Tuonti, Osuus Muutos Tase, milj. e % % milj. e % % milj. e , , Lähde: Tullihallitus 03/2010 (osuus Suomen koko viennistä ja tuonnista, muutos edellisvuodesta) Suomen vienti Suomen vienti Yhdysvaltoihin 2009 Valmiit tavarat 9,1 % Elintarvikkeet ja juomat 1,4 % Raaka-aineet, polttoaineet 12,0 % Kemialliset aineet ja tuotteet 6,8 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 51,3 % Valmistetut tavarat 19,4 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Yhdysvaltoihin vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 79 Muut kuljetusvälineet 1047, Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 460, Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 412, Kojeet, mittarit yms. 244, Muut sähkökoneet ja -laitteet 194, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 159, Voimakoneet ja moottorit 148, Eri toimialojen erikoiskoneet 116, Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 90, Muut metallit 81, tärkeintä yhteensä 2955,0 85 Suomen koko vienti 3482,

16 Yhdysvaltain maaraportti 16 (42) Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen tuonti Suomen tuonti Yhdysvalloista 2009 Valmiit tavarat 17,7 % Elintarvikkeet ja juomat 1,8 % Raaka-aineet, polttoaineet 15,0 % Kemialliset aineet ja tuotteet 17,1 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 44,4 % Valmistetut tavarat 4,0 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Yhdysvalloista vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 138, Kojeet, mittarit yms. 135, Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 109, Muut valmiit tavarat 107, Muut kuljetusvälineet 93, Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 91, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 77, Eri toimialojen erikoiskoneet 77, Malmit ja metalliromu 71, Toimistokoneet ja atk-laitteet 60, tärkeintä yhteensä 961,8 65

17 Yhdysvaltain maaraportti 17 (42) Suomen koko tuonti 1486, Lähde: Tullihallitus 03/2010 Ulkomaiset investoinnit Suoria sijoituksia Yhdysvaltoihin tehtiin vuonna ,6 miljardin USD arvosta. Suorien sijoitusten nettomäärä oli miinus 35,9 miljardia USD ja kokonaisvaranto 2397 miljardia USD. Suorien sijoitusten osuus Yhdysvaltojen bruttokansantuotteesta oli 0,8 prosenttia. Yhdysvalloista tehtiin ulkomaille suoria sijoituksia miinus 154,5 miljardin USD arvosta vuonna Suomalaiset investoinnit Suomen Pankin mukaan suomalaisten suorien sijoitusten kanta Yhdysvalloissa oli 7270 miljoonaa euroa vuonna Vuoden 2009 aikana Suomesta tehtiin Yhdysvaltoihin suoria sijoituksia nettomääräisesti miinus 1295 miljoonan euron arvosta. Rakentaminen, logistiikka ja koneiden valmistus Toimialavastaava Agnese Klavina-Kontkanen, Rakentaminen Rakentamisen bruttomääräinen arvonlisäys (tuotannon arvo välikulutuksella vähennettynä) oli 610,8 miljardia dollaria vuonna 2007 käyvin hinnoin laskettuna. Rakentamisen osuus BKT:stä oli 4,4 prosenttia. Loppuunsaatetun rakentamisen arvo vuonna 2007, miljardia dollaria Rakentaminen yhteensä 1168,55 Asuntorakentaminen 531,05 Muu rakentaminen 637,50 -Toimistot 64,73 -Liiketilat 88,78

18 Yhdysvaltain maaraportti 18 (42) -Opetustilat 96,35 -Tiet ja kadut 76,02 -Sähköinfrastruktuuri 53,37 -- Yksityinen rakentaminen 881,40 -- Julkinen rakentaminen 287,14 Lähde: U.S. Census Bureau Loppuunsaatetun rakentamisen arvo (rakentamismenot) olivat yhteensä 998,36 miljardia dollaria vuoden 2008 tammi-marraskuussa. Menot laskivat 5,3 prosenttia vuoden 2007 vastaavasta ajanjaksosta. Yksityisen loppuunsaatetun rakentamisen arvo oli 712,86 miljardia ja julkisen rakentamisen 285,50 miljardia dollaria tammi-marraskuussa Yksityinen rakentaminen supistui 9,6 prosenttia, mutta julkinen kasvoi 7,5 prosenttia. Vuonna 2007 valmistui 1,503 miljoonaa yksityisasuntoa, joista 1,218 miljoonaa oli omakotitaloja. Vuonna 2007 aloitettiin 1,355 miljoonan uuden yksityisasunnon rakentaminen. Asunnoista 1,046 miljoonaa oli omakotitaloasuntoja. Vuonna 2007 myönnettiin rakennusluvat 1,398 miljoonalle yksityisasunnolle, joista oli omakotitaloja. Vuoden 2007 lopussa oli rakenteilla 1,025 miljoonaa yksityisasuntoa, joista omakotitaloja oli Lupien, aloitusten ja rakenteilla olevien asuntojen määrä laski selvästi vuonna 2007 vuoteen 2006 verrattuna. Vuonna 2008 myönnettiin rakennusluvat arviolta yksityisasunnolle. Määrä laski 36,2 prosenttia vuodesta Vuonna 2008 aloitettiin arviolta yksityisasunnon rakentaminen. Määrä laski 33,3 prosenttia vuodesta Vuonna 2008 valmistui arviolta 1,117 miljoonaa yksityisasuntoa. Määrä laski 25,7 prosenttia vuodesta Asuntorakentamisen ja asuntokaupan tilanne on vuoden 2007 kesän jälkeen ollut hyvin vaikea. Lukuisat kotitaloudet eivät pysty lyhentämään asuntolainojaan ajallaan, ja luottoja myöntäneiden pankkien ja muiden rahoituslaitosten tulot ja voitot ovat laskeneet. Energia-, ympäristö- ja metsäsektori Toimialavastaava Juha Wilén, Energiasektori Yhdysvallat on selvästi maailman suurin energiankuluttaja. Primäärienergian kulutus oli biljoonaa brittiläistä lämpöyksikköä (BTU) vuonna 2007 ja alustavien laskelmien mukaan biljoonaa BTU:ta vuonna Maa kuluttaa enemmän

19 Yhdysvaltain maaraportti 19 (42) energiaa kuin se itse tuottaa. Primäärienergian tuotanto oli biljoonaa BTU:ta vuonna 2007 ja alustavien laskelmien mukaan biljoonaa BTU:ta vuonna Primäärienergian tuonti oli biljoonaa, vienti 7065 biljoonaa ja nettotuonti biljoonaa BTU:ta vuonna Nettotuonti kasvoi vuoteen 2005 asti, mutta laski vuosina Primäärienergian tuotanto lähteittäin v. 2008, biljoonaa BTU, alustavat tiedot Yhteensä Fossiiliset polttoaineet yht Hiili Maakaasu (kuiva) Raakaöljy Kaasukondensaatti (natural gas liquids) Ydinsähkövoima Uusiutuvat energianlähteet yht Vesisähkövoima Maalämpö 358 Aurinko/PV 91 Tuuli 514 Biomassa 3900 Lähde: Yhdysvaltain Energiatietohallinto (EIA) Öljy Yhdysvaltain öljykentät tuottivat öljyä keskimäärin 6,85 miljoonaa barrelia päivässä (mbpd) vuonna 2007 ja alustavien laskelmien mukaan 6,74 mbpd vuonna Jälkimmäisestä luvusta oli raakaöljyn osuus 4,96 miljoonaa barrelia ja kaasukondensaatin 1,78 miljoonaa barrelia. Yhdysvaltalaiset yritykset veivät öljyä keskimäärin 1,83 mbpd ja toivat sitä 12,87 mbpd vuonna Nettotuonti oli 11,04 miljoonaa barrelia. Öljyä tuotiin OPEC-maista 5,96 miljoonaa ja muista maista 6,91 miljoonaa barrelia päivässä. Eniten tuotiin Kanadasta, Saudi-Arabiasta, Meksikosta, Venezuelasta ja Nigeriasta. Yhdysvaltain öljytuotteiden hankinta (supply) oli yhteensä 19,42 miljoonaa barrelia päivässä. Maassa toimi 150 öljynjalostamoa vuonna Niiden kapasiteetti oli keskimäärin 17,61 miljoonaa barrelia päivässä. Tislausyksiköihin tuli öljyä keskimäärin 15,03 mbpd. Käyttöaste oli 85,4 prosenttia. Maakaasu

20 Yhdysvaltain maaraportti 20 (42) Maakaasua saatiin kaasulähteistä miljardia ja raakaöljylähteistä 6647 miljardia, yhteensä miljardia kuutiojalkaa vuonna Kuivan maakaasun tuotanto oli miljardia kuutiojalkaa. Täydentävien kaasumaisten polttoaineiden tuotanto oli 55 miljardia kuutiojalkaa. Maakaasua tuotiin 3982 miljardia ja vietiin 1000 miljardia kuutiojalkaa. Nettotuonti oli 2962 miljardia. Maakaasun kulutus oli miljardia kuutiojalkaa. Hiili Hiilentuotanto oli 1146,6 miljoonaa lyhyttä tonnia vuonna 2007 ja alustavien laskelmien mukaan 1171,5 miljoonaa lyhyttä tonnia vuonna Lisäksi oli tarjolla jätehiiltä 13,7 miljoonaa lyhyttä tonnia. Hiiltä tuotiin Yhdysvaltoihin 34,2 miljoonaa ja vietiin 81,5 miljoonaa lyhyttä tonnia vuonna Nettovienti oli 47,3 miljoonaa lyhyttä tonnia. Kun varastojen muutos ja hävikki otetaan huomioon, hiilen kulutus oli 1121,7 miljoonaa lyhyttä tonnia vuonna (Lyhyt tonni on 907,18474 kg). Sähkö Vuoden 2007 kesällä Yhdysvaltojen nettomääräinen sähköntuotantokapasiteetti oli 994,9 gigawattia, josta sähkölaitosten osuus oli 965,7 gigawattia ja omaan käyttöönsä tuottavien yritysten osuus 29,2 gigawattia. Sähköntuotantokapasiteetti energialähteen mukaan v kesällä, miljoonaa kw Yhteensä 994,9 Fossiiliset polttoaineet yhteensä 764,0 Hiili 312,7 Öljy 56,1 Maakaasu 392,9 Muut kaasut 2,3 Ydinsähkövoima 100,3 Vesipumppuvoima 21,9 Uusiutuvat energialähteet yht. 108,0 Perinteinen vesivoima 77,9 Puusta saatava biomassa 6,7 Biojäte, kaatopaikkakaasu, liete, muu biomassa 4,1 Maalämpö 2,2 Aurinko / PV 0,5

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 23.9.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila Osavuosikatsaus 1-3/2012 Mika Ihamuotila 9.5.2012 Agenda 1) Kauden tapahtumat: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys vastasi pitkälti yhtiön odotuksia. Kaudella avattiin yksi oma myymälä Suomessa. 2) Liikevaihto:

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013 SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue Infotilaisuus 13.2.2013 Kemerovon alue 2 Kemerovon alue Asukasluku n 2,8 miljoonaa Pinta-ala 95 725 km 20 kaupunkia Pääkaupunki Kemerovo, suurin Novokuznetsk

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Lähi-itä ja Afrikka Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2, % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot