Yhdysvallat. Joulukuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdysvallat. Joulukuu 2010"

Transkriptio

1 Yhdysvallat Joulukuu 2010

2 Yhdysvaltain maaraportti 2 (42) Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 6 Myynti ja markkinointi... 7 Talous... 9 Makrotalous... 9 BKT... 9 Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Rakentaminen, logistiikka ja koneiden valmistus Rakentaminen Energia-, ympäristö- ja metsäsektori Energiasektori Ympäristösektori Jätehuolto Vesihuolto Jätevesihuolto Ilmastonmuutos ja sen ehkäisy Metsäsektori Metsätalous Metsäteollisuus Life Sciences ja elintarvikesektori Terveydenhoitopalvelut... 29

3 Yhdysvaltain maaraportti 3 (42) Terveydenhoidon teknologia Bioteknologia ja lääkkeet Maatalous- ja elintarvikesektori Palvelusektori Kauppa Rahoitus- ja vakuutustoiminta Pörssi Kiinteistökauppa Laskentatoimi Johdon konsultointi Tapakulttuuri Linkkejä... 42

4 Yhdysvaltain maaraportti 4 (42) Maaprofiili Maa ja väestö Kokonaispinta-ala: km², maa-ala km² Luonnonvarat: hiili, kupari, lyijy, molybdeeni, fosfaatti, uraani, bauksiitti, kulta, rauta, elohopea, nikkeli, kalium, hopea, volframi, sinkki, öljy, maakaasu, puu Rajanaapurit: Kanada (8893 km rajaa), Kuuba (29 km, Guantanamo Bayn tukikohta) ja Meksiko 3326 km Aika: UTC miinus 5 9 tuntia (UTC = koordinoitu yleisaika) Asukasluku: 310,233 miljoonaa (2010 arvio) Suurimmat kaupungit: New York 8,21 milj., Los Angeles 3,85 milj., Chicago 2,82 milj. ja Houston 2,21 milj. asukasta (World Gazetteerin arvioita) Väestönkasvu: 0,97 % (2010 arvio) Syntyvyys: 13,83/1000 asukasta (2010 arvio) Kuolleisuus: 8,38/1000 asukasta (2010 arvio) Elinajanodote: miehet 75,78 vuotta, naiset 80,81 vuotta (2010 arvio) Kieli: englanti (espanjaa puhutaan myös paljon). Havaiji on Havaijin osavaltion virallinen kieli. Väestöryhmät: vuoden 2007 puolivälissä arviolta 296,77 miljoonaa oli yhtä rotua. Heistä 241,77 oli valkoisia (ml. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan arabit ja berberit), 38,76 miljoonaa mustia, 13,37 miljoonaa aasialaisia, 2,94 miljoonaa Amerikan intiaaneja ja Alaskan alkuasukkaita ja 0,54 miljoonaa havaijilaisia ja muita Tyynenmeren saarten asukkaita. Kun rodun sijaan tarkastellaan etnisyyttä, merkittävä ryhmä ovat latinot (hispanic), joita oli arviolta 45,50 miljoonaa. Heistä 42,08 miljoonaa on valkoisia. Uskonto: protestantteja 51,3 %, katolilaisia 23,9 %, muita kristittyjä 1,6 %, mormoneja 1,7 %, juutalaisia 1,7 %, buddhalaisia 0,7 %, muslimeja 0,6 %, muita tai ei-luokiteltuja 2,5 %, uskontokuntiin kuulumattomia 12,1 % vuonna 2007 (CIA:n arvio) Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 1 Matkapuhelinstandardi: GSM 850/1900, TDMA, CDMA. iden, UMTS Sähköverkko: 120V / 60 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 49,3 % (2009) Matkapuhelintiheys: 94,8 % (2009) Internetin käyttäjiä: 76,2/100 kotitaloutta (2009) Tieverkosto: maanteitä 6,47 miljoonaa km (josta moottori- ja valtateitä km) Rautatieverkosto: km Lentokenttiä: , joista 5174:llä päällystetty kiitotie vuonna 2009 Tärkeimmät satamat: South Louisiana, Houston ja New York/New Jersey

5 Yhdysvaltain maaraportti 5 (42) Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: The United States of America Valtiomuoto: liittotasavalta Valtionpäämies: presidentti Barack Obama ( ) Hallituksen johtaja: presidentti Obama (pääministeriä ei ole) Parlamentti: kaksikamarinen kongressi, joka muodostuu senaatista (the Senate) ja edustajainhuoneesta (the House of Representatives). Senaatissa on 100 jäsentä, kaksi jokaisesta 50 osavaltiosta. Kausi on kuusivuotinen. Joka toinen vuosi järjestettävissä vaaleissa valitaan kolmannes senaattoreista. Edustajainhuone koostuu 435 jäsenestä, jotka valitaan kunkin osavaltion asukasluvun mukaan osavaltion eri vaalipiireistä. Vaalit pidetään joka toinen vuosi kaikille edustajainhuoneen jäsenille. Suurimmat puolueet: Demokraattinen puolue ja Republikaanipuolue Seuraavat vaalit: presidentinvaalit 2012 Aluehallinto: 50 osavaltiota ja Washington, D.C., lisäksi mm. Puerto Rico, American Samoa ja Virgin Islands Yhdysvaltojen hallinnon alaisina. Osavaltiot jakaantuvat piirikuntiin ja edelleen kuntiin. Merkittäviä päivämääriä: itsenäistyminen , perustuslaki Kansallispäivä: 4.7. Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Yhdysvaltain dollari (USD)=100 senttiä Valuuttakurssi: 1 EUR=1,33 USD (keskimäärin 2010) BKT käyvin hinnoin: miljardia USD (2010) BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: USD (2010) Verotus: Liittovaltion yhtiötuloverokanta %, riippuu voittojen suuruudesta Tärkeimmät teollisuustuotteet: metallit, petrokemian tuotteet, autot ja muut moottoriajoneuvot, elintarvikkeet, tietotekniikkatuotteet, tietoliikennelaitteet ja kodinkoneet Tärkeimmät tuontituotteet: raakaöljy ja jalostetut petrokemian tuotteet, koneet, ajoneuvot, kulutustavarat ja teollisuuden raaka-aineet Suurimmat kauppakumppanit: Kanada, EU, Meksiko ja Japani Kansainväliset vertailut: Korruptio: Transparency Internationalin korruptiovertailussa vuonna 2010 Yhdysvallat on sijaluvulla 22 Belgian ja Uruguayn välissä (178 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy). Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa vuonna 2010 Yhdysvallat on sijaluvulla 4 Singaporen ja Saksan välissä (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky). IMD:n kilpailukykyvertailussa vuonna 2010 Yhdysvallat on sijalla 3 Hongkongin ja Sveitsin

6 Yhdysvaltain maaraportti 6 (42) välissä (58 tutkitun maan joukossa). Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet n Stamfordin-vientikeskuksen päällikkö Lasse Baldaufin arviot Yhdysvalloista: Hyviä puolia Maailman suurin kansantalous Kuluttajia on hieman yli 300 miljoonaa, joten kysyntä on valtava useille tuotteille Tietotekniikassa maailman kärjessä Yksi kieli, jolla tavoitetaan suuri maa ja laajat markkinat Maa on trendien suhteen edelläkävijä Huonoja puolia Yhdysvaltain markkinoille tulo ja siellä pysyminen vaativat kunnon panostuksen, liiketoimet eivät hoidu osa-aikaisesti Kilpailu on kovaa lähes kaikilla toimialoilla Oikeussäädökset vaihtelevat osavaltioittain Kohdeosavaltioita voi olla vaikea valita Laaja markkina-alue on usein vaikea hallita vain yhdestä toimipisteestä: on syytä keskittyä toimipisteen lähialueisiin Oikean jakeluverkoston ja -konseptin valinta työlästä Potentiaalisia toimialoja Toimialoja, joilla suomalaisilla yrityksillä on Baldaufin mukaan hyviä mahdollisuuksia: Tietotekniikkasektorin sovellukset, langaton viestintä ja ohjelmistot yrityssovelluksiin ja kuluttajille, mobile life-teema Terveydenhuoltosektorilla erityisesti IT-sovellukset Energiasektorilla uudet energiasovellukset ja globaalit energiahankkeet Logistiikkasektorilla erityisesti RFID-sovellukset Yhdysvaltojen eri alueiden ominaisuuksia: New England (Boston ja lähialueet): Paljon hyviä yliopistoja ja hyvin koulutettu väestö. Alueella paljon biotekniikka-, ohjelmisto- ja tietoliikenneyrityksiä. Vahvat siteet Eurooppaan. New York: Rahoituksen ja kaupan keskus. Useiden yhdysvaltalaisten yritysten pääkonttorit sijaitsevat New Yorkin kaupungissa.

7 Yhdysvaltain maaraportti 7 (42) South East: Viime vuosina ollut vahvassa taloudellisessa kasvussa. Keskuksia Atlanta Georgiassa ja Charlotte Pohjois-Carolinassa. Pohjois-Carolinassa sijaitsee myös biotekniikan keskittymä Research Triangle. Florida: Suuri kuubalaisväestö Miamin alueella ja vahvat siteet Latinalaiseen Amerikkaan. Paljon ikääntyvää väestöä ja turismia. Myös vahva tietokoneteollisuus. Southwest: Öljyteollisuutta Texasissa. Paljon elektroniikkateollisuutta etenkin Dallasin ja Austinin kaupungeissa Texasissa sekä Phoenixissa, Arizonassa. Kalifornia: Etelä-Kaliforniassa laaja elokuva-, viihde- ja multimediateollisuus. Pohjois- Kaliforniassa Silicon Valleyn erittäin vahva tietotekniikkateollisuus. Myynti ja markkinointi n Stamfordin-vientikeskus: Yhdysvallat on pinta-alaltaan Manner-Eurooppaa suurempi markkina-alue. Asukkaita on runsaat 300 miljoonaa. Vaikka ihmiset puhuvat enimmäkseen samaa kieltä, markkinat ovat hyvin pirstaleiset ja segmentoituneet. Yhdysvallat voidaan jakaa useisiin maantieteellisiin ja demografisiin alaluokkiin toimialasta riippuen. Liiketoimintakulttuuri vaihtelee suuresti osavaltioittain ja alueittain. Yhdysvaltoihin tulo edellyttää ulkomaisilta yrityksiltä runsaasti aikaa, työvoimaa ja rahoitusta. Markkinoille tulo on haastavaa ja aikaa vievää. Suositellaan yleisesti, että ulkomaiset yritykset osallistuvat markkinatutkimusten tekoon ja niiden edustajat vierailevat säännöllisesti maassa. Jos yritys haluaa harjoittaa liiketoimintaa Yhdysvalloissa, sen on tiedettävä ja ymmärrettävä maan säännöt hyvin ennen strategisten päätösten tekoa. On tärkeää, että yritys ei oleta pystyvänsä muuttamaan yhdysvaltalaisten tapoja. On oltava valmiita mukauttamaan ja sopeuttamaan tuotteensa yritysasiakkaiden ja kuluttajien tarpeisiin sekä amerikkalaistamaan liiketoimintatapansa. Useimmissa tapauksissa ulkomaiselta yritykseltä vaaditaan jonkinlaista paikallista läsnäoloa. Menestyksekäs liiketoiminta vaatii kärsivällisyyttä ja voimakkaita myyntiponnistuksia. Yhdysvaltalaiset ostavat ratkaisuja, jotka tuottavat selvän hyödyn tai saavat heidät onnellisiksi, eivät vain tuotteita. Liike-elämä on hektistä: tuotteiden elinkaari on monesti lyhyt ja työskentelytahti on kiivas. Yhdysvaltalaiset ovat yleensä epämuodollisia, joskus niinkin paljon, että heitä pidetään tylyinä. Small talk on osa neuvotteluprosessia, ja ihmiset tekevät paljon kysymyksiä. Jos yhdysvaltalaiset eivät tiedä jotain, he kysyvät. Kysymysten esittäminen on tiedon keräämisen muoto. Mitä tulee muihin yleisiin markkinointikysymyksiin, erityistä huomiota on kiinnitettävä kuluttajien käyttäytymiseen, markkinoiden segmentointityökaluihin, kohderyhmien

8 Yhdysvaltain maaraportti 8 (42) valintaan, tuotedifferentiaatioon, asemointiin sekä tuotteen elinkaareen. Brandinmuodostuksella, hinnoittelulla ja markkinointikanavien valinnalla on erittäin suuri merkitys Yhdysvaltain kilpailuilla markkinoilla. Yrityspalveluiden hyödyntämistä ja ulkoistamista pitäisi harkita keinoina nopeuttaa markkinoille pääsyä. Yhdysvalloissa on runsaasti palveluyrityksiä, jotka auttavat yrityksiä käynnistämään toimintansa tai tuomaan tuotteensa markkinoille. Strategiasta riippuen yritys voi tarvita apua oikeus-, rahoitus-, henkilöstö-, tietotekniikka-, mainos-, PR- tai markkinatutkimuspalveluissa. Jakelukanavat Yhdysvalloissa liiketoiminnan ydinsana on jakelu. Yritys ei saavuta menestystä, jos sen tuotteille ja palveluille ei ole järjestetty tehokasta jakelua. Vähittäiskauppiaiden rooli on merkittävä. Kun Yhdysvaltain vähittäiskauppa kehittyy päivästä toiseen ja tavaranvalmistajille asetetut vaatimukset lisääntyvät, on valmistajien muututtava entistä joustavimmiksi. Jotta Yhdysvaltain markkinoilla menestyy, on tunnettava toimintaympäristö sekä toimijat ja liiketoimintakäytännöt, jotka vievät markkinoita eteenpäin. Vaikka yritys ei myisi tuotteitaan kuluttajille, vähittäiskaupan vaikutus tuntuu kaikkialla. Yhdysvaltain taloutta kutsutaan usein markkinoiden ohjaamaksi taloudeksi. Edut ja arvot myyvät, eivät tuotteet. Mainostaminen Yhdysvalloissa on tuhansia maanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia sanoma- ja aikakausilehtiä. Suurimmat sanomalehdet ovat The New York Times, The Washington Post, The Los Angeles Times ja USA Today. Lisäksi on lukuisia toimialalehtiä ja muita julkaisuja. Brandeja luodaan, kehitetään ja hallitaan hyvin ammattimaisesti. Maassa pidettävät messut synnyttävät alle viisi prosenttia yritysten vuotuisesta liikevaihdosta. Messuja pidetään tapahtumina, joissa osoitetaan tukea myyjille ja asiakkaille ja joissa esitellään uusia tuotteita. Ne ovat myös merkittävä tilaisuus tavata nykyisiä ja potentiaalisia asiakkaita sekä muita eturyhmiä.

9 Yhdysvaltain maaraportti 9 (42) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut e 2011e BKT käyvin hinnoin (mrd USD) BKT henkeä kohti, USD BKT, muutos (%) 2,7 1,9 0,0-2,6 2,7 1,7 Yksityinen kulutus, muutos (%) 2,9 2,4-0,3-1,2 1,8 1,5 Investoinnit kiinteään omaisuuteen, muutos (%) 2,3-1,8-6,4-18,3 4,8 5,3 Työttömyysaste (%) 4,6 4,6 5,8 9,3 9,7 9,4 Kuluttajahinnat, muutos (%) 3,2 2,9 3,8-0,3 1,5 1,0 Vaihtotase (miljardia USD) -802,6-718,1-668,9-378,4-537,1-598,8 Valuuttakurssi: USD / 1 EUR 1,26 1,37 1,47 1,39 1,30 1,25 Lähde: Economist Intelligence Unit (e=ennuste) Huom. n nettisivustojen uudistuksesta johtuen ainoastaan yllä olevaa makrotaulukkoa on päivitetty joulukuussa BKT Yhdysvaltojen bruttokansantuote oli miljardia USD vuonna BKT:n arvioidaan kasvavan 3,3 prosenttia vuonna 2010, mitä tukevat osaltaan varastojen normalisoituminen sekä yksityisen kulutuksen kasvu. Tiukentuva talouspolitiikka kuitenkin johtaa todennäköisesti kasvun hidastumiseen 2 prosenttiin vuonna BKT:n rakenne vuonna 2009 (% kokonais-bkt:sta) Maatalous 1,2 Teollisuus 21,9

10 Yhdysvaltain maaraportti 10 (42) Palvelut 76,9 Lähde: EIU 06/2010 Inflaatio Yhdysvaltojen kuluttajahinnat ovat nousseet viime vuosina hieman liian nopeasti muihin läntisiin teollisuusmaihin verrattuna. Inflaatio oli 2,9 prosenttia vuonna 2007 ja 3,8 prosenttia vuonna Vuonna 2009 kuluttajahinnat tosin laskivat 0,3 prosenttia. Vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä kuluttajahinnat nousivat keskimäärin 2,4 prosenttia, mutta tämä johtui lähinnä energian hintojen noususta. Koko vuodelle 2010 ennustetaan 1,7 prosentin inflaatiota. Vaihtotase Yhdysvaltojen vaihtotase on ollut usean vuoden ajan alijäämäinen. Alijäämää kertyi 419,9 miljardia USD vuonna 2009, ja vuonna 2010 vaihtotaseen ennustetaan olevan 507,8 miljardia USD alijäämäinen. Vaihtotaseen alijäämä muodostuu lähinnä kauppataseen alijäämästä. Yhdysvalloista suoritetaan myös tulonsiirtoja ulkomaille enemmän kuin ulkomailta Yhdysvaltoihin. Palvelutase ja tuotannontekijäkorvausten tase ovat toisaalta ylijäämäisiä. Talouspolitiikka Liittovaltion finanssipolitiikasta vastaavat presidentin johtama hallitus ja Kongressi. Liittovaltion talous käsittää varsinaisen budjetin ja sosiaaliturvamaksut. Osavaltioiden ja kuntien budjetteja siihen ei kuulu. Bruttokansantuotteen kasvun hidastuminen heikensi verotulojen kasvua varainhoitovuonna Liittovaltion menot toisaalta kasvoivat rahoitussektorille myönnettävien jättimäisten tukien vuoksi. Niiden tarkoituksena oli korjata rahoituskriisin aiheuttamia vahinkoja. Kauppapolitiikka Yhdysvallat on Maailman kauppajärjestön (WTO) ja Pohjois-Amerikan vapaakauppajärjestön (NAFTA) jäsen. WTO- ja NAFTA- sopimusten ansiosta maahan voi viedä useita tuotteita ilman tullia. Yhdysvalloilla on myös kahdenvälisiä kauppasopimuksia mm. EU:n kanssa. Euroopan komissiolla on nykyään edustusto sekä Washingtonissa että New Yorkissa. EU ja USA pitävät kaksi kertaa vuodessa huippukokouksen, johon osallistuu Yhdysvaltain presidentti, Euroopan komission puheenjohtaja sekä EU:n puheenjohtajamaan hallituksen johtaja tai valtionpäämies. Huippukokouksia alettiin

11 Yhdysvaltain maaraportti 11 (42) järjestää vuonna 1990, jolloin hyväksyttiin Transatlantic Declaration. Julistus muodollisti osapuolten väliset suhteet. Johtajien kokouksia täydentää lainsäädäntöelinten yhteistyö. Yhdysvaltain Kongressin ja Euroopan parlamentin välisen dialogin merkitys on kasvanut jälkimmäisen muututtua neuvoa-antavasta elimestä todelliseksi vallankäyttäjäksi. Transatlanttisessa julistuksessa sovitut yhteydenpitomuodot eivät riittäneet eteen tulleiden asioiden hoitamiseen. Ensinnäkin Euroopan sisämarkkinoiden synty loi aivan uusia tilaisuuksia paitsi eurooppalaisille myös amerikkalaisille yrittäjille. Mahdollisuuksien hyödyntämiseksi oli lisättävä yhteistyötä eri viranomaisten, liikeelämän edustajien ja muiden organisaatioiden välillä. Tehostaakseen yhteistyötään EU ja USA hyväksyivät joulukuussa 1995 Uuden transatlanttisen agendan (New Transatlantic Agenda). Molemmat osapuolet lupasivat edistää rauhaa, demokratiaa ja vakautta, tukea talouden kasvua ja vapauttamista maailmanlaajuisesti ja vastustaa terrorismia ja ympäristön tilan heikkenemistä. Tärkeä konkreettinen taloudellinen tavoite oli synnyttää atlanttiset markkinat EU:n ja USA:n välille vähentämällä tavara- ja palvelukaupan sekä investointien esteitä. Tavoitteen toteuttamiseksi alettiin korjata taloussuhteisiin vaikuttavia säädöksiä ja määräyksiä. Osapuolet mm. allekirjoittivat toukokuussa 1997 Haagin huippukokouksessa sopimuksen tulliyhteistyöstä ja keskinäisestä avusta tulliasioissa. Agenda lisäsi merkittävästi poliittista ja taloudellista yhteistyötä, joka johti Transatlanttiseen taloudelliseen kumppanuuteen (Transatlantic Economic Partnership, TEP) toukokuussa 1998 EU:n ja USA:n huippukokouksessa. TEP:illä pyritään vähentämään kaupan esteitä etenkin biotekniikan, elintarviketurvallisuuden ja tietosuojan kaltaisilla herkillä aloilla ja lisäämään muuta kahdenvälistä ja monenvälistä yhteistyötä kaupan edistämiseksi. Myös keskinäisiä investointeja edistetään. Eräät USA:n liittovaltion standardit poikkeavat kansainvälisistä normeista, joiden mukaisia EU:n standardit yleensä ovat. Joidenkin EU:n standardien mukaan tehtyjen tuotteiden valmistajat eivät voi viedä tuotteitaan suoraan Yhdysvaltoihin. Hankalia kysymyksiä ovat myös merkintä- ja hygieniavaatimukset. Yhdysvalloissa on paljon Buy American -säädöksiä WTO:n julkisia hankintoja koskevasta sopimuksesta huolimatta. Kotimaisia yrityksiä tuetaan lisäksi julkisissa infrastruktuurihankkeissa, pienyritysohjelmien kautta ja soveltamalla liikaa kansallisen turvallisuuden periaatetta, joka on usein vain protektionismin korvike. Työvoima Moniin muihin OECD-maihin verrattuna Yhdysvaltojen väestörakenne on työvoiman saatavuuden kannalta hyvä. Yhdysvallat on suhteellisen avoin maahanmuutolle, ja lisäksi syntyvyys ja odotettu elinikä ovat suhteellisen korkeita, joten väestön arvioidaan kasvavan noin 0,8 prosenttia vuosien 2010 ja 2030 välillä. Työikäisten

12 Yhdysvaltain maaraportti 12 (42) määrä kuitenkin kasvaa hitaammin, ja koska työelämään osallistuvien määrä on jo nyt suuri, on työvoiman saatavuutta vaikea lisätä sitä kautta. Lokakuussa 2009 Yhdysvalloissa oli 233,198 miljoonaa työikäistä (yli 15-vuotiasta) henkilöä. Heistä siviilityövoimaan (työvoima pl. sotilaat) kuului 153,98 miljoonaa. Lokakuussa 2009 työllisiä oli 138,28 miljoonaa. Työllisyysaste oli 58,5 prosenttia. Työttömyysaste oli 10,2 prosenttia ja työttömiä oli 15,7 miljoonaa. Yhdysvalloissa on paljon heikosti koulutettuja työntekijöitä, joiden tulot riittävät vain välttämättömyyshyödykkeisiin. Toisaalta monet esimiesasemassa olevat, yksityisessä huippuyliopistossa koulutuksen saaneet toimihenkilöt ansaitsevat selvästi suomalaisia kollegoitaan enemmän. Alla on esitetty suorittavan portaan työntekijöiden keskipalkkoja. Näiden työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä on noin neljä viidesosaa. Yksityisen sektorin (pl. maatilojen) suorittavan tason työntekijöiden keskimääräiset työajat ja palkat lokakuussa 2009 (luvuissa ei otettu huomioon kausivaihtelua) Tuntia viikossa Dollaria tunnissa Dollaria viikossa Yhteensä 33,5 18,72 619,63 Metsätalous ja kaivostoiminta 44,1 23, ,77 Valmistusteollisuus 40,8 18,30 739,32 Rakentaminen 38,3 22,98 857,15 Palvelusektori keskimäärin 32,2 18,43 587,92 Tukkukauppa 38,2 21,05 787,27 Vähittäiskauppa 29, ,49 Liikenne ja varastointi 36,5 18,72 685,15 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 42,7 29, ,57 Informaatioala 36,2 25,73 936,57 Rahoitustoiminta 35,7 20,96 748,27 Kiinteistö- ja yrityspalvelut 34,7 22,34 775,20 Lähde: U.S. Department of Labor

13 Yhdysvaltain maaraportti 13 (42) Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Yhdysvaltain vienti- ja tuontiluvut ovat absoluuttisesti hyvin suuria, mutta BKT:hen nähden pieniä. Suuret kotimarkkinat vähentävät yritysten tarvetta viedä, ja valtavat luonnonvarat ja suuri kotimainen tarjonta vähentävät tarvetta tuoda. Yhdysvaltain tavarakauppa , miljardia dollaria e 2011e Vienti 892,3 1015,8 1138,4 1277,0 1045,5 1252,9 1350,5 Tuonti 1683,2 1863,1 1969,4 2117,2 1562,6 1823,5 1934,0 Kauppatase -790,9-847,3-831,0-840,3-517,0-570,7-583,5 Lähde: EIU 06/2010 (e=ennuste) Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät vientituotteet vuonna 2009 (% kokonaisviennistä) Investointihyödykkeet (pl. autot) 36,9 Teollisuuden materiaalit 28,0 Kuluttajatuotteet, muut kuin ruoka (pl. autot) 14,2 Autot, niiden osat ja moottorit 7,7 Lähde: EIU 06/2010 Tärkeimmät tuontituotteet vuonna 2009 (% kokonaistuonnista) Teollisuuden materiaalit 29,6 Kuluttajatuotteet, muut kuin ruoa (pl. autot) 27,5 Investointihyödykkeet (pl. autot) 23,7 Autot, niiden osat ja moottorit 10,3 Lähde: EIU 06/2010 Tärkeimmät kauppakumppanit Yhdysvaltojen tärkeimmät vientimaat vuonna 2009 Maa Osuus viennistä % Kanada 19,4

14 Yhdysvaltain maaraportti 14 (42) Meksiko 12,2 Kiina 6,6 Japani 4,8 Iso-Britannia 4,3 Lähde: EIU 06/2010 Yhdysvaltojen tärkeimmät tuontimaat vuonna 2009 Maa Osuus tuonnista % Kiina 19,0 Kanada 14,4 Meksiko 11,3 Japani 6,2 Saksa 4,6 Lähde: EIU 06/2010 Kauppa Suomen kanssa Suomen kauppa Yhdysvaltojen kanssa vuosina vienti tuonti tase Lähde.Tullihallitus 03/2010

15 Yhdysvaltain maaraportti 15 (42) Suomen kauppa Yhdysvaltojen kanssa vuonna 2009 Vienti, Osuus Muutos Tuonti, Osuus Muutos Tase, milj. e % % milj. e % % milj. e , , Lähde: Tullihallitus 03/2010 (osuus Suomen koko viennistä ja tuonnista, muutos edellisvuodesta) Suomen vienti Suomen vienti Yhdysvaltoihin 2009 Valmiit tavarat 9,1 % Elintarvikkeet ja juomat 1,4 % Raaka-aineet, polttoaineet 12,0 % Kemialliset aineet ja tuotteet 6,8 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 51,3 % Valmistetut tavarat 19,4 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Yhdysvaltoihin vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 79 Muut kuljetusvälineet 1047, Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 460, Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 412, Kojeet, mittarit yms. 244, Muut sähkökoneet ja -laitteet 194, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 159, Voimakoneet ja moottorit 148, Eri toimialojen erikoiskoneet 116, Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 90, Muut metallit 81, tärkeintä yhteensä 2955,0 85 Suomen koko vienti 3482,

16 Yhdysvaltain maaraportti 16 (42) Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen tuonti Suomen tuonti Yhdysvalloista 2009 Valmiit tavarat 17,7 % Elintarvikkeet ja juomat 1,8 % Raaka-aineet, polttoaineet 15,0 % Kemialliset aineet ja tuotteet 17,1 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 44,4 % Valmistetut tavarat 4,0 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Yhdysvalloista vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 138, Kojeet, mittarit yms. 135, Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 109, Muut valmiit tavarat 107, Muut kuljetusvälineet 93, Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 91, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 77, Eri toimialojen erikoiskoneet 77, Malmit ja metalliromu 71, Toimistokoneet ja atk-laitteet 60, tärkeintä yhteensä 961,8 65

17 Yhdysvaltain maaraportti 17 (42) Suomen koko tuonti 1486, Lähde: Tullihallitus 03/2010 Ulkomaiset investoinnit Suoria sijoituksia Yhdysvaltoihin tehtiin vuonna ,6 miljardin USD arvosta. Suorien sijoitusten nettomäärä oli miinus 35,9 miljardia USD ja kokonaisvaranto 2397 miljardia USD. Suorien sijoitusten osuus Yhdysvaltojen bruttokansantuotteesta oli 0,8 prosenttia. Yhdysvalloista tehtiin ulkomaille suoria sijoituksia miinus 154,5 miljardin USD arvosta vuonna Suomalaiset investoinnit Suomen Pankin mukaan suomalaisten suorien sijoitusten kanta Yhdysvalloissa oli 7270 miljoonaa euroa vuonna Vuoden 2009 aikana Suomesta tehtiin Yhdysvaltoihin suoria sijoituksia nettomääräisesti miinus 1295 miljoonan euron arvosta. Rakentaminen, logistiikka ja koneiden valmistus Toimialavastaava Agnese Klavina-Kontkanen, Rakentaminen Rakentamisen bruttomääräinen arvonlisäys (tuotannon arvo välikulutuksella vähennettynä) oli 610,8 miljardia dollaria vuonna 2007 käyvin hinnoin laskettuna. Rakentamisen osuus BKT:stä oli 4,4 prosenttia. Loppuunsaatetun rakentamisen arvo vuonna 2007, miljardia dollaria Rakentaminen yhteensä 1168,55 Asuntorakentaminen 531,05 Muu rakentaminen 637,50 -Toimistot 64,73 -Liiketilat 88,78

18 Yhdysvaltain maaraportti 18 (42) -Opetustilat 96,35 -Tiet ja kadut 76,02 -Sähköinfrastruktuuri 53,37 -- Yksityinen rakentaminen 881,40 -- Julkinen rakentaminen 287,14 Lähde: U.S. Census Bureau Loppuunsaatetun rakentamisen arvo (rakentamismenot) olivat yhteensä 998,36 miljardia dollaria vuoden 2008 tammi-marraskuussa. Menot laskivat 5,3 prosenttia vuoden 2007 vastaavasta ajanjaksosta. Yksityisen loppuunsaatetun rakentamisen arvo oli 712,86 miljardia ja julkisen rakentamisen 285,50 miljardia dollaria tammi-marraskuussa Yksityinen rakentaminen supistui 9,6 prosenttia, mutta julkinen kasvoi 7,5 prosenttia. Vuonna 2007 valmistui 1,503 miljoonaa yksityisasuntoa, joista 1,218 miljoonaa oli omakotitaloja. Vuonna 2007 aloitettiin 1,355 miljoonan uuden yksityisasunnon rakentaminen. Asunnoista 1,046 miljoonaa oli omakotitaloasuntoja. Vuonna 2007 myönnettiin rakennusluvat 1,398 miljoonalle yksityisasunnolle, joista oli omakotitaloja. Vuoden 2007 lopussa oli rakenteilla 1,025 miljoonaa yksityisasuntoa, joista omakotitaloja oli Lupien, aloitusten ja rakenteilla olevien asuntojen määrä laski selvästi vuonna 2007 vuoteen 2006 verrattuna. Vuonna 2008 myönnettiin rakennusluvat arviolta yksityisasunnolle. Määrä laski 36,2 prosenttia vuodesta Vuonna 2008 aloitettiin arviolta yksityisasunnon rakentaminen. Määrä laski 33,3 prosenttia vuodesta Vuonna 2008 valmistui arviolta 1,117 miljoonaa yksityisasuntoa. Määrä laski 25,7 prosenttia vuodesta Asuntorakentamisen ja asuntokaupan tilanne on vuoden 2007 kesän jälkeen ollut hyvin vaikea. Lukuisat kotitaloudet eivät pysty lyhentämään asuntolainojaan ajallaan, ja luottoja myöntäneiden pankkien ja muiden rahoituslaitosten tulot ja voitot ovat laskeneet. Energia-, ympäristö- ja metsäsektori Toimialavastaava Juha Wilén, Energiasektori Yhdysvallat on selvästi maailman suurin energiankuluttaja. Primäärienergian kulutus oli biljoonaa brittiläistä lämpöyksikköä (BTU) vuonna 2007 ja alustavien laskelmien mukaan biljoonaa BTU:ta vuonna Maa kuluttaa enemmän

19 Yhdysvaltain maaraportti 19 (42) energiaa kuin se itse tuottaa. Primäärienergian tuotanto oli biljoonaa BTU:ta vuonna 2007 ja alustavien laskelmien mukaan biljoonaa BTU:ta vuonna Primäärienergian tuonti oli biljoonaa, vienti 7065 biljoonaa ja nettotuonti biljoonaa BTU:ta vuonna Nettotuonti kasvoi vuoteen 2005 asti, mutta laski vuosina Primäärienergian tuotanto lähteittäin v. 2008, biljoonaa BTU, alustavat tiedot Yhteensä Fossiiliset polttoaineet yht Hiili Maakaasu (kuiva) Raakaöljy Kaasukondensaatti (natural gas liquids) Ydinsähkövoima Uusiutuvat energianlähteet yht Vesisähkövoima Maalämpö 358 Aurinko/PV 91 Tuuli 514 Biomassa 3900 Lähde: Yhdysvaltain Energiatietohallinto (EIA) Öljy Yhdysvaltain öljykentät tuottivat öljyä keskimäärin 6,85 miljoonaa barrelia päivässä (mbpd) vuonna 2007 ja alustavien laskelmien mukaan 6,74 mbpd vuonna Jälkimmäisestä luvusta oli raakaöljyn osuus 4,96 miljoonaa barrelia ja kaasukondensaatin 1,78 miljoonaa barrelia. Yhdysvaltalaiset yritykset veivät öljyä keskimäärin 1,83 mbpd ja toivat sitä 12,87 mbpd vuonna Nettotuonti oli 11,04 miljoonaa barrelia. Öljyä tuotiin OPEC-maista 5,96 miljoonaa ja muista maista 6,91 miljoonaa barrelia päivässä. Eniten tuotiin Kanadasta, Saudi-Arabiasta, Meksikosta, Venezuelasta ja Nigeriasta. Yhdysvaltain öljytuotteiden hankinta (supply) oli yhteensä 19,42 miljoonaa barrelia päivässä. Maassa toimi 150 öljynjalostamoa vuonna Niiden kapasiteetti oli keskimäärin 17,61 miljoonaa barrelia päivässä. Tislausyksiköihin tuli öljyä keskimäärin 15,03 mbpd. Käyttöaste oli 85,4 prosenttia. Maakaasu

20 Yhdysvaltain maaraportti 20 (42) Maakaasua saatiin kaasulähteistä miljardia ja raakaöljylähteistä 6647 miljardia, yhteensä miljardia kuutiojalkaa vuonna Kuivan maakaasun tuotanto oli miljardia kuutiojalkaa. Täydentävien kaasumaisten polttoaineiden tuotanto oli 55 miljardia kuutiojalkaa. Maakaasua tuotiin 3982 miljardia ja vietiin 1000 miljardia kuutiojalkaa. Nettotuonti oli 2962 miljardia. Maakaasun kulutus oli miljardia kuutiojalkaa. Hiili Hiilentuotanto oli 1146,6 miljoonaa lyhyttä tonnia vuonna 2007 ja alustavien laskelmien mukaan 1171,5 miljoonaa lyhyttä tonnia vuonna Lisäksi oli tarjolla jätehiiltä 13,7 miljoonaa lyhyttä tonnia. Hiiltä tuotiin Yhdysvaltoihin 34,2 miljoonaa ja vietiin 81,5 miljoonaa lyhyttä tonnia vuonna Nettovienti oli 47,3 miljoonaa lyhyttä tonnia. Kun varastojen muutos ja hävikki otetaan huomioon, hiilen kulutus oli 1121,7 miljoonaa lyhyttä tonnia vuonna (Lyhyt tonni on 907,18474 kg). Sähkö Vuoden 2007 kesällä Yhdysvaltojen nettomääräinen sähköntuotantokapasiteetti oli 994,9 gigawattia, josta sähkölaitosten osuus oli 965,7 gigawattia ja omaan käyttöönsä tuottavien yritysten osuus 29,2 gigawattia. Sähköntuotantokapasiteetti energialähteen mukaan v kesällä, miljoonaa kw Yhteensä 994,9 Fossiiliset polttoaineet yhteensä 764,0 Hiili 312,7 Öljy 56,1 Maakaasu 392,9 Muut kaasut 2,3 Ydinsähkövoima 100,3 Vesipumppuvoima 21,9 Uusiutuvat energialähteet yht. 108,0 Perinteinen vesivoima 77,9 Puusta saatava biomassa 6,7 Biojäte, kaatopaikkakaasu, liete, muu biomassa 4,1 Maalämpö 2,2 Aurinko / PV 0,5

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006 Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 26 1 Raakaöljyn dollarihinta kohosi kesällä 26 uusiin ennätyksiin 8 7 6 5 4 3 2 1-1 M:198/1 M:1985/1 M:199/1 M:1995/1

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2011. Mika Ihamuotila 17.8.2011

Osavuosikatsaus 1-6/2011. Mika Ihamuotila 17.8.2011 Osavuosikatsaus 1-6/2011 Mika Ihamuotila 17.8.2011 Agenda 1) Keskeiset tapahtumat ja projektit: Kansainvälinen kasvu ja uudet myymälät Tuotelanseeraukset 2) Myynti: Markkinatilanteeseen nähden vahva liikevaihdon

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä

Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä Esitys talousopettajille Tampereella 8.9.2011 Generation uro Students Award on kolmekierroksinen joukkuekilpailu. Kilpailun tavoite on tutustuttaa opiskelijat

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL METSÄALAN TULEVAISUUSSEMINAARI 17.2.2010 Rakennusmateriaalien ympäristökilpailukyky - pärjääkö puu? 2 On sillä! Rakentamisen ekologinen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot